Kuvakommunikointi-ideat

Transkriptio

1 Kuvakommunikointi-ideat

2 Arvaa kuka? Leikki, peli tarkoitus Aloite Keskustelu Vuorottelu Peliin tarvitaan jokaiselle pelaajalle samanlainen pelilauta, jossa on kuvia erilaisista ominaisuuksista. Kuvat voidaan piirtää itse tai tulostaa valmiista kuvapankeista. Kuvattavat piirteet valitaan pelaajien ominaisuuksien mukaan, esimerkiksi: TYTTÖ, POIKA, NAINEN, MIES, LAPSI, NUORI, VANHA, SILMÄLASIT, VIIKSET, PARTA, LYHYET / PITKÄT / VAALEAT / TUMMAT / KIHARAT / SUORAT HIUKSET. Lisäksi peliin tarvitaan kuvalliset KYSYN ja HALUAN ARVATA -kortit. Tarvittaessa voidaan käytettää myös vihreää KYLLÄ-korttia ja punaista EI-korttia. Peli on tarkoitettu vähintään neljälle osallistujalle. Yksi pelaajista valitsee mielessään ystävän, joka on joku mukana olevista. Toiset pelaajat kysyvät vuorotellen pelilautojensa avulla arvattavan ystävän ominaisuuksia. Kysyessä osoitetaan KYSYN-korttia ja sen jälkeen yhtä pelilaudalla näkyvistä ominaisuuksista. Ystävän valinnut pelaaja vastaa käyttäen KYLLÄ / EI -kortteja. Kysyjä voi myös näyttää HALUAN ARVATA-korttia ja sen jälkeen osoittaa henkilöä, jonka olettaa olevan valittu ystävä. Mikäli arvaus on oikein, valitaan uusi ystävä. Läsnäolijoiden sijasta voidaan arvuutella valokuvissa olevia ihmisiä. Tällöin pelilautoihin merkittävät ominaisuudet valitaan valokuvien ihmisten mukaan.

3 Arvaa kumpi? Leikki, peli tarkoitus Aloite Keskustelu Merkkien omaksuminen Peliin tarvitaan kuvakortteja, jotka voi lajitella kahteen käsiteryhmään, esimerkiksi kuvia naisista/miehistä, kesästä/talvesta, maalta/kaupungista, ulko-/sisävaatteista, mäkihyppääjistä/ralliautoilijoista tai Kaija Koosta/Fröbelin palikoista. Pelissä on kerrallaan käytössä yksi käsitepari, esimerkiksi kesä- ja talvikuvat. Kortit sekoitetaan, käännetään nurinpäin ja jaetaan kahteen pinoon. Ensimmäinen pelaaja kääntää omasta korttipinostaan esille yhden kortin. Tämän jälkeen toinen pelaaja kääntää kortin omasta korttipinostaan. Jos kortit kuuluvat samaan käsiteluokkaan, hän saa pitää molemmat kortit. Jos pelaaja kuitenkin nostaa toiseen käsiteluokkaan kuuluvan kortin, molemmat kortit pannaan pinojen alle takaisin. Peli jatkuu seuraavilla vuoroilla samaan tapaan. Eniten kortteja kerännyt pelaaja on voittaja. Sovelluksia Kerätyt kortit voidaan lajitella yhdessä kahteen laatikkoon ja katsoa tuleeko esimerkiksi enemmän kesä- vai talvikortteja. Ensimmäiseen pinoon pannaan symbolikuvia ja toiseen pinoon niitä vastaavia valokuvia. Pelataan samaan tapaan kuin edellä.

4 Arvaa laulu Leikki, peli tarkoitus Keskustelu Vuorottelu Peliin tarvitaan kolmet samanlaiset kuvakortit tuttujen laulujen sanoista. Kuvat voidaan piirtää itse tai käyttää lehdistä leikattuja tai kuvapankeista poimittuja kuvia. Kuvakorttien taustat numeroidaan tai merkitään eri värein. Lisäksi peliin osallistuville joukkueille tarvitaan numero- tai värikortit sen mukaan, miten laulujen kuvat on merkitty. Sovellus tutusta BumtsiBum-ohjelmasta. Ensin valitaan pelinjohtaja ja kaksi joukkuetta. Molemmat joukkueet saavat lauluihin liittyvät kuvakortit sekä väri- tai numerokortit. Pelinjohtaja rakentaa omista kuvakorteistaan yhden laulun ja kääntää kuvat niin, että pelaajat eivät näe kuvia. Joukkueeet valitsevat vuorotellen numero- tai värikortteja, joiden perusteella pelinjohtaja kääntää lauluun liittyviä kuvia esille yksi kerrallaan. Joukkueet yrittävät keksiä, mikä laulu on kyseessä. Mikäli joukkue ei pysty muodostamaan kuvista laulua, siirtyy vuoro toiselle joukkueelle. Voittaja on se joukkue, joka ensimmäisenä arvaa piilossa olevan laulun joko laulamalla sen tai järjestämällä omat kuvakorttinsa oikeaan järjestykseen. Lopuksi laulu lauletaan yhdessä kuvien avulla. Kuvitettuja laulunsanoja

5 Asialiina Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen kangastusseja, kankaanpainantavälineet tai värejä, joilla voi piirtää pesunkestäviä merkkejä yksivärinen puuvillainen tai silkkinen liina Kun tarvitaan liinoja suun pyyhkimiseen, on hyvä miettiä asukokonaisuutta. Irrallisen liinan voi panna taskuun tai kaulaan tai käyttää esiliinan tapaan. Merkeillä tai aakkosilla kuvitettuna liina voi auttaa myös kommunikoinnissa. Suun pyyhkimiseen tarkoitetun liinan rinnalla voidaan käyttää toista, eri väristä liinaa. Yhdellä siistitään suuta, toisesta näytetään merkkejä. Merkkejä voi piirtää myös esimerkiksi tyyny- tai pyyheliinoihin, jumppapussiin tai päiväpeittoon. Lähde Tolvanen, L. Bliss-kurssi. Kuopion Yliopistollinen Keskussairaala, Kuopio. Tarinakangas

6 Avaimen piilotus Leikki, peli tarkoitus Aloite Leikkiin tarvitaan avain sekä viisi kuvakorttia: KUUMA, KYLMÄ, KISSA, LINTU, KALA. Aluksi selvitetään yhdessä, mitä vihjekuvat tarkoittavat. Kissan kuva tarkoittaa, että avain on piilotettu huoneeseen pöydän korkeudelle. Linnun kuva tarkoittaa, että avain on korkealla ja kalan kuva kertoo, että avain on lattiatasossa. Yksi leikkijöistä peittää silmänsä sillä aikaa kun muut piilottavat avaimen. Piilottajat antavat avaimen etsijälle kuvallisia vihjeitä. Kun etsijä lähestyy avainta näytetään kuuma-kuvaa, ja kun hän loittonee avaimesta, näytetään kylmä-kuvaa. Kun avain on löytynyt, vaihdetaan etsijää.

7 Ensin - sitten Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Keskustelu Toiminnan jäsentäminen kuvia erilaisista tehtävistä, alusta, joka jaetaan selkeästi kahteen osaan tai pahvista taiteltu teline, johon voi kiinnittää kuvia esimerkiksi kuminauhan tai muovitaskun avulla. Kuvien avulla opetellaan työjärjestystä. Vasemmalla oleva kuva kertoo mitä tehdään ensin, oikealla oleva kuva kertoo mitä tehdään seuraavaksi. Esimerkiksi ensin tehdään puutarhatyöt, sitten kuunnellaan musiikkia. Kun työ on saatu valmiiksi kuva poistetaan tai käännetään nurinpäin. Lähde Houser, E. (1999) Luento. Joensuu. Valokuvattuja toimintaohjeita Piirrettyjä toimintaohjeita

8 Esineiden ryhmittelypeli Leikki, peli tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Vuorottelu Noppa, johon voi kiinnittää kuvia (katso tarkemmin kuvakommunikointi-idea Kuvanoppa). Jokaiselle pelaajalle oma pelilauta, jossa on kolme koloa. Pelilaudan voi rakentaa esimerkiksi kanamunakennosta tai tyhjistä purkeista. Kahdet samanlaiset kuvat kuudesta asiasta, esimerkiksi eri hedelmistä. Yhdet kuvat kiinnitetään nopan sivuille ja toiset jäävät pelaajille muistilapuiksi. Kuvia vastaavia esineitä, esimerkiksi miniatyyrikokoisia hedelmiä, kolme kutakin. Esineet voivat olla pieniä leluja tai koriste-esineitä, tai ne voidaan muovailla askartelumassasta. Pelaajat valitsevat kuvista, mitä esinettä (esimerkiksi hedelmää) kukin heistä kerää. Kerättävien esineiden kuvat on kiinnitetty noppaan. Pelaaja, jonka esinettä noppa osoittaa, saa ottaa omaan pelilautaansa yhden esineen, esimerkiksi omenan. Pelin voittaa se, jonka lokerikko on ensimmäisenä täynnä. Sovelluksia Jos pelilauta lokeroineen on riittävän suuri, voidaan pelata luonnollisilla esineillä, esimerkiksi oikeilla hedelmillä. Samalla idealla voidaan valmistaa peli mistä tahansa sellaisesta yläkäsitteestä, johon liittyen löytyy riittävä määrä sopivia esineitä. Lähde Hämäläinen, V. Pääjärven ky / Kilpiäisten hoitokodit. Lahti.

9 Etana, etana, näytä sarves Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Toiminnan jäsentäminen Halkaisijaltaan noin 50cm kokoinen vaneri- tai pahvikiekko, joka maalataan taivaansiniseksi. Keskelle kiekkoa kiinnitetään viisari. Lisäksi tarvitaan säähän liittyviä kuvia, esimerkiksi AURINKO, PILVI, SADEPILVI, LUMISADE. Keskustellaan päivän säästä ja siirretään viisaria oikean kuvan kohdalle. Viisaritaulua voidaan käyttää myös tulevan sään ennustamiseen. Lähde Jalavan koulu. Lohja. Pipo päähän pakkasella

10 Herkkulokerikko tarkoitus Aloite Merkkien omaksuminen Lokerikko, esimerkiksi viehelaatikko tai tyhjä jääpala- tai suklaarasia. Makeisia tai muita herkkuja. Herkkuun yhdistyvät konkreettiset merkit, jotka mahtuvat lokerikkoon. Esimerkiksi musta nappi = LAKU, käärepaperi = KARKKI. Herkkulokerikon avulla harjoitellaan osoittamista ja valinnan tekemistä. Keskustelukumppani näyttää lokerikkoa, josta toinen osoittaa haluamansa herkun merkkiä. Tarvittaessa kumppani antaa mallin (herkuttelee osoittamansa makeisen) ja avustaa osoittamisessa. Herkun saa heti, kun osoittaminen onnistuu. Aluksi käytetään vain yhdenlaista herkkua, myöhemmin valintaa harjoitettaessa kahta erilaista, esimerkiksi lakua ja paperipäällysteistä karkkia. Pienoisesineet merkkeinä

11 Hinnasto Kieliympäristön luominen tarkoitus Aloite Keskustelu Merkkien omaksuminen Toiminnan jäsentäminen Kuvia tai merkkejä myytävistä tuotteista. Kuvia rahoista Tehdään kioskin, kanttiinin tai leikkikaupan hinnasto kuvilla. Valokuvat tai tuotteiden oikeat kääreet ovat konkreettisempia ja auttavat valitsemaan halutun tuotteen. Myös hinta voidaan esittää kuvilla: tuotteen maksaessa 5 euroa, hinnastossa on 5 euron kolikon kuvaa tai viiden euron setelin kuva. Jos asiakkaalla on hinnasto kotonaan, hän voi jo ennen lähtöä suunnitella ostoksia ja varata oikean määrän rahaa mukaansa.

12 Historiankirjoitus Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Tiedottaminen Toiminnan jäsentäminen Vihko, kommunikointikansio tai kalenteri, jossa jokaisen päivän kohdalla on tilaa kiinnittää kuvia. Tietokoneiden ohjelmistopaketeissa on kalenteriohjelmia, jotka nopeuttavat yksilöllisten päivä-, viikkotai kuukausikalentereiden tekoa. Kalenterin sivut voidaan tehdä erivärisistä papereista viikonpäivien värien mukaan. Piktogrammeissa käytetyt värit ovat vihreä (ma), sininen (ti), valkoinen (ke), ruskea (to), keltainen (pe), vaaleanpunainen (la) ja punainen (su). Kuvallinen kalenteri aktivoi kommunikointia, koska kalenterin omistaja osallistuu merkkien valitsemiseen ja kiinnittämiseen tai piirtämiseen. Näin vahvistuu hänen mahdollisuutensa näyttää kuvia itse ja kertoa omista asioistaan. Kuvassa olevan kalenterin vaakariveille voidaan kiinnittää tai piirtää kuvasarjoja. Aamulla rastitetaan tai väritetään oikean päivän kohdalla oleva ympyrä. Tapahtumien merkit lisätään kalenteriin aina tapahtumahetkellä tai sen jälkeen. Viestiä selvennetään tarpeen mukaan tekstillä. Sovelluksia Lähde Vihkon tai kansion sivulle merkitään päivämäärä. Näin sivujen määrästä voi laskea kulunutta aikaa. Koulupäivästä tai muusta toistuvasta tapahtumasta tehdään valmiita kuvasivuja. Kalenterin käyttäjä merkitsee ympyröimällä kyseisen päivän tapahtumista kertovat kuvat. Caferio, J. (1999). Luento ID-päivillä. Tukholma

13 Ilmapalloleikki Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Aloite Merkkien omaksuminen Ilmapalloja Irrallisia kuvia tai kuvataulu, jossa on seuraavat merkit: ILMAPALLON PUHALTAMINEN, LENTÄVÄ KUUMAILMAPALLO, PAMAHTAVA ILMAPALLO ja ILMAPALLO, JOSTA PÄÄSEE ILMA ULOS. Leikkiin tarvitaan vähintään kaksi osallistujaa, joista toinen antaa ohjeita ja toinen toteuttaa ohjeen. Ohjeiden toteuttajalla on ilmapalloja ja hän puhaltaa yhden pallon. Leikkijän tehtävänä on kertoa kuvien avulla mitä tehdään seuraavaksi. Kun leikkijä näyttää tai osoittaa (esimerkiksi katseellaan) kuvaa, jossa ilmapallosta pääsee ilma ulos, päästetään ilmapallon irti. Leikki jatkuu vasta kun leikkijä on näyttänyt uudestaan kuvaa ilmapallon puhaltamisesta. Tavoitteena on aktivoida leikkijää kuvakommunikoinnin käyttöön. Sovelluksia Samanlaisia vaihtoehtoja voi tehdä muihinkin puhallusleikkeihin: puhalletaanko saippuakuplia, höyheniä vai ilmapalloja; puhalletaanko yksi iso kupla vai monta kuplaa?

14 Infonaru Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Tiedottaminen Toiminnan jäsentäminen valokuvat kaikista työntekijöistä tai säännöllisesti vierailevista ihmisistä, kuva, jonka on sovittu tarkoittavan yhtä vierailijaa, kuva, jonka on sovittu tarkoittavan vierailuryhmää, naru ja pyykkipoikia. Kiinnitetään naru esimerkiksi eteisaulaan. Ripustetaan yhdessä asukkaiden kanssa työvuorossa olevien kuvat pyykkipojilla naurulle. Mikäli joku sairastuu kesken päivää tai tulee yllätysvieraita, naruun lisätään tai siitä poistetaan kuvia.

15 Juttuhuttu Leikki, peli tarkoitus Aloite Keskustelu Vuorottelu Lorutteluun tarvitaan tunnettuja tai itse keksittyjä riimiloruja, esimerkiksi: Hikkori tikkori toikki hiiri se kelloon (käännös Kirsi Kunnas) Auto ajoi kilparataa, mittari näytti... (hokuloru) Hiljaa kuin kissa tuli multa jo housuun (itse keksitty). Lorun alkuosa kuvitetaan yhdellä kuvalla tai kuvasarjalla, ja riimisana erillisellä kortilla, jossa on vastaava merkki tai viittomakuva. Yksi riimipari voi myös olla esillä kirjan yhdellä aukeamalla, kuten kuvassa. Ohjaaja lukee ja näyttää kuvasta lorun alkuosan ja kuuntelijat täydentävät vuorollaan riimin näyttämällä kuvaa tai viittomalla. Aluksi näytetään malli, miten toimia. Vähitellen kuuntelijat valitsevat kuvan tai viittoman itse. Tavoitteena on, että kukin oppii itse jatkamaan lausetta riimittäen omalla vuorollaan. Riimisanaa voi myös toistaa useita kertoja, jos toisto sopii lorun rytmiin. Leikki sopii erinomaisesti pienelle lapsiryhmälle, jossa on integroituja erityislapsia. Myös tukilapset osallistuvat vuorollaan riimin täyttämiseen. Lähde Goossens, G. (1998). Workshop Engineering circle time, Isaac conf Dublin. Kuvitettuja loruja Lorumarssi

16 Jättikuvan ääriviivat Leikki, peli tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Ääriviivapiirroksia varten tarvitaan: hämärä huone, taskulamppu, jossa on kapea valonsäde, paksua jälkeä tekeviä tusseja, pensseleitä tai liituja, suuria ja selkeitä kuvia tai seinäään kiinnitetylle paperille heijastettuja diakuvia. Kuvissa näkyvien asioiden ääriviivoja valaistaan lampulla. Piirretään ääriviivat näkyville paperiin. Suurista kuvista siirrytään pieniin. Jos tavoitteena on tutkia kuvan käsitettä edustavaa bliss-symbolia, pelkistetään viivoja tarvittaessa blisssymbolin suuntaan ja kuljetetaan valojuovaa symbolin muodon mukaisesti. Lähde Joosten, L. (1998). Luento ISAAC 1998 Low-tech seminaari. Dublin. Merkit seiniin

17 Kapteeni käskee Leikki, peli tarkoitus Merkkien omaksuminen Vuorottelu Leikkiin tarvitaan yksi kapteenin kuva sekä useita erilaisia ilme- ja asentokuvia. Kuvat voivat olla valokuvia, piirroksia tai valmiista kuvapankeista tulostettuja kuvia. Kuvat kiinnitetään alustaan joko tarranauhoilla tai sprayliimalla. Tarranauhan karkea puoli liimataan kuvan taakse, ja pehmeä vastapuoli alustaan. Kuvat, joiden taakse on suihkutettu sprayliimaa tarttuvat parhaiten sileään alustaan, joka on esimerkiksi laminoitu. Yksi leikkijöistä valitaan kapteeniksi. Kapteeni osoittaa ensin kapteenin kuvaa ja sitten haluamaansa ilme- tai asentokuvaa. Rymän ryhmän muut jäsenet tekevät kuvan osoittaman mallin mukaan. Jos komentoa ei aloiteta osoittamalla kapteenin kuvaa, eivät leikkijät tee mitään. Vuoro vaihtuu kun joku leikkijöistä vahingossa tekee kuvan osoittaman ilmeen tai asennon, vaikka kapteeni ei käskenyt eli kapteenin kuvaa ei näytetty. Katso - seuraa

18 Katsekehikko Kuvakommunikoinnin apuväline Katsekehikko valmistetaan pahvista, vanerista tai muovista. Kuvat, sanat, kirjaimet, pienoisesineet tai muut merkit kiinnitetään kehikon laidoille taskuihin tai tarralla. Merkit kiinnitetään kehikon molemmille puolille. Kehikon keskellä on aukko katseen seuraamiseen. Tarvittaessa merkin osoittamiseen voidaan katseen sijasta tai sen lisäksi käyttää esimerkiksi otsalle, silmälasin sankaan tai lakkiin kiinnitettyä laserlamppua. Jos kommunikoijat ovat vastatusten, otetaan avuksi esimerkiksi nuottiteline, pystynaulakko, oviaukko tai pöydällä oleva tuki, johon kehikko pystytetään. Pientä kehikkoa voi pitää myös kädessä. Kun keskustelijat ovat vastatusten, kehikon keskellä oleva aukko on katseen alkuasennon havainnointia varten. Katseyhteyden jälkeen on helpompi huomata, mitä merkkiä kohti kommunikoijan katse siirtyy. Silloin kun merkkien osoittamiseen käytetään lamppua, keskustelijoiden on istuttava vierekkäin, jotta laserlampun valo ei vahingoittaisi kumppanin silmiä. Muutenkin joskus on luontevaa katsoa kehikkoa sen samalta puolelta. Tällöin kehikon on oltava suurikokoinen. Merkki voidaan valita myös askeltamalla avustetusti. Tällöin kumppani valaisee merkin tai merkkialueen kerrallaan ja avustettava kuittaa haluamansa merkin ennalta sovitulla tavalla, esimerkiksi sulkemalla silmänsä.

19 Katso - seuraa Leikki, peli tarkoitus Merkkien omaksuminen Vuorottelu Leikkiin tarvitaan erilaisia kuvia, esimerkiksi LINTU, LENTOKONE, PILVI, AUTO, JUNA, LAMMAS, KOIRA, KISSA. Leikin avulla harjoitellaan merkkien yhdistämistä toimintaan ja merkkien ymmärtämistä. Leikissä käytettävät kuvat ja niiden merkitykset sovitaan yhdessä. Leikkijät istuvat piirissä. Kun leikinjohtaja näyttää esimerkiksi linnun, lentokoneen tai pilven kuvaa leikkijät nostavat kätensä ylös ja heiluttavat niitä. Jos johtaja näyttää kuvaa sellaisesta eläimestä tai kulkuneuvosta, joka ei lennä, ei käsiä nosteta, vaan noustaan ylös. Väärin tehnyt joutuu pois leikistä ja viimeksi jäänyt voittaa. Kapteeni käskee

20 Katso - toimi Leikki, peli tarkoitus Merkkien omaksuminen Leikkiin tarvitaan kaksi kuvaa kustakin seuraavasta asiasta: MERI, LAIVA, TALO, METSÄ, TAIVAS. Kuvaparin kuvien ei välttämättä tarvitse olla samanlaisia. Parina voi myös olla esimerkiksi piirroskuva ja valokuva, tai piirroskuva ja bliss-symboli. Ennen leikkiä kuvat kiinnitetään yhdessä huoneeseen seuraavasti: meren kuva pannaan lattialle, laiva yhdelle seinälle, toiselle seinälle talo, kolmannelle seinälle metsä ja neljännelle seinälle taivas. Yksi leikkijöistä on johtaja ja muut ovat hajallaan huoneessa. Kun leikinjohtaja näyttää laivan kuvaa, kaikki rientävät sille seinälle, johon laiva on kiinnitetty. Kun hän näyttää meren kuvaa, pelaajat heittäytyvät lattialle. Se, joka tekee virheen tai jää viimeiseksi, saa johtaa leikkiä seuraavaksi. Sovelluksia Mikäli leikkiin halutaan saada lisää vaikeutta, voidaan leikinjohtajalle varata kuvia jotka liittyvät laivaan, taloon, mereen, metsään tai taivaaseen. Kuvat tutkitaan ennen peliä yhdessä ja luokitellaan yläkäsiteryhmiin. Kun leikki alkaa, leikkijöiden on muistettava tai pääteltävä mihin viidestä yläkäsitteestä leikinjohtajan näyttämä kuva liittyy.

21 Kim-leikkejä tunnustellen Leikki, peli tarkoitus Merkkien omaksuminen Vuorottelu kankainen pussi tai huovasta tehty tunnustelupiilo piilon sisälle mahtuvia erituntuisia esineitä kuvat esineistä Jokaiselle pelaajalle annetaan esimerkiksi neljä pelissä olevien esineiden kuvaa. Kaikilla on samat kuvat. Erilaisia pelivaihtoehtoja: Lähde Pelinjohtaja (tai kukin vuorollaan) sujauttaa muiden näkemättä yhden esineistä piilon sisälle. Jokainen saa vuorollaan tunnustella esinettä. Lopuksi pelaajat näyttävät yhtä aikaa kuvista, mikä esine oli piilossa. Pelinjohtaja laittaa piiloon esineen. Yksi pelaajista saa tunnustella esinettä ja kuvailee miltä esine tuntuu. Muut saavat arvata, mikä kuvien esineistä on kysymyksessä. Piilon sisään pannaan useita esineitä. Yksi pelaajista näyttää kuvista, mikä esine tulee ottaa pois. Muut yrittävät löytää oikean esineen. Hämäläinen, V. / Pääjärven ky, Kilpiäisten hoitokoti. Lahti. Huovasta tehdyn tunnustelupiilon valmistusohje (Virikemateriaalit)

22 Kolotaulu Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Keskustelu Aakkostaulu tai kommunikointitaulu, jonka päälle asetetaan muovipleksistä valmistettu levy. Levyssä on kolot kirjainten tai merkkien kohdalla osoittamisen helpottamiseksi. Levyn yläosassa on tilaa, johon voidaan kirjoittaa viesti vesiliukoisella kynällä. Kolotaulun erilaisia käyttötapoja: Aakkostaulu. Keskustelijat ovat vastakkain. Kumppani kirjoittaa viestin näkyviin"nurinpäin taulun käyttäjän osoittamien kirjainten mukaan. Viestit luetaan, pyyhitään ja tila käytetään uudelleen. Tuettu ilmaisu. Keskustelijat ovat vieretysten. Kumppani tukee toisen osoittavaa kättä löytämään oikean kolon. Merkkitaulu. Kumppani piirtää viestin kuvamerkellä tai sijoittaa osoitettuja merkkejä vastaavat irralliset merkit lausejonoksi taulun yläosaan. Tällöin yläosassa voi olla esimerkiksi tarranauhaa tai taskuja merkkien kiinnittämistä varten. Herkkulokerikko

23 Kortit pystyyn Kuvakommunikoinnin apuväline Erilaisia itsevalmistettavia korttitelineitä: Sahataan puupalikkaan korttia varten lovi keskelle. Taitellaan pitkänomainen tuki jäykästä pahvista kokouksista tutun nimikyltin tapaan. Taitellaan suuria kuvia varten pahvi pystykolmioksi. Valmiita välineitä: kirja-tai valokuvatuki ravintoloiden ja liikkeiden pöydille tarkoitettu esiteteline pieni maalausteline toimiston paperituki pöytäkortin pidike apuvälineenä myytävä pelikorttiteline Pystyasentoon nostettu kuva erottuu paremmin kuin pöydälle vaakatasoon asetettu kuva. Tukien avulla voidaan myös helposti säätää kuvien etäisyyttä esimerkiksi katseen avulla osoittamiseen. Samoin niiden avulla voidaan hetkessä luoda tilannekohtainen merkkivalikko irtokuvista, valmistamatta kommunikointitaulua etukäteen. Pitkänomaiseen tukeen voidaan koota irrallisista korteista lause tai sarjakuva, esimerkiksi toimintaohje, laulun sanat tai ruokavalinnat.

24 Kuukausikalenteri Kieliympäristön luominen tarkoitus Tiedottaminen Kuvallinen kalenteri voidaan tehdä käsin tai tietokoneen kalenteriohjelmalla. Sitä varten tarvitaan valokuvia kalenterin omistajalle tutuista ihmisistä, paikoista ja tapahtumista eri vuodenaikoina. Kuvina voi olla esimerkiksi kotitalo ja piha eri vuodenaikoina, syntymäpäiviään viettävät ystävät, juhlapyhien tai työtalkoiden vietto, urheilusankarit tai kuukauden suosikkilaulajat. Merkkejä tai viittomakuvia käytetään kalenterissa tarpeen mukaan. Se voidaan kuvittaa osittain tai kokonaan omien piirrosten avulla. Myös kalenterin omistaja voi innostua piirtämään siihen! Lähde Hämäläinen, V. Pääjärven ky/ Kilpiäisten hoitokoti, Lahti Historiankirjoitus Tuoksukirja

25 Kuuluuko sana Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Toiminnan jäsentäminen Avaimenperärengas, käyntikorttikotelo, nippuside tai hiihtohissilipun jojo, jonka avulla voi niputtaa muutamia kortteja. Sanoja, kuvia tai muita merkkejä tärkeistä kehotuksista esimerkiksi 5x5cm kokoisina, jotta ne sopivat hyvin taskuun. Ohjaalla mukana olevan pienen kuvanipun avulla on helppo nopeasti löytää tarvittava merkki sanallisen kehotuksen tueksi. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi ODOTA, KATSO, KUUNTELE, ÄLÄ KOSKE, KIITOS, HYVÄ! Kuva tai kirjoitettu sana usein pysäyttää tilanteen paremmin kuin pelkkä puhe. Kieltoa ilmaisevana kuvana voidaan käyttää toimintakuvaa, jonka yli on vedetty rasti. Esimerkiksi EI SAA JUOSTA ilmaistaan juosta-kuvalla, jossa on rasti päällä. Lähde Caferio, J. (1999). Luento ID-päivillä. Tukholma. Säännöt

26 Kuvakuutiot Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Merkkien omaksuminen Toiminnan jäsentäminen Kömpelön käden on helpompi tarttua kolmiulotteiseen palikkaan kuin litteään korttiin. Kuvakuutioiden valmistamiseen tarvitaan puupalikoita, maitopurkkien pohjista koottuja kuutioita tai superlonkuutioita. Kuutioiden sivuille piirretään tai kiinnitetään kuvia valitun sanaston mukaan. Haluttaessa voidaan käyttää esimerkiksi lusikkalaatikkoa tai muuta lokerikkoa, johon kootaan palikoista rivejä. Jos kuutioiden keskelle tehdään reikä, ne voidaan myös pujottaa tappiin. Tällöin käänneltävissä on neljä vaihtoehtoa kerrallaan. Merkki etsitään kääntelemällä kuutiota ja jättämällä haluttu merkki päällimäiseksi. Kuution vastakkaisille sivuille voidaan myös kiinnittää samat merkit, jolloin tarttumalla kuutioon päällä olevan kuvan perusteella voi näyttää keskustelukumppanille saman kuvan kuution toiselta puolelta. Erilaisia vaihtoehtoja palikoiden käyttöön: Vastaaminen, esimerkiksi koputtamalla puupalikoilla "kyl-lä" "ei". Lauseen kokoaminen, esimerkiksi ISÄ-PUHELIN-JUHLA-KENKÄ-UUSI. Valinnat, esimerkiksi yhdessä kuutiossa musiikki, toisessa ruoka, kolmannessa ihmiset. Päivä- tai viikkojärjestys esimerkiksi seinälokerikkoon tai kellon ympärille. Noppapeli. Kuvanoppa Tarttuu käteen

27 Kuvalaatikko Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Keskustelu Puinen, pahvinen, peltinen tai muovinen laatikko, jossa on kansi. Laatikon kanteen liimataan pehmeää kangasta (esim. velcro-kangasta) tai pätkä tarranauhan pehmeää vastakappaletta. Kuvia tai muita merkkejä tai miniatyyriesineitä. Kuvien tai miniatyyriesineiden taakse liimataan karkea tarranauha. Kuvia tai esineitä säilytetään laatikossa ja niitä käytetään apuna keskusteluissa. Keskusteluun liittyvät kuvat tai esineet otetaan laatikosta ja kiinnitetään yhdessä keskustelukumppanin kanssa laatikon kanteen. Näin keskustelunaihe pysyy näkyvillä ja keskustelua on helppo jatkaa. Laatikko soveltuu myös käytettäväksi matkalla, koska kuvat pysyvät tarran avulla hyvin kiinni. Kuvalokerikko

28 Kuvalauseet Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Yhdessä lukemista varten tarvitaan kuvakirja ja sen tarinaan liittyviä merkkejä. Merkit voivat olla esimerkiksi itse piirrettyjä kuvia tai valmiista kuvastoista tulostettuja. Lisäksi voidaan tarvita kommentointiin liittyviä merkkejä, kuten HASSUA! HÖLMÖÄ, APUA! UUDESTAAN. Tavallisesti kun luetaan yhdessä nimetään samalla kirjan kuvia ja tapahtumia puhumalla. Vastaavasti kuvia kommunikoinnissaan käyttävän ihmisen on tärkeää oppia keskustelemaan tarinasta käyttäen omia merkkejään. Siksi kirjan kuvat nimetään puheen lisäksi myös osoittamalla vastaavaa merkkiä. Pidemmistä kokonaisuuksista voidaan laatia kuvalauseita. Jäljentämällä kirjojen hahmot tai leikkaamalla ne irti toisesta samanlaisesta kirjasta, saadaan hahmojen merkit myös kuvalauseisiin. Luukkukirja

29 Kuvalokerikko Kuvakommunikoinnin apuväline Ruuveille tms. tarkoitettu säilytyslaatikosto Jokaisen laatikon etupaneeliin kiinnitetään kuva kertomaan laatikon sisällöstä. Lokerikkoa käytetään erilaisten kuvien säilytyspaikkana helpottamaan oikeiden kuvien löytämistä. Laatikon sisällöstä kertova kuva voi olla aihekuva tai yläkäsitekuva, jos kuvat on lajiteltu laatikostoon aihepiirin mukaan. Kuvia voidaan käyttää esimerkiksi oman viikkoalmanakan kuvittamiseen. Historiankirjoitus

30 Kuvan käytön ensiaskelia Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen värikyniä, tusseja ihon maalaamiseen sopivia värejä arkiympäristön esineitä pahvia sakset Käsi maalataan kämmenen puolelta ja käden jälki painetaan pahville. Käden kuva on konkreettinen; se auttaa muodostamaan mielikuvan kädestä. Piirretään rannekellon ääriviivat pahville, leikataan ja väritetään se yhdessä. Kiinnitetään pahvinen rannekello käteen; se edustaa kelloa. Laajennetaan piirtämistä muihin esineisiin. Edetään ympäristön kuvittamiseen. Jokainen merkki tehdään yhdessä. Uusia merkkejä otetaan käyttöön hitaasti, esimerkiksi yksi kuva viikossa. Kaikki yhteisön jäsenet osoittavat ja etsivät kuvia esimerkiksi ryhmäleikkeinä. Mainoskuvista laaditaan kauppalista, joka otetaan mukaan kauppaan ja jonka kanssa kaupassa asioidaan. Näin selviää, että kuvilla saa jotakin. Valmistetaan kuvista erilaisia pelejä, joita pelataan yhdessä. Lähde Joosten, L. (1998).Luento Isaac 98 Dublin/ Low-Tech seminaari. Kuvanoppa

31 Kuvanoppa Leikki, peli Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Vuorottelu Kuvanoppaa varten tarvitaan tasasivuinen pahvi-, vaahtomuovi- tai puukuutio. Kuution saa esimerkiksi kahdesta maitopurkin pohjasta, jotka leikataan yhtä korkeiksi kuin pohjan sivu on. Purkit laitetaan vastakkain ja sisäkkäin. Lisäksi tarvitaan kuusi kuutioon sopivaa muovitaskua, jotka kiinnitetään kuution sivuille. Kuvat tai muut merkit kiinnitetään näihin taskuihin. Kuvanopassa voi käyttää värikortteja eri väristen esineiden keräämiseen. Peliin otetaan värikorttien värisiä esineitä pelaajia vastaava määrä. Pelaajan täytyy etsiä itselleen nopan osoittaman värin mukainen esine. Jokaisen pelaaja kerää itselleen kaikkien värien mukaiset esineet. Noppaan pannaan vaatteiden kuvia ja varataan peliin vastaavia vaatteita. Pelaajat pukevat nopan osoittamat vaatteet päälleen. Voittaja on se, jolla on ensimmäisenä kokonainen vaatekerta päällään. Piilotetaan esineitä pussiin tai laatikkoon ja laitetaan noppaan esineitä vastaavat kuvat. Etsitään tunnustelemalla nopan osoittamat esineet. Kuvakuutiot Onnenpalat

32 Kuvasuunnistus Kieliympäristön luominen tarkoitus Merkkien omaksuminen Toiminnan jäsentäminen Valokuvia osallistujien lähiympäristöstä, esimerkiksi PUISTON PENKKI, MÄKI, PORTTI MAANTIE, ISO KIVI, METSÄ, KIRJASTO. Kuvat pannaan erillisiin muovitaskuihin tai laminoidaan. Kuvat otetaan mukaan, kun lähdetään kävelylle. Jokainen ryhmän jäsen voi vuorollaan päättää kohteen osoittamalla kuvaa paikasta, johon haluaa mennä. Kävelyreitti muotoutuu ryhmän toiveiden mukaiseksi. Jonakin päivänä voidaan jo ennen kävelyä suunnitella kuvien avulla kävelyreitti. Lenkin jälkeen muistellaan kuvien kanssa, missä käytiin. Reittipassi

33 Kuvat kainaloon Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Keskustelu kierrekansio kartonkisivuja muovitaskuja, esimerkiksi valokuva-, käyntikortti-, keräilykortti- tai diataskuja liimallista tarranauhaa pehmeää kangasta (esim. velcro-kangasta) julistepidikkeitä käyntikorttikotelo tai taskullinen valokuva-albumi Erilaisia tapoja toteuttaa kuvallinen kommunikointikansio: Kartonkisivut päällystetään pehmeällä kankaalla ja merkkien taaksen kiinnitetään tarranauhan karkea puoli. Myös kansion sisäkanteen liimataan kangasta, jolloin keskustelukuvia voi laittaa tyhjälle sivulle. Tällaista sivua voi käyttää myös tiedon välittämiseen reissuvihkon tapaan kodin ja koulun, päiväkodin tai työpaikan välillä. Kartonkisivuihin liimataan pehmeitä tarranauharaitoja merkkien kiinnittämistä varten. Myös kansion sisäkanteen liimataan tarranauhaa keskustelukuvien kiinnittämistä varten tai jätetään kansioon yksi kuvaton sivu keskusteluja varten. Tarralliset irtokuvat voivat kulkea kansiossa muovitaskuissa. Keskusteltaessa kuvat kiinnitetään kansion sisäkannessa olevaan tarranauhaan tai kankaaseen. Kartonkisivulle tai muuhun kommunikointialustaan kiinnitetään julistepidikelistaa, johon kuvia on helppo työntää kiinni. Käyntikorttikotelossa tai valokuva-albumissa on valmiina kuvataskut, joista voi suoraan osoittaa kuvia.

34 Kuvat käsillä Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Toimintaympäristöön kiinnitettyjä kommunikointitauluja, viuhkoja, haitariksi taittuvia liuskoja tai pienoislokerikkoja, joihin voidaan helposti vaihtaa merkkejä. Jos keskusteluaiheet ovat ajankohtaisia vain tietyissä paikoissa, on turha vaatia keskustelukumppaneita kuljettamaan kommunikointimateriaalia mukana ja etsimään tilannemerkkejä. On parempi laatia kieliympäristö niin, että pohjat ja kuvat ovat valmiina käyttöön omissa paikoissaan. Tarrakiinnitys on usein kestävin. Esimerkkejä merkkien paikoista ja käytettävistä kuvista: Pukeutumispenkin päähän näkyvälle paikalle (VAATTEET) Akvaarion tai siemenenkasvatusalustan viereen (HOITO-OHJEET) Kaapin oven sisäpuolelle, kunkin hyllyn kohdalle (JÄRJESTYS) WC-istuimen lähistölle (esim. SATU) TV:n viereen (illan katsottavat TV-OHJELMAT selvennettyinä kellonkuvilla) Kahvinkeittimen, pesualtaan jne. viereen (TOIMINTAOHJEET) Potkuautoon tai kärryyn kiinnitetty taulu tai merkkilokerikko siirtyy omistajansa mukana helposti leikkiin tai keskusteluun. Merkit seiniin Pöytä kommunikointitauluna Taas näitä rehuja

35 Kyllä/Ei-rannekoru Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Tehdään helmikudonnan tekniikalla kaunis rannekoru, jolla voi ilmaista KYLLÄ/EI. Työhön tarvitaan: pieniä lasi- tai muovihelmiä helmityölankaa ja -neula pala tukevaa pahvia kudonta alustaksi korulukko KYLLÄ-rannekkeesta voi tehdä esimerkiksi vihreän ja EI-rannekkeesta punaisen. Helmillä voi myös kirjoittaa rannekkeeseen kyllä- ja ei-sanat käyttämällä kudonnassa kahta väriä. Rannekkeen voi myös ommella nahasta tai joustokankaasta. Myös valmis hiuslenkki käy rannekkeeksi. Tavallisista rannerenkaista voi saada viestimerkit pienin muutoksin. Rannekkeen avulla voi tehdä KYLLÄ/EI-valinnan nostamalla tai liikuttamalla kättä tai katseella osoittamalla. Sen avulla voi vahvistaa esimerkiksi HALUAN-viittomaa. Lähde Hämäläinen, V. Pääjärven kuntayhtymä/kilpiäisten hoitokoti, Lahti. Kyllä/Ei/En osaa sanoa

36 Kyllä/Ei/En osaa sanoa Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Joustokangasta rannekkeiden ompeluun. Tukevaa kangasta kauluksen ompeluun (esimerkiksi punainen väri tarkoittaa EI, vihreä KYLLÄ ja keltainen EN OSAA SANOA). Kangastussi tekstin kirjoittamiseen tai merkin piirtämiseen. Punainen ja vihreä verho katseella osoittamiseen. Sängyn laidat erivärisiksi kehon asennolla osoittamiseen. Merkit katonrajassa. KYLLÄ merkki voi olla myös pieni kulkunen ranteessa, otsapannassa tai päähineessä. Katseella osoittavan ihmisen silmälasin sankoihin voidaan kiinnittää pienet KYLLÄ/EI -merkit, jotta jokainen keskustelukumppani osaa tulkita silmänliikkeet oikein. Tutut ymmärtävät usein puhevammaisen ihmisen myönteisen, kielteisen ja kysyvän kehoviestin, mutta muut kaipaavat merkkiä. Myös tutut kaipaavat selkeitä merkkejä niihin KYLLÄ /EI -vastauksiin, joihin ei liity tahtomista (esim. Onko tänään ollut rankka päivä ). KYLLÄ/EI -merkkien valinta on älyllisesti vaativaa ja edellyttää motorisen toiminnan suunnittelua. Usein kannattaakin aloittaa vain yhdestä merkistä, esim. "heilauta merkkikättä jos tarkoitat KYLLÄ". Äänimerkkiä KYLLÄ voi käyttää esim. saunassa tai WC:ssä ilmaisemaan "Olen valmis". Kyllä/Ei-rannekoru

37 Laputus Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Suuri kuva esimerkiksi pihapiiristä, kylästä, navetasta, kaupasta, kurssipaikasta tai ihmisestä. Kosketeltava materiaali esimerkiksi piha-alueen tai kylämiljöön pienoismalli hiekkalaatikossa, nukkekoti tai pienoishuoltoasema. Valittuun kuvaan tai materiaaliin (yläkäsitteeseen) liittyviä kuvia tai muita merkkejä. Piirtämiseen pikkukortteja ja kyniä. Piirretään tai valitaan yhdessä kuvakortteja käsitekokonaisuuksien aihepiireistä. Kiinnitetään kortit kuvaan tai esimerkiksi pienoismalliin puutikkuihin kiinnitettyinä lippuina. Pienoismallia voi käyttää myös esiteltäessä miljöötä vieraille! Pikkukortit voidaan myös kiinnittää suoraan aitoon ympäristöön tai käyttää ihmispiirroksen sijasta elävää ihmistä. Opettaja voi kulkea päivän otsassaan bliss-symboli OTSA ja polvessaan symboli POLVI. Sovelluksia Korttien kiinnittäminen ympäristöön voin olla myös ryhmätehtävä. Tämän jälkeen korttien löytäminen voi olla rastitehtävänä! Kortit voidaan aluksi sijoittaa vääriin paikkoihin, ja ryhmän tehtävä on etsiä ne ja sijoittaa oikein. Jättikuvan ääriviivat

38 Laulutaulu Kieliympäristön luominen tarkoitus Aloite Keskustelu Merkkien omaksuminen Pahville piirretty maisema, jossa on esimerkiksi Hämä-hämähäkki laulua varten hämähäkki ja sen liikuttamiseen lanka, kuten kuvassa. Haitarin tai ruudukon mallinen laulutaulu ja laulun rytmiin sopivat irralliset kuvat. Tarraa tai jokin muu tapa kiinnittää kuvat laulutauluun. Esimerkki hämähäkkilaulusta: Aluksi liikutetaan yhdessä hämähäkkiä alustalla laulun sanojen mukaan. Kun toiminta tulee tutuksi, sijoitetaan maisemaan lauluun liittyviä merkkejä, esimerkiksi YLÖS, ALAS, SADE, AURINKO. Lopuksi merkeistä kootaan sarja, joka etenee laulun mukaan. Merkkejä osoitetaan laulun tahdissa. Tällainen toiminta sopii hyvin moneen lauluun, tarinaan tai loruun. Lähde Goossens, C. (1998) workshop Engineering Circle Time, Isaac 98, Dublin Kuvitettuja lauluja ja loruja Juttuhuttu Merkit esillä

39 Leikitään satu Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Merkkien omaksuminen Aluksi valitaan mieleinen satu tai tarina. Sadun leikkimistä varten tarvitaan: Sadussa esiintyvät hahmot nukkeina, pikkueläiminä tai liikuteltavina pahvihahmoina. Satuun liittyvät rakennukset tai maisema. Kuvat tai muut merkit sadun hahmoista, rakennuksista ja keskeisistä toiminnoista. Sadun hahmoja vastaavat merkit saadaan kirjan kuvista jäljentämällä tai leikkaamalla (tarvittaessa hankitaan kirjan kaksoiskappale). Esimerkiksi satuun kolmesta pienestä porsaasta tarvitaan 3 sikaa, susi ja kolme erilaista taloa, jotka voidaan askarrella pahvista. Kuvien tai muiden merkkien avulla tehdään kirja, jossa on kuvalauseena yksi tapahtuma kullakin sivulla. Esimerkiksi: 1 POSSU RAKENTAA TALO HEINÄT eli ensimmäinen possu rakensi talon heinistä. Satu kerrotaan tai luetaan ja leikitään samalla hahmoilla. Kerronnan rinnalla katsotaan kuvalauseet ja käännetään sivua jokaisen tapahtuman jälkeen. Kun satu on tullut tutuksi, lapsi voi kertoa sen myös itse leikkien ja kuvalauseita osoittaen. Laulutaulu

40 Leikkikuvat Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Kuvia tai muita merkkejä erilaisiin leikkeihin liittyvistä esineistä ja tapahtumista, esimerkiksi auto-, juna-, kauppa-, meikki- tai vauvanhoitoleikeistä. Merkit valitaan leikin mukaan ja ne voidaan piirtää myös itse. Liitteessä (pdf-tiedosto) on autoleikkiin liittyviä piirroskuvia. Merkkejä käytetään leikkitilanteessa leikin luomiseen ja ohjaamiseen. Esimerkiksi autoleikissä pyydetään merkin avulla bensiiniä, ilmoitetaan korjaamolle renkaan rikkoutumisesta. Nukkeleikissä merkeillä valitaan puettavat vaatteet tai keskustellaan siitä, tarvitseeko nukke ruokaa, vaipanvaihtoa vai päiväunia. Leikitään satu

41 Kuvakommunikointi-ideat LIITE: LEIKKIKUVAT

42 Levyraati Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Kuvalliseen levyraatiin tarvitaan erilaisia musiikkikappaleita ja ilmekuvia jokaiselle pelaajalla. Liitteessä (pdf-tiedosto) on 12 yksinkertaista tunnekuvaa. Kuvia on helppo tehdä lisää tai muokata esimerkiksi lisäämällä niihin kyyneleitä tai levittämällä hymyä. Jokaiselle pelaajalle jaetaan ilmekortit ja käydään kuvien merkitys läpi. Sovitaan ennen pelin alkua, onko voittaja esimerkiksi kaikista iloisin vai kaikista surullisin kappale. Pelin johtaja soittaa musiikkikappaleita ja pelaajat arvostelevat kunkin musiikkikappaleen ilmekuvilla. Pelin johtaja laskee pisteet eli kirjaa ylös kuinka monta iloista ja surullista ilmekuvaa on esitetty kunkin kappaleen kohdalla. Lopuksi lasketaan pisteet yhteen ja esitetään voittanut kappale. Toimintaan saa vaihtelua lisäämällä mukaan muitakin merkkejä, esimerkiksi PALJON, VÄHÄN, TOTTA, TARUA. Arvaa laulu

43 Liidun uusi tuleminen Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen pieniä liitutauluja, liitua, kostea sieni tai riepu pinkka tyhjiä kortteja, paksuja öljyliituja tai tusseja muovitaulu tai laminoituja kortteja ja tussi, jonka jäljen voi pyyhkiä Keskusteltaessa kuvien avulla on hyvä pitää aina käsillä piirustustarpeita. Ovenpielestä, telineestä tai taskusta löytyvät piirustusvälineet ovat avuksi myös silloin, kun valmis kommunikointitaulu ei sovellu tilanteeseen tai taulua ei ole mukana. Keskustelu etenee kiinnostavasti, jos pohjaan piirretään valmiiksi ruudukko: esimerkiksi 3-4 tyhjää ruutua eri vaihtoehtojen esittämistä varten. Taulu- ja vahaliitu tai paksu tussi on parempi nopeaan piirtämiseen kuin ohut kynä. Jokainen piirtäjä luo oman käsialansa; piirroksia voi kutsua omapiirroksiksi. Merkkien tarkoitteista on kuitenkin syytä sopia yhteisesti. Näin voi kehittyä asiakas- tai ryhmäkohtainen merkkikirjasto. Taulut voidaan koota sarjaksi seinäkoukkujen tai listan avulla. Taulujen avulla visualisoidaan esimerkiksi päivän tai juhlan ohjelma, ruuanvalmistusohje, laulun sanat, tervetulopuhe tai jumppaliikkeiden tehtäväsarja kuten kuvassa. Liimalappujen uusi tuleminen

44 Liimalappujen uusi tuleminen Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen Sprayliimaa tai liimateippiä (myynnissä rautakaupoissa tai valokuvaustarvikkeliikkeissä) Muovitettuja tai laminoituja kuvia Ruiskutetaan sprayliimaa tai pannaan liimateippiä muovitetun tai laminoidun kuvan taakse, annetaan kuivua hetken. Kuvat voi irrottaa tai kiinnittää useita kertoja uudestaan muovitetulle tai laminoidulle pohjalle. Liidun uusi tuleminen

45 Lorumarssi Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Merkkien omaksuminen Lorutteluun tarvitaan yhdessä valitun tutun laulun tai lorun sanat, sekä keskeisiä sanoja vastaavat kuvat tai muut merkit. Liitteessä (pdf-tiedosto) on Lennä lennä leppäkerttu-loruun liittyvät piirroskuvat. Kuvia käytetään irrallisina tai kirjaan koottuina laulettaessa tai loruteltaessa. Yksi ryhmän jäsenistä voi näyttää kuvia laulun tai lorun edetessä. Kuvat voidaan myös sekoittaa ja ryhmän jäsenet miettivät kuullun perusteella, mikä on niiden oikea järjestys. Kuvitettuja lauluja ja loruja Juttuhuttu Laulutaulu

46 Kuvakommunikointi-ideat LIITE: LORUMARSSI

47 Luukkukirja Leikki, peli Kuvakommunikoinnin apuväline tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Valmis tai itse tehty vahva kuvakirja Mattoveitsi Kuvia tai muita merkkejä Erilaisia käyttötapoja: Leikataan kirjojen kuvista osia avattaviksi luukuiksi. Luukun alle sijoitetaan vastaava blisssymboli tai muu merkki. Liimataan luukku kuvan päälle ja laitetaan bliss-symboli tai muu merkki luukun kanteen. Kirjaa luettaessa osoitetaan symbolia, avataan luukku ja saadaan näkyviin kuvasta puuttuva pala. Leikataan kuvasivu ja tehdään sen osista peli, jossa on pelikortteina symbolit ja kuvien vastaavat palat. Kiinnitetään sivujen väliin muovikalvo. Piirretään kuvia vastaavia bliss-symboleja ääriviivoin kalvoon kunkin kuvan kohdalle. Kun sivun ja muovikalvon kuvia on verrattu, laitetaan kalvon alle yksivärinen paperi. Tarkastellaan symbolia ja nimetään se ennen varsinaisen sivun avaamista. Jättikuvan ääriviivat

48 Mallikello Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen tarkoitus Toiminnan jäsentäminen Tavallinen kello, jossa on selkeät numerot ja viisarit Erillisille pahveille piirretään kellotaulun kuvia. Piirretyn kellotaulun yhteyteen liimataan jonkin tiettyyn aikaan tapahtuvan asian kuva, esimerkiksi LOUNAS tai VÄLIPALA. Piirrettyyn kellotauluun väritetään viisarit osoittamaan kuvilla merkittyjen tapahtumien aikaa, esimerkiksi lounasaikaa. Pahvikello asetetaan oikean kellon viereen. Tärkeistä päivittäisistä tapahtumista tehdään useita mallikelloja, joissa on kuva toiminnasta ja tapahtuma-aika. Mallikelloa voi käyttää yksilöllisenä ajanhallinnan apuvälineenä tukemassa itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista ja ryhmätilanteissa tukemassa toiminnasta toiseen siirtymistä. Mitäs tänään? Pahvikello Yksiviisarinen kello

49 Mallilautanen Kieliympäristön luominen tarkoitus Toiminnan jäsentäminen Mallilautasen valmistamiseen tarvitaan yksiväristä kartonkia, värikynät ja kontaktimuovia. Kartonkiin piirretään oikean lautasen ääriviivat. Sitten piirretty lautanen jaetaan ateriasuositusten mukaisiin osiin, esimerkiksi puolet lautasesta kasviksia, neljäsosa lihaa tai kalaa, jne. Osat väritetään eri värisiksi. Lopuksi kartonki päällystetään kontaktimuovilla tai laminoidaan. Mallilautanen auttaa annostelemaan ruokia oikeassa suhteessa ja ohjaa terveellisiin ruokailutottumuksiin. Muovitettu mallilautanen on helppo pyyhkäistä puhtaaksi ja sitä voi käyttää myös ruoka-alustana. Mallitabletti

50 Mallitabletti Kieliympäristön luominen tarkoitus Toiminnan jäsentäminen Mallitabletin valmistamiseen tarvitaan yksivärinen muovitabletti, tussi tai kartonkia ja kontaktimuovia. Ruokailuvälineiden ääriviivat piirretään tussilla muovitablettiin tai leikataan niiden kuvat kartongista. Kartongista leikatut kuvat päällystetään lopuksi kontaktimuovilla. Tussin tai kuvan väri valitaan niin, että se erottuu mahdollisimman selvästi alustastaan. Mallitabletti auttaa muistamaan pöytään katettavat ruokailuvälineet ja niiden oikeat paikat. Mallitabletteja voidaan tehdä useita eri tilanteisiin, esimerkiksi aamiaiselle, päivälliselle ja kahville omansa. Mallilautanen

51 Merkit esillä Kuvakommunikoinnin apuväline Tarra-alustaksi sopii yksivärinen pehmeäpintainen vaate, esimerkiksi fleecepusero tai velcrokankaasta ommeltu liivi. Tavalliseen T-paitaan, puseroon, esiliinaan, liiviin tai esimerkiksi otsapantaan ommellaan tai liimataan tarranauhoja tai pieniä tarraneliöitä. Pehmeisiin tarrapaloihin voidaan kiinnittää kommunikointikuvia karkean vastatarran avulla. Vedenkestävän liivin voi valmistaa muovista. Liivin läpinäkyviin taskuihin pannaan esimerkiksi laminoituja kuvia tai vedenkestäviä esineitä. Vaatteeseen voidaan piirtää kommunikointimerkkejä kangastusseilla tai kiinnittää kuvia painamalla. Paidan toinen hiha voi olla punainen (tarkoittaen EI), toinen vihreä (tarkoittaen KYLLÄ). Esimerkiksi kalastajan tai työmiehen liivin taskuihin voidaan varastoida kommunikointikuvia tai esinemerkkejä. Kumppanin vaatteessa olevat kommunikointimerkit ovat toimivia jos esineitä tai kuvia käytetään tilanteissa, joissa on tärkeää keskustella vastakkain keskustelukuppani käyttää käsiään muuhun kuin kommunikointitaulun kannattelemiseen, esimerkiksi fysioterapiassa, laululeikkien aikana tai syöttäessä. Työtapa edellyttää kehokontaktia ja toisaalta yksilöllisen reviirin huomioimista. Kumppani voi osoittaa merkkejä myös malliksi, odottamatta, että toinen koskettaa tai irrottaa niitä. Asialiina Tarinakangas Vartalolaukku

52 Merkit seiniin Kuvakommunikoinnin apuväline Kieliympäristön luominen Erilaiset kuvakommunikoinnissa käytettävät merkit voidaan sijoittaa myös oven ympärille, julisteeksi seinälle, boordiksi katonrajaan, jne. Ne voidaan myös painaa kangastauluksi, kiinnittää verhoihin tai piirtää rullakaihtimeen. Huoneessa olevien merkkien avulla voidaan kommunikoida osoittamalla niitä katseella, lampulla tai muulla osoittimella. Jos merkkien osoittamiseen käytetään laserlamppua, kumppanin on oltava omien silmiensä turvallisuuden vuoksi käyttäjän vieressä. Kumppani voi avusta merkin valitsemisessa valaisemalla merkin tai merkkialueen kerrallaan, jolloin käyttäjä kuittaa haluamansa merkin (avustettu askellus). Katsekehikko Kyllä/Ei/En osaa sanoa Liidun uusi tuleminen Merkit esillä

53 Mielipidematto Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Tiedottaminen Yksivärisiä kokolattiamaton paloja tai valmiita kynnysmattoja. Kuvia tai merkkejä ryhmiteltyinä keskusteluaiheiden mukaan, esimerkiksi TV-ohjelma, retkelle lähteminen, syntymäpäivän suunnittelu. Keskustelun kulkua ohjaavia sekä mielipiteen ilmauksiin liittyviä kuvia tai muita merkkejä, esimerkiksi KUUNNELKAA, HALUAN, INHOAN, ENEMMÄN, VÄHEMMÄN, MUKAVAA, TYLSÄÄ. Karkeat tarrapalat kuvien taakse. Keskustelijoiden valokuvat. Merkit sijoitetaan aluksi maton reunalle tai sen ulkopuolelle, riippuen keskustelijoiden motorisista taidoista. Tarvittaessa käytetään erillistä katsekehikkoa. Keskustelun kulkua ohjaavat merkkit voidaan sijoittaa myös erilliselle alustalle, esimerkiksi ohjaajan liiviin. Yhdessä keskustellen rakennetaan mattopohjaan mielipide tai lausuma. Jos rakennetaan useita yksilöllisiä mielipiteitä vertailtaviksi, mielipiteen ilmaisijan kuva tai nimikortti pannaan selkeästi näkyviin kuhunkin kohtaan. Merkit voidaan sijoittaa jonoksi tai ryhmitellen mattoon. Haluttaessa mielipiteet asetetaan näkyvälle paikalle ilmoitustaulun tapaan. Lähde Murphy, J. (1998) Talking Mats. Posteriesitys ISAAC konferenssi, Vancouver.

54 Mietintäpeli Leikki, peli tarkoitus Merkkien omaksuminen Vuorottelu Mietintäpelin valmistamiseen tarvitaan kuviosaha ja vaneria, vahvaa pahvia tai leikattavaa muovia. Lisäksi tarvitaan kuvia tai muita merkkejä ja niiden vastineita, esimerkiksi: KENGÄN kommunikointimerkiksi valittu kuva ja sen vastinpareina erilaisia kengän kuvia. KERHO-merkki ja piirroksia kerhon eri aktiviteeteista. Kuvia vastakohdista, kuten maalla/kaupungissa, kesä/talvi, lämmin/kylmä. Opeteltava merkki voi olla myös viittomakuva, jota kysytään viittoen. Vanerilevy sahataan palapeliksi. Opeteltava kommunikointimerkki on yksi palapelin osa; muut osat edustavat mielikuvia tästä merkistä. Opeteltava merkki voidaan kiinnittää aina palapelin keskimmäiseen palaan tai olla myös jossakin muussa palassa. Pelataan muuntelemalla tavallisen dominon tai palapelin ideaa. Pelipohja sopii vastakohtien harjoitteluun. Tällöin kunkin käsitteen kuvat ovat omassa palapelissään ja pelaajalla on samanaikaisesti kaksi palapeliä koottavanaan. Pelissä oikein koottu ryhmä muodostuu samaa käsitettä edustavista kuvista, kun esillä on aina kahden tai useamman vastakohdan kuvat kerrallaan. Peliä helpotetaan ottamalla esille vain yksi pari kerrallaan ja vaikeutetaan lisäämällä käsitteiden ja palojen määrää. Sovelluksia Peli voidaan rakennetaan tietokoneen avulla.

55 Miksi näytän tuollaiselta? Leikki, peli tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Tiedottaminen Tunnetilojen selittämiseen kuvilla tarvitaan: erilaisia tunnetiloja esittäviä kuvakortteja kuvia tai muita merkkejä, jotka liittyvät erilaisten tunnetilojen ilmaisuun, syihin ja käsittelyyn peili (ei välttämätön) tyhjiä kortteja, tusseja Liitteissä on piirroskuvia erilaisista tunteista: Tunnekuvat (pdf-tiedosto) Kirokuvat (pdf-tiedosto) Piirrettyjen kuvakorttien sijasta voidaan käyttää valokuvia, joissa kortinhaltija hän esittää erilaisia tunteita. Jokaisesta käsiteltävästä tunteesta valmistetaan yksi kortti. Korttiin liimataan tai piirretään tunteen kuva, esimerkiksi VIHAINEN. Tunnekortin haltija määrittelevät tarvittaessa merkkien ja pelaamisen avulla - mistä tämän tunteen huomaa, mikä sen aiheuttaa ja mikä voi sitä helpottaa. Selitykset liimataan tai piirretään tunnekorttiin. Tunnekorteista voidaan koota yksilöllinen kirja. Kortteja voidaan käyttää ongelmallisten tilanteiden käsittelyyn. Kortit toimivat myös apuna tutustuttaessa. Lähde Hagman, A. (2000) koulutus. Kasvun Paikka, Joensuu.

56 Miten tulit tänne? Kieliympäristön luominen tarkoitus Aloite Keskustelu Merkkien omaksuminen Keskusteluun tarvitaan vähintään kaksi kuvataskua, joihin voidaan laittaa joko esine tai kuva. Kuvataskun voi valmistaa kankaasta tai käyttää valmista muovitaskua. Kuvataskut pujotetaan rimaan viereikkäin. Jokaiseen taskuun laitetaan esine ja/tai kuva. Merkkejä voivat olla esimerkiksi AUTO, PYÖRÄ, LINJA- AUTO, JUNA, KÄVELLÄ (seisova pikkunukke), LAIVA, LENTOKONE. Kuvapussit kiinnitetään eteiseen tai odotustilaan. Niitä käytetään kun tavataan ensimmäistä kertaa ja tutustutaan tai kun keskustellaan menemisistä tai vauhdista. Kuvapussista otetaan esine tai kuva ja keskustellaan esimerkiksi millä kyydillä tulit tänne?, Oletko matkustanut koskaan lentokoneella? Infonaru

57 Mitä kuva sanoo? Leikki, peli Kieliympäristön luominen tarkoitus Keskustelu Merkkien omaksuminen Peliin tarvitaan mitä tahansa kuvia kortteina: lehdistä leikattuja, valokuvia, itse piirrettyjä tai kommunikointikuvastoista poimittuja kuvia. Lisäksi tarvitaan tyhjiä kortteja ja kyniä. Kullekin kuvalle keksitään yhdessä hauska lause, joka tulee kuvasta mieleen. Lauseet kirjoitetaan eri korteille kuin kuvat. Esimerkiksi: LÄÄHÄTTÄVÄ KOIRA "saisko lisää happea kiitos" RUUSU "sua aina aina rakastan" RANTA "niin kauas kuin silmä siintää" KELLO "rak-su-ta rak-su-ta aikas niin päättyvi päivä" Sanaston valinta kommunikointitauluun edellyttää luovaa mieltä ja oivallusta siitä, että yksi kuva voi edustaa mitä erilaisimpia viestejä. Tätä oivallusta tarvitaan suunniteltaessa yhteisön kuvallista kieliympäristöä ja kommunikointimerkkejä jollekin yhteisön jäsenelle. Perhe, työ- tai asuinyhteisö voi harjoitella luovaa kuvatulkintaa esimerkiksi pelaamalla ylläkuvatuilla välineillä erilaisia yhdistelypelejä. Ensimmäinen peli voi olla ohjaajan tekemä, mutta seuraavat ryhmä valmistaa itse. Pelin yhteydessä keskustellaan kuvien merkitysten laajentamisesta käytännön kommunikoinnissa ja opetellaan kuvaviestien tulkintaa.