Maankäytön suunnittelun valmistelevana elimenä toimii tekninen lautakunta, jonka varsinaiset jäsenet ovat toimikaudella :

Transkriptio

1 Tekla liite no 3 Khall liite 5 LAP PINLA AHD DEN KUN NTA

2 1 LAPINLAHDEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä (MRL 7 ). KAAVOITUKSEN VALMISTELU Maankäytön suunnittelun valmistelevana elimenä toimii tekninen lautakunta, jonka varsinaiset jäsenet ovat toimikaudella : Esko Voutilainen, puheenjohtaja Tiina Juutinen, varapuheenjohtaja Tauno Kokkonen, jäsen Sari Uusitalo, jäsen Mari Koivistoinen, jäsen Kyösti Martikainen, jäsen Matti Kojo, jäsen VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001 ja tarkistukset tulivat voimaan ( Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaistoiminnassa. Valtioneuvosto päätti, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin.

3 2 MAAKUNTAKAAVOITUS Voimassa olevat: Pohjois-Savon maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat kaupan mitoitus, matkailu ja erityisesti Tahko, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa Vireillä olevat maakuntakaava Tuulivoimamaakuntakaava Maakuntahallitus teki päätöksen kaavan laadinnan aloittamisesta vuoden 2011 toimintasuunnitelman yhteydessä. Kaava-alueeseen kuuluu koko Pohjois-Savon maakunta. Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoimaalueet selvitys sisältää teknis-taloudelliset sekä maisemalliset arviot alueiden soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon. Lapinlahden kuntaa lähimmät tuulivoimapuistot ovat Iisalmessa Rääpönnurkassa ja Nilsiässä Rahasmäellä. Kaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita Lapinlahden kunnan alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä Maakuntahallitus päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville Maakuntakaavaehdotuksen joulu-tammikuun nähtävillä olon jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoima-kaavan kesäkuussa Hyväksymispäätöksen jälkeen kaava lähetettiin Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopio lentokentän melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa KHO:n päätös tulee kevään 2015 aikana. Kaava-aineisto on nähtävillä Pohjois-Savon liiton sivuilla,

4 3 Kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus teki päätöksen Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin tulevat tarkennukset, Rautalammin Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-voima, SEVESO II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Kaavassa tarkastellaan seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia, laatua ja mitoitusta. Kaava-alueena on koko Pohjois-Savon maakunta. Pohjois-Savon kaupan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Vastineet käsitellään maakuntahallituksessa Tavoitteena on, että kesäkuun maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Ympäristöministeriön vahvistuskäsittely kestää n. vuoden. Kaava-aineisto on nähtävillä Pohjois-Savon liiton sivuilla, LAPINLAHDEN KUNNAN KAAVOITUS Voimassa olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaava Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Kaavaa on muutettu vuosina 2005 ja 2011 Suoniemen jätevedenpuhdistamon ja sen lähiympäristön alueelta. Maa- ja metsätalousmaa- ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita on osittain muutettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kaava-muutokset on hyväksytty ja (Karttaliite 1) Alapitkän osayleiskaava Kaava-alue rajautuu etelässä Siilinjärven kunnanrajaan, lännessä viitostiehen niin, että Kinnulanlahdentien pohjoispuolelta alue ulottuu jonkin matkaa myös rautatien länsipuolelle. Pohjoispuolella alue ulottuu viitostien ja Alapitkäntien risteyksen tasolle. Idässä alue rajautuu Alapitkäjärveen rajoittuviin peltoalueisiin niin, että

5 4 pellot suurelta osin ovat kaavoitetun alueen ulkopuolella. Kirkkotien korkeudelta alue rajautuu Järvenpääntiehen aina Siilinjärven rajalle. Viitostien itäpuoli Alapitkäntien molemmin puolin osoitettu kyläkeskusalueeksi, jolla osoitetaan pääasiassa asumiskäytössä olevaa keskeistä kyläaluetta. Työpaikka- ja teollisuusrakennusten alueet on sijoitettu viitostien ja rautatien länsipuolelle. Uudisrakentamisalueet on osoitettu kaava-alueen kaakkoisosaan Järvenpääntien varteen. Kaava on hyväksytty (Karttaliite 2) Nerkoon osayleiskaava Kaava-alue rajautuu lännessä Kuopio-Iisalmi rautatiehen. Idässä alue rajautuu siten, että vuoden 1996 yleissuunnitelman mukaisen viitostielinjauksen vaihtoehto 1A on kokonaan nykyisen viitostien itäpuolelta kaavassa. Etelässä alue rajautuu Valkeisen pohjoispäähän ja pohjoisessa nykyisen viitostien ja yleissuunnitelman mukaisen vaihtoehdon 1A yhtymäkohdan pohjoispuolelle. Kaavassa on viitostien itäpuolelle osoitettu uusia asuinrakennusalueita, jotka on mahdollista ottaa käyttöön viitostien siirtyessä nykyiseltä paikalta. Kaava on hyväksytty (Karttaliite 3) Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava Kaava käsittää Onkiveden ja Nerkoonjärven saaret ja ranta-alueet. Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kaavaan tehdyt muutokset on hyväksytty ja (Karttaliite 4) Älänne-Tiilikanselän järvialueen osayleiskaava Kaava käsittää Älänne-Tiilikanselän järvialueen Varpaisjärven puoleiset rannat sekä Rautavaarantien ja Rautavaaran kunnanrajan väliin rajoittuvan Huuhkajan alueen. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan (Karttaliite 5) Syvärin rantaosayleiskaava Kaava käsittää Syvärin Varpaisjärven puoleiset rannat ja saaret Urimolahden alue mukaan lukien. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Kaavaa on muutettu kaksi kertaa ja muutokset on hyväksytty ja (Karttaliite 6)

6 5 Sälevän rantaosayleiskaava Kaava käsittää Säleväjärven Varpaisjärven puoleiset rannat ja saaret. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ja muutoksen (Karttaliite 7) Korpisen rantaosayleiskaava Kaava käsittää Sälevän ja Syvärin välisen vesistöalueen Nilsiän reitistä. Pohjoisosassa alue rajautuu Sälevän rantaosayleiskaavaan ja etelässä Syvärin rantaosayleiskaavaan. Alueeseen kuuluvat Liko-lampi, Karsanjärvi, Atronjoki, Härönlampi, Aluslampi, Korpinen, Reposlampi ja Itälampi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Kuopion HO hylkäsi siitä tehdyn valituksen (Karttaliite 8) Vireillä oleva rantaosayleiskaava Korpisen rantaosayleiskaavan muutos Korpisen rantaosayleiskaavan muutoksen laadinta aloitettiin keväällä Kaavoitettava alue sijaitsee Korpisen kylän pohjoispuolella. Alue rajautuu lännessä Korpisen järveen ja idässä hieman yhdystien itäpuolelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä Viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaehdotus oli nähtävillä Kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen (Karttaliite 9) Vireillä oleva osayleiskaava Varpaisjärven kirkonkylän osayleiskaava Varpaisjärven keskustaajaman osayleiskaavan laadinta aloitettiin vuoden 2012 lopulla. Kaavoitettava alue rajautuu idässä Varpasentiehen. Etelässä alueeseen kuuluvat Valkeinen ja Karjalainen. Mantinantieltä rajaus kääntyy luoteeseen kulkien Karjalaisen länsipuolta ja Pölöhmäen itäpuolta Haukimäentien yli kääntyen Berliinin teollisuusalueen länsipuolta kulkien pohjoiseen Nikinlammen pohjoispuolella olevalle sähkölinjalle saakka josta rajaus kulkee sähkölinjaa pitkin itään sulkeutuen Varpasentien pohjoispäähän. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä Osayleiskaavasta on järjestetty keskustelu- ja tiedotustilaisuus , ja osayleiskaavaluonnoksen vaihesuunnitelman mukainen keskustelu- ja tiedotustilaisuus Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Viranomaisneuvottelu pidettiin Osayleiskaa-

7 6 vaehdotus on ollut nähtävillä Tavoitteena on että osayleiskaava tulisi lainvoimaiseksi kesällä (Karttaliite 10) ASEMAKAAVOITUS Voimassa olevat asemakaavat: Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Rakennuslain nojalla voimaan tullut rakennuskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa. Lapinlahden keskustaajama alueella on vahvistettua asemakaavaa noin 510 ha, Varpaisjärven keskustaajama alueella noin 305 ha ja Alapitkän alueella noin 25 ha. Lapinlahden kirkonkylän asemakaava muodostuu useasta vuosina hyväksytystä kaavasta. Alapitkän kaava-alue muodostuu kolmesta vuosina 1992, 2007 ja 2010 hyväksytystä kaavasta. Varpaisjärven kirkonkylän asemakaava muodostuu yhdestä vuonna 2009 ajantasaistetusta kaavasta. (Karttaliitteet 11,12,13) Ajantasa-asemakaava: Vireillä olevat asemakaavan muutokset: Lapinlahden torialueen asemakaavamuutos Torin seudun suunnittelu on aloitettu virka ja luottamusmiehistä koostuvan ryhmän johdolla. Torialueen asemakaavan muutoksella selkeytetään ja kehitetään torin ja sen lähialueen tulevaa rakentamista, elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Asemakaavan muutoksesta on järjestetty keskustelutilaisuus maanomistajien, yrittäjien, kaavanlaatijan ja kunnan edustajien kesken kesällä Tilaisuuden perusteella saatiin suuntaviivat kaavamuutokselle. Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan muutoksen laadinnan aloittamisesta vuoden 2013 lopulla. Lapinlahden kunta on järjestänyt keskustelutilaisuuden torin ympäristön kehittämisestä ja kaavoituksesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä Kaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä Tavoitteena on että Lapinlahden torialueen asemakaavanmuutos tulisi lainvoimaiseksi kesällä (Karttaliite 14)

8 7 Kirkonseudun asemakaavan muutos/kortteli 110 (Valio OY) Asemakaavan muutosalue sijaitsee korttelissa 110, jossa on Valio Oy Lapinlahden tehtaan toiminnot. Asemakaavan muutos laaditaan RE-Suunnitelu Oy:n laatiman muutosehdotuksen pohjalta. Asemakaavan muutoksella varaudutaan Lapinlahden tehtaiden tulevaisuuden laajennustarpeisiin. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sekä luonnos on tarkoitus saada nähtäville kevään 2015 aikana. (Karttaliite 15) Ranta-asemakaavat: Putkolan rantakaava, lääninhallitus Paloniemen rantakaava, lääninhallitus Sompsan rantakaava, lääninhallitus Putkolan ranta-asemakaavan muutos, kunnanhallitus Susitullinrannan ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto Karjalaisen ranta-alueen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto Maisniemen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto Kankaisen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto (Karttaliite 16)

9 8 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on ollut voimassa alkaen. Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitoksen johdosta vuodelta 2002 olleet kuntien omat rakennusjärjestykset yhtenäistettiin. Rakennusjärjestys on uusittu yhteistyössä Sonkajärven, Vieremän kuntien sekä Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien kanssa ja se on hyväksytty näissä kunnissa pääosin samansisältöisenä. Kunnan tonttivaranto: Rakennusvalmiit tontit Lapinlahden taajama 26 Puustelli 13 Hiekkaranta 4 Väärni 7 Peltoniemi 2 (Karttaliite 17) Varpaisjärven taajama 25 Pappilanpelto 2 Sopenpelto 4 Syrjäjoki 19 (Karttaliite 18) Alapitkä 32 Harjutie 3 Sankarilanpolku 2 Kekkolankangas 27 (Karttaliite 19) Nerkoo 1 Santurintie 1 (Karttaliite 20)

10 9 Haja-asutusalue 12 (Karttaliite 21) yhteensä 96 Kunta myi vuonna 2014 viisi omakotitalotonttia. Tällä hetkellä varattuna on kolme tonttia. Maankäytöllisenä tavoitteena on tulevaisuudessa raakamaan hankinta Nerkoon taajama-alueelta. Maanhankinnalla mahdollistetaan uusien omakotitalotonttien kaavoittaminen Nerkoon alueelle.

11 10 LIITEKARTAT: Kaava-alueet: Kirkonkylän ajantasaosayleiskaava 1 Alapitkän osayleiskaava 2 Nerkoon osayleiskaava 3 Onkivesi Nerkoojärven rantaosayleiskaava-alue 4 Älänne-Tiilikkaselän järvialueen osayleiskaava-alue 5 Syvärin rantaosayleiskaava 6 Sälevän rantaosayleiskaava-alue 7 Korpisen rantaosayleiskaava 8 Korpisen rantaosayleiskaavan muutoksen rajaus 9 Varpaisjärven taajaman osayleiskaavan rajaus 10 Lapinlahden kirkonkylän asemakaava-alue 11 Varpaisjärven taajaman asemakaava-alue 12 Alapitkän asemakaava-alue 13 Torin seudun asemakaava muutoksen rajaus 14 Kirkonseudun asemakaavan muutos/kortteli 110 (Valio OY) 15 Ranta-asemakaavat 16 Tonttialueet: Lapinlahden taajaman tonttialueet 17 Varpaisjärven taajaman tonttialueet 18 Alapitkän tonttialueet 19 Nerkoon tonttialue 20 Haja-asutusalueen tontit, Varpaisjärvi 21 Yhteystiedot: Päivi Lamberg Eero Mykkänen Maanmittausinsinööri Tekninen johtaja puh puh paivi.lamberg@lapinlahti.fi eero.mykkanen@lapinlahti.fi

12 11

13 12 2 Liite 2, Ala apitkän osa ayleiskaav va

14 13

15 14

16 15

17 16

18 17

19 Liite 8, Korpisen rantaosayleiskaava 18

20 Liite 9, Korpisen rantaosayleiskaavan muutoksen rajaus 19

21 Liite 10, Varpaisjärven taajaman osayleiskaava rajaus 20

22 21

23 22

24 23

25 Liite 14, Torin seudun asemakaavan muutoksen rajaus 24

26 Liite 15, Kirkonseudun asemakaavan muutos/kortteli 110 (Valio OY) 25

27 26

28 Liite 17, Lapinlahden taajaman tonttialueet 27

29 Liite 18, Varpaisjärven taajaman tonttialueet 28

30 Liite 19, Alapitkän tonttialueet 29

31 Liite 20, Nerkoon tonttialue 30

32 31