119 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen 194

Transkriptio

1 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta TID - AIKA KL. - KLO 18:00-20:35 PLATS - PAIKKA Perhetalo Ankkuri, Uurnalehdontie 4, Parainen 119 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousaikataulu vuodelle Vammaisneuvoston jäsenmäärän lisääminen ja uuden jäsenen vahvistaminen Toiminta-avustus/ Paraisten Sotaveteraanit ry Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana Aktivan luovan työpajan ohjaajan työsuhteen vakinaistaminen Terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, investoinnit Ilmoitusasiat Ajankohtaiset asiat 208 Det justerade protokollet med besvärsanvisning är till all män hetens påseende i stadshuset Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä kaupungintalossa Ordförande/Puheenjohtaja Merja Fredriksson

2 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta TID - AIKA KL. - KLO 18:00-20:35 PLATS - PAIKKA Perhetalo Ankkuri, Uurnalehdontie 4, Parainen NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Fredriksson Merja puheenjohtaja Engström Eskil varapuheenjohtaja Ekström Kurt jäsen Granqvist Conny jäsen Koskinen Regina jäsen Lindstedt Kim jäsen Luoma Mikaela jäsen Oivo Helen jäsen Söderholm Timo jäsen Tengström Johanna jäsen ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET Hongisto Tuija jäsen Wiili-Peltola Erja sosiaali- ja terveysjohtaja Sirén Gun vanhustyön päällikkö Ulriksson Heidi sosiaalisihteeri/sosiaalityö af Heurlin Eva sosiaalisihteeri/perhetyö klo 18:00-20:30 Korhonen Katariina ylilääkäri klo 18:00-20:30 Saarinen Ann-Helen hoitotyön johtaja klo 18:00-20:30 Nedermo Pia sihteeri FRÅNVARANDE - POISSAOLLEET Järvinen Hanna kaupunginhallituksen edustaja UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Merja Fredriksson Ordförande/Puheenjohtaja Pia Nedermo Sekreterare/Sihteeri BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Pargas/ Parainen Conny Granqvist Tuija Hongisto PROTOKOLLET HAR VARIT Pargas/Parainen FRAMLAGT PÖYTÄKIRJA ON OLLUT Intygar/Todistaa: Ann-Cristine Lind blom NÄHTÄVÄNÄ Kanslist/Kanslisti

3 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sosiaali- ja terveyslautakunta 119 Kokouksen todettiin olevan laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

4 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Sosiaali- ja terveyslautakunta 120 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Conny Granqvist ja Tuija Hongisto.

5 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Esityslistan hyväksyminen Sosiaali- ja terveyslautakunta 121 Esityslista hyväksyttiin.

6 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousaikataulu vuodelle 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 122 Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Ehdotus kokousaikatauluksi vuodelle Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy ehdotuksen kokousaikatauluksi vuodelle Lautakunta hyväksyi vuoden 2014 kokousaikataulun tehden siihen joitakin muutoksia, niin että kokouspäivämäärät ovat seuraavat: Lautakunta päätti myös, että kokoukset aloitetaan klo tammikuusta 2014 alkaen.

7 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vammaisneuvoston jäsenmäärän lisääminen ja uuden jäsenen vahvistaminen 125/ /2009, 2779/ /2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 123 Valmistelija Sosiaalisihteeri Heidi Ulriksson, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Paraisten vammaisneuvostossa on yhdeksän varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä kaupungin edustajana kaksi viranhaltijaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta asetti vammaisneuvoston :ssä 13 toimikaudeksi Vammaisneuvosto on jättänyt esityksen jäsenmäärän lisäämisestä yhdellä, niin että kaupungin ympäristöosasto olisi edustettuna neuvostossa. Tavoitteena on vammaisneuvoston ja ympäristöosaston välinen toimiva yhteistyö esteettömän katuverkoston luomiseksi kaupunkiin. Ympäristöosaston kanssa on keskusteltu asiasta, ja osasto on valinnut vakinaiseksi edustajakseen Matias Jensénin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Stefan Frimanin. Liite Vammaisneuvoston ehdotus Ehdotus Päätös Viranhaltijoiden lukumäärä vammaisneuvostossa lisätään kahdesta kolmeen, ja sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ympäristöosaston ehdotuksen mukaisesti vahvistaa Matias Jensénin valinnan vammaisneuvoston vakinaiseksi jäseneksi ja Stefan Frimanin valinnan hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Vammaisneuvosto, ympäristöosasto, Matias Jensén, Stefan Friman

8 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Toiminta-avustus/ Paraisten Sotaveteraanit ry 269/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 124 Valmistelija Vanhustyönjohtaja Gun Sirén, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Sosiaali- ja terveyslautakunta jakoi toiminta-avustuksia yhdistyksille kokouksessaan , 34. Paraisten Sotaveteraanit ry oli anonut varoja sotaveteraanien kotiavun järjestämiseen, ja lautakunta päätti myöntää euroa. Koska toiminta-avustusten tarvetta on vaikea arvioida etukäteen, lautakunta on tarvittaessa myöntänyt lisämäärärahaa myöhemmin samana vuonna, mikäli avustus on välttämätön toiminnan varmistamiseksi. Nyt on käynyt ilmi, että Paraisten Sotaveteraanit tarvitsee lisätukea pitääkseen kotiavustajatoiminnan käynnissä. Lisärahoituksen tarve on euroa. Kyseisen summan myöntäminen yhdistykselle on perusteltua, koska yhdistyksen harjoittama toiminta helpottaa suoraan kunnallista toimintaa. Yhdistykselle myönnettiin euroa maaliskuussa 2013, ja näin yhdistyksen vuonna 2013 saama avustus on yhteensä euroa. Ehdotus Päätös Paraisten Sotaveteraanit ry:lle myönnetään euroa toiminta-avustuksena vanhustenhuollon talousarviovaroista sotaveteraanien kotiavustajatoimintaan. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Paraisten Sotaveteraanit ry, talousosasto

9 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana 876/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 125 Valmistelija Sosiaalisihteeri Eva af Heurlin, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Asiakasmaksulain 7 :n mukaan lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan periä korvaus. Asiakasmaksulaki 7 Lastensuojelun maksut Edellä 4 :n 4 kohdassa säädetystä poiketen lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan, milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, periä lapsen vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1 3 : n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä 4 :n 4 kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista lapsen tai nuoren 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista. Korvaus voidaan periä 1) perimällä korvaus lapsen tuloista ja 2a) perimällä vanhemmille vahvistettu elatusapu tai 2b) vahvistamalla lapsen vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu 1) Lapsen tuloista perittävä korvaus Lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia tai kertaluonteisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Lapsilisä ja elatustuki ovat tavanomaisimpia perittäviä etuuksia. Lapselta tai nuorelta perittävä maksu määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan vähintään kerran

10 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta vuodessa. Perintäpäätös tehdään heti sijoituksen alkaessa ja perintä alkaa hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Pääsääntöisesti lastensuojelulain 77 :n mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista on varattava 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa, 60 % käytetään hoidon korvaukseksi. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. 2a) Elatusavun periminen Elatusavun maksamista kunta voi hakea itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan. Elatusapu maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Elatussopimus tulee vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa sijoituspäätöksestä, jotta mahdollinen elatusapu saadaan perittyä takautuvilta kuukausilta. Muissa kunnissa on kuitenkin sovittu, että avohuollon tukitoimena sijoitetun lapsen vanhemmilta elatusapua ei peritä kolmen ensimmäisen sijoituskuukauden ajalta. Samaa käytäntöä kannattaa soveltaa Paraisilla. Elatusasia pitää laittaa vireille mahdollisimman pian, koska prosessi kestää joka tapauksessa kauan. Mikäli vanhempi / vanhemmat eivät varaa aikaa lastenvalvojalle kahden kuukauden kuluessa, vastuusosiaalityöntekijä tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta (kohta 2b). Elatussopimus on ensisijainen tapa maksujen keräämiseksi. Elatusapu kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Kun lapsi ei sijoituksesta johtuen asu kummankaan vanhempansa kanssa, tulee vastuusosiaalityöntekijän avustaa huoltajaa / huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa maistraatilta. Molempien huoltajien tulee olla hakijoina. Edunvalvojan sijainen hyväksyy sopimuksen / sopimukset lapsen edustajana. Kummankin vanhemman kanssa tehdään elatussopimus, mikäli sitä ei ole aiemmin tehty. Yleensä ns. etävanhemman kanssa on jo aikaisemmin (erotilanteessa) vahvistettu elatussopimus tai oikeuden päätös. Tällöin lapsen edustajan sopimuskappale tai oikeuden päätös on toimitettava alkuperäisenä lastensuojelun toimistosihteerille. Elatussopimus tehdään silloin vain vanhemman kanssa, joka ei vielä ole elatusavun suorittaja. 2b) Vanhemmilta perittävät lastensuojelun asiakasmaksut Lastensuojelusta perittävien maksujen osalta ensisijaista on tehdä elatussopimus (ks. kohta 2a). Mikäli vanhemmat eivät ole suostuneet tekemään elatussopimusta, vastuusosiaalityöntekijä tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta ja toimistosihteeri huolehtii laskutuksesta. Vanhemmilta peritään asiakasmaksua käytettävissä olevien nettotulojen perusteella. Maksu voi olla määrältään enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 :n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen, maksua ei peritä. Perittävässä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Yhdessä asuville vanhemmille tehdään kummallekin nettotulojen mukainen erillinen oma

11 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta päätös. Asiakasmaksu vahvistetaan kuukausimaksuna toistaiseksi ja sitä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asiakasmaksu ei kerrytä lapsen itsenäistymisvaroja. Asiakasmaksua määriteltäessä otetaan huomioon ansiotulot; eläkkeet; elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki); muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot; pääomasta saadut korko-, osinko- ja vuokratulot sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki peritään yleensä hoidon korvaukseksi, jolloin niitä ei pidetä vanhemman tulona. Mikäli em. etuuksia ei poikkeuksellisesti peritä hoidon korvaukseksi, ne katsotaan vanhempien tuloksi, mikäli ne maksetaan vanhemmalle. Tuloina ei oteta huomioon lapsen hoitotukea; asumistukea; vammaistukea; tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja; sotilasavustusta; rintamalisää; opintorahaa; aikuisopintorahaa; opintotuen asumislisää; opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia sekä perhehoidon kustannusten korvauksia. Nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (vuokra, yhtiövastike, josta vähennetään asumistuki, asumislisä, asumislainan lainanhoitokulut/kk) ja maksetut elatusavut. Vanhemman nettotuloista tehdään lisäksi ns. lapsivähennys. Yhdessä asuvilta vanhemmilta vähennetään 75 /huollettava kotona asuva lapsi/vanhempi. Yksin asuvalta vanhemmalta vähennetään 150 /huollettava kotona asuva lapsi. Lapsivähennystä ei tehdä sijoitettavien lasten osalta. Asiakasmaksu peritään seuraavan taulukon mukaisesti: Tulot vähennysten jälkeen Perintäprosentti Ei perintää % nettotuloista % nettotuloista % nettotuloista % nettotuloista Mikäli sijoitettavia lapsia on useampia, taulukon mukaista maksua korotetaan sijoitettavien lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:

12 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sijoitettavia lapsia (lukumäärä) Korotusprosentti 1 Ei korotusta 2 15 % 3 30 % 4 45 % 5 tai useampi 60 % Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasialliset perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Huostaanoton taustalla on usein pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee erityisesti ottaa huomioon. Asiakasmaksun periminen ei saa missään tilanteessa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selviytyä omaehtoisesti ongelmistaan. Vastuusosiaalityöntekijällä on mahdollisuus käyttää harkintaa lastensuojelumaksun suuruutta määriteltäessä. Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhemmalle, joka ei ole velvollinen maksamaan elatusapua, peritään asiakasmaksulain 7 1 momentin mukainen hoitomaksu alla olevan taulukon mukaisesti. Tulot vähennysten jälkeen Perintäprosentti Ei perintää % nettotuloista % nettotuloista % nettotuloista % nettotuloista Kun vanhemmalle on määrätty edellä olevan taulukon mukainen hoitomaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, maksua korotetaan sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti: Sijoitettavia lapsia (lukumäärä) Korotusprosentti 1 Ei korotusta 2 15 % 3 30 % 4 45 % 5 tai useampi 60 % Päätös Esittelijä muutti ehdotustaan tehden siihen seuraavan lisäyksen: Ratkaisuvalta siirretään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Maksut otetaan käyttöön lukien. Pykälä tarkastettiin välittömästi.

13 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aktivan luovan työpajan ohjaajan työsuhteen vakinaistaminen 877/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 126 Valmistelija Sosiaalisihteeri Eva af Heurlin, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Aktiva-nuorisopajan toiminta on Paraisten kaupungin toimintaa, joka kuuluu hallinnollisesti sosiaali- ja terveysosaston ja sen perheyksikön alaisuuteen. Toimintaa on rakennettu muun muassa useiden eri ESR-hankkeiden pohjalta (Future Files, Operation Work/NorrisJob, Owi ja Aktiva), ja toiminnasta on tullut pysyvää alkaen. Aktivan toiminta rahoitetaan osaksi ELY-keskuksen ja osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön maksamien avustusten turvin. Aktivalla on vuosittain noin 100 nuorta asiakkaana. Asiakkaiden keski-ikä on noin 20 vuotta, ja noin puolet asiakkaista puhuu suomea äidinkielenään. Suurin osa (noin 75 %) ei ole suorittanut ammattiopintoja, minkä johdosta suuri osa työstä on opiskelumahdollisuuksien suunnittelua ja kartoittamista. Nuorisopaja neuvoo ja ohjaa nuoria löytämään työ- tai opiskelupaikan. Nuorisopaja voi tarjota kymmenelle nuorelle harjoittelujakson viihtyisässä ympäristössä. Nuorille tarjotaan konkreettisia työtehtäviä sekä mahdollisuus luovaan toimintaan. Aktiva antaa puitteet sekä isoille että pienille ideoille. Yhteistyöverkosto on tärkeä väline asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä. Suurin osa Aktivan asiakkaista tulee Turunmaan työ- ja elinkeinotoimiston kautta, mutta monet asiakkaat tulevat myös sosiaalityön, perhetyön, peruskoulun, toisen asteen oppilaitosten ja mielenterveyshuollon lähettäminä. Aktiva kuuluu Varsinais-Suomen työpajaverkostoon sekä ruotsinkieliseen ULA-työpajaverkostoon. Yhteistyömuodot ovat yhteisiä kokouksia, koulutusta ja aineiston levittämistä. Aktivan henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja, etsivän nuorisotyön ohjaaja, kaksi ohjaajaa (yksi starttipajassa ja toinen luovassa pajassa). Etsivä toiminta on ollut toistaiseksi käynnissä alkaen. Lautakunnan kokouksessa starttipajan ohjaajan ja etsivän nuorisotyön ohjaajan työsuhteet muuttuivat toistaiseksi voimassa oleviksi. Luovan työpajan ohjaajan työsuhde on ollut voimassa vuoden kerrallaan. Jotta voidaan varmistua siitä, että Aktiva-nuorisopajan toiminta jatkuu ja että toimintaa voidaan kehittää ja että henkilökunta tuntee itsensä motivoituneeksi tehtäviinsä, olisi toivottavaa muuttaa myös luovan työpajan ohjaajan työsuhde toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi lukien. Aktiva tulee jatkossakin hakemaan vuosittain valtionavustusta ohjaajien palkkakuluihin. Henkilökuntaa ei ole mitään syytä pitää määräaikaisessa työsuhteessa, sillä Aktiva ei ole enää hanke, joka saisi sisäistä rahoitusta, vaan toiminnasta on tullut osa kaupungin vakinaista toimintaa. Jos rahoitusta ei myönnetä työsuhteen jatkamisesta käydään keskustelua.

14 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Ehdotus Lautakunta päättää muuttaa työsuhteen toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi alkaen. Päätös Asia palautetaan lisäselvityksiä varten.

15 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma 738/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Beredare: Överläkare Katariina Korhonen, tfn Föredragande: Social- och hälsovårdsdirektör Erja Wiili-Peltola, tfn Terveydenhuoltolaki edellyttää terveydenhuollon toimintayksiköitä tekemään potilasturvallisuussuunnitelman. Lakia täydentävä asetus laadusta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta erittelee, mitä osa-alueita suunnitelman tulee sisältää ja miten se tulee ottaa käyttöön. Suunnitelmassa kuvataan se rakenne, jolla potilasturvallisuutta johdetaan ja toteutetaan yksikössä. Potilasturvallisuusjärjestelmän tarkoituksena on tunnistaa ja kontrolloida potilasturvallisuuden riskejä organisaatiossa. Suunnitelman tavoite on sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset yhdenmukaisesti noudatettavista menettelytavoista potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja edistämiseksi. Potilasturvallisuussuunnitelmassa mm. nimetään potilasturvallisuudesta vastaavat henkilöt yksikössä, kuvataan vaaratapahtumien kirjaamiskäytäntö, sekä kirjataan suunnitelma, jolla potilasturvallisuuskulttuuria lähdetään yksikössä viemään eteenpäin. Liite: Terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelman. Päätös Jäsen Conny Granqvist ehdotti asian palauttamista sillä perusteella, että suunnitelmasta tulee saada helppolukuisempi versio, jonka layout on selkeämpi, eikä suunnitelmaan tule sisällyttää nimiä. Lautakunta kannatti ehdotusta yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta 127 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian. Valmistelija Ylilääkäri Katariina Korhonen, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Liite Ehdotus Paraisten kaupungin terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelmaa käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Tuolloin lautakunta toivoi, että potilasturvallisuussuunnitelmasta tehtäisiin helppolukuisempi ja nimet poistettaisiin. Pyydetyt muutokset ovat toteutettu suunnitelman uudessa versiossa.

16 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto

17 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, investoinnit 559/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 128 Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Osastopäällikkö on yhdessä yksikköpäälliköiden kanssa laatinut yh teenvedon sosiaali- ja terveysosaston vuosien investointi tarpeista. Liite Sosiaali- ja terveydenhuollon investointitarpeet Ehdotus Päätös Lautakunta keskustelee investointisuunnitelmasta sekä vahvistaa investointien priorisointijärjestyksen. Esittelijä muutti ehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: Lautakunta hyväksyy esitetyn investointisuunnitelman. Conny Granqvist ehdotti Kim Lindstedtin kannattamana, että lautakunta pitää kiinni ehdotuksestaan varata euroa Houtskarin terveystalon suunnitteluun vuonna 2014 ja euroa Houtskarin terveystalon rakentamiseen vuonna 2015 kuten toimenpideohjelmassa aiemmin oli (sosiaalija terveyslautakunta , 97). Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Lautakunta hyväksyi muutetun ehdotuksen.

18 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Ilmoitusasiat Sosiaali- ja terveyslautakunta 129 Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee saaneensa seuraavat asiakirjat tiedoksi: 1) Kaupunginhallituksen päätös , 263, Koko elämä kotona - hankerahoitushakemus. Hanke Bron - Silta; kaupunginhallitus varaa hanketta varten kuntarahoitusta yhteensä euroa vuosiksi ( euroa/vuosi). Kuntaosuus otetaan elinkeinopalvelujen talousarviosta. 2) Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös , LSAVI/2616/ /2013, Kunnan lain mukainen velvollisuus järjestää suun ja hampaiden terveydenhuoltoa ympärivuorokautisesti. 3) Folkhälsan : Tehostetun palveluasumisen ja päivähoitopalvelujen vuoden 2014 hintojen tarkistaminen. Hintojen korotus 1,229 %. 4) Turun hallinto-oikeuden päätös , 13/0304/1, kunnallisvalitus kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä siirtää hammashoitola vuoden 2013 aikana Malmkullan entisen osaston 3 tiloihin. - Hallinto-oikeus hylkää vastineessa esitetyn vaatimuksen suullisesta käsittelystä. - Hallinto-oikeus ei tutki valitusta siltä osin kuin kyse on kaupunginvaltuuston päätöksen kohdista 2, 3 ja 4. - Hallinto-oikeus hylkää valituksen muilta osin. 5) Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola kertoi vuoden 2014 talousarvioleikkauksista yksiköittäin. 6) Käyttöprosentti oli 82,7 per , arvioitu käyttöprosentti oli 83,3. Päätös Lautakunta merkitsee saaneensa edellä mainitut asiakirjat tiedoksi.

19 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Ajankohtaiset asiat Sosiaali- ja terveyslautakunta 130 Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi keskustelua - Yhteispäivystyksen arvioinnista; iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuva lääkäripäivystys arvioidaan aikaisemman päätöksen mukaisesti ( ) helmikuun 2014 kokouksessa. (löytyy toimenpideohjelmaa koskevasta lausunnosta, kohta 28.) - Työryhmän asettamisesta, jolle annetaan tehtäväksi käydä läpi kunnanosan terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa toiminnan tehokkuuden ja kiinteistöjen osalta. (löytyy toimenpideohjelmaa koskevasta lausunnosta, kohta 29.) - Saariston lääkärinvastaanoton ajanvarauksen tehostamisesta; saariston terveyskeskukseen rakennetaan järjestelmä, jossa ajanvaraukseen on yksi puhelinnumero ja ajanvaraaja näkee saariston kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhtenäisen järjestelmän luominen koko kaupunkiin. Ehdotus Päätös Lautakunta merkitsee keskustelleensa edellä mainituista asioista. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto

20 12/ PARGAS STAD Datum för sammanträdet Social- och hälsovårdsnämnden ANVISNING FÖR RÄTTELSEYRKANDE OCH BE SVÄRSANVISNING BESVÄRSFÖRBUD och vad förbudet grundar sig på Eftersom nedan nämnda beslut endast gäller beredning eller verkställighet, kan enligt 91 i kommunallagen rättelseyrkan de inte framställas eller kommunalbesvär anföras över beslutet: Paragrafer: Besvär kan inte anföras över nedan nämnda beslut, eftersom ett skriftligt rättelseyrkande enligt 89 1 mom. i kommunalla gen kan framställas över beslutet: Paragrafer: Enligt 5 1 mom. i förvaltningsprocesslagen/annan lagstiftning kan besvär inte anföras över nedan nämnda beslut: Paragrafer och grunden för besvärsförbudet: ANVISNING FÖR RÄTTELSEYRKANDE Den som är missnöjd med nedan nämnda beslut kan framställa ett skriftligt rättelseyrkande. Ett rättelseyrkande kan frams tällas av den som beslutet avser eller av den vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part) samt av kommunmedlemmar. Myndighet hos vilken rättelse yrkas, myndighetens adress och postadress: Social- och hälsovårdsnämndeni Pargas stad, Strandvägen 28, Pargas, socialcentralen@pargas.fi Paragrafer: Rättelseyrkandet skall framställas inom 14 dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem anses ha fått del av bes lutet när protokollet har lagts fram offentligt. En part anses, om inte något annat påvisas, ha fått del av beslutet sju dagar efter att ett brev därom blivit sänt eller vid den tidpunkt som framgår av mottagningsbeviset eller som har antecknats i ett särskilt intyg om delfående av beslutet. Av rättelseyrkandet skall framgå yrkandet och vad det grundar sig på. Yrkandet skall undertecknas av den som framställer det. BESVÄR I nedan nämnda beslut kan ändring sökas genom skriftliga besvär. Ändring i ett beslut med anledning av ett rät tel seyrkan de kan sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anled ning av rättelseyrkandet, kan ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också av den som är part eller av en kom munmedlem. Besvär kan anföras på den grund att beslutet har kommit till i fel ordning, den beslutsfattande myndig heten har överskridit sina befogenheter eller att beslutet annars strider mot lag. Besvärstid 30 dagar. Besvärsmyndighet, adress och postadress: Åbo förvaltningsdomstol, PB 32, Lasarettsgatan 2-4, Åbo t, rku.hao@oikeus.fi Kommunalbesvär, paragrafer: Förvaltningsbesvär, paragrafer: Annan besvärsmyndighet, adress och postadress Paragrafer Besvärstid Besvärstiden börjar från delfåendet av beslutet / dagen då beslutet anslagits. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. En part anses, om inte något an nat påvisas, ha fått del av beslutet sju da gar efter att brevet avsändes eller vid den tidpunkt som framgår av mot tagningsbeviset eller som har antecknats i ett sär skilt delgivningsintyg. De som saken gäller anses ha fått del av beslut som gäller godkännandet av en plan eller en bygg nadsordning när beslutet har lagts fram offentligt. BESVÄRSSKRIFT I besvärsskriften skall uppges - ändringssökandens namn, yrke, boningsort och postadress - vilket beslut som överklagas - vilka ändringar som yrkas i beslutet - motiveringarna till att beslutet bör ändras Besvärsskriften skall undertecknas av ändringssökanden själv eller av den som författat skriften. Om endast den som förfat tat besvärsskriften undertecknar den, skall också hans yrke, boningsort och postadress anges. Till besvärsskriften skall fogas det beslut som överklagas, i original eller som officiellt bestyrkt kopia, och intyg om den dag från vilken besvärstiden skall räknas. Rättegångsavgift: Med stöd av 3 i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer (701/93) uppbärs en rättegångsavgift på 90 euro av en ändringssökande i förvaltningsdomstolen. INLÄMNANDE AV BESVÄRSHANDLINGARNA Besvärshandlingarna skall lämnas till besvärsmyndigheten före besvärstidens utgång. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag, kan besvärshandlingarna läm nas till besvärsmyndigheten den första vardagen därefter. Besvärshandlingarna kan även sändas med post eller genom bud, men i så fall på avsändarens eget ansvar. Handlingarna skall lämnas till posten i så god tid att de kommer fram under besvärstidens sista dag innan ämbetsverket stängs. DELGIVNING AV BESLUT: Protokollet har lagts fram offentligt / Beslut har delgetts

21 12/ sakägaren med post / 2013 / har lämnats till sakäga ren / Beslut har anslagits / Mottagarens underskrift Utdragets riktighet bestyrks Delgivare Kokouspäivämäärä Sosiaali- ja terveyslautakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT ja kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolainkäyttölain 5 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamal la: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jä sen. Valitusviranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Paraisten sosiaali- ja terveyslautakunta, Rantatie 28, Parainen, sosiaalikeskus@parainen.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok sisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekir joitettava. VALITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomai nen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun hallinto-oikeus, PL 32, Sairashuoneenkatu 2-4, Turku turku.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusvi ranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista / julkipanopäivästä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tie don, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näy tetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantito distukseen merkittynä aikana. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asian osaisten tietoon silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. VALITUSKIRJA Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Oikeudenkäyntimaksu: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa.

22 12/ VALITUSASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viras ton aukioloajan päättymistä. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO: Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi / Päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle postitse / 2013 / on luovutettu asianosaiselle / Päätös on julkipantu / Vastaanottajan allekirjoitus Otteen oikeaksi todistaa Tiedoksiantaja