Äitien ja lasten leiri Opas päihdeäitien ja heidän lastensa leiritoiminnan suunnitteluun. Tarja Hiltunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äitien ja lasten leiri Opas päihdeäitien ja heidän lastensa leiritoiminnan suunnitteluun. Tarja Hiltunen"

Transkriptio

1 Äitien ja lasten leiri Opas päihdeäitien ja heidän lastensa leiritoiminnan suunnitteluun Tarja Hiltunen

2 Kirjoittaja Hiltunen Tarja paitsi Kokemuksia leireistä, Jyväskylän Katulähetyksen perhetyö Miia Taavitsainen Sininauhaliitto r.y. Helsinki 2007 Toimintaopas on tuotettu Eevan perhe -projektin yhteydessä Hankkeen rahoitus Raha-automaattiyhdistys Sininauhaliitto Krämertintie 2, Helsinki

3 JOHDANTO... 4 ÄITI -LAPSI -LEIRIN VALMISTELU... 5 LEIRIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 5 LEIRIN SUUNNITTELUTYÖ... 5 LEIRIEN RAHOITUS... 6 LEIRIPAIKKA... 6 HENKILÖRESURSSIT JA YHTEISTYÖ... 6 LEIRIN JOHTAMINEN... 7 YHTEISTYÖKUMPPANEITTEN KANSSA TOIMIMINEN... 7 VASTUUNJAKO... 7 TERVEYDENHUOLTO... 8 TOIMIJOIDEN ERILAISUUDEN HUOMIOIMINEN... 8 LEIRILÄISTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA... 8 ÄITI-LAPSI -LEIRIN TOTEUTTAMINEN...10 LEIRIN NIMI...10 LEIRIOHJELMAN SISÄLTÖ...10 LASTEN OHJELMA...11 LASTEN TAUSTAT...11 ÄITIEN OHJELMA...12 YHTEINEN OHJELMA...12 HARTAUDET JA USKONNOLLISUUS LEIREILLÄ...13 MITÄ LEIRIN JÄLKEEN...14 KOKEMUKSIA LEIREISTÄ...15 SININAUHALIITON EEVAN PERHE -PROJEKTI...15 JYVÄSKYLÄN KATULÄHETYS RY:N PERHETYÖ...16 LÄHTEET...20

4 Johdanto Naisten päihteidenkäyttö on lisääntynyt ja tullut näkyvämmäksi yhteiskunnassamme viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä heijastuu laajasti yhteiskuntaan, kun päihdeongelmasta kärsivä äiti ei pysty pitämään perhettä koossa eikä huolehtimaan lapsistaan. Lasten huostaanotot ovat lisääntyneet, ja naisten päihdehoitopaikoista on ajoittain jopa pulaa. Samaan aikaan moni päihdeongelmista kärsivä nainen ei häpeänsä ja pelkonsa vuoksi hae apua itselleen ja perheelleen tai hän ei tiedä, mistä hakea ja saada apua. Yhteiskunnassamme tarvitaan tukijärjestelmiä ja palveluita, jotka vastaavat päihdeongelmaisten naisten ja äitien tarpeeseen ja löytävät avun tarpeessa olevat. Naisten, äitien ja heidän lastensa avun ja tuen tarpeeseen lähdettiin etsimään vastauksia Sininauhaliiton Eevan perhe -projektissa. Eevan perhe -projektin ( ) yhtenä osa-alueena oli kehittää Jyväskylässä Naisten taloa, päihdeongelmaisten naisten päivätoimintaa ja päihdeongelmaisten naisten sekä heidän lastensa kanssa tehtävää työtä. Yhtenä toimintamuotona kehitettiin äiti-lapsi -leirityö. Projektin aikana järjestettiin neljä äiti-lapsi -leiriä ja niiden kautta kerättiin kokemuksia leiritoiminnasta ja kehitettiin äitilapsi -leirityötä. Eevan perhe -projektin yhtenä tavoitteena on ollut, että päihdehaitoista kärsivien naisten äitiys ja naiseus vahvistuvat leirityön kautta niin, että lasten tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuiksi ja että vanhempien arkielämän taidot lisääntyvät ja sen myötä lapset tulevat enemmän näkyvämmiksi. Äiti-lapsi -leirityö tarvitsee näissä tavoitteessaan rinnalleen myös muita toimintamuotoja, ja tärkeää onkin leirityön ja -tapaamisten ohella pitää yhteyttä perheisiin ja tarjota heille myös muita tukimuotoja kuten vertaisryhmätoimintaa tai kunnan tarjoamia palveluja perheille. On tärkeää, että erilaiset projektien tuotokset ja mallit leviävät ja tulevat ihmisten saataville. Äitilapsi -leirityön oppaan julkaiseminen on osa päihdeongelmaisten naisten, äitien ja heidän lastensa tukemista ja mahdollisuuksien luomista heidän auttamiselleen. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihdehaittojen tuomaan erityisyyteen leirien järjestämisessä sekä antaa perustietoa leirien suunnittelemiseen. Tässä äiti-lapsi -leirityön oppaassa kerrotaan Eevan perhe -projektin kautta saatujen kokemusten perusteella tärkeitä huomioita leirin järjestämiseen, toteuttamiseen sekä leirin jälkeiseen ja sen kanssa rinnan tehtävään toimintaan. Opas antaa vinkkejä ja ohjeita leirin valmisteluun sekä leirin käytännön työhön. Erilaisten leiriohjelmien mallien esittämisessä on käytetty hyödyksi Sininauhaliiton Leiriväkkärä-julkaisussa olevia leiriohjelmia. Eevan perhe -projektin aikana saaduista leirikokemuksista kerrotaan oppaan lopussa, ja niistä voi saada hyviä vinkkejä omaan leirityöhön. Kaiken kaikkiaan opas antaa hyvän perustiedon ja ohjeet äiti-lapsi -leiriä suunnittelevalle.

5 Äiti -lapsi -leirin valmistelu Leirin lähtökohdat ja tavoitteet Äiti-lapsi -leirityö on tärkeä työmuoto päihteidenkäytöstä kuntoutuvien äitien ja heidän lastensa tukemisessa. Leirityön lähtökodat ja tavoitteet pohjautuvat asiakaslähtöisyyteen ja leiriläisten tarpeisiin. Päihderiippuvaisille äideille on tärkeä saada arkea helpottavia tukitoimintoja, joita leirit erinomaisesti tarjoavat. Äideillä on mahdollisuus keskittyä viettämään leirillä aikaa yhdessä lastensa ja itsensä kanssa. Äiti-lapsi -leirin yhtenä tavoitteena on, että päihdehaitoista kärsivien naisten äitiys ja naiseus vahvistuu niin, että lasten tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuiksi ja että vanhempien arkielämän taidot lisääntyvät ja sen myötä lapset tulevat näkyvämmiksi. Äiti-lapsi -leirin tavoitteet 1. Äitien voimavarojen vahvistuminen 2. Äitien ja lasten vuorovaikutuksen kehittyminen 3. Naisten/äitien keskinäisen vertaistuen kokeminen 4. Ammatillisen tuen saaminen Leiritoiminta on hyvin kokonaisvaltaista elämää, mikä pääsääntöisesti vastaa fyysisiin, henkisiin, hengellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Leiriä voitaisiin verrata pienoisyhteiskuntaan, jossa jokaisella jäsenellä on oma paikkansa. Joillekin päihteidenkäytöstä kärsiville tällainen ympäristö voi olla poikkeuksellinen, sillä siellä voi tuntea pitkästä aikaa itsensä hyväksytyksi. Äiti-lapsi -leiritoiminta tarjoaa mahdollisuuden irtautua arjen kuvioista. Kristillisten järjestöjen ja seurakuntien leireillä on lisäksi mahdollisuus löytää hengellinen sisältö elämään. Leirin suunnittelutyö Leirin suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota kodikkaan ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Hyvä muutoksen kasvupohja on leiri, jonka ilmapiiri on salliva ja tunteiden ilmaisulle tilaa antava. Ympärivuorokautinen yhdessäolo tekee leiriläisten ja järjestäjien kohtaamisen välittömäksi ja aidoksi. Leiritoiminta vaatii huolellista suunniteltua. Suunnitelmaan kuuluun mm. leiripaikasta sopiminen, leiriin liittyvät yleiset järjestelyt, vastuukysymykset, kuten ohjelmavastuu, tiedottaminen, terveydenhuolto ja hygieniaan liittyvät kysymykset sekä kuljetukset. Keskeistä on leiriohjelman laatiminen yhdessä yhteistyötahojen kanssa, leiriohjelmasta tiedottaminen, samoin leiribudjetin laadinta sekä varojen hankita. Leiriä suunniteltaessa on arvioitava, kuinka monta perhettä on mahdollista ottaa mukaan leirille. Leiriläisten ja perheiden määrä on suhteutettava leiriohjaajien määrään. Tämä tulee huomioida erityisesti lastenohjaajien kohdalla. Leiriin liittyvistä periaatteista tulisi sopia etukäteen kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka osallistuvat leirin toteuttamiseen. Ensimmäisiä kysymyksiä leirin suunnittelussa ovat, millä tavalla leiriläisiä rekrytoidaan, kutsutaan tai otetaan leirille. Ketkä valitaan leirille ja toisinpäin, keitä saadaan mukaan. Jos perheet on tavoitettu olemassa olevien palveluiden kautta, niin luonnolliset kontaktit ovat syntyneet äiteihin ja perheisiin jo ennen leiriä. Jos paikkakunnalla ei ole säännöllistä järjestettyä toimintaa äideille, perheille ja lapsille, niin voi

6 olla, että leirille mukaan tulijat ovat värväämisen takana. Ilman säännöllistä toimintaa voi olla haasteellisempaa saada perheitä saada mukaan. Toiminnassa olevat palvelut luovat luonnollisia kontakteja perheisiin. Leirille sitoutuneiden määrä kasvaa, jos on mahdollista kutsua etukäteen ennen varsinaisen leirin alkamista leirille tulijat yhteiseen tapaamiseen tai haastatteluun. Näin saadaan kartoitettua leirille tulevien motiivia. Tapaamisen jälkeen valitaan leiriläiset. Tällä tavoin toimien perheet sitoutuvat paremmin tulemaan leirille ja vältetään viime tipan peruutukset. Päihdehaitoista kärsivät äidit ja perheet on otettava aina huomioon, kun suunnitellaan leirejä. On hyvä sopia etukäteen, miten toimitaan tilanteissa, joissa leirille tulijat yrittävät tulla humalassa tai siellä ollessa käytetään päihteitä. Lasten hoitoon tarvitaan riittävästi resursseja. Opiskelijat ja vapaaehtoiset, luotettavat aikuiset ovat varteenotettavia henkilöitä. Suunnittelutyö on tehtävä ajoissa. Kokemuksen mukaan suunnittelutyö on hyvä aloittaa ½ vuotta ennen leiriä. Seurakunnan leiripaikat ovat hyvin kysyttyjä, ja siksikin leiriajankohta on sovittava ja varattava ajoissa. Jos ei aikaisemmin ole järjestänyt leiriä eikä ollut leireillä, ehkä kannattaa kokeilla ensin yhden yön mittaista leiriä. Leirit ovat henkisesti raskaita, koska leirinohjaajat ovat vastuussa 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä kannattaa huomioida leirisuunnittelussa. Toisaalta yhden yön leirit voivat tuntua liian lyhyiltä. Lyhyet leirit eivät ole leiriläisten kannalta paras ratkaisu, koska juuri kun leiriläiset, varsinkin lapset, ovat tottuneet toisiinsa, on lähdettävä kotiin. Ensikertaa leiriä järjestävät työntekijät voivat joutua henkisesti aika lujille, koska leiritoiminta on niin intensiivistä ja siinä ollaan kiinni ympäri vuorokauden. Leirien rahoitus Leirikustannukset on hyvä huomioida jo toimintasuunnitelmassa ja budjetin laadinnassa. Perheillä on myös mahdollisuus hakea leirikustannuksiin maksusitoumusta kunnan sosiaalitoimistosta. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on myös mahdollisuus hakea erilaisia apurahoja ja toimintaavustuksia paikallisilta rahoittajilta, kuten kirkon yhteisvastuukeräyksistä, paikallisten sairaanhoitajien liitosta, tai kunnan yleisistä avustuksista. Jos leiriä järjestään useamman tahon kanssa, kustannukset eivät tule kohtuuttomiksi ja vastuu liian suureksi. Leiripaikka Leiripaikoiksi sopivat esimerkiksi seurakuntien kurssi- ja leirikeskukset, jotka ovat suhteellisen edullisia etenkin, kun leiri järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Yhteistyö seurakuntien kanssa antaa mahdollisuuden saada leiripaikka seurakunnan hintaan. Leirin toteutuspaikkoja on muitakin, esimerkiksi erilaiset lomakylät, joiden toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys. Tällaisiin paikkoihin perheillä on mahdollista hakea avustusta esimerkiksi Lomakotiliitolta. Yhteistyökumppaneiden mukaantulo jakaa taloudellisia kustannuksia ja työntekijän vastuuta. Henkilöresurssit ja yhteistyö Leiriä varten on varattava riittävästi henkilöresursseja. Mikä sitten on riittävä henkilömäärä, riippuu leiriläisten lukumäärästä, erityisesti lasten määrästä ja iästä. Jos leirillä on järjestetty lapsille omaa

7 ohjelmaa, lastenohjaajia tulee olla riittävästi. Jos lapsia on eri ikäryhmistä, on heidät jaettava ryhmiin ikäluokan mukaan. Leikki-ikäiset tarvitset enemmän hoitajia kuin kouluikäiset lapset. Leirillä pitää olla myös ohjaajia aikuisia varten. Leirin henkilöresurssit ovat sidoksissa leirin ohjelmaan. Jos ohjelma on laadittu yhteisesti äitien ja lasten kanssa toteutettavaksi, leiriohjaajien määrä voi olla pienempi. Leiristä vastaa leirin johtaja, jolla on kokonaisvastuu leiristä. Leirin johtaminen Leirillä tulee olla johtaja, joka tietää leirin tavoitteet ja huolehtii niiden toteutumisesta, hän tietää, mitä tapahtuu ja milloin tapahtuu. Tämä voi tuntua kummalliselta, mutta usein unohdetaan - erityisesti silloin, kun tulee ongelmia, kuka johtaa leiriä. Leiri on prosessi, ja prosessilla pitää olla johtaja. Leirin johtajan pitää olla kaikkien leiriläisten tiedossa. Se tulisi ilmoittaa kaikille esimerkiksi leirin alkupalaverissa. Seurakunnan leirillä yleensä seurakunnan työtekijä toimii johtajana. Leirin johtajalla on ensisijainen vastuu leiristä. Johtajan tehtävä on huolehtia siitä, että leiriläisille kerrotaan leirin pelisäännöistä ja käytännöistä. Yhteistyökumppaneitten kanssa toimiminen Yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen vaatii suunnittelua ja neuvottelua hyvissä ajoin ennen leiriä. On hyvä miettiä, ketkä sopivat parhaiten ja luontevimmin yhteistyökumppaneiksi. Yhteisistä pelisäännöistä yhteistyökumppaneitten kanssa tulee aina sopia. Kristillisten järjestöjen luontevimmat yhteistyökumppanit ovat seurakunnat ja seurakuntien diakoniatyössä toimivat. Toisena yhteistyökumppanina voi olla esimerkiksi naapurikunnankristillinen päihdejärjestö ja siellä tehtävä perhetyö. Yhteistyötahoja voivat olla myös kunnan tai kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, päihdehuollon palveluyksiköt ja muut paikkakunnan päihde- ja perhetyöntekijät. Kaikki leirin kustannuksiin osallistuvat tahot ovat myös yhteistyökumppaneita. Perheillä on mahdollisuus hakea leirikustannuksiin avustusta sosiaalitoimelta. Muutenkin on hyvä tehdä julkisen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyötä jo vastuunkantamisen kannalta. Hyvä saumaton yhteistyö on mm. sitä, että tiedetään mitä kukin osaa tehdä ja kuinka toimitaan yhdessä. Haasteellisinta on järjestää leiri erilaisten toimijoiden kanssa varsinkin silloin, kun kullakin toimijalla on oma kokemus ja näkemys leirillä toimimisesta. Juutumme helposti kiinni omiin aiemmin koettuihin leirikokemuksiin ja näkemyksiin. Mitä huolellisemmin käytännön asioista neuvotellaan ja sovitaan, sen paremmin leiri sujuu. Vastuunjako Vastuunjako alkaa jo suunnitteluvaiheessa, jossa sovitaan kunkin tahon ja henkilöiden vastuutehtävät. Vastuutehtävät on hyvä sopia etukäteen niin, että leirin työntekijät ja leiriläiset tietävät, mikä on kunkin tehtävä leirillä. Harmittavaa on se, jos asiat eivät suju ja kukaan ei tiedä, miten tulee menetellä ja kenellä on vastuu.

8 Lastenhoitajien roolit ja vastuunjako ovat ehkä kaikkein selkeimpiä. Silti on otettava huomioon lasten iät ja määrä. Kaikkia lapsia ei välttämättä voi laittaa yhteen ja samaan ryhmään. Vauvaikäiset ja sylilapset tarvitsevat oman hoitajan. Lastenhoidosta tulisi vastata jonkun aikuisen henkilön, joka on koko leirin ajan lastenohjaajien ohjaaja. Työntekijällä tulisi olla ammattitaitoa ja rohkeutta puuttua vanhempien haitalliseen käyttäytymiseen leirillä. Leirillä tulee olla myös henkilö, joka vastaa terveydenhuollosta ja ensiapupalveluista. Yöksi on nimettävä yöpäivystäjä ja puhelinnumero tai huone, mistä yöpäivystäjän tavoittaa. Terveydenhuolto Leirin kokoa vastaava ensiapupalvelu mahdollisine kuljetuksineen on järjestettävä jo ennen leiriä. Leirillä on myös varauduttava loukkaantumisien ja muiden sairauksien varalle. Ensiapulaukku ja apteekin käsikaupasta saatujen särkylääkkeiden ja laastareiden varaaminen on tarpeellista. Myös vahinkovakuutukset kannattaa selvittää etukäteen ennen leiriä. Joissakin seurakunnan leirikeskuksissa (ei kuitenkaan kaikissa) kaikki leirit ovat vakuutettuja. Lääkkeet kuuluu säilyttää asianmukaisella tavalla. Jos leirillä on sairaanhoitaja, lääkkeet ja muu terveydenhuolto on hänen vastuullaan. Toimijoiden erilaisuuden huomioiminen Toimijoilla voi olla erilaiset käsitykset ja tottumukset leirillä toimimisesta. Mitä vähemmän vastuuhenkilöillä on kokemusta leirityöstä, sitä tärkeämpi on järjestää leirin aikana säännöllisiä leiriohjaajien yhteisiä päivittäisiä palavereita. Palaverit on hyvä järjestää illalla, kun kaikki lapset ovat nukkumassa ja muutenkin leiritohinat ovat hiljentyneet. Avoimuus ja vuorovaikutus leirin ohjaajien kesken ovat tärkeitä. Perinteinen leiritoiminta on ollut hyvin pitkälle sitä, että ohjelmassa on aamu- ja iltahartaudet, ruokailuajat, iltasauna ja makkaranpaisto nuotiolla. Äiti-lapsi -leireille asetetaan tavoitteet, joiden pohjalta laaditaan leiriohjelma. Leiriohjemaan on sisällytetty aina jokin teema, jota leirillä käsitellään. Teemojen käsittely käy työstä, ja sillä on kuntouttava, esimerkiksi vanhemmuutta tai äitiyttä tukeva tarkoitus. Tämä ei aina ole niin itsestään selvää eri toimijoille. Jälleen korostuu hyvä suunnittelutyö Suuri haaste on siinä, että leirinohjaajien keskinäinen yhteys ja vuorovaikutus ovat toimivia. Ne eivät voi toimia, jos ei järjestetä yhteisiä kokoontumisia, joissa kokemuksia puretaan. Ohjaajien purkupalaverit pitäisi siis etukäteen suunnitella leirin jokaiselle päivälle. Leirillä koetaan iloja ja suruja, onnistumisia ja epäonnistumisia, joita on hyvä jakaa. Leiriläisten valinnassa huomioitavaa Kuntien sosiaalityön, lastensuojelun ja perhetyön sekä seurakuntien perhediakonian yhteydessä syntyneet kontaktit auttavat löytämään motivoituneita perheitä leirille. Erilaisten järjestötoimijoiden perhekontaktien kautta voidaan myös välittää leiritoiminnasta tietoa eteenpäin ja tavoittaa mahdollisia leiriläisiä. Asuntotoimen ja asumispalveluiden avulla voidaan löytää tukea tarvitsevia perheitä, äitejä ja lapsia. Lehti-ilmoituksen perusteella saattaa saada joitakin perheitä mukaan. Toisaalta lehti-ilmoituksen perusteella tulevat eivät välttämättä ole olleet kontaktissa työntekijöiden kanssa eivät työntekijät tunne perheitä. Jos olemassa olevan toiminnan puitteissa ei ole saatu luotua kontakteja perheisiin, voi olla haasteellista saada perheitä mukaan leirille. Tällöin perhetyö lähtee

9 aivan alusta, yhteyden luomisesta erimuotoisiin tapaamisiin. On mielekkäämpää, jos olemassa olevan toiminnan kautta saadaan perheitä leirille. Tällä tavoin perheille kyetään tarjoamaan pitkäkestoisempaa tukea. Peruutuksia tulee aina, viimetipassakin. Jos leirille tulon valintakriteereinä ovat päihdetaustaiset perheet, silloin leirille valitaan sellaisia perheitä. Toisaalta haastavaa on kokeilla sellaisia leirimuotoja, jotka ovat taustoiltaan erilaisia perheitä, esimerkiksi yksinhuoltajaäidit, päihteitä runsaasti käyttävät äidit ja/tai äidit, jotka eivät asu lastensa kanssa. Perheitä yleensä yhdistää ainakin yksi yhteinen tekijä, ja se on äitiys. Päihdehaitoista kuntotuville perheille leiritoiminnassa on huomioitava muutamia erityispiirteitä, kuten päihteettä olemisen ehdot, vanhempien yllättävä lähtö leiriltä, leirille tulevat yllätysvieraat tai päihteiden mahdollinen käyttö leirillä. Tämä on lapsille erittäin ikävää. Tällaisten tapahtumien varalta on tehtävä suunnitelma, miten toimitaan, kuka ottaa vastuun lapsista jne. Toisaalta yhteinen leiri antaa mahdollisuuden siihen, että äidit löytävät toisensa, siitäkin huolimatta, että heidän lähtökohdat ja taustat ovat erilaiset. Kun leiriläiset on valittu, heille tulee toimittaa leirikirje, jossa keskeiset leiriin liittyvät asiat tulevat esille. Leirikirjeessä tulee ilmoittaa selkeästi, mikä leiri on kyseessä, kuka leirin järjestää, milloin ja missä leiri toteutetaan. Tärkeää on muistuttaa, mitä leirille tulee ottaa mukaan (lääkkeet, lastenlelut, unilelut ja riittävästi vaatteita).

10 Äiti-lapsi -leirin toteuttaminen Leirin nimi Leirin nimi ei saa olla leimaava, kuten esimerkiksi päihdeleiri nimenä on. Leirillä voi käyttää teemanimiä, jotka nousevat leirin tavoitteista ja leiriohjelman sisällöstä. Asianmukaisia nimiä ovat yleensä perheleirit tai äiti-lapsi -leirit. Leirillä voi olla myös teemanimi, esimerkiksi Jotta äidin rakkaus toteutuisi -leiri. Pääsääntöisesti leirille tulevat äidit ja lapset, mutta myös isät riippuen siitä, onko leiri äiti-lapsi -leiri vai perheleiri. Isille on annettu mahdollisuuksia osallistua leireille, mutta yleensä leirille osallistuvat äidit ja lapset. Se, miten isiä saadaan mukaan leireille, onkin isompi haaste. Olisi kehitettävä esimerkiksi isä-lapsi -leirejä, joihin sisällytettäisiin enemmän miesten näkökulmasta lähtevää toimintaa, kuten seikkailu- tai erähenkisillä leireillä on. Isä-lapsi -leirillä pitäisi leirin ohjaajien pääsääntöisesti olla miehiä. Leiriohjelman sisältö Ensimmäisen leirin ohjelmaa voi rakentaa kevyeksi sillä tavalla, että äidit ja lapset ovat koko leirin ajan yhdessä. Leiri alkaa yleensä yhteisellä ruokailulla tai kahvilla. Ohjelma voi sisältää erilaisia askartelu- ja tutumisleikkejä, ulkoilua ja yhdessä tekemistä. Leirin ohjelmaan voi rakentaa musiikillisia osuuksia esimerkiksi niin, että jokainen yhteinen kokoontuminen aloitetaan ja lopetetaan yhdessä laulaen ja soittaen. Lapset voivat säestää yhteisiä lauluja rytmisoittimilla. Kevyemmässä leiriohjelmassa ei järjestetä lastenhoitoa erikseen, koska leiriohjelma on yhteinen äideille ja lapsille. Tässä muodossa leirin voi järjestää ja toteuttaa pienelläkin työntekijäjoukolla. Leirillä on tärkeää muistaa se, että lasten vanhemmilla/äideillä on vastuu lapsistaan. Työntekijät eivät voi eivätkä saa ottaa vanhemmilta tätä vastuuta. Työntekijät voivat tarjota tukea lastenhoitoon äitein tarpeiden mukaan. Erityisesti ilta- ja aamuaskareet ovat tilanteita, jossa äidit tarvitsevat apua. Leirillä olisi hyvä olla jokin tietty teema, joka näkyy ohjelmassa läpi koko leirin. Teemat voivat sisältää äitiyteen, lasten kasvatukseen, tunteisiin tai taloudellisiin kysymyksiin liittyviä aiheita. Kristilliseltä pohjalta toteutetuilla leireillä on luonnollista järjestää aamu- ja iltahartauksia sekä yhteisiä kirkkohetkiä. Lapset osallistuvat mielellään kirkkohetkien valmisteluihin. Lapset voivat toimia kirkonmenojen aikana avustajina, virsikirjojen jakajina ja niiden kerääjinä kirkkohetken jälkeen. Monet seurakunnan pastorit ovat valmiita tulemaan kirkkohetkeen. Tämä pitää huomioida jo suunnitteluvaiheessa, ja papin mahdollisuus tulla mukaan kirkkohetkeen on kysyttävä hyvissä ajoin. Leiriohjelma voi olla yhteinen äitien ja lasten kanssa. Ohjelma on silloin sen kaltainen, johon pienetkin lapset voivat osallistua ulkona tai sisällä säästä riippuen. Joskus on hyvä järjestää lapsille ja äideille omat ohjelmat. Äideillä voi olla tarpeita, joita on hyvä käsitellä äitien kesken. Lapsilla on omat kiinnostuksen kohteensa, eikä ole mukavaa, jos heille ei ole järjestetty omaa ohjelmaa. Jos lapset ovat eri-ikäisiä, se tulisi ottaa huomioon ja jakaa lapset ryhmiin iän mukaan. Sairaiden tai vammaisten lasten kanssa tulisi menetellä sen mukaan, miten kukin lapsi kykenee osallistumaan. Leiriohjelma on aina hyvä aloittaa yhteisestä toiminnasta, jossa ovat mukana kaikki leirille osallistujat, myös vastuunkantajat. Tämän jälkeen aikuiset ja lapset siirtyvät omiin ryhmiin.

11 Lasten ohjelma Leirejä voidaan järjestää niin, että lapsille järjestetään omaa ohjelmaa samaan aikaan kuin aikuisilla on omaa, heidän tarpeilleen suunnattua toimintaa. Leiriohjelma voi olla myös yhteinen vanhempien kanssa. Tällöin lastenhoitajia ei tarvita yhtä paljon kuin, jos ohjelma on jaettu. Lapset on hyvä jakaa ikäryhmittäin kolmeen tai neljään ryhmään riippuen lasten määrästä ja iästä. Ikätasot huomioon ottaen lasten ohjelma voi sisältää monenmuotoista toimintaa, esimerkiksi piirtämistä, kuvaelman tai teatteriesityksen harjoittelua, retkiä, seikkailuja, erilaisia pelejä, luonnossa liikkumista tai leikkimistä. Lapset pitävät myös askartelusta ja erilaisista kilpailuista. Kuvaelman tai teatteriesityksen harjoitteleminen voi johtaa siihen, että lapset esittävät kuvaelman aikuisille leiriläisille. Leiriohjaajat ovat pääsääntöisesti naisia. On ymmärretty kuitenkin, että miesohjaajilla olisi oma erityinen tehtävä leirillä. Erityisesti pojat tarvitsisivat miesmallia ja isän korviketta. Jotkut lapset voivat tarvita leirillä ihan omaa tukihenkilöä. Tukihenkilön tehtävä on auttaa lasta osallistumaan lasten ohjelmaan niin hyvin kuin mahdollista. Lasten taustat Lasten nähdyksi tulemisen kannalta olisi tärkeää, että he saisivat kokemuksen nähdyksi tulemisesta ilman ennakkopäätelmiä. Lapsen tulisi antaa mahdollisuuden kertoa, kuka hän on ja mitä hänelle kuuluu ja mitä hän tarvitsee. Leirillä olevat lapset tulevat mitä erilaisimmista olosuhteista, ja heidän elämässään on tapahtunut hyvin paljon sellaista, mitä heidän ei kuuluisi ikinä kokea eikä nähdä. Leirillä voi olla lapsia, jotka eivät asu äidin kanssa. Nämä lapset ovat usein huostaanotettuja. Leirillä heillä on mahdollisuus olla oman äidin kanssa. Tärkeää olisi, että lapset saisivat aikuisten ehdottaman hyväksynnän ja rakkauden, huolimatta siitä mitkä heidän elämänsä taustat ovat. Olisiko lastenhoitajien hyvä tietää lasten taustat, on kysymys, johon ei löydy yksiselitteistä vastausta. Jos ja kun leirinohjaaja tietää lapsen taustoista, voidaan olettaa, että tieto ohjaa ohjaajan suhtautumista lapseen. Jos hän ei tunne eikä tiedä lapsesta mitään, sekin voi ohjata suhtautumistamme, erityisesti silloin, kun lapsi käyttäytyy jollain tavalla hallitsemattomasti. Tämä on yksi niistä asioista, joita on mahdollista purkaa yhteisissä ohjaajien leiripalavereissa. Lapsen äidiltä voidaan aina kysyä yleisellä tasolla, onko lapsella jotakin sellaista, josta hän haluaisi kertoa lastenohjaajille tai että lastenhoitajien olisi hyvä tietää. Myös lastenhoitajat voivat raportoida äideille, miten lapset ovat viihtyneet tai pärjänneet lasten ryhmässä. Jos lapsiryhmässä ilmenee joitakin ongelmia, niistä pitää kyetä kertomaan äideille. Avoimuus ja rehellisyys vuorovaikutuksessa ovat tärkeitä ja huomionarvoisia. Tämä auttaa niin lastenhoitajia kuin lapsiakin. Jos lapsen käyttäytyminen johtuu esimerkiksi lapsen sairaudesta, lapsen vanhemmalta voi tiedustella, onko sairaus sellainen, että siitä on hyvä kertoa lastenohjaajille. Lastenhoitajien raportit äideille ovat tärkeitä. On tärkeää järjestää raportointimahdollisuus, tai ainakin lastenhoitajia voidaan kehottaa raportoimaan äideille, kuinka heidän lapsensa aika on sujunut, miten on mennyt jne. Yhteispalavereita, joissa koko leirin väki on mukana lastenhoitajista lähtien, tulisi myös järjestää leirin aikana. Kaikilla leireillä ei ole tarvetta järjestää lastenhoitoa. Tällöin lapset ja äidit ovat yhdessä koko leirin ajan. Yhteisen leiriohjelman tarkoitus on vahvistaa lasten ja äitien vuorovaikutussuhdetta

12 ja sitä, että lasten kanssa voi tehdä paljon asioita yhdessä. Äideille tulee ilmoittaa leirikirjeissä ja muistuttaa leirin alussa, että äidit ovat vastuussa omista lapsistaan ja että lastenhoitoa ei ole erikseen järjestetty. Leiri tarjoaa lapsille mahdollisuuden olla poissa ainakin hetken vaikeista olosuhteista, joita kotona voi olla. Useat lapset vapautuvat leirillä hyvin nopeasti ja lapsen aito persoona pääsee tulemaan esille. Leirit toimivat keidashetkinä niin lapsille kuin aikuisillekin. Loppujen lopuksi leirillä ei ole koskaan liikaa aikuisia. Lapsille tarjoutuu näin monta turvallista syliä. Äitien ohjelma Äitien leiriohjelmassa keskeistä on leirin tavoitteen mukainen toiminta. Keskeiset teemat ovat vanhemmuuden vahvistuminen ja arjessa jaksaminen. Tällaisia teemoja voidaan toteuttaa esimerkiksi lyhyiden alustusten avulla, joiden pohjalta keskustellaan. Aiheiden alustajiksi tai jotakin toimintaa ohjaamaan on mahdollista kutsua ulkopuolinen asiantuntija joko kunnan sosiaali- tai terveystoimesta tai seurakunnan työntekijöistä. Hyviä käsiteltäviä teemoja ovat äitiyden ilo ja toisaalta äitiyden taakka, äitiyden tunteet ja lasten kasvattaminen sekä, mitä vanhemmuus merkitsee. Nämä ovat perusasioita, jotka eivät välttämättä ole äideille kovin selkeitä. Äitiyden taakka korostuu usein erityisesti yksinhuoltajaäideillä. Äitejä kiinnostavia aiheita ovat vanhemmuus ja sen osa-alueet, lasten kasvatus, arjessa jaksaminen jne. Vaikeista aiheista keskusteleminen ei aina ole helppoa, ja niinpä luovan toiminnan menetelmät ovat varsin sopivia ja tervetulleita leiriohjelmaan. Teemoja voi käydä läpi erilaisilla havaintovälineillä, esimerkiksi kivi voi kuvata taakkaa ja lumpeenkukka iloa. Kuvien käyttö tai tunne- ja voimavarakorttien käyttö on koettu hyväksi. Yhteinen ohjelma On paljon ohjelmaa, jota perheet voivat tehdä yhdessä. Äitien ja lasten vuorovaikutuksen kehittymistä tuetaan parhaiten juuri yhteisen toiminnan avulla. Tärkeää on saada äideille ja lapsille myönteisiä kokemuksia yhdessäolosta ja tukea heidän välistä kommunikointiaan ja yhteyttään. Hyvin erilainen yhteinen ohjelma voi tukea äitejä ja lapsia. Yhteinen leiritapahtuma kesäisin voi olla lipunnosto, jonka voi toteuttaa päivänavauksessa. Samoin lipunlasku päättää päivän touhut ja silloin rauhoitutaan yöpuulle. Lisää ohjelmavaihtoehtoja on mahdollista saada Sininauhaliiton julkaisemasta LeiriVäkkärä ja Hynttyyt yhdessä julkaisuista. Kuva 1LeiriVäkkärä -julkaisussa on ohjelmavaihtoehtoja ja leirimalleja. Seuraavaksi esitetään pari esimerkkiä perheen yhteisestä harjoitustehtävästä. Perheille annetaan tehtäväksi piirtää isolle paperille jokaisesta perheenjäsenestä ääriviivat. Tämän jälkeen kukin perheenjäsen piirtää itselleen kasvojen ilmeen, vaatteet ja värittää ääriviivat haluamallaan tavalla. Tässä tehtävässä perheillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä konkreettisesti. Valmiit piirrokset

13 voidaan asettaa seinälle, ja aikaansaannoksia on mahdollisuus ihailla loppuleirin ajan. Toinen perheiden yhteinen tehtävä on järjestää ulkona kevyttä ja pienimuotoista rastisuunnistusta, jossa annettaan perheille yhteisiä tehtäviä ja kysymyksiä, joihin tulee vastata. Kysymykset voivat olla luonto- tai eläinaiheisia. Tehtävät voivat olla esimerkiksi kasvien keräämistä luonnosta, pallon heittoa, aidan yli hyppäämistä tai aidan ali ryömimistä, pituushyppyä jne. Muuta yhdessä tekemistä voi olla kankaanpainantaa t-paitoihin, aarteen tai timantin metsästys, enkelipolku, uinti ja saunominen tai iltanuotio. Hartaudet ja uskonnollisuus leireillä Hartaudet, rukous, hengelliset laulut ja kertomukset ovat luonnollinen osa kristittyjen elämää. Kannattaa miettiä ja sopia etukäteen, missä muodossa ja kuinka paljon leirillä on hengellistä ohjelmaa ja minkälaista ohjelmaa on. Eri ihmisillä on erilaisia painotuksia ja tapoja kristittynä elämisessä. Kristillisten yhteisöjen järjestämillä leireillä on aika luonnollista, että yhteisissä tilanteissa lauletaan, rukoillaan ja luetaan esim. Raamatun tekstejä. Myös ruuan siunaaminen on osa kristittynä elämistä. Uskonnollisuus on osa leiriä, mikäli niin sovitaan. Jos päädytään ratkaisuun, jossa esim. päivän avaukseen (aamuhartaus) eivät osallistu kaikki leiriläiset, ei siitä saisi muodostua erillisyyttä aiheuttava tilanne. Kesäisin aamu- tai iltahartaudet voidaan liittää lipunnostoon ja -laskuun. Useissa seurakuntien tai järjestöjen leirikeskuksissa on oma leirikirkko. Mikäli leirin työntekijät tarvitsevat lisäjoukkoja leirin kirkkohetkiin, apua on mahdollista kysyä seurakunnan papeilta, kanttoreilta ja/tai laulu- ja soittotaitoisilta henkilöiltä. Yhteiset kokoontumiset voidaan aloittaa ja lopettaa hengellisillä lauluilla. Laulaminen kokoaa ihmisiä yhteen. Seurakunnissa on paljon erilaisia laulukirjoja, joita on mahdollisuus saada mukaan leirille. Omien lauluvihkojen tekeminen ilman tekijöiden asianmukaista lupaa on tekijänoikeuslain rikkomista. Lasten osallistuminen jumalanpalveluksen suorittamiseen voi olla heille merkityksellinen kokemus. He voivat kutsua leiriläisiä jumalanpalvelukseen esimerkiksi soittamalla kirkonkelloja, jakamalla virsikirjoja tai avustaa muulla tavalla. Mielikuvitusta saa ja kannattaa käyttää. Näin lapsillekin tulevat tutuksi kirkonmenot ja siihen liittyvät tehtävät. Leirien hengellisen ohjelman suunnitteluun löytyy runsaasti virikkeitä. Kristilliset kustantajat ja kirkot ovat julkaisseet erilaista materiaalia. Ohessa muutama osoite: (Kristillinen kustantaja, runsaasti materiaalia lapsille) (Suomen lähetysseura, kansainvälistä aineistoa) (Kristillisten kustantajien verkkopalvelu) (Kristillinen kustantaja) (Kristillinen varhaisnuorisojärjestö) (Kristillinen nuorisojärjestö) (Kristillinen nuorisojärjestö)

14 Mitä leirin jälkeen Leiritoiminta on hyödyllisempää silloin, kun leireillä luotua ja saavutettua yhteyttä jatketaan leirin jälkeen. Monet leiriläiset haluavatkin tavata toisiaan leirin loputtua. Yhteyttä voidaan pitää järjestämällä yhteisiä tapaamisia tarjoilun ja muun ohjelman ääressä. Teatteriretket, ulkoilutapahtumat tai vaikka jouluaterian nauttiminen yhdessä ovat varteenotettavia vaihtoehtoja leirin jälkeen. Leirimuistoja ja siellä rakentuneita ihmissuhteita on aiheellista hoitaa tietoisesti. Tapaamisilla on suuri merkitys raittiuden, jaksamisen ja toipumisen kannalta. Monta kertaa ihminen jaksaa pysyä raittiina, kun hän tietää, että tapaa toisia vielä uudelleen. Tapaamiset ovat osa perheiden tukea ja samalla työntekijöillä on mahdollisuus seurata, miten perheillä on mennyt ja miltä tulevaisuus näyttää. Tapaamiset mahdollistavat myös tuen tarjoamisen. Säännöllinen yhteydenpito ja leirien välillä järjestetyt tapaamiset auttavat äitejä paremmin pysymään raittiina. Tapaamiset ja leirit eivät kuitenkaan takaa raittiutta. Yhteydenpidon ja tapaamisten tarkoitus on, että äidit ja lapset saavat vertaistukea ja ammatillista tukea riittävän pitkän ajan ja että he hyötyisivät tukiprosessista mahdollisimman paljon. Ilman yhteyksiä tukijoukkoihin olevat, päidenhaitoista kärsivät perheet syrjäytyvät helposti ja yksinjääneiden perheiden tilanteet, erityisesti lasten tilanteet pahentuvat. Päihdehaitoista kärsiville äideille voi olla vaikeaa sitoutua pitkäkestoiseen prosessiin, joten sopimuksista huolimatta he voivat jäädä pois yhteisistä tapaamisista. Tämä on melko tyypillistä päihdetyössä.

15 Kokemuksia leireistä Sininauhaliiton Eevan perhe -projekti Sininauhaliiton Eevan perhe -projekti on järjestänyt projektin aikana yhteensä neljä äiti-lapsi -leiriä osittain samalla kokoonpanolla. Leirit ovat olleet antoisia, palkitsevia, raskaita, haastavia ja uusia ajatuksia antavia leirien kehittämiseen liittyen. Erityisesti ensimmäinen leiri vei henkisiä voimavaroja. Tämä leiri antoi raamit seuraaville leireille, jotka sujuivat jo paremmin. Leirikokemusten perusteella voidaan todeta leirien palvelevan perheitä erityisesti äitien ja lasten vuorovaikutuksen parantamisen ja kehittämisen kannalta. Jo ensimmäisen leirin yhteydessä tuli esille, että on hyödyllisempää järjestää useita leirejä samoille perheille. Äiti-lapsi -leirityöskentely on prosessi ja prosessin ylläpitämiseen tarvitaan leirejä sekä leirien välillä tapaamisia. Leireihin tulee yhdistää muuta ohjelmaa tai tapaamisia ja näin perheet saavat pitkäkestoista tukea. Leiriprosessi tarkoittaa käytännössä sitä, että samat perheet, äidit ja lapset, ovat useammalla leireillä alusta alkaen mukana. Leiritoiminasta saatu kokemus osoittaa, että toimintatapa on hyödyllinen. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan ehdottomasti pitkäkestoista ja monipuolista prosessinomaista työskentelyä. Työntekijöiden kokemus leireistä on ollut myös samansuuntainen. Leirien tarjoama tuki perheille on tarkoituksenmukaisempaa jos leirejä järjestetään useita, esimerkiksi vuoden aikana noin 3-4 leiriä. Leireihin osallistuisivat aina samat perheet, ja leirien välillä pitäisi järjestää perheryhmätapaamisia. Näin siksi, että paremmin ja pitkäjänteisemmin kyettäisiin tukemaan perheitä. Kun on kysymyksessä perheet, joilla on monenlaista pulmaa alkoholin liikakäytön lisäksi muitakin ongelmia, tarvitaan pitkäjänteistä ja monipuolista tukea. Ensimmäisen leirin aikana tulivat selkeästi esille päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa tarpeet olla yhdessä, osallistua yhteiseen ohjelmaan. Yhden yksittäisen leirin aikana ei voida kovinkaan paljon tarjota tukea perheille. Leirillä on kuitenkin virkistyksellinen merkitys perheiden elämään, mikä sekin on tärkeää. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan ehdottomasti samojen perheiden parissa tehtävää pitkäkestoista ja monipuolista prosessinomaista työskentelyä. Näin voidaan paremmin tukea perheitä ja olla läsnä heidän arjessaan. Luottamuksen syntyminen vie oman aikansa. Usein päihdeperheissä on päihteidenkäytöstä johtuvia vaikeita ongelmia esimerkiksi vanhemmuuden alueella. Ongelmatilanteiden purkamiseen tarvitaan pitkäjänteistä ohjausta ja monipuolisia tukitoimenpiteitä. Jokaisella hankeen järjestämillä leirillä toteutui äitien keskinäinen vertaistuki hyvin, äidit löysivät helposti toisensa. Leiriohjelman välissä äidit kokoontuivat ns. tupakkarinkiin, jossa jaettiin yhteisiä kokemuksia omaan ja lasten elämään liittyen. Äidit keskustelivat omasta päihteiden käytöstään ja siitä johtuvista ongelmista, lapsen huostaanotosta sekä omasta jaksamisestaan. Jokaisella leirillä äitejä informoitiin myös julkisen sektorin palvelujen mahdollisuudesta sekä kerrottiin erityispalveluista muun muassa päihdekuntoutumiseen liittyen. Leirinohjaajien yhteinen näkemys äiti-lapsi -leireistä on ollut se, että leirillä on merkitystä ja vaikutusta äitien jaksamiseen ja elämänlaadun paranemiseen. Erityisesti lapset ovat kokeneet leirillä olon hyväksi. He ovat ilmaisseet useampaan kertaan olevansa tyytyväisiä leiriin, ja tämä näkyi myös heidän olemuksestaan ja silmistään. Lapset odottavat innolla seuraavia leirejä. On tärkeää,

16 että perheleiriprosessissa on aina samat perheet. Leireillä nousseita asioita tai ongelmia on mahdollisuus työstää pitkäkestoisessa yhteistyössä perheiden kanssa. Leiriprosessin vahvuutena voidaan pitää vertaistukea, joka on havaittu erittäin tärkeäksi äitien keskuudessa. Naisia yhdistää ainakin naiseus ja äitiys. Elämäntilanteet ja ongelmat vaihtelevat leiriläisten perheissä, mutta kokemus äitiydestä iloineen ja taakkoineen on yhteinen, jaettavissa oleva aihe. Leiriprosessista saatu kokemus osoittaa, että toimintatapa on hyödyllinen ja yhä kehittämisen arvoinen. Tärkeää on myös järjestää koko leirin palavereita tai antaa ainakin leiriläisille mahdollisuus kysymyksille. Myös äitien ja lastenhoitajien välinen vuorovaikutus on tärkeää. On luonnollista, että äidit haluavat tietää, miten oma lapsi on hoitajien mielestä toiminut lapsiryhmässä. Äitien ja lastenohjaajien vuorovaikutustilanteissa äiti voi itse kertoa omasta lapsestaan, jos lapsen hoitoon liittyy erityispiirteitä. Tällaisia erityispiirteitä voi olla jokin sairaus, jota ei heti havaita, mutta joka voi tulla esiin esim. silloin, kun lapsi jännittää jotakin tilannetta. Kuva 2 Hynttyyt yhdessä - projektin loppuaraportissa kerrotaan mm. tukiasumiseen liittyvästä leiritoiminnasta. Tärkeää on se, että äitejä informoidaan lasten ohjelmasta ja siitä, miten lapsilla on mennyt omassa ryhmässään. Leirikirjeen mukana äideille lähetetyssä leiriohjemassa tulee kertoa mahdollisesta lasten ohjelmasta. Näin äidit saavat valmistella leirille lähtöä tätä silmällä pitäen. Jos lasten ohjelmasta ei informoida etukäteen, tämä voi tuntua äideistä siltä, että heidän lapsensa on säilytyksessä tai että lapsilla ei ole mitään ohjelmaa. Leiri- ja vertaistukiryhmien kehittämiseen, ohjaajien koulutukseen, työnohjaukseen ja asiantuntijakonsultaation käyttöön sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa tulee kiinnittää huomiota. Perheiden ongelmat ovat laaja-alaisia ja monimuotoisia. Mikäli leiriprosessiin on asetettu perheiden kuntoutukseen liittyviä tavoitteita, tulee tämä huomioida henkilökunnan koulutuksessa ja kokemuksessa sekä työnohjauksen käyttömahdollisuudessa. Jyväskylän Katulähetys ry:n perhetyö Jyväskylän Katulähetys ry:n perhetyössä toteutetaan Hynttyyt Yhdessä -projektin luomaa päihdeperheiden tukiasumismallia. Perheet tulevat perhetyön ja tukiasumisen piiriin joko omasta aloitteestaan tai sosiaalityön lähettäminä tilanteissa, joissa lasten huostaanotto on jo lähellä, mutta vanhemmilla on vielä toimivaakin vanhemmuutta päihdeongelmasta huolimatta. Tavoitteena on turvata lasten oikeus ja vanhempien velvollisuus riittävään vanhemmuuteen. Hyväksi pituudeksi tukiasumisjaksolle on havaittu yhdestä kolmeen vuoteen. Jyväskylän Katulähetys ry:n perhetyön toimintaan kuuluu yhtenä osana kaksi kertaa vuodessa yhdessä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kanssa järjestettävät perheleirit. Perheleirien keskeisenä tavoitteena on tuoda vaihtelua perheen arkeen. Useimmiten perheiden talous on tiukka eikä rahaa jää yhteisiin matkoihin tai virkistäytymiseen. Perheleirien tarkoituksena onkin tarjota perheille kotitöistä ja rutiineista vapaa viikonloppu, jotta aikaa ja voimavaroja riittäisi perheen mukavaan

17 yhdessä olemiseen. Perhetyön asiakasperheiden lisäksi perheleireille on annettu mahdollisuus osallistua myös esimerkiksi Katulähetyksen tukiasumisyksiköissä yksin asuville, mutta lapsiaan tapaaville äideille ja isille lapsineen. Perheleireille osallistuvat myös Katulähetyksen perhetyöntekijät sekä seurakunnan työntekijä. Koska perhetyöntekijät kulkevat perheen rinnalla heidän arjessaan ja käsittelevät perheen kanssa heidän kaikkein arimpia ja vaikeimpia asioitaan, tuovat perheleirit mukavaa vastapainoa myös perhetyöhön ja perhetyöntekijöiden rooliin. Välillä on hyvä tehdä yhdessä jotain hauskaa ja unohtaa ikävät asiat hetkeksi. Seurakunnan työntekijän osallistuminen leireille luo perheille luonnollisen linkin seurakuntaan. Lisäksi leireillä voi olla esim. opiskelijoita apuna toteuttamassa lauantain ohjattua toimintaa lapsille. Kaikki perheleirit yhtä lukuun ottamatta on järjestetty seurakunnan leirikeskus Vesalassa, Vesangassa luonnon keskellä järven rannalla. Leiriläiset majoittuvat rivitalotyyppisissä soluhuoneistoissa. Seikkailumielisimmät ovat myös yöpyneet metsässä laavussa, saaden tietysti aikamoisen sankarin maineen. Vesalan hyviin puoliin kuuluu myös loistava keittiö: herkkuja notkuva seisova pöytä odottaa leiriläisiä viidesti päivässä! Leirit kestävät viikonlopun yli perjantaista sunnuntaihin. Leirit ovat leiriläisten palautteen perusteella muokkaantuneet varsinaiselta ohjelmaltaan varsin väljiksi, kuten syksyn 2004 perheleirin ohjelmasta käy ilmi. LEIRIOHJELMA: Perjantai: Päivällinen Yhteinen tutustumisillanvietto, mm. musiikkia Iltapala Mahdollisuus nukkumiseen Lauantai: 8.30 Aamupala 9.00 Perheen merkitys lapsille - papin alustus aiheeseen, keskustelua aikuisille Lapsille omaa ohjelmaa Lounas Vapaata oleskelua Päiväkahvit Hevosajelua Saunavuorot alkavat ( 19.00) Päivällinen Vapaata illanviettoa, mm. askartelua, pelejä Iltapala Mahdollisuus nukkumiseen Sunnuntai: 8.30 Aamupala Palautekeskustelu Lounas Riihikirkko Päiväkahvit ja kotiinlähtö

18 Perheleirien ohjelma vaihtelee leiristä toiseen, mutta rakenne on jotakuinkin sama. Esimerkin leirillä perjantaina oli musiikkipainotteinen tutustumisillanvietto, lauluesityksiä, - leikkejä ja yhteislaulua. Lauantaina aamupäivällä oli vanhemmille papin alustus ja keskustelua aiheesta perheen merkitys lapsille. Lapsille oli samaan aikaan lasten oman perhetyöntekijän ohjaamaa toimintaa. Lauantaina iltapäivällä oli ohjelmassa poniratsastusta lapsille, tosin myös rohkeimmat aikuiset saivat ponin selkään kiivetä! Illaksi perheet saivat halutessaan varata perhekohtaiset saunavuorot. Perjantai- ja lauantai-illat kuluivat yön puolelle saakka yhteisissä tiloissa pelien ja ratkiriemukkaan oleskelun merkeissä. Sunnuntaina hiljennyimme hetkeksi tunnelmallisessa riihikirkossa, jonka jälkeen olikin jo aika lähteä kotimatkalle. Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Tai, kuka tämän maksaa? Työntekijät siis ovat Jyväskylän Katulähetys ry:n perhetyöntekijöitä, lisäksi mukana on seurakunnan diakoni, jotka osallistuvat perheleireille työajallaan. Leiripaikan vuokraamisesta, ruokailuista, kuljetuksista ym. käytännön asioista koituvat kustannukset on jaettu Katulähetyksen ja seurakunnan kesken. Perheille leireistä on jäänyt maksettavaksi omavastuu-osuus, joka ei ole ollut kiinteä vaan vaihdellut leirikerrasta toiseen. Käytännössä tämän omavastuuosuuden on maksanut sosiaalityö, joka on suhtautunut myönteisesti perheleireihimme. Kokonaisuudessaan perheiltä saatu palaute leireistä on ollut positiivista, ja kaikki palaute on otettu huomioon aina seuraavaa leiriä suunniteltaessa. Leirien yhteistä ohjelmaa on esimerkiksi vähennetty, koska osa perheistä koki enemmän ohjelmaa sisältäneen leirin väsyttäväksi ja aikataulultaan liian tiukaksi. Palautteen perusteella leirien ohjelmarunko on muotoutunut edellä esitellyn mukaiseksi. Mahdollisesti ohjelman runsaudesta johtuneet keskeytykset ja osallistumattomuus ovat tämän myötä vähentyneet. Myös saunavuorot on perheiden toivomuksesta muutettu perhekohtaisiksi. Joillain leireillä oli käytössä miesten ja naisten saunavuorot erikseen, lähinnä siksi että suurin osa leiriläisistä on äitejä lapsineen, isejä on leireillä harvemmin. Koska perheet asuvat tukiasumisyksiköissä yleensä vähintään vuoden, ehtivät he tänä aikana osallistua useammille leireille. Myös tukiasumisesta itsenäiseen asumiseen muutettuaan perheillä on mahdollisuus osallistua perheleireille niin halutessaan, ja useimmiten tähän mahdollisuuteen tartutaankin. Perheleirien perheet siis pysyvät valtaosin samana pitkän aikaa, välillä vaan joku jää pois ja joku uusi perhe taas tilalle. Tällainen jatkuvuus on tuonut leiritoimintaan pysyvyyttä ja tuttuutta. Perheet tuntevat toisensa jo leirille tullessaan, aikuiset löytävät nopeasti juttukaverin ja lapset leikkikaverin. Osa perheistä tapaa toisensa ainoastaan perheleireillä, jolloin erityisesti perheleirit toimivat ystävien ja vertaisten kohtaamispaikkana. Se, että samat perheet osallistuvat useille leireille tuo myös sujuvuutta toimintaan. Perheet tietävät, mitä leireiltä odottaa, ja toisaalta myös tuntevat jo paikan ja rutiinit. Myös virallisemmat asiat, kuten maksusitoumukset, sujuvat jo toisella leirikerralla mutkattomammin! Perheleireillä käsiteltävät asiat ovat kaikille perheille yhteisiä, ja koskettavat jokaista osallistujaa. Usein se, että tietää muidenkin olevan tai olleen samankaltaisessa tilanteessa auttaa jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan, ilojaan ja surujaan. Perheleireiltä saatu vertaistuki onkin usein koettu pitkälle kantavaksi voimavaraksi. Vanhempien keskusteluhetkeä varten leiriläisiltä on etukäteen kyselty toiveita alustuksen aiheesta, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että hetkien aikana on virinnyt hyvinkin syvällistä pohdiskelua ja keskustelua. Leiriläisten toivomuksesta on käsitelty mm. velkaneuvontaa, perheen merkitystä lapselle sekä sitä, mitä on riittävän hyvä vanhemmuus. Koska suurimmalla osalla leireille osallistuvista perheistä ei ole omaa autoa, ja julkiset kulkuyhteydet Vesalaan eivät ole parhaimmat mahdolliset (itse asiassa niitä ei taida olla ollenkaan),

19 on perheille järjestetty kyyditys leirille. Käytännössä tämä tarkoittaa linja auton ja kuljettajan vuokraamista. Linja-auto hakee perheet ennalta sovituista yhteisistä kokoontumispaikoista, lähinnä perhetyön tukiasumisyksiköistä, minne myös mahdolliset muualla asuvat perheet tulevat kyytiä odottelemaan. Yhteinen linja-autokyyti on havaittu hyväksi paitsi käytännön, myös ryhmäytymisen kannalta. Leirin aloittaminen yhteisellä bussimatkalla luo heti alkuun leiritunnelmaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vesalan riihikirkossa riihen hämäryys ja suuri ikkuna järvelle alttaritauluna luovat oman, erityisen tunnelmansa. Perheleirien riihikirkko tarkoittaa lähinnä yhteistä rauhoittumista, hiljentymistä. Riihikirkossa ei välttämättä ole mukana pappia, vaan tilaisuudesta voi vastata seurakunnan diakoni yhdessä perhetyöntekijöiden kanssa, tavallisesti ja tavallisissa vaatteissa. Myös lapset otetaan enemmän kuin mielellään mukaan hetken toteuttamiseen, esimerkiksi sytyttämään tai puhaltamaan kynttilöitä tai lukemaan pieniä tekstejä. Monet leiriläiset ovat kertoneet saaneensa riihikirkosta positiivisia kokemuksia kirkossa käymisestä. Meille työntekijöille yllätyksellisenä palautteena on tullut vanhempien vapaa-ajan puute perheleirien aikana. Etenkin aikaisimmilla leireillä jotkut vanhemmat kokivat, että olisivat tarvinneet enemmän aikaa lepäämiseen, ja että työntekijöiden olisi pitänyt järjestää lapsille enemmän omaa ohjelmaa, jotta vanhemmille järjestyisi omaa aikaa. Leireillä lapsille on järjestetty ohjattua toimintaa vanhempien keskustelutilaisuuden ajaksi, ja lisäksi muina aikoina on mahdollista saada apua pienten lasten hoitamiseen esim. muun perheen saunassa käymisen ajaksi. Muun ajan lapset ovat leireillä vanhempiensa vastuulla, emmekä palautteesta huolimatta aio tätä käytäntöä muuttaa. Leirien tarkoituksenahan on antaa perheille, eli vanhemmille lapsineen, yhteistä vapaaaikaa. Kokonaisuutena voisi arvioida leirien olleen onnistuneita. Vai voiko päätellä jotain muuta, kun sekä leiriläiset että työntekijät innolla odottavat aina seuraavaa leiriä?

20 Lähteet Hiltunen, T., Kujala, V., Mattila, K-P Näkyvä piilo. Päihdeongelmaisen naisen matka haavoittuneesta lapsuudesta eheyteen. Sininauhaliitto. Helsinki. Inkinen A. (Toim.) LeiriVäkkärä Leiri välineenä lapsen hädän lievittämisessä ja päihteidenkäytön ehkäisemisessä. Sininauhaliitto. Helsinki Kujala, V. (toim.) Eevan perhe. Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien naisten/ äitien ja heidän lastensa tukemiseen. Sininauhaliitto. Eevan perhe -projektin julkaisu Mattila, K-P Lapsidiakonian käsikirja. Sininauhaliitto. Helsinki Laurila, A Toivo ja ilona. Raportti lastensuojeluprojektista Simula, H. Petrelius, P Hynttyyt yhdessä. Pohdintaa päihdeperheiden eheytymisestä. Sininauhaliitto. Hynttyyt yhdessä -perheprojektin julkaisu. Helsinki. Toivoa ja ilona projektin ilona osion prosessikuvaus. Sijaisvanhempien, biologisten vanhempien ja lasten yhteisten perheleiriketjun toteutus Julkaisemattomat Ohjeistus diakonialeirille. Porin ev.lut seurakunnan julkaisu. Päihdeleiriopas Seurakuntien ja järjestöjen käyttöön. Sininauhaliitto

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo 9-11.4.2010 Leirinjohtaja Työ on moniuloitteista -Nuorisotyö -Esimiestyö -Tiimityöskentely -Ortodoksinen leirityö -Yhteyshenkilö, edustaja, tukija,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola

Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä. Anna Mikkonen & Tiuku Pennola Ryhmätoiminta tukee turvapaikanhakijaperheitä Anna Mikkonen & Tiuku Pennola 2.6.2016 1 Turvapaikanhakijaperheiden vastaanottopalvelut Majoitus: kauttakulkukeskus (ns. transit) -> odotusajan keskus Sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017 Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017 Sunnuntai Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Klo 18.00-19.00 Tuloinfo. Taloon ja toisiin tutustuminen

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot