Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmat

Transkriptio

1 Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmat Tekla Kartta- ja tonttiyksikön aloittamana vuonna 2012 sekä katu- ja puistoyksikön jatkamana vuoden 2013 alusta johtosääntömuutoksesta johtuen ovat valmistuneet metsä- sekä puistometsäsuunnitelmat kymmenvuotiskaudeksi. Suunnitelmat on laatinut Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme. Kaupungin puolesta suunnitelmien tekoon ovat osallistuneet tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö, kartta- ja tonttiyksikkö sekä ympäristönsuojeluyksikkö. Myös kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus on ollut ajoittain mukana. Puistometsäsuunnitelma on tehty kaava-alueille, muille alueille metsäsuunnitelma. Suunnitelmien maastokatselmukset tehtiin vuosien aikana. Suunnitelmista järjestettiin esittelytilaisuus paikallisille tiedotusvälineille viime keväänä. Ne olivat sen jälkeen yleisesti nähtävillä katu- ja puistoyksikössä pari viikkoa. Sinä aikana tuli yksi kirjallinen palaute. Syksyllä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys jätti suunnitelmista lausunnon. Edelliset kaupungin metsä- ja puistometsien hoitosuunnitelmat vuosiksi valmisteltiin hyväksyttäväksi vuonna Sitä ei koskaan kaupunginhallitus hyväksynyt. Syinä olivat suuret näkemyserot teknisenja ympäristölautakuntien välillä suunnitelmista, etenkin metsäsuunnitelman suhteen. Töiden toteutus on siten tehty vuosityöohjelmien mukaisesti. Talousmetsien osuus pienenee jatkuvasti kaupungin metsävarannossa. Metsäsuunnitelma on tehty korostaen luonto- ja virkistysarvoja. Ovathan nykyiset talousmetsät tulevaisuudessa useimmiten puistometsiä. Toki maankäytön suunnittelusta johtuvat toimenpiteet saattavat aiheuttaa nopeitakin muutoksia vuosityöohjelmissa uusilla kaavoitetuilla alueilla. Uudistushakkuita tehdään maltillisesti uudistuskypsien metsien pintaalan verrattuna. Uudistuskypsiä metsiä on 90 ha ja varttuneita kasvatusmetsiä 164 ha, yhteensä selvästi yli puolet kokonaispinta-alasta, joka on n. 416 ha. Uudistushakkuita suunnitelmassa esitetään 16 ha ja harvennuksia noin 141 ha. Metsien kokonaispuusto on noin m 3. Esitettyjä hakkuita on noin 9400 m 3 ja kokonaispuuston on arvioitu kasvavan suunnitelmakaudella selvästi. Uudishakkuiden koko pyritään pitämään pienennä, pääosin korkeintaan hehtaarin suuruisena. Hakkuutuloja on arvioitu saatavan 10 vuodessa euroa. Hoitotyökulujen osuudeksi arvioidaan euroa, joten todellisia tuloja on euroa vuodessa. Tosin tässäkin maankäytössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset, sääolosuhteet, metsätuhot ja puun hintojen muutokset saattavat aiheuttaa suuria vaihteluita vuosittain suuntaan tai toiseen. Töitä ei myöskään tehdä lintujen pesintäaikaan. Myös vuoden alussa voiman astuneella metsälakien kokonaisuudistuksella on vaikutuksensa monessa asiassa. Uudistus on laajin vuosikymmeniin. Muutoksia on tullut metsälakiin ja metsähoitoyhdistyslakiin. Uusi metsätuholaki, laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta sekä puutavaran mittauslain energiapuun mittausta koskevat osiot kuuluvat myös kokonaisuudistukseen. Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Lehtipuita suositaan, esimerkiksi harventamalla kuusia. Vanhat pehmeäpohjaiset kuusikot ovat lisäksi erittäin alttiita myrskytuhoille saattaen aiheuttaa

2 asutuksen välittömässä läheisyydessä jonkinlaisen turvallisuusriskin. Siitä saatiin näyttöjä viime vuoden myrskyissä. Puulajien lukumäärää lisätään etenkin koulujen ja päiväkotien lähimetsissä, jos kasvuolosuhteet ovat siihen otolliset. Ensisijaisesti istutetaan jalolehtipuita, kuten metsälehmusta, tammea, jalavia, vaahteraa ja saarnia. Samoin edistetään metsien pensaiden ja muiden luonnonkasvien esiintymistä. Luonnon monimuotoisuutta säilytetään ja lisätään eläinkunta huomioiden esim. jättämällä pökkelöpuita, maapuita ja tuulenkaatoja. Puistometsiin ripustetaan myös linnuille ja muille eläimille (lepakot ja hyönteiset) pönttöjä ja muita tekopesiä, esimerkiksi hyönteishotelleja. Katu- ja puistoyksikkö saa kaupunkilaisilta paljon yhteydenottoja, jossa todetaan puistometsän varjostavan liikaa viereisiä tonttialueita. Kaiken lisäksi pihan kasvit voivat huonosti. Isot puut arveluttavat myrskyn kestämistä. Ulkoilureittien varsilla ylitiheä metsä pelottaa varsinkin pimeään aikaan. Puistometsien puuston harvennushakkuista ja muista hoitotoimenpiteistä katu- ja puistoyksikkö saa kaupunkilaisilta lähes aina positiivista palautetta. Varsinkin, kun hakkuutähteet ja risut pääosin kuljetetaan pois. Puistometsiä on tällä hetkellä n. 307 ha. Puuston kokonaismäärä on noin m 3. Sen on arvioitu kasvavan kymmenvuotiskautena yli m 3. Hakkuita on suunniteltu 100 hehtaarille. Harvennuksen ja ensiharvennuksen osuus on 90 ha. Hakkuukertymä on 6500 m 3. Tuloja ei juurikaan vuosittain tule, kun mukaan otetaan kulut jälkitöineen. Poikkeuksen muodostaa muuttuva maankäyttö esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistäminen ja infran rakentaminen, jolloin puusto joudutaan usein poistamaan kokonaan. Metsä- ja puistometsien suunnitelmien hakkuu- ja hoitotyöehdotukset eivät ole sitovia, vaan niitä käsitellään tarkemmin kohteittain vuosittaisissa työohjelmissa. Niissä tulee erityisesti viimeistään huomioida arvokkaat luontokohteet, rauhoitetut sekä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit. Suunnitelmien laajempi tarkennus tapahtuu viiden vuoden kuluessa Suunnitelmista jätettyä Teemu Aallon palautetta sekä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen lausuntoa on mahdotonta yhteen sovittaa suunnitelmissa, niin erilaisia ne ovat. Tehdyt suunnitelmat ovat kompromisseja, joissa on huomioitu myös kaupunkilaisten yleinen näkemys metsien ja puistometsien hoidossa. Vuosittain asioita tarkastellaan vielä tarkemmin suunniteluissa työnkohteissa. Liitteinä ovat Teemu Aallon palaute sekä Riihimäen Seudun luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto. (tw) Ehdotus/katupäällikkö: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä osaltaan metsä- ja puistometsäsuunnitelmat kymmenvuotiskaudelle. Vuosittaisen työohjelmatarkastelun lisäksi tehdään viiden vuoden kuluessa suunnitelmien päivittäminen. Samalla lautakunta pyytää metsä- ja puistometsäsuunnitelmista lausunnot ympäristölautakunnalta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolta. Mirja Lammin ehdotuksesta lautakunta päätti yksimielisesti lisätä päätösehdotukseen, että lautakunnan mielestä vuosittaiset hakkuut tulee ol-

3 la lähempänä vuosittaista kasvuarviota metsän terveen uusiutumisen takaamiseksi. Lisäksi kaupungin taloutta voidaan tukea hakkuusta saatavilla lisätuloilla. Kuvaja Tekninen lautakunta on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolta lausuntoa koskien Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmia. Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelma on lähtökohdiltaan ohjaava. Käytännössä hakkuu- ja hoitotyöehdotukset eivät ole sitovia, vaan niitä käsitellään tarkemmin kohteittain vuosittaisissa työohjelmissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen alaisten toimintojen kannalta onkin oleellista, että sikäli kun toimenpiteet kohdistuvat esim. liikuntareitteihin tai muiden liikuntapaikkojen läheisyyteen, käytännön toimenpiteistä tiedotetaan ja sovitaan etukäteen kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa. Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus toivoo, että se voi osallistua soveltuvin osin suunnitelmien päivittämiseen. Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelma on nähtävissä kokouksessa ja ennen vapaa-aikajaoston kokousta kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksessa. Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja: Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto antaa tekniselle lautakunnalle yllä olevan lausunnon koskien Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmaa. Ehdotus hyväksyttiin. Ympla Edelliset kaupungin metsä- ja puistometsien hoitosuunnitelmat vuosiksi valmisteltiin hyväksyttäväksi vuonna Suunnitelmia ei kuitenkaan kaupunginhallitus ole hyväksynyt. Ympäristölautakunta antoi lausunnon suunnitelmista Suunnitelma oli tarkoitus viedä kaupungin hallituksen käsittelyyn sen jälkeen, kun ympäristölautakunnan lausunnossa esittämät asiat on huomioitu ja suunnitelmaa näiltä osin korjattu. Korjattua suunnitelmaa ei kuitenkaan ole kaupunginhallituksessa tämän jälkeen käsitelty. Metsätöiden toteutus on tehty ainoastaan vuosityöohjelmien mukaisesti. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Tekniikan ja ympäristön johtosäännön mukaan ympäristölautakunnan tehtävänä on huolehtia luonnonsuojelulaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä. Ympäristöjohtaja on osallistunut metsä- ja puistometsäsuunnitelman laadintaan ja on niitä aiemmin kommentoinut. Kaikki luontotieto, joka on ollut ympäristönsuojeluyksikön käytössä sekä aiempi ympäristölautakunnan lausunto on annettu metsänhoitoyhdistykselle huomioonotettavaksi suunnitelmien laadinnassa. Puistometsäsuunnitelmasta ympäristöjohtajan antama lausunto on pääosin huomioitu nyt lausunnolla olevassa versiossa. Metsäsuunnitelmasta annettua lausuntoa sen sijaan ei ole juurikaan huomioitu. Lausunnot on annettu luonnonsuojelun edistämisen näkökulmasta, luonnon monimuotoisuutta ja arvokkaita luontokohteita korostaen. Hämeen Ely-keskuksen luonnonsuojelun asiantunti-

4 ja on kommentoinut metsäsuunnitelmaa omalta osaltaan, mikä lausunto huomioitiin ympäristöjohtajan antamassa lausunnossa. Seuraavassa listaus ympäristöjohtajan lausunnosta kohteittain: Hausjärvi, Piirivuori (kuviot 1-3): Metsää on hoidettava maisemalliset ja luonnonsuojelulliset arvot huomioiden. Erityispiirteisiin lisättävä Lumos-kohde ja näköalapaikka. Hatlamminmäki (kuviot 9-17): Metsiä on hoidettava luonnonsuojelualueen ja teollisuusalueen välisenä suojametsänä, maininta lisättävä erityispiirteeksi. Haapahuhdan alueet (kuviot 18-37): Kuvioita 24, 25, 37 hoidettava suojametsinä, maininta lisättävä erityispiirteisiin. Kuvion 26 avohakkuusta tulisi luopua ja kuvioiden 32 ja 33 osalta mietittävä niiden kehittämistä luontokohteena (haavat, koivikko). Käräjäkosken alue (kuviot 38-45): Kuvion 44 suojuspuuhakkuusta on luovuttava, hakkuu ei sovellu virkistyskäytössä olevalle alueelle. Erityispiirteisiin lisättävä virkistysalue. Korttionmäen lähialueet (kuviot 46-56): Ojittamatonta suota ei tule ojittaa, myös kunnostusojituksiin suhtauduttava kriittisesti asutuksen ja Vantaanjoen läheisyyden vuoksi. Alueiden virkistyskäyttöarvoa pitäisi kehittää. Silmäkenevan länsipuolisko (kuviot 58-62, ): Muinaismuistoalueet mainittava erityispiirteissä. Moottoritien ja vanhan valtatien väli (kuviot ): Käpälämäki on arvokas lähiluontokohde ja koulun luonto-opetuskohde, nämä lisättävä erityispiirteisiin. Aluetta kehitettävä luontoarvot huomioiden, harjulle ja soistumille ei hakkuita. Riutta (kuviot ): Alueen rauhoittamista luonnonsuojelualueena tulisi selvittää Hämeen Ely -keskuksen kanssa, hakkuista toistaiseksi syytä luopua. Erityispiirteisiin lisättävä virkistysalue ja Lumos-kohde. Hirvijärven itäpää (kuviot ): Aluetta voidaan kehittää luontokohteena ja virkistysalueena, erityispiirteisiin lisättävä niistä maininta, kuvioiden 170 ja suojuspuuhakkuusta luovuttava. Kuvion 193 harvennushakkuuta ja kuvion 188 avohakkuuta on syytä harkita. Paalijärven lounaiskulma (kuviot ): Alueen rauhoittamista luonnonsuojelualueena tulisi neuvotella Hämeen Ely-keskuksen kanssa, hakkuista toistaiseksi syytä luopua. Erityispiirteisiin lisättävä Lumos-kohde. Loppi, Riihisalo (kuviot ): Luonnonsuojelullisin perustein esitetyistä hakkuista olisi hyvä luopua. Metsä- ja puistometsäsuunnitelmat ovat nähtävänä lautakunnan kokouksessa ja sitä ennen ympäristöjohtajan huoneessa. Esityslistan OHESSA on metsäsuunnitelmasta seuraavat otteet: - kasvupaikat puuston kehitysluokat puuston kehitys hakkuut

5 - metsänhoitotyöt monimuotoisuus- ja erityispiirteet monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2012 (puistometsäsuunnitelma) (em) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toistaa edellä ympäristöjohtajan lausunnossa esitetyn siltä osin kuin lausuntoa ei ole otettu huomioon metsäsuunnitelmassa. Lisäksi ympäristölautakunta toteaa seuraavaa: Ympäristölautakunta muistuttaa, että kaupungin lakisääteinen tehtävänä on huolehtia luonnonsuojelun edistämisestä alueellaan (Luonnonsuojelulaki 6 ). Riihimäen kaupunkistrategiassa yhtenä tavoitteena on kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toiminnan kehittämisessä. Riihimäen kaupunki on sitoutunut myös ympäristöpolitiikassaan edistämään metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta sekä huomioimaan kaupungin metsien hoidossa luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen säilymisen. Tammikuussa 2014 kaupunginvaltuuston hyväksymässä ympäristöpolitiikassa todetaan myös, että Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Edellä mainittujen periaatteiden tulee ohjata myös kaupungin metsäsuunnitelmien laadintaa ja toteutusta. Riihimäen kaupungin metsäsuunnittelussa on jatkossa otettava entistä paremmin huomioon metsien monimuotoisuus, arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt, virkistyskäyttö sekä maisemalliset ja alue-ekologiset piirteet. Tämä edellyttää arvokohteiden luotettavaa kartoittamista ja olemassa olevan tiedon hyödyntämistä sekä näiden tietoista huomioimista myös metsäsuunnitelman laadinnassa. Metsäsuunnitelmassa on kyse pitkän aikavälin suunnitelmasta, joka ohjaa kaupungin metsien hoitoa 10 vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on tyypillinen metsätaloussuunnitelma. Suunnitelma on varsin selkeästi tehty, mutta on varsin vaikealukuinen. Alueet olisi ollut hyvä luokitella käyttötarkoituksen mukaan, jotta hoidon tavoite tulisi selkeäksi (ulkoiluja virkistysmetsät, suojametsät, erityismetsät ym.). Metsänhoitosuunnitelmasta pitäisi saada kattava kuva kaupungin metsistä ja siitä, mihin niiden hoidolla pyritään. Metsätyypin, puulajikoostumuksen, puiden iän ja koon lisäksi pitäisi kertoa kohteen luonnontilaisuudesta, arvioida sen merkitystä sekä monimuotoisuuden kannalta että maiseman osana ja näkö- ja melusuojana sekä kertoa alueen käytöstä esim. virkistykseen. Näiden perustietojen pohjalta olisi tullut laatia kuviokohtainen tavoite (suojelualue, virkistysalue, melusuojavyöhyke, talousmetsä tms.) ja miettiä, millainen hoito parhaiten auttaa tämän tavoitteen saavuttamista tai nykyisen hyvän tilanteen ylläpitämistä. Ehdotettu hoito pitäisi siis suunnitelmassa perustella. Metsäsuunnitelman laadinnan yhteydessä arvokohteiden kartoitus ja olemassa olevan tiedon hyväksikäyttö on ollut osin puutteellista eikä niitä suunnitelmassa riittävästi esitetä. Suunnitelman laatijalle on toimitettu kaikki käytössä oleva aineisto Riihimäen arvokkaista luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Tietoja on tältä osin syytä täydentää ja lisätä luontoarvot metsäsuunnitelmaan. Lausunnon LIITTEENÄ on listaus arvokohteista metsäkuvioittain. Tarvittaessa hakkuuehdotuksia on tarkistettava siten, että tunnettujen arvojen säilyminen varmistetaan. Näiden tietojen täydentämistä ei pidä jättää vuosittaisen suunnittelun varaan. Inventoinnit on tehtävä kasvillisuuden puolesta otolliseen kesäaikaan.

6 Vuosittaisia hakkuita ja toimenpiteitä loppuvuodesta suunniteltaessa havaintoja luontoarvoista on mahdoton tehdä luotettavasti. Puistometsät käsittävät pääasiassa asutuksen keskellä olevia alueita, joissa ei ole säilynyt metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Asuinalueiden puistometsillä on kuitenkin tärkeä merkitys lähiluontokohteina alueen asukkaille. Tällaiset luonnon monimuotoisuudenkin kannalta ympäristöstään poikkeavat pienympäristöt on tärkeää säilyttää. Luontoarvojen turvaamisen lisäksi puistometsien hoidossa on oleellista huomioida suojavaikutus. Etenkin pääteiden ja junaradan varteen on jätettävä riittävästi suojaavaa metsää. Erityisesti Lemmenmäen alueella moottoritien ja kantatie 54 läheiset kuviot on käsiteltävä niin, että säilytetään puuston melua ja päästöjä suojaava vaikutus. Vantaajoen varsi on viherkäytävä-jatkumoa läpi kaupungin, joka pitää säilyttää. Lausunnon LIITTEENÄ on listaus ympäristönsuojeluyksikön tiedossa olevista arvokohteista, jotka on huomioitava metsä- ja puistometsäsuunnitelmassa ja maininta niistä on lisättävä kyseisten kuvioiden erityispiirteisiin. Tarvittaessa hakkuuehdotuksia on tarkistettava luontoarvojen pohjalta, jotta varmistetaan niiden säilyminen. Ehdotus hyväksyttiin. Tekla Puistometsä- ja metsäsuunnitelmia on käsitelty edellä mainitusti teknisessä ja ympäristölautakunnassa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaostossa. Kuten teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti vuosittaisia hakkuita pyritään saamaan lähemmäksi vuosittaista kasvuarviota. Metsätulot ovatkin jo vuosia lisääntyneet tarkennettaessa puistometsien ja metsien vuosityöohjelmia. Tuloja pyritään kasvattamaan mahdollisuuksien mukaan etenkin metsäalueilla huomioiden kuitenkin ympäristölautakunnan hyväksymät lähtökohdat. Metsäsuunnitelmaan liitetään erillisenä lisälehtenä ympäristöjohtajan lausunnon kohdeluettelo sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston lausunnossaan esittämät toimenpiteet ja nämä pyritään huomioimaan vuosityöohjelmien laadinnan yhteydessä. Suunnitelman päivittäminen on mielekästä ja kustannustehokasta toteuttaa vuosityöohjelmien laadinnan yhteydessä sekä lisälehdin. Tämän lisäksi yhteistyötä eri osapuolten kanssa tehostetaan. Liitteenä: - Puistometsäsuunnitelma, johdanto - Metsäsuunnitelma, johdanto - Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen lausunto metsä- ja puistometsäsuunnitelmista. (tw, lh, th) Ehdotus/katupäällikkö: Tekninen lautakunta päättää antaa metsä- ja puistometsäsuunnitelmista em. lausunnon. Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle suunnitelmien hyväksymistä.

7 Mirja Lammin ehdotuksesta lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tekla Teknisen lautakunnan palautettua Riihimäen kaupungin metsä- ja puistometsäsuunnitelmat uudelleen valmisteltaviksi (Tekla ) on katu- ja puistoyksikkö tilannut Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeeltä niistä päivitetyt versiot, joissa lautakunnan ohjeistuksen mukaisesti vuosittaista hakkuumäärää on kasvatettu suhteessa vuotuiseen kasvuun. Päivitys koskee metsäsuunnitelmissa jäljellä olevia vuosia Vuosina 2013 ja 2014 tehdyt hakkuut on päivitetty suunnitelmiin. Talousmetsäsuunnitelman pinta-ala on 427 hehtaaria, joista varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä on yli 250 hehtaaria. Tämän hetken puustomäärä on m3. Hakkuumäärä suunnitelman jäljellä oleville kahdeksalle vuodelle on n m3 vuosittaisen hakkuumäärän ollessa m3 kun se alkuperäisessä suunnitelmassa jäi vain 700:n vuotuiseen hakkuukuutioon. Uudistushakkuita on ehdotettu 45 hehtaarin alalle, mikä vuositasolla vaihtelee viiden ja kuuden hehtaarin välillä. Alkuperäisessä suunnitelmassa uudistushakkuita oli suunniteltu n. 1,5 hehtaaria / vuosi. Talousmetsissä tehtävien hakkuiden kantorahatuotoksi kahdeksan vuoden jaksolle on arvioitu euroa ja niistä aiheutuvien kustannusten määräksi euroa. Edellä mainitulla ajanjaksolla puun myyntituloksi muodostuu näin ollen euroa, mikä merkitsee n euron vuotuista tuottoa. Suunnitelman edellisessä versiossa hakkuutuloja oli arvioitu saatavan sen kattaman kymmenen vuoden ajalla euroa. Hoitotyökulujen osuudeksi arvioitiin euroa, joten todellisia tuloja suunniteltiin saatavan euroa vuodessa. Puistometsäsuunnitelman osalta hakkuumäärää on nostettu 6500 m3:sta m3:oon jäljellä olevan kahdeksan vuoden aikana. Puistometsien virkistysstatuksen vuoksi suunniteltujen uudistushakkuiden koko on pyritty pitämään talousmetsien vastaavia pienempänä. Kuitenkin pienialaisia uudistushakkuita on tarpeen tehdä varsinkin vanhoihin kuusikoihin. Näin uudistaminen voidaan tehdä mahdollisimman hallitusti. Hakkuutulot puistometsien osalta ovat laskelmien mukaan euroa ja metsänhoitotöiden kulut euroa, jolloin vuotuinen tuotto on keskimäärin euroa. Puistometsissä tehtävien hakkuiden erityisolosuhteet, kuten hakkuutähteiden keruu ja pieni koko aiheuttavat kuitenkin useissa tapauksissa lisäkustannuksia, joten niiden osalta saadut tulot ovat lähellä kustannuksia. Molempien metsäsuunnitelmien kohdalla kuviokohtaisten hakkuiden toteutuksessa tulee kyseisen kahdeksan vuoden tarkasteluvälillä tapahtumaan muutoksia. Myrskyt ja uudet uhat, kuten kirjanpainajatoukan leviäminen saattavat aiheuttaa tarvetta yksittäisten kuvioiden uudistamiseen suunniteltua nopeammalla aikataululla. Ehdotetuilla hakkuukuvioilla mahdollisesti ilmenevät luontoarvot aiheuttavat toisaalta tarvetta muutoksiin. Hakkuiden ja puuston kasvun tasapainoon pyrittäessä uudistushakkuupinta-ala on kokonaisuutena syytä säilyttää suunnitellun kaltaisena. (lh) Ehdotus/katupäällikkö:

8 Tekninen lautakunta päättää antaa metsä- ja puistometsäsuunnitelmista em. lausunnon. Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle suunnitelmien hyväksymistä. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa puistopuutarhuri Lasse Heikkinen, puh