Pyynnöstä lausunto Kalmun osayleiskaavasta ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyynnöstä lausunto Kalmun osayleiskaavasta (29.10.2008)"

Transkriptio

1 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Asepajankatu 4, RIIHIMÄKI Pyynnöstä lausunto Kalmun osayleiskaavasta ( ) 1. Yleistä Kalmun osayleiskaava on vastoin Valtioneuvoston päätöstä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista ( ), jossa todetaan ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttävän kestävää ja tiivistä yhdyskuntarakennetta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (kohta ). Kasvusuunta on sekä epätaloudellinen että epäekologinen. Kalmun alue on ns. erillinen satelliitti, se ei liity kiinteästi olemassa olevaan asutukseen. Maantieteellisesti Kalmun alue sijaitsee erillään Riihimäen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta (s.20) Alueen kaavoittaminen tuhoaa erityisesti arvokasta metsäluontoa, jolla olisi huomattava potentiaali monipuolistua tulevaisuudessakin. Vanha metsä on Riihimäellä Etelä-Suomen tendenssin mukaisesti katoava luontotyyppi. Kuten osayleiskaavassa todetaan alueella elää ja kulkee runsas eläimistö: mm. hirviä, metsäkauriita, ilveksiä, teeriä, haukkoja ja pöllöjä on tavattu alueella (s. 12). Osayleiskaavan myötä suurin osa alueen metsä- ja peltoympäristössä tuhoutuisi. Nämä siirtynevät Kalmun ulkopuolisille pelto- ja metsäalueille ja vaateliaammat lajit tullevat häviämään sopivien elinalueiden puuttuessa. Rakentaminen tulisi suunnata ennemmin jo hakattujen alueiden kohdalle. Nyt rakentaminen on suunnattu nimenomaan metsäalueille ja virkistysreitit puuttomille aloille tai taimikoille. Alueelle on linjattu viheryhteyksiä, jotka toimivat niin virkistysreitteinä kuin ekologisina käytävinä. Tällä hetkellä kuitenkaan nämä reitit eivät säilytä yhtenäistä metsäpeitettä, vaan katkeavat esim. taimikoihin, niittyihin ja peltoihin. Lisäksi reitit ovat paikoin onnettoman kapeita. Virkistysreittien rakentaminen ja hoito voivat tuhota viimeisetkin ekologiset hyödyt. Ulkoilureittiverkoston lähtökohdaksi esitetään, että se yhdistää kaikki asuinalueet, lähiympäristön ulkoilualueet ja Kalmun palvelut (s.34). Vaarana on liian raskas rakentaminen ja ekologisten seikkojen unohtaminen. Summaten: ekologisia käytäviä ei ole alkuunkaan onnistuttu turvaamaan kaavassa. Voidaan myös kyseenalaistaa uuden asuinaluekaavoittamisen todellinen tarve: Riihimäellä on tälläkin hetkellä rakentamattomia kerrostalotontteja mm. Vahteristossa. Edellisvuonna kasvua ei kaupungin asukasmäärässä ollut. Kasvusuuntavertailussa Kalmun alueen viihtyisyyden maalaillaan perustuvan idylliseen kyläkeskittymään, kulttuurimaiseman arvoihin ja metsäalueiden hyödyntämiseen asumisen virkistys- ja vapaa-alueina (s.7) Myöhemmin kaavan vaikutuksia kuitenkin kuvataan seuraavasti: Maisema muuttuu ydinalueella pelto- ja metsävaltaisesta hoidetuksi pientalovaltaiseksi kaupunkiympäristöksi (s.37). Tässä on selkeä ristiriita. Sanotaan myös, että tavoitteina kaikissa maankäytön vaihtoehdoissa on ollut asumisen ja virkistyksen tarpeiden turvaaminen sekä maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen (s.25). Luontoarvoja ei ole turvattu riittävästi. 2. Metsäluonnon suojelu

2 Osayleiskaavan myötä suuri osa alueen metsäalasta häviäisi. Rakentamisen alle jäisi myös luontoselvityksissä arvokkaiksi merkittyjä alueita. Lisäksi monet tontit rajautuvat liian lähelle arvokkaita metsäalueita. Tämä on ristiriidassa osayleiskaavan tavoitteiksi kirjatun luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden vaalimisen (s. 21) kannalta. Alueen linnuston ja muun eläimistön arvioidaan osittain siirtyvän lähiympäristön laajoille metsäja peltoalueille (s.38). Kalmun alueella on merkitty luontoselvityksissä (2004 & 2008) metsäalueita, joilla on vanhalle metsälle tyypillisiä piirteitä. Ero talousmetsään on huomattava (ks. esim. luontoselvitys 2008, 30) Vanha metsä on Etelä-Suomessa uhanalaistunut kiihtyvällä tahdilla viime vuosikymmeninä. Kartalla Kalmun aluetta ympäröivästä ympäristöstä saa väärän kuvan ja näyttää siltä kuin metsäalueet jatkuisivat laaja-alaisesti. Todellisuudessa suurin osa varttuneesta ja vanhasta metsästä on hakattu ja laajat taimikot ja hakkuuaukeat luonnehtivat ympäröiviä seutuja. Täydentävässä luontoselvityksessä (2008, 28) todetaan, että ikääntyviä metsiä hakataan kiihtyvällä vauhdilla, eikä lähettyvillä ole hyvää vanhan metsän kohdetta. Tällä on kaksi seurausta: Ensinnäkin Kalmun alueen arvo tulee kasvamaan entisestään erillisyydestä johtuen: pienten paikallisten monimuotoisuuskeskusten merkitys kasvaa, koska niissä lajisto voi säilyä ja levitä sitten uudelleen ympäristöön (luontoselvitys 2008, 28). Toisekseen jos alue säästetään, uuden muodostuvan lahopuun myötä lajisto monipuolistuu, mutta hitaasti, koska lähettyvillä ei ole mitään hyvää vanhan metsän kohdetta, josta lajistoa pääsisi alueelle siirtymään. Valtionneuvoston päätöksen mukaan tavoitteena tulisi olla, että eri alueiden luontoa ja luonnonvaroja pyritään säilyttämään ja hyödyntämään kestävällä tavalla. Tämän vuoksi arvokkaat metsäalueet ja tulevaisuuden kannalta potentiaaliset alueet tulee säästää yhtenäisenä alueena rakentamiselta. Kyseisillä alueilla on huomattava arvo myös opetuskäytössä, ja erityisesti luontoselvityksessä (2008) selvityksen kohteena ollut osa-alue B, joka jäisi mm. koulun ja päiväkodin sekä pienkerrostalojen tai rivitalojen alle on arvokas myös virkistyskäytössä tulevaisuudessa säästettynä alueen monimuotoisuuskin kasvaisi Takala-Tuomola alueen metsä (alueet 2a & 2b: ks. karttaliite 1) Osayleiskaavassa todetaan, että Takala-Tuomolan seudun runsaasti lahopuuta sisältävä alue jää lähes kokonaan kaava-alueen ulkopuolelle (s.13) Lähes kokonaan kaava-alueen ulkopuolelle jääminen ei ole riittävä alueen luonnon huomioon ottamiseksi. Ensinnäkin se vähättelee asuinrakentamisen reunavaikutusta 1, jota painotimme jo edellisessä Kalmun osayleiskaavaa koskevassa lausunnossamme. Juuri reunavaikutuksen vuoksi alue tarvitsisi suojavyöhykkeen. Alueiden erityispiirteenä on runsas lahopuusto ja pitempiaikainen metsän hakkaamattomuus turvaisi lahopuuston jatkuvuuden. Asutuksen läheisyys tuo omat hoitopaineensa, jolloin alueen luonto vaarantuu. Toisekseen tontit sijoittuvat alueen länsilaidan lahopuukeskittymän päälle. Alueen suojeluarvoista todetaan seuraavaa: Alueen vanhojen metsien kääpälajiston perustuva suojeluarvo on keskimääräistä merkittävästi suurempi ja alueella esiintyy yksi erityisesti suojeltava kääpälaji. Myös alueen kovakuoriaislajisto on monipuolinen ja edustaa hyvin ikääntyvän lahopuustoisen kuusikon tyypillistä lajistoa. (s.13) Luontoselvityksessä (2008, 6) suositellaan siinä tarkasteltujen runsaasti lahopuuta sisältävien osaalueiden A & C säästämistä, sillä alueen vanhojen metsien kääpälajistoon perustuva suojeluarvo on keskimääräistä merkittävästi suurempi ja 1 Haitallisia reunavaikutuksia arvokkaille metsäluontokohteille voidaan pienentää jättämällä alueiden ympärille suojavyöhykemetsää. Kuuluvaisen ym. (2004, 156) mukaan Puusto., kasvillisuus-, ja pienilmastotutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että laajan aukkohakkuun reunavaikutus varttuneeseen kuusivaltaiseen kangasmetsään voi ulottua jopa m etäisyydelle aukon reunasta. Tuoreiden lehtomaisten kangasmetsien ja korpien reunojen suojavyöhykkeen tulisi siis mieluiten olla vähintään 100 metriä. (Kuuluvainen, Timo ym Metsien monimuotoisuuden turvaamien perusteet. Teoksessa Metsän kätköissä. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. s Toim. Kuuluvainen, Timo ym.)

3 alueella esiintyy yksi erityisesti suojeltava kääpälaji. Alueella on tavattu pesimäaikaan mm. vanhan metsän lajina tunnettu pikkusieppo (Ficedula parva; EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; sekä linnustoselvitys 2008, että luontoselvitys 2008) ja vuonna 2007 alueen välittömässä läheisyydessä pesi niin ikään vanhan metsän laji, alueellisesti uhanalainen pohjantikka (Picoides tridactylus). Alueella on selvityksen mukaan hyvä potentiaali muotoutua monimuotoiseksi vanhaksi metsäksi. Alueella on myös huomattava potentiaali liito-oravalle, sillä pääosa kuusista on riittävän järeitä vuodessa. Lisäksi alueen koillisosassa on laaja nuorta haapaa kasvava alue, josta kehittyy samassa ajassa hyvä alue liitooravan kannalta. (Luontoselvitys 2008, 24) Tämän vuoksi erityisesti alue 2b (ks. karttaliite 1) tulee jättää täysin rakentamatta. Alueella 2a (ks. karttaliite 1) on olemassa olevaa asutusta. Uudisrakentamiselta tulee tälläkin alueella pidättäytyä joko kokonaan tai sitten se tulee sijoittaa Tuomolan tilan luoteispuolelle, jossa metsät on muutenkin hakattu Luontoselvityksen (2008) osa-alueen B metsä (alue 4a: ks. karttaliite 1) Luontoselvityksessä (2008) kuvataan Kassoskiven metsän pohjoispuolen metsäaluetta tuoreeksi, kuusivaltaiseksi kangasmetsäksi, jossa on lahopuuta niukasti ja yksittäisinä puina. Alueen itäreunassa on pieni ryhmä kaatuneita kuusia. Osayleiskaavan liitteessä 5 alue on merkattu vanhaksi metsäksi. Selvityksen mukaan alueella on merkitystä erityisesti virkistys ja opetuskäytön kannalta (Luontoselvitys 2008, 28). Osa alueesta on säästetty rakentamiselta, mutta suuren osan päälle on myös kaavoitettu tontteja. Supistamalla rakennettua alaa tai uudelleen järjestelyllä alueesta voitaisiin säästää vielä huomattava ala. Näin saataisiin mahdollisesti säästettyä myös puustoista osuutta viheryhteyteen Lehtolan suuntaan (ks. alaluku 3.3.). Opetuskäytön kannalta koulun ja päiväkodin voisi sijoittaa lähemmäs metsän reunaa. Nykyinen sijainti on arvokkaan metsäalueen päällä ja reunanaapuri avointa puutonta aluetta. Myös luontoselvityksessä (2008, 6) suositellaan koko yhtenäisen metsäalueen (osa-alueet A, B & C; alueiden rajaukset selvityksen sivulla 26 kuva 2.3.) säästämistä, sillä monet metsälajit suosivat mahdollisimman suuria yhtenäisiä kokonaisuuksia. 2.3 Teollisuusalue Teollisuusalueella alue 5a (ks. karttaliite 2) osuu Kalliolantien itäpuolen ainoalle hakkuilta säästyneelle metsäkuviolle. Tämä metsäkuvio tulee säästää. Virkistysreitinkin kannalta kyseinen metsäkuvio on tulevaisuudessakin arvokkaampi kuin hakattu ala, jota myöten teollisuusalueen läpi itä-länsi-suuntainen reitti kulkee. Teollisuusalue tulisi suunnata niille aloille, jotka jo on hakattu, eikä viimeisille puuta kasvaville metsäpalstoille. Teollisuustontit kattavat ylipäänsä suhteessa rakennuksiin ja tarvittavaan toimitilaan ylisuuria aloja, joista iso osa yleensä hoidetaan lyhyeksi leikattuina nurmikenttinä, joissa monimuotoisuutta ei ole nimeksikään. Alue 5a (ks. karttaliite 2) muodostaa arvokkaan puustoisen kuvion, joka parantaa itä-länsi-suuntaista viheryhteyttä myös ekologisesta näkökulmasta, vaikka onkin kyseenalaista toimiiko tämä reitti ekologisena yhteytenä, sillä valtateiden yli ei kulje yhdistävää siltaa. Linnustoselvityksessä (2008) kyseiseltä metsäalueelta löydettiin varpushaukan (accipiter nisus) reviiri. Alueen säästäminen rakentamiselta tukisi myös metsäalueen yhtenäisyyttä suhteessa länteen päin vaikka välissä onkin hakkuuaukkoja. Kytösuon pohjois- ja kaakkoispuolella on kuusivaltaista metsää [josta löytyy myös joitain] järeitä kuusia, mutta hyvin koivuja ja kohtalaisesti haapoja, joista useat järeitä. Kytösuon kaakkoispuolisen pellon reunassa yhtenäinen haavikko. Alue on kohtalaista liitooravan kannalta. Kulkuyhteys itään ja lounaaseen. (Luontoselvitys 2008, 24.) Pohjoispuoli uhkaa jäädä teollisuustonttien alle. Alue 6a (ks. karttaliite 2) tulee säästää kokonaisuudessaan liito-oravapotentiaalinsa takia. Myös asumattomat liito-oravalle sopivat

4 metsät tulee säästää. Kuten luontoselvityksessä (2004, 9) todetaan: Mikäli näin ei tehdä, vähenee liito-oravalle sopivien metsien pinta-ala, mikä voi jopa äärimmillään lopulta aiheuttaa lajin paikallisen häviämisen. Alueelta 7a (ks. karttaliite 2) voidaan supistaa teollisuustonttialaa varttuvan metsän päältä, ja säilyttää sen myötä paremmin yhteys luoteen ja kaakon metsien välillä. 3. Virkistysreiteistä ja ekologisista yhteyksistä Osayleiskaavassa väitetään, että alueen viherverkosto ulkoilureitteineen on laaja ja parantaa virkistyksen edellytyksiä Kalmussa. Virkistykseen aiemmin käytetyt, osittain luonnontilaiset, maaja metsätalousalueet kuitenkin häviävät suurimmaksi osaksi alueelta. (s.37.) Edellinen väite on harhaanjohtava, mikä selittyy jälkimmäisellä huomiolla. Reittien merkintä parantanee uusien käyttäjien kohdalla virkistyksen edellytyksiä. Toisaalta paikalliset asukkaat oppivat kyllä tuntemaan virkistysreittinsä muutoinkin. Luonnon suojelemisen kannalta reittien merkintä on erittäin suositeltavaa sillä alueen virkistyskäyttö tulee nousemaan huomattavan paljon. Virkistysarvot eivät kuitenkaan riipu vain kulkureiteistä tai niiden paljoudesta, vaan ennen kaikkea ympäristöstä, jossa reitit kulkevat. Maisemalliset sekä muut luonnon kokemukselliset arvot kärsivät merkittävästi metsien ja peltojenkin häviämisen vuoksi. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmiset suosivat lähivirkistysmetsissään suuria puita, varttunutta metsää. Pellolta, hakkuuaukealta tai nuorelta taimikolta kestää vuosikymmeniä kehittyä tällaiseksi luonnonympäristöksi. Tämä seikka on virkistyskäytön lisäksi jopa tärkeämpi ekologisten yhteyksien kannalta. 2 Varsinaisessa kaavassa ei ole merkitty suunniteltujen virkistysreittien nykyistä tilaa ja luonnonympäristöä, mikä hankaloittaa kaavan tulkintaa kohtuuttoman paljon. Ilmakuvia ja kaavaa vertaillessa käy kuitenkin selväksi, että molemmat pohjois-etelä-suuntaiset virkistysreitit ovat lähes tyystin puuttomia alueita tai hyvin nuoria taimikoita. Edellä mainittuja reittejä ei voida pitää kelvollisina ekologisina yhteyksinä, eikä viihtyisinä virkistysreitteinä. Kaikkien virkistysreittien linjauksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös reittien ekologiset merkitykset ja mahdollisuudet. Esimerkiksi liito-orava vaatii kulkuyhteyksiltään yli 10m korkeita puita. Suuret tuuheat kuuset taas tarjoavat suojapaikkoja pedoilta pitkillä siirtymillä. (Hanski 2006.) Suunnittelusta puuttuu täysin pitkän aikavälin tarkastelu ekologisten yhteyksien kannalta. Ei riitä, että yhteydet turvataan vasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua kun puut ovat kasvaneet riittävään mittaansa. On kestämätöntä, että asuinalueet suunnitellaan metsäalojen kohdalle ja virkistysreitit, joiden tulisi palvella myös ekologisina verkostoina, sijoitetaan paljaaksi hakatulle tai muulle puuttomalle alalle. Muutoksilla asuinalueiden sijoittelussa tai vaihtoehtoisesti tonttien määrää supistamalla voidaan saada aikaan melko toimiviakin reittejä. On myös pidettävä mielessä, ettei muutama puu siellä täällä ei vielä muodosta kestävää viheryhteyttä, sillä se on altis katkeamaan 2 Edellisessä lausunnossa yhdistys esitti professori Ilkka Hanskiin viitaten: Luonnontilaisten tai sen kaltaisen metsän vähenemiseen liittyy yleensä jäljelle jääneen elinympäristön pirstoutuminen eli hajoaminen yhä pienemmiksi, erillisiksi laikuiksi. Tällöin yksilöiden siirtyminen sopivasta elinympäristölaikusta toiseen käy entistä vaikeammaksi, ja lajin hävitessä tietyltä alueelta sen asuttaminen uudelleen käy epävarmaksi. Elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi viherväylät eli ekologiset yhteydet ovat erityisen tärkeitä. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on tarjota eläimille kulkuyhteyksiä elinympäristölaikuilta toisille ja kulkuyhteyksien määrästä ja niiden laadusta riippuu yksittäisten elinympäristöjen eläinpopulaatioiden selviytyminen. Viheryhteyksillä itsessään ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla muuten suojelullista arvoa. Samalla viherkäytävät voivat tarjota myös ihmisille virkistys- ja ulkoilualueita. Jälkimmäinen aspekti ei kuitenkaan saa hämärtää näiden yhteyksien ekologisia merkityksiä. (ks. Hanski, Ilkka Täsmäsuojelun mahdollisuus vai mahdottomuus. Teoksessa Uusi metsäkirja. s Toim. Jalonen, Riina ym. Gaudeamus. s. 201)

5 esimerkiksi tuulen aiheuttamien tuhojen myötä. Esim. liito-orava ei mielellään edes ylitä avoimia alueita, koska saalistusriski kasvaa niillä huomattavasti (Hanski 2006; Luontoselvitys 2004). Reittien tarkastukset ja muutokset tulee tehdä Liito-orava Liito-orava on Suomessa uhanalainen sekä EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji, mikä edellyttää lajin tiukkaa suojelua ja erityisten suojelutoimialueiden perustamista. Pelkkää reviirien suojelua tärkeämpää on toimivien viheryhteyksien turvaaminen, muuten ajan kanssa pienet osapopulaatiot tyhjenevät väistämättä. Ilpo Hanski (2006, 6-7) 3 kirjoittaa liito-oravan elinympäristövaatimuksista mm. seuraavaa: Liito-oravan biologiaan liittyy oleellisesti liikkuminen pesä- ja ruokailupaikkojen välillä (koskee kaikki yksilöitä) sekä liikkuminen asuinmetsiköstä toiseen (dispersoivat nuoret, laajalla alueella liikkuvat koiraat). Liito-oravalle sopivalta lisääntymispaikalta vaaditaan myös, että se on yhteydessä muihin sopiviin lisääntymispaikkoihin latvusyhteyksien kautta, jotta paikka voidaan asuttaa uudelleen sen tyhjennyttyä. Yhdistävinä alueina voi olla paitsi varttuneen metsän kaistaleet, myös nuoret, puustoltaan yli 10 m korkeat metsät. Lisäksi, vaikka vuoden 2008 selvityksessä pesimähavaintoja ei tehtykään on vanhat reviirit huomioitava. Kuten Jokinen ym. (2007, 68-69) 4 toteavat: liito-oravaa koskeva positiivinen havainto on aina luotettava (edellyttäen, että kartoittaja tekee luotettavaa työtä), mutta negatiivinen havainto sisältää epävarmuuden: voihan olla, että kartoittaja ei ole huomannut merkkejä liito-oravan läsnäolosta vaikka se asustaa kartoitusalueella. On myös mahdollista, että alue on vain väliaikaisesti tyhjillään. [ ] Lisäksi liito-oravan liikkuminen uusille alueille aiheuttaa kartoituksiin ennakoimattomuutta: selvitystieto voi vanhentua nopeasti. Liito-oravilla on elinpiirillään useita eri pesiä, kesällä se liikkuu elinpiirillään aktiivisemmin kuin talvella, ja naaraiden ja koiraiden elinpiirit ovat eri kokoisia. Lisäksi nuoret liito-oravayksilöt asuttavat uusia alueita. Väliaikaisesti tyhjät elinpiirit ovat tärkeä osa liito-oravan ekologiaa. Liito-oravien liikkeitä ei voi ennustaa kertakartoituksen perusteella. Ei siis riitä se, että luontoselvityksessä kartoitetut liito-oravien elinympäristöt suunnittelualueella jäävät rakentamisen ulkopuolelle (s.38), kuten osayleiskaavassa esitetään. Olennaisempaa on ymmärtää liito-oravan käyttäytymistapojen dynamiikkaa, ja turvata liito-oravalle ominaisen siirtymisen ja liikkumisen mahdollisuus. Tällä hetkellä pohjois-eteläsuuntaista esim. liito-oravan kulkuyhteyksiä turvaavaa reittiä ei ole. Lehtolan länsipuolen liito-oravareviiri uhkaa jäädä eristetyksi alueeksi. Niin ikään Epranojan reviiriltä yhteys etelään uhkaa katketa Hiirenvuori Lehtola Yhteys Lehtolan metsästä Hiirenvuoren metsään tulee säilyttää. Molemmat alueet soveltuvat liito-oravan elinalueeksi ja Lehtolan alueella on todettu reviiri vuoden 2004 selvityksessä. Hiirenvuorelta on yhteys Epranojan liito-oravan reviirille. Asuinalue 1a (ks. karttaliite 1) katkaisee tämän yhteyden. Lisäksi kyseinen alue syö liiaksi Hiirenvuoren metsää, millä on vaikutuksensa myös alueen pienilmastoon: Luontoselvityksessä (2004) kuvataan Hiirenkallion jyrkänteen alla kasvavaa metsää varttunutta metsää varjoisaksi ja kosteaksi, jonka vuoksi alueella kasvaa myös runsas sammalpeite. Asuinalueen reunavaikutus muuttaa pienilmastoa kuivattamalla sitä tuulisuuden ja valonmäärän lisääntymisen kautta. 5 Hiirenvuori-Lehtola-välillä kaikki olemassa olevat puustoiset alat tulee säästää toimivan viheryhteyden vuoksi Lehtola eteläiset metsäalueet 3 Hanski, I. K Liito-oravan pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Helsinki. Saatavana 4 Ari Jokinen, Nina Nygren, Yrjö Haila ja Marko Schrader Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. s Saatavana 5 Kuuluvainen, Timo ym Metsien monimuotoisuuden turvaamien perusteet. Teoksessa Metsän kätköissä. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. s Toim. Kuuluvainen, Timo ym. s. 156.

6 Linjattu itäinen pohjois-etelä-suuntainen virkistysreitti turvannee luontoselvityksessäkin (2008) ehdotetun ns. Lehtolanojan luonnontilaiset purojaksot ainakin osin. Tämä reitti kulkee kuitenkin puuttomalla alueella, minkä vuoksi se ei toimi metsälajiston toimivana viheryhteytenä. Alueen 3a (ks. karttaliite 1) koillis-itä-kaakkoisreunalla kulkee vielä metsäinen alue, josta asuinaluetta joko supistamalla tai toisin sijoittamalla saisi muodostettua puustoisen reitin. Tontteja ja rakennuksia toisin sijoittamalla, esimerkiksi koulun ja päiväkodin sekä kokoojakadun välille voisi saada puukujan. Ekologisena käytävänä toimiva viheryhteys Lehtolan alueelta etelään on turvattava Tuomolan liito-oravareviiri pohjoiset metsäalueet Yhteys Tuomolan tilan lounaispuolen metsän liito-oravareviiriltä pohjoiseen on myös säilytettävä. Tämä esitetään myös luontoselvityksen (2004) maankäyttösuosituksissa. Läntisellä pohjois-etelä-suuntaisella reitillä puuttoman alueen erityisesti alue 3b (ks. karttaliite1) voi myös kiertää esimerkiksi linjatun reitin länsipuolelta, jossa ainakin jonkinlaista puustoa on Virkistyreittien rakenne Osayleiskaavassa ei kerrota virkistys- ja ulkoilureittien rakenteesta mitään. Tämä on tärkeä tekijä niiden toimivuuden ja mahdollisuuksien arvioinnin kannalta, sillä pelkät linjaukset eivät vielä takaa esim. samalla hyödynnettävien ekologisten käytävien toimivuutta. Virkistysreitit voidaan pilata liialla rakentamisella. Metsäisille seuduille ei tulisi ylipäänsä rakentaa leveitä reittejä, joiden myötä polut kadottavat metsäisen luonteensa. On vaarana, että reittien leveys kasvaa metsäluonnon suojelun kannalta kestämättömiin mittoihin, tulee vaatimuksia ojista, asfaltista, valoista, reitin päällä olevien puiden oksien karsimisesta, maanrakennuskoneille vaaditaan ennenkuulumattomia työskentelytiloja (työ kyllä voidaan tehdä pienipiirteisestikin) jne. Esimerkiksi asfaltointi olisi ristiriidassa tekijöiden, kuten idyllisyyden, maisemallisuuden ja metsäisyyden kanssa, joilla alueen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta arvioidaan. Lemmenmäen alue on hyvä esimerkki paljon käytetyistä reiteistä, joita ei ole rakennettu millään tavoin, vaan jotka pysyvät käytön myötä kuljettavina. Se myös osoittaa, että kulkeminen ja virkistäytyminen ei vaadi mitään raskasta rakentamista. Tosin Lemmenmäellekin ollaan nyt rakentamassa raskas reitti. Virkistys- ja ulkoilureittejä ei tule rakentaa kevyen liikenteen väylien konseptilla. Ulkoilureittien käyttötarkoitus eri alueita ja palveluita yhdistävänä viitannee näiden kahden eri reittityypin samaistamiseen. 4. Liikenne Teollisuus- ja toimitilarakentamisen kannalta alueen kytkeytyminen valtakunnalliseen tieverkostoon on hyvä, mutta asuinalueiden kannalta tällä ei ole merkitystä. Liikenteen määrän arvioidaan kasvavan runsaasti: Henkilöauton keskikuormitus huomioon ottaen alueen arvioidaan synnyttävän noin henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Matkoista noin % suuntautuu Riihimäen keskustan suuntaan ja % valtatielle 3 (s. 37.) Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailussa on laskettu etäisyyksiä autoteitä pitkin lähimpiin päivittäistavarakauppoihin, kouluihin, päiväkoteihin ja keskustapalveluihin (osayleiskaavan liite 2a). Kartassa on merkitty mitatut kulkureitit ja yhtenä reittinä on Vanha Kormuntie-Uusi Herajoentie, josta ei nykyisellään edes voi autolla kulkea. Tämän vanhan kulkuyhteyden sulkeutumisen myötä liikennevirrat ohjautuvat Vanhalta Kormuntieltä joko vanhalle kolmostielle tai Kormuntielle. On oletettavaa, että lyhyemmän, kolmostien reitin suosioon vaikuttaa negatiivisesti liikenteen huonompi sujuvuus kolmostien liikenteen vuoksi; Kormuntielle kääntymistä tuskin tarvitsee risteysalueella yhtä kauan odotella. Tältä aspektilta osayleiskaava on ristiriidassa Valtioneuvoston sujuvaa ja ilmastonmuutoksen kannalta hillitsevää liikennejärjestelmää korostavien päätösten kanssa (3.2.5.).

7 Vanhan Kormuntien varrella kevyen liikenteen väylän sijoittelussa leveimmillä kohdilla tulee huomioida viheryhteyksien turvaaminen erityisesti liito-oravan kannalta. Joko väylä tulisi rakentaa tällaisissa tärkeissä kohdissa lähelle ajotietä, tai väylien väliin jättää riittävän suuria puita (yli 10m). Riihimäellä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Marja Lukkaroinen varapuheenjohtaja Petri Mäkelä sihteeri

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013

Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Juha Jantunen & Kimmo Saarinen SISÄLLYS JOHDANTO... 2 LIITO-ORAVAN EKOLOGIAA JA SUOJELUNÄKÖKOHDAT... 3 KETTUKALLION

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004

NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 Ari Karhilahti 2004 0 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 1. JOHDANTO...0 2. MENETELMÄT JA

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Jussi Mäkinen 27.3.2007 Lahti

Liito-oravaselvitys. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Jussi Mäkinen 27.3.2007 Lahti Liito-oravaselvitys Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten Jussi Mäkinen 27.3.2007 Lahti 1. Johdanto Riihimäen kaupungin tekninen virasto ja Hausjärven kunta tilasivat Jussi Mäkiseltä

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010 Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä

Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä FT, MBA Heli Jutila Ekologiset yhteydet 6 9.3.2011 Tieteiden talo, Helsinki Versio, josta kuvia poistettu Käsitteitä Ekologinen käytävä eli ekokäytävä: kapea elinympäristökaistale,

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 14 Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Nykytilanne... 1 2.1 Tiedot ylijäämämaista... 1 2.2

Lisätiedot

Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007

Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 Espoo 2007 Liito oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Sulan alue 3 2.2. Kehä IV:n

Lisätiedot

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Lamminrahkan liito-oravaesiintymän maastotarkistus

Lamminrahkan liito-oravaesiintymän maastotarkistus Maastomuistio 1 (5) Nuottajärvi Marja n maastotarkistus Taustaa Kangasalan kunnassa valtatien 12 ja Tampere-Jyväskylä rautatien risteyksen ympäristössä on ollut Tampereen kaupunkiseudullisesti merkittävä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006

Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006 Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006 Hämeenlinnan kaupunki, Kaavoitustoimisto Juha Honkala Erkontie 11 04420 Järvenpää juha.honkala@nic.fi 050-3505170 Sisältö: Johdanto 3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Poikkitien alueen viherrakenteen arviointi

Poikkitien alueen viherrakenteen arviointi Poikkitien alueen viherrakenteen arviointi Poikkitien alueen logistiikkakeskus sijoittuu Järvenpään yleiskaavassa (2004) suurimmaksi osaksi virkistysalueelle (V), jonka pinta-alaa rakennettava alue vähentää

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot