Vuosikertomus Hämeen liiton julkaisu IB:58 VUOSIKERTOMUS 03 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2003. Hämeen liiton julkaisu IB:58 VUOSIKERTOMUS 03 1"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2003 Hämeen liiton julkaisu IB:58 VUOSIKERTOMUS 03 1

2 2 HÄMEEN LIITTO

3 Hämeen liiton VUOSIKERTOMUS 2003 VUOSIKERTOMUS 03 3

4 Valokuvat: Terho Aalto Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeenlinnan Seudun Teknologiakeskus Johanna Inkinen Kirsi Kaunisharju Mari Myllylä Marja Puhakainen Arto Saarinen Minna Seppänen Jari Tiainen Markku Wiik ISSN Julkaisu IB : 58 Hämeenlinna 2004 Kansikuva: Häme-päivää 2003 juhlittiin Clone Digital Film Festivalin "Mistäs tiesit tänne tulla" -esityksen vauhdikkaassa menossa. Kuva: Terho Aalto. 4 HÄMEEN LIITTO

5 Sisällysluettelo 1. Hämeen liitto maakunnan palveluksessa maakuntajohtajan katsaus vuoteen Keskeiset kehityspiirteet Suomessa ja Hämeessä Yleinen taloudellinen kehitys Hämeen keskeiset tavoitteet 7 3. Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Varsinainen toiminta Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Aluekehittäminen Aluesuunnittelu Projektit Tavoite 2 ohjelma Via Baltica Nordica Development Zone -projekti Alueelliset työllisyysstrategiat (Optimi-projekti) Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia Hämeen markkinointiprojekti Toimialaselvitykset STIMENT-ohjelma Kesäyliopisto Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Talous Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet Maakunnan kehittämisrahapäätökset EU:n tavoite 2 -ohjelman rahoituspäätökset Luottamushenkilöt ja henkilökunta Maakuntavaltuuston jäsenet Tarkastuslautakunnan jäsenet Maakuntahallituksen jäsenet Hämeen kesäyliopiston johtokunta Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän sihteeristö Henkilökunta Hämeen liiton edustajat eri toimielimissä Jäsenyydet, julkaisut sekä luovutetut vaakunat ja standaarit Hämeen liiton jäsenyydet Standaarit Luovutetut maakuntavaakunat Hämeen liiton julkaisut 48 VUOSIKERTOMUS 03 5

6 1. Hämeen liitto maakunnan palveluksessa Hämeen maakunnallisen liiton viisikymmentä toimintavuotta huipentui toimintakertomusvuoden keväällä Aulangolla järjestettyyn 50- vuotisjuhlaan ja Rakennettu Häme -juhlakirjan julkaisuun. Hämeen liiton keskeinen toimintaajatus on koko sen toimintahistorian aikana ollut maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja elinkeinoelämän kehittäminen ja edunvalvonta vapaaehtoisesta aluesuunnitteluyhdistyksestä, maakuntaliitosta, lakisääteisestä seutukaavaliitosta maakunnalliseen liittoon. Hämeen liitto - maakunnan palveluksessa, on missio, joka on ollut liiton toiminnan perusajatus alkuajoista lähtien. Aluerakenteessa ja maankäytössä näkyvät maakunnan vuosikymmenien yhteiset pyrkimykset ja tavoitteet. Juhlavuonna saatiin julkiseen luonnosvaiheen keskusteluun merkittävä uusi aluesuunnitelma, maakuntakaava, joka sisältää keskeisiltä osiltaan ne ratkaisut, joita pitkään on ajettu ja jotka on saatu myös toteutettua. Näistä voidaan mainita kolmosmoottoritie, maakaasuverkosto, laajat vesihuoltoverkostot, kaupunkiseutujen toimiva alue- ja yhdyskuntarakenne, koko suojelu- ja viherrakenne mm. Evon valtion retkeilyalue sekä Hämeen järviylängön kansallispuistot. Uusia isoja haasteita maakuntakaavassa on maakunnan kehittäminen vahvana asumismaakuntana, kilpailukykyisenä elinkeinotoimintojen sijoituspaikkana sekä vetovoimaisena vapaa-ajan maakuntana. Asumisessa halutaan korostaa sekä taajamien että maaseudun kehittämistä, laatua, erinomaisia liikennepalveluita sekä hyvää luonnon- ja kulttuuriympäristöä. Maakunnan sijainti ja logistiikkakeskittymät sekä erinomaiset elinkeinoalueet on nostettu vahvasti esiin. Vapaa-ajan alueiden verkko ja palvelut, upeat luonnonympäristöt ja hämäläiset monikerrokselliset kulttuuriympäristöt luovat puitteet yritys-, perhe- sekä maaseutu- ja luontomatkailun kehittämiselle ja ympäristöstä elämisenlaatua hakevalle asumiselle. Maakuntakaavaa tehtäessä Hämeen liitto on ollut laajasti yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien ja keskeisten sidosryhmien kanssa ja kaavasta on ollut käynnissä laaja kansalais-keskustelu. Maakunnan aluekehityksessä Tavoite 2 ohjelmakausi saavutti puolenvälin. Ohjelman kautta on toimintavuonna voimakkaasti edistetty tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti E- learninig ympäristöjä osaamiskeskusten ja ammattikorkeakoulun hankkeissa. Näistä on mainittava mm. Elektroniikan tutkimus ja koulutustehdas ja Digital Learning Lab. Matkailua on tuettu Lopen Räyskälässä, Riihimäen Satujen seutukunta -hankkeessa ja Loimi-helmet -hankkeessa. Fyysisen ympäristöön kohdistuen kaupunkikeskustojen kehittämistyötä on tehty Hämeenlinnassa ja Forssassa. Forssassa saatiin arkkitehtikilpailun kautta visioita ydinkeskustan asuinalueiden kehittämiseksi. Ohjelmakauden isoin hanke Hämeenlinnan Verkatehdas eteni toimintavuonna rivakasti. Riihimäen-Hausjärven välisen teknisenhuollon yhdysjohdon rakentaminen eteni yhden portaan. Forssan Kassinmäen-Sukululan seututieoikaisu oli suunnittelussa. Vuoden aikana valmistui Aulanko-keskus luonto- ja kulttuurimatkailua palvelevana opastuskeskuksena. Tavoite 2-ohjelmalla rahoitetussa markkinoinnissa keskityttiin matkailun ja asumisen markkinointiin. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta. Siinä keskityttiin erityisesti liiton kolmeen omaan projektiin ja kansainvälisten yhteistyöverkkojen sekä yhteistyösopimusten rakentamiseen. Uusiyhteistyösopimus solmittiin unkarilaisen Jasz-Nagykun-Szolnokin läänin kanssa. Liiton omat kansainväliset projektit Via Baltica Nordica Development Zone ja Optimi etenivät projektiohjelmien mukaisesti ja uutena Interreg IIIc -rahoitteisena hankkeena saatiin käyntiin STIMENT-ohjelma. Etelä-Suomen liittouman yhteistyö oli tiivistä sekä maakuntahallituksen että muun toiminnan tasolla. Merkittävänä yhteistyöhankkeena on mainittava Etelä-Suomen aluerakenne 2030 työ, jossa toimintavuonna saatiin aikaan yhteinen näkemys aluerakenteen kehittämislinjoista sekä väestöja työpaikkatavoitteista. Aluekehityksessä merkittävä uusi tehtävä on toteuttamissuunnitelma, joka valmistui vuosille Suunnitelma sisältää maakuntaohjelman toimintalinjakohtaisen ja hallinaloittaisen toteuttamistarkastelun, esitykset toteutuksen kustannuksista valtion talousarvion 6 HÄMEEN LIITTO

7 maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2003 Vt. maakuntajohtaja Hannu Raittinen haluaa kehittää Hämettä vahvana asumisen maakuntana, kilpailukykyisenä elinkeinotoimintojen sijoituspaikkana sekä vetovoimaisena vapaa-ajan maakuntana. momenttijaolla ja luettelon keskeisimmistä toteutettavista hankkeista. Kyseinen suunnitelma on merkittävä yhteistyön työkalu aluehallinnon toimijoiden välillä. Elinkeinojen toimialakohtainen selvitystyö saatiin keskeisiltä osin päätökseen, kun toimialojen analysointi ja keittämishankkeiden linjaus projektina valmistui. Hämeen kesäyliopiston toiminta on vuonna 2003 ollut laajaa ja monipuolista. Opetuksessa ja kurssiohjelmien laadinnassa on perinteisesti pystytty tuottamaan laadukas ohjelmakokonaisuus. Opetustuntien määrässä yllettiin lähes viidenneksen lisäykseen. ITK-konferenssi järjestettiin jo neljännentoista kerran. Kesäyliopisto järjesti opetusta kaikilla Hämeen kolmella kaupunkiseudulla. Työpaikkakehityksessä Häme ei saavuttanut edellisen vuoden huipputasoa, mutta on kuitenkin arvioitavissa, että maakunta on toimintatavoitteessa. Työllisyystavoitteessa ja työllisyysasteessa on kehitys tavoitteiden mukainen huo- limatta yleisen taloustilanteen aiheuttamasta negatiivisesta kehityksestä valtakunnan tasolla. Väestötavoite ylitettiin kaksi ja puolikertaisesti lähes 800 hengen kasvulla. Asuntotuotannossa oltiin tavoitteesta hieman jäljessä. Hämeen liiton keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuonna 2003 saavutettiin ja toiminta pystyttiin toteuttamaan talousarvion mukaisissa raameissa. Kuluneesta toimintavuodesta ja saavutetuista tuloksista haluan esittää parhaimmat kiitokset liiton henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä kunnille ja kaikille niille yhteistyötahoille, joiden kanssa on yhteisesti ponnistellen rakennettu taas Hämettä piirun verran paremmaksi elää, asua, toimia ja tehdä työtä. Hannu Raittinen Vt. maakuntajohtaja VUOSIKERTOMUS 03 7

8 2. Keskeiset kehityspiirteet Suomessa ja Hämeessä 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden epävarmuus ja hidas kasvu jatkui viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin. Sen seurauksena Suomen teollisuuden tuotannon kasvu oli 0,7 % ja kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,9 %. Kysynnän kasvu oli yksityisen kulutuksen varassa, sillä jo toisena vuonna peräkkäin investointien määrä väheni 2 %. Yksityisen kulutuksen johdosta palvelualoilla tuotanto nousi 2 %, mikä oli selvästi teollisuutta enemmän. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuonna 2003 nimellisesti 5,8 % ja reaalisesti 4,1 %. Tuloja lisäsivät eniten ansiotason kohoaminen sekä verojen alennus ja sosiaalietuuksien kasvu. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,6 %. Kulutuksessa kestokulutustavaroiden, erityisesti autokaupan, ostot lisääntyivät yhteensä 17 %, joten kasvu oli kolminkertainen vuoteen 2002 verrattuna. Myös kotitalouksien kiinteät investoinnit lisääntyivät vuodessa 11 % omakotirakentamisen ansiosta. Kulutuksen kasvusta huolimatta myös kotitalouksien säästämisaste kääntyi positiiviseksi, mikä kertonee epävarmuuden lisääntymisestä myös kotitalouksissa. Kotitalouksien investointien, asuntotuotannon 8 prosentin kasvu tai julkisten investointien lähes yhtä suuri kasvu ei kuitenkaan riittänyt korvaamaan tuotannollisen toiminnan investointien laskua. Sekä kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit että muu talonrakennus laskivat vuoden 2002 tasosta 10 %. Vuonna 2003 myönnettiin rakennuslupia yhteensä uudelle asunnolle, mikä oli 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Rivitaloasuntojen luvat lisääntyivät neljänneksen ja omakotitalojen viidenneksen. Myös viennin kasvuvolyymi hidastui vuoden 2002 kahdesta prosentista 1,3 prosenttiin. Vientihinnat laskivat määrällistä kasvua enemmän ja viennin arvo laski vuonna Tuonin määrä ja tuontihinnat puolestaan nousivat. Talouden hidas kasvu näkyi myös työllisyydessä. Vuonna 2003 sekä työssä käyvien että työttömien määrät laskivat tilastokeskuksen laskentatavalla. Vaikka työpaikkojen määrä väheni, myös työttömyysaste laski 0,1 prosenttiyksiköllä 9,0 prosenttiin. Kun tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli keskimäärin henkeä, työvoimaviranomaisten laskentatavalla työttömiä oli ja työttömyysaste 11,1 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan jatkuvaa kokoaikatyötä tehneitä oli vuoden lopulla henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas ns. epätyypillisessä työsuhteessa olevia eli pätkätyöläisiä oli vähemmän. Sekä työllisyysaste (12/03; 66,4 %) ja työvoimaosuus (12/03; 64,7 %) laskivat kumpikin samaan aikaan 0,3 prosenttiyksikköä. Hitaan talouskasvun johdosta myös inflaatio hidastui ja oli vuositasolla keskimäärin 0,9 %. Suomen kuluttajahintojen muutos oli lähes puolet pienempi kuin muissa EMU-maissa. Lähinnä ansiotulovähennyksen korotuksen ja yhteisöveron tuotto ja sen jako-osuuden muutoksen johdosta kuntien verotulot alenivat vajaat 2 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan viime vuosi ei kuntataloudessa ollut aivan niin synkkä kuin talousarvioita laadittaessa odotettiin. Arvioiden mukaan koko kuntatalouden toteutunut vuosikate kattoi 83 % poistoista. Kuntatalouden velkaantuminen kuitenkin jatkui. Keskeiset talouden tunnusluvut. Määrän muutos, prosenttia. *) ennakkotieto *2002 *2003 Bruttokansantuote 5,1 1,1 2,3 1,9 Kulutusmenot 2,2 2,0 2,2 2,7 yksityiset 3,1 1,8 1,5 3,6 julkiset 0,0 2,4 3,8 0,7 Investoinnit 4,1 3,9-3,1-2,3 yksityiset 5,7 3,3-4,6-3,8 julkiset -5,7 8,1 6,6 6,5 Keskeiset kehitysindikaattorit Työllisyysaste (%) 67,4 68,1 68,2 67,8 Työttömyysaste (%) 9,8 9,1 9,1 9,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos 3,4 2,6 1,6 0,9 8 HÄMEEN LIITTO

9 2.2. Hämeen keskeiset tavoitteet Aluekehittämisohjelman ( ) tavoitteet vuosille : Vuosittain yli 600 uutta työpaikkaa Vuosittain 50 uutta yritystä (netto) Työttömyys vuonna 2003 alle 10 % Työllisyysaste vuonna 2003 yli 67 % Vuosittain yli 300 uutta asukasta Vuosittain yli 700 uutta asuntoa Talouden hidas kasvu on osittain nähtävissä myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumisessa. Työpaikkakehityksestä on saatavissa vasta vuoden 2002 ennakkotietoja, jotka näyttävät 1,7 % eli 1128 työpaikan kasvua maakunnassa vuoteen 2001 verrattuna. Työpaikkakehitys vuonna 2002 olisi siten lähes kaksinkertainen 600 työpaikan asetettuun tavoitteeseen nähden. Ottaen huomioon hitaan yleisen kasvun ja työllisyystilanteessa tapahtuneet muutokset, ei vuonna 2003 päästä vuoden 2002 tasolle maakunnan työpaikkakehityksessä. Kesäkuun lopun ennakko-tieto toimivien yritysten määrästä osoittaa yritysten määrän kasvaneen vuoden 2002 lopun tilanteesta noin 2 prosentilla, joten sen mukaan 50 yrityksen vuotuinen nettolisäys voitaisiin saavuttaa. On kuitenkin muistettava hitaan talouskasvun vaikutukset loppuvuoden kehitykseen. ja lisääntyi vuoden loppuun mennessä kaikissa seutukunnissa 1-2 prosenttiyksiköllä. Paras työllisyystilanne oli edelleen Hämeenlinnan seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli 10,4 %. Erot seutukuntien välillä olivat kuitenkin pieniä. Työllisyysasteen osalta (68,7 %) tavoitteessa pysyttiin, vaikka se edellisvuodesta laski puoli prosenttiyksikköä. Väestönmuutos oli toimintasuunnitelman tavoitteista se, joka ennakkotietojen valossa ylittyi selvimmin, yli 2,5 -kertaisesti. Maakunnan väkiluku lisääntyi yhteensä 769 hengellä ennen muuta Uudeltamaalta tulleen muuttoliikkeen johdosta. Seutukunnista sekä suhteellisesti (1,06 %) että määrällisesti (454 henkeä) eniten kasvoi Riihimäen seutukunta. Hämeenlinnan seudun väkiluvun kasvu oli 308 henkeä (0,35 %). Forssan seudulla taas muuttotappio (- 80 asukasta; - 0,23 %) puoliintui edellisvuodesta. Maakunnan kokonaisväkiluku ylitti yli 350 hengellä maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa vuodelle 2003 lasketun tavoitteen Asuntotuotannossa kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tietojen mukaan Häme jää selvästi alle viime vuoden tason, vaikka otettaisiinkin huomioon tiedoista puuttuvat Hämeenlinnan luvut. Myönnettyjä rakennuslupia kolmena ensimmäisenä vuosineljänneksenä oli vuonna 2003 yhteensä 685 asunnolle. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 9,1 % eli lisäys noudatti valtakunnallista trendiä. Myönnetyt rakennusluvat kasvoivat kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 9.1% Hämeessä. Työttömyyden lasku hidastui vuonna 2003 eikä työhallinnon laskentatavalla asetettua 10 prosentin vuotuista työttömyysastetta saavutettu. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste jäi 10,6 %. Se oli kuitenkin 0,5 prosenttiyksikköä koko maan vastaavaa alempi. Ero koko maan tasoon jopa kasvoi vuonna 2003 hieman. Työllisyystilanne parani alkuvuodesta ja toukokuussa maakunnassa alitettiin 10 prosentin tavoitetaso. Sen jälkeen työttömyys kääntyi kasvuun VUOSIKERTOMUS 03 9

10 Asuntojen rakennusluvut Hämeessä neljännesvuosittain 10 HÄMEEN LIITTO

11 Väestömuutosket Väestönmuutokset Hämeessä * Hämeessä * Kokonaisväestönmuutos Nettomaassamuutto Luonnollinen väestönkasvu Nettosiirtolaisuus *) ennakkotieto Kuvio Työpaikat elinkeinoittain Hämeessä * Lähde: Tilastokeskus Työpaikat elinkeinoittain Hämeessä * * Yht Yht Työpaikat * Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon *) ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto VUOSIKERTOMUS 03 11

12 3. Luottamushenkilöhallinto 3.1. Maakuntavaltuusto Toiminnalliset tavoitteet: Päätetään maakunnan koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia vuonna 2003 Hyväksytään maakuntakaava vuonna 2004 Laaditaan maakuntasuunnitelma vuonna 2005 Pidetään vuosittain valtuustoseminaari ja Häme-päivä Järjestetään Hämeen liiton toiminnan 50- vuotistilaisuus vuonna 2003 Toiminnallinen toteutuminen Hämeen maakuntapäivä järjestettiin Riihimäellä Suomen Lasimuseon tiloissa yhdessä Suomen Kuntaliiton, Euroopan unionin Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston kanssa. Tilaisuudessa käytiin läpi mm. Hämeen tavoitteet eduskuntavaalikaudelle , ajankohtaisia kuntaasioita, laajentuneita Euroopan haasteita ja Häme seuraavalla rakennerahastokaudella Iltapäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui noin 100 hämäläistä päättäjää ja vaikuttajaa. Hämeen liitto juhli 50 vuoden taivaltaan Hotelli Aulangolla noin 260 juhlavieraan kanssa. Tilaisuuden juhlapuhujana toimi Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Sir Albert Bore. Muita puhujia olivat Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaloinen, maakuntajohtaja Hannu Penttilä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Aarne Kauranen ja kirjailija Eero Ojanen. Juhlaan osallistui mm. Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen ensimmäinen johtaja U.V. Närvänen ja muut liiton aikaisemmat johtajat. Kutsuvieraille jaettiin juhlaa varten julkaistu Rakennettu Häme kirja, missä esitellään Hämeen kaikkien 16 jäsenkunnan maakunnallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennetut ympäristöt. Juhlassa luovutettiin kunniaja ansiomerkkejä liiton luottamushenkilöille ja henkilökunnalle. Maakuntakaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä , jolloin aikana järjestettiin maakuntakaavan kuulemis- ja esittelytilaisuuksia jokaisessa kunnassa. Lisäksi järjestettiin seutukuntafoorumit kunnallisväelle, yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Maakuntakaavatilaisuuksissa kävi kaikkiaan 450 henkilöä, huomautuksia saatiin kolmisensataa ja lausuntoja 66. Kevätvaltuusto merkitsi tiedoksi maakuntakaavan tilannekatsauksen. Hämeen liitto juhli 50 vuoden taivaltaan Aulangolla Puhujien joukossa oli mm. Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Sir Albert Bore (kuvassa vasemmalla). 12 HÄMEEN LIITTO

13 Maakuntavaltuuston kevätkokouksessa valittiin uusi maakuntahallitus toimikaudelle Vuoden 2003 Häme-päivää vietettiin perjantaina Clone Digital Film Festivaalin yhteydessä Hämeenlinnassa. Eurooppa-päivä oli esillä Clonen tapahtumapaikalla Verkatehtaalla. Tapahtuman ohjelmassa oli työpajoja, luentoja ja elokuvaesityksiä, joista elokuvat keskittyivät kaksipäiväisen festivaalin lauantaille. Kansainvälinen Clone Digital Film Festival järjestettiin kolmannen kerran. Valtuustoseminaari pidettiin Hamk:n Mustialan toimipisteessä Tammelassa. Seminaari keskittyi käsittelemään maakuntahallituksen lausunnoille lähettämää luonnosta Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategiasta. Tilaisuudessa alusti neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää Opetusministeriöstä aiheesta Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä tutkimusjohtaja Antti Hautamäki SITRAsta aiheesta Osaamisen ja innovaatioiden merkitys alueen kehittymiselle. Seminaariin osallistui runsas 70 maakuntavaltuutettua, kuntien tai koulutusorganisaatioiden edustajaa. Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia hyväksyttiin syysvaltuustossa. Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma , minkä maakunnan yhteistyöryhmä oli hyväksynyt, esiteltiin ja merkittiin tiedoksi maakuntavaltuuston syyskokouksessa. Hämeen maakuntaohjelman seurantaraportti 2003 julkaisu merkittiin valtuustossa tiedoksi. Lisäksi syysvaltuusto merkitsi tiedoksi yhteenvetoraportin: Yritystoiminnan kehittäminen / Hämeen toimialojen linjat Maakuntavaltuusto kokoontui kaksi kertaa. Maakuntavaltuusto pohti Hämeen ammatillisen ja korkeaasteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategiaa Tammelassa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan ensisijaiset tehtävät ovat tarkastustoimen järjestäminen ja yhtymävaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi. Valtuustokauden tarkastussuunnitelmaa laatiessaan tarkastuslautakunta näki tarpeelliseksi syventää arviointimahdollisuuksiaan perehtymällä maakunnan neljän talousalueen kehityskuvaan, elinkeinopoliittiseen ja muuhun kehitykseen sekä talousalueiden kuntien tavoitteisiin, sikäli kuin niillä oli yhteyttä maakunnan kehittämislinjauksiin ja rahoituspäätöksiin. Päättyneen vuoden kohdalta tarkastuslautakunta perehtyi Riihimäen ja Ydin-Hämeen talousalueiden edellä mainittuihin asioihin. Tässä yhteydessä lautakunta on kuntien edustajien ohella kuullut kuntien elinkeinopolitiikan hoitamisesta vastaavia tahoja. Tilikauden päätyttyä tarkastuslautakunta tutustui vielä Hämeen osaamiskeskukseen, eoppimiskeskukseen ja Hämeenlinnan seudun teknologiakeskus -osakeyhtiöön tavoitteena selvittää organisaatioiden merkitystä ja osuutta maakunnallisena ja alueellisena kehittäjänä. Tarkastuslautakunta kokoontui arvioimaan vuoden 2003 taloutta ja toimintaa neljä kertaa. Arviointituloksensa tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessa perehdyttyään vielä kuntayhtymän toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen. VUOSIKERTOMUS 03 13

14 3.3. Maakuntahallitus Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan ehdotus maakuntakaavaksi vuonna 2003 Tehdään ehdotus maakuntasuunnitelmaksi vuonna 2005 Päätetään maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosittain Päätetään maakunnan kehittämisrahoista ja EU-rahoituksesta Toiminnallinen tulos Maakuntahallitus asetti maakuntakaavaluonnoksen nähtäville ja pyysi siitä lausunnot. Maakuntakaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja huomautuksista laadittiin vastineet, mitkä maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen valmistelun perustaksi. Hallitus käsitteli useissa kokouksissa valmisteilla ollutta maakuntakaavaa. Maakuntaohjelman tarkistamisesta maakuntahallitus teki maakuntavaltuustolle esityksen, jonka mukaan hyväksyttyä maakuntaohjelmaa ei ole tarvetta muuttaa valmisteluun päätettyjen hankkeiden osalta. Maakuntahallitus hyväksyi Hämeen liiton henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2002 ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosille Paikallisesta järjestelyvaraerien käyttämisestä lukien maakuntahallitus päätti Hämeen maakuntaohjelman mukaisen toteuttamissuunnitelman laadinta vuosille käynnistyi keväällä maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntahallituksen toimesta. Kevätkauden aikana käytiin ensimmäiset seutukunta- ja viranomaisneuvottelut. Uuden aluekehityslain mukaisen Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Maakuntahallitus antoi sisäasiainministeriölle lausunnon nykyisen seutukuntajaon toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Samassa kokouksessa maakuntahallitus hyväksyi omasta puolestaan ohjelmasopimuksen raideliikenteen kehittämisestä Hämeen liiton alueella. Lisäksi maakuntahallitus päätti järjestää vuonna 2004 käynnistyviä hankkeita varten Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelmaan liittyvän suunnatun hakumenettelyn syyskuussa Hämeen liiton hankintaohje hyväksyttiin elokuun hallituksessa. Maakuntahallitus asetti 8- jäsenisen yhteistoimintaelimen Hämeen liittoon. Työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuvan yhteistoimintaelimen toimikausi päättyy Maakuntahallitus antoi sisäasiainministeriölle Hämeen maakuntaohjelman täydennyksen. Samassa kokouksessa hallitus antoi maakunnan esityksen valtion alueellistamisohjelmasta, mitä alueellistamisen koordinaatioryhmän sihteeristö oli pyytänyt maakunnan liitoilta. Alueellistamisohjelmalla valmistellaan valtion keskushallinnon yksiköiden ja toimintojen siirtämistä pois pääkaupunkiseudulta. Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmä asetettiin , hyväksyttiin yhteistyöryhmän ohjesääntö ja nimettiin ensimmäiselle toimikaudelle jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka edustavat seuraavia tahoja: seutukunnat, terveydenhuollon kuntayhtymät, sosiaalihuolto, valtion aluehallinto, kolmas sektori. Maakuntahallitus käsitteli valmisteilla ollutta maakuntakaavaa useissa kokouksissaan. 14 HÄMEEN LIITTO

15 Maakuntahallitus käsitteli 14 hakemusta tavoite 2 ohjelmasta. Hämeen liitolle osoitettuja hakemuksia oli vuoden lopussa vireillä kolme kappaletta. Maakuntahallitus teki neljä kehittämisrahapäätöstä. Vuoden lopussa oli vireillä kaksi hakemusta. Maakuntahallitus on päättänyt osallistua Häme Helsingissä -tapahtumaan Helsingin Senaatintorilla ja toteuttaa sen erillisenä tavoite 2 ohjelman markkinointihankkeena. Maakuntajohtaja virka julistettiin haettavaksi Hannu Penttilän jätettyä eronpyyntö maakuntajohtajan virasta. Vuoden 2003 maakunnan kulttuuritunnustuspalkinto myönnettiin humppilalaiselle puuseppä Tuuli Autiolle ja hänen Tuulipuu-yritykselleen, jonka Autio on perustanut yhdessä miehensä Teemu Aution kanssa. Vuoden 2004 Häme-päivä päätettiin järjestää Ypäjän Musiikkiteatteri ry:n tuottaman Sammon tarina oopperan yhteydessä Maakuntahallitus kokoontui 14 kertaa. Vuoden 2003 Häme-päivä järjestettiin Clone Digital Film Festivaalin yhteydessä, jolloin luennoi mm. Tuomo Hintikka. VUOSIKERTOMUS 03 15

16 4. Varsinainen toiminta 4.1. Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan yhteistyöasiakirjat Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liittojen kanssavuonna 2003 Toteutetaan maakunnan yhteinen Hämemarkkinointi vuosina Toteutetaan suunnitelmakaudella vuosittain kymmenkunta liiton EU-toimiston kautta tuettua kansainvälistä hanketta Tehdään vuonna 2005 maakuntasuunnitelman tarkistus Ylläpidetään Hämeen viestintäverkkoa Hämeen tunnettavuuden lisäämiseksi Toiminnallinen toteutuminen Yhteistyöasiakirjat osalta käytiin neuvotteluja yhteistyön tiivistämiseksi Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen suuntaan. Yhteistyöasiakirjojen käytännön valmistelu siirtyi 2004 vuodelle. Hämeen liitto osallistui Etelä-Suomen maakuntien liittouman puitteissa aktiivisesti vuoden 2003 aikana Etelä-Suomen infrastruktuurin kärkihankkeiden edistämiseen, aluerakenteen tarkentamiseen, vaikuttamiseen tulevaan EU:n rakennerahastokauteen, varautumiseen EU:n laajentumiseen, Suomenlahden kasvukolmiohankkeeseen, InnoELLI- ohjelman toteutukseen sekä Etelä-Suomen tavoite 2- ohjelman toteutukseen. Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajat ja valmisteluvaliokunta hyväksyivät Etelä-Suomen aluerakenteen toiminnallisen osuuden Toiminnallinen rakenne 2030 kuvaa liittouman tavoitetta Etelä-Suomen keskusseuduista, sisäisistä verkostoista, ulkoisista yhteyksistä sekä luonnonarvoiltaan vetovoimaisimmista alueista. Työ jatkuu vuonna 2004 väestö- ja työpaikkamäärien ja niiden sijoittumisen pohdinnalla sekä vuonna 2005 asunto- ja perusrakenteen kehittämistarpeiden kartoittamisella. Aluerakennesuunnitelman kakkosvaihe hyväksyttiin Etelä-Suomen liittouman hallitusten kokouksessa Tallinnassa syksyllä, jossa hyväksyttiin myös seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Aluerakennetyötä valmisteli yhteinen kaavoittaja- ja infraryhmä, joiden työhön Hämeen liitto osallistui tiiviisti. Häme-markkinointi Mahdollisimman laajaan näkyvyyteen ja kustannustehokkuuteen tähtäävä toimintatapa kehittyi edelleen ja alkoi saada vakiintuneita muotoja. Markkinoinnin toteutuksesta tehtiin sopimukset Hämeen liiton ja seutukuntien, konsultiksi valitun Rientola Marketing Oy:n ja G5 Digital Design Oy:n kesken. Suunnittelu, materiaalien valmistus, mediavalinnat ja medianäkyvyys toteutuivat sopimusten mukaisesti. Markkinoinnista valmistui erillinen raportti tammi-toukokuulta ja tammi-syyskuulta Mediaseurannan raportit valmistuivat kuukausittain. Vaikuttavuutta seurattiin asumisen ja matkailun osalta tutkimuksilla, joista valmistui raportit. Kansainvälinen toiminta Liiton EU-toimiston työlistalla oli valmistelussa tai toteutuksessa kymmenen hanketta Hämeen liiton alueelta. Näistä Interreg III C -hakemus sai myönteisen päätöksen STIMENTohjelma käynnistyi ensimmäisillä ohjaus- ja seurantakomiteoiden kokouksilla toukokuussa. Edunvalvonnan kannalta Brysselin toimiston toiminnassa oli keskeistä vaikuttaminen komission valmisteluun rakennerahastojen uudistamisessa. Hämeen liiton lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu oli aktiivinen EU-hankkeiden edistäjä myös Brysselin toimiston kautta. Liiton Brysselin toimisto muutti uusiin, entistä toimivimpiin tiloihin ja toimiston avajaiset pidettiin Hämeen liitto teki yhteistyötä useiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Liitto solmi mm. yhteistyösopimuksen unkarilaisen Jasz- Nagykun-Szolnokin kanssa lokakuussa Häme osallistui yhteistyössä Podlaskien maakunnan ja Suomen Varsovan suurlähetystön kanssa Euroopan integraatiosihteeristön UKIE järjestämien Eurooppa -päivien valmisteluun 16 HÄMEEN LIITTO

17 keeseen ja maakuntakaavaan. Liitto julkaisi vuoden aikana runsaasti tiedotteita mm. valmisteilla olleista asioista, kokouksissa tehdyistä päätöksistä ja eri hankkeista. Mediaseuranta ostettiin Oy Observer Finland Oy:ltä. Osumien määrä vaihteli n kappaleen välillä kuukaudessa. La Toile -kulttuuriverkosto kokoontui Extremandurassa Espanjassa. Mukana oli mm. Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Hannele Yrjö- Koskinen. ja tapahtumiin Bialystokissa toukokuussa. Häme osallistui La Toile kulttuuriverkoston tapaamisiin Brysselissä maaliskuussa ja Extremandurassa Espanjassa lokakuussa. Liitossa kävi vierailijoita eri puolilta maailmaa vuoden 2003 aikana. Heitä tuli mm. Hondurasista, Uudesta-Seelannista, Unkarista, Japanista ja Italiasta. Itämeren alueiden yhteistyöverkoston (BSSSC) hallitus piti kokouksensa Hämeenlinnassa Liiton 50-vuotisjuhliin osallistui EU:n alueiden komitean puheenjohtaja Sir Albert Bore. ESR:n Artikla 6 hankkeiden tapaaminen oli Hämeenlinnassa Siihen osallistui suomalaisten osanottajien lisäksi mm. itävaltaisen alueellisen kauppakamarin johtajia. Viestintä Hämeen liiton viestintää toteutettiin viestintäsuunnitelman pohjalta. Hämeen liitto tiedottaa lehti ilmestyi helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa ja Hämeen Myr tiedottaa lehti huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Molempien tiedotelehtien painos oli n kappaletta. Maakuntakaavatiedotteita ilmestyi yksi. Lokakuussa ilmestyivät englanninkielinen Häme News- ja ranskankielinen Häme Nouvelles lehti. Vuosikertomus 2002 ilmestyi huhtikuussa Lisäksi vuoden aikana julkaistiin mm. linjauksiin liittyviä julkaisuja ja Hämeen aluekehittämisen seurantaraportti. Maaliskuun lopulla ilmestyi liiton 50-vuotisjuhlaan liittyen Rakennustiedon kustantama Rakennettu Häme kirja. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin liittyen mm. Hämeen liiton 50-vuotisjuhlaan, Optimi-hank- Hämeen liiton viestintästrategian uudistaminen käynnistyi marraskuussa Optimi- ja Via Baltica Nordica -hankkeille laadittiin oma viestintäsuunnitelma. Hämeen liiton Internet-verkkopalvelua päivitettiin vuoden 2003 aikana. Optimi-hanke laati oman osion Hämeen liiton verkkopalveluun. Sinne toteutettiin myös Kuppikivi-sivusto ja päivitettiin maakuntakaavan ja aluekehittämisen osioita. Hämeen liiton verkkopalvelussa vieraili keskimäärin n kävijää kuukaudessa. Eniten vierailtuja sivuja olivat mm. etusivu, henkilökunta-osio, maakuntakaava ja Optimi-hanke. Myös mm. koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia kiinnosti kävijöitä. Verkkopalvelun käytöstä järjestettiin henkilökunnalle marras- ja joulukuussa koulutusta ja palvelua päivitettiin. Vuonna 2003 toteutettiin kolme Häme-markkinointiin liittynyttä tutkimusta. Tutkimuksissa selvitettiin Hämeessä asuvien opiskelijoiden, Vantaalla kerrostalossa asuvien lapsiperheiden ja pääkaupunkiseudulla asuvien matkailijoiden mielikuvia Hämeestä. Keväällä toteutettiin lisäksi Hämeen liiton asiakastyytyväisyyttä ja imagoa mitannut kysely Hämeen liiton sidosryhmille. Hämeen liitto osallistui kahden toimittajavierailun toteuttamiseen. Helmikuussa se oli isäntänä taloustoimittajille ja toukokuussa osallistuttiin matkailutoimittajien vierailun järjestämiseen. Hämeen tiedottajat tapasivat kolme kertaa vuoden 2003 aikana; maaliskuussa Alvettulassa, toukokuussa Radio Hämeen tiloissa ja marraskuussa Katajiston kartanossa. Häme-markkinointiin liittyvä Tiedotuksen iskuryhmä tapasi kaksi kertaa. Häme-markkinointiin liittyen perustettiin operatiivista viestintää hoitava viestintäryhmä, joka kokoontui lähes kuukausittain. VUOSIKERTOMUS 03 17

18 4.2. Aluekehittäminen tarkastelun, esitykset toteutuksen kustannuksista valtion talousarvion momenttijaolla sekä Toiminnalliset tavoitteet: Toteutetaan vuosille laadittua maakuntaohjelmaa EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien avulla Laaditaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kootaan ja toteutetaan toimialakohtaisia hankekokonaisuuksia Laaditaan maakunnan aluekehityksestä ja maakuntaohjelman toteutumisesta vuosiraportit Laaditaan vuoden 2003 aikana maakunnan osaamisen ja koulutuksen kehittämisstrategia luettelon keskeisimmistä vuosina toteutettavista hankkeista. Toteuttamissuunnitelman kokonaiskustannuksiksi muodostui yhteensä 222,1 miljoonaa euroa. Syksyllä 2002 hyväksyttyä Hämeen maakuntaohjelmaa täydennettiin Sisäasiainministeriön liitoille tekemän ohjelmatyön seurantaindikaattoreita koskeneen esityksen mukaisesti. Yhtenäisten seurantatietojen tavoitteena on parantaa ohjelmien valtakunnallista vaikuttavuusseurantaa. Maakuntahallituksen hyväksymä maakuntaohjelman täydennys annettiin maakuntavaltuustolle tiedoksi. Syksyllä valmisteltiin vuosittainen maakunnan aluekehityksen seurantaraportti. Jäsenkuntien ja muiden maakunnan toimijoiden tarpeisiin ylläpidettiin laajaa tietopalveluaineistoa. Edistetään ja tuetaan maakunnan osaamiskeskusten toimintaa ja osallistutaan osaamiskeskittymien kehittämiseen Toiminnallinen toteutuminen Uusi aluekehityslaki astui voimaan vuoden vaihteessa ja sen mukana alueelliseen kehittämiseen tuli uudistuksia. Hämeen liitto oli jo syksyllä 2002 mukana uuden lain täytäntöönpanokokeilussa ja uuden lain mukainen maakuntaohjelma hyväksyttiin vuonna Lisäksi liitto oli mukana uuden maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman koelaadinnassa. Toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistettiin maaliskuussa maakuntahallitukselle, yhteistyöryhmälle ja aluekeskusohjelmavastaaville annetulla informaatiolla suunnitelman laadinnasta ja sen alustavasta aikataulusta. Laadintatyön aikana käytiin liiton ja aluehallintoviranomaisten väliset neuvottelut sekä kaksi seudullista yhteisneuvottelukierrosta liiton, aluehallinnon ja seutukuntien edustajien kesken. Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyivät toteuttamissuunnitelman lokakuussa. Suunnitelma sisältää maakuntaohjelman toimintalinjakohtaisen ja hallinnonaloittaisen toteutus- Maakuntahallitus asetti marraskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen yhteistyöryhmän, johon nimettiin edustajia jäsenkunnista, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymistä, valtion aluehallinnosta sekä alan järjestöistä. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toimia asiantuntijaelimenä liitossa valmistelussa olevien tämän sektorin asioissa. Liitto toimii kahden osaamiskeskusohjelma- ja kahden aluekeskusohjelmahankkeen perus-rahoituksen myöntäjänä ja valvojana. Sisäasiainministeriölle tehtiin toteuttamissuunnitelman mukaisesti esitys ja alustava käyttösuunnitelma euron kansallisesta maakunnankehittämisrahasta vuodelle Aluekehittämisen projektitoiminta Tavoite 2 -ohjelma Hämeen liitto vastasi aiempien vuosien tapaan tavoite 2-ohjelman koordinointi- ja hallintotehtävistä. Syksyllä järjestettiin liiton käytössä olevista ohjelmarahoista avoin haku, johon tuli 21 uutta hankehakemusta. Niistä useimmat ehdittiin myös käsitellä vuoden loppuun mennessä. Tavoite 2-ohjelmassa oli vuonna 2003 eri viranomaisilla käytettävissä hankerahoitukseen rakennerahastojen ja valtion kansallista vastinrahoitusta yhteensä 15,3 miljoonaa euroa. 18 HÄMEEN LIITTO

19 Elinkeinojen toimialakohtainen kehitystyö Toimialakohtainen näkökulma aluekehitystyössä voimistui vuoden 2003 aikana merkittävästi, kun keskeisimpien toimialojen analysointi ja kehittämishankkeiden linjaus saatiin projektina päätökseen. Maakunnan keskeisimmät elinkeinotoimijat allekirjoittivat yhteenvetoraportin, joka koottiin toimialakohtaisista raporteista. Samalla käynnistyi entistä tehokkaammin aluekehityksen toimialoittainen edistäminen ja seuranta keskeisten elinkeinotoimijoiden yhteistyönä. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi kokouksessaan rahoitukselliset hankekokonaisuudet seuraavilta toimialoilta: metalli, elintarvike, matkailu ja eoppiminen. Jatkossa voidaan kehittäjätahojen yhteistyönä entistä paremmin koota toimialoittain hankkeita ja välttää päällekkäisyyksiä. Hämeen liiton koordinoitavaksi koottiin myös erityiskysymyksiä seuraavista aiheista: elintarvikealan yrityspalvelut, elektroniikka-alan kehittämispalvelut, hoivateknologia, matkailualan kärkien ja teemojen kehittäminen, muotoilun strategiat, tapahtumatuotanto, matkailua palveleva kulttuurituotanto, innovaatioympäristön kehittäminen ja logistiikkakeskusten muodostaminen. Näihin tehtäviin haettiin ja saatiin tukea tavoite-2 ohjelmasta. OPTIMI ESR Artikla 6:n innovatiivisista toimista syksyllä 2002 rahoituksen saanut OPTIMI projekti käynnistyi varsinaisesti vuoden 2003 alusta seutukoordinaattorien aloitettua työnsä. Projektin aloitusseminaari, OPTIMI-Foorumi, järjestettiin maaliskuussa. Projektisuunnitelman mukaan vuosi 2003 oli ohjelmoitu tausta-aineistojen ja analyysien laadintaan ja työllisyyteen liittyvien eri teemoista järjestettäville keskustelufoorumille. Aloitusseminaarin lisäksi järjestettiin eri puolilla maakuntaa kuusi teemafoorumia ja kaksi maakunnallista foorumia. Näihin osallistui yhteensä 383 henkeä. Lisäksi elokuussa järjestettiin Hämeenlinnassa Suomen Artikla 6 projektien yhteisneuvottelu, johon osallistui myös komission edustaja sekä edustajia Itävallan vastaavasta projektista. Ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategia Vuonna 2002 käynnistetty Hämeen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen kehittämisstrategian valmistui syksyllä ja maakuntavaltuusto hyväksyi sen marraskuun kokouksessaan. Strategiaan sisältyi maakunnallinen II asteen ammatillisen ja korkea-asteen koulutustarve laskelmat vuoteen 2010 sekä kehittämisehdotukset koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi. Strategian ennakointilaskelmia ja kehittämislinjauksia hyödynnettiin liiton kannanotossa valtakunnalliseen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille ja maakuntien koulutustarjonnan tavoitteiden määrittelyssä vuodelle STIMENT ohjelma STIMENT on viidestä eri maasta olevien aluehallintojen yhteinen pienimuotoinen kehittämisohjelma, joka sai alkuvuodesta rahoituspäätöksen Interreg III C Alueelliset kehystoimet ohjelmasta. Hämeen lisäksi mukana ovat aluehallinnot Ruotsista, Ranskasta, Italiasta ja Puolasta. STIMENT ohjelmasta voidaan rahoittaa mukana olevien alueiden eri toimijoiden yhteisiä, ohjelman mukaisia projekteja. Ohjelman kokonaiskustannusarvio on yhteensä 3,4 miljoonaa euroa, josta Hämeen osuus 0,7 miljoonaa. Rahoitettavien projektien valinta päätettiin tehdä kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä haettiin avoimella haulla projekti-ideoita ja sen jälkeen pyydettiin valittuja projekti-ideoiden esittäjätahoja tekemään varsinaiset hanke-esitykset. Syyskuussa päätyneelle toiselle hakukierrokselle tuli yhteensä 13 hankehakemusta, joista 6:ssa oli mukana hämäläisiä partnereita. Aluekehittämisen projekteista on laajemmat toimintakuvaukset luvussa 5. Projektit. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jari Koskinen ja Brysselin toimiston vetäjä Tuula Loikkanen tutustuivat STIMENT-ohjelman konferenssin yhteydessä myös Nancyn kaupunkiin ja lasialan kehittämiseen. VUOSIKERTOMUS 03 19

20 4.3. Aluesuunnittelu taa ja lausuntoja 66. Maakuntakaavan luonnoksesta saaduista lausunnoista ja huomautuksista Toiminnalliset tavoitteet: Maakuntakaava valmistellaan vuorovaikutteisena prosessina kevään 2004 maakuntavaltuustoon Kohdistetaan edunvalvontaa nopean- ja taaja-majunaliikenteen toteuttamiseksi maakunnassa. Luodaan valmiudet VT 2 kehittämistoimenpiteille ja laaditaan VT Hämeenlinna-Lahti kehittämisen tarveselvitys Laaditaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteenvetoraportit. Laaditaan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja Lounais-Hämeen vesihuollon kehittämissuunnitelma Julkaistaan maakunnalliset maisema-, rakennuskulttuuri- ja muinaisjäännösselvitykset Tuetaan luonnon- ja kulttuuriympäristön virkistys- ja matkailukäyttöä reitistöhankkeita edistämällä Annetaan lausuntoja maankäytöstä ja osallistutaan viranomaisyhteistyöhön Toiminnallinen toteutuminen Aluesuunnittelun resurssit kohdistuivat enimmäkseen maakuntakaavan valmisteluun. Maakuntakaava eteni toimintasuunnitelman mukaisesti ja maakuntakaavaluonnos valmistui , jolloin maakuntahallitus päätti asettaa kaavan nähtäville väliseksi ajaksi. Maakuntakaavasta valmistui maakuntakaavakarttaluonnos ja maakuntakaavaselostuksen luonnos. Nähtävillä oloon liittyen julkaistiin Maakuntakaavatiedote 5 ja avattiin ensi kertaa paikkatietopohjainen vuorovaikutteinen karttapalvelin sekä järjestettiin neljä seutukuntafoorumia kunnallisväelle ja kuusitoista esittely- ja kuulemistilaisuutta yleisölle. Maakuntakaavatilaisuuksissa kävi kaikkiaan 450 ihmistä, huomautuksia saatiin kolmisensa- laadittiin vastineet. Maakuntahallitus käsitteli vastineet luonnosvaiheen palautteeseen Syyskauden aikana käytiin eri tahojen kanssa lukuisia neuvotteluja maakuntakaavan sisällöstä ja aluevarauksista. Maakuntakaavan luonnos kehitettiin maakuntakaavaehdotukseksi. Yhteistyössä Hämeen tiepiirin kanssa laadittu selvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan tieverkollisista kysymyksistä maankäyttötarkastelujen pohjaksi valmistui. Maantien 282 parantaminen välillä Sukula-Kassinmäki tiejärjestelyineen hanke käynnistyi. Hämeen liitto osallistui VT 2 yhteysvälin Helsinki-Pori ohjausryhmän työskentelyyn. Forssassa järjestettiin kutsuseminaari yhteistyöosapuolille ja kuntien edustajille Hämeen liitto osallistui VT 12 Hämeenlinna-Lahti-Kouvola hankeseminaariin Iitissä. Riihimäen-Hyvinkään seudun liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui. Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (KEHYLI) aiesopimuksen päivityshanke käynnistyi. Raideliikenteen ohjelmasopimus valmisteltiin ja allekirjoitettiin Ratahallintokeskuksen, VR Osakeyhtiön, Hämeen tiepiirin, Hämeen liiton ja radanvarsikuntien kesken edistämään Hämeen liiton alueella raideliikennettä ja sen toimintamahdollisuuksia kehittäviä hankkeita. Forssan seudun ja Ydin-Hämeen vesihuollon yleissuunnitelmat valmistuivat. Suunnitelmat sisältävät sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisen vaihtoehdot. Suunnitelmien keskeiset vesihuollon ratkaisut sisällytettiin maakuntakaavaan. Poskihankkeessa tutkitut pohjavesialueet sekä soraja kiviainesten ottoalueet luokiteltiin ja tulokset sovitettiin maakuntakaavaan. Poski-projektiin liittyen valmistui kallioiden käyttöä koskeva selvitys, jonka aineistoa käytettiin maakuntakaavan lähtöaineistona. Poski-projektin kallioiden käyttöselvitys sisältää aineistoa kallioiden geologisesta ja maisemallisesta suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaa vietiin eteenpäin Hämeen ympäristökeskuksen hallinnoimalla EAKR- 20 HÄMEEN LIITTO

21 Kanta-Hämeen maakuntakaava EHDOTUS , Hämeen liitto pienennös maakuntakaavasta, alkuperäisen kartan mittakaava 1: rahoitteisella ns. Salpausselkä-hankkeella. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen käynnistyi loppuvuodesta Riihimäen kaupunkiseudulla. Forssan seudun vedenhankinnan sekä jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisen vaihtoehdot valmistuivat. Kuntien jätestrategia Kiertokapula Oy:n toimialueella valmistui ja se oli kuntien käsittelyssä. Maakuntahallitus käsitteli uusiomateriaalien jatkojalostuksen ja hyötykäytön liike-toimintaedellytyksiä koskevan ympäristöliiketoiminnan kehittämislinjat selvityksen. Maakuntahallitus käsitteli myös pohjaveden tuotteistamista koskevan selvityksen. Maakuntakaavaa varten käynnistetyt maakunnalliset rakennuskulttuuri- ja maisemaselvitykset valmistuivat. Yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehty Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys julkaistiin Hämeen liiton monisteena. Tutkija Lauri Putkosen tekemä rakennuskulttuuriselvitys julkaistiin Rakennettu Häme nimisenä kirjana, joka on Hämeen liiton 50-vuotiskirja ja Hämeen liiton panos kansallisen rakennusperinnön vuoteen Ympäristöministeriön rahoittaman kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa projektin (Kulma) raportointi valmistui ja aiheesta oli valtakunnallinen Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön seminaari Hämeenlinnan Raatihuoneella Myös ympäristöministeriön rahoituksella toteutettu Maakunnallinen kulttuuriympäristösivusto Kuppikivi julkistettiin joulukuun alussa (www.hameenliitto.fi/aluesuunnittelu/aluesuunnitteluhankkeet/kuppikivi). Virkistysalueiden toteutus eteni ja Hauholta saatiin hankittua kahden hehtaarin Mäntysaari virkistysalueeksi ja luonnonsatamakohteeksi. Kyseiselle alueelle tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelma. Reitistöjen osalta Hämeen Ilvesreitistö täydentyi Ruostejärvellä, jonne saatiin myös lossiyhteys Torronsuon suuntaan. Onkimaan järvellä rakennettiin viimeinen osa Karkkilaan suuntautuvaa Ilvesreittiä. Hämeen liitto osallistui kaavoitus-, viranomais-, ja hankeyhteistyöhön, hankkeiden valvontaan sekä annettiin lausuntoja mm. kuntien kaavoista, tieverkosta ja yva-selvityksistä. Liiton edustaja oli mukana EU:n ympäristöpääosaston käynnistämän kolmikanta-yhteistyötä koskevassa neuvottelussa Brysselissä ja liitto otti osaa muuhun aihetta koskevaan vuorovaikutteiseen yhteistyöhön. Hämeen liitto osallistui Etelä- Suomen liittouman aluerakennetyöhön sekä Infra-ryhmän kehittämistyöhön. VUOSIKERTOMUS 03 21

22 5. Projektit 5.1. Tavoite 2 ohjelma Toiminnalliset tavoitteet: Laaditaan vuosittain Hämeen tavoite 2- ohjelman resurssit suuntaava yhteistyöasiakirja Hoidetaan Hämeen tavoite 2 - ohjelman yhteistyöryhmän sihteeritehtävät Tiedotetaan yhteistyöryhmän toiminnasta ja rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta Suoritetaan ohjelman maksatukset hakijoille keskimäärin yhden kuukauden kuluessa Hämeen liitto hoiti edelleen tavoite 2-ohjelman koordinointi- ja hallinnointitehtävät sekä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeritehtävät. MYR kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja antoi lausunnon tavoite 2-ohjelman hankkeista, joiden julkinen rahoitus ylitti euroa. MYR:n käsittelyssä oli yhteensä 56 hanketta, joista 38 sai myönteisen ja 18 kielteisen lausunnon. Maakunnan yhteistyöryhmässä laadittiin maakunnan tavoite 2-ohjelman resursseja kohdistava yhteistyöasiakirja vuodelle Yhteistyöryhmä hyväksyi myös Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille Hyväksyttiin metallialan, matkailun, eoppimisen ja elintarvikealan toimialakokonaisuudet ja niihin sisältyvät teemat Etelä-Suomen tavoi- Oppimiseen liittyvät hankkeet saavat tukea tavoite 2- ohjelmasta. te 2 ohjelman mukaisiksi hankekokonaisuuksiksi sekä eri viranomaisten enimmäisrahoitusosuudet toimialakohtaisten teemojen kehittämiseen Hämeessä. Yhteistyöryhmä hyväksyi tavoite 2 ohjelman suoritusvarauksen jakoesityksen sekä ohjelman rahoituskehyksen muutosesityksen, jotka ohjelman seurantakomitea hyväksyi. Yhteistyöryhmä teki myös ohjelmahankkeiden valintakriteerien tarkistuksen. Maakuntahallitus päätti Hämeen liiton rahoittamien vuonna 2004 alkavien tavoite 2 ohjelmahankkeiden avoimen haun suuntaamisesta ja avoimen haun hakukuulutukset julkaistiin sanomalehdissä sekä liiton www-sivuilla. Uusia tavoite 2 ohjelmahakemuksia tuli avoimen haun kautta Hämeen liittoon yhteensä 21 kappaletta, joista 18 osalta tehtiin päätös vuoden loppuun mennessä. Haun yhteydessä järjestettiin käynnissä oleville ja uusille hankkeille koulutustilaisuus hankkeiden hallinnoinnista. Tavoite 2 ohjelman maksatuspäätöksiä tehtiin vuoden aikana 62 kappaletta. Maksatusten keskimääräinen käsittelyaika oli 39 päivää. Hämeen yhteistyöryhmä kävi yhdessä maakuntahallituksen kanssa toukokuussa Keski- Suomen liiton vieraana tutustumassa Keski- Suomen liiton ja yhteistyöryhmän toimintaan sekä erityyppisiin teknologia- ja yrityshankkeisiin Jyväskylässä ja Jämsässä. Yhteistyöryhmän sihteeristö valmisteli MYR:n käsittelyyn meneviä asioita ja käsitteli alle euron julkisen rahoituksen hankkeet. Sihteeristö kokoontui yhdeksän kertaa ja valmisteli yhteensä 62 tavoite 2 ohjelmahanketta. Sihteeristö valmisteli yhteistyössä valtion aluehallintoviranomaisten ja seutukuntien edustajien kanssa Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille Valmisteltiin myös Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelman toteuttamista käsittelevän vuosiraportin Hämettä koskeva osuus sekä erillinen selvitys tasaarvohankkeista ja teknisen tuen käytöstä. Liiton toimittama Hämeen MYR tiedottaa julkaisu ilmestyi helmi-, kesä- ja lokakuussa. Julkaisussa seurataan puolivuosittain tavoite 2 ohjelman rahoituksen jakautumista alueella 22 HÄMEEN LIITTO

23 seutukunnittain sekä TE-keskuksen yritysosaston myöntämien yritystukien suuntautumista Hämeessä. Lisäksi lehdessä selvitetään MYR:n käsittelemät myönteisen lausunnon saaneet hankkeet rahoitustietoineen ja jokaisessa numerossa on ollut mukana yksi tai useampia hanke-esimerkkejä. Tavoite 2 ohjelman hankkeiden lisäksi Hämeen MYR-tiedottaa lehdessä on listattu tavoite 3 ohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet sekä kerrottu molempien ohjelmien hakuajoista. Jokaisen MYR:n kokouksen jälkeen annettiin myös erillinen lehdistötiedote Via Baltica Nordica Development Zone -projekti Toiminnalliset tavoitteet: Lisätään Via Baltica Nordica kehityskäytävän varrella olevien alueiden yhteistyötä Toteutetaan hankkeen pilottihankkeita vuosina Toiminnallinen toteutuminen Via Baltica Nordica kehitysvyöhykehanke sai Itämeren Interreg III B ohjelmalta myönteisen rahoituspäätöksen toukokuussa 2002 ja han- ke käynnistyi elokuussa Kolmivuotisen hankkeen aikana 40 projektipartneria Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta toteuttaa pilottiprojekteja yhteisen Via Baltica Nordica sateenvarjon alla. Hanketta johdetaan ja koordinoidaan Hämeen liitosta käsin. Vuoden 2003 loppuun mennessä Via Baltica Nordica -projektin kestosta oli kulunut 47,2 %, samaan aikaan kustannuksista on toteutunut 47,4 %. Projekti on siis edennyt monessa suhteessa odotusten mukaisesti. Kahden ensimmäisen raportointikauden maksatuspyynnöt on laadittu ja hyväksytty haetun mukaisina. Pilottiprojektit käynnistyivät viimeistään vuoden 2003 aikana. Projektit liittyvät raideliikenteeseen, matkailuun ja aluesuunnitteluun. Ensimmäinen kokonaan valmistunut osio oli suomalaisten toteuttama raideliikenteen laadunmittausmenetelmä. Hämeen alueella toteutettiin seuraavia pilottihankkeita: - Hämeen liiton maakuntakaavoituksen vuorovaikutteisten internetsivujen ensimmäistä versiota hyödynnettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä - Riihimäen rautatieaseman maankäyttöä suunniteltiin ja kehitettiin - Lopella toteutettiin maisema- ja matkailureittiä Härkätieltä rautatielle Yhteishenki seitsemästä eri maasta tulevien projektipartnereiden kesken on pysynyt korkealla. Kokemusten vaihto on ollut hyödyllistä ja Matkailun kehittäminen on osa Via Baltica Nordica Development Zone -projektia. VUOSIKERTOMUS 03 23

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT 1 Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT IA 32 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011 2012 2010 IA 31 Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 2010 IA 30 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2006. Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004-2006 1

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2006. Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004-2006 1 Häme Region Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2006 Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004-2006 1 2 HÄMEEN LIITTO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2006 Talousarvio

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

MAAKUNNAN LIITTOJEN PYSYVÄSTI SÄILYTETTÄVÄT ASIAKIRJAT

MAAKUNNAN LIITTOJEN PYSYVÄSTI SÄILYTETTÄVÄT ASIAKIRJAT MAAKUNNAN LIITTOJEN PYSYVÄSTI SÄILYTETTÄVÄT ASIAKIRJAT YLEISHALLINTO Yleiset säädökset: - Kuntayhtymän perustamisasiakirjat - Kuntayhtymän perustamisen, yhdistämisen ja lakkauttamisen valmisteluun liittyvät

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2007. Talousarvio 2005. Hämeen liiton julkaisu IB:59

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2007. Talousarvio 2005. Hämeen liiton julkaisu IB:59 Hämeen liitto Häme Region Häme Region Toiminta- ja taloussuunnitelma 25-27 Talousarvio 25 Hämeen liiton julkaisu IB:59 Toiminta- ja taloussuunnitelma 25-27 Talousarvio 25 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös.

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös. 1/5 Hakuehto Käyttäjä pvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös Järjestys luettelo Arvo Mirja Hiltula Viranhaltija/päätöstyyppi, pykälänumero Viranhaltijan päätöstyypit

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Maakuntajohtajan katsaus 1/2014

Uudenmaan liitto Maakuntajohtajan katsaus 1/2014 Uudenmaan liitto Maakuntajohtajan katsaus 1/2014 Yleiset näkymät Suomen ja Euroalueen talous on kehittynyt pitkään heikosti. Euroalueen taantuma näyttäisi kuitenkin olevan ohi. Euroalueen talous on kasvanut

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot