Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2006. Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004-2006 1"

Transkriptio

1 Häme Region Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2004 Hämeen liiton julkaisu IB:57 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 2 HÄMEEN LIITTO

3 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2004 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

4 ISSN Julkaisu IB:57 Hämeenlinna 2003 Kansikuva: Veli-Matti Pitkänen 4 HÄMEEN LIITTO

5 Sisällysluettelo Hämeen keskeiset tavoitteet 7 Käyttötalousosa 8 1.Yleisperustelut 8 2. Maakuntavaltuusto 9 3. Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Varsinainen toiminta Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Aluekehittäminen Aluesuunnittelu Projektit Tavoite 2 ohjelma Via Baltica Nordica Development Zone -projekti Alueelliset työllisyysstrategiat (Optimi-projekti) Uudet menetelmät yrittäjyyden kehittämisessä (STIMENT-ohjelma) Hämeen markkinointiprojekti Toimialaselvitykset Kesäyliopisto Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista 28 Tuloslaskelmaosa 29 Investointiosa 30 Rahoitusosa 30 Kuntien maksuosuudet 32 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

6 6 HÄMEEN LIITTO

7 Hämeen keskeiset tavoitteet Hämeen maakuntaohjelman tavoitteet vuosittain yli 600 uutta työpaikkaa vuosittain 100 uutta yritystä (netto) työttömyys vuonna ,5 % työllisyysaste vuonna 2006 yli 70 % vuosittain yli 300 uutta asukasta Kansainvälisen talouden elpyminen on ollut odotettua hitaampaa, mutta näkymät ovat vähitellen paranemassa. Kansainvälisen talouskehityksen heikkous on näkynyt myös Suomen taloudessa, kun viennin kasvu on selvästi jäänyt aiemmista vuosista. Vuoden 2003 talouskehityksen odotetaan jäävän runsaaseen prosenttiin. Vuoden 2004 osalta ennakoidaan kokonaistuotannon lisääntyvän hieman yli kaksi prosenttia. Pitkäksi venynyt heikon kasvun kausi on alkanut näkyä myös työvoiman kysynnässä, ja työttömyysasteen odotetaan vuoden 2003 loppupuolelle saakka nousevan, mutta vuonna 2004 kääntyvän jälleen laskuun. Vuonna 2004 kotitalouksien ostovoima lisääntyy tuntuvasti palkankorotusten, verokevennysten ja hintojen nousun hitauden vuoksi. Kulutushintojen nousuvauhdin näkymät ovat maltilliset, Suomessa nähtävästi pysytään alle EU:n keskitason. Julkisen sektorin rahoitusylijäämät ovat pienenemässä talouskasvun hitauden, verokevennysten ja menolisäysten vuoksi. Vuoden 2004 osalta ennakoidaan kuntasektorin olevan alijäämäinen ja valtiontalouden ylijäämän poistuvan kokonaan. Taloudellisesti merkittävin toimenpide kuntataloudessa on ansiotulojen verokevennyksen aiheuttama menetys verokertymässä, joka kompensoidaan lisäämällä vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia. Kuntien maltillinenkin menokehitys pitää kuntatalouden kireänä ja rahoitusalijäämäisenä. Hämeen liiton alueella kokonaistalouden kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että maakunnan bruttokansantuotekertymä on jäänyt laman jälkeen olennaisesti jälkeen maan kokonaiskehityksestä. Erityisesti maakunnan perinteinen heikkous viennin vähäisyys on näkynyt alhaisena kokonaistuotannon kasvuna. Vaikka nykyisen suhdannetilanteen vientiin liittyvät ongelmat eivät ole voimakkaasti heijastuneet Hämeeseen, ei tulevaisuuden myönteinen kehitys ole saavutettavissa ilman elinkeinorakenteen selkeää muutosta. Tämän rakennekehityksen tarvetta kiirehtii myös EU:n laajeneminen, jonka vaikutuksesta maakunnan alhaisen tuottavuuden työpaikkoja siirtyy erityisesti Viroon, mutta myös muihin lähialueen maihin. Hämeen liiton maakunnallisten tavoitteiden osalta kehitys on ollut myönteistä. Väestö kasvaa, työttömyys on painunut alle maan keskiarvon, työllisyysaste tavoittaa tällä kehityksellä tavoitteensa ja yritysten lukumäärä on kasvanut. Seutukunnista valoisin kehityskuva on Riihimäen seudulla, mutta myös Hämeenlinnan ja erityisesti Hämeenlinnan kaupungin myönteiset tunnusluvut ovat jatkumassa. Maakunnan kokonaisuuden kannalta tärkeä Forssan seudun kehityskuva on myös paranemaan päin. Forssassa yritystoiminta on vireätä, työvoimakysyntä on vilkasta ja tältä pohjalta on syytä olettaa myös väestötappion kääntyvän suunnitelmavuosina väestön kasvuksi. Hämeen liiton jäsenkuntien talouden osalta rakenteellinen korjaus saatiin vuoden 2002 aikana. Tämän johdoista kuntien taloustilanne on suhteellisesti hieman parantunut. Tästä huolimatta yleinen kuntatalouden kireys ja alijäämäisyys tulee ilman erityistoimia näkymään myös Hämeen liiton alueella. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

8 Käyttötalousosa 1.Yleisperustelut Hämeen liiton vuoden 2004 talousarvio on laadittu siten, että kuntien maksuosuudet nousevat 3 % vuoden 2003 tasosta. Suunnitelmakaudella maksuosuudet muuttuvat kustannustason nousun mukaisesti. Taloussuunnitelmaluvuissa ei ole huomioitu jäsenkuntien maksuosuuksien eikä kustannustason nousua. Liiton varsinainen toiminta jatkuu entisessä laajuudessaan. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat projektit vaihtelevat suuruudeltaan hieman vuosittain. Maakunnallisia yhteistyöhankkeita varten liiton tavoitteena on koota jäsenkunnilta kuntaosuutta yksi euro asukasta kohti vuoden 2005 alusta alkaen. Yhteistyöhankerahoilla rahoitettaisiin maakunnallisia yhteisprojekteja, joita liitto organisoi ja joihin nykyisin pyydetään kunnilta erikseen osallistumis- ja rahoituspäätöksiä kuten esimerkiksi markkinointiprojektissa. Kaikista kuntien yhteistyöhankerahoituksella rahoitettavista hankkeista päättäisi maakuntahallitus. Tyypillistä näille hankkeille on, että niihin saadaan rahoitusta muualtakin kuin kunnista. Vuonna 2004 liiton vakinaisen henkilökunnan määrä on 29 henkilöä, joista varsinaisessa toiminnassa on 24 ja kesäyliopistossa 5. Vakituisesta henkilöstöstä kolme on osa-aikatyöntekijöitä. Toimintasuunnitelmakaudella vakinaisen henkilökunnan määrää ei ole tarkoitus lisätä. Vakituisista noin puolentoista henkilön palkkamäärärahat ovat projekteissa, minkä lisäksi yksi vakituinen henkilö on projektissa, mutta hänellä on sijainen varsinaisessa toiminnassa. Talousarvioesityksessä siirretään varsinaisesta toiminnasta yhden vakituisen osa-aikaisen (50%) henkilön palkkamäärärahat sosiaalikuluineen 80 %:na Tavoite 2 -ohjelmaan pääasiallisten työtehtävien mukaisesti alkaen. Vastaavasti varsinaiseen toimintaan siirretään yhden kokoaikaisen pakkamäärärahavaraukset projekteista, koska Koulutusstrategia-projekti päättyi , joskin vuonna 2003 alkanut Stiment projekti työllistää ja rahoittaa noin 31 % ao. henkilön palkkakuluista. Projekteissa toimii neljä henkilöä päätoimisina ja kaksi osaaikaisina. Liiton jäsenkuntarahoituksen ulkopuolelta rahoitettaviin projektitehtäviin voidaan palkata määräaikaisia henkilöitä. Palkkakustannuksissa on varauduttu 3,5 % kasvuun vuonna 2004 loppuvuoden 2003 palkkatasosta laskettuna. Hämeen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntö säilytetään vuoden 2000 tasolla. Palkkiosääntöä tarkistetaan seuraavalle kunnallisvaalikaudelle. Maakuntavaltuusto määrittelee sitovasti toiminnalliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot - maakuntavaltuuston yhdelle tehtävälle, - tarkastuslautakunnan yhdelle tehtävälle, - maakuntahallituksen kolmelle tehtävälle (maakuntahallitus, varsinainen toiminta ja projektit) - kesäyliopiston johtokunnan kahdelle tehtävälle (johtokunta ja kesäyliopistotoiminta). Projektien ja kesäyliopistotoiminnan määrärahat ovat sitovia nettomääräisinä, muut bruttomääräisinä. Esitetyt perustelut eivät ole sitovia. Jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2004 taulukko on talousarvion lopussa liitteenä. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat sitovia liitolle perittävältä kokonaismäärältään, kuntien kesken lopullinen jakauma täsmentyy maakuntahallituksen päätöksellä sen jälkeen kun verohallinnolta saadaan kunnallisverotiedot verovuodelta Suunnitelman mukaiset poistot eivät talousarviossa ole sitovia, vaan poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä. 8 HÄMEEN LIITTO

9 2. Maakuntavaltuusto Toiminnalliset tavoitteet päätetään maakunnan työllisyysstrategia 2004 hyväksytään maakuntakaava vuonna 2004 laaditaan maakuntasuunnitelma Häme 2030 vuonna 2005 laaditaan Hämeen maakuntaohjelma ja tarpeelliset EU-ohjelmat vuonna 2006 pidetään vuosittain valtuustoseminaari, Suomen Kuntaliiton kanssa maakuntapäivä ja Häme-päivä Määräraha ja tuloarvio Maakuntavaltuusto Talousarvio Maakuntavaltuusto TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Maakuntavaltuuston toimintatulot muodostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista. Vuosittain on varauduttu kahteen maakuntavaltuuston kokoukseen, Suomen Kuntaliiton kanssa järjestettävään maakuntapäivään, valtuustoseminaariin sekä Häme-päivän järjestämiskuluihin. Maakuntavaltuuston puheenjohtajan käyttövara on 700 euroa/vuosi. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

10 3. Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kuntayhtymän tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastusviranomaisena tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja yhdessä tuottavat sellaisia tarkastusarviointeja ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista, oikeaa ja tuloksellista hoitamista. Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2004 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2003 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat työstään valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Määräraha ja tuloarvio Talousarvio Tarkastuslautakunta TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 Tarkastuslautakunta euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Tarkastuslautakunnan toimintatulot koostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista. Tarkastuslautakunnalle on varattu määrärahat neljän kokouksen kustannuksiin. Maakuntavaltuusto on valinnut vuosien tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:n 10 HÄMEEN LIITTO

11 4. Maakuntahallitus Toiminnalliset tavoitteet laaditaan ehdotus maakuntakaavaksi valtuustolle keväällä 2004 tehdään ehdotus maakuntasuunnitelmaksi Häme 2030 vuonna 2005 laaditaan Hämeen maakuntaohjelma ja tarpeelliset EU-ohjelmat vuonna 2006 hyväksytään maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosittain päätetään maakunnan kehittämisrahoista ja kansallisen ja EU-rahoituksen osalta Maakuntahallitus valvoo liiton etua, edustaa ja tekee sen puolesta sopimukset ja muut sille määritellyt tehtävät. Maakuntahallitus hyväksyy liiton osalta alueiden kehittämislain (602/2002) mukaiset maakuntaohjelman toteutussuunnitelmat, ohjelmasopimukset sekä päättää maakunnan kehittämisrahan ja siihen liittyvän EU-rahoituksen käytöstä. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet edustavat Hämeen liittoa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tilaisuuksissa. Hallitus tekee vuonna 2004 lopullisen esityksen maakuntakaavaksi ja tekee ehdotuksen maakuntasuunnitelmaksi ja laatii maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Hallitus myöntää vuosittain Hämeen kulttuuripalkinnon ja päättää Häme-päivän järjestämisestä. Määräraha ja tuloarvio Maakuntahallitus Talousarvio Maakuntahallitus TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Maakuntahallituksen tulot kertyvät jäsenkuntien maksuosuuksista. Maakuntahallitukselle on varattu vuosittain 11 kokouksen määrärahat. Puheenjohtajan käyttövara on euroa/vuosi. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

12 5. Varsinainen toiminta Maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntasuunnitelman mukaisesti Hämeen visiona vuodelle 2020 on se, että yhteistyössä toimiva Häme tarjoaa vuonna 2020 vetovoimaisen toimintaympäristön kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille, joiden toiminta perustuu korkeaan teknologiaan ja verkostoitumiseen. Korkeatasoiset julkiset palvelut tukevat yritystoiminnan menestystä. Häme on osa Etelä-Suomea, joka on maailmalle markkinoitu ja maailmalta helposti saavutettavissa. Hämeessä uudet kulttuurit, ajatukset, kyvyt ja elämykset liitetään osaksi maakunnan nuorekasta ja kannustavaa identiteettiä. Häme on innovatiivinen, luonnonläheinen ja turvallinen elinympäristö, jossa työ, asuminen, opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestävällä tavalla. Hämäläinen on harkitsevainen, osaava ja osallistuva kansainvälinen suomalainen. Varsinaisen toiminnan toimintatulot nousevat vuoden 2002 tilinpäätöksestä 3,4 prosenttia ( euroa) talousarviovuodelle Vuoden 2003 talousarviosta toimintatulot kasvavat 2,1 prosenttia ( euroa) talousarviovuonna Suunnitelmakauden loppua kohti toimintatulot laskevat lievästi. Toimintatulot muodostuvat myyntituloihin sisältyvistä jäsenkuntien maksuosuuksista (97,8 %), sisäisistä myyntituloista kesäyliopistolta ja projekteilta (1,6 %) sekä loput ( 0,6 %) tuista ja muista tuotoista. Varsinaisen toiminnan toimintamenot nousevat vuoden 2002 tilinpäätöksestä vuodelle ,1 % ( euroa). Vuoden 2003 talousarviosta toimintamenot kasvavat 1,3 prosenttia ( euroa) talousarviovuonna Menojen lisäys jää pieneksi, koska varsinaisessa toiminnassa ei ole mukana euron varausta rakennusten kunnossapitoon. Suunnitelmakauden loppua kohti toimintamenot pysyvät samantasoisina. Määräraha ja tuloarvio Maakuntahallitus Talousarvio Varsinainen toiminta TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Netto Perustelut Varsinaiseen toimintaan sisältyvät liiton kaikki muut toiminnat paitsi edellä esitetyt luottamustoimielimet, projektit ja kesäyliopiston johtokunta ja kesäyliopistotoiminta. 12 HÄMEEN LIITTO

13 Varsinaisen toiminnan toimintakate talousarviovuonna 2004 on negatiivinen euroa. Suunnitelmakaudella toimintakate on samaa tasoa ja loppua kohti negatiivinen kate hieman suurenee. Alijäämät katetaan edellisten tilikausien ylijäämällä. Vuoden 2004 palkkakustannuksissa on varauduttu 3,5 % kasvuun loppuvuoden 2003 palkkatasosta laskettuna. Varsinaisessa toiminnassa on laskettu palkkamäärärahat 22 henkilölle, joista kolmelle sijaiselle. Vuoden 2004 alusta esityksessä siirretään varsinaisesta toiminnasta yhden vakinaisen osa-aikaisen (50 %) henkilön palkkamäärärahat sosiaalikuluineen 80 prosenttisina Tavoite 2 ohjelmaan pääasiallisten työtehtävien vuoksi ja loppu 20 % jää varsinaisen toiminnan palkkavarauksiin. Vastaavasti varsinaiseen toimintaan siirretään yhden erikoissuunnittelijan palkka- ja sosiaalikuluvaraukset Koulutusstrategia -projekteista, mikä päättyy , joskin vuonna 2003 alkava Stiment projekti työllistää ja rahoittaa noin 31 % ao. henkilön palkkauskuluista. Määrärahavaraus on varsinaisessa toiminnassa uusi, vaikka henkilö vakinaistettiin lukien, mutta palkkamäärärahavaraukset ovat olleet Koulutusstrategia-projektissa. Varsinaisessa toiminnassa on kaksi osa-aikaista (50 % ja 60 %) työntekijää. Huoneistojen kunnossapitoon vuodelle 2004 on varattu euroa. Investointiosassa talousarviovuodelle 2004 esitetään euron määrärahaa käytettäväksi viraston ilmastointikoneen uusimiseen ja kopiohuoneen hyllyjärjestelyihin. Investointi on tarkoitus rahoittaa kassavaroin. Toimintasuunnitelman investointiosassa esitetään euroa vuodelle 2005, millä on tarkoitus muuttaa viraston saunaosasto kirjasto- ja kokoushuoneeksi sekä tehdä mahdollisia muita pienempiä muutoksia. Investointien rahoittamiseksi vuonna 2005 joudutaan ottamaan pitkäaikaista lainaa euroa. Vuonna 2004 laaditaan Hämeen liitolle henkilöstöpoliittinen ohjelma. Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti tietotaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Henkilöstön työkyvyn ylläpitohankkeeseen on varauduttu eurolla. Henkilöstöä aktivoidaan omaehtoiseen liikuntaan mm. jatkamalla työantajan osallistumista syntyneisiin liikuntakustannuksiin (max.70 euroa/v/hlö), järjestämällä yhteinen liikuntasalivuoro kerran viikossa ja suorittamalla kävelykuntotesti vuosittain. Koska henkilökunta on liiton tärkein voimavara, pidetään henkilökunnan työhyvinvoinnista huolta. Henkilöstön työterveyspalveluja yleislääkäritasoisine sairaanhoitopalveluineen jatketaan. Liiton asiakirjahallinto uudistetaan vuonna Brysselissä sijaitsevan kolmen liiton yhteisen EUtoimiston rahoitukseen on varattu euroa (40 % yhteisistä menoista) sekä Etelä-Suomen maakuntien liittouman menoihin (11 % yhteisistä menoista). Suomen Kuntaliiton vuosittaiseen palvelumaksuun on varattu euroa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

14 5.1 Maakuntasuunnitelma ja liiton strategia Toiminnalliset tavoitteet tehdään vuonna 2005 Hämeen maakuntasuunnitelma 2030 laaditaan yhteistyöasiakirja Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liittojen kanssa vuonna 2004 toteutetaan vuosittain kymmenkunta liiton EU-toimiston kautta tuettua kansainvälistä hanketta uudistetaan viestintästrategia vuonna 2004 toteutetaan maakunnan yhteinen Häme-markkinointi vuonna 2004 ja Häme Senaatintorilla vuonna 2005 Hämeen maakuntasuunnitelma vuodelle 2020 hyväksyttiin vuoden 2001 syysvaltuustossa. Hämeen maakuntasuunnitelma 2020 ohjaa niin maakuntakaavoitusta kuin aluekehittämistä. Maakuntasuunnitelma uudistetaan maakuntasuunnitelmaksi Häme 2030 vuonna 2005 toimintansa aloittavan maakuntavaltuuston ensimmäisenä vuonna. Yhteistyö Etelä-Suomessa Hämeen liitto on yksi seitsemän maakunnan muodostamaa Etelä-Suomen maakuntien liittoumaa. Maan neljä maakuntien liittouma-aluetta on vahvistettu myös EU:n tilastollisen aluejaon NUTS 2 tasoiksi. Hämeen liiton tavoitteena on voimistaa ja vakiinnuttaa Etelä-Suomen liittouman asemaa erityisesti suhteessa valtiovaltaan ja kansainvälisiin toimijoihin. Liittouman toiminta vuonna 2004 perustuu liittouman visioon ja toimintastrategiaan Toimintastrategian arvioinnin pohjalta uusitaan liittouman toimintastrategia vuonna 2005 vuosille Vuonna 2004 Etelä-Suomen maakuntien liittouman toiminnan painopisteinä ovat Etelä-Suomen tavoitteellisen aluerakenteen täydentäminen liikenteen ja asumisen osalta, tulevaan EU-rakennerahastokauteen vaikuttaminen muun muassa InnoElli-hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta ja EU:n laajenemiseen varautuminen erityisesti Kasvukolmihanketta syventämällä. Hämeen liiton alueellisen edunvalvonnan kannalta on keskeistä yhteistyö Päijät-Hämeen liiton kanssa. Yhteistyötä tehdään lukuisten hankkeiden lisäksi yhteisessä Hämeen kansanedustajaryhmässä sekä ylläpitämällä liittojen ja Itä-Uudenmaan liiton yhteistä EU-toimistoa Brysselissä. Hämeen liitto toteuttaa yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa yhteistä Hämeohjelmaa. Vastaavasti laaditaan Varsinais-Suomen liiton kanssa yhteisiä hankkeita koskeva kehittämisohjelma. Kansainvälinen yhteistyö Liitto hyödyntää Kuntaliiton maakuntaliitoille tarjoamia palveluja ja on Euroopan alueiden liiton (AER) jäsen. Liiton kansainvälisessä toiminnassa muodostetaan yksittäisten hankkeiden kautta pitempiaikaisia yhteistyösuhteita. Liiton kansainvälisen toiminnan alueellinen painopiste on Itämeren alue. Tämän johdosta liitto osallistuu aktiivisesti Itämeren alueiden yhteistyöverkoston (BSSSC). Liitto kuuluu European Cultural Network yhteistyöverkostoon, jonka kautta toteutetaan vuonna 2004 yhteistyöhankkeita. Liitto on solminut vuonna 2002 yhteistyösopimuksen puolalaisen Podlaskien maakunnan kanssa ja vuonna 2003 unkarilaisen Jász-Nagykun-Szolnok ín kanssa. Liitto pyrkii solmimaan vastaavia yhteistyösopimuksia myös muiden yhteistyöalueiden kanssa. Liitto edistää kansainvälistymistä maakunnan sisällä kolmen maakunnan yhteisen kansainvälisen verkoston avulla. Hämeen liitto maakunnallisen yhteistyön edistäjänä Hämeen liitto toimii maakunnan kunnanjohtajien kokouksen sihteeristönä. Kokous toimii myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen neuvottelukuntana. Hämeen liitto tekee yhteistyötä syntyneiden kolmen aluekeskusohjelman sekä kokeiltavan Hämeenlinnan seutuhallinnon kanssa työn ja hallinnon päällekkäisyyksiä välttäen. Julkisten peruspalvelujen kehittämistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa viedään eteenpäin perustetun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän työskentelyn kautta. Liitto tukee maakunnan nuorisoparlamentin ja seniorisenaatin toimintaa. Viestintä Hämeen liiton viestintää toteutetaan viestintästrategian avulla, joka uusitaan vuonna 2004 samaan 14 HÄMEEN LIITTO

15 aikaan, kun liitolle tehdään oma organisaatiokohtainen strategia. Eri projekteille luodaan tarvittaessa oma viestintäsuunnitelma, joka kytkeytyy liiton varsinaiseen viestintästrategiaan. Liiton visuaalinen ilme uusitaan vuonna Luotaus on osa liiton viestintää ja sen kautta selvitetään toimintaympäristön muutoksia. Luotausta toteutetaan mediaseurannan avulla. Liiton mainetta selvitetään oman tutkimuksen avulla. Liitto pitää yllä yhteyksiä eri sidosryhmiinsä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja viestittämällä eri tahoille. Sidosryhmistä keskeisimpiä ovat luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja tiedotusvälineet. Liiton viestintä jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Molempien olennainen osa on sähköinen viestintä. Liiton viestinnän kautta tehdään liittoa ja Hämettä tunnetuksi niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolella. Kansainväliseen viestintään keskitytään vuonna 2004 aiempaa enemmän. Hämeen liiton viestintä tukee maakunnan markkinointia Häme-markkinointi hankkeen kautta. Viestinnässä keskeisiä kanavia ovat Hämeen liitto tiedottaa lehti, Hämeen Myr tiedottaa lehti, julkaisut, tiedotteet ja niiden sähköinen jakelu sekä Internet-verkkopalvelu. Hämeen Myr tiedottaa lehti uudistetaan vuoden 2004 aikana. Liitto toteuttaa maakunnallista markkinointikampanjaa yhteistyössä kuntien ja seutukuntien kanssa. Tarkoituksena on saada maakunnallisella yhteisesiintymisellä näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta maakunnan useiden tahojen markkinointiponnisteluille. Liiton toteuttamassa hankkeessa painotetaan eritoten tapahtumien ja matkailun sekä asumisen osuutta. Markkinointikampanjassa vuonna 2004 toteutetaan televisionäkyvyyttä parantava osuus sekä Hämeen asumispäivät Vuoden 2005 markkinointi keskittyy Helsingin Senaatintorilla pidettävään Häme Helsingissä tapahtumaan. Liiton markkinoinnissa varaudutaan tukemaan maakunnassa pidettäviä valtakunnallisia tapahtumia, kuten Kuninkuusravit 2006 Forssassa. 5.2 Aluekehittäminen Toiminnalliset tavoitteet toteutetaan Hämeen maakuntaohjelmaa EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien avulla laaditaan vuoden 2006 aikana uusi maakuntaohjelma vuosille ja tarpeelliset EU-ohjelmat kootaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma toteutetaan toimialakohtaisia hankekokonaisuuksia laaditaan vuosittain maakunnan aluekehityksestä ja maakuntaohjelman toteutumisesta seurantaraportti edistetään maakunnan koulutusjärjestelmien ja osaamisen kehittämistä hyväksytyn strategian pohjalta Toimintasuunnitelmakauden aluekehittämisessä toiminnot painottuvat nykyisen ohjelmakauden ohjelmatyön toimeenpanoon ja vuonna 2007 käynnistyvään uuteen ohjelmakauteen valmistautumiseen. Maakuntaohjelma ja sitä toteuttavat rahoitusohjelmat Maakuntaohjelman toteutusta jatketaan uuden aluekehityslain hengessä ja sen suomin mahdollisuuksin. Ohjelman toteutuksessa keskeiset vuosittain, yhdessä seutukuntien ja valtion aluehallinnon kanssa laadittavat asiakirjat ovat maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja tavoite 2-ohjelman yhteistyöasiakirja, joilla pyritään määrittelemään ja ohjaamaan maakuntaohjelman toteutukseen vuosittain tarvittavat resurssit. Kummankin asiakirjan laadinnassa liitolla on koordinointivastuu. Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelma on edelleen keskeinen maakuntaohjelman toteuttamisen väline. Toteuttamissuunnitelmatyöllä pyritään parantamaan TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

16 muiden kansallisten kehittämismäärärahojen ja EU:n rakennerahastovarojen suuntaamista maakunnan kehittämiseen. Osa vuosittaisesta tavoite 2 ohjelmarahoituksesta kohdennetaan suoraan liiton päätöksillä kehittämishankkeille. Kansallisesta kehittämisrahoituksesta liiton kautta kulkee maakunnan kahden osaamiskeskuksen ja aluekeskuksen perusrahoitus sekä ns. vapaa maakunnan kehittämisraha, jota toimintasuunnitelmakaudella on tarkoitus kohdentaa erityisesti maakunnan koulutuksen ja osaamisen kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Näitä määrärahoja koskevien hankehakemusten käsittely, toteutuksen seuranta ja maksatukseen liittyvät tehtävät sitovat osaltaan liiton viraston aluekehitystyöhön käytettävissä olevia resursseja. Vuoden 2006 aikana laaditaan uusi maakuntaohjelma vuosille Ratkaisut vuonna 2007 alkavalle rakennerahastokaudelle ovat vielä avoimia, mutta Etelä-Suomen liittouman yhteisesti hyväksymä tavoite on, että Etelä-Suomessa jatkuisi nykyistä Tavoite 2 -ohjelmaa vastaavat EU:n rakennerahastojen alueelliset tukitoimet. Vuoden 2006 aikana on varauduttava laatimaan tähän liittyvät ohjelmaesitykset. Elinkeinorakenteen uudistaminen Voimassa olevan maakuntaohjelman yksi keskeisiä elementtejä on edistää maakunnan elinkeinorakenteen uudistumista käynnistämällä kehitystyötä maakuntaohjelmassa määritellyillä toimialoilla sekä tehtyjen toimialalinjausten periaatteiden ja maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymien toimialakokonaisuuksien mukaisesti. Tarvittavaa kehittäjätahojen yhteistyötä järjestetään hankkeiden käynnistämisessä ja vaikutusten seurannassa. Toimialakohtainen hankkeistus ja arviointi käynnistyy seuraavilla toimialoilla: metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, matkailun liiketoiminta, puutuoteteollisuus, elektroniikkateollisuus, e-oppimistuotteet ja palvelut, kulttuuriteollisuus, ympäristöliiketoiminta ja logistiikka. Lisäksi toimialakohtainen kehitys edellyttää yritysten innovaatioympäristön kehittämistä kuten toimialakohtaista osaamisintensiivisen yrityspalvelun sekä tiedon tuotannon ja siirron lisäämistä. Ensimmäinen toimialakohtainen seurantaraportti tehdään syksyllä Koulutusstrategian toteuttaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Maakunnan osaamista ja siihen liittyen alueellista koulutusta ja innovaatiotoimintaa kehitetään maakuntavaltuuston syksyllä 2003 hyväksymän koulutuksen ja osaamisen strategian määrittelemillä linjoilla. Suunnittelukaudella edistetään maakunnallista tietoyhteiskuntakehitystä. Tavoitteena on käynnistää suunnitelmia ja toimenpiteitä vahvistava, koordinoiva ja kehittävä strategiatyö tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi. Julkisten peruspalvelujen kehittämistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa viedään eteenpäin perustetun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän työskentelyn kautta Seutujen kehittäminen Seutukuntia ja seutuistumista edistetään ja tuetaan olemalla mukana seutukuntien aluekeskusohjelmaja seutukokeilutyössä sekä integroimalla seutukunnissa tehtävä kehittämistyö kiinteäksi osaksi maakunnallisia kehittämisprosesseja. EU:n alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) ohella tarkistetaan kansallisen maaseutupoliittisen ohjelman hyödyntämismahdollisuudet maakuntaohjelman maaseudun kehittämistavoitteissa. Yhteisöaloitteita ja muita varsinaisiin tavoiteohjelmiin kuulumatottomia EU-rahoitusmuotoja pyritään myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään maakunnan kehittämistavoitteiden rahoitukseen. Liitto on mukana kaikissa Interreg III osioissa ja sekä EAKR:n että ESR:n innovatiivisissa toimissa. Suunnittelukaudella on tarkoitus tehdä myös uusia hakemuksia näihin rahoitusinstrumentteihin. Aluekehityksen seurantaraportti ja tietopalvelu Maakunnan aluekehityksen tilasta laaditaan vuosittain seurantaraportti maakuntavaltuustolle. Seurantatietojen ohella pyritään yhdessä valtion viranomaisten, seutukuntien ja muiden toimijoiden kanssa kehittämään myös yhteisiä tietopalveluja ja alueellisia ennakointimenettelyjä. Liitto jatkaa kunnille ja muille tahoille suunnattua tietopalvelun tuottamista. Tietopalvelun avulla jäsenkunnat saavat tilasto- 16 HÄMEEN LIITTO

17 aineistoa edullisemmin ja työstetymmässä muodossa Aluesuunnittelu Toiminnalliset tavoitteet maakuntakaava valmistellaan vuorovaikutteisena prosessina kevään 2004 maakuntavaltuustoon edistetään maakuntakaavan toteuttamista antamalla lausuntoja maankäytöstä ja viranomaisyhteistyöllä tuetaan asumisen ja rakentamisen yhteistyötä, markkinointia ja laadullista kehittämistä edistetään raideliikenteen kehittämistä koskevassa ohjelmasopimuksessa esitettyjen hankkeiden toteuttamista luodaan valmiudet VT 2 kehittämistoimenpiteille ja laaditaan VT Hämeenlinna-Lahti-Kouvola kehittämisselvitys osallistutaan suojelusuunnitelmien laadintaan tärkeille pohjavesialueille laaditaan jätehuollon pitkäntähtäimen tarveselvitys tuetaan luonnon- ja kulttuuriympäristön tutkimusta ja hoitoa sekä virkistys- ja matkailukäyttöä. Maakuntakaava ja sen toteuttaminen Aluesuunnittelun tärkein tehtävä on maakuntakaavan laatiminen laajana vuorovaikutteisena prosessina. Maakuntakaavan valmistuttua keskitytään maakuntakaavan ja sen tavoitteiden toteuttamiseen. Maakuntakaavan ehdotusvaiheen käsittely painottuu vuoteen Ehdotus on nähtävillä talvella Lopullinen ehdotus valmistuu valtuustokäsittelyyn kevätvaltuustoon Maakuntakaavan vahvistamisprosessi ajoittuu vuoteen Lähtökohta-aineistona maakuntakaavoituksessa on vuonna 1996 maakuntavaltuustossa hyväksytty ja vuonna 1998 vahvistettu 5. vaiheen seutukaava. Maakuntakaavalla tuetaan Euroopan unionin aluekehityksen ja aluesuunnittelun suuntaviivoja sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joita sovitetaan maakunnalliseen ja seudulliseen maankäyttöön. Tavoitteena maakuntakaavalla on, tukeutuen sijaintiin ja parantuneeseen yhteysverkkoon sekä monipuoliseen ympäristöön, kehittää Hämettä vetovoimaisena asuinmaakuntana, houkuttelevana yritysten sijoitusalueena ja vetovoimaisena vapaaajan maakuntana. Tähän pyritään hyödyntämällä Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan kasvavan väestö- ja työpaikkamäärän luomia kasvumahdollisuuksia ja kehittämällä Hämettä osana Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykettä. Maakuntakaavalla selvitetään maakunnan mahdollisuudet nykyistä selvästi korkeampaan väestö- ja työpaikkakasvuun. Maakunnan asumisolojen kehittämisessä kiinnitetään huomiota monipuoliseen asunto- ja asuinympäristötarjontaan ja asumisen laadulliseen kehittämiseen. Edistetään asuntorakentamisen koordinointia kaupunkiseuduilla ja asumisen markkinointiyhteistyötä. Edistetään asunto- ja muun rakentamisen laadullista kehittämistä yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Aluekehittäminen sekä kansainvälinen, kansallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö Aluesuunnittelulla toteutetaan pitkäntähtäimen alueidenkäyttötavoitteita sekä maakuntasuunnitelman tavoitteita ja edistetään aluekehitystyötä. Seutukaavan ja maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita toteutetaan maakuntaohjelman kautta kansallisilla kehittämisprojekteilla sekä Etelä-Suomen tavoite 2 ohjelman, EU:n Interreg ohjelman ja muiden yhteisöaloitteiden kautta. Liiton mittavin tällainen projekti on vuosina toteutettava Via Baltica Nordica kehitysvyöhyke projekti. Lisäksi osallistutaan Etelä-Suomen maakuntien liittouman alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevaan yhteistyöhön. Itämeren Interreg III B -ohjelmaa ja muita EU:n yhteisöaloitteita sekä rahoitusinstrumentteja käytetään kansainvälisen aluesuunnitteluyhteistyön välineinä. Hämeen liiton kautta hoidetaan Suomen kansallisen Interreg III B/C työryhmän asiantuntija/ sihteeritehtävät. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

18 Liikennejärjestelmä Liikennesuunnittelussa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Pääradalla valmistellaan nopean junaliikenteen ja palvelukykyisen taajamajunaliikenteen aloittamista kehittämällä asemanseutuja vetovoimaisiksi asunto- ja työpaikka-alueiksi. Pääradan ja Kolmostien liityntä- ja rinnakkaisyhteyksiä kehitetään tavoitteellista aluerakennetta tukeviksi Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkiseuduilla. Pääradan liikennöitävyys ja kapasiteetin riittävyys pyritään varmistamaan sekä nopeiden junien että hitaamman liikenteen tarpeisiin. Riihimäen matkakeskusta ja Forssan kaupunkiseudun rautatieasemaa Humppilassa kehitetään Via Baltica Nordica hankkeen yhteydessä. Raideliikennettä kehitetään edistämällä sitä koskevan ohjelmasopimuksen toimenpiteitä yhteistyössä osapuolien kanssa. Päätieverkon kehittämisessä painopisteitä ovat VT 2 Helsinki-Pori ja Hämeenlinna-Lahti-Kouvola VT 10/ 12 Hämeenlinna-Lahti yhteysvälien kehittäminen. Selvitetään vaihtoehtoisten VT10 tien toteuttamisratkaisujen toteuttamista ja vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Osallistutaan VT 2 Helsinki-Pori yhteysvälin ohjausryhmän ja VT10/12 Hämeenlinna-Lahti-Kouvola yhteysvälin neuvottelukunnan työskentelyyn. Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla jatkuu niille laadittujen liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutumisen edistäminen ja seuranta. Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (KEHYLI) aiesopimus päivitetään vuosittain. Osallistutaan Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevien maaseutukylien liikenteen rauhoittamissuunnitelman laatimistyöhön. Yhdyskuntien tekniset järjestelmät Liitto osallistuu yhdessä kuntien ja alueellisen ympäristöhallinnon kanssa yhdyskuntatekniikkaan liittyvien seudullisten ja maakunnallisten toimenpiteiden ohjelmointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä alueellisten vesihuoltoratkaisujen toteutukselle, jätehuollon kestävälle kehittämiselle sekä paikallisten, uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämiselle. Vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään ja koordinoidaan yhteistyössä ympäristö- ja maatalousviranomaisten, maatalouden järjestöjen, tutkimuslaitosten ja kuntien kanssa. Alueellisille ja paikallisille toimijoille välitetään ajankohtaista tietoa EU:n ympäristöpolitiikasta ja aloitteista. Ajantasaistetaan ilmastonmuutokseen vaikuttavien kasvihuonekaasupäästöjen maakunnallinen taselaskenta ja laaditaan siihen perustuva toimintaohjelma. Mikäli esitys EU:n komission, ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen väliseksi kolmikantaiseksi yleissopimukseksi toteutuu, hanke sisältyy osaksi edellä mainittua yleissopimusta. Seudullinen vesihuollon suunnittelu jatkuu Lounais- Hämeessä. Kiviainesvarojen kestävää käyttöä edistetään turvaamalla yhdyskuntien kiviaineshuollon maankäytölliset tarpeet ja sovittamalla toimintaa luonnon- ja maisemansuojelun tavoitteisiin. Osallistutaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektin raportointiin yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaa jatketaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2006 mennessä maakunnan kaikille tärkeille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat riskikartoituksineen. Maakunnallisen jätehuollon suunnittelun ja koordinoinnin tavoitteena on jätehuollon järjestäminen taloudellisesti ja korkeatasoisesti, jätemäärien vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen sekä jätehuollon tarvitsemien pitkäntähtäimen aluetarpeiden turvaaminen. Alan yritystoiminnan ja hyötykäytön lisäämiseksi edistetään uusiomateriaalien jalostuksen ja hyötykäytön liiketoimintaedellytyksiä. Käynnistetään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan liittojen kesken alueellisten jätehuollon toiminta-alueiden puitteissa jätehuoltoalueiden pitkän ajanjakson tarveselvitys ja aluevarausten maakunnallinen suunnittelu. Samassa yhteydessä selvitetään myös muita maankäytön erityistarpeita mm. ampumaurheilualueita. Aluesuunnittelulla ja aluekehittämistoimilla tuetaan maakaasun länsiputken toteuttamista siten, että maakaasun länsiyhteys Riihimäeltä Turkuun toteutuisi vuoteen 2008 mennessä. Paikallisten, uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämismahdollisuuksia, energialähteitä ja käyttökohteita selvitetään yhteistyössä kuntien ja energia-alan toimijoiden kanssa. 18 HÄMEEN LIITTO

19 Luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö Tavoitteena on edistää luonnonympäristön suojeluun ja hoitoon, luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien turvaamiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä toimenpiteitä yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Tavoitteena on edistää kansallispuistoihin ja muihin maisemiltaan arvokkaisiin kohteisiin liittyvää kestävään ja ohjattuun käyttöön perustuvaa luontomatkailua. Metsäluonnonsuojelua tuetaan osallistumalla tarpeen mukaan metsäluonnon monimuotoisuutta edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Liitto edistää maakunnan asukkaiden virkistyspalveluita ja luo mahdollisuuksia luonnon- ja kulttuuriympäristöön tukeutuvan matkailun kehittämiselle yhteistyössä kuntien kanssa. Tuetaan laajoja kehittämisvyöhykkeitä Hämeen järviylängöllä, Evon alueella, Hauhonreitin vesistöalueella ja Vanajaveden laaksossa. Hämeen virkistysalueyhdistyksen kautta edistetään virkistysalueiden maanhankintaa ja alueiden rakentamista, ylläpitoa ja selvitystyötä. Edistetään virkistystä ja luontomatkailua tukevia reitistö- ja muita kehittämishankkeita. Hämäläisen kulttuuriympäristön tutkimusta, hoitoa ja siitä tiedottamista tuetaan ja edistetään alueellisen kulttuuriympäristöohjelman mukaisesti. Kulttuuriympäristön ja luonnon vuorovaikutusta korostetaan maakunnan vetovoimaisuuden kehittämisessä ja maakunnan markkinoinnissa. Maakuntakaavan kulttuuriympäristötavoitteiden toteutumista ohjataan ja seurataan. Kulttuuriympäristön maakunnallista toimijakenttää vahvistetaan. Rakennetun ympäristön suunnittelun ohjauksessa edistetään valtioneuvoston hyväksymien arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja rakennusperintöstrategian tavoitteiden toteutumista. Kuntien kulttuuriympäristöohjelmien ja hoidon toteutumista edistetään. Osallistutaan vuotuisten Euroopan rakennusperintöpäivien järjestelyihin ja kansallisten teemavuosien toteuttamiseen. Arkeologisia inventointeja kiirehditään. Muinaisjäännösten luettelo julkaistaan painotuotteena. Kulttuurimaiseman maakuntatasoista tutkimusta jatketaan ja syvennetään Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen pohjalta ja yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Liiton verkkopalveluun liittyvää maakunnallista kulttuuriympäristösivustoa täydennetään ja kehitetään. Kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa -hankkeen tulokset julkaistaan ympäristöministeriön painotuotteena. Viranomaisyhteistyö ja lausunnot Tehdään maankäytön ja ympäristön suunnitteluun liittyvää viranomaisyhteistyötä kuntien, alueviranomaisten ja valtion viranomaisten kanssa sekä ollaan mukana maakunnallisesta näkökulmasta keskeisissä yhteistyöryhmissä. Vastataan maakunnan YVA-ryhmän työskentelystä ja sen käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta. Annetaan lausuntoja kuntien kaavoista ja muista suunnitelmista ja osallistutaan seutu-/maakuntakaavan kannalta keskeisiin neuvotteluihin. Paikkatietotekniikka Liiton kaikessa suunnittelu- ja kehittämistyössä hyödynnetään paikkatietojärjestelmään perustuvia menetelmiä ja aineistoja. Omia aineistoja täydentävinä käytetään ympäristöministeriön ja Suomen ympäristö-keskuksen yhteistyönä tekemän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) sekä ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) paikkatietopohjaisia tietosisältöjä. Henkilökunnan osaamista ja viranomaisten välistä yhteistyötä kehitetään. Osana Via Baltica Nordica projektia toteutetaan maakuntakaavoituksen vuorovaikutteiset Internetsivut. EU:n komission alueellisten paikkatietojärjestelmien kehittämiseen tähtäävässä INSPIREaloitteessa Hämeen liitto toimii suomalaisena yhteystahona ja koordinaattorina TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

20 6. Projektit Määräraha ja tuloarvio Maakuntahallitus Talousarvio Projektit TP 2002 Ta TS 2005 TS 2006 euro euro euro euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut Suurin osa projekteista toteutetaan liiton ulkopuolisella rahoituksella siten, että niihin ei sitoudu jäsenkuntaosuuksia. Hämeen markkinointiprojektissa ja Toimialaselvitykset-projektissa vain osa projektin kuluista on projektitalousarviossa ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavana ja osa em. projektien kuluista on varsinaisessa toiminnassa jäsenkunta-osuuksilla rahoitettavana. Suunnitelmakaudelle on eritelty ainoastaan ne projektit, jotka ovat saaneet hyväksytyt rahoituspäätökset projektien rahoittajatahoilta. Tämä selittää vuosien 2005 ja 2006 alhaista tasoa. Toimialakehityksen jatkoa on valmisteltu vuodelle 2005 volyymiltaan euron suuruisena, josta rahoituspäätös on mahdollista tehdä vielä vuoden 2003 puolella. Maakunnallisen markkinoinnin kustannusten arvio vuodelle 2005 on euroa, josta rahoituspäätökset pyritään tekemään vuonna Suunnitelmakaudella huomioon otetuille projekteille osoitetaan seuraavat henkilöresurssit: (1) Tavoite 2 -ohjelman koordinointi: ohjelmapäällikkö ja maakunta-asiamies (2) Via Baltica Nordica -projekti: projektipäällikkö ja projektikoordinaattori, (3) Alueelliset työllisyysstrategiat (Optimi-projekti): Projektikoordinaattori ja (4): Stiment- ohjelman toteutus Hämeessä/ Etelä-Suomessa: erikoissuunnittelijan työpanosta noin 31 %. Via Baltica Nordica projektin vuosittaisista kuluista hallinnointikulut ja niitä vastaavat tuotot käsitellään liiton tuloslaskelmassa ja projektipartnerien kulut rahoitustapahtumina. Optimi-projektissa koko projektin kulut, myös partnereiden ja niitä vastaavat tuotot käsitellään liiton vuosittaisessa tuloslaskelmassa 20 HÄMEEN LIITTO

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2007. Talousarvio 2005. Hämeen liiton julkaisu IB:59

Hämeen liitto. Häme Region Häme Region. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2007. Talousarvio 2005. Hämeen liiton julkaisu IB:59 Hämeen liitto Häme Region Häme Region Toiminta- ja taloussuunnitelma 25-27 Talousarvio 25 Hämeen liiton julkaisu IB:59 Toiminta- ja taloussuunnitelma 25-27 Talousarvio 25 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT

Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT 1 Julkaisuluettelo IA YLEISJULKAISUT IA 37 Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 2014 IA 36 Häme-ohjelma, Strateginen maakuntaohjelma 2014+ 2013 IA 35 Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot