Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2619a (Keski-Lahti, Rautatienkatu 18)

Transkriptio

1 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ /2013 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2619a (Keski-Lahti, Rautatienkatu 18) kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Sijaintikartta

2 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ /2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2619a (Rautatienkatu 18) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Keski-Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 17 tonttia 83. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Keski-Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 17 tontit Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako Keski-Lahden kaupunginosan korttelin 17 tonteille Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde 7). 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee keskustassa Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmassa. Alue rajautuu pohjoisessa Hämeenkatuun, idässä Rautatienkatuun, etelässä ja lännessä korttelin viereisiin tontteihin. Tontin pinta-ala on 1760 m KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on mahdollistaa asumisen lisääminen ydinkeskustassa tutkimalla täydennysrakentamismahdollisuutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia käsittävällä tontilla. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti kaavalla kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja lisätään keskustan asukaspohjaa keskustapalvelujen käyttäjinä.

3 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet... 14

4 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Hakijan tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A-2619a 2. näkymäkuva AD Arkkitehdit havainneaineisto, massoittelukaavioita

5 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu Kiinteistöyhtymä Rautatienkatu 18:n hakemuksesta. Vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa. OAS ja alustavia kaavaluonnosvaihtoehtoja sekä viranomaisneuvottelun tarvetta on käsitelty Hämeen Ely:n kanssa yhteistyökokouksessa Lähtöaineistoa on esitelty keskustan kaavojen yleisötilaisuudessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 ASEMAKAAVA Suunnittelualueen pinta-ala on 1760 m2. Asemakaavamuutosehdotuksessa: Tontin rakennusoikeus on kem2, josta olemassa olevaa kerrosalaa on kem2 ja uudisrakennusrakennusoikeutta kem2. Tonttitehokkuudeksi muodostuu e= 2,7 (rakennusoikeuden suhde pinta-alaan). Kadun varren nykyiset rakennukset merkitään suojeltaviksi (sr-1, sr-2, sr-3). Pihalla oleva tallirakennus on mahdollista purkaa ja sisäpihalle voidaan rakentaa VIII kerroksinen asuinliikerakennus (AL), jonka alle voi rakentaa kaksi autopaikoituskellarikerrosta. Autopaikkoja tulee toteuttaa tontille 1ap/80 kem2 uudisrakentamista kohti (noin 38 ap) Suojelurakennusta (Kivikulma sr-2) varten tulee toteuttaa 6 ap/sr. Yleiseen p-laitokseen tulee sijoittaa 30% uudisrakentamisen paikoista. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee rakentaa 2 paikkaa/asunto/uudisrakennus. Asukkaita tulee noin 77 kpl (laskettuna 1asukas/39 kem2) 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yksityinen maanomistaja.

6 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Keski-Lahden kaupunginosassa Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmassa. Alue rajautuu pohjoisessa Hämeenkatuun, idässä Rautatienkatuun, etelässä ja lännessä korttelin viereisiin tontteihin. Tontin pinta-ala on 1760 m Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue sijoittuu keskustan ruutukaava-alueelle. Maastonmuodot, maaperä Suunnittelualueen maasto nousee Hämeenkadulta n etelään naapuritontin rajalle noin noin 3,5 m. Suunnittelualue sijoittuu Salpausselän harjun pohjoisreunaan, maaperä on osittain hiekkaa, osittain maaperä on kartoittamaton. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue on pohjaveden muodostumisen alueella. Kasvillisuus Tontilla kasvaa muutama puu.

7 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tontilla on 6 asuntoa. Yhdyskuntarakenne Tontti sijaitsee keskustan ensimmäisellä ruutukaava-alueella, joka on asemakaavoitettu vuonna 1878 kauppalan aikana. Rakennukset Kuvassa näkyvä ajuri Rusilan talo (1900) ja pihalla oleva puinen tallirakennus (1902) ovat kauppala-ajalta säilyneitä rakennuksia. Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmasta on purettu kivitalon tieltä tontin puinen päärakennus, joka oli aikoinaan mm. presidentti J. K. Paasikiven isän kangaskauppias Johan Hellstenin omistuksessa ennen kuin ajuri Karl Brusila osti ne. Vuonna 1918 Brusila myi tontin rakennuksineen kelloseppä Oskari Rajaselle, joka rakennutti 1920 Rautatienkadun varteen yksikerroksisen Selim A. Lindqvistin suunnitteleman liikerakennuksen pääkaupungin malliin. Se edusti kookkaine näyteikkunoineen 1900-luvun uutta urbaania, yksinomaan liiketoimintaan tarkoitettua rakennustyyppiä. Neljä vuotta myöhemmin rakennusta jatkettiin julkisivukoristeineen pohjoiseen päin arkkitehti Kalle Lehtovuoren piirustuksin. Osa julkisivukoristeista on hävinnyt muutosten aikana. Vuonna 1929 Oskari Rajanen rakennutti tontin kulmaan nelikerroksisen arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnitteleman liike- ja asuinkerrostalon, johon kultaseppäyritys siirtyi. Talon eteläisessä ja läntisessä päädyssä on Rajasen kello- ja kultasepänliikkeen mainokset, jotka maalasi lahtelainen koristemaalari Armas Lyytikäinen. Ne ovat ainoat säilyneet mainosmaalaukset Lahdessa. Rajasen kulmankello on kaupungin vanhin julkinen kello. Rakennuksista ja niiden historiasta kerrotaan enemmän museon lausunnossa/tutkija Riitta Niskanen ja Rakennushistoriaselvityksessä, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy 2014.

8 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Palvelut Keskustan palvelut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Tontilla on kahdeksan pienliiketilaa rakennusten katutason kerroksissa. Virkistys Lähin lähivirkistysalue Radiomäki on 300 metrin etäisyydellä. Liittyminen tiealueisiin Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Joukkoliikenne Alue kuuluu jalankulkuvyöhykkeeseen sekä intensiiviseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Liittymät tonteille Liittymä tontille on Hämeenkadulta. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti (RKY), maakunnallisesti (MARY). Suunnittelualueella on paikallisesti (LaRY) rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltuja kohteita. Tekninen huolto Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Alueella on kaukolämpö. Erityistoiminnat Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ei ole. Sosiaalinen ympäristö Alue on ydinkeskustaa. Rakennus- tai kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella ei ole RKY (Valtakunnallisia), MARY (maakunnallisia) kohteita. Tontin rakennukset on mainittu Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista vuodelta 2000, kaupunginmuseo Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa.

9 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Alueen eteläpuolelta on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Alue kuuluu keskustan kehittämisen kohdealueeseen (vaalean punainen viiva). Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue keskustatoimintojen aluetta (C). Ote Lahden yleiskaavasta Asemakaava Voimassa oleva asemakaava: Tontilla on voimassa Carolus Lindbergin vuoden 1924 keskustan laajennettu asemakaava. Kaava piti keskustan ruutukaava-alueen ennallaan, mutta korttelien sisäistä rakennustapaa määriteltiin rakennusjärjestyksen uusilla määräyksillä, jotka sallivat tonteille rakennettavaksi monikerroksia kivirakennuksia. Korkeuden määräsi kaupungin rakennusjärjestys. AL Asuinliiketalojen korttelialue. Ote ajantasa-asemakaavasta.

10 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Rakentaminen ja autopaikkamääräys uudisrakentamisessa määritellään tällä hetkellä rakennusjärjestyksessä kohta 1.7 Korttelin muilla tonteilla on tehty asemakaavamuutokset vuosina 1958, 1961, 1962, 1976 ja Tontti 83 on ainoa korttelin 17 tontti, missä on vuoden 1924 asemakaava. Kaavahistoriaa 1. Ensimmäisen asemakaavan laati vuoden 1877 Lahden kylän palon jälkeen Alfred Caween vuonna Ote Alfred Caweenin asemakaavasta Vuoden 1901 W. O. Lillen ja Selim Lindqvistin asemakaavassa, hyväksyttiin 1905, kortteleiden sisäiset palokujat poistettiin. Ote W. O Lillen ja Selim Lindqvistin asemakaavasta vuodelta

11 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Vuonna 1924 vahvistettiin Carolus Lindbergin Lahden laajennettu asemakaava. Asemakaavassa tontille oli määritelty rakennettavaksi monikerroksisia kivitaloja kadun varteen. Asemakaavaa täydensivät vuoden 1924 rakennusjärjestyksen määräykset. 3 Kuva kirjasta: Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa Eri aikakausien ihanteiden mukaisia kortteliratkaisuja. Ylempi kuvaa Alfred Caweenin kaavan ja alempi Carolus Lindbergin kaavan korttelia. Kuva: ote Carolus Lindbergin asemakaavasta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan Olemassa olevat selvitykset - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, voimassa alkaen (korvaa v inventoinnin). - MARY-maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Lahden kaupunginmuseo - Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Lahden kaupunginmuseo - Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. - EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus - Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto Kaavatyön aikana laaditut selvitykset - Rakennushistoriaselvitys , Kiinteistöyhtymä Rajasen Kulma, Rautatienkatu 18, Lahti, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy

12 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistöyhtymä Rajasen Kulman hakemuksesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin kaavoituskatsauksen julkaisemisen yhteydessä yksityisestä hakemuksesta Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä tehdään maankäyttösopimus yksityisen maanomistajan kanssa Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Hämeen ELY-keskus / alueidenkäyttö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy/lämpö, LE-Sähköverkko Oy/siirtoverkko, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, Telia- Sonera Oyj, Elisa Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa (kohde 7) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Lähtötietoja on esitelty keskustan kaavojen yleisötilaisuudessa Aikuiskoulutuskeskuksessa. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, OAS ja muu valmisteluaineisto. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Yleisötilaisuus pidettiin Aikuiskoulutuskeskuksessa. Paikalla oli 24 osallista. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä ja kirjastossa. Alustavaa kaavaehdotusta on esitelty keskustan kaavaillassa Fellmanniassa. Luonnosvaiheen vaihtoehdot

13 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Luonnosvaiheessa tehtiin neljä vaihtoehtoa: ve0+ nykytilanne, paitsi tallirakennuksen voisi korvata uudella ve1 hakemuksen mukainen, jatkaa ruutukaavan umpikortteliperinnettä, puutaloa ja I kerroksinen liikeosa korvattaisiin korkeammilla uudisrakennuksilla, tallin paikalle paikoitusta ve2 uudisrakentamista pihalle + puutalo korvattaisiin uudisrakennuksella, paikoitusta uudisrakennuksen alle kellariin ve3 I kerroksinen liikerakennus korvattaisiin uudisrakennuksella, paikoitusta pihakannen alle Lausunnon ovat jättäneet: Hämeen Ely-keskus, kaupunginmuseo, Lahden Yrittäjät ry, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahti Energia, Elisa. Päijät-Hämeen liitto ei anna lausuntoa, koska asemakaavamuutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Lahden yrittäjät ry katsoo, että asia koskee pääosin Lahden kaupunkia ja kiinteistönomistajia, eikä jätä lausuntoa tästä asiasta. Elisalla ei ole lausuttavaa. 1. Hämeen Ely-keskus Ely-keskus lausuu, ettei tontilla olevaa rakennuskantaa saisi purkaa ja tämän periaatteen tulee olla asemakaavan muutoksen lähtökohta. Tontilla oleva eri-ikäisten rakennusten kokonaisuus on ainutlaatuinen Lahden kaupungissa. >> Kaavaehdotuksessa kadun varren rakennukset säilytetään ja suojellaan kaavassa. Ainoastaan pihalla oleva tallirakennus esitetään purettavaksi. 2. Kaupunginmuseo Museo esittää lausunnossaan ainoana mahdollisena kaavavaihtoehtona nykyistä tilannetta, missä kaikki kadun varren rakennukset säilytetään ja lisäksi myös pihalla oleva tallirakennus. Perusteluina museo esittää mm. sitä, miten rakennukset edustavat kaupunkirakenteen kehitystä kauppala- ja kylävaiheen rajakohdasta 1920-luvun Lahden

14 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / vahvoihin kasvuvuosiin. Rakennusten säilyttämistä perustellaan niiden hyvällä säilyneisyydellä ja vähäisillä muutoksilla. Myös rakennuksiin liittyvä henkilöhistoria on mielenkiintoinen. >>Kaavaehdotuksessa kaupungin ajallista kerroksellisuutta edustavat rakennukset ehdotetaan suojeltaviksi, kuitenkin niin, että pihalla olevan tallirakennuksen paikalle kaavamuutos mahdollistaa 8 kerroksisen asuinliiketalon rakentamisen. Uudisrakennus muodostaa ympäristöön uuden ajallisen kerrostuman. 3. Lahden seudun ympäristöpalvelut Lsyp esittää lausunnossaan, että alueen viihtyisyys ja monimuotoisuus on tärkeää säilyttää. Hämeenkadun katumiljöö ei parane kaavamuutoksessa esitetyillä uudisrakennusvaihtoehdoilla. >>Kaavaehdotus säilyttää Hämeenkadun varrella puutalon. Kaavaehdotuksessa on pyritty löytämään ratkaisu, jossa kadun varren rakennukset voidaan suojella, mutta joka ei olisi myöskään maanomistajille kohtuuton ja turvaisi uudisrakennusoikeuden avulla vanhojen rakennusten säilymisen. 4. Lahti Energia Esittää lausunnossaan kaukolämpömerkintää kaavaan. >> lisätty Mielipiteen jätti 10 osallista. Mielipiteiden keskeinen sisältö oli, ettei vanhoja rakennuksia purettaisi. Rakennusten ympäristöä ja kahvilaa kuvattiin tunnelmalliseksi, kauniiksi, pihamiljöötä kiehtovaksi. Erityisesti puutalon säilyttämisen puolesta esitettiin mielipiteitä, keidas keskellä kaupunkia. Mielipiteissä oli myös ehdotus puutalon siirtämisestä Alatorille. Tontin rakennukset ympäristöineen ovat vetovoimatekijä ja muodostavat viihtyisää yhteyttä kauppatorin ja matkakeskuksen välille. Katutason toimivat liiketilat elävöittävät katutasoa. Mielipiteissä tuotiin esille rakennusten merkitys paikallisille asukkaille ja osana elinvoimaista kaupunkikeskustaa. >>Kaavaehdotuksessa kadun varren rakennukset säilytetään ja kaava mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkumisen olemassa olevissa rakennuksissa ja rakennusten katufasadien säilymisen. Sisäpihan uudisrakennus paikoitustiloineen muuttaa pihamiljöötä, mutta on myös mahdollisuus monikerroksellisen ympäristön kehittämiselle. Saadun palautteen perusteella on valmisteltu kaavaehdotus vaihtoehtojen ve0+ ja ve2 pohjalta. Ehdotuksessa kaikki kolme kadun varren rakennusta säilytetään. Kaava mahdollistaa pihalle uudisrakentamista, 8 kerroksisen asuinliiketalon. Tallirakennus puretaan. Paikoitusta voidaan sijoittaa kellarikerrokseen kahteen tasoon uudisrakennuksen alle Viranomaisyhteistyö OAS lähetettiin Hämeen Ely:yyn tiedoksi. Kaavamuutosta on käsitelty eri vaiheissa yhteistyökokouksissa Ely-keskuksen kanssa. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Lausunnot ovat listatekstin liitteenä Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteissa on asumisen lisääminen olemassa olevan yhdyskuntarakennetta täydennysrakentamalla. keskustan elävöittäminen asumista lisäämällä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvokkaiden kohteiden suojelu Hakijan tavoitteet hakija esittää rakennusoikeuden lisäämistä uudisrakentamista varten Rautatienkadulle ja Hämeenkadulle. Kulman nelikerroksinen asuinliikerakennus ja Rautatienkadun yksikerroksinen fasadi säilytettäisiin.

15 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Prosessin aikana syntyneet tavoitteet prosessin aikana on syntynyt tavoite suojella lisäksi Hämeenkadun varren puurakennus sekä yksikerroksinen liikerakennus Rautatienkadun varrella ja sijoittaa uudisrakentamista sisäpihalle

16 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Suunnittelualueen pinta-ala on m2. Asemakaavaehdotuksessa vanhat suojeltavat rakennukset kadun varressa muodostavat jalustan uudisrakennukselle, joka nousee taustalla ja tuo uuden kajallisen kerroksellisuuden tontille. Pihalla oleva puinen yksikerroksinen tallirakennus puretaan. Olemassa olevien rakennusten rakennusoikeus on 1740 kem2. Uudisrakennusoikeus on 2800 kem2 + ullakolle 200 kem2. Kokonaisrakennusoikeus on 4740 kem2. Aluetehokkuudeksi muodostuu e=2,7. Kulman kivitaloa (sr-2) varten on varattava 6 autopaikkaa.. Uudisrakentamista varten on varattava 1 ap/80kem2. (n. 44 ap) Uudisrakentamisen autopaikoista on sijoitettava yleiseen paikoituslaitokseen 30% paikoista Mitoitus ja aluevaraukset Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennuksia ei saa purkaa. Korjausja muutostöiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusten kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. (AL-1) Kortteli jakautuu kahteen tonttiin. Tontilla 88 sijaitsee n rakennettu suojeltavaksi merkitty puutalo, ns. Oskarin piha. Kaavassa on suojelurakennusta koskevia määräyksiä (sr-1). Tontilla 87 sijaitsee 1929 rakennettu nelikerroksinen asuin-liiketalo, ns. Rajasen kulma. Kaavassa on suojelurakennusta koskevia määräyksiä (sr-2). Suojelurakennusta varten on varattava 6 autopaikkaa. Ullakolle on mahdollista rakentaa ullakkoasuntoja kaavassa esitetty määrä, 200 kem2. Ullakon asuntoja varten on varattava autopaikkoja 1ap/80 kem2. Rakennuksen päätyihin voi rakentaa yksittäisiä parvekkeita. Samalla tontilla sijaitsee myös 1920-luvulla rakennettu yksikerroksinen liikerakennus ns Rajasen piironki laajennuksineen. Kaavassa on suojelurakennusta koskevia määräyksiä (sr-3). Rakennuksen läpi voidaan avata porttikongi jalankulkua varten kaavassa esitetylle paikalle. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa myös palveluasuntoja ja niihin liittyviä julkisia tai yksityisiä hyvinvointipalveluja. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden sijoittuminen kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten keskelle. (AL-2) Tontille 86 voi rakentaa VIII kerroksisen uudisrakennuksen, joka ei saa ylittää korkeusasemaa. Rakennusoikeus 2800 kem2. Rakennuksen I-II kerrokset ovat osin pimeitä, johtuen viereisten tonttien tukimuureista ja kellariseinistä.

17 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Paikoitus voi sijoittua kahteen kellarikerrokseen tason alapuolelle. Autopaikkoja tulee varata 1ap/80kem2 (noin 35 ap). Vanhusten palvelutalo- sekä sosiaali- ja terveyspalvelukerrosalaneliömetriä kohti on varattava 1ap/200yskem2 (noin 14 ap). Uudisrakentamisen autopaikoista on sijoitettava yleiseen paikoituslaitokseen 30% paikoista. Alle 8 m etäisyydelle naapurirakennuksista sijoittuvilta ikkunoilta ja rakenteilta edellytetään erityisiä paloteknisiä vaatimuksia, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Uudisrakennus ja i kerroksinen liikerakennus on mahdollista yhdistää osittain valokatteisella tilalla, jonka saa rakentaa kaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Kaavassa on julkisivuja, materiaaleja, väritystä ja muuta rakentamista koskevia määräyksiä Palvelut Kortteli tukeutuu keskustan palveluihin. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen Kaava edistää kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten säilymistä. Ehdotuksessa noin 1900 rakennettu puutalo, 1920 rakennettu liikerakennus ja 1924 rakennettu IV kerroksinen asuinkerrostalo merkitään suojeltaviksi. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sijoittuu rakennetulle ruutukaava-alueelle, ei muuta yhdyskuntarakennetta Vaikutukset kaupunkikuvaan muuttaa kaupunkikuvaa, säilytettävät rakennukset muodostavat jalustan ja jalankulkijan tason katuympäristössä. kaavamääräyksissä on korttelin muuhun rakennuskantaan sopeuttavia määräyksiä mm. värityksen ja kattomuodon suhteen Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaava edistää kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten säilymistä. Ehdotuksessa noin 1900 rakennettu puutalo, 1920 rakennettu liikerakennus ja 1929 rakennettu IV kerroksinen asuinkerrostalo merkitään suojeltaviksi. Vaikutukset liikenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan alueella on muutama puu, mutta muuten ei ole luonnonympäristöä kaavassa on merkintä istutettavista puista, osa puista voidaan joutua poistamaan rakennusten säilymisen takia, koska ne kasvavat kiinni rakenteissa ja perustuksissa Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin uudisrakennus lisää keskustan asukaspohjaa ja palveluiden käyttäjiä

18 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Sosiaaliset vaikutukset lisää keskustan palvelujen käyttäjiä tukee keskustan elinvoimaisuutta Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen hyödyntää olemassa olevaa katu-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoa Vaikutukset yritystoimintaan ei merkittävää vaikutusta, mutta tukee keskustan palveluiden käyttöä 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ei ole. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavassa on määräyksiä mm. kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja niiden ympäristöön liittyviä määräyksiä.

19 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaa havainnollistaa näkymäkuva uudisrakennuksesta ja julkisivu- ja leikkauskaaviot. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaava on toteutettavissa, kun se on saanut lainvoiman. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan rakennuslupamenettelyn kautta. Suojelurakennusten korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. uudisrakennuksen osalta suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuvasta vastaavalla taholla ennen rakennusluvan hakemista. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Asemakaavan muutosehdotus on ollut teknisen lautakunnan käsittelyssä , jolloin lautakunta päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen A-2619 asetettavaksi julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on jätetty yksi muistutus ja kaksi lausuntoa. Lausunnot 1. Kaupunginmuseo esittää lausunnossaan: Kaavaehdotuksessa tontin ja sen rakennusten kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot on kiitettävässä määrin otettu huomioon. Museo esittää vielä eräitä täsmennyksiä kaavamerkintöihin: 1. Puurakennuksen sr-1 määräystä ehdotetaan täydennettäväksi sisätilojen osalta sallimalla vain entistävät muutokset. Tilarakenteeseen sallitaan vain entistäviä muutoksia, alkuperäiset tai sellaiseen verrattavat rakennusosat kuten uunit ja ovet, tulee säilyttää. 2. Piironkia koskeva sr-3 ehdotetaan muutettavaksi siten, että suosituksen sijaan sisätilat edellytetään säilytettäväksi. 3. Kerrostaloa koskevasta sr-2 määräyksestä ehdotetaan poistettavaksi parvekkeiden lasikaidevaihtoehto. Julkisivumaalausten säilyttämissuositus ehdotetaan vaihdettavaksi muotoon: parvekkeet sijoitetaan siten, että päätyjulkisivujen maalaukset säilyvät. 4. Puurakennuksen pihapiirin ja vanhan palokujan vihreyden esim. kuistin edessä olevan puun säilyttämistä vaalittaisiin asianmukaisin kaavamerkinnöin. >> vastineet 1. Kaavamerkintään on lisätty teksti, missä museon mainitsemat ominaisuudet suositellaan säilytettäväksi ja suositellaan, että tilarakenteeseen tehtävät muutokset ovat entistäviä.

20 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Perusteluna on, että suojelua on tuettu joustavalla käyttötarkoitusmerkinnällä kaavassa. Puutalon käyttötarkoitusmerkintä kaavassa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennuksen käyttötarkoitus on tällä hetkellä kahvila-galleriarakennus eli liiketila. Kaava mahdollistaa rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen myös asunnoksi tai toimistoksi (AL-1), jolloin eteen voi tulla esim. pesu- ja keittiötilojen, lämmöneristyksen ja muiden teknisten ominaisuuksien ja järjestelmien parantaminen. Samoin liiketoiminta tai toimistotila voi edellyttää muutoksia. Rakennusta on myös aikojen kuluessa muutettu. Asemakaavoissa ei ole pääsääntöisesti sr-merkinällä puututtu sisätilojen suojeluun. 2. vrt edellinen vastaus. Sisätilan suojelua ei ole pääsääntöisesti edellytetty kaavoissa lukuun ottamatta joidenkin rakennusten porrashuoneita. Sisätilat suositellaan säilytettäviksi. 3. Kaavamääräystekstiä muutetaan niin, että parvekkeen kirkas lasikaide tulee sijoittaa pinnakaiteen sisäpuolelle. Parvekkeiden mahdollista sijaintia ei pysty tässä vaiheessa määrittelemään sitovasti. Teksti on muutettu niin, että parvekkeet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että päätyjulkisivujen maalaus ja vanha mainos voidaan säilyttää. 4. Vanhan palokujan paikalle tulee ajoyhteys paikoituskerrokseen. Palokujan alueella ei ole tällä hetkellä kasvillisuutta lukuun ottamatta puuta, joka kasvaa haitallisesti puurakennuksen seinässä kiinni juuriston kasvaessa rakennuksen perustuksiin. Pihalla oleva puu, ruotsinpihlaja, on merkitty kaavaan ohjeellisena. Puu suositellaan säilytettäväksi tai se tulee korvata uudella. Puiden kaataminen tontilla on toimenpideluvan varainen asia, joka harkitaan tapauskohtaisesti. Liian lähellä rakennuksia kasvavat puut saattavat aiheuttaa vahinkoa perustuksille tai salaojitukselle. Säilyttämismahdollisuus tutkitaan rakennusten korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Kaavassa on esitetty myös uutta istutettavaa kasvillisuutta pihalle. 2. Päijät-Hämeen Pelastuslaitos esittää lausunnossaan: 1. Kaavaan merkitty uusi 8 kerroksinen kerrostalo jää korttelin sisään siten, että kiinteistöön pääsee ainoastaan Rautatienkadulta porttikongin kautta, eikä siten mahdollista pelastuslaitoksen nostokaluston käyttöä pelastustehtävissä. Pelastuslaitos edellyttää, että rakennuksen pelastus- ja sammutusjärjestelyissä huomioidaan edellä mainitut puutteet asukkaiden poistumisjärjestelyissä sekä pelastuslaitoksen toimintaedellytykset. >> vastine 1. Uuden kerrostalon ylempään kellarikerrokseen ajetaan autolla Hämeenkadulta. Ensimmäiseen asuin/liiketila/aputilojen kerrokseen kuljetaan jalan Hämeenkadulta porttikongin kautta. Rakennuksen katolle ei pääse pelastustoimen nostokaluston avulla, vaan katolle pääsyä varten tulee tarvittaessa tehdä ulkopuolinen porras pelastustoimea varten. Tämä on otettu huomioon kaavamääräyksessä: vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema, pelastustoimen porras saa ylittää korkeusaseman. Määräysten mukaiset vaadittavat poistumisjärjestelyt sekä muut pelastustoimen kannalta tarvittavat järjestelyt esitetään ja käsitellään rakennuslupakäsittelyssä. Mm. alle 8 m etäisyydelle naapurirakennuksista sijoittuvilta ikkunoilta ja rakenteilta edellytetään erityisiä paloteknisiä vaatimuksia. Tämä on tuotu myös kaavamerkinnällä esiin kaavassa. Muistutukset 1. Liekki ry, esittää muistutuksessaan: 1. Mahdollista on toteuttaa vain luonnosvaihtoehto VE0+. VE0+:ssa säilytetään kaikki kadun varren rakennukset ja pihalla olevan tallirakennuksen voi korvata uudella pienimuotoisella rakennuksella. 2. Liekki ry väittää, että kaikki vanhat rakennukset olisi esitetty purettaviksi ja esittää olettamuksen mahdollisen purkuluvan käsittelytuloksesta.

21 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / Kahdeksankerroksinen uudisrakennus vähentää tontin ja koko alueen vetovoimaa ja vaikeuttaa elävän kaupunkikulttuurin syntymistä. >> vastineet 1. Yleisesti asemakaavamuutoksen yhteydessä vaihtoehto 0 tehdään nykytilanteen toteamiseksi ja esitettyjä muutosvaihtoehtoja verrataan vaihtoehto 0:aan. Vaihtoehto 0+ esittää vain vähäisiä muutoksia nykytilanteeseen, tässä tapauksessa mahdollisuuden korvata tallirakennus uudella. VE0+ on kiinteistön omistajan kannalta kohtuuton. Kaikki säilytettävät kohteet eivät ole valtakunnallisesti, eivätkä maakunnallisestikaan arvokkaiksi luokiteltuja kohteita. Ympäristöön nähden maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta kaavatyön valmistelun yhteydessä niin suojelulliset ympäristövaikutukset kuin taloudelliset vaikutukset on otettu huomioon. Yksityisen maanomistajan omistamassa kiinteistössä suojelun tavoite tulee täytetyksi riittävästi. 2. Missään luonnosvaihtoehdossa ei esitetty kaikkia rakennuksia purettavaksi. Kaavamuutoksen hakijan lähtökohtana on ollut Oskari Rajasen vuonna 1929 rakennuttaman kulman nelikerroksisen asuinliiketalon säilyttäminen. Jos purkulupaa olisi jollekin rakennukselle haettu, se olisi joka tapauksessa johtanut asemakaavaprosessin käynnistämiseen asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin perusteella (MRL 60 ). Voimassa oleva asemakaava on vuodelta Kuten museon luonnosvaiheen lausunnossa todetaan, rakennukset edustavat kaupunkirakenteen kehitystä kauppala- ja kylävaiheen rajakohdasta 1920-luvun Lahden vahvoihin kasvuvuosiin. Rakennusten säilyttämistä perustellaan niiden hyvällä säilyneisyydellä ja vähäisillä muutoksilla. Rakennukset kertovat myös puukaupungin muutoksesta kivikaupungiksi. Ajuri Brusilan kangaskauppias Hellsteniltä ostamista asuinrakennuksista on jäljellä tontin pienempi sivurakennus, joka on kauppalan ajoilta. Päärakennus tontin kulmasta on purettu kivirakennuksen alta. Kulman kivitalo edustaa vuonna 1924 päivitetyn keskustan laajennusalueen asemakaavan mahdollistamaa muutosta, joka salli monikerroksisten kivitalojen rakentamisen ruutukaava-alueelle. Piironki on 1920-luvulla aikanaan uudenlaisen, pelkästään liikerakennukseksi rakennetun rakennustyypin edustaja. Kaupunki jatkaa kehittymistään edelleen ja kaavamuutoksella mahdollistetaan nykyhetken aikakerrostuman luominen tontille, mikä tulevien vuosikymmenien päästä viestii tämän ajan kaupunkirakenteen kerrostuman. Sisäpihan avaaminen julkiseen avoimeen toimintaan ja tapahtumiin on edellyttänyt ja edellyttää edelleen yksityisellä tontilla kiinteistön haltijan/omistajan lupaa ja suostumusta. Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdyt muutokset: Alla on kuvattu pienet yksityiskohtien tarkistukset ja täsmennykset virallisen nähtävillä olon jälkeen. sr-1 kaavamääräystekstiin on lisätty teksti: Sisätilojen tilarakenteeseen suositellaan vain entistäviä muutoksia. Sisutuksen alkuperäiset tai sellaiseen verrattavat rakennusosat, kuten ovet ja uunit, suositellaan säilytettäviksi. sr-2 kaavamääräystekstiä on tarkistettu parvekkeiden osalta. Rakennuksen umpipäätyihin voidaan toteuttaa ikkunoita ja yksittäisiä parvekkeita parvekemääräyksen mukaisesti. Ranskalaisia parvekkeita suositellaan. Ulosvedetyt parvekkeet tu-

22 SELOSTUS A-2619a - D/3231/ / lee toteuttaa sijainniltaan, kooltaan, tyyliltään ja rakentamistavaltaan suojeltavaan rakennukseen sopivalla tavalla. Parvekkeet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että päätyjulkisivun maalaus ja vanha mainos voidaan säilyttää. Yksityiskohtaisemmat määräykset parvekkeiden osalta on siirretty parv-määräyksen alle. parv-kaavamääräystä on tarkennettu. Yksittäisen parvekkeen rakennusala on muutettu ohjeelliseksi, koska parvekkeen sijaintia ei pysty tällä hetkellä sitovasti määrittelemään, vaan se käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Ja määräystä on tarkennettu parvekkeiden sijainnin osalta ehdotuksen havainneaineiston mukaiseksi. Ulosvedetyt parvekkeet voivat sijaita länsipäädyssä 2. kerroksen yläpuolella ja eteläpäädyssä 1. kerroksen liikeosan kattopinnan yläpuolella. Ulosvedetyt parvekkeet tulee toteuttaa sijainniltaan, kooltaan, tyyliltään ja rakentamistavaltaan suojeltavaan rakennukseen sopivalla tavalla. Parvekkeet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että päätyjulkisivun maalaus ja vanha mainos voidaan säilyttää. Parvekkeissa käytetään pinnakaidetta. Kirkas lasikaide tulee sijoittaa pinnakaiteen sisäpuolelle. Määräykseen on lisätty, että parvekkeet voi kattaa myös lasikatteella. Tontin 87 autopaikkamääräystä on selvennetty 6ap/sr-2. Eli velvoiteautopaikat ovat kulman kivitaloa varten, piirongille ei ole merkitty velvoiteautopaikkoja, eikä puutalolle. Tontin 86 ajoalueelle on lisätty kulkuyhteysmerkintä myös puutaloa varten: ku (87,88) Puutalon tontin 88 ja kivitalon tontin 87 pihamaan rajalle on lisätty aitaamiskielto (ai-1) Kaavaan on lisätty ohjeellinen säilytettävä puu tai tulee korvata uudella merkintä puutalon pihalle. Aitamääräystä on tarkistettu korkeuden osalta nykyisen aidan mukaiseksi. Aidan likimääräinen korkeus on 2,25 m, aikaisemmin 1,5 m (-ai-). Ajoalueen portin korkeutta on tarkistettu ja paikkaa on siirretty naapuritalon linjaan (-po-). Tontilta 86 on poistettu pihan puolelta tonttia 87 koskeva suora uloskäynti-merkintä ( ) ja kulkuyhteys-merkintä. ku(87). Muutosten jälkeen asemakaavan piirustusnumero on A-2619a. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkennukset ovat vähäisiä, eivätkä muuta olennaisesti kaavan sisältöä, joten asemakaavan muutosehdotusta ei ole tarpeellista asettaa uudelleen nähtäville. Lahdessa Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio 8 SEURANTALOMAKE

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Lahti Täyttämispvm 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTIA 83. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTIT 86,87 JA 83 Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2619a Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1760 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1760 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,69 0, A yhteensä 0, , ,69 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

24 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,69 0, A yhteensä 0, , ,69 0, AL -0, AL-1 0, , ,00 0, AL-2 0, , ,55 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava