Liite 6 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet

Transkriptio

1 Valtakunnallisesti (1) tai maakunnallisesti (2) merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 1 2 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisema-alueen raja Maisemallisesti tärkeä näkymä. Muistomerkki Näköala- ja/tai kokoontumispaikka. Paikallisesti merkittävä yhtenäisen rakennuskannan alue. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti tärkeä rakennus tai rakennusryhmä. 47 Numero viittaa kohdeluetteloon. 2 Liite 6 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet

2 Vääksyn osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Luettelossa ovat mukana kaavakarttaan merkityt kyläkuvallisesti arvokkaat alueet sekä yksittäiset suojeltavat rakennukset. Rakennusten numerot vastaavat pääosin Asikkalan kulttuuriympäristöohjelman numerointia, joskin mukana on myös sellaisia rakennuksia, joita ei ole mainittu kulttuuriympäristöohjelmassa. Arvotukset ja osittain myös luokittelu ovat Viiden kunnan rakennuskulttuuri inventoinnista. Kaikkia rakennuksia ei ole inventoinneissa arvotettu. Arvotuksista on neuvoteltu kaavan laatijan, kunnan, Hämeen ympäristökeskuksen ja museoviranomaisen kesken. 1. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 1.1 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Kaavamerkintä sk-1. Kyläkuvallisesti arvokas alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. 1. Vääksyn kanava ja Anianpellon markkinapaikka 1. Vääksyn virta on ikimuistoinen myllypaikka. Nykyisin paikalla on yksi museoksi kunnostettu mylly 1800-luvun loppupuolelta. Ensimmäiset suunnitelmat virran kanavoimiseksi tehtiin jo 1700-luvulla. Kanava toteutettiin ja uusittiin Kanavan ympäristö on säilyttänyt puistomaisen luonteensa. Vanha odotushuone on vuosisadan alusta. Kanavan tuntumassa on valtioneuvos J.R. Danielsson-Kalmarin huvila Suviniemi, joka on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Mikkolan tila on entinen Roosin rustholli. Puiston ympäröimä päärakennus on rungoltaan 1850-luvulta ja sen nykyasu vuodelta Pihapiiriin liittyy vanha hirsinen makasiini. Anianpellon työväenyhdistyksen talo on 1900-luvun alusta. Anianpelto oli vuodesta 1727 Päijät-Hämeen keskeisimpiä markkinapaikkoja ja alueesta kaavailtiin kauppalaa ja 1850-luvuilla. Vanhalla markkinapaikalla kasvaa rauhoitettu ikihongikko. Sen itäpuolella on vanhaa, viehättävää mökkiasutusta kapeiden kujien varsilla. 2. Vesivehmaan kylä ja kulttuurimaisema Vesivehmaan kylän kulttuurimaisema-alueen länsireuna uloyttuu suunnittelualueelle. Keskiaikaisperäisen Ylisen Viipurintien varrella sijaitsevan Vesivehmaan kylän maisemakuvalle on tyypillistä mäenkumpareiden ja laaksojen luoma vaihtelevuus. Vehkoon kylässä pellot laskeutuvat näyttävästi Lahteen johtavalle maantielle. Kylän keskustassa on edustava jugendtyylinen nuorisoseurantalo vuodelta Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Kaavamerkintä sk-2. Kyläkuvallisesti arvokas alue. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. 1

3 Anianpellon maakunnallisesti merkittävä rakennettu alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaukseen. Anianpelto on myös maakunnallisesti arvokas viherympäristö. 3. Vääksyn kanava ympäristöineen ja Honkaniemi III Vääksyn kanavan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus on laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. Siihen sisältyy Honkaniemi III asuntoalue erillisenä alueena. 4. Kurhilan, Hillilän ja Syrjäntaustan kylien kulttuurimaisema Kurhilan, Hillilän ja syrjäntaustan kylien maakunnallisesti arvokkaan agraarimaiseman länsikulma ulottuu suunnittelualueelle. Kahdeksi keskukseksi maantien varteen keskittyneet kylät muodostavat suurmaisemakokonaisuuden, jota hallitsevat laajat, Vesijärveen rajautuvat viljelyalueet ja niiden ympärillä sijaitsevat tilakeskukset. Asutus sijoittuu nauhamaisesti päätien varteen ja kumpareiden etelänpuoleisille rinteille. Rakennuskannan uusiutumisesta huolimatta alue on säilyttänyt selkeän agraarin luonteensa. 1.3 Paikallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Kaavamerkintä sk-3. Kyläkuvallisesti arvokas alue. Paikallisesti merkittävä yhtenäisen rakennuskannan alue. Paikallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä Anianpellon kylä ja Lehtolan 1950-luvun asuntoalue sisältyvät Anianpellon valtakunnallisesti merkittävään alueeseen. Honkaniemi III sisältyy Vääksyn kanavan maakunnalliseen kulttuuriympäristöön. Muita paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ovat: 5. Vääksyn vanha keskusta 6. Kompantie, 1950-luvun asuntoalue 7. Vartiovaara, 1950-luvun asuntoalue 8. Mikkolan kartano pihapiireineen 9. Saitan ryhmäpuutarha 2. Rakennukset 2.1 Rakennusten luokittelu Kaavamerkintä sr-1: Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Kohteessa on erityistä rakennushistoriallista ja/tai historiallista ja/tai maisemallista arvoa. Kohteeseen kuuluvia rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL ) eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Kaavamerkintä sr-2: Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. 2

4 Kohteessa on erityistä rakennushistoriallista ja/tai historiallista ja/tai maisemallista arvoa. Rakennus- ja purkulupa-asioissa tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta tai ympäristökeskukselta. Kaavamerkintä sr-3: Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta paikallisesti merkittävä, ja se tulisi säilyttää. 2.2 Rakennusluettelo 6. Vähä-Laakkala Päärakennus on ilmeisesti 1920-luvulta. Komea sisäänkäynti on klassisistinen. 7. Kedon talo Kedon talo on kartanomainen, kaksikerroksinen, aumakattoinen hirsirakennus. Anianpellon markkinoiden tavara-aitat ja myyntipöydät ovat sijainneet tilan edustalla tien kahden puolen. 9. Mikkolan kartano Mikkolan kartano on entinen ratsutila, jota kutsuttiin Anianpellon kartanoksi. Nykyistä rakennusryhmää alettiin pystyttää Mikkolan torpan paikalle vuodesta 1865 lähtien. Klassisististyylisen päärakennuksen ensimmäinen kerros on valmistunut 1868 ja toinen kerros vuonna Väentupa lienee 1800-luvulta ja on siirretty tiettävästi 1930-luvulla nykyiselle paikalleen. Kaksikerroksinen vilja-aitta on rakennettu vuosina Anianpellontien varrella oleva tiilinavetta on tehty 1880-luvun alussa Suivan savesta lyödyistä tiilistä. Kartanon puiston jalot lehtipuut ovat 1900-luvun alusta. Liikennejärjestelyt ovat pienentäneet puutarhaa. Hedelmätarha on hävinnyt ja yhteys maantieltä pihaan katkennut. 10 Telakkatupa Telakkatupa on siirretty nykyiselle paikalleen uittoyhtiön kämpäksi. Rakennus on tyypillinen ja 1900-luvun vaihteen sydänseinäinen rakennus. Kunnan omistama rakennus luovutettiin vuonna 1996 sotaveteraanien käyttöön. 12. Kanavan odotushuone Kanavan odotushuone on Vääksyn kanavahistoriaan kiinteästi liittyvä rakennus. Se on rakennettu vuonna 1910, matkustajalaivaliikenteen kulta-ajalla. 3

5 Rakennus kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. 13. Kanavan kasöörin piharakennus Kanavan historiaan ja Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kuuluva rakennus valmistui vuonna Asuinrakennus on korvattu uudella, mutta pitkänomainen, hirsinen puuleikkauksin koristeltu piharakennus on todennäköisesti osa 1868 valmistuneesta varastoliiteristä. 14. Pohjolan talo (Kanavan Galleria) Pohjolan talo on mansardikattoinen rakennus, joka edustaa vuosisadan alkuvuosikymmenille tyypillistä asikkalalaista rakentamisen tapaa. Kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Kunnan omistama talo on kunnostettu 1980-luvulla. Samalla purettiin kaksi piharakennusta. Rakennus toimii kesänäyttelytilana.kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. 15. Kanavan kahvila Kanavan kahvila on mansardikattoinen rakennus aivan kanavan tuntumassa. Talossa on ollut kauppa, matkustajakoti, matkahuolto ja kahvila. Ikkunoita on lisätty ja suurennettu sen jälkeen, kun Asikkalan Osuusliike osti talon vuonna1949. Rakennus on korjattu kahvilaksi ja asunnoiksi 1990-luvulla. Samalla näyteikkunat yhtenäistettiin. Osa Vääksyn kanava-alueen ympäristön puista rakennuskantaa. Tiilirunkoinen piharakennus on rakennettu vuonna Rakennus on osa Vääksyn kanava-alueen ympäristön puista rakennuskantaa. Arvot: historiallinen, maisemallinen 16. Saran talo Saran talo on vanhan Vääksyn mansardikattoista rakennuskantaa ja osa Vääksyn huvila- ja täysihoitolakulttuuria sekä valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alun perin se on rakennettu ilmeisesti 1800-luvulla. Rakennus toimi täysihoitolana luvulla luvullla rakennukseen tehtiin pulpettikattoinen korotus ja yläkertaan rakennettiin lisää huoneita. Sodan aikana rakennettiin lasikuisti ruokailutilaksi. Kaksikerroksisessa piharakennuksessa on toiminut kutomo ja limonaditehdas. Suurempi piharakennus on ollut navetta ja talli. 17. Nuorisotalo Nuokku Nuokku on rakennettu Vääksyn ensimmäiseksi kansakouluksi vuonna Hirsirakennus vuorattiin laudalla vuonna luvun lopulla rakennus 4

6 remontoitiin nuorisotaloksi. Sijaitsee Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Arvot: historiallinen, maisemallinen 18. Purman talo Purman talo kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vääksyn kanavaympäristöön. Talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Talossa on ollut kangaskauppa ja henkikirjoittajan toimisto. Rakennus on kunnostettu ja sitä on laajennettu 1990-luvulla. Pihapiirissä on vanha saunarakennus. Liiteri/autotalli on laajennettu vanhasta hirsisestä piharakennuksesta. Kohteet ovat entisiä Mikkolan kartanon vuokramökkejä. Rakennusten pihapiirit tulee säilyttää. 19. Kotila Sulkumiehentien pihapiirit olivat alun perin Mikkolan kartanon vuokramökkejä luvun alussa asukkaat ostivat ne itselleen. Pihapiirit muodostuvat 1800-luvun ja 1900-luvun alun asuinrakennuksista ja piharakennuksista. Portit, aidat ja hoidetut puutarhat ovat olleet alueelle ominaisia. Rakennus on alun perin ollut yksittäistupa, jota on laajennettu myöhemmin. Hugo Laiho osti talon v ja nimesi sen Kotilaksi. Pihapiirissä kasvatettiin kukkia Lahden torilla myytäväksi. Talo on vapaa-ajan asuntona. 20. Raitapiha Sulkumiehentien pihapiirit olivat alun perin Mikkolan kartanon vuokramökkejä luvun alussa asukkaat ostivat ne itselleen. Pihapiirit muodostuvat 1800-luvun ja 1900-luvun alun asuinrakennuksista ja piharakennuksista. Portit, aidat ja hoidetut puutarhat ovat olleet alueelle ominaisia. Vanha asuinrakennus on nykyisin varastona Hyvin hoidetun puutarhan kanssa se muodostaa viehättävän näkymän Sulkumiehentielle avautuvalta portilta. 21. Toivosen talo Sulkumiehentien pihapiirit olivat alun perin Mikkolan kartanon vuokramökkejä luvun alussa asukkaat ostivat ne itselleen. Pihapiirit muodostuvat 1800-luvun ja 1900-luvun alun asuinrakennuksista ja piharakennuksista. Portit, aidat ja hoidetut puutarhat ovat olleet alueelle ominaisia. Sulkumies Toivosen pihapiiri on yksi alueen edustavimmista. Rakennukset ja pihapiiri ovat peltikatteita lukuun ottamatta alkuperäisessä asussa. 22. Virtasen talo (Tuuli) Sulkumiehentien pihapiirit olivat alun perin Mikkolan kartanon vuokramökkejä luvun alussa asukkaat ostivat ne itselleen. Pihapiirit muodostuvat 5

7 1800-luvun ja 1900-luvun alun asuinrakennuksista ja piharakennuksista. Portit, aidat ja hoidetut puutarhat ovat olleet alueelle ominaisia. Remonteissa talon yläkerran ikkunoita ja itäpäädyn julkisivua on muutettu. Pihapiirissä on vanha hirsinen sauna ja liiteri. 23. Sirkkusen huvila (Sakarila) Sirkkusen huvilan on rakennuttanut professori Komppa 1800-luvun lopussa. Kompan jälkeen rakennuksessa asui professori Sirkkunen. Rakennus on tyyliltään lähellä perinteistä talonpoikaista rakennustapaa. Huvilamaisia piirteitä ovat monikulmainen nurkkaerkkeri ja Vesijärven suuntaan oleva avokuisti. Rakennuksen pystyhirsirunko on Suomessa harvinainen ratkaisu. Kunnan omistama huvila on uusittu 1990-luvulla. Arvot: rakennushistoriallinen 24. Danielsson-Kalmarin huvila Danielsson-Kalmarin huvila on Vääksyn vanhin säilynyt huvila ja kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti merkittävä. Se on rakennettu 1890-luvun alussa. Rakennus on rikkain puuleikkauksin koristeltu uusrenessanssityylinen huvila. Yleisen historian professori ja myöhemmin valtioneuvos J.R. Danielsson- Kalmari osti huvilan vuonna Huvilaa kutsuttiin Suviniemeksi. Asikkalan kunta osti huvilan vuonna 1949 ja rakennus on palautettu 1920-luvun asuun. Huvila on museona ja näyttelytilana. 25. Thurenin huvila Vääksyn vanhimpia, ellei vanhin rakennus on perimätiedon mukaan ollut Anianpellon myllärin tupa. Rakennus on paritupatyyppinen ja se on siirretty uittamalla nykyiselle paikalleen. Pihasauna on ollut alun perin savusauna. Rakennukseen kuuluu hoidettu pihapiiri. Rakennus sijaitsee puistoalueella. 26. Pereniuksen talo Kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Osa kanavamiljöötä. Rakennuksessa on jugend-tyylisiä piirteitä. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Asuinhuoneiden päätyikkunat on vaihdettu 1950-luvulla. Arvot: rakennushistoriallinen, maisemallinen 27. Vesimyllymuseo Vääksyn vesimylly on tärkeä muisto Vääksynvirran vesimyllyjen historiasta. Samalla paikalla on sijainnut kolme myllyä ainakin jo 1400-luvulla. Nykyisen rakennuksen kanavanpuoleinen hirsirakenne lienee ainakin 1700-luvulta. Myllyn etuosa on 1930-luvulta, jolloin rakennusta ja sen myllytekniikkaa uudistettiin. Tuolloin rakennukseen tuli myös sähkölaitos. Museoksi se kunnostettiin 1980-luvulla. 6

8 28. Myllytupa Myllytupa on ollut talonpoikien taukopaikkana jauhatusmatkoilla ja myöhemmin myllärin asuntona. Rakennus saattaa olla 1700-luvulta. Nykyinen asu on 1980-luvun lopulta. Arvot: historiallinen, maisemallinen 29. Jokiranta Jokiranta on Anianpellon myllärin rakennuttama huvila. Talo piharakennuksineen on osa Vääksyn kanavan ympäristöä. 30. Meijeri (Päijännetalo) Meijeri edustaa 1920-luvun meijeriarkkitehtuuria. Perusratkaisuiltaan se on meijerirakentamisen kultakauden edustaja. se toimi meijerinä 1980-luvun loppupuolelle saakka. Rakennusta on laajennettu ja muutettu useaan otteeseen. Nykyisin rakennus on Päijännetalo, jossa toimii kalastusmuseo, matkailuneuvonta ja Päijänteen kansallispuiston opastuspiste. 32. Leivon talo (Kotila) Leivon talo on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ja se kuuluu Vääksyntietä reunustavaan puutalokokonaisuuteen. Talo on hirsipintainen. Sitä on laajennettu ilmeisesti 1930-luvulla nykyiseen kokoonsa. Rakennuksessa on toiminut kahvila-ravintola ja pankki. Nykyisin se on asuinkäytössä. Kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön ja Vääksyntietä reunustavaan puutalokokonaisuuteen. Arvot: historiallinen, maisemallinen 33. Hannulan talo Hannulan talo kuuluu Vääksyntietä reunustavaan puutalokokonaisuuteen. Se on rakennettu ilmeisesti ja 1900-luvun vaihteessa. Alun perin symmetrisen rakennuksen päätyyn on jatkettu liiketila, Hannulan kauppa vuonna Talossa on kaksi asuinhuoneistoa ja liiketila. Rakennusta on muuteltu useaan otteeseen. Pihapiirissä on varasto- ja tallirakennukset. Kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön ja Vääksyntietä reunustavaan puutalokokonaisuuteen. Arvot: historiallinen, maisemallinen 34. Opistotalo Opistotalossa on toiminut mm. apteekki ja limonaditehdas. Vuonna 1919 rakennusta levennettiin ja korotettiin mansardikattoiseksi. Kunnan omistuksessa ollessaan rakennus uusittiin 1980-luvulla kansalaisopiston käyttöön. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Ulkopuoli on kunnostettu vuonna Kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. 7

9 Arvot: historiallinen, maisemallinen 35. Verhon talo Verhon talossa on toiminut kanavan rakennustyön aikana työmaaruokala, joten se on valmistunut ennen vuotta Rakennus oli alun perin yksikerroksinen, mutta vuonna 1916 maalari, sittemmin talousneuvos Verho osti talon ja korotutti sen mansardikattoiseksi, muutti ikkunat pieniruutuisiksi ja laajensi taloa pihan puolelle. Rakennuksessa on toiminut Vääksyn ensimmäinen posti ja myöhemmin maali- ja tapettikauppa ja kirjakauppa. Ikkunat on uusittu, mutta muuten rakennus on säilynyt hyvin vuoden 1916 asussa. Kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. 36. Mäkisen talo Mäkisen talo on Myllytien mansardikattoisia rakennuksia ilmeisesti luvulta. Talossa on asunut kylän vaatturi. Ulkovuoraus ja ikkunat on uusittu 1990-luvulla. 37. Vuorisen talo Vuorisen talo oli täysihoitola 1960-luvulle saakka. Alun perin kaksihuoneinen satulakattoinen hirsitalo laajennettiin vuonna 1927 täysihoitolaksi leventämällä rakennuksen runkoa rakentamalla mansardikattoiseen yläkertaan huoneita ja pohjoispäätyyn suuri lasikuisti. Rakennuksen julkisivut ja ikkunat ovat 1920-luvun asussa. Pihassa on useita talousrakennuksia ja suurehko puutarha. Vääksyn täysihoitolaperinnettä edustava rakennus. Vanhan Vääksyn rakennuskantaa. 38. Päijänne-Hotelli Päijänne-Hotelli on Asikkalan ensimmäinen kerrostalo ja ensimmäisiä rapattuja hirsirakennuksia. alun perin se oli 1½-kerroksinen ja mansardikattoinen, mutta se korotettiin 1920-luvun lopulla 3-kerroksiseksi. Tyyliltään se edustaa lähinnä klassismia. Alakerrassa oli pieniä liikehuoneistoja, toisessa kerroksessa suuri ravintolasali ja kolmannessa kerroksessa majoitustilat. Rakennus toimi matkustajakotina ja ravintolana 1960-luvulle saakka. Nykyisin siinä on vanhan tavaran liike ja asuintiloja. Arvot: rakennushistoriallinen, historiallinen 39. Ahtola Kirkkoherrra Coleruksen leski rakennutti lähinnä jugend-tyylisen rakennuksen itselleen ja viidelle tyttärelleen vuonna Coleruksen neidit pitivät talosssa täysihoitolaa, jossa monet kuuluisuudet viettivät aikaansa. Myöhemmin rakennuksessa oli posti ja seurakunan tiloja. Nykyisin talo on yksityisen omistuksessa ja sitä on uusittu 1980-luvulla. Pihapiirissä on ilmeisesti yli 200-vuotiaita mäntyjä. 8

10 40. Piha-Ahtola Piha-Ahtola on vanha ruotusotamiehen torppa. Keittiö ja eteinen ovat vuodelta Tupa ja kamari on tehty myöhemmin. Talossa on asunut myös peltiseppä, minkä vuoksi pohjoislappeella on Apollo-peltiä, joka oli ensimmäisiä Suomessa käytettyjä kattopeltejä. Rakennusta on laajennettu onnistuneesti lasikuistilla vuonna Selinheimon huvila Selinheimon huvila on Vääksyn huvilakulttuuriin liittyvä rakennus valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Talo on rakennettu vuonna Koristeellinen julkisivulaudoitus on tehty kaksi vuotta myöhemmin. Huvila on lähes alkuperäisessä asussaan. Viimeisimmät muutokset ovat 1950-luvulta. 42. Hinkkasen talo Hinkkasen talo kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Sen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Mahdollisesti vanhin osa on Hillilästä 1900-luvun alussa siirretty vanha meijeri. Rakennusta on alkuperäisestä korotettu ja laajennettu. Se edustaa 1900-luvun alun rakentamista. Arvot: rakennushistoriallinen, maisemallinen 43. Pitkosen talo Pitkosen talo kuuluu Vääksyn valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vanhin osa on ilmeisesti 1800-luvulta. rakennusta on vähitellen laajennettu nykyiseen asunsa, joka on pääosin 1940-luvulta. erikoisuutena on koristeellinen sisäänkäynnin katos, joka on peräisin puretusta rautatieasemasta. Vuosina talossa asui ja piti toimistoa nimismies Pitkonen. Arvot: historiallinen, maisemallinen 44. Miettisen talo 1900-luvun alun huvila, joka on ollut 1940-luvulta lähtien ympärivuotisena asuntona. Ikkunat on muutettu, mutta hahmoltaan rakennus on säilynyt. Arvot: historiallinen Joutsenkujan huvilat, kohteet 45-47, kokonaisuutta voidaan täydentää mittakaavaan sopivilla rakennuksilla: 45. Helmi Gustafssonin huvila Helmi Gustafssonin huvila kuuluu Joutsenkujan varrelle 1920-luvulla rakennettuihin huviloihin. Talo on hirsipintainen ja alunperinkin pulpettikattoinen. 9

11 Rakennuksen tyyliin sopiva avokuisti on tehty myöhemmin. Huvilan kunto on hyvä. 46. Vuolion huvilat Vuolion huvilat kuuluvat Joutsenkujan varrelle 1920-luvulla rakennettuihin huviloihin. Rannan suuntainen, kokonaan hirsinen satulakattoinen huvila rakennettiin ensin, mansardikattoinen myöhemmin. Molemmat huvilat ovat hyväkuntoisia. 47. Karton huvila Karton huvila kuuluu Joutsenkujan varrelle 1920-luvulla rakennettuihin huviloihin. Talo on hirsirakenteinen, kuutiomainen, rimaristikkorapattu, nelilapekattoinen rakennus, joka on myöhemmin verhottu ruskealla rakennuslevyllä. Rinteessä on valettuja portaikkoja ja pääsisäänkäynnin yhteydessä karhuveistokset. 48. Somersalmen huvila Somersalmen huvila on siirretty Kurhilasta ja on alun perin lienee luvulta. Rakennukseen on tehty muutoksia ja nykyasu edustaa tyyliltään lukua. 49. Asikkalan yhteiskoulu Edustava esimerkki 1920-luvun klassistisesta kouluarkkitehtuurista. Rakennuksen suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo vuona 1929 ja se vihittiin käyttöön vuonna Sen ympärille on vähitellen kasvanut Vääksyn koulukeskus. Arvot: rakennushistoriallinen, historiallinen 50. Varosen huvila Honkaniemen ensimmäinen huvila, jonka rakennutti kunnanlääkäri Rytkönen 1930-luvulla. Myöhemmin huvilassa asui kaupunginjohtaja Varonen perheineen. Kesällä 1939 avokuistia jatkettiin ja muutettiin lasikuistiksi. Rakennus on edelleen sen aikaisessa asussa. Rannassa on hirsinen saunarakennus. Osa Vääksyn vuosisadan vaihteessa alkanutta huvilakulttuuria. Arvot: rakennushistoriallinen, historiallinen 51. Setälän huvila Setälän huvilan suunnitteli ja rakennutti arkkitehti Salme Setälä. Rakennus valmistui vuonna Pulpettikattoisten funkistyylisten rakennusten väri oli alun perin vaaleankeltainen. Päärakennusta on jatkettu 1950-luvulla rakentamalla pohjoispäätyyn yksi huone. Rantamaja ja saunan katon muutos ovat samalta ajalta. Puutarhassa kasvaa Danielsson-Kalmarin 1930-luvulla lahjoittamia tammia ja vaahteroita. Vääksyn huvilakulttuuriin liittyvä ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoinen kokonaisuus. 10

12 Arvot: rakennushistoriallinen 53. Vääksyn Torppa Vääksyn Torppa on Anianpellon työväenyhdistyksen talo. Yhdistys perustettiin vuonna 1904 ja Torppa rakennettiin seuraavana vuonna Mikkolan kartanon lahjoittamista puista. 58. Suojala Suojala on entinen Suojeluskunnan talo. 59. Harjutie 3 Rakennus sijaitsee Vääksyn vanhassa keskustassa Se on pieni, mansardikattoinen talo, joka on tiettävästä Vääksyn vanhin yhtäjaksoisesti asuttu rakennus. Talossa on perimätiedon mukaan asunut mäkitupalaisia kanavan rakennustöiden aikaan ja myös Bobrikoffin kerrotaan majoittuneen siellä. 60. Säästöpankin talo Yrjö Lindegrenin suunnittelema rakennus sijaitsee Vääksyntien varrella. 61. Vääksyn mylly Vääksyn mylly rakennettiin sota-aikana ja se aloitti toimintansa vuonna Myllyn viereen samalle tontille rakennettiin asuin- ja konttorirakennus, jonka alakerrassa toimi alkuaikoina myös leipomo. 62. Kanavatien ja Vääksyntien kulmassa oleva liikerakennus 11