Leikkuunesteiden kierrätyksen ja jätehuoltopalveluiden kehittäminen kone- ja metalliteollisuudessa LEIKKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leikkuunesteiden kierrätyksen ja jätehuoltopalveluiden kehittäminen kone- ja metalliteollisuudessa LEIKKO"

Transkriptio

1 Leikkuunesteiden kierrätyksen ja jätehuoltopalveluiden kehittäminen kone- ja metalliteollisuudessa LEIKKO Tutkimusraportti Tammikuu 2011, Kuopio Toimittanut: Arja Ruokojärvi Kirjoittajat: Arja Ruokojärvi, Minna Pyykkö, Tero Reijonen, Arttu Karhunen, Ilari Lignell, Minna Nousiainen, Toni Pasanen ja Henri Puustinen

2 2 Sisällysluettelo ALKUSANAT JOHDANTO TAUSTAA TAVOITTEET TOIMENPITEET LEIKKUUNESTEIDEN KÄYTÖN, KIERRÄTYKSEN JA JÄTEHUOLLON NYKYTILANNE POHJOIS- SAVOSSA SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YHTEENVETO SELVITYKSEN TULOKSISTA LEIKKUUNESTEJÄTELIUOSTEN SAOSTUSKOKEET LABORATORIOMITTAKAAVASSA YKSITTÄISSAOSTUKSET Johdanto Tavoitteet Koejärjestelyt Tulokset YHDISTELMÄSAOSTUKSET Johdanto Tavoitteet Koejärjestelyt Tulokset LEIKKUUNESTEJÄTELIUOSTEN SUODATUSKOKEET YLEISTÄ SUODATUSKOKEISTA ESIKÄSITTELY POLYPROPEENISUODATUS AKTIIVIHIILISUODATUS VESIANALYYSIT TULOKSET TULOSTEN ARVIOINTI HEINÄLAMMIN PILOT-KOKEIDEN LOPPURAPORTTI ESITESTIT LABORATORIOSSA PILOT-MITTAKAAVAN SAOSTUS- JA SUODATUSKOKEET Nesteen käsittely Koejärjestelyt Näytteet TULOKSET LASTUJEN KÄSITTELY KIRJALLISUUSKATSAUS JOHDANTO LASTUJEN KULJETTAMINEN Mekaaniset kuljettimet Alipainetoimiset kuljettimet Erikoiskuljettimet LASTUJEN MURSKAUS Pystymurskain Vaakamurskain LASTUJEN JA LEIKKUUNESTEIDEN EROTTAMINEN Linkoaminen... 40

3 6.5 LEIKKUUNESTEIDEN PUHDISTAMINEN LASTUJEN BRIKETÖINTI LEIKKUUNESTEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS (KIRJALLISUUSKATSAUS) YLEISTÄ LEIKKUUNESTEISTÄ LEIKKUUNESTEIDEN PILAANTUMINEN LEIKKUUNESTEILLE ALTISTUMINEN TERVEYSHAITAT Ihosairaudet Hengitystiesairaudet Syöpä TERVEYSRISKIEN VÄHENTÄMINEN Leikkuunesteiden valinta, käyttö ja ylläpito Turvallinen leikkuunestetyöskentely LÄHTEET LIITTEET

4 4 Alkusanat Leikkuunesteiden kierrätyksen ja jätehuoltopalveluiden kehittäminen kone- ja metalliteollisuudessa LEIKKO (Development of Optimal Waste Management Practices for Metalworking Fluids) hankkeen tavoitteena oli parantaa kone- ja metalliyritysten leikkuunesteiden käyttö-, kierrätys- ja jätehuoltoprosesseja suhteessa ympäristöön, taloudellisuuteen sekä työturvallisuuteen. Hankkeeseen sisältyi nykytilanteen kartoitus Pohjois-Savon alueella, laaja kirjallisuuskatsaus, kokeellinen osuus sekä parhaitten käytäntöjen levittäminen ja tiedottaminen. Tässä loppuraportissa esitellään osaraporteista koostettuna hankkeen keskeisimmät tulokset nykytilanteen selvityksestä ja kokeellisesta osuudesta (laboratorio- ja pilotmittakaavan saostus- ja suodatuskokeet leikkuunestejäteliuoksilla) sekä kirjallisuuskooste lastujen käsittelystä. Laajempi kirjallisuuskatsaus on työstetty omaksi julkaisukseen Leikkuunesteiden käytön, kierrätyksen ja jätehuollon yleisopas, joka on tämän raportin liitteenä. Lisäksi hankkeen aihepiiristä valmistui/ valmistuu 3 insinöörityötä, joiden tiivistelmät ovat tämän raportin liitteinä: - Karhunen, Arttu: Öljysumun kohdepoisto ja leikkuunesteiden puhdistaminen konepajoilla Savonia-ammattikokorkeakoulu, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma - Puustinen, Henri: Leikkuunesteiden käytön, kierrätyksen ja jätehuollon yleisopas , Ympäristötekniikan koulutusohjelma - Reijonen, Tero: Käytettyjen leikkuunesteiden käsittely- ja puhdistusmenetelmät. Arvioitu valmistumisaika huhtikuu 2011 Savoniaammattikorkeakoulu, Ympäristötekniikan koulutusohjelma. Hanke järjesti kaksi seminaaria ( Kuopiossa ja Iisalmessa), joissa esiteltiin uusinta tietoa leikkuunesteiden käyttöön liittyvistä työturvallisuus- ja jätehuoltoasioista sekä käytiin läpi hankkeen keskeisiä tuloksia. Seminaarien materiaalit ovat julkisesti saatavilla hankkeen nettisivuilla sivuilla on myös linkki aiemmin mainittuun yleisoppaaseen. LEIKKO-hanke oli Euroopan Unionin osarahoittama (EAKR Euroopan Aluekehitysrahasto / Tekes) ja mukana yhteistyössä ja rahoituksessa olivat lisäksi Aquator Oy, Ekokem Oy Ab, Houghton Europe N.V. Finland, Hydroline Oy, Kemira Oyj / Kemira Water Finland, Ponsse Oyj ja Toolfac Oy. Hanke toteutettiin n koordinoimana ajalla Hankkeen johtoryhmään kuuluivat : - Pekka Hyvärinen, Ekokem Oy Ab (johtoryhmän pj) - Pasi Heiskanen, Tekes - Eero Antikainen,, varajäsen Kai Kärkkäinen

5 5 - Erkki Kainulainen, Houghton Europe N.V. Finland - Kimmo Korhonen, Hydroline Oy, varajäsen Harri Pääkkönen - Erkki Huuskonen, Toolfac Oy - sihteerinä Arja Ruokojärvi, Lisäksi hankkeen asiantuntijaryhmään kuuluivat: - Vesa Kettunen, Kemira Oyj / Kemira Water Finland - Jari Maijanen, Aquator Oy - Juha Haverinen, Ponsse Oyj - Anssi Suhonen, - Juhani Niiranen, - Jari-Pekka Karvonen, Ekokem Oy Ab - Petri Paganus, Houghton Europe N.V. Finland Hankkeen toteutuksessa olivat sta mukana Kari Lehtomäki (vastuullinen johtaja), Arja Ruokojärvi (projektikoordinaattori), Minna Pyykkö (projekti-insinööri), Tero Kuhmonen (laboratorioinsinööri), Tero Reijonen (projektityöntekijä), Henri Puustinen (projektityöntekijä), Arttu Karhunen (projektityöntekijä), Toni Pasanen (projektityöntekijä), Ilari Lignell (projektiharjoittelija), Minna Nousiainen (projektiharjoittelija) ja Kirsi Kärkkäinen (projektiharjoittelija). Parhaat kiitokset kaikille rahoitukseen ja toteutukseen osallistuneille henkilöille! Kuopiossa Arja Ruokojärvi

6 6 1. Johdanto 1.1 Taustaa Leikkuu- eli lastuamis- ja hiontanesteitä käytetään kone- ja metalliteollisuudessa metallikappaleita työstettäessä. Niitä tarvitaan voiteluun, jäähdyttämiseen ja metallipölyn sekä lastujen kuljettamiseen pois työstökohdasta. Eri käyttötarkoituksiin on useita eri leikkuunestevalmisteita, lisäksi nesteiden koostumus muuttuu käytön aikana. Leikkuunesteet voivat olla joko täysöljyjä (mineraali-, eläin- tai kasviöljyjä) tai vettä sisältäviä emulsioita. Lisäksi on olemassa synteettisiä nesteitä, joissa on käytetty esimerkiksi synteettisiä rasvahappoja ja saippuoita. Käyttötarkoituksen mukaan nesteisiin sekoitetaan erilaisia lisäaineita, esim. emulgaattoreita, ruosteen- ja hapettumisenestoaineita, vaahdonestoaineita sekä mikrobien kasvua estäviä yhdisteitä. Leikkuunestetiivisteisiin lisätään vettä yleensä %, jotta saadaan sopiva käyttöliuos. Leikkuunesteet ovat siis hyvin heterogeeninen valmisteryhmä, joiden käytössä ja jätehuollossa on tärkeää huomioida myös ympäristö- ja työturvallisuusnäkökulma. Sopivan valmisteen valinnalla, riittävällä käytönaikaisella seurannalla ja ylläpidolla sekä jätehuollon optimoinnilla voidaan vaikuttaa samalla huomattavasti kustannustehokkuuteen. Leikkuunesteille ja öljysumulle altistuminen sisältää aina riskin työntekijälle altistua myös erilaisille mikrobeille, endotoksiineille sekä muille haitallisille yhdisteille erityisesti hengitysteitse. Pohjois-Savossa on merkittävä ja kasvussa oleva teknologiateollisuuden keskittymä, johon kuuluu useita oman kapean sektorin huippuosaamista edustavia yrityksiä. Nämä yritykset käyttävät useita eri leikkuunesteitä, joita syntyy koostumukseltaan ja määrältään vaihtelevia määriä jäteliuoksia. Nesteiden käyttö- ja kiertoajat vaihtelevat, jonka jälkeen jäteliuokset ovat ongelmajätettä. Nämä jäteliuokset sisältävät suurimmaksi osaksi vettä, mutta veden erottaminen emulsioseoksesta on usein hankalaa. Emulsioiden rikkomiseen ja öljyn erottamiseen vedestä on olemassa erilaisia kemiallisfysikaalisia käsittelyjä, mutta ongelmana on leikkuunesteseoksien heterogeenisuus. Eri seokset käyttäytyvät eri tavoin käsittelyissä ja vaativat erikoisosaamista ja prosessin räätälöintiä. Jäteliuoksien määrä ja laatu vaikuttavat suoraan käsittelyn kannattavuuteen; mitä suurempi määrä samankaltaista nestettä on käsiteltävänä, sitä kustannustehokkaampaa käsittely yleensä on.

7 7 1.2 Tavoitteet LEIKKO (Leikkuunesteiden kierrätyksen ja jätehuoltopalveluiden kehittäminen kone- ja metalliteollisuudessa) hankkeessa tavoitteena oli parantaa kone- ja metalliyritysten leikkuunesteiden käyttö-, kierrätys- ja jätehuoltoprosesseja suhteessa ympäristöön, työturvallisuuteen ja taloudellisuuteen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon alueen kone- ja metalliyritysten leikkuunesteiden käytön ja jätehuollon nykytilaa ja parannustarpeita niihin liittyen. Kokeellisen tutkimuksen avulla oli tarkoituksena selvittää kustannustehokkaiden ja helppokäyttöisten (lähinnä saostus ja suodatus) puhdistusmenetelmien soveltuvuutta ongelmajätteen määrän vähentämiseen. Leikkuunesteiden käytön optimointi ja käsittely lähellä syntypaikkaa toisi kustannussäästöjä ja samalla vähentäisi kuljetukseen liittyviä päästöjä. Toinen tärkeä tavoite oli edistää leikkuunesteiden käyttöön liittyvää työturvallisuutta ja ekologisuutta. Tavoitteena oli etsiä parhaita työtapoja ja prosesseja, sekä informoida ja ohjeistaa konepajojen henkilöstöä parhaitten menetelmien käyttöön. Tavoitteena oli myös koota tietoa ja etsiä ratkaisuja leikkuunesteiden optimaaliseen käytön aikaiseen ylläpitoon. Leikkuunesteiden oikealla valinnalla ja ylläpidolla on suuri merkitys nesteiden käyttöikään ja siten kustannuksiin. Toisaalta järjestelmällinen laadun seuranta ja prosessien hallinta tukevat myös laatu- ja ympäristöjärjestelmien käyttöön ottoa ja toteutusta yrityksissä. 1.3 Toimenpiteet Hankkeen alussa selvitettiin Pohjois-Savon kone- ja metalliteollisuuden yritysten käyttämien leikkuunesteiden nykyisiä määriä, käyttötapoja, kierrätystä ja jätehuoltoa. Yrityksiltä kyseltiin samalla mahdollisia kehittämistarpeita ja ilmenneitä ongelmia leikkuunesteisiin liittyen. Näiden tulosten perustella valittiin kokeelliseen tutkimukseen eniten käytetyt leikkuunestetyypit ja niiden jäteliuokset. Selvityksen tarkempi yhteenveto on kappaleessa 2. Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten perusteella koottiin tietoa eri käsittelyvaihtoehdoista erityyppisille jäteliuoksille. Kokeellisesti tutkittiin saostuksen ja suodattamisen soveltuvuutta emulsioliuosten käsittelemiseen. Kokeita tehtiin laboratoriomittakaavassa (kappaleet 3 ja 4) sekä parhaiten toimineella leikkuunestetyypillä myös pilot-mittakaavassa (kappale 5). Hankkeen aikana tuli yrityslähtöisesti esille tarve saada tietoa lastujen käsittelystä, joten siitä tehtiin oma kirjallisuuskooste (kappale 6). Samoin yritysten tarvekyselyn perusteella tehtiin opinnäytetyö Öljysumun kohdepoisto ja leikkuunesteiden puhdistaminen konepajoilla (Arttu Karhunen).

8 Leikkuunesteiden käyttöön liittyvästä työturvallisuudesta etsittiin uusinta tietoa (kooste kappaleessa 7) sekä koottiin julkaisu Leikkuunesteiden käytön, kierrätyksen ja jätehuollon yleisopas. Opas on suunnattu erityisesti leikkuunesteitä käyttäville yrityksille kehittämään leikkuunesteiden käyttöä, kierrätystä ja jätehuoltoa ympäristöystävällisillä, turvallisilla ja kustannustehokkailla menetelmillä. Opas on raportin liitteenä ja linkkinä nettisivuilla Parhaita käytäntöjä ja uutta tietoutta leikkuunesteisiin liittyen levitettiin myös kahden seminaarin avulla. Ensimmäinen kokopäivän seminaari järjestettiin Kuopiossa , johon osallistui yhteensä 33 henkilöä. Toinen seminaari järjestettiin yhteistyössä EducaLearn-hankkeen kanssa Iisalmessa , siellä oli 59 osallistujaa. Seminaareissa ajankohtaista tietoutta leikkuunesteiden valinnasta, käytönaikaisesta ylläpidosta, lastujen käsittelystä, työturvallisuudesta ja jätehuollosta toivat Työterveyslaitos, Houghton Oy, Ekomans Oy, Ponsse Oyj sekä Ekokem Oy Leikkuunesteiden käytön, kierrätyksen ja jätehuollon nykytilanne Pohjois-Savossa 2.1 Selvityksen tavoitteet ja toimenpiteet LEIKKO-hankkeen tavoitteena oli koota ajantasaista tietoa Pohjois-Savon kone- ja metalliteollisuuden yritysten leikkuunesteiden käytöstä (käytetyt valmisteet ja käyttömäärät), kierrätyksestä (käytönaikainen ylläpito, käyttöaika) ja jätehuollosta (toimituspaikka, keräilytapa). Samalla haluttiin saada esille yritysten näkökulma aihepiiriin liittyvistä kehitystarpeista ja mahdollisista ongelmakohdista. Yrityksille tiedotettiin myös LEIKKO-hankkeen muista tavoitteista ja toiminnasta. Selvitystä varten laadittiin laaja kyselykaavake (liitteenä), jossa kysyttiin yrityksen perustietoja, käytettyjä leikkuunestevalmisteita ja käyttömääriä, leikkuunesteiden vaihtoon liittyviä prosesseja, mahdollisesti ilmenneitä terveysongelmia, jätehuollon järjestämistä sekä parannusehdotuksia. Kysely lähetettiin kirjallisena ja / tai sähköisenä versiona n. 100 yritykseen. Suuremmissa yrityksissä käytiin henkilökohtaisesti ja osaan yrityksistä otettiin yhteyttä myös puhelimitse. Kaikkiaan 27 yritystä vastasi kyselyyn. Selvityksen avulla koottujen tietojen pohjalta valittiin kokeelliseen osaan yleisimmin käytössä olevat leikkuunestevalmisteet ja niiden jäteliuokset. Kaikille kyselyyn vastanneille lähetettiin myös LEIKKO-hankkeessa valmistunut yleisopas ja seminaarikutsu.

9 9 2.2 Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselyyn vastanneista valtaosa oli liikevaihdoltaan keskisuuria tai suuria yrityksiä (liikevaihto vuodessa yli 2 m ), ainoastaan kaksi yritystä oli mikroyrityksiä. Toisin sanoen tuloksissa painottuu keskisuurten ja suurten yritysten osuus verrattuna todelliseen kone- ja metalliteollisuuden yritysten jakaumaan. Monissa mikroyrityksissä käytetyt leikkuunestemäärät ovat hyvin vähäisiä, joten esimerkiksi eri valmisteiden käyttömäärät antavat hyvän kuvan alueen kokonaismääristä. Sen sijaan käytössä olevien laatujärjestelmien määrä on todellista tilannetta suurempi näissä tuloksissa, sillä laatujärjestelmiä on vain harvassa mikroyrityksessä. Laatu- ja ympäristöjärjestelmistä ylivoimaisesti eniten käytössä olivat ISO 9001 (33 %) ja ISO (29 %). Muita käytössä olevia järjestelmiä olivat OHSAS 18001, PKY-laatu, SFS-EN ja Hitsaus Kyselyyn osallistuneista yrityksistä vain 14 % vastasi, ettei heillä ole mitään näistä käytössä (kuva 2.1). LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT 5 % 5 % 5 % 9 % 14 % 33 % 29 % ISO ISO 9001 OHJAS PKY-laatu SFS-EN Hitsaus EI OLE Kuva 2.1. Laatu- ja ympäristöjärjestelmien käyttö LEIKKO-kyselyyn osallistuneissa yrityksissä. Käyttömäärät luokiteltiin eri valmistajien mukaan (kuva 2.2), näiden tulosten perusteella käytetyimpiä Pohjois-Savon alueella ovat Fuchs Oil, Cimcool sekä Houghton. Muiden valmistajien (9 kpl) tuotteiden käyttömäärät jäivät hyvin vähäiseksi verrattuna tähän kolmen kärkeen. Käytetyistä leikkuunesteistä ylivoimaisesti yleisimpiä olivat erilaiset emulsiot: mineraaliöljypohjaisia emulsioita oli 75 %, kasviöljypohjaisia 13 % ja synteettisiä emulsioita 12 % (kuva 2.3).

10 10 litraa LEIKKO - Kyselykartoitus KÄYTTÖMÄÄRÄT VALMISTAJAKOHTAISESTI Neste Oil Fuchs Oil Cimcool Houghton Solmaster Kuva 2.2. Kyselyssä mukana olleiden yritysten leikkuunestemäärät valmistajakohtaisesti jaoteltuna. LEIKKO - kyselykartoitus LEIKKUUNESTETYYPIT 0 % 0 % 0 % 12 % 13 % 75 % Emulsio (mineraali) Emulsio (synteettinen) Emulsio (kasviöljy) Synteettiset Suoratöljyt (mineraali) Suoratöljyt (kasviöljy) Kuva 2.3. Käytetyt leikkuunestetyypit kyselyyn osallistuneissa yrityksissä. Leikkuunesteiden käyttöikä vaihteli suuresti käytön mukaan, 6 kk ja useiden vuosien välillä. Noin puolet yrityksistä kertoi leikkuunesteiden vaihtovälin olevan 12 kk. Suojavälineiden käyttö vaihdon yhteydessä oli melko vähäistä, vain 14 % yrityksistä ilmoitti työntekijöidensä käyttävän edes hansikkaita vaihdon yhteydessä. 31 % yrityksistä ilmoittikin joillakin työntekijöillä ilmenneen joitakin terveysongelmia leikkuunesteisiin liittyen, esim. ihottumaa, allergiaa, hengitystieoireita.

11 11 Yritykset olivat yleisesti tyytyväisiä jätehuollon sujumiseen, omatoimiseen käsittelyyn ei ollut juurikaan kiinnostusta. Parhaana pidettiin systeemiä, jossa jätehuoltoyritys huolehtii jäteliuosten noutamisesta, mutta nesteiden vaihto koneisiin haluttiin tehdä itse. Esille tulleet ongelmat koskivat haitallisia terveysvaikutuksia, lastujen käsittelyn tehostamista, leikkuunesteiden käyttöiän ja ympäristöystävällisyyden parantamista. Toisaalta valtaosa yrityksistä oli tyytyväisiä nykyiseen leikkuunesteeseensä, monessa yrityksessä oli nykyiseen merkkiin päädytty pitkällisten kokeilujen ja vaihtojen myötä. 3.0 Leikkuunestejäteliuosten saostuskokeet laboratoriomittakaavassa Minna Pyykkö 3.1 Yksittäissaostukset Johdanto Saostuskokeilla oli tarkoitus tutkia konepajoissa käytettävien leikkuunesteiden jäteliuosten veden ja öljyn erotusmahdollisuutta erilaisin kemikaalein. Tavoitteena oli saada riittävä erotustehokkuus, jotta erotettu vesi olisi viemäröintikelpoista säädettyjen asetusten mukaan. Käsittelyn tehokkuutta seurattiin tutkimalla erotetun veden raskasmetallipitoisuuksia Savoniaammattikorkeakoulun, Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratoriossa sekä suorittamalla lisäanalyysejä Ekokem Oy:n laboratoriossa Riihimäellä. Kokeissa käytettiin Leikkuunesteen käyttö- ja kierrätys kyselyn (kappale 2) tulosten perusteella yleisimmin käytössä olevaa nestetyyppiä eli emulsioita. Emulsionesteet voivat olla joko täysöljy-, mineraali- tai kasviöljypohjaisia, tässä työssä käsitellään mineraali- ja synteettispohjaisia emulsioita. Tutkittavat nesteet haettiin kohdeyrityksistä, joissa kussakin on käytössä eri merkin neste. Nesteen noudon yhteydessä kirjattiin ylös konetyyppi, nesteen käyttöikä, pitoisuus, varastointiaika ja mahdolliset lisäaineet. Samalla otettiin joistain yrityksistä mikrobinäytteitä Easycult-viljelyputkilla. Saostuskokeiden tulosten perusteella tehtiin tehokkaimmiksi osoittautuneille saostuskemikaaleille suuremman kenttämittakaavan kokeita Ekokem Oy:n Heinälammin rinteellä (kappale 5). Kokeisiin yhdistettiin myös suodatuskokeet (esim. suodattimien käyttöiän testaus, kappale 4).

12 Tavoitteet Saostuskokeiden yksittäiskokeiden tarkoituksena oli testata Kemira Oy:n toimittamia saostuskemikaaleja sekä polymeerejä yksi kerrallaan kuhunkin leikkuunesteeseen. Käytetyt kemikaalit olivat PAX-18, PIX-105, ALS, CaCl 2 (ei Kemiran toimittama) eli kalsiumkloridi, FennoPol, FennoFix 40, FennoFix 50 ja KlarAid. Tavoitteena oli saada erottumaan selkeä flokki joka erottuisi kirkasteesta eli vesifaasista. Onnistuneiden koetulosten perusteella suoritettiin yhdistelmäkokeet eli tällöin saostuksessa käytettiin sekä saostuskemikaalia että polymeeriä. Yksittäiskokeiden tulokset on esitetty yrityskohtaisesti seuraavissa luvuissa Koejärjestelyt Kokeet suoritettiin n, Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön vesilaboratoriossa Kuopiossa. Saostukset suoritettiin 500 ml neste-erissä, lasidekoissa. Nesteestä luettiin ns. aloitus-ph ennen kemikaalien lisäystä tai mahdollista ph-pitoisuuden laskua. ph:n laskemiseen käytettiin rikkihappoa (H 2 SO 4 ) ja nostoon vahvuus natriumhydroksidia (NaOH). Kemikaalilisäykset suoritettiin erissä ja yksi lisäys oli määrältään 0,5 ml eli suhteessa 1 ml litraa kohden. Maksimi syöttömääränä käytettiin suhdetta ml kemikaalia litraa kohden. Kemikaalin sekoitukset tehtiin 30 sekunnin pikasekoituksella. Onnistuneista saostustuloksista otettiin valokuvat tulosten havainnollistamista varten Tulokset Tulokset on koottu taulukkoon 1, havainnollistamaan kemikaalien toimintaan kullakin nesteellä. Taulukkoon on kirjattu kemikaalin toimivuus numeroina välillä 1 5 (1 = erinomainen, 2 = hyvä, 3 = kohtalainen, 4 = huono ja 5 = ei reagointia). Testattavat nesteet olivat Houghton, HoCut 3380 emulsio, mineraalipohjainen Fuchs, EcoCool 68 CF2 emulsio, mineraalipohjainen Cimcool, Cimstar 620 emulsio, mineraalipohjainen Cimcool, Cimtech A31F synteettinen

13 13 Taulukko 3.1. Yksittäissaostuksen tulokset. KEMIKAALI HoCut 3380 EcoCool 68 CF2 Cimstar 620 Cimtech A31F PAX PIX ALS KlarAid FennoFix FennoFix FennoPol CaCl HoCut 3380 nesteeseen toimivat lähes kaikki kemikaalit, pois lukien KlarAid ja PIX-105. Paras tulos saatiin laskemalla ph-pitoisuus suoraan lähelle 2 ja lisäämällä kemikaali tämän jälkeen tai vaihtoehtoisesti lisäämällä kemikaali ensin ja laskemalla sen jälkeen ph 2:n. ph:n laskulla 2:n neste itsessään reagoi hapon kanssa muodostamalla tehokkaasti flokkia. Lisätyt kemikaalit vaihtelivat lisäflokin muodostumista eri tehokkuuksilla, mutta parhaimmat tulokset saatiin FennoFix 40 sekä 50, FennoPol ja kalsiumkloridi (kuvat alla). FennoFix 40 FennoFix50 FennoPol Kalsiumkloridi EcoCool 68 CF2 nesteeseen toimi ainoastaan PAX-18 kemikaali (kuva alla). Flokki saatiin muodostumaan suositusalueella (6-8) eli ph Kemikaalia lisättiin 8 ml/litra jolloin saatiin aikaiseksi pieni flokki. Kemikaali lisättiin aina 12 ml/litra asti ja tuloksena saatiin erotettava flokkikerros pinnalle, mutta erote ei kirkastunut toivotulla tavalla. Myös flokkikerros jäi odotettua pienemmäksi. PAX-18

14 Cimstar 620 nesteelle ei toiminut yksikään kemikaali. Kokeita tehtiin useilla eri ph-alueilla, mutta flokkia ei syntynyt lainkaan. Kokeiden perusteella voidaan todeta, että kyseiset kemikaalit eivät sovellu tämän nesteen saostukseen ja näin ollen neste jätetään pois yhdistelmäkokeista. 14 Cimtech A31F nesteelle heikosti flokkia muodostivat PIX-105, FennoFix 40 sekä 50 ja kalsiumkloridi. Kuitenkin flokki näissä oli erittäin vähäistä ja useimmiten se hajosi nesteeseen kemikaalin lisäysten myötä. Tätä tietoa hyödynnetään kuitenkin yhdistelmäsaostuksissa. Kohtalainen saostustulos saatiin kuitenkin PAX-18 kemikaalilla, ph 6,60 (kuva alla). Tällöin flokkia alkoi muodostua kemikaalimäärän ollessa 5 ml/litra. Flokin määrä lisääntyi ja sen koko kasvoi lisäysten myötä. Kokonaisuudessaan kemikaalia lisättiin 10 ml/litra. PAX Yhdistelmäsaostukset Yhdistelmäsaostukset suoritettiin kemikaaleilla, joilla saatiin aikaan flokin muodostumista nesteessä. Tällöin varsinainen saostuskemikaali lisättiin nesteeseen pikasekoituksella. Tämän jälkeen polymeeri lisättiin nesteeseen hämmennystä käyttäen. Kokeissa ei kuitenkaan testattu Cimcoolin Cimstar 620-nestettä.

15 Johdanto Saostuskokeilla oli tarkoituksena tutkia konepajoissa käytettävien leikkuunesteiden jäteliuosten veden ja öljyn erotusmahdollisuutta erilaisin kemikaalein. Tavoitteena oli saada riittävä erotustehokkuus, jotta erotettu vesi olisi viemäröintikelpoista säädettyjen asetusten mukaan. Käsittelyn tehokkuutta seurattiin tutkimalla erotetun veden raskasmetallipitoisuuksia n, Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratoriossa sekä suorittamalla lisäanalyysejä Ekokem Oy:n Riihimäen laboratoriossa. Kokeissa käytettiin Leikkuunesteen käyttö- ja kierrätys kyselyn tulosten perusteella yleisimmin käytössä olevaa nestetyyppiä eli emulsioita. Emulsionesteet voivat olla joko täysöljy-, mineraali- tai kasviöljypohjaisia, tässä työssä käsitellään mineraali- ja synteettispohjaisia emulsioita. Tutkittavat nesteet haettiin kohdeyrityksistä, joissa kussakin on käytössä eri merkin neste. Nesteen noudon yhteydessä kirjattiin ylös konetyyppi, nesteen käyttöikä, pitoisuus, varastointiaika ja mahdolliset lisäaineet. Samalla otettiin myös mikrobinäytteet Easycult-viljelyliuskoilla. Saostuskokeiden tulosten perusteella tehtiin tehokkaimmiksi osoittautuneille saostuskemikaaleille suuremman kenttämittakaavan kokeita Ekokem Oy:n Heinälammin rinteellä. Kokeisiin yhdistetään myös suodatuskokeet (esim. suodattimien käyttöiän testaus) Tavoitteet Saostuksen yhdistelmäkokeiden tarkoituksena oli testata Kemira Oy:n toimittamia saostuskemikaaleja sekä polymeerejä yhdistettyinä. Parhaat yhdistelmät valittiin yksittäiskokeiden tulosten perusteella. Käytetyt kemikaalit olivat PAX-18, PIX-105, ALS, CaCl 2 (ei Kemiran toimittama) eli kalsiumkloridi, FennoPol, FennoFix 40, FennoFix 50 ja KlarAid. Tavoitteena oli saada erottumaan selkeä flokki joka erottuisi kirkasteesta eli vesifaasista Koejärjestelyt Kokeet suoritettiin n, Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön vesilaboratoriossa. Saostukset suoritettiin 500 ml neste-erissä, lasidekoissa. Nesteestä luettiin ns. aloitus ph, jonka jälkeen ph-pitoisuus laskettiin jokaiselle nestemerkille toimivaksi havaittuun pitoisuuteen. ph:n laskemiseen käytettiin % rikkihappoa (H 2 SO 4 ). Kemikaalilisäykset suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensin lisättiin saostuskemikaali pikasekoituksella, joka kesti 30 sekuntia. Tämän jälkeen lisättiin polymeeri ja nestettä hämmennettiin 10 minuuttia.

16 Tulokset Kemikaaliyhdistelmät on koottu taulukoihin nestekohtaisesti seuraavissa kappaleissa. Taulukoista käyvät ilmi kunkin nesteen saostuskemikaali, sen määrä, polymeeri ja polymeerin määrä. Testattavat nesteet olivat: Houghton, HoCut 3380 emulsio, mineraalipohjainen Fuchs, EcoCool 68 CF2 emulsio, mineraalipohjainen Cimcool, Cimtech A31F synteettinen HoCut 3380 nesteelle tehdyt yhdistelmäsaostuksen kemikaalit käyvät ilmi taulukosta 1. Taulukosta käy ilmi myös kemikaalien käyttömäärät. Taulukko HoCut 3380 yhdistelmäsaostuskemikaalit. SAOSTUSKEMIKAALI MÄÄRÄ POLYMEERI MÄÄRÄ PAX-18 3 ml KlarAid 2 ml PAX-18 3 ml FennoFix 40 3 ml PAX-18 3 ml FennoFix 50 3 ml PAX-18 3 ml FennoPol 3,5 ml CaCl 3 ml KlarAid 2 ml CaCl 3 ml FennoFix 40 3 ml CaCl 3 ml FennoFix 50 3 ml CaCl 3 ml FennoPol 3,5 ml Yhdistelmäsaostukset HoCut 3380:lla onnistuivat kaikki odotetusti. Vain kalsiumkloridilla saostettaessa polymeerit FennoFix 40 sekä -50 ja FennoPol eivät toimineet yhtä hyvin verrattuna KlarAid:iin. Koska PAX-saostukset näyttivät jokainen toimivat hyvin (kuvat alla), varmistettiin saostusten välinen ero tekemällä vesifaasista metallianalyysit Fe, Cu ja Zn. Metallianalyysien tulokset on esitetty taulukossa 2, seuraavalla sivulla. PAX-18 ja KlarAid PAX-18 ja FennoFix 40

17 17 PAX-18 ja FennoFix 50 PAX-18 ja FennoPol Taulukko Metallianalyysitulokset. SAOSTEET RAUTA KUPARI SINKKI PAX-18 ja 6,68 mg/l 13,26 mg/l 5,15 mg/l KlarAid PAX-18 ja 1,36 mg/l 20,96 mg/l 7,35 mg/l FennoFix 40 PAX-18 ja 3,64 mg/l 55,3 mg/l 5,3 mg/l FennoFix 50 PAX-18 ja FennoPol 0,4 mg/l 66,6 mg/l 5,5 mg/l Metallianalyysien perusteella voidaan todeta, että yleisesti KlarAid näyttäisi sitovan parhaiten metalleja flokkiin. Kuitenkin tulee huomioida, että se ei sido rautaa niin hyvin kuin muut polymeerit. EcoCool 68 CF2 yhdistelmäsaostuksilla ei saatu lainkaan muodostumaan flokkia eli saostuskoetuloksia ei saatu. Cimtech A31F nestettä saostettiin taulukon 3 mukaisilla yhdistelmillä. Taulukko Cimtech A31F yhdistelmäsaostuskemikaalit. SAOSTUSKEMIKAALI MÄÄRÄ POLYMEERI MÄÄRÄ PAX-18 3,5 ml FennoFix 40 3 ml PAX-18 3,5 ml FennoFix 50 3 ml CaCl 4 ml FennoFix 40 3 ml CaCl 4 ml FennoFix 50 3 ml

18 18 Poislukien CaCl ja FennoFix 50 yhdistelmäsaostustulokset, muissa ei saatu muodostumaan kunnollista erotetta. Niissä muodostui flokkia, mutta se joko jäi tasaisesti nesteeseen tai kerääntyi pinnalle hyvin heikosti. CaCl ja FennoFix 50 saostuksella flokki saatiin muodostumaan hyvin pinnalle, mutta nestefaasi jäi erittäin sameaksi (kuva oikealla). Muodostunut flokki oli myös erittäin hento ja herkästi hajoava. Näin ollen saostustuloksen ei katsota kuitenkaan olevan riittävä jatkokokeita ajatellen. 4.0 Leikkuunestejäteliuosten suodatuskokeet Minna Nousiainen 4.1 Yleistä suodatuskokeista Suodatuskokeilla tutkittiin konepajoissa käytettävien leikkuunesteiden veden ja öljyn erotusmahdollisuutta erilaisten suodattimien avulla Tavoitteena oli saada riittävä erotustehokkuus, jotta erotettu vesi olisi viemäröintikelpoista säädettyjen asetusten mukaan. Käsittelyn tehokkuutta seurattiin tutkimalla erotetun veden metallipitoisuuksia n, Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratoriossa sekä Ekokem Oy:n tutkimus laboratoriossa Riihimäellä , jossa tutkittiin myös näytteiden öljypitoisuudet. Testattavia suodattimia olivat polypropeenisuodatin MB ja MB sekä aktiivihiilisuodatin. Polypropeeni lankasuodatin MS10PP50 jäi myöhemmin testattavaksi yhteistyökumppani Ekokem Oy Ab:lle, keväälle Kokeissa käytettiin Leikkuunesteen käyttö- ja kierrätys kyselyn tulosten perusteella yleisimmin käytössä olevia nestetyyppejä eli emulsioita. Nesteen noudon yhteydessä kirjattiin ylös konetyyppi, nesteen käyttöikä, pitoisuus, varastointiaika ja mahdolliset lisäaineet. Nestenoudon yhteydessä otettiin myös paikanpäällä konepajoissa bakteeriviljelmät Easycultnäytteenottimilla. 4.2 Esikäsittely Ennen suodatuskokeita tehtiin tutkittaville nesteille eri kemikaaleilla saostus- sekä ph:n säätökokeita, joiden tarkoituksena oli saada esiin polymeerien adsorptiovaikutus, jota ei esiinny mikäli öljy on emulsiomuodossa vedessä. Hyväksyttävästi saostuneet nesteet voitiin ajaa suodatuslaitteiston läpi.

19 19 Nesteistä hyväksyttävästi saostuneita olivat HoCut 3380, johon esikäsittely kokeiden tulosten perusteella lisättiin PAX-18 (3 ml/l) saostuskemikaalilla sekä KlarAid polymeeria (2 ml/l). Ennen kemikaalien lisäystä ph laskettiin rikkihapon avulla noin kahteen. PAX-18 saostuskemikaalia sekoitettiin lisäyksen yhteydessä pikasekoituksella. KlarAid polymeeria lisäyksen yhteydessä hämmennettiin 10 minuuttia 30 rpm. Kuvassa 4.1. esikäsitelty HoCut 3380 Kuva 4.1. Esikäsitelty Houghton, HoCut Mineraaliemulsio Fuchs, EcoCool 68 CF2 suodatettiin sellaisenaan ilman minkäänlaista käsittelyä. Kuvassa 4.2 käsittelemätön Fuchs, EcoCool 68 CF2. Kuva 4.2. Käsittelemätön Fuchs, EcoCool 68 CF2.

20 Polypropeenisuodatus Suodattimina testattiin polypropeeni suodatuksessa Aquatorin MB suodatinta, joka on materiaaliltaan polypropeenia. Suodattimen suodatusaste on 50 μm. Toinen testattava suodatin oli Aquatorin MB100-10, joka on myös materiaaliltaan polypropeenia ja sen suodatusaste on 100 μm. Suodattimien pääasiallinen käyttötarkoitus on öljyadsorptio. Suodatuslaitteistossa suodattimet olivat rinnan kytkettyjä, ennen suodattimia sekä suodattimien jälkeen kytkettiin painemittarit, Loppupään painemittareiden jälkeen kytkettiin myös rotametrit, jotka mittasivat nesteen virtausnopeutta. Kuvassa 4.3 on esitetty suodatuslaitteisto. Alun perin tarkoituksena oli ajaa nestettä pumpulla 2 bar:n paineella suodattimien läpi, virtauksen ollessa 0,3 l/s. Paine osoittautui kuitenkin käytännössä liian suureksi ja paine säädettiin kussakin suodatuksessa sopivaksi nesteen virtauksen tuntuman perusteella (n. 0,2 1 bar). Kuva 4.3. Suodatuslaitteisto

21 Aktiivihiilisuodatus Polypropeenisuodatusten jälkeen kukin suodatetut nesteet valutettiin aktiivihiilisuodattimen läpi. Aquatorin aktiivihiilisuodatin on valmistettu ns. bitumisesta aktiivihiilestä ja sen raekoko 12 x 40 (Mesh [1680 x 420 µm]). Aktiivihiilisuodatuslaitteistoon rakennettiin halkaisijaltaan n. 70 mm putkista, joihin lisättiin noin. 300 mm:n aktiivihiilikerros. Nesteen annettiin valua painovoiman avulla alapuolisiin sankkoihin. Kuvassa 4.4 aktiivihiilisuodatuslaitteisto. Kuva 4.4. Aktiivihiilisuodatuslaitteisto

22 Vesianalyysit Suodatus vaiheessa huomattiin Houghton HoCut 3380 nesteellä suodattimien puhdistus vaikutus silmämääräisesti. Kunkin suodattimen jälkeinen neste oli kirkastunut verrattuna suurempaan suodatusasteeseen (kuva 4.5). Alkaen esikäsitelty neste, joka oli samein päätyen 50 μm:n polypropeenisuodatettuun sekä aktiivihiilisuodatettuun nesteeseen, joka oli kaikista kirkkain. Aktiivihiilisuodatuksen kohdalla havaittiin kuitenkin, että aktiivihiili antoi harmaan värin nesteelle. Aktiivihiili olisikin tullut esipestä Kuva 4.5. Silmämääräisesti havaittavat suodatuksen vaikutukset. Kirkastunut sarja.

23 23 Fuchs, EcoCool 68 CF2 nesteen suodatuksia silmämääräisesti tarkasteltuna suodatuksella ei ollut vaikutusta nesteen kirkkauteen. Tämä johtunee siitä, ettei nestettä ole esikäsitelty ja adsorptio vaikutusta ei ole syntynyt. Ainoastaan aktiivihiili antoi nesteelle omaa väriään. Tästä syystä päätettiin Fuchs, EcoCool 68 CF2 nesteen analyysit jättää väliin turhina. Kuvassa 4.6. Fuchs, EcoCool 68 CF2 nesteen suodatettu sarja. Kuva 4.6. Fuchs, EcoCool 68 CF2 nesteen suodatettu sarja. Vesianalyyseistä suoritettiin metallianalyysit sekä kiintoaine- (SFS 3037), sameus-, väri -, uv- ja ph analyysit Hygicultliuskoilla testattiin yleisluontoisesti myös suodattimien vaikutusta mikrobeihin ottamalla näytteet ennen suodatusta ja suodatuksen jälkeen. TOC - näytteet pakastetaan ja analysoidaan helmikuussa Taulukossa 1 ovat esitettyinä analyysitulokset. Raskasmetallianalyyseillä tutkittiin erotetun veden pitoisuuksia. Analyysejä varten määritettiin tarvittavat laimennoskertoimet, jolla varsinaiset analyysimääritykset tehtiin.

24 Savonia ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan tutkimuslaboratoriossa analysoituja metalleja olivat: rauta mg/l (metodi 8008) kupari mg/l (metodi 8506) nikkeli mg/l (metodi 8037) sinkki mg/l (metodi 8009) kokonais kromi mg/l (metodi 8024). Analyysit suoritettiin HACH DR2800 spektrofotometrillä. Tarkempia raskasmetallipitoisuuksia analysoitiin Ekokemin laboratoriossa Näitä ovat mm. kadmium ja lyijy. Taulukossa 4.2 ovat Ekokemin laboratorion tutkimustulokset 24 Kiintoaineanalyysia tehtäessä havaittiin, että aktiivihiiltä oli liuennut nesteisiin aktiivihiilisuodatuksen jälkeen. Suodattimilla näkyi selvästi määriä aktiivihiilestä, kun polypropeenisuodatuksien jälkeen kiintoaineanalyysi suodattimilla ei voinut silmämääräisesti havaita mitään kiintoainetta. 4.6 Tulokset Seuraavassa tulokset ovat esitettyinä taulukkomuodossa. Taulukko 4.1. Suodatuksen analyysitulokset kiintoaine (mg/100ml) ph sameus (FNU) väri (nmptco) UV (ABS) mikrobi käsittelemätön 7,700 <2 184 yli 4 0 MB ,100 <2 173 yli 4 hiiva+ MB (akt.hiilisuod.) 10,200 2,29 74,2 yli 3,044 hiiva+ MB ,100 <2 250 yli 4 0 MB50-10 (akt.hiilisuod.) 7,4 2,83 42, ,787 0

25 25 Taulukko Ekokemin tutkimuslaboratorion analyysitulokset 4.7 Tulosten arviointi Taulukoissa 4.3 ja 4.4 on esitetty eri aineiden viemäröinnin raja-arvot. Taulukko 4.3. Metallien maksimipitoisuus. Metalli Arseeni (As) Elohopea (Hg) Hopea (Ag) Kadmium (Cd) Kokonaiskromi (Cr) Kromi VI (Cr6+) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Rauta (Fe) Pitoisuus 0,1 mg/l 0,01 mg/l 0,2 mg/l 0,01 mg/l 1,0 mg/l 0,1 mg/l 2,0 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 3,0 mg/l 2,0 mg/l 0,4 mg/l (puhdasvesi)

26 26 Taulukko 4.4. Ainekohtaiset raja-arvot. ph 6,0 11,0 Lämpötila 40 C Sulfaatti, tiosulfaatti, sulfiitti 400 mg (summa-arvo) Kokonaissyanidi 0,5 mg/l Tuloksien perusteella voidaan sanoa, ettäc 10 -C 40 hiilivedyt eli öljyt erottuivat suodatuksissa hyvin. Myös kromin pitoisuus nesteessä olisi alittanut viemäröintikelpoisuuden rajan. Vaatimukset arseenin, elohopean, ph:n, kadmiumin, nikkelin, lyijyn ja elohopean määrät ylittävät viemäröinti kelpoisuuden rajan. Kuparin ja sinkin pitoisuudet ylittävät rajusti viemäröintikelpoisuuden arvon. Tästä voidaan päätellä, että metallien poistamiseksi täytyy suodatuksen lisäksi tehdä toimenpiteitä, ennen viemäröintikelpoisuuden saavuttamista 5. Heinälammin pilot-kokeiden loppuraportti Tero Reijonen Pilot-kokeilla oli tarkoitus tutkia mallikonepajassa käytettävän leikkuuneste-emulsion veden ja öljyn erottamisen mahdollisuuksia saostamalla ja suodattamalla suuressa mittakaavassa (kuution erissä). Tavoitteena oli saada riittävä erotustehokkuus, jotta erotettu vesi olisi viemäröintikelpoista säädettyjen asetusten mukaan. 5.1 Esitestit laboratoriossa Laboratoriomittakaavan esitestien avulla selvitettiin eri saostuskemikaalien toimivuutta Quakercool 7200 LF- merkkiseen emulsiomineraalileikkuunesteen jäteliuokseen. Sama jäteneste valittiin myös Heinälammin pilot-mittakaavan kokeisiin. Ekokem Oy Ab:lle tuleva tutkitun jäteleikkuunesteen määrä on vuositasolla suurin verrattuna muihin hankkeessa mukana oleviin yrityksiin. Laboratoriokokeilla pyrittiin löytämään sopivat kemikaalit saostamiseen sekä selvittämään optimaaliset kemikaalien annostelumäärät. Tavoitteena oli löytää sopivat kemikaalit, joilla saataisiin vesi erottumaan öljyemulsiosta ja että erotettu vesi olisi sellaista jonka pystyisi johtamaan viemäriin. Erotetun veden metallipitoisuuksien tulisi alittaa viemärikelpoisuu-

27 den maksimipitoisuudet. Maksimipitoisuudet ovat ilmoitettu taulukossa 5.1. Taulukossa tummalla olevien aineiden pitoisuudet määritettiin laboratorioanalyyseissä Savonia-AMK:n Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratoriossa spektrofotometrisesti (HACH). Taulukko 5.2. Sallitut metallien maksimipitoisuudet jätevedessä Arseeni (As) Metalli Elohopea (Hg) Hopea (Ag) Kadmium (Cd) Kokonaiskromi (Cr) Kromi VI (Cr 6+ ) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Rauta (Fe) Pitoisuus 0,1 mg/l 0,01 mg/l 0,2 mg/l 0,01 mg/l 1,0 mg/l 0,1 mg/l 2,0 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 3,0 mg/l 2,0 mg/l 0,4 mg/l (puhdasvesi) 27 Saostuksissa käytettiin Kemiran toimittamia seuraavia kemikaaleja: PIX-105 PAX-18 ALS CaCl Fennopol Fennofix 40 Fennofix 50 Ferrisulfaatti, Fe 2 (SO 4 ) 3 on vedenpuhdistuksessa käytettävä nestemäinen saostusaine, joka sisältää aktiivisia kolmiarvoisia rautayhdisteitä. Polyalumiinikloridi on veden-puhdistuksessa käytettävä nestemäinen saostusaine, joka sisältää aktiivisia moniarvoisia alumiiniyhdisteitä. Alumiinisulfaatti, Al 2 (SO 4 ) 3 on vedenpuhdistuksessa käytettävä nestemäinen saostusaine, joka sisältää aktiivisia kolmiarvoisia alumiiniyhdisteitä. Kalsiumkloridi Liuosmainen polyelektrolyytti, jota käytetään kiintoaineiden erottamiseen vesiliuoksista sekä veden erottumisen parantamiseen lietteistä. Liuosmainen erikoispolymeeri. Liuosmainen erikoispolymeeri. KlarAid Polymeerinen kelaatti, joka sitoo raskasmetalleja mm. flokkiin.

28 28 Saostukset suoritettiin kaikilla näillä saostuskemikaaleilla sekä polymeereillä 500 ml nestemäärälle. Kokeissa tehtiin jokaisella kemikaalilla yksittäissaostukset, jossa testattiin kunkin kemikaalin toimivuutta leikkuunesteelle. Ensimmäisissä kokeissa kemikaalia lisättiin vähitellen (millilitran erissä) eri ph-arvoilla. Kokeiden aikana huomattiin, että paras erotustulos saavutettiin kun nesteen ph:n laskettiin rikkihapolla 2-2,5 välille. Alhaisessa ph:ssa happo jo itsessään rikkoo nesteen emulsion. ph:n laskun jälkeen nesteeseen syötettiin saostuskemikaali, joka sekoitettiin nesteeseen pikasekoituksella 30 s ajan. Pikasekoituksen jälkeen nesteen ph nostettiin noin 4,5, koska havaittiin, että tässä ph:ssa nesteeseen muodostuu eniten flokkia eli sakkaa. Sakka muodostui myös paljon nopeammin ja sen koko oli paljon suurempi kuin alhaisessa ph-arvossa. Kokeissa havaittiin, että ph:n noustessa yli 5, muodostunut sakka alkoi hajota nesteeseen ja neste alkoi palautumaan alkuperäiseen tilaan. Jokaiselle kemikaalille tehtiin 6 rinnakkaissaostusta. Kemikaalia lisättiin nesteeseen 1 ml välein siten, että ensimmäiseen saostukseen lisättiin 1 ml kemikaalia, toiseen lisättiin 2 ml, jne. 1 ml:n välein 6 ml:aan asti. Näin saatiin vertailtua kemikaalimäärän vaikutusta saostustulokseen. Yhdistelmäsaostuksissa testattiin saostuskemikaalin ja polymeerin yhteisvaikutusta saostukseen. Yhdistelmäsaostuksessa nesteen ph laskettiin ensin 2-2,5 välille. Sen jälkeen nesteeseen lisättiin pikasekoituksella tarvittava saostuskemikaalin määrä. Tarvittava kemikaalin lisäysmäärä saatiin yksittäissaostustulosten perusteella. Tämän jälkeen nesteeseen lisättiin polymeeriä (miten paljon) ja nestettä hämmennettiin pienellä kierrosnopeudella 10 min. Hämmennyksen jälkeen nesteen ph nostettiin 4-4,5 välille, jolloin flokkia alkoi muodostua runsaasti. Kaikilla kemikaaleilla saatiin sakkaa muodostettua sekä yksittäis- että yhdistelmäsaostuksella. Pinnalle syntynyt sakka oli pääasiassa vedestä erottunutta öljyä. PIX-105 ja CaCl yhdistelmäsaostuksilla saatiin pinnalle muodostumaan 2 eri sakka kerrosta. PAX-18 ja ALS saostuksilla sakkaa muodostui myös astian pohjalle. Kuvassa 5.1. on esitetty ALS ja Fennofix 50 yhdistelmäsaostuksen tulos. Kuva 5.1. ALS ja Fennofix 50 yhdistelmäsaostus

29 29 Saostuksen tulos arvioitiin silmämääräisesti syntyvän sakan määrän ja erottuneen kirkasteen värin perusteella. Havaintojen ja kuvien perusteella PIX-105 ja ALS toimivat parhaiten yhdessä polymeerin Fennofix 50 kanssa. Molemmista yhdistelmäsaostuksista tehtiin myös metallianalyysit. Erotetusta vedessä olevien metallien pitoisuudet on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.3. PIX-105 ja ALS yhdistelmäsaostusten metallipitoisuudet PIX-105 ALS yksikkö mg/l mg/l Rauta 16,10 3,50 Kupari 3,48 3,32 Sinkki 0,35 2,65 Kokonais kromi 1,20 0,45 Nikkeli 0,42 0, Pilot-mittakaavan saostus- ja suodatuskokeet Nesteen käsittely Pilot-mittakaavan saostus- ja suodatuskokeet suoritettiin Ekokem Oy Ab Kuopion toimipaikassa, Heinälamminrinteellä. Heinälamminrinteen saostuskokeissa kemikaaleina käytettiin alumiinisulfaattia (ALS) ja polymeerinä Fennofix 50. Laboratoriokokeissa ALS-liuoksen pitoisuus oli 10 % ja Fennofix 50-liuoksen pitoisuus oli 0,5 %. Pitoisuudet on ilmoitettu tilavuusprosentteina. Pilot-kokeissa käytettiin laimentamatonta alumiinisulfaattinestettä sekä 5,0 % tilavuusprosentin Fennofix 50-liuosta. Kyseiset kemikaalit valittiin kokeisiin, koska niillä saadaan aikaan kirkkain vesifaasi ja metallianalyyseissa metallien pitoisuudet olivat pienemmät kuin PIX-105 ja Fennofix 50 yhdistelmällä. Ainoa poikkeus oli sinkin pitoisuus, joka alumiinisulfaattisaostuksessa oli suurempi. Nesteen ph laskettiin noin 99,7 % rikkihapolla (H 2 SO 4 ) ennen varsinaista saostamista. ph:n laskun jälkeen nesteeseen lisättiin ensin saostuskemikaali pikasekoituksella ja sen jälkeen polymeeri. Polymeerin lisäyksen jälkeen nestettä hämmennettiin, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman suurta flokkia. Saostuskäsittelyn jälkeen ph nostettiin 50 % natriumhydroksidilla (NaOH) välille 4-4,5, jossa varsinainen flokkaus tapahtui. Taulukossa

30 5.3. on ilmoitettu Heinälammin saostuskokeissa käytettävien kemikaalien lisäysmäärät. Keskimmäisessä sarakkeessa on ilmoitettu kuinka paljon mitäkin kemikaalia kului 500 ml leikkuunesteen saostamiseen. Näiden tulosten pohjalta laskettiin kemikaalin lisäysmäärä, kun saostettavana on 1 m 3 nestettä. 30 Taulukko 5.4. Pilot-mittakaavan kokeissa tarvittavat kemikaalimäärät. Tarvittavat kemikaalimäärät on laskettu laboratoriokokeiden perusteella. Kemikaali Tarvittava määrä 500 ml Tarvittava määrä 1 m 3 H 2 SO 4 n. 3 ml n. 6 l ALS 5 ml 1 l Fennofix 50 5 ml 1 l NaOH n. 2 ml n. 4 l Koejärjestelyt Pilot-mittakaavan kokeita varten rakennettiin Heinälammin rinteelle erillinen koelaitteiston, joka on esitetty kuvassa 5.2. Käytettävä leikkuuneste esikäsiteltiin eli saostettiin 1 m 3 suuruisessa esikäsittelykontissa. Jokaisen kokeen saostus suoritettiin samassa esikäsittelykontissa valuttamalla käytetty leikkuuneste täydestä kontista esikäsittelykonttiin, jolloin vältyttiin hajottamasta turhaan täysiä kontteja. Saostuskemikaali lisättiin nesteeseen mitta-astioista pienissä erissä, jolloin vältyttiin mahdolliselta yliannostelulta. Lisäksi näin saatiin varmistettua, että ph pysyy halutulla tasolla ja että kemikaali sekoittuu nesteeseen tasaisesti. Pikasekoitus tehtiin suurella vispilällä varustetulla porakonesekoittimella. Laboratoriokokeissa nestettä sekoitettiin 30 s, mutta pilotkokeissa sekoitusaikaa jouduttiin pidentämään, jotta kemikaali sekoittuisi nesteeseen riittävän hyvin. Kemikaalilisäysten jälkeen nestettä sekoitettiin 4-5 minuuttia. ph:n muutosta seurattiin HACH HQ11d ph-mittarilla nesteen pinnalta, koska kokeita varten ei ollut käytössä sellaista ph-anturia, jonka olisi voinut upottaa kokonaan käsiteltävään nesteeseen. Tämän jälkeen leikkuunesteeseen lisättiin polymeeri-liuos ja nestettä alettiin hämmentää. Laboratoriotesteissä hämmennysaika oli 10 min, mutta Pilot-mittakaavan kokeissa hämmennysaikaa jouduttiin pidentämään, jotta polymeeri sekoittuisi tasaisesti nesteen. Hämmennysaika oli 30 min. Hämmennys tehtiin itse valmistetulla laitteistolla. Hämmentimen lapa valmistettiin vanerilevystä, joka kiinnitettiin vanhaan sähkömoottoriin. Lapaan tehtiin aukkoja, jotta se sekoittaa nestettä eikä pelkästään liikuta sitä eteenpäin. Lavan pyörimisnopeutta ohjattiin virtalähteen avulla, jolla saatiin säädettyä pyörimisnopeutta. Lavan pyörimisnopeus oli noin 20 kierrosta minuutissa. Hämmennyksen jälkeen nesteen ph nostettiin natriumhyd-

31 roksidilla välille 4-4,5, jossa flokki muodostui. Nesteen annettiin selkeytyä yön yli eli nesteen esikäsittely tehtiin suodatusta edeltävänä päivänä. 31 Kuva 5.2. Saostuskoelaitteisto Esikäsittelyn jälkeen saostettu leikkuuneste suodatettiin patruunasuodattimen läpi. Suodatuskokeissa käytettiin samaa laitteistoa kuin laboratoriomittakaavan suodatuskokeissa. Suodatuslaitteisto on esitetty kuvassa 3. Leikkuunesteestä saatiin erotettua syntynyt flokki ja kirkaste erilleen pumppaamalla kirkaste kontin alaosan venttiilin kautta. Suodatusta jatkettiin niin kauan kunnes flokkikerros saavutti pumppausventtiilin tason. Suodattimet ja suodatinkotelon kokeisiin toimitti Aquator Oy, joka oli yksi LEIKKO-hankkeen yhteistyökumppani. Pilot-mittakaavan kokeissa testattiin seuraavat suodatinmallit: Ruiskupuhalletut polypropeeni suodattimet: µm MB µm MB50-10 Polypropeeni lankasuodattimet: - 50 µm MS10PP50-10 µm MS97PP10 Adsorboiva aktiivihiilisuodatin: µm Varsinaisessa suodatusprosessissa testattiin ruiskupuhalletut polypropeeni- sekä polypropeeni lankasuodattimet. Aktiivihiilisuodatin testattiin vasta erillisenä kokeena suodatetusta nesteestä, koska aktiivihiilisuodattimen tarkoitus oli poistaa lähinnä väriä ja mahdollisia orgaanisia kemikaaliyhdisteitä sekä kiintoainesta. Aktiivihiilisuodattimet huuhdeltiin runsaalla hanavedellä ennen suodattamista, jolla pyrittiin estämään hiilipölyn siirtymistä

32 suodatettuun nesteeseen. Suodattimia huuhdeltiin niin kauan kunnes hiilistä ei enää liuennut mustaa pölyä veteen. Suodattimista testattiin niiden käyttöikä sekä suodatustehokkuus. Suodattimen tukkeutumista seurattiin paineen avulla. Laitteistossa oli painemittari ennen suodatinta sekä suodattimen jälkeen. Suodatuksen alkuvaiheessa paine ennen ja jälkeen on lähes yhtä suuret, mutta kun suodatin alkaa tukkeutua, paine-ero alkaa kasvaa. Neste pumpattiin suodattimelle noin 2 bar paineella ja syöttövirtaamaksi säädettiin 10 l/min. Pumppauksessa käytettiin Tapflo T200PTT-merkkistä kalvopumppua, jolla pystyy tuottamaan jopa 200 l/min virtaamaan 8 bar paineella. Laskennallisesti 1 m 3 nesteen suodatus kestäisi edellä mainitulla virtaamalla noin 1 h 40 min. Suodatuksen jälkeen neste johdettiin tyhjään konttiin, josta voitiin ottaa näytteet aktiivihiilisuodatusta ja metallianalyyseja varten. 32 Kuva 5.3. Suodatuslaitteisto Näytteet Metallianalyyseja varten leikkuunesteestä otettiin 2 litran näytteet saostuskäsittelyn jälkeen, suodatuksen sekä aktiivihiilisuodatuksen jälkeen. Lisäksi otettiin 2 litran näyte raakanesteestä, jotta pystyttiin vertaamaan saostuksen ja suodatuksen puhdistustehokkuutta. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Ekokem Oy Ab Riihimäen laboratorioon. Savonia AMK:n laboratoriossa tehtiin värin, sameuden, kiintoaineen sekä TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärän) määritykset. Näitä määrityksiä varten otettiin 200 ml näytteet samoista kohdista kuin metallianalyysinäytteet. Näytteet otettiin puhtaisiin näytepulloihin, etteivät mahdolliset epäpuhtaudet vaikuta analyysien tuloksiin.

33 Tulokset Ekokemin Heinälammin rinteen toimipisteessä suoritetut Pilot-mittakaavan saostus- ja suodatuskokeet sujuivat ilman suurempia ongelmia. Suurin ongelma oli, ettei ensimmäistä saostuskoetta varten ehditty rakentamaan toimivaa hämmennintä. Hämmentimen puuttuminen ensimmäisestä saostuksesta saattaa vaikuttaa tuloksiin, koska porakone-sekoittimella ei saa hämmennettyä nestettä yhtä tasaisesti kuin varsinaisella hämmentimellä. Lisäksi hämmennysaika oli puolet lyhyempi kuin muissa saostuksissa. Silmämääräisesti kokeissa käytetystä leikkuunesteestä saadaan erotettua suurin osa öljystä. Esimerkiksi neljännessä saostuksessa käsiteltävä nestemäärä oli noin 950 litraa ja saostuksen jälkeen pinnalle muodostui noin 50 litran sakkakerros. Muodostunut sakka oli pääasiassa öljyä, joten leikkuuneste-emulsiosta saatiin erotettua noin 5 % öljyä. Käytetyssä Quakercool 7200 LF leikkuunesteessä on 5 % emulsiotiivistettä ja 95 % vettä, joten tulosten perusteella emulsiosta saadaan erotettua öljy lähes kokonaan. Pilot-kokeiden jälkeen tuli kuitenkin ilmi, että tutkittu jäteleikkuuneste kerätään kaikista laitoksen koneista yhdeksi seokseksi. Jäteneste sisältää ainakin kolmea eri leikkuunestemerkkiä: Quakercool 7200 LF, Binol Cut 8 ja Filium G21. Näistä Quakercool on mineraaliöljypohjainen emulsio ja Binol Cut ja Filium ovat kasvisöljypohjaisia emulsioita. Käytettyjen leikkuunesteiden kerääminen yhdeksi seokseksi vaikuttaa paljon saostuksiin ja lopullisiin tuloksiin. Vaikka jätenesteestä saadaan erotettua paljon öljyä, niin suurin ongelma on erotetun nesteen sisältämät metallipitoisuudet, joita ei saada poistettua riittävän hyvin. Taulukoissa on esitetty kaikkien neljän kokeiden metallianalyysien tulokset. Taulukossa 5.4. on esitetty 1. kokeen tulokset sekä käsittelemättömän nesteen metallipitoisuudet. Saostettu neste Suodatettu neste Taulukko 5.5. Käsittelemättömän nesteen- sekä 1. kokeen metallianalyysien tulokset. Aktiivihiilisuodatettu neste Analyysi Raakaneste HNO 3 -liukoiset metallit (mg/l) OK OK OK OK Arseeni As (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Kadmiun Cd (mg/l) 0,051 0,0054 0,0054 0,0053 Kromi Cr (mg/l) 0,050 <0,05 <0,05 <0,05 Kupari Cu (mg/l) 4, Nikkeli Ni (mg/l) 0,18 0,21 0,22 0,20 Lyijy Pb (mg/l) 26 4,3 4,3 2,8 Sinkki Zn (mg/l) c 10 -c 40 hiilivedyt (mg/l)

34 Taulukko Toisen kokeen metallianalyysien tulokset. Saostettu neste Suodatettu neste 34 Aktiivihiilisuodatettu neste Analyysi HNO 3 -liukoiset metallit (mg/l) OK OK OK Arseeni As (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Kadmiun Cd (mg/l) 0,0067 0,0064 0,0058 Kromi Cr (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Kupari Cu (mg/l) 3,9 3,7 2,5 Nikkeli Ni (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Lyijy Pb (mg/l) 2,2 2,2 0,75 Sinkki Zn (mg/l) 6,1 6,0 4,6 c 10 -c 40 hiilivedyt (mg/l) Taulukko 5.6. Kolmannen kokeen metallianalyysien tulokset. Saostettu neste Suodatettu neste Aktiivihiilisuodatettu neste Analyysi HNO 3 -liukoiset metallit (mg/l) OK OK OK Arseeni As (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Kadmiun Cd (mg/l) 0,012 0,013 0,010 Kromi Cr (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Kupari Cu (mg/l) 0,55 0,39 0,30 Nikkeli Ni (mg/l) 0,066 0,066 0,077 Lyijy Pb (mg/l) 4,0 3,5 2,2 Sinkki Zn (mg/l) 4,4 4,2 3,5 c 10 -c 40 hiilivedyt (mg/l) Taulukko 5.7. Neljännen kokeen metallianalyysien tulokset. Saostettu neste Suodatettu neste Aktiivihiilisuodatettu neste Analyysi HNO 3 -liukoiset metallit (mg/l) OK OK OK Arseeni As (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Kadmiun Cd (mg/l) 0,0062 <0,005 <0,005 Kromi Cr (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Kupari Cu (mg/l) 4,3 4,1 2,5 Nikkeli Ni (mg/l) <0,05 <0,05 <0,05 Lyijy Pb (mg/l) 2,9 2,9 0,99 Sinkki Zn (mg/l) 6,7 6,6 5,1 c 10 -c 40 hiilivedyt (mg/l)

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla Hulevesitutkimusten katsaus 2016 Lepaa, 11.8.2016 Heini Postila, Tiina Leiviskä, Harshita Gogoi, Oulun yliopisto Esityksen

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ( )

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ( ) 1(4) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE (07-03-2008) ARSEENINPOISTOSUODATIN...AsB 20 (patruuna) YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. HUOLTO Paikka suodattimenne erikoistiedoille

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen rakentaminen Lähtökohta Kuopiossa paljon herkkiä

Lisätiedot

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella 1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset

Lisätiedot

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29

Lisätiedot

Boorihappo ja kuparikylläste analyysit sekä EN 84

Boorihappo ja kuparikylläste analyysit sekä EN 84 LIEKSAN TEOLLISUUSKYLÄ OY Puun käytön laaja-alaistaminen - hanke (A31942) Boorihappo ja kuparikylläste analyysit sekä EN 84 Tutkimustulokset ET/240913 Mikkelin ammattikorkeakoulu / Energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Yrjö Hiltunen Mikkelin ammattikorkeakoulu iformine-hanke Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö 2014-2020 -ohjelma (maakuntaliitot) Toteuttajat:

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Eviran valtuutettujen tarkastajien koulutuspäivä 26.1.2010 Ajankohtaista rehujen näytteenotosta Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon Komission asetus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 5. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Pekka J. Vuorinen Kalan altistumiseen vaikuttavia tekijöitä... Kalan fysiologia ja anatomia Vaihtolämpöisyys, poikilotermia Kidushengitys hengitys, ionisäätely

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)

Lisätiedot

Suodattimet ja suodinsäätimet. DE 37 suodatin patruunoilla

Suodattimet ja suodinsäätimet. DE 37 suodatin patruunoilla Ilmalaitteet Suodattimet ja suodinsäätimet Kremlinin ilmanpuhdistimet asennetaan paineilmaverkkoihin. Laaja valikoima ilmanpuhdistimia, riippuen halutusta tuotosta ja paineilmatiehyeiden halkaisijasta.

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE 1(7) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE NEUTRALOINTISUODATIN... C8 (laitetyypit alkaen 08-11-2006) C10 C12 C15 C18 YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. ph- ARVON SÄÄTÖ 4. HUOLTO

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue. Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET 2015 Sami Similä / Asiantuntijapalvelut Espoo huhtikuu 2015 1 Sisältö: 1. Johdanto sivu 2 2. Testit ja näytteet sivu 3 3. Tulokset testeittäin sivu 3 3.1 Kuulamylly sivu 3 3.2

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (9) Aika 20.10.2016, klo 15:30-18:54 Paikka Tampereen Veden neuvotteluhuone Käsitellyt asiat 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 12 Pöytäkirjan tarkastus 13 Luottamushenkilön

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot