Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Vaikutusten arviointi

2

3 1 Sisällys Etelä-Karjalan 1.vaihekaavan vaikutusten arviointi... 4 Johdanto... 4 Mihin teemoihin ja tavoitteisiin vaihekaava keskittyy?... 4 MRL:n sisältövaatimukset ja määräykset miten vaikutuksia arvioidaan?... 4 Vaikutusarvioinnin sisältö Kaupan vaikutusten arviointi Kaupan vaikutusten arvioinnin sisältö ja rakenne Selvitysten riittävyys Vaikutusten arvioinnin sisältövaatimukset MRL 28 :n maakuntakaavan sisältövaatimukset Muu lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vaikutuksia tulee arvioida seuraavasti: MRL:n erityisvaatimukset kaupan vaikutusten arviointiin Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaan koskevat siirtymäsäännökset Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja suuryksikön alarajat Yhteenveto säädöksistä Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet kaupan osalta Kaupparatkaisun vaikutusten arvioinnin toteutus Yleistä Kauppojen sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle Kuntakohtaiset kaupan vaikutusten arvioinnit Kaupan liiketilan lisätarve Kaupan enimmäismitoitus Laskennallinen liiketilan lisätarve ja ennusteet Asiakaskunta ja venäläiset matkailijat Nykytilanteen vertailua ja uuden kaupan rajoittamisen vaikutuksia Kaupan mitoituksen vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen Vaihekaavan kaupan mitoitus ja sijoitus Keskustojen ulkopuolisten kauppojen merkitys Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset keskustoihin ja muuhun palveluverkkoon Toimintaedellytykset keskustassa Keskustojen ulkopuolisten vähittäiskauppa-alueiden vaikutus keskustoihin Voimassaolevan maakuntakaavan km- merkinnät ja vaikutus keskustoihin Vaikutukset keskustoihin ja palvelurakenteeseen seutukohtaisesti Matkailua palvelevan kaupan toteutuminen... 41

4 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Vaihemaakuntakaava mahdollistaa keskusta-alueille paljon uutta keskustakauppaa Keskustojen mitoittamatta jättäminen Kaupan laatu ja toiminnan luonne Matkailua palvelevan kaupan tuotevalikoima, kaupan laatu Kaupan saavutettavuus ja ostosmatkojen suuntautuminen Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Matkailua palvelevan kaupan sijoittaminen ja saavutettavuus Matkailun vaikutus kaupan varauksiin ja keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Rajaliikenteen ja matkailun kehitys Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat Kaupan toteuttamisen vaiheistus Vaiheistuksen periaate Taustaa Vaiheistuksen toteuttaminen Vuorovaikutus Kaupan palveluverkon suunnittelussa Viranomaisten näkemyksiä rajaliikenteestä ja vaihekaavan kaupallisten palveluiden sijoittamisesta Vaihekaavan ohjausryhmien ja sidosryhmien näkemyksiä vaihekaavan kaupallisten palveluiden sijoittamisesta MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Johtopäätökset kaupallisesta arvioinnista Liikenteellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Liikennemäärien kehitys kaupan osalta Rajaliikenteen kasvu Kauppojen ja liikenteen yhteensovittaminen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset maakuntakaavassa Kuinka vaikutuksia tulee tarkastella Liikenteestä ja liikennejärjestelyistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Luontoon- ja maisemaan, luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutukset Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon ja luonnonvaroihin Ilman laatu ja ilmasto Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Luonto- ja luonnonmaisemaselvitykset... 79

5 3 4.6 Luontoselvitysten erittely kunnittain Erityiset arvioitavat alueet Parikkalan Arkusjärven ja sen lähivaluma-alueen luonnonpiireteistä A sekä Ar-alueiden sekä saaristokaupungin kehittämiskohteen vaikutukset VAT- vuoksi valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kulttuuri- ja kulttuuriympäristövaikutukset Yleistä Kulttuuriperinnön säilyttäminen Kulttuuripalvelujen turvaaminen ja saavutettavuus Vähemmistökulttuurien tarpeiden tyydyttäminen Kuntakohtainen tarkastelu Sosiaalisten vaikutusten arviointi Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin Vaihemaakuntakaavan tavoitteet Venäjä mahdollisuutena Työllisyys ja elinkeinot Kaupallisten palvelujen saavutettavuus ja asiointimatkojen pituudet Väestön muutokset ja alueellinen jakautuminen Elinympäristön turvallisuus Haja-asutusalueiden elinvoimaisuus Palvelujen saavutettavuus eri väestöryhmien ja erityisryhmien kannalta Arviointi kunnittain Kaavan toteutukseen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arviointi Liikenneväyliin liittyvät vaikutukset Matkailuun kohdistuvien varausten vaikutusten arviointi Elinkeinoalueiden vaikutusten arviointi Asuinalueet ja niiden vaikutusten arviointi Erityisalueiden vaikutusten arviointi Lopuksi

6

7 4 Etelä-Karjalan 1.vaihekaavan vaikutusten arviointi Johdanto Mihin teemoihin ja tavoitteisiin vaihekaava keskittyy? Etelä-karjalan 1. vaihekaava keskittyy kaupan palveluihin, matkailuun ja elinkeinoihin sekä liikennejärjestelmään. Vaihekaavassa on ollut myös muita vähäisiä täydennystarpeita mm. asumiseen ja erityisalueisiin liittyen. Vaihekaavalla edistetään ja tuetaan kuntien kaavoitussuunnitelmia, elinkeinoelämän ja kaupallisten palveluiden kehittämistä sekä yhteen sovitetaan maankäytön ja liikenteen tarpeita. Ympäristöministeriön vahvistamatta jättämien kokonaismaakuntakaavan (v.2011) kaupan ja keskustatoimintojen alueiden myötä kaupallisten palveluiden kehittämismahdollisuudet ovat merkittävästi heikentyneet. Vaihemaakuntakaavalla pyritään nyt turvaamaan riittävien kauppapalvelujen toteuttamisen mahdollisuudet. Tavoitteena on elinkeinoelämän vireyttäminen ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntyminen alueelle sekä sujuvat liikenneyhteydet ja houkuttelevat matkailupalvelut. Maan hallitus on syksyn 2013 lisätalousarvion ja budjettiriihen yhteydessä päättänyt rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelman talouden uusiutumis- ja kilpailukykyyn ja kasvuun vaikuttavilla toimilla pyritään edistämään markkinoiden toimintaa ja tervettä kilpailua. Ohjelman mukaan muun muassa valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa (mm. rajanylitysten sujuvoittaminen, liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen, kaavoituksen uudistaminen, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja viranomaisten venäjänkielisten neuvonta- ja tukipalveluiden tuottaminen). Toimenpidekokonaisuus tukee erityisesti matkailun, kaupan ja palveluiden tulon ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. Lisäksi tavoitteena on purkaa kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavalla vastataan hallituksen tavoitteisiin mahdollistamalla edellä kuvatun mukaisesti kaupan kehittyminen ja yritysten välisen kilpailu sekä luomalla edellytyksiä uusien toimijoiden markkinoille tulolle. Kauppa kehittyy voimakkaasti, ja esimerkiksi verkkokauppa muuttaa ihmisten hankintojen tekemisen tapoja. Etelä-Karjala on ainoana maakuntana kyennyt kasvattamaan kaupan kasvua juuri Venäjältä tulevien ostosmatkailijoiden ansiosta. Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus on kuitenkin se olennainen tekijä, joka teoriassa voi mahdollistaa kaikkien kauppapaikkojen toteutuksen. Toisaalta kaavoituksen tulee olla mahdollistavaa, sillä yritykset viime kädessä päättävät sijoittumisistaan ja investoinneistaan. MRL:n sisältövaatimukset ja määräykset miten vaikutuksia arvioidaan? Vaihekaavan maankäyttöratkaisujen teemoja arvioidaan MRL:n 28 :n sisältövaatimusten mukaisesti sekä vaikutuksia arvioidaan MRL 9 ja MRA1 :n mukaisesti. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon vaihekaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat.

8 5 Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon seuraavat MRL:n kohdat. Maankäyttö- ja rakennuslain 28, 9 sekä asetuksen 1,vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaupan osalta on lisäksi kauppaa koskevat MRL:n erityissäännökset otettu huomioon. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon koko kaava-alueen osalta ja kaupan osalta on keskitytty niihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joista on ohjeistus ympäristöministeriön julkaisussa 3/2013. Koko kaava-alueen osalta vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksen sekä tämän raportin liitteen 2. mukaisesti. Vaihekaavan vaikutusten arvioinnin pohjana ovat kaavaa varten laaditut selvitykset sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaihekaavan suunnittelussa on käytetty pääosin lähdeluettelossa s. 112 mainittuja selvityksiä ja aineistoja. Vaihekaavan vaikutuksia arvioidaan kokonaisuudessaan vaihekaavan kaikkien pääteemojen osalta: kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne sekä muiden täydennystarpeiden osalta: asuminen ja erityisalueet. Kauppaa arvioidaan tarkemmin, koska kaupan säännökset vaativat sen. Kaupan vaikutusten arviointi sisältyy kappaleeseen 1. Liikenteelliset vaikutukset sisältyvät kohtaan 2, Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset kohtaan 3, Luonto- ja maisema-arvoihin kohdistuvat vaikutukset kohtaan 4, Kulttuuri- ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset kohtaan 5, Sosiaaliset vaikutukset kohtaan 6 ja Vaihekaavan toteutukseen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arviointi kohtaan 7. Koko kaava-aluetta koskevassa vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon vaihekaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaikutusarvioinnin sisältö Vaihekaavan vaikutusten arvioinnissa on arvioitu vaihekaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset MRL:n mukaan kunnittain sekä koko alueen osalta: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kohta 6; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, Luonto-, maisema ja luonnonvarat, 4 kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, Luonto-, maisema ja luonnonvarat, kohta 4 alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, Kauppa 1, Liikenne 2 ja yhdyskuntatalous 3 kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, Kulttuuri- ja kulttuuriympäristö kohta 5. Kaavan olennaisia vaikutuksia ulottuu Venäjän puolelle. Ne koskevat pääosin rajanylityspaikkojen kehittämistä. Rajanylityspaikkojen osalta on perustettu erilaisia rajatyöryhmiä ja toimikuntia, joissa on myös venäläisiä osapuolia. Rajanylityspaikkoihin liittyvän liikenteen- ja muun infran rakentamisen ja kehittämisen rahoitusasiaa hoidetaan mm. erillisillä ENPI ja ENI- ohjelmilla. Kaupallisen vaikutusarvioinnin yhteydessä on arvioitu alla olevan luettelon mukaisia teemoja. Kaupan teemaa arvioidaan tarkimmalla tasolla kauppaan liittyvään lakiin ( MRL 71 b ja 71 c ) ja ympäristöministeriön laatimaan Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus- ohjeeseen (3/2013) perustuen. Kaupan laatu ja toiminnan luonne Kaupan toimintaedellytykset keskustassa Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Sijainti yhdyskuntarakenteessa o alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen/ tiivistyminen

9 6 o keskusten väliset suhteet, seudullinen keskusverkko, pää- ja alakeskusten kehitys, ydinkeskustan kehitys o asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen alueellinen sijoittuminen o uusien liikenneyhteyksien tarve ja liikenneverkon muutokset o palvelutarjonnan alueellinen kehitys o keskusta-alueiden kaupalliset palvelut ja niiden kehitys o yksittäisen hankkeen suhde yhdyskuntarakenteeseen Asiakaskunta (paikalliset/matkailijat) Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Asiointitiheys Keskustan mitoittamatta jättäminen Kaupan arvioinnin yhteydessä on käsitelty myös seuraavia liikenteeseen liittyviä teemoja: Liikenteen määrä ja vaikutukset liikenteeseen o henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen määrä ja liikennesuorite o liikenteellinen saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla o kevyen- ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet o liikenneväylien välityskyky ja turvallisuus Vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Muita liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu kohdassa 2. Myös kaikissa alla olevissa teemoissa käsitellään omalta osaltaan kauppaa koskevaa vaikutusten arviointia ( kohdat 3-7): Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten ja elinkeinoelämän vaikutuksia on arvioitu kohdassa 3: Vaikutukset yhdyskuntatalouteen o liikenneväylien ja muun infrastruktuurin rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset o liikenne ja liikkumisen kustannukset o muut yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Luonto- ja maiseman ja luonnonvarojen osalta vaikutuksia on arvioitu kohdassa 4: Vaikutukset luontoon ja luonnonmaisemaan, miten luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkittävät arvot on otettu huomioon maankäyttöä koskevissa ratkaisuissa. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon ja luonnonvaroihin, Ilman laatuun ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Luonto- ja luonnonmaisemaselvitykset ja niiden kattavuus Listaus laadituista luontoselvityksistä ja niiden liittyminen vaihekaavan varauksiin. Kulttuuri- ja kulttuuriympäristövaikutuksia on arvioitu kohdassa 5: Vaikutukset kulttuuriin, kulttuurimaisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu kohdassa 6 : Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön toimintojen vaikutuksia ihmisiin ja ihmisten elinoloihin, arkipäivän elämään, hyvinvointiin ja viihtyteen. hyödynnetään sekä asukkaiden hyvinvoinnista kertovia tutkimus- ja tilastotietoja että alueesta ja sen osista kerrytettyä kokemustietoa. Kaavan toteutukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä on arvioitu kohdassa 7: Kaavan toteutukseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden vaikutukset kaupan palveluverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen on pyritty tunnistamaan. Kaupan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen riskianalyysissä on huomioitu mm. seuraavat näkökohdat:

10 7 o o o o o Otettu kantaa kauppavarausten vaiheistukseen ja toteuttamisjärjestykseen Vaikutuksia on arvioitu ennakoitua hitaampaan tai nopeampaan kaupan palveluverkon kehitykseen Vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoituksen realistisuuden arviointi suhteessa väestö- ja työpaikkaennusteeseen ja ennustettuun/arvioituun asiakas- ja ostosmatkailijamäärään Liikenneverkkoon ja joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen liittyvät epävarmuustekijät ja yhteyksien toteutumiseen Muut kaavan toteuttamiseen ja toteuttamisjärjestykseen liittyvät epävarmuustekijät 1 Kaupan vaikutusten arviointi 1.1. Kaupan vaikutusten arvioinnin sisältö ja rakenne Kaupan vaikutusten arviointi perustuu laadittuihin selvityksiin ja niiden vaikutusten arviointeihin. Vaikutusten arvioinnilla selvitetään vaihemaakuntakaavan mukaisen vähittäiskaupan suuryksikkö -verkon vaikutuksia keskustoihin ja niiden kehittämiseen sekä vaikutuksia muuhun palveluverkkoon. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia asiointiliikenteeseen ja kaupallisten palveluiden toteuttamiseen. Myös olevan kaupan vaikutuksia arvioidaan ja vaikutuksia siihen, jos uusia kauppoja ei toteuteta tai kauppoja toteutuu liian vähän ja yksipuolisesti. Myös muita vaikutuksia mm. ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus- ohjeen mukaisesti on arvioitu. Vaikutuksia on arvioitu MRL 71b.n ja 71 c :n sekä MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti. Arvioinnin pohjana on vaihekaavaa varten laadittu Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 2025 ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi sekä vaihekaavan liikenteellinen selvitys ja sen vaikutusten arviointi sekä kulttuuri- ja kulttuuriympäristöllinen -, luonto- ja maisemallinen -, yhdyskuntataloudellinen ja sosiaalinen selvitys. Myös TAK:in rajaliikennetutkimukset, LVM:n ja Sis.as. ministeriön selvitykset sekä Viisumivapausselvitys sekä tuore Etelä-Karjalan elinkeinostrategia ovat lähdeaineistoina. Arviointiin on lisätty muutamia tarkennuksia mm. vaihekaavan ohjausryhmän kaavaohjeistukseen liittyen. Kaupan vaikutusten arviointi rakentuu seuraavasti: Kaupparatkaisun vaikutusten arvioinnin toteutus Kuntakohtaiset tarkastelut ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusohjeen 3/2013 mukaisesti ( Kohta 1.4.3). Liiketilan laskennallinen lisätarve sekä kaupan enimmäismitoitus sen suhde maakuntakaavassa osoitettavaan mitoitukseen, asiakaskunta Nykytilanteen vertailua ja uuden kaupan rajoittamisen vaikutuksia kaupan mitoituksen vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen, kaupan mitoitus ja sijoitusperusteluita ja vaikutusten arviointia Vaikutukset keskustoihin ja muuhun palveluverkkoon. Siinä arvioidaan kaupan sijoittumisen vaikutuksia kunnittain ja kauppapaikkakohtaisesti. Kauppakohtaisessa arvioinnissa käydään läpi vaihekaavan uusia suunniteltuja kauppavarauksia keskustoissa sekä keskustojen ulkopuolella kappaleen mukaisesti. Sijainti yhdyskuntarakenteessa Matkailun vaikutukset kaupan varauksiin ja vaikutukset keskustojen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Kaupan laatu ja toiminnan luonne Kaupan saavutettavuus ja ostosmatkojen suuntautuminen Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajat Vaiheistus kaupan varauksiin Vuorovaikutus kaupan palveluverkon suunnittelussa Johtopäätökset

11 8 Vaihekaavan tavoitteena on ollut edistää nykyiseen kauppatilanteeseen verrattuna sellaisen kaupan palveluverkon muodostumista jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Siihen on päädytty sekä kaupunkiseudun että maaseudun kaupallisten palvelujen turvaamisella ja kasvavien matkailijavirtojen ostoskäyttäytymisen huomioon ottamisella. Tavoitteena on ollut myös mahdollistaa kaupan vahva kehittyminen, mikäli kasvu- ja ostovoimaennusteet toteutuvat. Kaupan vaiheistuksella ja toteuttamisen järjestyksellä pyritään hallittuun kaupan sijoittumiseen. Kaupan rakenne ja mitoitus 2025(Santasalo) selvityksessä esitetty laskennallinen liiketilan lisätarve on laskettu ostovoiman kasvun sekä venäläisten matkailijoiden kasvun pohjalta. Tämä on lähtökohta maakuntakaavan mitoitukselle. Liiketilan lisätarve pohjautuu useaan muuttujaan, joiden kehitystä tässä on arvioitu. Liiketilanlisätarpeen laskelma sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, joten liiketilan lisätarve on vain arvio tarvittavasta uudesta pinta-alasta. Se ei ole suoraan kaavallinen mitoitus. Maakuntakaavan mitoitus johdetaan liiketilan lisätarpeesta, mutta maakuntakaavassa mitoituksen tulee olla laskennallista mitoitusta joustavampi ja väljempi, jotta kauppa pystyy maakunnassa kehittymään todellisen kysynnän mukaisesti. Maakuntakaavan kaupan mitoitus pohjautuu siihen, että venäläisten matkailijoiden määrä maakunnassa tulee kasvamaan hyvin merkittävästi. Venäläisten matkailijoiden ja ostovoiman kasvun ennustaminen on hyvin haasteellista. Matkailijavirtojen kehitykseen vaikuttaa lukuisia erilaisia tekijöitä, joiden vaikutuksia matkailijamääriin tietyllä alueella ei voida aukottomasti selvittää. Näitä ovat mm. liikenneyhteydet ja niiden parantaminen, tarjonnan kehittyminen alueilla, Venäjän talouden kehittyminen, raja-asemien läpäisykyky, tullirajoitukset ja viisumikäytännöt. Arviot venäläisten tulevasta määrästä maakunnassa ovat siten suuntaa-antavia kuitenkin ne perustuvat eri tutkijatahojen ja ministeriöiden ennusteisiin. 1.2 Selvitysten riittävyys Etelä-Karjalan 1. vaihekaavan kaupan palvelurakennetta koskevassa vaikutusten arvioinnissa korostuvat maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan erityiset sisältövaatimukset, jotka liittyvät keskusta-alueiden kauppaan, kaupan palvelujen saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla sekä asiointimatkojen pituuteen. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan, jotta maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimusten täyttymistä voidaan arvioida, tulisi kaavan perustua riittäviin selvityksiin alueen palveluverkon nykytilasta, kehitysnäkymistä ja kehitystarpeista sekä liikenteestä. Etelä- Karjalan 1. vaihekaavaan liittyy valtakunnallisesti toimivien konsulttien ja tutkijoiden laatimat kaupalliset ja liikenteelliset selvitykset sekä eri ministeriöiden laatimat selvitykset, jolloin selvitysten riittävyyttä on vaikea kiistää. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa noudatetaan MRL:n määräyksiä ja ympäristöministeriön Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusohjeita 3/2013. Ympäristöministeriön kaupan ohjeistuksessa todetaan, että kaupallisten palvelujen kehitystä ja muutosten vaikutuksia on vaikea ennustaa luotettavasti ja arviointiin liittyvän epävarmuuden vuoksi seurannan merkitys korostuu. Etelä-Karjalan 1. vaihekaavan osalta varaudutaan laadittujen selvitysten mukaiseen ostovoimaan perustuen siihen, että useiden eri tahojen ennusteet ovat samalla linjalla ostovoiman ja rajaliikenteen kehityksen suhteen. Jos ennusteiden mukainen kasvu ei toteudu, alueet jäävät toteutumatta. Vaihekaavaan sisältyy alueiden toteuttamisen vaiheistuksia. Myös kaavaselostuksessa on esitetty alueiden toteuttamisen järjestystä jolloin toteuttaminen tapahtuu vaiheittain ensin olevan rakenteen ja palvelujen yhteyteen. Näin voidaan hallita paremmin mahdollisia muutoksia ostovoimaan liittyen; se kasvaa, pysyy entisellään tai vähenee. Vaihekaavaan liittyvää seurantaa voidaan tehdä sujuvasti erityisesti ostovoiman kasvuun liittyen. Tutkimus- ja analysointikeskus TAK tekee jatkuvaa rajatutkimusta rajaliikenteen ja ostovoiman kehityk-

12 9 sestä kuukausittain. Tämä seuranta helpottaa jatkossa kaavoituksen tarpeen arvioimiseen ja kaupan toteuttamispäätöksiin. Seuranta helpottaa kaupan toimijoita, kuntia sekä kaavoituksesta vastaavia tahoja ja päättäjiä. Seuranta liitetään palveluverkkoselvitykseen ja sitä tullaan pitämään ajan tasalla. Se palvelee jatkossa maakuntakaavoituksen kehittämistä ja erityisesti kuntakaavojen ajanmukaisuuden seurantaa. 1.3 Vaikutusten arvioinnin sisältövaatimukset Vaihemaakuntakaavan kaikkien maankäyttövarausten vaikutuksia on arvioitu MRL:n 28 :n sisältövaatimusten mukaisesti sekä vaikutusten arvioinnin MRL 9 ja MRA 1 :ien mukaisesti. Lisäksi kaupan palveluverkon vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille MRL 71 b sekä 71c. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on arvioitu sekä kaupallisen vaikutusten arvioinnin kohdassa sekä koko kaava-alueen varausten osalta MRL 28 :n maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten sekä 32.ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. MRL:n 25 :n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen Muu lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi maakuntakaavoitusta ohjaa myös muut lait, joista keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vaikutuksia tulee arvioida seuraavasti: MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

13 10 MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavatseikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon MRL:n erityisvaatimukset kaupan vaikutusten arviointiin MRL 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaan koskevat siirtymäsäännökset. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta.

14 11 Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja suuryksikön alarajat Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijaintikaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Niillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa pääosin vain sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen Yhteenveto säädöksistä Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet kaupan osalta Kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat seuraavat: Yleistavoitteita:

15 12 Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistavoitteita: Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia, huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Koko vaihekaavan osalta keskeisimmät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat raportin lopussa liitteessä Kaupparatkaisun vaikutusten arvioinnin toteutus Yleistä Kaupan laadulla on ollut tärkeä sija kun on arvioitu vaihekaavaratkaisun vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Sekä kaupan palveluverkkoselvityksessä että liikenteellisessä selvityksessä on arvioitu kaupan laadun vaikutusta kauppojen sijoittumiseen. Liikenteellisen selvityksen vaihtoehtoisissa kaavaratkaisuissa kaupan laadulla oli merkittävä vaikutus kaupan sijoittumisessa. Keskusta-alueiden kehittäminen on tärkeää. Keskustoja kaavoitetaan, kehitetään ja rakennetaan mm. Lappeenrannan, Imatrankoski- Mansikkalan ja Parikkalan keskustoihin toteutetaan parhaillaan keskustaan soveltuvia kaupan palveluja. Kaupan palvelut ovat pääsääntöisesti päivittäistavarakauppaa ja tiettyjä erikoiskaupan toimialoja. Toisaalta keskustojen reunoille ja ulkopuolelle on vaihekaavassa osoitettu muiden erikoiskaupan toimialojen kauppaa, joka ei kilpaile keskustan kaupan palvelujen ja niiden kehittämisen kanssa, esimerkkinä matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvä kauppa ja paljon tilaa vaativa/ paljon maapinta-alaa vaativa kauppa. Näiden keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutuksia on arvioitu keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Kaupallisten palvelujen hyvä saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla on arvioitu vaihekaavan liikenteellisessä selvityksessä ja sen vaikutusten arvioinnissa. Kaavaratkaisun tavoitteena on ollut, että erityisesti paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot, kuten suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset sijoittuvat niin, että niissä on mahdollista asioida henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Etelä-Karjalan hajanaisuus ei mahdollista tehokasta joukkoliikennettä. Kuitenkin sitä kaikenaikaa kehitetään, yhteislippujärjestelmä toteutuu (PILETTI) ja erilaisia

16 13 joukkoliikenteen muotoja, joita jo pääkaupunkiseudulle on tullut mm. kutsubussi, kimppakyyti kehitetään. Suuremman tavaramäärän kuljettaminen joukkoliikenteessä tai kevyen liikenteen keinoin ei monellakaan ole mahdollista vrt. venäläiset asiakkaat ja kaupungin laita-alueet tai pienten kuntien alueet, vanhukset ja lapsiperheet. Tehtyjen maankäyttöratkaisujen vaikutuksia palveluverkon kehitykseen ja sitä kautta asiointimatkojen pituuteen ja liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin on arvioitu sekä kaupan palvelurakenneselvityksessä että Vaihekaavan liikenteellisessä selvityksessä. Arvioinnissa on otettu huomioon palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään, kuten kaupan laatu ja sen merkitys asiointitiheyteen. Arvioinnissa on sovellettu myös ympäristöministeriön Vaikutusten arviointi kaavoituksessa -ohjeessa esitettyä peruslistaa vaihekaavan kaupallisten vaikutusten laadinnan lähtökohtana. Kaupan palvelurakennetta on arvioitu suhteessa yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, yhdyskuntatalouteen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä erityisesti palvelutarjonnan alueellisen kehityksen ja saavutettavuuden kautta ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. On otettu myös huomioon myös luonnonoloihin, luonnonvaroihin sekä kulttuuriympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan liittyvät vaikutukset. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi sisältää keskustojen ja keskustojen ulkopuolisen vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusten arvioinnin kuntakohtaisena kokonaisuutena. On myös perusteltu eräiden keskustojen mitoittamatta jättäminen ja sen vaikutukset Kauppojen sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaupan kaavoitusohjeen mukaan tulee selvittää erityisesti: 1) kaupan laatu ja toiminnan luonne, 2)toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve), 3)vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, 4) sijainti yhdyskuntarakenteessa, 5)asiakaskunta (paikalliset/matkailijat),6) saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä 7) asiointitiheys, 8)iikenteen määrä ja 9) vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Kaupan vaikutusten arviointi perustuu Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus kaupalliseen selvitykseen ja sen vaikutusten arviointiin sekä vaihekaavan liikenteelliseen selvitykseen sekä muihin laadittuihin selvityksiin, jotka on mainittu lähdeluettelossa sivulla 112. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksista sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle on kuntakohtaisena esityksenä arvioitu ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus ohjeen3/2013 mukaisia vaikutuksia ja muita Etelä-Karjalan liiton mielestä tärkeitä vaikutuksia. Vaikutusten lainmukainen arviointi perustuu MRL 9 :ään ja MRA 1 :ään sekä kaupan osalta MRL 71 b.ään sekä 71c :ään. Kaupallisen vaikutusarvioinnin yhteydessä on arvioitu alla olevan luettelon mukaisia teemoja. Kuntakohtaiset arvioinnit kohdassa sisältävät lyhyet kaupan vaikutusten arviointikuvaukset ja kaupan laajempi arviointi on kokonaisuudessaan kappaleissa Vaikutuksia on arvioitu seuraavin kriteerein: Kaupan laatu ja toiminnan luonne Kaupan toimintaedellytykset keskustassa Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Sijainti yhdyskuntarakenteessa o alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen/ tiivistyminen o keskusten väliset suhteet, seudullinen keskusverkko, pää- ja alakeskusten kehitys, ydinkeskustan kehitys o asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen alueellinen sijoittuminen

17 14 o uusien liikenneyhteyksien tarve ja liikenneverkon muutokset o palvelutarjonnan alueellinen kehitys o keskusta-alueiden kaupalliset palvelut ja niiden kehitys o yksittäisen hankkeen suhde yhdyskuntarakenteeseen Asiakaskunta (paikalliset/matkailijat) Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Asiointitiheys Liikenteen määrä Kaupan arvioinnin yhteydessä on käsitelty lisäksi tarkemmin seuraavia liikenteeseen liittyviä teemoja: Liikenteen määrän kasvu ja vaikutukset liikenteeseen o henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen määrä ja liikennesuorite o liikenteellinen saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla o kevyen- ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet o liikenneväylien välityskyky ja turvallisuus Vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Myös MRL:n Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle on otettu vaikutusten arvioinnissa huomioon siten että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Lisäksi ympäristöministeriössä käytyjen työneuvottelujen mukaan tulee arvioida ja osoittaa 4) miten paljon kauppaa on osoitettu keskusta-alueiden ulkopuolelle 5)miten vaikutukset arvioitu MRL sisältövaatimusten kannalta 6) keskustan ulkopuolinen kauppa ei saa uhata nykyisiä keskustoja 7) kaupan saavutettavuus 8)Keskustojen mitoittamatta jättäminen ( kohtia 1-8 on käsitelty kappaleissa ) Kuntakohtaiset kaupan vaikutusten arvioinnit Etelä-Karjalan liitossa on laadittu kuntakohtaiset selvitykset kaupan sijoittumisesta. Selvitys sisältää ilmakuvan ja kaavaotteen sekä seuraavat arvioinnin kunkin kauppapaikan osalta. Tätä raporttia täydennetään lausuntokierroksen jälkeen lisäkuvilla ja kartoilla. Imatra, Korvenkannan alue, KM-1

18 15 1. Kaupan laatu ja toiminnan luonne Vähittäiskauppaa eli erikoistavarakauppaa esim. urheilu-, kalastus, tekniikka ja tilaa vievää kauppaa esim. auto, huonekalu, outlet-kauppaa, tehtaanmyymäläkauppaa Alueella voimassa olevassa maakuntakaavassa (v.2011) vähittäiskaupan suuryksikön symbolimerkintä km-1 Alueen rakentuminen vaiheittain Imatran kaupungin tavoitteena on, että vähittäiskaupan suuryksikköalueiden kauppa on pääosin erikoistavarakauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa Alueella asemakaava ja yleiskaava ovat voimassa. Kaavat mahdollistavat erikoistavarakauppaa, joka ei kilpaile keskustan palveluiden kanssa. Korvenkannan alueelle ei suositella suunnattavan massiivisesti sellaista kaupan toimintaa, joka kuuluisi sijoittaa keskustaan Alue soveltuu tyypiltään sellaiselle kaupalle ja palveluille, joihin suurin osa asiakaskuntaa tulee kaukaa ja jota ei keskustoihin voida sijoittaa Korvenkanta täydentää Imatrankosken ja Mansikkalan palveluita lähinnä erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan suhteen palvellen kauempaa tulevia seudun asukkaita ja merkittävästi myös matkailijoita Imatran kaupungilla aiesopimus YIT:n kanssa liike- ja kauppakeskuksen rakentamisesta 2. Toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve) Keskustakauppaa suunnataan keskustoihin mm. Mansikkalaan tulossa uusia kauppoja Kaupan mahdollisuuksia tarvitaan myös muilla alueilla sellaisille kaupan konsepteille, joita ei keskustoissa voi kehittää Suuren tilantarpeen vuoksi Korvenkantaan suunniteltua kauppaa ei voida sijoittaa keskustaan 3. Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen sellaista erikoistavarakauppaa varten, joka ei kilpaile keskustan palveluiden kanssa eikä vähennä keskustan ostovoimaa (voimassaolevassa asemakaavassa) Kaupan laadulla on merkitystä siihen, onko Korvenkannan alueen kaupalla vaikutuksia keskustoihin, mikäli Korvenkantaan rakentuisi perinteinen keskustakaupan kauppakeskus, voi tällä olla keskustan kehittämistä hidastavia vaikutuksia Imatran kaupungilla on vahva näkemys alueen kehittämisestä Korvenkannan kehittyminen kaupan alueena edistää matkailun kehittymistä Imatran seudulla, mikä taas pitkällä aikavälillä vaikuttaa positiivisesti keskustaan ja sen kehittymiseen Matkailupalveluilla ei ole merkitystä paikallisiin keskuksiin, sillä paikalliskeskukset palvelevat kaupunkilaisia ja matkailukeskukset pääosin matkailijoita 4. Sijainti yhdyskuntarakenteessa Korvenkanta liittyy hyvin yhdyskuntarakenteeseen ja asutukseen sekä yhdistyy Mansikkalassa keskusta-alueeseen Tällä hetkellä Mansikkalan ja Korvenkannan välisellä alueella on jo jonkin verran kauppaa (Mansikkalan Key- East yrityspuisto) Laajennusten toteutuessa Korvenkanta-Mansikkala tulee olemaan yhtenäistä keskusta/kaupan aluetta, muodostaa erittäin vetovoimaisen kauppapaikan seudulle Lähellä Rauha-Tiurun ja Ukonniemen matkailualueita Alue on Imatralla ainut minne voidaan sijoittaa laajamittaisesti uutta kaupan toimintaa suuressa yksikkökoossa 5. Asiakaskunta (paikalliset/matkailijat) Korvenkannan palvelut soveltuvat matkailijoille suunnattuun kauppaan sekä tilaa vaativaan kauppaan Lähialueella on paljon asutusta ja alue on hyvin asukkaiden saavutettavissa kevyellä liikenteellä Suurin osa asiakaskunnasta on ohikulkijoita ja matkailijoita ja tulevat kauempaa

19 16 Imatran rajanylityspaikka on lähellä, rajan ylittävästä liikenteestä n. 65 prosenttia on päätarkoitukseltaan ostosmatkoja ja 35 prosenttia muita matkoja, venäläisten osuus rajanylittäjistä on 80 prosenttia 6. Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Keskustojen tuntumassa kaupan saavutettavuus varsin hyvä Imatralla kaupan käynneistä kävelyn osuus on noin kaksinkertainen maakunnan muihin kuntiin verrattuna Korvenkanta on kevyen liikenteen laaturaitin varrella, laaturaitti risteää Korvenkannassa moneen eri suuntaan. Joukkoliikenneyhteydet ja bussipysäkit ovat alueen tuntumassa, joukkoliikennettä kehitetään kaupan toteuttamisen yhteydessä lisää. Kahden kilometrin säteellä on 4012 asukasta vuonna Asiointitiheys Vaihtoehtojen väliset erot ostosmatkojen suuntautumisessa ovat kuntatasolla hyvin pienet, erot ostoskäyntien määrissä ovat simulointien mukaan alle 30 käyntiä/vrk Suuntautumismuutokset tapahtuvat lähinnä Lappeenrannan ja Imatran välillä 8. Liikenteen määrä Vähiten ostosmatkojen kilometrisuoritetta syntyy Imatralla, jossa kolmen keskuksen rakenne tarjoaa erityisesti päivittäistavaran osalta hyvät lähipalvelut Laadittujen simulointien perusteella lähes 70 prosenttia rajan ylittävistä ostosmatkoista suuntautuu Lappeenrantaan ja noin 29 prosenttia Imatralle, muualle maakuntaan noin yksi prosentti, Imatran rajanylityspaikan liikenteen kasvuprosentit ovat olleet suurimmat koko Kaakkois-Suomessa Rajaliikenteen voimakkaan kasvun skenaariossa liikennemäärien kasvu keskustoissa aiheuttaa suurella todennäköisyydellä vakavia sujuvuusongelmia Liikenteen kasvu on voimakasta Imatralla erityisesti Imatrantiellä, Korvenkannantiellä ja Helsingintiellä, liikenneverkon välityskyvyn ylittymien voi siirtää liikenteen kasvua myös vaihtoehtoisille ajoreiteille Maakuntatason liikenteellinen tarkastelu ei kuitenkaan mahdollista yksittäisten katujen ja liittymien toimivuuden yksityiskohtaista arviointia Liikenteeseen vaikuttaa myös se, mitkä kaupan varaukset toteutuvat ja mitkä eivät Imatran rajanylityspaikalle vievä Pietarintien välityskyky uhkaa ylittyä, jos liikennemäärä nousee autoon/vrk Nykytilanteessa ostosasioinnin henkilöautoliikennettä on eniten Lappeenrannan ja Imatran keskustojen tuntumassa, jossa ostosliikennettä on enimmillään noin 5000 ajoneuvoa/vrk Kotimaisen ostosliikenteen kasvu jää suhteellisesti melko pieneksi, koska Etelä-Karjalan väestö ei ennusteen mukaan ole kasvusuunnassa Ostovoiman kasvu synnyttää vain vähän uutta ostosliikennettä, koska osa ostovoiman kasvusta johtaa keskiostoksen kasvuun Kaupan tarjonnan muutokset vaikuttavat ostosmatkojen suuntautumiseen ja ostosliikenteeseen Kotimaisen ostosliikenteen kasvu suurinta valtatie kuudella Lappeenrannan kohdalla ja Lappeenrannan ja Imatran välillä Liikennemäärien kasvu kohdistuu pääosin rajaliikenteeseen ja sen kasvuuun 9. Vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Maakuntakaavaluonnoksen rinnalla simuloitiin vaihtoehto, jossa Lappeenrannan ja Imatran keskustojen ulkopuolella sijaitsevat matkailua palvelevan kaupan varaukset on poistettu ja korvattu vastaavalla määrällä vähittäiskaupan varauksia Lpr:n ja ja Imatran keskustoissa, tässä keskustapainotteisessa vaihtoehdossa asukkaiden sekä rajaliikenteen ostosmatkojen keskipituudet kasvavat ja tämä lisää hieman ostosliikenteen kilometrisuoritteita ja liikenteen CO2-päästöjä

20 17 Rajaliikenteen matkoja pidentää matkailua palvelevan kaupan tarjonnan vähäisyys rajanylityspaikkojen tuntumassa, jolloin myös pistäytymisluonteisilla matkoilla ostokset joudutaan tekemään hieman kauempana keskustoissa Asukkaiden matkapituuksia kasvattaa se, että kauppa keskittyy entisestään keskustoihin, jolloin muiden asunalueiden lähellä sijaitsevien kauppojen suhteellinen vetovoima hieman heikkenee. Lähteet: Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 (Santasalo, 2013), Etelä-Karjalan maakuntakaavan liikenneselvitys (Strafica, 2013), muut aikaisemmat selvitykse Imatra: Teppanala KM-r ja Sotkulampi KM-2 Imatra, Teppanala, KM-r 1. Kaupan laatu ja toiminnan luonne Matkailua ja rajaliikennettä palvelevaa kauppaa Alueelle rakentumassa Skandinavian market, Disa s fish ja Scandinavian Market Tunnetaan venäläisten ostoskäyttäytyminen ja tuotteet joita ostetaan, osa ostosmatkailijoista ei kaipaa edes keskustatyyppisiä kaupan palveluita vaan hakevat tiettyjä kulutustavaroita kuten pesuaineita, kahvia, teetä, tuoretta ja säilöttyä kalaa ja kuivaelintarvikkeita. Näitä ostajia ole tarpeen ohjata kaupunkien keskustoihin Palveluiden sijoittaminen rajalle vievien liikenneväylien varteen mahdollistaa myös keskustoissa asioivien matkailijoiden ostokset kotimatkan varrella 2. Toimintaedellytykset keskustassa Toiminnan luonne huomioiden ei syytä sijoittaa keskustoihin liikenteen ruuhkautumisen välttämiseksi ja suurten pysäköintitilan tarpeiden vuoksi; asiakkaat tulevat pikkubusseilla, linja-autoilla, rekoilla sekä henkilöautoilla 3. Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Toiminnan luonne on hyvin erilaista verrattuna keskustapalveluihin Ei merkittävää vaikutusta keskusta alueiden palveluihin ja niiden kehittämiseen, ei kilpaile keskustakaupan kanssa 4. Sijainti yhdyskuntarakenteessa Sijoittuu rajalle vievän päätien varrelle, rajan tuntumaan Hyvin saavutettavissa rajalta käsin

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Vaikutusten arviointi. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Vaikutusten arviointi. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Vaikutusten arviointi Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä 24.2.2014 Ympäristöministeriön vahvistama 19.10.2015

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA

ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.11.2008 Jouni Laitinen, Jutta Rönnqvist, Suvi-Elina Maunu ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN KOULUALUEEN JA VEDENOTTAMOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN KOULUALUEEN JA VEDENOTTAMOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN KOULUALUEEN JA VEDENOTTAMOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 15.8.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1YLEISTÄ... 4 2SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI... 6

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Lausunto 1 (6) 22.08.2016 101 327/04.00.01/2016 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi YM019:00/2015 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

LAKIEHDOTUS. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

LAKIEHDOTUS. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Liite Rinnakkaistekstit LAKIEHDOTUS Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 64, 71 e, 77 ja 179, sellaisina kuin niistä

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4. Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012 Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN PYHÄLÖSSÄ TILALLA 4:69 LEHTOSALO

JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN PYHÄLÖSSÄ TILALLA 4:69 LEHTOSALO 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN PYHÄLÖSSÄ TILALLA 4:69 LEHTOSALO KAAVASELOSTUS 4.4.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ 3 SUUNNITTELUPROSESSI

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen liikennepoliittiset linjaukset + VAT (ks. OAS) LÄHTÖKOHTA CO 2 80% kasvihuonekaasupäästöistä Liikenteen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot