Lounaisrannikko resurssitehokkaana yhteistyöalueena. Pipa Turvanen

Transkriptio

1 Lounaisrannikko resurssitehokkaana yhteistyöalueena Pipa Turvanen

2 TOIMINTAMALLI Tiivistää Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin kaupunkien yhteistyötä Nykymuotoinen toiminta käynnistyi vuoden 2011 alussa perustuu kaupunkien hyväksymiin periaatteisiin: puitesopimus, lippulaivahankkeet, resursointi ml. yhteinen työntekijä Edistää vuoropuhelua, pyrkii välttämään turhaa kilpailua, mahdollistaa uusien kasvualustojen kokoamisen Vahvistaa aluetta yritysten sijoittumis- ja toimintaympäristönä sekä houkuttelevana asuinympäristönä

3

4 SYVENEVÄÄ YHTEISTYÖTÄ alku säännönmukaiselle yhteistyölle operatiivista hankeyhteistyötä erityisesti meriteollisuuteen liittyen käynnistys- ja valmisteluvaihe uuteen LOURA-yhteistyöhön sopimukset, sisältö eli lippulaivat, sidosryhmät tavoitteellista verkostoyhteistyötä uuden LOURA-yhteistyön käynnistäminen toimintamallin hionta uusien verkostojen rakentaminen sisällön konkretisointi ja terävöittäminen vahvuuksien vahvistamista ja tunnistettuihin pullonkauloihin tarttumista uusia avauksia 2014-

5 LOURA-KUMPPANUUS STRATEGINEN Kohtalonyhteys Pysyvä strateginen yhteistoimintamalli TAKTINEN Pitkäkestoinen työnjako tai rakenteellinen kehittäminen Enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimien OPERATIO- NAALINEN Lyhytkestoinen ja tapauskohtainen yhteistyö Hankeyhteistyötä

6 ORGANISOITUMINEN: Toimintaa johtaa ohjausryhmä YHTEISTYÖMALLI JA SEN KEHITTÄMINEN Pj. Minna Arve, Turun kaupungin hallituksen puheenjohtaja, vpj. Diana Bergroth-Lampinen, Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kokoontuu 2 kertaa vuodessa Operationaalisesta toiminnasta vastaa kaupunginjohtajakokous Kokoontuu säännönmukaisesti ja lisäksi tarvittaessa (2-4 kertaa vuodessa) Kaupunginjohtajakokouksen alaisuudessa toimiva virkamiesvalmisteluryhmä rakentaa ja kehittää LOURA-prosessia sekä sovittaa yhteen ja konkretisoi kaupunkien yhteistyölle asettamia tavoitteita Kokoontuu säännönmukaisesti ja lisäksi tarvittaessa (6-8 kertaa vuodessa) Lounaisrannikkoyhteistyön asiamies koordinoi LOURA-prosessia ja edesauttaa uusien toimintojen käynnistymistä LISÄKSI: Yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Kansallinen kehittämisvyöhykeseminaari (2013) Lounaisrannikon kehittämisvyöhykkeen konseptointihanke ( )

7 LIPPULAIVAT ELI YHTEISTYÖN PÄÄTEEMAT Meriosaaminen yhdistää Energiarannikko uudistaa Lounaisrannikko viettelee (matkailu) Sijoituksia houkutellaan Ennakoiva elinvoimatoiminta Yhteistyömalli ja sen kehittäminen

8 ENERGIARANNIKKO UUDISTAA

9 OSAAMISPROFIILIT Aurinkoteknologia Bioenergia Kierrätysliiketoiminta Vähäpäästöiset moottorit ja vaihtoehtoiset polttoaineet Offshore- tuuli Energiatehokas rakentaminen Suljetun kierron energiaratkaisut Täyssähköinen yhteiskunta Vedestä liiketoimintaa Ydinvoima

10 OSAAMISPROFIILIKUVAUS: BIOENERGIA Toimialan päätrendit ja potentiaali Bioenergiaa voidaan tuottaa biojätteistä, puuhakkeesta, ruovikoista, turpeesta, lannasta ja teollisuuden sivujakeista esim. elintarviketeollisuuden. Potentiaalia on vielä toistaiseksi hyödyntämättömien materiaalien saamisessa tehokkaaseen energiakäyttöön. Mahdollisuuksia on myös eri materiaalien yhdistämisessä energiantuotannossa. Bioenergian tuotantoon yhdistyy myös laajempia ympäristöhyötyjä, esim. ruovikon niitto on samalla maiseman hoitoa. Potentiaalia on myös erityisesti yhteistyössä tehtäville käytännön toteutukseen keskittyville hankkeille. Ympäristöliiketoiminnan avainteknologiat ja osaamiset Biokaasutus, pyrolyysi (testausvaiheessa), poltto, pelletöinti (puu, lanta ja ruoko), kompostointi Toimijat Turku AMK, Metsäkeskus, Åbo Akademi Yritykset BIOvakka, Sybimar, Neste Oil, Vapo Kansalliset ja kansainväliset yhteistyötahot ELY-keskus Käynnissä olevat toimenpiteet Meneillään olevassa Central Baltic -hankeessa on tarkoitus selvittää bioenergiaan liittyvää potentiaalia, sekä myös promotoida aihetta. Lisäksi vireillä on ruokoliiketoimintaan liittyvä selvitys. Ruokomateriaalin käyttöä on aiemmin testattu Turun AMK:n ja ELY-keskuksen hankeissa ja tuloksena havaittiin mm. että ruokomateriaalin lisääminen hakkeeseen tehostaa lämmöntuottoa aluelämpölaitoksessa. Mahdollisuudet ja visiot Pelletöinnin kehittämiseen liittyy mahdollisuuksia. Uudet polttolaitokset voivat tuoda mahdollisuuksia myös lannan polttoon, johon tällä hetkellä ei ole kapasiteettia. Bioenergian tuotanto voi luoda uutta yrittäjyyttä alueelle sekä mahdollisuuksia maatalouden sivuelinkeinona. Poliittiset päätökset ja lainsäädännön kehittymien voivat luoda uusia mahdollisuuksia, mikäli ne tukevat bioenergian tuotantoa. Tavoitteellisina visioina hiilineutraalius, energiaomavaraisuus ja hajautettu energiantuotanto luovat uusia mahdollisuuksia bioenergian tuotannolle.

11 OSAAMISPROFIILIKUVAUS: KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA Toimialan päätrendit ja potentiaali Ympäristöliiketoiminnan merkitys kasvaa jatkuvasti raaka-aineiden saannin heikentyessä ja kallistuessa, sekä energiansaannin vaikeutuessa öljy- ja kaasuvarantojen huvetessa sekä ydinvoiman käytön vastustuksen lisääntyessä eri maissa. Hiilipohjaisten polttoaineiden käytön aiheuttama ilmaston lämpeneminen on myös tärkeä syy kehittää ympäristöliiketoimintaa nopeasti. Omavaraisuuden kasvattaminen polttoainetuotannossa ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla näkyy potentiaalina mm. bioetanolin tuotannossa ja käytön lisäämisessä. Ympäristöliiketoiminnan avainteknologiat ja osaamiset Erottelutekniikka, jätteenkäsittelytekniikka, energiantuotanto, logistiikka, bioetanolin valmistus Toimijat Ao. kaupungit, alueen satamat, TuAMK, Satafood ry, Ukipolis Oy, Winnova, Prizztech Oy, Pyhäjärvi- Instituutti, Yritykset Stena Recycling, L&T, BMH Technology, TVO, Finnprotein, Fortum Power and Heat Naantali ja Tahkoluoto, Sachtleben Pigments, SITA, TSJ, Ecosir Group, Felix-Abba, Pernod-Ricard ja Eckes-Granini Finland, BIOvakka, Paperinkeräys, Sybimar Kansalliset ja kansainväliset yhteistyötahot Oppilaitokset, viranomaiset, EK:n alainen Ympäristöyritysten Liitto, ST1 Käynnissä olevat toimenpiteet Jätteen käsittelyteknologian kehittäminen Raumalla, soijarouheen tuotannon yhteydessä syntyvän jätteen käyttö energiantuotantoon Uudessakaupungissa, uuden jätteenpolttolaitoksen ja Fortumin uuden voimalaitoksen rakennussuunnitelmat Turussa sekä Peittoon kaatopaikka-alueen kehittäminen Porissa. Alan liiketoimintamahdollisuudet kasvavat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Mahdollisuudet ja visiot Lounaisrannikon kaupunkien yhteistyöllä ja erikoistumisella omiin osaamisalueisiinsa / jätejakeisiinsa on mahdollista järkiperäistää Loura-alueen jätevirrat ja niiden jatkojalostus. Samalla luodaan kansallisen tason keskittymiä, kehitysympäristöjä ja pilottilaitoksia, jotka kiihdyttävät alan yritystoimintaa ja alaan liittyvää teknologian myyntiä. Mahdollisuutena on esim. elintarviketeollisuuden biojätteen liiketaloudellisesti kannattava hyödyntäminen. ST 1 on luomassa hajautettua bioetanolin tuotantoa Suomeen: LOURAalueella on toiminnalle potentiaalista teollisuutta. Mahdollisuuksia myös alan koulutuksessa ja osaamisen viemisessä kansainvälisille markkinoille.

12 ENERGIARANNIKKO UUDISTAA

13 Suomen Hyötytuuli Oy:n hanke Porin Tahkoluodossa ehdolla 20 milj. demolaitostuen saajaksi (päätös joulukuussa 2014) Prizztech Oy, Jarkko Vuorela Vesialan yhteistyön kehittämishanke Vesi-Insituutti WANDER (SAMK), Martti Latva Resurssitehokas lounaisrannikko resurssitehokkuuden mallialue Turun ammattikorkeakoulu, Piia Nurmi Olkiluototyöryhmä koordinoi ja edistää yrityslähtöistä ydinvoima-alan koulutusta yrityksille ja tutkintoopiskelijoille Rauman Kauppakamari, Jaakko Hirvonsalo

14 RESURSSITEHOKAS LOURA Valtakunnallinen resurssitehokkuuden mallialue jätteentuottajien ja hyödyntäjien yhteistyöverkosto selvitetään edellytykset alueelliselle resurssitehokkuuskeskukselle

15

16

17 TURUN KAUPUNKI: INKA - ÄLYKÄS KAUPUNKI Teemapaketti: Resurssiviisaat verkostot (Lahti koordinoi) Teolliset symbioosit ja suljetut kierrot Resurssiviisaat businessekosysteemit Teemapaketti: Tulevaisuuden talot ja tilat (Oulu koordinoi) Lisätietoja: Aino Ukkola, Turun Seudun Kehittämiskeskus

18 TAVOITTEENA RESURSSITEHOS YHTEISTYÖ

19 Ota yhteyttä: Pipa TURVANEN Lounaisrannikkoyhteistyön asiamies puh