Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Häme Region Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 2 HÄMEEN LIITTO

3 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2004 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

4 ISSN Julkaisu IB:57 Hämeenlinna 2003 Kansikuva: Veli-Matti Pitkänen 4 HÄMEEN LIITTO

5 Sisällysluettelo Hämeen keskeiset tavoitteet 7 Käyttötalousosa 8 1.Yleisperustelut 8 2. Maakuntavaltuusto 9 3. Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Varsinainen toiminta Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Aluekehittäminen Aluesuunnittelu Projektit Tavoite 2 ohjelma Via Baltica Nordica Development Zone -projekti Alueelliset työllisyysstrategiat (Optimi-projekti) Uudet menetelmät yrittäjyyden kehittämisessä (STIMENT-ohjelma) Hämeen markkinointiprojekti Toimialaselvitykset Kesäyliopisto Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista 28 Tuloslaskelmaosa 29 Investointiosa 30 Rahoitusosa 30 Kuntien maksuosuudet 32 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

6 6 HÄMEEN LIITTO

7 Hämeen keskeiset tavoitteet Hämeen maakuntaohjelman tavoitteet vuosittain yli 600 uutta työpaikkaa vuosittain 100 uutta yritystä (netto) työttömyys vuonna ,5 % työllisyysaste vuonna 2006 yli 70 % vuosittain yli 300 uutta asukasta Kansainvälisen talouden elpyminen on ollut odotettua hitaampaa, mutta näkymät ovat vähitellen paranemassa. Kansainvälisen talouskehityksen heikkous on näkynyt myös Suomen taloudessa, kun viennin kasvu on selvästi jäänyt aiemmista vuosista. Vuoden 2003 talouskehityksen odotetaan jäävän runsaaseen prosenttiin. Vuoden 2004 osalta ennakoidaan kokonaistuotannon lisääntyvän hieman yli kaksi prosenttia. Pitkäksi venynyt heikon kasvun kausi on alkanut näkyä myös työvoiman kysynnässä, ja työttömyysasteen odotetaan vuoden 2003 loppupuolelle saakka nousevan, mutta vuonna 2004 kääntyvän jälleen laskuun. Vuonna 2004 kotitalouksien ostovoima lisääntyy tuntuvasti palkankorotusten, verokevennysten ja hintojen nousun hitauden vuoksi. Kulutushintojen nousuvauhdin näkymät ovat maltilliset, Suomessa nähtävästi pysytään alle EU:n keskitason. Julkisen sektorin rahoitusylijäämät ovat pienenemässä talouskasvun hitauden, verokevennysten ja menolisäysten vuoksi. Vuoden 2004 osalta ennakoidaan kuntasektorin olevan alijäämäinen ja valtiontalouden ylijäämän poistuvan kokonaan. Taloudellisesti merkittävin toimenpide kuntataloudessa on ansiotulojen verokevennyksen aiheuttama menetys verokertymässä, joka kompensoidaan lisäämällä vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia. Kuntien maltillinenkin menokehitys pitää kuntatalouden kireänä ja rahoitusalijäämäisenä. Hämeen liiton alueella kokonaistalouden kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että maakunnan bruttokansantuotekertymä on jäänyt laman jälkeen olennaisesti jälkeen maan kokonaiskehityksestä. Erityisesti maakunnan perinteinen heikkous viennin vähäisyys on näkynyt alhaisena kokonaistuotannon kasvuna. Vaikka nykyisen suhdannetilanteen vientiin liittyvät ongelmat eivät ole voimakkaasti heijastuneet Hämeeseen, ei tulevaisuuden myönteinen kehitys ole saavutettavissa ilman elinkeinorakenteen selkeää muutosta. Tämän rakennekehityksen tarvetta kiirehtii myös EU:n laajeneminen, jonka vaikutuksesta maakunnan alhaisen tuottavuuden työpaikkoja siirtyy erityisesti Viroon, mutta myös muihin lähialueen maihin. Hämeen liiton maakunnallisten tavoitteiden osalta kehitys on ollut myönteistä. Väestö kasvaa, työttömyys on painunut alle maan keskiarvon, työllisyysaste tavoittaa tällä kehityksellä tavoitteensa ja yritysten lukumäärä on kasvanut. Seutukunnista valoisin kehityskuva on Riihimäen seudulla, mutta myös Hämeenlinnan ja erityisesti Hämeenlinnan kaupungin myönteiset tunnusluvut ovat jatkumassa. Maakunnan kokonaisuuden kannalta tärkeä Forssan seudun kehityskuva on myös paranemaan päin. Forssassa yritystoiminta on vireätä, työvoimakysyntä on vilkasta ja tältä pohjalta on syytä olettaa myös väestötappion kääntyvän suunnitelmavuosina väestön kasvuksi. Hämeen liiton jäsenkuntien talouden osalta rakenteellinen korjaus saatiin vuoden 2002 aikana. Tämän johdoista kuntien taloustilanne on suhteellisesti hieman parantunut. Tästä huolimatta yleinen kuntatalouden kireys ja alijäämäisyys tulee ilman erityistoimia näkymään myös Hämeen liiton alueella. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

8 Käyttötalousosa 1.Yleisperustelut Hämeen liiton vuoden 2004 talousarvio on laadittu siten, että kuntien maksuosuudet nousevat 3 % vuoden 2003 tasosta. Suunnitelmakaudella maksuosuudet muuttuvat kustannustason nousun mukaisesti. Taloussuunnitelmaluvuissa ei ole huomioitu jäsenkuntien maksuosuuksien eikä kustannustason nousua. Liiton varsinainen toiminta jatkuu entisessä laajuudessaan. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat projektit vaihtelevat suuruudeltaan hieman vuosittain. Maakunnallisia yhteistyöhankkeita varten liiton tavoitteena on koota jäsenkunnilta kuntaosuutta yksi euro asukasta kohti vuoden 2005 alusta alkaen. Yhteistyöhankerahoilla rahoitettaisiin maakunnallisia yhteisprojekteja, joita liitto organisoi ja joihin nykyisin pyydetään kunnilta erikseen osallistumis- ja rahoituspäätöksiä kuten esimerkiksi markkinointiprojektissa. Kaikista kuntien yhteistyöhankerahoituksella rahoitettavista hankkeista päättäisi maakuntahallitus. Tyypillistä näille hankkeille on, että niihin saadaan rahoitusta muualtakin kuin kunnista. Vuonna 2004 liiton vakinaisen henkilökunnan määrä on 29 henkilöä, joista varsinaisessa toiminnassa on 24 ja kesäyliopistossa 5. Vakituisesta henkilöstöstä kolme on osa-aikatyöntekijöitä. Toimintasuunnitelmakaudella vakinaisen henkilökunnan määrää ei ole tarkoitus lisätä. Vakituisista noin puolentoista henkilön palkkamäärärahat ovat projekteissa, minkä lisäksi yksi vakituinen henkilö on projektissa, mutta hänellä on sijainen varsinaisessa toiminnassa. Talousarvioesityksessä siirretään varsinaisesta toiminnasta yhden vakituisen osa-aikaisen (50%) henkilön palkkamäärärahat sosiaalikuluineen 80 %:na Tavoite 2 -ohjelmaan pääasiallisten työtehtävien mukaisesti alkaen. Vastaavasti varsinaiseen toimintaan siirretään yhden kokoaikaisen pakkamäärärahavaraukset projekteista, koska Koulutusstrategia-projekti päättyi , joskin vuonna 2003 alkanut Stiment projekti työllistää ja rahoittaa noin 31 % ao. henkilön palkkakuluista. Projekteissa toimii neljä henkilöä päätoimisina ja kaksi osaaikaisina. Liiton jäsenkuntarahoituksen ulkopuolelta rahoitettaviin projektitehtäviin voidaan palkata määräaikaisia henkilöitä. Palkkakustannuksissa on varauduttu 3,5 % kasvuun vuonna 2004 loppuvuoden 2003 palkkatasosta laskettuna. Hämeen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntö säilytetään vuoden 2000 tasolla. Palkkiosääntöä tarkistetaan seuraavalle kunnallisvaalikaudelle. Maakuntavaltuusto määrittelee sitovasti toiminnalliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot - maakuntavaltuuston yhdelle tehtävälle, - tarkastuslautakunnan yhdelle tehtävälle, - maakuntahallituksen kolmelle tehtävälle (maakuntahallitus, varsinainen toiminta ja projektit) - kesäyliopiston johtokunnan kahdelle tehtävälle (johtokunta ja kesäyliopistotoiminta). Projektien ja kesäyliopistotoiminnan määrärahat ovat sitovia nettomääräisinä, muut bruttomääräisinä. Esitetyt perustelut eivät ole sitovia. Jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2004 taulukko on talousarvion lopussa liitteenä. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat sitovia liitolle perittävältä kokonaismäärältään, kuntien kesken lopullinen jakauma täsmentyy maakuntahallituksen päätöksellä sen jälkeen kun verohallinnolta saadaan kunnallisverotiedot verovuodelta Suunnitelman mukaiset poistot eivät talousarviossa ole sitovia, vaan poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä. 8 HÄMEEN LIITTO

9 2. Maakuntavaltuusto Toiminnalliset tavoitteet päätetään maakunnan työllisyysstrategia 2004 hyväksytään maakuntakaava vuonna 2004 laaditaan maakuntasuunnitelma Häme 2030 vuonna 2005 laaditaan Hämeen maakuntaohjelma ja tarpeelliset EU-ohjelmat vuonna 2006 pidetään vuosittain valtuustoseminaari, Suomen Kuntaliiton kanssa maakuntapäivä ja Häme-päivä Määräraha ja tuloarvio Maakuntavaltuusto Talousarvio Maakuntavaltuusto TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Maakuntavaltuuston toimintatulot muodostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista. Vuosittain on varauduttu kahteen maakuntavaltuuston kokoukseen, Suomen Kuntaliiton kanssa järjestettävään maakuntapäivään, valtuustoseminaariin sekä Häme-päivän järjestämiskuluihin. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan käyttövara on 700 euroa/vuosi. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

10 3. Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kuntayhtymän tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastusviranomaisena tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja yhdessä tuottavat sellaisia tarkastusarviointeja ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista, oikeaa ja tuloksellista hoitamista. Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2004 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2003 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat työstään valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Määräraha ja tuloarvio Talousarvio Tarkastuslautakunta TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 Tarkastuslautakunta euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Tarkastuslautakunnan toimintatulot koostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista. Tarkastuslautakunnalle on varattu määrärahat neljän kokouksen kustannuksiin. Maakuntavaltuusto on valinnut vuosien tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:n 10 HÄMEEN LIITTO

11 4. Maakuntahallitus Toiminnalliset tavoitteet laaditaan ehdotus maakuntakaavaksi valtuustolle keväällä 2004 tehdään ehdotus maakuntasuunnitelmaksi Häme 2030 vuonna 2005 laaditaan Hämeen maakuntaohjelma ja tarpeelliset EU-ohjelmat vuonna 2006 hyväksytään maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosittain päätetään maakunnan kehittämisrahoista ja kansallisen ja EU-rahoituksen osalta Maakuntahallitus valvoo liiton etua, edustaa ja tekee sen puolesta sopimukset ja muut sille määritellyt tehtävät. Maakuntahallitus hyväksyy liiton osalta alueiden kehittämislain (602/2002) mukaiset maakuntaohjelman toteutussuunnitelmat, ohjelmasopimukset sekä päättää maakunnan kehittämisrahan ja siihen liittyvän EU-rahoituksen käytöstä. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet edustavat Hämeen liittoa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tilaisuuksissa. Hallitus tekee vuonna 2004 lopullisen esityksen maakuntakaavaksi ja tekee ehdotuksen maakuntasuunnitelmaksi ja laatii maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Hallitus myöntää vuosittain Hämeen kulttuuripalkinnon ja päättää Häme-päivän järjestämisestä. Määräraha ja tuloarvio Maakuntahallitus Talousarvio Maakuntahallitus TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Maakuntahallituksen tulot kertyvät jäsenkuntien maksuosuuksista. Maakuntahallitukselle on varattu vuosittain 11 kokouksen määrärahat. Puheenjohtajan käyttövara on euroa/vuosi. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

12 5. Varsinainen toiminta Maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntasuunnitelman mukaisesti Hämeen visiona vuodelle 2020 on se, että yhteistyössä toimiva Häme tarjoaa vuonna 2020 vetovoimaisen toimintaympäristön kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille, joiden toiminta perustuu korkeaan teknologiaan ja verkostoitumiseen. Korkeatasoiset julkiset palvelut tukevat yritystoiminnan menestystä. Häme on osa Etelä-Suomea, joka on maailmalle markkinoitu ja maailmalta helposti saavutettavissa. Hämeessä uudet kulttuurit, ajatukset, kyvyt ja elämykset liitetään osaksi maakunnan nuorekasta ja kannustavaa identiteettiä. Häme on innovatiivinen, luonnonläheinen ja turvallinen elinympäristö, jossa työ, asuminen, opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestävällä tavalla. Hämäläinen on harkitsevainen, osaava ja osallistuva kansainvälinen suomalainen. Varsinaisen toiminnan toimintatulot nousevat vuoden 2002 tilinpäätöksestä 3,4 prosenttia ( euroa) talousarviovuodelle Vuoden 2003 talousarviosta toimintatulot kasvavat 2,1 prosenttia ( euroa) talousarviovuonna Suunnitelmakauden loppua kohti toimintatulot laskevat lievästi. Toimintatulot muodostuvat myyntituloihin sisältyvistä jäsenkuntien maksuosuuksista (97,8 %), sisäisistä myyntituloista kesäyliopistolta ja projekteilta (1,6 %) sekä loput ( 0,6 %) tuista ja muista tuotoista. Varsinaisen toiminnan toimintamenot nousevat vuoden 2002 tilinpäätöksestä vuodelle ,1 % ( euroa). Vuoden 2003 talousarviosta toimintamenot kasvavat 1,3 prosenttia ( euroa) talousarviovuonna Menojen lisäys jää pieneksi, koska varsinaisessa toiminnassa ei ole mukana euron varausta rakennusten kunnossapitoon. Suunnitelmakauden loppua kohti toimintamenot pysyvät samantasoisina. Määräraha ja tuloarvio Maakuntahallitus Talousarvio Varsinainen toiminta TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Netto Perustelut Varsinaiseen toimintaan sisältyvät liiton kaikki muut toiminnat paitsi edellä esitetyt luottamustoimielimet, projektit ja kesäyliopiston johtokunta ja kesäyliopistotoiminta. 12 HÄMEEN LIITTO

13 Varsinaisen toiminnan toimintakate talousarviovuonna 2004 on negatiivinen euroa. Suunnitelmakaudella toimintakate on samaa tasoa ja loppua kohti negatiivinen kate hieman suurenee. Alijäämät katetaan edellisten tilikausien ylijäämällä. Vuoden 2004 palkkakustannuksissa on varauduttu 3,5 % kasvuun loppuvuoden 2003 palkkatasosta laskettuna. Varsinaisessa toiminnassa on laskettu palkkamäärärahat 22 henkilölle, joista kolmelle sijaiselle. Vuoden 2004 alusta esityksessä siirretään varsinaisesta toiminnasta yhden vakinaisen osa-aikaisen (50 %) henkilön palkkamäärärahat sosiaalikuluineen 80 prosenttisina Tavoite 2 ohjelmaan pääasiallisten työtehtävien vuoksi ja loppu 20 % jää varsinaisen toiminnan palkkavarauksiin. Vastaavasti varsinaiseen toimintaan siirretään yhden erikoissuunnittelijan palkka- ja sosiaalikuluvaraukset Koulutusstrategia -projekteista, mikä päättyy , joskin vuonna 2003 alkava Stiment projekti työllistää ja rahoittaa noin 31 % ao. henkilön palkkauskuluista. Määrärahavaraus on varsinaisessa toiminnassa uusi, vaikka henkilö vakinaistettiin lukien, mutta palkkamäärärahavaraukset ovat olleet Koulutusstrategia-projektissa. Varsinaisessa toiminnassa on kaksi osa-aikaista (50 % ja 60 %) työntekijää. Huoneistojen kunnossapitoon vuodelle 2004 on varattu euroa. Investointiosassa talousarviovuodelle 2004 esitetään euron määrärahaa käytettäväksi viraston ilmastointikoneen uusimiseen ja kopiohuoneen hyllyjärjestelyihin. Investointi on tarkoitus rahoittaa kassavaroin. Toimintasuunnitelman investointiosassa esitetään euroa vuodelle 2005, millä on tarkoitus muuttaa viraston saunaosasto kirjasto- ja kokoushuoneeksi sekä tehdä mahdollisia muita pienempiä muutoksia. Investointien rahoittamiseksi vuonna 2005 joudutaan ottamaan pitkäaikaista lainaa euroa. Vuonna 2004 laaditaan Hämeen liitolle henkilöstöpoliittinen ohjelma. Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti tietotaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Henkilöstön työkyvyn ylläpitohankkeeseen on varauduttu eurolla. Henkilöstöä aktivoidaan omaehtoiseen liikuntaan mm. jatkamalla työantajan osallistumista syntyneisiin liikuntakustannuksiin (max.70 euroa/v/hlö), järjestämällä yhteinen liikuntasalivuoro kerran viikossa ja suorittamalla kävelykuntotesti vuosittain. Koska henkilökunta on liiton tärkein voimavara, pidetään henkilökunnan työhyvinvoinnista huolta. Henkilöstön työterveyspalveluja yleislääkäritasoisine sairaanhoitopalveluineen jatketaan. Liiton asiakirjahallinto uudistetaan vuonna Brysselissä sijaitsevan kolmen liiton yhteisen EUtoimiston rahoitukseen on varattu euroa (40 % yhteisistä menoista) sekä Etelä-Suomen maakuntien liittouman menoihin (11 % yhteisistä menoista). Suomen Kuntaliiton vuosittaiseen palvelumaksuun on varattu euroa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

14 5.1 Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Toiminnalliset tavoitteet tehdään vuonna 2005 Hämeen maakuntasuunnitelma 2030 laaditaan yhteistyöasiakirja Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liittojen kanssa vuonna 2004 toteutetaan vuosittain kymmenkunta liiton EU-toimiston kautta tuettua kansainvälistä hanketta uudistetaan viestintästrategia vuonna 2004 toteutetaan maakunnan yhteinen Häme-markkinointi vuonna 2004 ja Häme Senaatintorilla vuonna 2005 Hämeen maakuntasuunnitelma vuodelle 2020 hyväksyttiin vuoden 2001 syysvaltuustossa. Hämeen maakuntasuunnitelma 2020 ohjaa niin maakuntakaavoitusta kuin aluekehittämistä. Maakuntasuunnitelma uudistetaan maakuntasuunnitelmaksi Häme 2030 vuonna 2005 toimintansa aloittavan maakuntavaltuuston ensimmäisenä vuonna. Yhteistyö Etelä-Suomessa Hämeen liitto on yksi seitsemän maakunnan muodostamaa Etelä-Suomen maakuntien liittoumaa. Maan neljä maakuntien liittouma-aluetta on vahvistettu myös EU:n tilastollisen aluejaon NUTS 2 tasoiksi. Hämeen liiton tavoitteena on voimistaa ja vakiinnuttaa Etelä-Suomen liittouman asemaa erityisesti suhteessa valtiovaltaan ja kansainvälisiin toimijoihin. Liittouman toiminta vuonna 2004 perustuu liittouman visioon ja toimintastrategiaan Toimintastrategian arvioinnin pohjalta uusitaan liittouman toimintastrategia vuonna 2005 vuosille Vuonna 2004 Etelä-Suomen maakuntien liittouman toiminnan painopisteinä ovat Etelä-Suomen tavoitteellisen aluerakenteen täydentäminen liikenteen ja asumisen osalta, tulevaan EU-rakennerahastokauteen vaikuttaminen muun muassa InnoElli-hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta ja EU:n laajenemiseen varautuminen erityisesti Kasvukolmihanketta syventämällä. Hämeen liiton alueellisen edunvalvonnan kannalta on keskeistä yhteistyö Päijät-Hämeen liiton kanssa. Yhteistyötä tehdään lukuisten hankkeiden lisäksi yhteisessä Hämeen kansanedustajaryhmässä sekä ylläpitämällä liittojen ja Itä-Uudenmaan liiton yhteistä EU-toimistoa Brysselissä. Hämeen liitto toteuttaa yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa yhteistä Hämeohjelmaa. Vastaavasti laaditaan Varsinais-Suomen liiton kanssa yhteisiä hankkeita koskeva kehittämisohjelma. Kansainvälinen yhteistyö Liitto hyödyntää Kuntaliiton maakuntaliitoille tarjoamia palveluja ja on Euroopan alueiden liiton (AER) jäsen. Liiton kansainvälisessä toiminnassa muodostetaan yksittäisten hankkeiden kautta pitempiaikaisia yhteistyösuhteita. Liiton kansainvälisen toiminnan alueellinen painopiste on Itämeren alue. Tämän johdosta liitto osallistuu aktiivisesti Itämeren alueiden yhteistyöverkoston (BSSSC). Liitto kuuluu European Cultural Network yhteistyöverkostoon, jonka kautta toteutetaan vuonna 2004 yhteistyöhankkeita. Liitto on solminut vuonna 2002 yhteistyösopimuksen puolalaisen Podlaskien maakunnan kanssa ja vuonna 2003 unkarilaisen Jász-Nagykun-Szolnok ín kanssa. Liitto pyrkii solmimaan vastaavia yhteistyösopimuksia myös muiden yhteistyöalueiden kanssa. Liitto edistää kansainvälistymistä maakunnan sisällä kolmen maakunnan yhteisen kansainvälisen verkoston avulla. Hämeen liitto maakunnallisen yhteistyön edistäjänä Hämeen liitto toimii maakunnan kunnanjohtajien kokouksen sihteeristönä. Kokous toimii myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen neuvottelukuntana. Hämeen liitto tekee yhteistyötä syntyneiden kolmen aluekeskusohjelman sekä kokeiltavan Hämeenlinnan seutuhallinnon kanssa työn ja hallinnon päällekkäisyyksiä välttäen. Julkisten peruspalvelujen kehittämistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa viedään eteenpäin perustetun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän työskentelyn kautta. Liitto tukee maakunnan nuorisoparlamentin ja seniorisenaatin toimintaa. Viestintä Hämeen liiton viestintää toteutetaan viestintästrategian avulla, joka uusitaan vuonna 2004 samaan 14 HÄMEEN LIITTO

15 aikaan, kun liitolle tehdään oma organisaatiokohtainen strategia. Eri projekteille luodaan tarvittaessa oma viestintäsuunnitelma, joka kytkeytyy liiton varsinaiseen viestintästrategiaan. Liiton visuaalinen ilme uusitaan vuonna Luotaus on osa liiton viestintää ja sen kautta selvitetään toimintaympäristön muutoksia. Luotausta toteutetaan mediaseurannan avulla. Liiton mainetta selvitetään oman tutkimuksen avulla. Liitto pitää yllä yhteyksiä eri sidosryhmiinsä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja viestittämällä eri tahoille. Sidosryhmistä keskeisimpiä ovat luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja tiedotusvälineet. Liiton viestintä jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Molempien olennainen osa on sähköinen viestintä. Liiton viestinnän kautta tehdään liittoa ja Hämettä tunnetuksi niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolella. Kansainväliseen viestintään keskitytään vuonna 2004 aiempaa enemmän. Hämeen liiton viestintä tukee maakunnan markkinointia Häme-markkinointi hankkeen kautta. Viestinnässä keskeisiä kanavia ovat Hämeen liitto tiedottaa lehti, Hämeen Myr tiedottaa lehti, julkaisut, tiedotteet ja niiden sähköinen jakelu sekä Internet-verkkopalvelu. Hämeen Myr tiedottaa lehti uudistetaan vuoden 2004 aikana. Liitto toteuttaa maakunnallista markkinointikampanjaa yhteistyössä kuntien ja seutukuntien kanssa. Tarkoituksena on saada maakunnallisella yhteisesiintymisellä näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta maakunnan useiden tahojen markkinointiponnisteluille. Liiton toteuttamassa hankkeessa painotetaan eritoten tapahtumien ja matkailun sekä asumisen osuutta. Markkinointikampanjassa vuonna 2004 toteutetaan televisionäkyvyyttä parantava osuus sekä Hämeen asumispäivät Vuoden 2005 markkinointi keskittyy Helsingin Senaatintorilla pidettävään Häme Helsingissä tapahtumaan. Liiton markkinoinnissa varaudutaan tukemaan maakunnassa pidettäviä valtakunnallisia tapahtumia, kuten Kuninkuusravit 2006 Forssassa. 5.2 Aluekehittäminen Toiminnalliset tavoitteet toteutetaan Hämeen maakuntaohjelmaa EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien avulla laaditaan vuoden 2006 aikana uusi maakuntaohjelma vuosille ja tarpeelliset EU-ohjelmat kootaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma toteutetaan toimialakohtaisia hankekokonaisuuksia laaditaan vuosittain maakunnan aluekehityksestä ja maakuntaohjelman toteutumisesta seurantaraportti edistetään maakunnan koulutusjärjestelmien ja osaamisen kehittämistä hyväksytyn strategian pohjalta Toimintasuunnitelmakauden aluekehittämisessä toiminnot painottuvat nykyisen ohjelmakauden ohjelmatyön toimeenpanoon ja vuonna 2007 käynnistyvään uuteen ohjelmakauteen valmistautumiseen. Maakuntaohjelma ja sitä toteuttavat rahoitusohjelmat Maakuntaohjelman toteutusta jatketaan uuden aluekehityslain hengessä ja sen suomin mahdollisuuksin. Ohjelman toteutuksessa keskeiset vuosittain, yhdessä seutukuntien ja valtion aluehallinnon kanssa laadittavat asiakirjat ovat maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja tavoite 2-ohjelman yhteistyöasiakirja, joilla pyritään määrittelemään ja ohjaamaan maakuntaohjelman toteutukseen vuosittain tarvittavat resurssit. Kummankin asiakirjan laadinnassa liitolla on koordinointivastuu. Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelma on edelleen keskeinen maakuntaohjelman toteuttamisen väline. Toteuttamissuunnitelmatyöllä pyritään parantamaan TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

16 muiden kansallisten kehittämismäärärahojen ja EU:n rakennerahastovarojen suuntaamista maakunnan kehittämiseen. Osa vuosittaisesta tavoite 2 ohjelmarahoituksesta kohdennetaan suoraan liiton päätöksillä kehittämishankkeille. Kansallisesta kehittämisrahoituksesta liiton kautta kulkee maakunnan kahden osaamiskeskuksen ja aluekeskuksen perusrahoitus sekä ns. vapaa maakunnan kehittämisraha, jota toimintasuunnitelmakaudella on tarkoitus kohdentaa erityisesti maakunnan koulutuksen ja osaamisen kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Näitä määrärahoja koskevien hankehakemusten käsittely, toteutuksen seuranta ja maksatukseen liittyvät tehtävät sitovat osaltaan liiton viraston aluekehitystyöhön käytettävissä olevia resursseja. Vuoden 2006 aikana laaditaan uusi maakuntaohjelma vuosille Ratkaisut vuonna 2007 alkavalle rakennerahastokaudelle ovat vielä avoimia, mutta Etelä-Suomen liittouman yhteisesti hyväksymä tavoite on, että Etelä-Suomessa jatkuisi nykyistä Tavoite 2 -ohjelmaa vastaavat EU:n rakennerahastojen alueelliset tukitoimet. Vuoden 2006 aikana on varauduttava laatimaan tähän liittyvät ohjelmaesitykset. Elinkeinorakenteen uudistaminen Voimassa olevan maakuntaohjelman yksi keskeisiä elementtejä on edistää maakunnan elinkeinorakenteen uudistumista käynnistämällä kehitystyötä maakuntaohjelmassa määritellyillä toimialoilla sekä tehtyjen toimialalinjausten periaatteiden ja maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymien toimialakokonaisuuksien mukaisesti. Tarvittavaa kehittäjätahojen yhteistyötä järjestetään hankkeiden käynnistämisessä ja vaikutusten seurannassa. Toimialakohtainen hankkeistus ja arviointi käynnistyy seuraavilla toimialoilla: metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, matkailun liiketoiminta, puutuoteteollisuus, elektroniikkateollisuus, e-oppimistuotteet ja palvelut, kulttuuriteollisuus, ympäristöliiketoiminta ja logistiikka. Lisäksi toimialakohtainen kehitys edellyttää yritysten innovaatioympäristön kehittämistä kuten toimialakohtaista osaamisintensiivisen yrityspalvelun sekä tiedon tuotannon ja siirron lisäämistä. Ensimmäinen toimialakohtainen seurantaraportti tehdään syksyllä Koulutusstrategian toteuttaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Maakunnan osaamista ja siihen liittyen alueellista koulutusta ja innovaatiotoimintaa kehitetään maakuntavaltuuston syksyllä 2003 hyväksymän koulutuksen ja osaamisen strategian määrittelemillä linjoilla. Suunnittelukaudella edistetään maakunnallista tietoyhteiskuntakehitystä. Tavoitteena on käynnistää suunnitelmia ja toimenpiteitä vahvistava, koordinoiva ja kehittävä strategiatyö tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi. Julkisten peruspalvelujen kehittämistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa viedään eteenpäin perustetun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän työskentelyn kautta Seutujen kehittäminen Seutukuntia ja seutuistumista edistetään ja tuetaan olemalla mukana seutukuntien aluekeskusohjelmaja seutukokeilutyössä sekä integroimalla seutukunnissa tehtävä kehittämistyö kiinteäksi osaksi maakunnallisia kehittämisprosesseja. EU:n alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) ohella tarkistetaan kansallisen maaseutupoliittisen ohjelman hyödyntämismahdollisuudet maakuntaohjelman maaseudun kehittämistavoitteissa. Yhteisöaloitteita ja muita varsinaisiin tavoiteohjelmiin kuulumatottomia EU-rahoitusmuotoja pyritään myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään maakunnan kehittämistavoitteiden rahoitukseen. Liitto on mukana kaikissa Interreg III osioissa ja sekä EAKR:n että ESR:n innovatiivisissa toimissa. Suunnittelukaudella on tarkoitus tehdä myös uusia hakemuksia näihin rahoitusinstrumentteihin. Aluekehityksen seurantaraportti ja tietopalvelu Maakunnan aluekehityksen tilasta laaditaan vuosittain seurantaraportti maakuntavaltuustolle. Seurantatietojen ohella pyritään yhdessä valtion viranomaisten, seutukuntien ja muiden toimijoiden kanssa kehittämään myös yhteisiä tietopalveluja ja alueellisia ennakointimenettelyjä. Liitto jatkaa kunnille ja muille tahoille suunnattua tietopalvelun tuottamista. Tietopalvelun avulla jäsenkunnat saavat tilasto- 16 HÄMEEN LIITTO

17 aineistoa edullisemmin ja työstetymmässä muodossa Aluesuunnittelu Toiminnalliset tavoitteet maakuntakaava valmistellaan vuorovaikutteisena prosessina kevään 2004 maakuntavaltuustoon edistetään maakuntakaavan toteuttamista antamalla lausuntoja maankäytöstä ja viranomaisyhteistyöllä tuetaan asumisen ja rakentamisen yhteistyötä, markkinointia ja laadullista kehittämistä edistetään raideliikenteen kehittämistä koskevassa ohjelmasopimuksessa esitettyjen hankkeiden toteuttamista luodaan valmiudet VT 2 kehittämistoimenpiteille ja laaditaan VT Hämeenlinna-Lahti-Kouvola kehittämisselvitys osallistutaan suojelusuunnitelmien laadintaan tärkeille pohjavesialueille laaditaan jätehuollon pitkäntähtäimen tarveselvitys tuetaan luonnon- ja kulttuuriympäristön tutkimusta ja hoitoa sekä virkistys- ja matkailukäyttöä. Maakuntakaava ja sen toteuttaminen Aluesuunnittelun tärkein tehtävä on maakuntakaavan laatiminen laajana vuorovaikutteisena prosessina. Maakuntakaavan valmistuttua keskitytään maakuntakaavan ja sen tavoitteiden toteuttamiseen. Maakuntakaavan ehdotusvaiheen käsittely painottuu vuoteen Ehdotus on nähtävillä talvella Lopullinen ehdotus valmistuu valtuustokäsittelyyn kevätvaltuustoon Maakuntakaavan vahvistamisprosessi ajoittuu vuoteen Lähtökohta-aineistona maakuntakaavoituksessa on vuonna 1996 maakuntavaltuustossa hyväksytty ja vuonna 1998 vahvistettu 5. vaiheen seutukaava. Maakuntakaavalla tuetaan Euroopan unionin aluekehityksen ja aluesuunnittelun suuntaviivoja sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joita sovitetaan maakunnalliseen ja seudulliseen maankäyttöön. Tavoitteena maakuntakaavalla on, tukeutuen sijaintiin ja parantuneeseen yhteysverkkoon sekä monipuoliseen ympäristöön, kehittää Hämettä vetovoimaisena asuinmaakuntana, houkuttelevana yritysten sijoitusalueena ja vetovoimaisena vapaaajan maakuntana. Tähän pyritään hyödyntämällä Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan kasvavan väestö- ja työpaikkamäärän luomia kasvumahdollisuuksia ja kehittämällä Hämettä osana Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykettä. Maakuntakaavalla selvitetään maakunnan mahdollisuudet nykyistä selvästi korkeampaan väestö- ja työpaikkakasvuun. Maakunnan asumisolojen kehittämisessä kiinnitetään huomiota monipuoliseen asunto- ja asuinympäristötarjontaan ja asumisen laadulliseen kehittämiseen. Edistetään asuntorakentamisen koordinointia kaupunkiseuduilla ja asumisen markkinointiyhteistyötä. Edistetään asunto- ja muun rakentamisen laadullista kehittämistä yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Aluekehittäminen sekä kansainvälinen, kansallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö Aluesuunnittelulla toteutetaan pitkäntähtäimen alueidenkäyttötavoitteita sekä maakuntasuunnitelman tavoitteita ja edistetään aluekehitystyötä. Seutukaavan ja maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita toteutetaan maakuntaohjelman kautta kansallisilla kehittämisprojekteilla sekä Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelman, EU:n Interreg ohjelman ja muiden yhteisöaloitteiden kautta. Liiton mittavin tällainen projekti on vuosina toteutettava Via Baltica Nordica kehitysvyöhyke projekti. Lisäksi osallistutaan Etelä-Suomen maakuntien liittouman alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevaan yhteistyöhön. Itämeren Interreg III B -ohjelmaa ja muita EU:n yhteisöaloitteita sekä rahoitusinstrumentteja käytetään kansainvälisen aluesuunnitteluyhteistyön välineinä. Hämeen liiton kautta hoidetaan Suomen kansallisen Interreg III B/C työryhmän asiantuntija/ sihteeritehtävät. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

18 Liikennejärjestelmä Liikennesuunnittelussa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Pääradalla valmistellaan nopean junaliikenteen ja palvelukykyisen taajamajunaliikenteen aloittamista kehittämällä asemanseutuja vetovoimaisiksi asunto- ja työpaikka-alueiksi. Pääradan ja Kolmostien liityntä- ja rinnakkaisyhteyksiä kehitetään tavoitteellista aluerakennetta tukeviksi Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkiseuduilla. Pääradan liikennöitävyys ja kapasiteetin riittävyys pyritään varmistamaan sekä nopeiden junien että hitaamman liikenteen tarpeisiin. Riihimäen matkakeskusta ja Forssan kaupunkiseudun rautatieasemaa Humppilassa kehitetään Via Baltica Nordica hankkeen yhteydessä. Raideliikennettä kehitetään edistämällä sitä koskevan ohjelmasopimuksen toimenpiteitä yhteistyössä osapuolien kanssa. Päätieverkon kehittämisessä painopisteitä ovat VT 2 Helsinki-Pori ja Hämeenlinna-Lahti-Kouvola VT 10/ 12 Hämeenlinna-Lahti yhteysvälien kehittäminen. Selvitetään vaihtoehtoisten VT10 tien toteuttamisratkaisujen toteuttamista ja vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Osallistutaan VT 2 Helsinki-Pori yhteysvälin ohjausryhmän ja VT10/12 Hämeenlinna-Lahti-Kouvola yhteysvälin neuvottelukunnan työskentelyyn. Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla jatkuu niille laadittujen liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutumisen edistäminen ja seuranta. Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (KEHYLI) aiesopimus päivitetään vuosittain. Osallistutaan Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevien maaseutukylien liikenteen rauhoittamissuunnitelman laatimistyöhön. Yhdyskuntien tekniset järjestelmät Liitto osallistuu yhdessä kuntien ja alueellisen ympäristöhallinnon kanssa yhdyskuntatekniikkaan liittyvien seudullisten ja maakunnallisten toimenpiteiden ohjelmointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä alueellisten vesihuoltoratkaisujen toteutukselle, jätehuollon kestävälle kehittämiselle sekä paikallisten, uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämiselle. Vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään ja koordinoidaan yhteistyössä ympäristö- ja maatalousviranomaisten, maatalouden järjestöjen, tutkimuslaitosten ja kuntien kanssa. Alueellisille ja paikallisille toimijoille välitetään ajankohtaista tietoa EU:n ympäristöpolitiikasta ja aloitteista. Ajantasaistetaan ilmastonmuutokseen vaikuttavien kasvihuonekaasupäästöjen maakunnallinen taselaskenta ja laaditaan siihen perustuva toimintaohjelma. Mikäli esitys EU:n komission, ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen väliseksi kolmikantaiseksi yleissopimukseksi toteutuu, hanke sisältyy osaksi edellä mainittua yleissopimusta. Seudullinen vesihuollon suunnittelu jatkuu Lounais- Hämeessä. Kiviainesvarojen kestävää käyttöä edistetään turvaamalla yhdyskuntien kiviaineshuollon maankäytölliset tarpeet ja sovittamalla toimintaa luonnon- ja maisemansuojelun tavoitteisiin. Osallistutaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektin raportointiin yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaa jatketaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2006 mennessä maakunnan kaikille tärkeille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat riskikartoituksineen. Maakunnallisen jätehuollon suunnittelun ja koordinoinnin tavoitteena on jätehuollon järjestäminen taloudellisesti ja korkeatasoisesti, jätemäärien vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen sekä jätehuollon tarvitsemien pitkäntähtäimen aluetarpeiden turvaaminen. Alan yritystoiminnan ja hyötykäytön lisäämiseksi edistetään uusiomateriaalien jalostuksen ja hyötykäytön liiketoimintaedellytyksiä. Käynnistetään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan liittojen kesken alueellisten jätehuollon toiminta-alueiden puitteissa jätehuoltoalueiden pitkän ajanjakson tarveselvitys ja aluevarausten maakunnallinen suunnittelu. Samassa yhteydessä selvitetään myös muita maankäytön erityistarpeita mm. ampumaurheilualueita. Aluesuunnittelulla ja aluekehittämistoimilla tuetaan maakaasun länsiputken toteuttamista siten, että maakaasun länsiyhteys Riihimäeltä Turkuun toteutuisi vuoteen 2008 mennessä. Paikallisten, uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämismahdollisuuksia, energialähteitä ja käyttökohteita selvitetään yhteistyössä kuntien ja energia-alan toimijoiden kanssa. 18 HÄMEEN LIITTO

19 Luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö Tavoitteena on edistää luonnonympäristön suojeluun ja hoitoon, luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien turvaamiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä toimenpiteitä yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Tavoitteena on edistää kansallispuistoihin ja muihin maisemiltaan arvokkaisiin kohteisiin liittyvää kestävään ja ohjattuun käyttöön perustuvaa luontomatkailua. Metsäluonnonsuojelua tuetaan osallistumalla tarpeen mukaan metsäluonnon monimuotoisuutta edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Liitto edistää maakunnan asukkaiden virkistyspalveluita ja luo mahdollisuuksia luonnon- ja kulttuuriympäristöön tukeutuvan matkailun kehittämiselle yhteistyössä kuntien kanssa. Tuetaan laajoja kehittämisvyöhykkeitä Hämeen järviylängöllä, Evon alueella, Hauhonreitin vesistöalueella ja Vanajaveden laaksossa. Hämeen virkistysalueyhdistyksen kautta edistetään virkistysalueiden maanhankintaa ja alueiden rakentamista, ylläpitoa ja selvitystyötä. Edistetään virkistystä ja luontomatkailua tukevia reitistö- ja muita kehittämishankkeita. Hämäläisen kulttuuriympäristön tutkimusta, hoitoa ja siitä tiedottamista tuetaan ja edistetään alueellisen kulttuuriympäristöohjelman mukaisesti. Kulttuuriympäristön ja luonnon vuorovaikutusta korostetaan maakunnan vetovoimaisuuden kehittämisessä ja maakunnan markkinoinnissa. Maakuntakaavan kulttuuriympäristötavoitteiden toteutumista ohjataan ja seurataan. Kulttuuriympäristön maakunnallista toimijakenttää vahvistetaan. Rakennetun ympäristön suunnittelun ohjauksessa edistetään valtioneuvoston hyväksymien arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja rakennusperintöstrategian tavoitteiden toteutumista. Kuntien kulttuuriympäristöohjelmien ja hoidon toteutumista edistetään. Osallistutaan vuotuisten Euroopan rakennusperintöpäivien järjestelyihin ja kansallisten teemavuosien toteuttamiseen. Arkeologisia inventointeja kiirehditään. Muinaisjäännösten luettelo julkaistaan painotuotteena. Kulttuurimaiseman maakuntatasoista tutkimusta jatketaan ja syvennetään Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen pohjalta ja yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Liiton verkkopalveluun liittyvää maakunnallista kulttuuriympäristösivustoa täydennetään ja kehitetään. Kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa -hankkeen tulokset julkaistaan ympäristöministeriön painotuotteena. Viranomaisyhteistyö ja lausunnot Tehdään maankäytön ja ympäristön suunnitteluun liittyvää viranomaisyhteistyötä kuntien, alueviranomaisten ja valtion viranomaisten kanssa sekä ollaan mukana maakunnallisesta näkökulmasta keskeisissä yhteistyöryhmissä. Vastataan maakunnan YVA-ryhmän työskentelystä ja sen käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta. Annetaan lausuntoja kuntien kaavoista ja muista suunnitelmista ja osallistutaan seutu-/maakuntakaavan kannalta keskeisiin neuvotteluihin. Paikkatietotekniikka Liiton kaikessa suunnittelu- ja kehittämistyössä hyödynnetään paikkatietojärjestelmään perustuvia menetelmiä ja aineistoja. Omia aineistoja täydentävinä käytetään ympäristöministeriön ja Suomen ympäristö-keskuksen yhteistyönä tekemän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) sekä ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) paikkatietopohjaisia tietosisältöjä. Henkilökunnan osaamista ja viranomaisten välistä yhteistyötä kehitetään. Osana Via Baltica Nordica projektia toteutetaan maakuntakaavoituksen vuorovaikutteiset Internetsivut. EU:n komission alueellisten paikkatietojärjestelmien kehittämiseen tähtäävässä INSPIREaloitteessa Hämeen liitto toimii suomalaisena yhteystahona ja koordinaattorina TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

20 6. Projektit Määräraha ja tuloarvio Maakuntahallitus Talousarvio Projektit TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Suurin osa projekteista toteutetaan liiton ulkopuolisella rahoituksella siten, että niihin ei sitoudu jäsenkuntaosuuksia. Hämeen markkinointiprojektissa ja Toimialaselvitykset-projektissa vain osa projektin kuluista on projektitalousarviossa ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavana ja osa em. projektien kuluista on varsinaisessa toiminnassa jäsenkunta-osuuksilla rahoitettavana. Suunnitelmakaudelle on eritelty ainoastaan ne projektit, jotka ovat saaneet hyväksytyt rahoituspäätökset projektien rahoittajatahoilta. Tämä selittää vuosien 2005 ja 2006 alhaista tasoa. Toimialakehityksen jatkoa on valmisteltu vuodelle 2005 volyymiltaan euron suuruisena, josta rahoituspäätös on mahdollista tehdä vielä vuoden 2003 puolella. Maakunnallisen markkinoinnin kustannusten arvio vuodelle 2005 on euroa, josta rahoituspäätökset pyritään tekemään vuonna Suunnitelmakaudella huomioon otetuille projekteille osoitetaan seuraavat henkilöresurssit: (1) Tavoite 2 -ohjelman koordinointi: ohjelmapäällikkö ja maakunta-asiamies (2) Via Baltica Nordica -projekti: projektipäällikkö ja projektikoordinaattori, (3) Alueelliset työllisyysstrategiat (Optimi-projekti): Projektikoordinaattori ja (4): Stiment- ohjelman toteutus Hämeessä/ Etelä-Suomessa: erikoissuunnittelijan työpanosta noin 31 %. Via Baltica Nordica projektin vuosittaisista kuluista hallinnointikulut ja niitä vastaavat tuotot käsitellään liiton tuloslaskelmassa ja projektipartnerien kulut rahoitustapahtumina. Optimi-projektissa koko projektin kulut, myös partnereiden ja niitä vastaavat tuotot käsitellään liiton vuosittaisessa tuloslaskelmassa 20 HÄMEEN LIITTO