Vuosikertomus Hämeen liiton julkaisu IB:58 VUOSIKERTOMUS 03 1

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2003 Hämeen liiton julkaisu IB:58 VUOSIKERTOMUS 03 1

2 2 HÄMEEN LIITTO

3 Hämeen liiton VUOSIKERTOMUS 2003 VUOSIKERTOMUS 03 3

4 Valokuvat: Terho Aalto Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeenlinnan Seudun Teknologiakeskus Johanna Inkinen Kirsi Kaunisharju Mari Myllylä Marja Puhakainen Arto Saarinen Minna Seppänen Jari Tiainen Markku Wiik ISSN Julkaisu IB : 58 Hämeenlinna 2004 Kansikuva: Häme-päivää 2003 juhlittiin Clone Digital Film Festivalin "Mistäs tiesit tänne tulla" -esityksen vauhdikkaassa menossa. Kuva: Terho Aalto. 4 HÄMEEN LIITTO

5 Sisällysluettelo 1. Hämeen liitto maakunnan palveluksessa maakuntajohtajan katsaus vuoteen Keskeiset kehityspiirteet Suomessa ja Hämeessä Yleinen taloudellinen kehitys Hämeen keskeiset tavoitteet 7 3. Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Varsinainen toiminta Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Aluekehittäminen Aluesuunnittelu Projektit Tavoite 2 ohjelma Via Baltica Nordica Development Zone -projekti Alueelliset työllisyysstrategiat (Optimi-projekti) Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia Hämeen markkinointiprojekti Toimialaselvitykset STIMENT-ohjelma Kesäyliopisto Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Talous Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet Maakunnan kehittämisrahapäätökset EU:n tavoite 2 -ohjelman rahoituspäätökset Luottamushenkilöt ja henkilökunta Maakuntavaltuuston jäsenet Tarkastuslautakunnan jäsenet Maakuntahallituksen jäsenet Hämeen kesäyliopiston johtokunta Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän sihteeristö Henkilökunta Hämeen liiton edustajat eri toimielimissä Jäsenyydet, julkaisut sekä luovutetut vaakunat ja standaarit Hämeen liiton jäsenyydet Standaarit Luovutetut maakuntavaakunat Hämeen liiton julkaisut 48 VUOSIKERTOMUS 03 5

6 1. Hämeen liitto maakunnan palveluksessa Hämeen maakunnallisen liiton viisikymmentä toimintavuotta huipentui toimintakertomusvuoden keväällä Aulangolla järjestettyyn 50- vuotisjuhlaan ja Rakennettu Häme -juhlakirjan julkaisuun. Hämeen liiton keskeinen toimintaajatus on koko sen toimintahistorian aikana ollut maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja elinkeinoelämän kehittäminen ja edunvalvonta vapaaehtoisesta aluesuunnitteluyhdistyksestä, maakuntaliitosta, lakisääteisestä seutukaavaliitosta maakunnalliseen liittoon. Hämeen liitto - maakunnan palveluksessa, on missio, joka on ollut liiton toiminnan perusajatus alkuajoista lähtien. Aluerakenteessa ja maankäytössä näkyvät maakunnan vuosikymmenien yhteiset pyrkimykset ja tavoitteet. Juhlavuonna saatiin julkiseen luonnosvaiheen keskusteluun merkittävä uusi aluesuunnitelma, maakuntakaava, joka sisältää keskeisiltä osiltaan ne ratkaisut, joita pitkään on ajettu ja jotka on saatu myös toteutettua. Näistä voidaan mainita kolmosmoottoritie, maakaasuverkosto, laajat vesihuoltoverkostot, kaupunkiseutujen toimiva alue- ja yhdyskuntarakenne, koko suojelu- ja viherrakenne mm. Evon valtion retkeilyalue sekä Hämeen järviylängön kansallispuistot. Uusia isoja haasteita maakuntakaavassa on maakunnan kehittäminen vahvana asumismaakuntana, kilpailukykyisenä elinkeinotoimintojen sijoituspaikkana sekä vetovoimaisena vapaa-ajan maakuntana. Asumisessa halutaan korostaa sekä taajamien että maaseudun kehittämistä, laatua, erinomaisia liikennepalveluita sekä hyvää luonnon- ja kulttuuriympäristöä. Maakunnan sijainti ja logistiikkakeskittymät sekä erinomaiset elinkeinoalueet on nostettu vahvasti esiin. Vapaa-ajan alueiden verkko ja palvelut, upeat luonnonympäristöt ja hämäläiset monikerrokselliset kulttuuriympäristöt luovat puitteet yritys-, perhe- sekä maaseutu- ja luontomatkailun kehittämiselle ja ympäristöstä elämisenlaatua hakevalle asumiselle. Maakuntakaavaa tehtäessä Hämeen liitto on ollut laajasti yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien ja keskeisten sidosryhmien kanssa ja kaavasta on ollut käynnissä laaja kansalais-keskustelu. Maakunnan aluekehityksessä Tavoite 2 ohjelmakausi saavutti puolenvälin. Ohjelman kautta on toimintavuonna voimakkaasti edistetty tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti E- learninig ympäristöjä osaamiskeskusten ja ammattikorkeakoulun hankkeissa. Näistä on mainittava mm. Elektroniikan tutkimus ja koulutustehdas ja Digital Learning Lab. Matkailua on tuettu Lopen Räyskälässä, Riihimäen Satujen seutukunta -hankkeessa ja Loimi-helmet -hankkeessa. Fyysisen ympäristöön kohdistuen kaupunkikeskustojen kehittämistyötä on tehty Hämeenlinnassa ja Forssassa. Forssassa saatiin arkkitehtikilpailun kautta visioita ydinkeskustan asuinalueiden kehittämiseksi. Ohjelmakauden isoin hanke Hämeenlinnan Verkatehdas eteni toimintavuonna rivakasti. Riihimäen-Hausjärven välisen teknisenhuollon yhdysjohdon rakentaminen eteni yhden portaan. Forssan Kassinmäen-Sukululan seututieoikaisu oli suunnittelussa. Vuoden aikana valmistui Aulanko-keskus luonto- ja kulttuurimatkailua palvelevana opastuskeskuksena. Tavoite 2-ohjelmalla rahoitetussa markkinoinnissa keskityttiin matkailun ja asumisen markkinointiin. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta. Siinä keskityttiin erityisesti liiton kolmeen omaan projektiin ja kansainvälisten yhteistyöverkkojen sekä yhteistyösopimusten rakentamiseen. Uusiyhteistyösopimus solmittiin unkarilaisen Jasz-Nagykun-Szolnokin läänin kanssa. Liiton omat kansainväliset projektit Via Baltica Nordica Development Zone ja Optimi etenivät projektiohjelmien mukaisesti ja uutena Interreg IIIc -rahoitteisena hankkeena saatiin käyntiin STIMENT-ohjelma. Etelä-Suomen liittouman yhteistyö oli tiivistä sekä maakuntahallituksen että muun toiminnan tasolla. Merkittävänä yhteistyöhankkeena on mainittava Etelä-Suomen aluerakenne 2030 työ, jossa toimintavuonna saatiin aikaan yhteinen näkemys aluerakenteen kehittämislinjoista sekä väestöja työpaikkatavoitteista. Aluekehityksessä merkittävä uusi tehtävä on toteuttamissuunnitelma, joka valmistui vuosille Suunnitelma sisältää maakuntaohjelman toimintalinjakohtaisen ja hallinaloittaisen toteuttamistarkastelun, esitykset toteutuksen kustannuksista valtion talousarvion 6 HÄMEEN LIITTO

7 maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2003 Vt. maakuntajohtaja Hannu Raittinen haluaa kehittää Hämettä vahvana asumisen maakuntana, kilpailukykyisenä elinkeinotoimintojen sijoituspaikkana sekä vetovoimaisena vapaa-ajan maakuntana. momenttijaolla ja luettelon keskeisimmistä toteutettavista hankkeista. Kyseinen suunnitelma on merkittävä yhteistyön työkalu aluehallinnon toimijoiden välillä. Elinkeinojen toimialakohtainen selvitystyö saatiin keskeisiltä osin päätökseen, kun toimialojen analysointi ja keittämishankkeiden linjaus projektina valmistui. Hämeen kesäyliopiston toiminta on vuonna 2003 ollut laajaa ja monipuolista. Opetuksessa ja kurssiohjelmien laadinnassa on perinteisesti pystytty tuottamaan laadukas ohjelmakokonaisuus. Opetustuntien määrässä yllettiin lähes viidenneksen lisäykseen. ITK-konferenssi järjestettiin jo neljännentoista kerran. Kesäyliopisto järjesti opetusta kaikilla Hämeen kolmella kaupunkiseudulla. Työpaikkakehityksessä Häme ei saavuttanut edellisen vuoden huipputasoa, mutta on kuitenkin arvioitavissa, että maakunta on toimintatavoitteessa. Työllisyystavoitteessa ja työllisyysasteessa on kehitys tavoitteiden mukainen huo- limatta yleisen taloustilanteen aiheuttamasta negatiivisesta kehityksestä valtakunnan tasolla. Väestötavoite ylitettiin kaksi ja puolikertaisesti lähes 800 hengen kasvulla. Asuntotuotannossa oltiin tavoitteesta hieman jäljessä. Hämeen liiton keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuonna 2003 saavutettiin ja toiminta pystyttiin toteuttamaan talousarvion mukaisissa raameissa. Kuluneesta toimintavuodesta ja saavutetuista tuloksista haluan esittää parhaimmat kiitokset liiton henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä kunnille ja kaikille niille yhteistyötahoille, joiden kanssa on yhteisesti ponnistellen rakennettu taas Hämettä piirun verran paremmaksi elää, asua, toimia ja tehdä työtä. Hannu Raittinen Vt. maakuntajohtaja VUOSIKERTOMUS 03 7

8 2. Keskeiset kehityspiirteet Suomessa ja Hämeessä 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden epävarmuus ja hidas kasvu jatkui viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin. Sen seurauksena Suomen teollisuuden tuotannon kasvu oli 0,7 % ja kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,9 %. Kysynnän kasvu oli yksityisen kulutuksen varassa, sillä jo toisena vuonna peräkkäin investointien määrä väheni 2 %. Yksityisen kulutuksen johdosta palvelualoilla tuotanto nousi 2 %, mikä oli selvästi teollisuutta enemmän. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuonna 2003 nimellisesti 5,8 % ja reaalisesti 4,1 %. Tuloja lisäsivät eniten ansiotason kohoaminen sekä verojen alennus ja sosiaalietuuksien kasvu. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,6 %. Kulutuksessa kestokulutustavaroiden, erityisesti autokaupan, ostot lisääntyivät yhteensä 17 %, joten kasvu oli kolminkertainen vuoteen 2002 verrattuna. Myös kotitalouksien kiinteät investoinnit lisääntyivät vuodessa 11 % omakotirakentamisen ansiosta. Kulutuksen kasvusta huolimatta myös kotitalouksien säästämisaste kääntyi positiiviseksi, mikä kertonee epävarmuuden lisääntymisestä myös kotitalouksissa. Kotitalouksien investointien, asuntotuotannon 8 prosentin kasvu tai julkisten investointien lähes yhtä suuri kasvu ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan tuotannollisen toiminnan investointien laskua. Sekä kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit että muu talonrakennus laskivat vuoden 2002 tasosta 10 %. Vuonna 2003 myönnettiin rakennuslupia yhteensä uudelle asunnolle, mikä oli 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Rivitaloasuntojen luvat lisääntyivät neljänneksen ja omakotitalojen viidenneksen. Myös viennin kasvuvolyymi hidastui vuoden 2002 kahdesta prosentista 1,3 prosenttiin. Vientihinnat laskivat määrällistä kasvua enemmän ja viennin arvo laski vuonna Tuonin määrä ja tuontihinnat puolestaan nousivat. Talouden hidas kasvu näkyi myös työllisyydessä. Vuonna 2003 sekä työssä käyvien että työttömien määrät laskivat tilastokeskuksen laskentatavalla. Vaikka työpaikkojen määrä väheni, myös työttömyysaste laski 0,1 prosenttiyksiköllä 9,0 prosenttiin. Kun tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli keskimäärin henkeä, työvoimaviranomaisten laskentatavalla työttömiä oli ja työttömyysaste 11,1 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan jatkuvaa kokoaikatyötä tehneitä oli vuoden lopulla henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas ns. epätyypillisessä työsuhteessa olevia eli pätkätyöläisiä oli vähemmän. Sekä työllisyysaste (12/03; 66,4 %) ja työvoimaosuus (12/03; 64,7 %) laskivat kumpikin samaan aikaan 0,3 prosenttiyksikköä. Hitaan talouskasvun johdosta myös inflaatio hidastui ja oli vuositasolla keskimäärin 0,9 %. Suomen kuluttajahintojen muutos oli lähes puolet pienempi kuin muissa EMU-maissa. Lähinnä ansiotulovähennyksen korotuksen ja yhteisöveron tuotto ja sen jako-osuuden muutoksen johdosta kuntien verotulot alenivat vajaat 2 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan viime vuosi ei kuntataloudessa ollut aivan niin synkkä kuin talousarvioita laadittaessa odotettiin. Arvioiden mukaan koko kuntatalouden toteutunut vuosikate kattoi 83 % poistoista. Kuntatalouden velkaantuminen kuitenkin jatkui. Keskeiset talouden tunnusluvut. Määrän muutos, prosenttia. *) ennakkotieto *2002 *2003 Bruttokansantuote 5,1 1,1 2,3 1,9 Kulutusmenot 2,2 2,0 2,2 2,7 yksityiset 3,1 1,8 1,5 3,6 julkiset 0,0 2,4 3,8 0,7 Investoinnit 4,1 3,9-3,1-2,3 yksityiset 5,7 3,3-4,6-3,8 julkiset -5,7 8,1 6,6 6,5 Keskeiset kehitysindikaattorit Työllisyysaste (%) 67,4 68,1 68,2 67,8 Työttömyysaste (%) 9,8 9,1 9,1 9,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos 3,4 2,6 1,6 0,9 8 HÄMEEN LIITTO

9 2.2. Hämeen keskeiset tavoitteet Aluekehittämisohjelman ( ) tavoitteet vuosille : Vuosittain yli 600 uutta työpaikkaa Vuosittain 50 uutta yritystä (netto) Työttömyys vuonna 2003 alle 10 % Työllisyysaste vuonna 2003 yli 67 % Vuosittain yli 300 uutta asukasta Vuosittain yli 700 uutta asuntoa Talouden hidas kasvu on osittain nähtävissä myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumisessa. Työpaikkakehityksestä on saatavissa vasta vuoden 2002 ennakkotietoja, jotka näyttävät 1,7 % eli 1128 työpaikan kasvua maakunnassa vuoteen 2001 verrattuna. Työpaikkakehitys vuonna 2002 olisi siten lähes kaksinkertainen 600 työpaikan asetettuun tavoitteeseen nähden. Ottaen huomioon hitaan yleisen kasvun ja työllisyystilanteessa tapahtuneet muutokset, ei vuonna 2003 päästä vuoden 2002 tasolle maakunnan työpaikkakehityksessä. Kesäkuun lopun ennakko-tieto toimivien yritysten määrästä osoittaa yritysten määrän kasvaneen vuoden 2002 lopun tilanteesta noin 2 prosentilla, joten sen mukaan 50 yrityksen vuotuinen nettolisäys voitaisiin saavuttaa. On kuitenkin muistettava hitaan talouskasvun vaikutukset loppuvuoden kehitykseen. ja lisääntyi vuoden loppuun mennessä kaikissa seutukunnissa 1-2 prosenttiyksiköllä. Paras työllisyystilanne oli edelleen Hämeenlinnan seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli 10,4 %. Erot seutukuntien välillä olivat kuitenkin pieniä. Työllisyysasteen osalta (68,7 %) tavoitteessa pysyttiin, vaikka se edellisvuodesta laski puoli prosenttiyksikköä. Väestönmuutos oli toimintasuunnitelman tavoitteista se, joka ennakkotietojen valossa ylittyi selvimmin, yli 2,5 -kertaisesti. Maakunnan väkiluku lisääntyi yhteensä 769 hengellä ennen muuta Uudeltamaalta tulleen muuttoliikkeen johdosta. Seutukunnista sekä suhteellisesti (1,06 %) että määrällisesti (454 henkeä) eniten kasvoi Riihimäen seutukunta. Hämeenlinnan seudun väkiluvun kasvu oli 308 henkeä (0,35 %). Forssan seudulla taas muuttotappio (- 80 asukasta; - 0,23 %) puoliintui edellisvuodesta. Maakunnan kokonaisväkiluku ylitti yli 350 hengellä maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa vuodelle 2003 lasketun tavoitteen Asuntotuotannossa kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tietojen mukaan Häme jää selvästi alle viime vuoden tason, vaikka otettaisiinkin huomioon tiedoista puuttuvat Hämeenlinnan luvut. Myönnettyjä rakennuslupia kolmena ensimmäisenä vuosineljänneksenä oli vuonna 2003 yhteensä 685 asunnolle. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 9,1 % eli lisäys noudatti valtakunnallista trendiä. Myönnetyt rakennusluvat kasvoivat kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 9.1% Hämeessä. Työttömyyden lasku hidastui vuonna 2003 eikä työhallinnon laskentatavalla asetettua 10 prosentin vuotuista työttömyysastetta saavutettu. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste jäi 10,6 %. Se oli kuitenkin 0,5 prosenttiyksikköä koko maan vastaavaa alempi. Ero koko maan tasoon jopa kasvoi vuonna 2003 hieman. Työllisyystilanne parani alkuvuodesta ja toukokuussa maakunnassa alitettiin 10 prosentin tavoitetaso. Sen jälkeen työttömyys kääntyi kasvuun VUOSIKERTOMUS 03 9

10 Asuntojen rakennusluvut Hämeessä neljännesvuosittain 10 HÄMEEN LIITTO

11 Väestömuutosket Väestönmuutokset Hämeessä * Hämeessä * Kokonaisväestönmuutos Nettomaassamuutto Luonnollinen väestönkasvu Nettosiirtolaisuus *) ennakkotieto Kuvio Työpaikat elinkeinoittain Hämeessä * Lähde: Tilastokeskus Työpaikat elinkeinoittain Hämeessä * * Yht Yht Työpaikat * Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon *) ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto VUOSIKERTOMUS 03 11

12 3. Luottamushenkilöhallinto 3.1. Maakuntavaltuusto Toiminnalliset tavoitteet: Päätetään maakunnan koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia vuonna 2003 Hyväksytään maakuntakaava vuonna 2004 Laaditaan maakuntasuunnitelma vuonna 2005 Pidetään vuosittain valtuustoseminaari ja Häme-päivä Järjestetään Hämeen liiton toiminnan 50- vuotistilaisuus vuonna 2003 Toiminnallinen toteutuminen Hämeen maakuntapäivä järjestettiin Riihimäellä Suomen Lasimuseon tiloissa yhdessä Suomen Kuntaliiton, Euroopan unionin Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston kanssa. Tilaisuudessa käytiin läpi mm. Hämeen tavoitteet eduskuntavaalikaudelle , ajankohtaisia kuntaasioita, laajentuneita Euroopan haasteita ja Häme seuraavalla rakennerahastokaudella Iltapäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui noin 100 hämäläistä päättäjää ja vaikuttajaa. Hämeen liitto juhli 50 vuoden taivaltaan Hotelli Aulangolla noin 260 juhlavieraan kanssa. Tilaisuuden juhlapuhujana toimi Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Sir Albert Bore. Muita puhujia olivat Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaloinen, maakuntajohtaja Hannu Penttilä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Aarne Kauranen ja kirjailija Eero Ojanen. Juhlaan osallistui mm. Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen ensimmäinen johtaja U.V. Närvänen ja muut liiton aikaisemmat johtajat. Kutsuvieraille jaettiin juhlaa varten julkaistu Rakennettu Häme kirja, missä esitellään Hämeen kaikkien 16 jäsenkunnan maakunnallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennetut ympäristöt. Juhlassa luovutettiin kunniaja ansiomerkkejä liiton luottamushenkilöille ja henkilökunnalle. Maakuntakaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä , jolloin aikana järjestettiin maakuntakaavan kuulemis- ja esittelytilaisuuksia jokaisessa kunnassa. Lisäksi järjestettiin seutukuntafoorumit kunnallisväelle, yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Maakuntakaavatilaisuuksissa kävi kaikkiaan 450 henkilöä, huomautuksia saatiin kolmisensataa ja lausuntoja 66. Kevätvaltuusto merkitsi tiedoksi maakuntakaavan tilannekatsauksen. Hämeen liitto juhli 50 vuoden taivaltaan Aulangolla Puhujien joukossa oli mm. Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Sir Albert Bore (kuvassa vasemmalla). 12 HÄMEEN LIITTO

13 Maakuntavaltuuston kevätkokouksessa valittiin uusi maakuntahallitus toimikaudelle Vuoden 2003 Häme-päivää vietettiin perjantaina Clone Digital Film Festivaalin yhteydessä Hämeenlinnassa. Eurooppa-päivä oli esillä Clonen tapahtumapaikalla Verkatehtaalla. Tapahtuman ohjelmassa oli työpajoja, luentoja ja elokuvaesityksiä, joista elokuvat keskittyivät kaksipäiväisen festivaalin lauantaille. Kansainvälinen Clone Digital Film Festival järjestettiin kolmannen kerran. Valtuustoseminaari pidettiin Hamk:n Mustialan toimipisteessä Tammelassa. Seminaari keskittyi käsittelemään maakuntahallituksen lausunnoille lähettämää luonnosta Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategiasta. Tilaisuudessa alusti neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää Opetusministeriöstä aiheesta Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä tutkimusjohtaja Antti Hautamäki SITRAsta aiheesta Osaamisen ja innovaatioiden merkitys alueen kehittymiselle. Seminaariin osallistui runsas 70 maakuntavaltuutettua, kuntien tai koulutusorganisaatioiden edustajaa. Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia hyväksyttiin syysvaltuustossa. Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma , minkä maakunnan yhteistyöryhmä oli hyväksynyt, esiteltiin ja merkittiin tiedoksi maakuntavaltuuston syyskokouksessa. Hämeen maakuntaohjelman seurantaraportti 2003 julkaisu merkittiin valtuustossa tiedoksi. Lisäksi syysvaltuusto merkitsi tiedoksi yhteenvetoraportin: Yritystoiminnan kehittäminen / Hämeen toimialojen linjat Maakuntavaltuusto kokoontui kaksi kertaa. Maakuntavaltuusto pohti Hämeen ammatillisen ja korkeaasteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategiaa Tammelassa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan ensisijaiset tehtävät ovat tarkastustoimen järjestäminen ja yhtymävaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi. Valtuustokauden tarkastussuunnitelmaa laatiessaan tarkastuslautakunta näki tarpeelliseksi syventää arviointimahdollisuuksiaan perehtymällä maakunnan neljän talousalueen kehityskuvaan, elinkeinopoliittiseen ja muuhun kehitykseen sekä talousalueiden kuntien tavoitteisiin, sikäli kuin niillä oli yhteyttä maakunnan kehittämislinjauksiin ja rahoituspäätöksiin. Päättyneen vuoden kohdalta tarkastuslautakunta perehtyi Riihimäen ja Ydin-Hämeen talousalueiden edellä mainittuihin asioihin. Tässä yhteydessä lautakunta on kuntien edustajien ohella kuullut kuntien elinkeinopolitiikan hoitamisesta vastaavia tahoja. Tilikauden päätyttyä tarkastuslautakunta tutustui vielä Hämeen osaamiskeskukseen, eoppimiskeskukseen ja Hämeenlinnan seudun teknologiakeskus -osakeyhtiöön tavoitteena selvittää organisaatioiden merkitystä ja osuutta maakunnallisena ja alueellisena kehittäjänä. Tarkastuslautakunta kokoontui arvioimaan vuoden 2003 taloutta ja toimintaa neljä kertaa. Arviointituloksensa tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessa perehdyttyään vielä kuntayhtymän toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen. VUOSIKERTOMUS 03 13

14 3.3. Maakuntahallitus Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan ehdotus maakuntakaavaksi vuonna 2003 Tehdään ehdotus maakuntasuunnitelmaksi vuonna 2005 Päätetään maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosittain Päätetään maakunnan kehittämisrahoista ja EU-rahoituksesta Toiminnallinen tulos Maakuntahallitus asetti maakuntakaavaluonnoksen nähtäville ja pyysi siitä lausunnot. Maakuntakaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja huomautuksista laadittiin vastineet, mitkä maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen valmistelun perustaksi. Hallitus käsitteli useissa kokouksissa valmisteilla ollutta maakuntakaavaa. Maakuntaohjelman tarkistamisesta maakuntahallitus teki maakuntavaltuustolle esityksen, jonka mukaan hyväksyttyä maakuntaohjelmaa ei ole tarvetta muuttaa valmisteluun päätettyjen hankkeiden osalta. Maakuntahallitus hyväksyi Hämeen liiton henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2002 ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosille Paikallisesta järjestelyvaraerien käyttämisestä lukien maakuntahallitus päätti Hämeen maakuntaohjelman mukaisen toteuttamissuunnitelman laadinta vuosille käynnistyi keväällä maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntahallituksen toimesta. Kevätkauden aikana käytiin ensimmäiset seutukunta- ja viranomaisneuvottelut. Uuden aluekehityslain mukaisen Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Maakuntahallitus antoi sisäasiainministeriölle lausunnon nykyisen seutukuntajaon toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Samassa kokouksessa maakuntahallitus hyväksyi omasta puolestaan ohjelmasopimuksen raideliikenteen kehittämisestä Hämeen liiton alueella. Lisäksi maakuntahallitus päätti järjestää vuonna 2004 käynnistyviä hankkeita varten Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelmaan liittyvän suunnatun hakumenettelyn syyskuussa Hämeen liiton hankintaohje hyväksyttiin elokuun hallituksessa. Maakuntahallitus asetti 8- jäsenisen yhteistoimintaelimen Hämeen liittoon. Työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuvan yhteistoimintaelimen toimikausi päättyy Maakuntahallitus antoi sisäasiainministeriölle Hämeen maakuntaohjelman täydennyksen. Samassa kokouksessa hallitus antoi maakunnan esityksen valtion alueellistamisohjelmasta, mitä alueellistamisen koordinaatioryhmän sihteeristö oli pyytänyt maakunnan liitoilta. Alueellistamisohjelmalla valmistellaan valtion keskushallinnon yksiköiden ja toimintojen siirtämistä pois pääkaupunkiseudulta. Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmä asetettiin , hyväksyttiin yhteistyöryhmän ohjesääntö ja nimettiin ensimmäiselle toimikaudelle jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka edustavat seuraavia tahoja: seutukunnat, terveydenhuollon kuntayhtymät, sosiaalihuolto, valtion aluehallinto, kolmas sektori. Maakuntahallitus käsitteli valmisteilla ollutta maakuntakaavaa useissa kokouksissaan. 14 HÄMEEN LIITTO

15 Maakuntahallitus käsitteli 14 hakemusta tavoite 2 ohjelmasta. Hämeen liitolle osoitettuja hakemuksia oli vuoden lopussa vireillä kolme kappaletta. Maakuntahallitus teki neljä kehittämisrahapäätöstä. Vuoden lopussa oli vireillä kaksi hakemusta. Maakuntahallitus on päättänyt osallistua Häme Helsingissä -tapahtumaan Helsingin Senaatintorilla ja toteuttaa sen erillisenä tavoite 2 ohjelman markkinointihankkeena. Maakuntajohtaja virka julistettiin haettavaksi Hannu Penttilän jätettyä eronpyyntö maakuntajohtajan virasta. Vuoden 2003 maakunnan kulttuuritunnustuspalkinto myönnettiin humppilalaiselle puuseppä Tuuli Autiolle ja hänen Tuulipuu-yritykselleen, jonka Autio on perustanut yhdessä miehensä Teemu Aution kanssa. Vuoden 2004 Häme-päivä päätettiin järjestää Ypäjän Musiikkiteatteri ry:n tuottaman Sammon tarina oopperan yhteydessä Maakuntahallitus kokoontui 14 kertaa. Vuoden 2003 Häme-päivä järjestettiin Clone Digital Film Festivaalin yhteydessä, jolloin luennoi mm. Tuomo Hintikka. VUOSIKERTOMUS 03 15

16 4. Varsinainen toiminta 4.1. Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan yhteistyöasiakirjat Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liittojen kanssavuonna 2003 Toteutetaan maakunnan yhteinen Hämemarkkinointi vuosina Toteutetaan suunnitelmakaudella vuosittain kymmenkunta liiton EU-toimiston kautta tuettua kansainvälistä hanketta Tehdään vuonna 2005 maakuntasuunnitelman tarkistus Ylläpidetään Hämeen viestintäverkkoa Hämeen tunnettavuuden lisäämiseksi Toiminnallinen toteutuminen Yhteistyöasiakirjat osalta käytiin neuvotteluja yhteistyön tiivistämiseksi Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen suuntaan. Yhteistyöasiakirjojen käytännön valmistelu siirtyi 2004 vuodelle. Hämeen liitto osallistui Etelä-Suomen maakuntien liittouman puitteissa aktiivisesti vuoden 2003 aikana Etelä-Suomen infrastruktuurin kärkihankkeiden edistämiseen, aluerakenteen tarkentamiseen, vaikuttamiseen tulevaan EU:n rakennerahastokauteen, varautumiseen EU:n laajentumiseen, Suomenlahden kasvukolmiohankkeeseen, InnoELLI- ohjelman toteutukseen sekä Etelä-Suomen tavoite 2- ohjelman toteutukseen. Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajat ja valmisteluvaliokunta hyväksyivät Etelä-Suomen aluerakenteen toiminnallisen osuuden Toiminnallinen rakenne 2030 kuvaa liittouman tavoitetta Etelä-Suomen keskusseuduista, sisäisistä verkostoista, ulkoisista yhteyksistä sekä luonnonarvoiltaan vetovoimaisimmista alueista. Työ jatkuu vuonna 2004 väestö- ja työpaikkamäärien ja niiden sijoittumisen pohdinnalla sekä vuonna 2005 asunto- ja perusrakenteen kehittämistarpeiden kartoittamisella. Aluerakennesuunnitelman kakkosvaihe hyväksyttiin Etelä-Suomen liittouman hallitusten kokouksessa Tallinnassa syksyllä, jossa hyväksyttiin myös seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Aluerakennetyötä valmisteli yhteinen kaavoittaja- ja infraryhmä, joiden työhön Hämeen liitto osallistui tiiviisti. Häme-markkinointi Mahdollisimman laajaan näkyvyyteen ja kustannustehokkuuteen tähtäävä toimintatapa kehittyi edelleen ja alkoi saada vakiintuneita muotoja. Markkinoinnin toteutuksesta tehtiin sopimukset Hämeen liiton ja seutukuntien, konsultiksi valitun Rientola Marketing Oy:n ja G5 Digital Design Oy:n kesken. Suunnittelu, materiaalien valmistus, mediavalinnat ja medianäkyvyys toteutuivat sopimusten mukaisesti. Markkinoinnista valmistui erillinen raportti tammi-toukokuulta ja tammi-syyskuulta Mediaseurannan raportit valmistuivat kuukausittain. Vaikuttavuutta seurattiin asumisen ja matkailun osalta tutkimuksilla, joista valmistui raportit. Kansainvälinen toiminta Liiton EU-toimiston työlistalla oli valmistelussa tai toteutuksessa kymmenen hanketta Hämeen liiton alueelta. Näistä Interreg III C -hakemus sai myönteisen päätöksen STIMENTohjelma käynnistyi ensimmäisillä ohjaus- ja seurantakomiteoiden kokouksilla toukokuussa. Edunvalvonnan kannalta Brysselin toimiston toiminnassa oli keskeistä vaikuttaminen komission valmisteluun rakennerahastojen uudistamisessa. Hämeen liiton lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu oli aktiivinen EU-hankkeiden edistäjä myös Brysselin toimiston kautta. Liiton Brysselin toimisto muutti uusiin, entistä toimivimpiin tiloihin ja toimiston avajaiset pidettiin Hämeen liitto teki yhteistyötä useiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Liitto solmi mm. yhteistyösopimuksen unkarilaisen Jasz- Nagykun-Szolnokin kanssa lokakuussa Häme osallistui yhteistyössä Podlaskien maakunnan ja Suomen Varsovan suurlähetystön kanssa Euroopan integraatiosihteeristön UKIE järjestämien Eurooppa -päivien valmisteluun 16 HÄMEEN LIITTO

17 keeseen ja maakuntakaavaan. Liitto julkaisi vuoden aikana runsaasti tiedotteita mm. valmisteilla olleista asioista, kokouksissa tehdyistä päätöksistä ja eri hankkeista. Mediaseuranta ostettiin Oy Observer Finland Oy:ltä. Osumien määrä vaihteli n kappaleen välillä kuukaudessa. La Toile -kulttuuriverkosto kokoontui Extremandurassa Espanjassa. Mukana oli mm. Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Hannele Yrjö- Koskinen. ja tapahtumiin Bialystokissa toukokuussa. Häme osallistui La Toile kulttuuriverkoston tapaamisiin Brysselissä maaliskuussa ja Extremandurassa Espanjassa lokakuussa. Liitossa kävi vierailijoita eri puolilta maailmaa vuoden 2003 aikana. Heitä tuli mm. Hondurasista, Uudesta-Seelannista, Unkarista, Japanista ja Italiasta. Itämeren alueiden yhteistyöverkoston (BSSSC) hallitus piti kokouksensa Hämeenlinnassa Liiton 50-vuotisjuhliin osallistui EU:n alueiden komitean puheenjohtaja Sir Albert Bore. ESR:n Artikla 6 hankkeiden tapaaminen oli Hämeenlinnassa Siihen osallistui suomalaisten osanottajien lisäksi mm. itävaltaisen alueellisen kauppakamarin johtajia. Viestintä Hämeen liiton viestintää toteutettiin viestintäsuunnitelman pohjalta. Hämeen liitto tiedottaa lehti ilmestyi helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa ja Hämeen Myr tiedottaa lehti huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Molempien tiedotelehtien painos oli n kappaletta. Maakuntakaavatiedotteita ilmestyi yksi. Lokakuussa ilmestyivät englanninkielinen Häme News- ja ranskankielinen Häme Nouvelles lehti. Vuosikertomus 2002 ilmestyi huhtikuussa Lisäksi vuoden aikana julkaistiin mm. linjauksiin liittyviä julkaisuja ja Hämeen aluekehittämisen seurantaraportti. Maaliskuun lopulla ilmestyi liiton 50-vuotisjuhlaan liittyen Rakennustiedon kustantama Rakennettu Häme kirja. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin liittyen mm. Hämeen liiton 50-vuotisjuhlaan, Optimi-hank- Hämeen liiton viestintästrategian uudistaminen käynnistyi marraskuussa Optimi- ja Via Baltica Nordica -hankkeille laadittiin oma viestintäsuunnitelma. Hämeen liiton Internet-verkkopalvelua päivitettiin vuoden 2003 aikana. Optimi-hanke laati oman osion Hämeen liiton verkkopalveluun. Sinne toteutettiin myös Kuppikivi-sivusto ja päivitettiin maakuntakaavan ja aluekehittämisen osioita. Hämeen liiton verkkopalvelussa vieraili keskimäärin n kävijää kuukaudessa. Eniten vierailtuja sivuja olivat mm. etusivu, henkilökunta-osio, maakuntakaava ja Optimi-hanke. Myös mm. koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia kiinnosti kävijöitä. Verkkopalvelun käytöstä järjestettiin henkilökunnalle marras- ja joulukuussa koulutusta ja palvelua päivitettiin. Vuonna 2003 toteutettiin kolme Häme-markkinointiin liittynyttä tutkimusta. Tutkimuksissa selvitettiin Hämeessä asuvien opiskelijoiden, Vantaalla kerrostalossa asuvien lapsiperheiden ja pääkaupunkiseudulla asuvien matkailijoiden mielikuvia Hämeestä. Keväällä toteutettiin lisäksi Hämeen liiton asiakastyytyväisyyttä ja imagoa mitannut kysely Hämeen liiton sidosryhmille. Hämeen liitto osallistui kahden toimittajavierailun toteuttamiseen. Helmikuussa se oli isäntänä taloustoimittajille ja toukokuussa osallistuttiin matkailutoimittajien vierailun järjestämiseen. Hämeen tiedottajat tapasivat kolme kertaa vuoden 2003 aikana; maaliskuussa Alvettulassa, toukokuussa Radio Hämeen tiloissa ja marraskuussa Katajiston kartanossa. Häme-markkinointiin liittyvä Tiedotuksen iskuryhmä tapasi kaksi kertaa. Häme-markkinointiin liittyen perustettiin operatiivista viestintää hoitava viestintäryhmä, joka kokoontui lähes kuukausittain. VUOSIKERTOMUS 03 17

18 4.2. Aluekehittäminen tarkastelun, esitykset toteutuksen kustannuksista valtion talousarvion momenttijaolla sekä Toiminnalliset tavoitteet: Toteutetaan vuosille laadittua maakuntaohjelmaa EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien avulla Laaditaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kootaan ja toteutetaan toimialakohtaisia hankekokonaisuuksia Laaditaan maakunnan aluekehityksestä ja maakuntaohjelman toteutumisesta vuosiraportit Laaditaan vuoden 2003 aikana maakunnan osaamisen ja koulutuksen kehittämisstrategia luettelon keskeisimmistä vuosina toteutettavista hankkeista. Toteuttamissuunnitelman kokonaiskustannuksiksi muodostui yhteensä 222,1 miljoonaa euroa. Syksyllä 2002 hyväksyttyä Hämeen maakuntaohjelmaa täydennettiin Sisäasiainministeriön liitoille tekemän ohjelmatyön seurantaindikaattoreita koskeneen esityksen mukaisesti. Yhtenäisten seurantatietojen tavoitteena on parantaa ohjelmien valtakunnallista vaikuttavuusseurantaa. Maakuntahallituksen hyväksymä maakuntaohjelman täydennys annettiin maakuntavaltuustolle tiedoksi. Syksyllä valmisteltiin vuosittainen maakunnan aluekehityksen seurantaraportti. Jäsenkuntien ja muiden maakunnan toimijoiden tarpeisiin ylläpidettiin laajaa tietopalveluaineistoa. Edistetään ja tuetaan maakunnan osaamiskeskusten toimintaa ja osallistutaan osaamiskeskittymien kehittämiseen Toiminnallinen toteutuminen Uusi aluekehityslaki astui voimaan vuoden vaihteessa ja sen mukana alueelliseen kehittämiseen tuli uudistuksia. Hämeen liitto oli jo syksyllä 2002 mukana uuden lain täytäntöönpanokokeilussa ja uuden lain mukainen maakuntaohjelma hyväksyttiin vuonna Lisäksi liitto oli mukana uuden maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman koelaadinnassa. Toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistettiin maaliskuussa maakuntahallitukselle, yhteistyöryhmälle ja aluekeskusohjelmavastaaville annetulla informaatiolla suunnitelman laadinnasta ja sen alustavasta aikataulusta. Laadintatyön aikana käytiin liiton ja aluehallintoviranomaisten väliset neuvottelut sekä kaksi seudullista yhteisneuvottelukierrosta liiton, aluehallinnon ja seutukuntien edustajien kesken. Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyivät toteuttamissuunnitelman lokakuussa. Suunnitelma sisältää maakuntaohjelman toimintalinjakohtaisen ja hallinnonaloittaisen toteutus- Maakuntahallitus asetti marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen yhteistyöryhmän, johon nimettiin edustajia jäsenkunnista, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymistä, valtion aluehallinnosta sekä alan järjestöistä. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toimia asiantuntijaelimenä liitossa valmistelussa olevien tämän sektorin asioissa. Liitto toimii kahden osaamiskeskusohjelma- ja kahden aluekeskusohjelmahankkeen perus-rahoituksen myöntäjänä ja valvojana. Sisäasiainministeriölle tehtiin toteuttamissuunnitelman mukaisesti esitys ja alustava käyttösuunnitelma euron kansallisesta maakunnankehittämisrahasta vuodelle Aluekehittämisen projektitoiminta Tavoite 2 -ohjelma Hämeen liitto vastasi aiempien vuosien tapaan tavoite 2-ohjelman koordinointi- ja hallintotehtävistä. Syksyllä järjestettiin liiton käytössä olevista ohjelmarahoista avoin haku, johon tuli 21 uutta hankehakemusta. Niistä useimmat ehdittiin myös käsitellä vuoden loppuun mennessä. Tavoite 2-ohjelmassa oli vuonna 2003 eri viranomaisilla käytettävissä hankerahoitukseen rakennerahastojen ja valtion kansallista vastinrahoitusta yhteensä 15,3 miljoonaa euroa. 18 HÄMEEN LIITTO

19 Elinkeinojen toimialakohtainen kehitystyö Toimialakohtainen näkökulma aluekehitystyössä voimistui vuoden 2003 aikana merkittävästi, kun keskeisimpien toimialojen analysointi ja kehittämishankkeiden linjaus saatiin projektina päätökseen. Maakunnan keskeisimmät elinkeinotoimijat allekirjoittivat yhteenvetoraportin, joka koottiin toimialakohtaisista raporteista. Samalla käynnistyi entistä tehokkaammin aluekehityksen toimialoittainen edistäminen ja seuranta keskeisten elinkeinotoimijoiden yhteistyönä. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessaan rahoitukselliset hankekokonaisuudet seuraavilta toimialoilta: metalli, elintarvike, matkailu ja eoppiminen. Jatkossa voidaan kehittäjätahojen yhteistyönä entistä paremmin koota toimialoittain hankkeita ja välttää päällekkäisyyksiä. Hämeen liiton koordinoitavaksi koottiin myös erityiskysymyksiä seuraavista aiheista: elintarvikealan yrityspalvelut, elektroniikka-alan kehittämispalvelut, hoivateknologia, matkailualan kärkien ja teemojen kehittäminen, muotoilun strategiat, tapahtumatuotanto, matkailua palveleva kulttuurituotanto, innovaatioympäristön kehittäminen ja logistiikkakeskusten muodostaminen. Näihin tehtäviin haettiin ja saatiin tukea tavoite-2 ohjelmasta. OPTIMI ESR Artikla 6:n innovatiivisista toimista syksyllä 2002 rahoituksen saanut OPTIMI projekti käynnistyi varsinaisesti vuoden 2003 alusta seutukoordinaattorien aloitettua työnsä. Projektin aloitusseminaari, OPTIMI-Foorumi, järjestettiin maaliskuussa. Projektisuunnitelman mukaan vuosi 2003 oli ohjelmoitu tausta-aineistojen ja analyysien laadintaan ja työllisyyteen liittyvien eri teemoista järjestettäville keskustelufoorumille. Aloitusseminaarin lisäksi järjestettiin eri puolilla maakuntaa kuusi teemafoorumia ja kaksi maakunnallista foorumia. Näihin osallistui yhteensä 383 henkeä. Lisäksi elokuussa järjestettiin Hämeenlinnassa Suomen Artikla 6 projektien yhteisneuvottelu, johon osallistui myös komission edustaja sekä edustajia Itävallan vastaavasta projektista. Ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia Vuonna 2002 käynnistetty Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategian valmistui syksyllä ja maakuntavaltuusto hyväksyi sen marraskuun kokouksessaan. Strategiaan sisältyi maakunnallinen II asteen ammatillisen ja korkea-asteen koulutustarve laskelmat vuoteen 2010 sekä kehittämisehdotukset koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi. Strategian ennakointilaskelmia ja kehittämislinjauksia hyödynnettiin liiton kannanotossa valtakunnalliseen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille ja maakuntien koulutustarjonnan tavoitteiden määrittelyssä vuodelle STIMENT ohjelma STIMENT on viidestä eri maasta olevien aluehallintojen yhteinen pienimuotoinen kehittämisohjelma, joka sai alkuvuodesta rahoituspäätöksen Interreg III C Alueelliset kehystoimet ohjelmasta. Hämeen lisäksi mukana ovat aluehallinnot Ruotsista, Ranskasta, Italiasta ja Puolasta. STIMENT ohjelmasta voidaan rahoittaa mukana olevien alueiden eri toimijoiden yhteisiä, ohjelman mukaisia projekteja. Ohjelman kokonaiskustannusarvio on yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, josta Hämeen osuus 0,7 miljoonaa. Rahoitettavien projektien valinta päätettiin tehdä kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä haettiin avoimella haulla projekti-ideoita ja sen jälkeen pyydettiin valittuja projekti-ideoiden esittäjätahoja tekemään varsinaiset hanke-esitykset. Syyskuussa päätyneelle toiselle hakukierrokselle tuli yhteensä 13 hankehakemusta, joista 6:ssa oli mukana hämäläisiä partnereita. Aluekehittämisen projekteista on laajemmat toimintakuvaukset luvussa 5. Projektit. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jari Koskinen ja Brysselin toimiston vetäjä Tuula Loikkanen tutustuivat STIMENT-ohjelman konferenssin yhteydessä myös Nancyn kaupunkiin ja lasialan kehittämiseen. VUOSIKERTOMUS 03 19

20 4.3. Aluesuunnittelu taa ja lausuntoja 66. Maakuntakaavan luonnoksesta saaduista lausunnoista ja huomautuksista Toiminnalliset tavoitteet: Maakuntakaava valmistellaan vuorovaikutteisena prosessina kevään 2004 maakuntavaltuustoon Kohdistetaan edunvalvontaa nopean- ja taaja-majunaliikenteen toteuttamiseksi maakunnassa. Luodaan valmiudet VT 2 kehittämistoimenpiteille ja laaditaan VT Hämeenlinna-Lahti kehittämisen tarveselvitys Laaditaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteenvetoraportit. Laaditaan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja Lounais-Hämeen vesihuollon kehittämissuunnitelma Julkaistaan maakunnalliset maisema-, rakennuskulttuuri- ja muinaisjäännösselvitykset Tuetaan luonnon- ja kulttuuriympäristön virkistys- ja matkailukäyttöä reitistöhankkeita edistämällä Annetaan lausuntoja maankäytöstä ja osallistutaan viranomaisyhteistyöhön Toiminnallinen toteutuminen Aluesuunnittelun resurssit kohdistuivat enimmäkseen maakuntakaavan valmisteluun. Maakuntakaava eteni toimintasuunnitelman mukaisesti ja maakuntakaavaluonnos valmistui , jolloin maakuntahallitus päätti asettaa kaavan nähtäville väliseksi ajaksi. Maakuntakaavasta valmistui maakuntakaavakarttaluonnos ja maakuntakaavaselostuksen luonnos. Nähtävillä oloon liittyen julkaistiin Maakuntakaavatiedote 5 ja avattiin ensi kertaa paikkatietopohjainen vuorovaikutteinen karttapalvelin sekä järjestettiin neljä seutukuntafoorumia kunnallisväelle ja kuusitoista esittely- ja kuulemistilaisuutta yleisölle. Maakuntakaavatilaisuuksissa kävi kaikkiaan 450 ihmistä, huomautuksia saatiin kolmisensa- laadittiin vastineet. Maakuntahallitus käsitteli vastineet luonnosvaiheen palautteeseen Syyskauden aikana käytiin eri tahojen kanssa lukuisia neuvotteluja maakuntakaavan sisällöstä ja aluevarauksista. Maakuntakaavan luonnos kehitettiin maakuntakaavaehdotukseksi. Yhteistyössä Hämeen tiepiirin kanssa laadittu selvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan tieverkollisista kysymyksistä maankäyttötarkastelujen pohjaksi valmistui. Maantien 282 parantaminen välillä Sukula-Kassinmäki tiejärjestelyineen hanke käynnistyi. Hämeen liitto osallistui VT 2 yhteysvälin Helsinki-Pori ohjausryhmän työskentelyyn. Forssassa järjestettiin kutsuseminaari yhteistyöosapuolille ja kuntien edustajille Hämeen liitto osallistui VT 12 Hämeenlinna-Lahti-Kouvola hankeseminaariin Iitissä. Riihimäen-Hyvinkään seudun liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui. Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (KEHYLI) aiesopimuksen päivityshanke käynnistyi. Raideliikenteen ohjelmasopimus valmisteltiin ja allekirjoitettiin Ratahallintokeskuksen, VR Osakeyhtiön, Hämeen tiepiirin, Hämeen liiton ja radanvarsikuntien kesken edistämään Hämeen liiton alueella raideliikennettä ja sen toimintamahdollisuuksia kehittäviä hankkeita. Forssan seudun ja Ydin-Hämeen vesihuollon yleissuunnitelmat valmistuivat. Suunnitelmat sisältävät sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisen vaihtoehdot. Suunnitelmien keskeiset vesihuollon ratkaisut sisällytettiin maakuntakaavaan. Poskihankkeessa tutkitut pohjavesialueet sekä soraja kiviainesten ottoalueet luokiteltiin ja tulokset sovitettiin maakuntakaavaan. Poski-projektiin liittyen valmistui kallioiden käyttöä koskeva selvitys, jonka aineistoa käytettiin maakuntakaavan lähtöaineistona. Poski-projektin kallioiden käyttöselvitys sisältää aineistoa kallioiden geologisesta ja maisemallisesta suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaa vietiin eteenpäin Hämeen ympäristökeskuksen hallinnoimalla EAKR- 20 HÄMEEN LIITTO

21 Kanta-Hämeen maakuntakaava EHDOTUS , Hämeen liitto pienennös maakuntakaavasta, alkuperäisen kartan mittakaava 1: rahoitteisella ns. Salpausselkä-hankkeella. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen käynnistyi loppuvuodesta Riihimäen kaupunkiseudulla. Forssan seudun vedenhankinnan sekä jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisen vaihtoehdot valmistuivat. Kuntien jätestrategia Kiertokapula Oy:n toimialueella valmistui ja se oli kuntien käsittelyssä. Maakuntahallitus käsitteli uusiomateriaalien jatkojalostuksen ja hyötykäytön liike-toimintaedellytyksiä koskevan ympäristöliiketoiminnan kehittämislinjat selvityksen. Maakuntahallitus käsitteli myös pohjaveden tuotteistamista koskevan selvityksen. Maakuntakaavaa varten käynnistetyt maakunnalliset rakennuskulttuuri- ja maisemaselvitykset valmistuivat. Yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehty Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys julkaistiin Hämeen liiton monisteena. Tutkija Lauri Putkosen tekemä rakennuskulttuuriselvitys julkaistiin Rakennettu Häme nimisenä kirjana, joka on Hämeen liiton 50-vuotiskirja ja Hämeen liiton panos kansallisen rakennusperinnön vuoteen Ympäristöministeriön rahoittaman kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa projektin (Kulma) raportointi valmistui ja aiheesta oli valtakunnallinen Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön seminaari Hämeenlinnan Raatihuoneella Myös ympäristöministeriön rahoituksella toteutettu Maakunnallinen kulttuuriympäristösivusto Kuppikivi julkistettiin joulukuun alussa ( Virkistysalueiden toteutus eteni ja Hauholta saatiin hankittua kahden hehtaarin Mäntysaari virkistysalueeksi ja luonnonsatamakohteeksi. Kyseiselle alueelle tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelma. Reitistöjen osalta Hämeen Ilvesreitistö täydentyi Ruostejärvellä, jonne saatiin myös lossiyhteys Torronsuon suuntaan. Onkimaan järvellä rakennettiin viimeinen osa Karkkilaan suuntautuvaa Ilvesreittiä. Hämeen liitto osallistui kaavoitus-, viranomais-, ja hankeyhteistyöhön, hankkeiden valvontaan sekä annettiin lausuntoja mm. kuntien kaavoista, tieverkosta ja yva-selvityksistä. Liiton edustaja oli mukana EU:n ympäristöpääosaston käynnistämän kolmikanta-yhteistyötä koskevassa neuvottelussa Brysselissä ja liitto otti osaa muuhun aihetta koskevaan vuorovaikutteiseen yhteistyöhön. Hämeen liitto osallistui Etelä- Suomen liittouman aluerakennetyöhön sekä Infra-ryhmän kehittämistyöhön. VUOSIKERTOMUS 03 21

22 5. Projektit 5.1. Tavoite 2 ohjelma Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan vuosittain Hämeen tavoite 2- ohjelman resurssit suuntaava yhteistyöasiakirja Hoidetaan Hämeen tavoite 2 - ohjelman yhteistyöryhmän sihteeritehtävät Tiedotetaan yhteistyöryhmän toiminnasta ja rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta Suoritetaan ohjelman maksatukset hakijoille keskimäärin yhden kuukauden kuluessa Hämeen liitto hoiti edelleen tavoite 2-ohjelman koordinointi- ja hallinnointitehtävät sekä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeritehtävät. MYR kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja antoi lausunnon tavoite 2-ohjelman hankkeista, joiden julkinen rahoitus ylitti euroa. MYR:n käsittelyssä oli yhteensä 56 hanketta, joista 38 sai myönteisen ja 18 kielteisen lausunnon. Maakunnan yhteistyöryhmässä laadittiin maakunnan tavoite 2-ohjelman resursseja kohdistava yhteistyöasiakirja vuodelle Yhteistyöryhmä hyväksyi myös Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille Hyväksyttiin metallialan, matkailun, eoppimisen ja elintarvikealan toimialakokonaisuudet ja niihin sisältyvät teemat Etelä-Suomen tavoi- Oppimiseen liittyvät hankkeet saavat tukea tavoite 2- ohjelmasta. te 2 ohjelman mukaisiksi hankekokonaisuuksiksi sekä eri viranomaisten enimmäisrahoitusosuudet toimialakohtaisten teemojen kehittämiseen Hämeessä. Yhteistyöryhmä hyväksyi tavoite 2 ohjelman suoritusvarauksen jakoesityksen sekä ohjelman rahoituskehyksen muutosesityksen, jotka ohjelman seurantakomitea hyväksyi. Yhteistyöryhmä teki myös ohjelmahankkeiden valintakriteerien tarkistuksen. Maakuntahallitus päätti Hämeen liiton rahoittamien vuonna 2004 alkavien tavoite 2 ohjelmahankkeiden avoimen haun suuntaamisesta ja avoimen haun hakukuulutukset julkaistiin sanomalehdissä sekä liiton www-sivuilla. Uusia tavoite 2 ohjelmahakemuksia tuli avoimen haun kautta Hämeen liittoon yhteensä 21 kappaletta, joista 18 osalta tehtiin päätös vuoden loppuun mennessä. Haun yhteydessä järjestettiin käynnissä oleville ja uusille hankkeille koulutustilaisuus hankkeiden hallinnoinnista. Tavoite 2 ohjelman maksatuspäätöksiä tehtiin vuoden aikana 62 kappaletta. Maksatusten keskimääräinen käsittelyaika oli 39 päivää. Hämeen yhteistyöryhmä kävi yhdessä maakuntahallituksen kanssa toukokuussa Keski- Suomen liiton vieraana tutustumassa Keski- Suomen liiton ja yhteistyöryhmän toimintaan sekä erityyppisiin teknologia- ja yrityshankkeisiin Jyväskylässä ja Jämsässä. Yhteistyöryhmän sihteeristö valmisteli MYR:n käsittelyyn meneviä asioita ja käsitteli alle euron julkisen rahoituksen hankkeet. Sihteeristö kokoontui yhdeksän kertaa ja valmisteli yhteensä 62 tavoite 2 ohjelmahanketta. Sihteeristö valmisteli yhteistyössä valtion aluehallintoviranomaisten ja seutukuntien edustajien kanssa Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille Valmisteltiin myös Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelman toteuttamista käsittelevän vuosiraportin Hämettä koskeva osuus sekä erillinen selvitys tasaarvohankkeista ja teknisen tuen käytöstä. Liiton toimittama Hämeen MYR tiedottaa julkaisu ilmestyi helmi-, kesä- ja lokakuussa. Julkaisussa seurataan puolivuosittain tavoite 2 ohjelman rahoituksen jakautumista alueella 22 HÄMEEN LIITTO

23 seutukunnittain sekä TE-keskuksen yritysosaston myöntämien yritystukien suuntautumista Hämeessä. Lisäksi lehdessä selvitetään MYR:n käsittelemät myönteisen lausunnon saaneet hankkeet rahoitustietoineen ja jokaisessa numerossa on ollut mukana yksi tai useampia hanke-esimerkkejä. Tavoite 2 ohjelman hankkeiden lisäksi Hämeen MYR-tiedottaa lehdessä on listattu tavoite 3 ohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet sekä kerrottu molempien ohjelmien hakuajoista. Jokaisen MYR:n kokouksen jälkeen annettiin myös erillinen lehdistötiedote Via Baltica Nordica Development Zone -projekti Toiminnalliset tavoitteet: Lisätään Via Baltica Nordica kehityskäytävän varrella olevien alueiden yhteistyötä Toteutetaan hankkeen pilottihankkeita vuosina Toiminnallinen toteutuminen Via Baltica Nordica kehitysvyöhykehanke sai Itämeren Interreg III B ohjelmalta myönteisen rahoituspäätöksen toukokuussa 2002 ja han- ke käynnistyi elokuussa Kolmivuotisen hankkeen aikana 40 projektipartneria Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta toteuttaa pilottiprojekteja yhteisen Via Baltica Nordica sateenvarjon alla. Hanketta johdetaan ja koordinoidaan Hämeen liitosta käsin. Vuoden 2003 loppuun mennessä Via Baltica Nordica -projektin kestosta oli kulunut 47,2 %, samaan aikaan kustannuksista on toteutunut 47,4 %. Projekti on siis edennyt monessa suhteessa odotusten mukaisesti. Kahden ensimmäisen raportointikauden maksatuspyynnöt on laadittu ja hyväksytty haetun mukaisina. Pilottiprojektit käynnistyivät viimeistään vuoden 2003 aikana. Projektit liittyvät raideliikenteeseen, matkailuun ja aluesuunnitteluun. Ensimmäinen kokonaan valmistunut osio oli suomalaisten toteuttama raideliikenteen laadunmittausmenetelmä. Hämeen alueella toteutettiin seuraavia pilottihankkeita: - Hämeen liiton maakuntakaavoituksen vuorovaikutteisten internetsivujen ensimmäistä versiota hyödynnettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä - Riihimäen rautatieaseman maankäyttöä suunniteltiin ja kehitettiin - Lopella toteutettiin maisema- ja matkailureittiä Härkätieltä rautatielle Yhteishenki seitsemästä eri maasta tulevien projektipartnereiden kesken on pysynyt korkealla. Kokemusten vaihto on ollut hyödyllistä ja Matkailun kehittäminen on osa Via Baltica Nordica Development Zone -projektia. VUOSIKERTOMUS 03 23