KUVATAIDEAKATEMIA TASEKIRJA

Transkriptio

1 ! KUVATAIDEAKATEMIA TASEKIRJA

2 ! KUVATAIDEAKATEMIA Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: Tilinpäätös tilikaudelta Sisällysluettelo sivu Toimintakertomus 1.1 Tuloslaskelma 2.1 Tase 3.1 Rahoituslaskelma 4.1 Liitetiedot ja muut lisätiedot 5.1 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 6.1 Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä 6.1 Tilintarkastuskertomus 7.1

3 ! 1.1! Kuvataideakatemia Toimintakertomus 2012 Kuvataideakatemia hallitus Kuvataideakatemian historia alkaa vuodesta 1848, jolloin Suomen Taideyhdistys perusti Piirustuskoulun Helsinkiin. Opetuksesta vastasi taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelm, joka opetti neljä tuntia viikossa kahdeksan kuukauden ajan. Nyt opettajia ja opiskelijoita sekä mahdollisuuksia erilaisiin opintoihin on verrattomasti enemmän. Polku tähän päivään on ollut pitkä ja siihen mahtuu paljon muutoksia opetuksen järjestämisessä. Uusi vaihe alkaa vuoden 2013 alussa, kun 165 vuoden ikäinen Kuvataideakatemia aloittaa osana Taideyliopistoa. Taide on aina reflektoinut yhteiskunnassa ja rakenteissa tapahtuvien muutosvoimien kanssa. Kuvataideakatemia on ollut aktiivisesti mukana uutta taideyliopistoa rakennettaessa ja vaikuttanut sen suuntaa usein kriittisinkin kannanotoin. Keskeinen tavoite on ollut autonomisen, vapaan taiteen yliopiston luominen. Nyt toimintansa päättävä hallitus on toiminut lähes samalla kokoonpanolla noin neljän vuoden ajan. Ennen uuden yliopistolain voimaantuloa hallitus keskittyi puolen vuoden ajan yliopiston hallinnon ja organisaatiorakenteen muuttamiseen uutta lakia vastaavaksi. Keskeisimmät saavutukset hallituksella toimintaaikanaan ovat olleet strategian vahvistaminen tuleville vuosille, taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen ja organisaation vahvistaminen. Hallitus on tukenut Kuvataideakatemian johtoa opetuksen, taiteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan kehittämisessä. Kaikilla näillä alueilla on tapahtunut merkittävää kehitystä, mikä on todettavissa Kuvataideakatemian tilinpäätöksistä ja toimintaa kuvaavista tunnusluvuista. Kansainväliset verkostot ovat lisääntyneet ja Kuvataideakatemian yhteistyö ulkomaisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on laajentunut. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kesällä 2010 selvitysryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä Suomeen voidaan synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti nykyistä vahvempi Taideyliopisto. Kuvataideakatemiasta ryhmän toimintaan osallistuivat rehtori ja hallituksen puheenjohtaja. Tammikuussa 2011 valmistui yhdeksänkohtainen esitys ratkaisuista, jotka ovat edellytyksenä Taideyliopiston synnyttämiselle. Esityksen keskeisiä tekijöitä olivat profiloituminen vapaan taiteen yliopistoksi, joka perustuu akatemiamallille, jossa kunkin akatemian itsenäinen taiteellinen päätöksenteko säilyisi ja lisäksi valtion tulisi tehdä uuden yliopistojen rahoitukseen 18 miljoonan euron pysyvä tasokorotus. Kuvataideakatemian, Teatterikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian hallitukset tekivät päätökset omalta osaltaan osallistumisesta hankkeeseen. Kuvataideakatemiassa päätös syntyi äänestyksen tuloksena niukalla enemmistöllä. Myöhemmin maan hallitus ja eduskunta päättivät yliopistolain muuttamisesta. Yliopistojen välinen Taideyliopiston perustamissopimus allekirjoitettiin marraskuussa Vuonna 2012 hallituksen työskentelyä määritti Taideyliopistoon valmistautuminen. Taideyliopiston perustamisprojektin johtoryhmä aloitti työskentelynsä ja siihen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja, rehtori ja hallintojohtaja. Ryhmän toimintaa ja sen etenemistä käsiteltiin toimintavuonna kaikissa hallituksen kokouksissa. Kaikkien yliopistojen edustajista muodostettiin parikymmentä työryhmää, joissa laadittiin suunnitelmia siirtymävaihetta ja myöhempää organisoitumista varten. Toukokuussa käytiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taideyliopiston välinen sopimusneuvottelu kaudelle Neuvottelun tuloksena varmistettiin Kuvataideakatemian perusrahoituksen puite ja näyttelytoiminta valtakunnallisena erityistehtävänä. Taideyliopiston hallituksen tultua nimitetyksi elokuussa vetovastuu prosessien etenemisestä siirtyi sille. Kuvataideakatemian hallitus keskittyi hallinnon organisoitumisen ja johtosäännön valmistelun seurantaan.

4 ! 1.2! Taideyliopiston hallituksen päättäessä joulukuussa johtosäännöstä, monet Kuvataideakatemian hallituksen yliopistojen väliseen perustamissopimukseen perustuvat näkemykset jäivät huomioimatta ja siirtyivät käsiteltäviksi vaaliohjesäännön yhteyteen. Taideyliopiston muodostaminen vei toimintavuonna erittäin paljon aikaa sekä resursseja erityisesti Kuvataideakatemian johdolta mutta myös hallitukselta. Lisäksi toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat, niiden käsittely niin sisäisesti kuin julkisesti, ovat vaatineet kohtuuttomasti energiaa. Tulilinjalla olleet johto, koko henkilökunta ja opiskelijat ansaitsevat erityiset kiitokset koko vuoden ansiokkaasta toiminnasta. Kuvataideakatemia siirtyy osaksi Taideyliopistoa vahvana ja hyvässä kunnossa. Sillä on selkeät strategiset tavoitteet, opettajakunta ja opiskelijat ovat vahvasti sitoutuneita. Ne ovat tekijät, jotka antavat Taideyliopiston Kuvataideakatemialle hyvät mahdollisuudet missionsa mukaisesti kouluttaa luovia taiteilijoita kansainvälisen kuvataiteen kärkeen ja olla taiteellisen tutkimuksen edelläkävijä. Mauri Niemi Hallituksen puheenjohtaja 2012 Kuvataideakatemian toimielimet Yliopistolain mukaisina toimieliminä Kuvataideakatemiassa toimivat hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Kuvataideakatemian hallitus on yliopistokollegion päätöksen mukaisesti 9-jäseninen. Hallituksen jäseninä toimivat Jorma Bergholm, Janne Gallen-Kallela-Sirén, Minna Heikinaho, Minna Långström, Mauri Niemi, Tiitus Petäjäniemi, Silja Rantanen, Riitta Salmi ja Anni Sinnemäki. Hallituksen puheenjohtajana toimi Mauri Niemi. Hallituksen esittelijänä toimi rehtori Markus Konttinen ja sihteerinä hallintopäällikkö Marjatta Tikkanen. Hallituksella oli toimintavuoden aikana 10 kokousta. Kuvataideakatemian rehtorina toimi kuvataiteilija Markus Konttinen. Vararehtoreina toimivat taidehistorian ja taideteorian professori Riikka Stewen ja taiteellisen tutkimuksen professori Jan Kaila. Kuvataideakatemian yliopistokollegio on 11-jäseninen. Kollegion puheenjohtajana toimi professori Jan Kaila. Yliopistokollegio kokoontui toimikauden kevään ja kesän aikana 10 kertaa. Syyskauden aikana työtä jatkoi superkollegio, joka koostui Taideyliopiston kolmen akatemian kollegioista. Vuonna 2012 Kuvataideakatemiassa toimivat lisäksi seuraavat johtosäännön mukaiset toimikunnat: opetus- ja tutkimusneuvosto, nimitystoimikunta, kirjastotoimikunta, julkaisutoimikunta sekä taiteellinen toimikunta. Kuvataideakatemiassa on opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan sekä tukipalveluiden järjestämistä varten seuraavat yksiköt: peruskoulutusyksikkö, tutkimusyksikkö sekä palveluyksikkö (ml. kirjasto).

5 ! 1.3! Perustutkintokoulutus Opetuksen vuosi 2012 Ruotsalainen taiteilija Ernst Billgren oli opettajana Kuvataideakatemian toisella mestarikurssilla kesällä 2012 Saaren kartanossa. Maisteriopiskelija Diana Soria Hernández kirjoitti syyslukukauden alussa ilmestyneessä Kuvalehdessä Billgrenin opastaneen kurssilaisia joka-aamuisin kysymyksin; kuudennen päivän kysymys kuului mikä on taiteilijan menestyksen salaisuus. Billgrenin mukaan vastaus on: The secret of a successful artist: To work hard, really hard. Kuvataideakatemiassa on opiskeltu ja työskennelty hyvin kovasti myös päättyneenä vuonna. Ajatuksissa on ollut myös tulevan Taideyliopiston odotusta vaihtelevissa tunnelmissa ja kasvavaa huolta Kaikukatu 4:n sisäilmaongelmista. Jokaisen koulutusohjelman puitteissa on järjestetty kiinnostavia ja tavoitteiltaan kunnianhimoisia kursseja. Muotoon kohdistuva kiinnostus on yhdistänyt kuvanveiston uuden opettajan Frank Brümmelin ja piirustuksen ja havainnon lehtorin Stig Baumgartnerin yhdessä järjestämää kokeellisen anatomian kurssia, maalaustaiteen professori Silja Rantasen luentoja, joilla on pohdittu nykytaiteen muoto-oppia ja muototietoisuutta, sekä myös kuvanveiston lehtorin Riikka Purosen Fata Morgana -kurssin teemoja muodosta, negatiivisesta muodosta ja muodottomuudesta. Maalaustaiteen lehtori Petri Hytönen on yhdessä Stig Baumgartnerin kanssa järjestänyt väri- ja muoto-opin luentosarjaa, jolla on kuultu monia eri sukupolvien taiteilijoita, mm. Paul Osipowia. Muoto on ollut keskeisellä sijalla mm. myös kuvanveiston professori Villu Jaanisoon metallivalukurssilla. Maalaustaiteen koulutusohjelmassa on jatkunut myös professori Tarja Pitkänen-Walterin kokeellinen opetus, jossa pohditaan yhdessä tutkimisen ja työskentelyn teemaa. Lehtori Petri Hytönen on halunnut avata opiskelijoille näkymän taiteilijoiden yhteistyöhön niin arkkitehtien kuin yhteiskunnan eri instituutioiden kanssa. Silja Rantanen on yhdessä opiskelijoiden kanssa tutkinut Petrushka-hankkeessa oopperaesityksen visuaalisuutta ja sen radikalisoinnin mahdollisuutta. Petrushkan on tarkoitus päätyä yhteiseen esitykseen Sibelius-Akatemian oopperastudion opiskelijoiden kanssa syksyllä Tarja Pitkänen-Walter on aloittanut Colour as Material -tutkimus- ja näyttely-yhteistyön Slade College of Art ja Northumbrian yliopiston kanssa. Taidegrafiikan koulutusohjelmassa tutkitaan grafiikan historiallisia ja poliittisia ulottuvuuksia professori Päivikki Kallion Painetun omakuva -hankkeessa. Toukokuussa järjestettiin kaksipäiväisen kansainvälisen Prints Related -symposiumin. Liikkuvan kuva ja sen historia kiinnostaa opiskelijoita ja opettajia medium-rajojen ylitse. Uusi liikkuvan kuvan professori Caspar Stracke aloitti syksyllä Film Forumin elokuvan nolla-asteesta ja elokuvan esihistoriasta. Projektio oli teemana Suvilahden voimala-alueen konehallin tiloissa syksyllä järjestetyssä kurssissa, jota ohjasivat yhteistyössä Päivikki Kallio ja taiteilija, kuvataiteen tohtori Marjatta Oja. Projisointia ja pintaa tutkittiin mm. diakuvan ja videon keinoin. Marjatta Oja on ollut mukana myös maalaustaiteen lehtori Harri Monnin liikkuvan kuvan ja maalauksen rajapintaa tutkivalla kurssilla yhdessä Steven Dixonin kanssa. Opettajakunnassa on kuluneen vuoden aikana ollut vaihtuvuutta; liikkuvan kuvan professori Caspar Stracke aloitti uutena syyslukukaudella, nykytaiteen ja valokuvan lehtori Marjaana Kellan sijaisena oli syksyllä taiteilija Aurora Reinhardt, liikkuvan kuvan lehtori Minna Långström, joka edusti lehtoreita Kuvataideakatemian hallituksessa, jäi vapaalle vuoden 2013 alussa. Uuden Praxis-maisteriohjelman opettajina aloittivat syksyllä professori Maaretta Jaukkuri professorina ja lehtori Martta Heikkilä. Opintomatkoja on järjestetty mm. maaliskuussa Pohjois-Italiaan kaksiviikkoisella kurssilla Kertomus ja tila, jonka vastuuopettajina olivat Silja Rantanen ja Riikka Stewen, sekä maisteriopiskelijoille Kasseliin Documenta 13 -näyttelyyn syyskuussa. Kertomus ja tila -kurssin kokemukset koottiin samannimiseen julkaisuun.

6 ! 1.4! Yleisen opetuksen järjestämiä ovat olleet kevätlukukauden Eläin-seminaari, syyskuun Art by Commission, jossa puhuivat mm. Artangelin toinen perustaja James Lingwood Lontoosta, Zabludowicz Collectionin kuraattori Maitreyi Maheshwari sekä Helsingin Juhlaviikkojen johtaja Erik Söderblom. Joulukuussa keskusteltiin itsenäisyyspäivän aattona lehtori Irmeli Kokon järjestämässä Ecology, Aesthetics, and Ethics -sarjan viimeisessä seminaarissa taiteen mahdollisuuksista jäsentää ympäristöä sekä ekologisen ja taiteellisen ajattelun suhteista. Myös Kuvan Kevät -lopputyönäyttelyn yhteyteen oli toukokuussa järjestetty kaksi seminaaripäivää, joiden aikana keskusteltiin näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden töistä. Kutsuttuina keskustelijoina mukana oli mm. maalaustaiteen professori, Royal Academician Lisa Milroy Lontoosta, Sigrid Sandström Kungliga Konsthögskolanista Tukholmasta, Ingrid Ledent Antwerperinista, Brandon La- Belle Bergenista sekä Dr. Glyn Davis Glasgowista. Colonel Thierry Geoffroyn juoksutapahtuma, jonka lehtori Irmeli Kokko järjesti, keräsi syyskuussa suuren ja reippaan! - joukon keskustelemaan teemasta kuinka monia taiteilijoita tarvitaan. Keskiviikkoluennoilla kuultiin syksyllä mm. Reijo Kelan esitys. Suurin yleisö kerääntyi kuitenkin kuulemaan sosiologi Zygmunt Baumania, joka Maaretta Jaukkurin kutsumana valaisi kirkkaalla ajattelullaan marraskuista Kuvataideakatemiaa ja Helsinkiä. Riikka Stewen Vararehtori Piirustus ja havainto teemana kehollinen havainnointi Piirustuksen ja havainnon opetus toimii muun muassa kohtauspaikkana, jossa eri koulutusohjelmat voivat toteuttaa yhteisiä kursseja. Niillä etsitään sellaisia taiteellisen ja kuvallisen ajattelun alueita, joiden parissa työskentely yli välinerajojen koetaan erityisen hedelmälliseksi. Lukuvuonna yhtenä teemana oli havainto, valo ja väri, joita käsiteltiin maalaustaiteen koulutusohjelman kanssa yhteisesti järjestetyillä Värilaboratorio ja Värimaalaus -kursseilla sekä tila-ajan koulutusohjelman kanssa yhteisellä Valo, aika ja havainto -kurssilla. Kevään piirustuskursseja olivat Piirustusluokan omat mallipiirustuskurssit sekä Kiinalainen tussimaalaus. Syksyllä 2012 järjestettiin toistamiseen kuvanveiston koulutusohjelman kanssa yhteistyössä toteutettu Experimental anatomy. Kuvanveiston koulutusohjelma Välineen perusteisiin, eli kuvanveiston materiaaleihin ja tekniikoihin, keskityttiin opetuksessa etenkin kevätlukukaudella. Perinteisten tekniikoiden soveltamista nykytaiteeseen tutkittiin kiven veistämisen, kokeellisen keramiikan ja metallivalun kursseilla. Syyslukukaudella koulutusohjelmassa järjestettiin julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen kysymyksiin keskittyneitä kursseja. Vierailevat taiteilijaopettajat Mischa Kuball ja Ahmet Ögüt pitivät kukin viikonmittaisen työpajan. Julkisen veistoksen kilpailua jäljitellyt Kauppaneuvos Sundmanin liikuteltava muistomerkki kurssi toteutettiin myös syyslukukaudella. Kurssin huipennuksessa jury valitsi voittajat nimettöminä jätettyjen pienoismallien perusteella. Koulutusohjelman seminaareissa ja kritiikkitilaisuuksissa tuotiin ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan opiskelijoiden töistä vakituisen opettajakunnan rinnalle. Vierailijoita kutsuttiin myös pitämään työhuonekäyntejä, syyslukukauden vierailija oli Jan Kenneth Weckman. Opintomatkoja tehtiin alkuvuodesta Tukholmaan ja elokuussa Venetsiaan, jossa kandivaiheen opiskelijat osallistuivat lehtori Riikka Purosen johdolla Lido Open Art -tapahtumaan.

7 ! 1.5! Maalaustaiteen koulutusohjelma Vuonna 2012 maalaustaiteen koulutusohjelman opetuksen tärkein osa olivat edelleen koulutusohjelman maanantaiset seminaarit sekä tuntiopettajien ja vakituisen opetushenkilökunnan antama yksilöllinen työhuoneopetus. Suomenkielisten seminaarien lisäksi maalauksen koulutusohjelma vastasi ruotsinja englanninkielisistä seminaareista, joihin osallistui opiskelijoita kaikista koulutusohjelmista. Englanninkielisen seminaarin opettaja oli tuntiopettaja Elina Merenmies. Ruotsinkielisen seminaarin opetukseen on osallistunut tila-ajan lehtori Minna Långström. Professori Tarja Pitkänen-Walterin hanke Kokeellinen opetusmuoto jatkui kursseilla Lempeä katse- ja Toinen itsessä. Kurssit olivat avoimia myös Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoille ja sisälsivät taiteiden välistä työskentelyä. Toinen itsessä -kurssilla tehtiin opintomatka Lontooseen mm. Tino Sehgalin näyttelyyn. Vieraina Örn Alexander Amundason, Leevi Haapala, Tuija Kokkonen, Anna Kortelainen, Jarmo Kurki, Riku Saastamoinen, Munkki Serafim, Jyrki Siukonen ja Marika Orenius. Professori Silja Rantasen luentosarjan Pienin yhteinen jaettava aiheina oli joukko taiteilijoita, joita kuvaamaan on käytetty termejä primitiivisyys, naiivius ja hulluus varhaisrenessanssin freskomaalareista Hans Bellmeriin. Vierailuilla Malmön kuvataideakatemiassa Silja Rantanen piti luennot Paul Kleestä, Wassily Kandinskysta, Vincent van Goghista, Paul Gauguinista ja Eva Hessestä. Vuonna 2010 alkanut Minne mennä tänään jatkui vuonna Tässä opetusmuodossa opiskelijat käyvät muiden taiteenalojen tilaisuuksissa ja raportoivat kokemuksistaan. Taiteidenvälistä vuoropuhelua käytiin myös Uuden runouden keinot ja suuntaukset kurssilla. Kurssin vetäjät olivat runoilijat Mikael Brygger ja Henriikka Tavi. Lehtori Petri Hytönen matkusti kahdeksan kuvataideopiskelijan kanssa Karjalaan kurssilla Aidon rajalle. Kuvataideakatemian opiskelijoiden matka yhdistyi Helsingin yliopiston kielitieteen opiskelijoiden perinteiseen kielenkeruumatkaan. Yhteisellä kenttätyömatkalla oli mahdollista tarkastella Karjalaa kielellisesti ja kuvallisesti. Lehtori Harri Monni käynnisti vuonna 2011 kurssin Maalaus ja liikkuva kuva, joka jatkuu edelleen. Vierailevana luennoitsijana Steve Dixon. Petri Hytönen ja Janne Räisänen työskentelivät Berliinissä ja Helsingissä kurssilla Maanalainen Berliini. Maalauksen koulutusohjelma teki yhteistyötä Aalto yliopiston arkkitehtuuriopetuksen kanssa projektissa HOAS studio, future student housing. Professorien ja lehtorien opetusta täydensivät Malla Tallgrenin materiaalioppi sekä Niran Baibulatin, Hannele Kumpulaisen ja Pirkko Rantatorikan, Elina Merenmiehen, Anna Retulaisen, Mimosa Palen ja Jukka Rusasen, Päivi Takalan ja Markus Kåhren vetämät kurssit. Kurssien lähtökohtina ja aiheina olivat mm. muotokuva, mittakaava, pinta, keltuaistempera, paikkasidonnainen teos, kierrätysmateriaalit, havainto maalaten, ja luonnon väriaineet. Taidegrafiikan koulutusohjelma Taidegrafiikan koulutusohjelmassa tutkittiin kuvataiteen tekemisen prosessia painamisen historiallisten ja uusimpien digitaalisten menetelmien avulla. Prosessia lähestyttiin asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioitiin taidegrafiikan luonteen sarjallisuus, prosessinomaisuus ja siirtymät. Opetuksen tavoitteena oli avata ja pohtia painettua kuvaa jatkumona liikkeeseen ja tilaan ja toisaalta jatkumona tekstiin ja käsitteeseen. Tila-teema alkoi Eija Isojärven Flax&paper, veistoksia paperikuidusta kurssilla ja jatkui professori Päivikki Kallion vetämänä koko vuoden kestävänä projektina Pinnasta tilaan, joka sisälsi luentoja, ajatuksellisia harjoituksia ja konkreettisen 4 viikon työjakson Suvilahden voimalassa ja projekti päättyi tilallisten teosten näyttelyyn. Vierailevana opettajana oli Nicola Lopez, USA. Teema jatkui yhteistyössä Marjatta Ojan kanssa toteutetussa projisointikurssissa Kuvan pinta tilassa ja tilana.

8 ! 1.6! Kuvan ja tekstin teema toteutui luentojen lisäksi Mikko Keski-Vähälän 120 kiloa kirjaimia letter-pressing kurssilla sekä Cannonball Pressin (Martin Mazurro, Mike Houston, USA) Zine-työpajassa. Taidegrafiikan Visuaalisen kulttuurin -seminaari on alusta, jolla toteutetut luennot ja seminaarit taustoittavat ja tuovat syvyyttä kurssikokonaisuuksien teemoihin ja tukevat perusopetusta. Kevätlulukauden 2012 luennot käsittelivät piirustuksen ja painetun kuvan tilallisuutta ja performatiivisuutta (Hanna Johannsson, Thomas Reagn, Anne Koskinen, Kalle Hakkarainen, Annika Dahlsten) sekä visuaalisen koodin merkitystä Olli Virtaperkon luennossa notaatiosta. Syyslukukauden luennot liittyivät kuvan ja tekstin teemaan, luennoitsijoina Silja Rantanen, Henriikka Tavi, Mikko Keski-Vähälä, Jaakko Hämeen-Anttila ja Aila Viholainen. Perinteisen leiriseminaarin teema Seilissä oli nykytaiteen arvot, vierailijana Annu Vertanen. Perusopetus toteutettiin intensiivikursseilla, työpajoissa sekä liitettynä taidegrafiikan ja muiden koulutusohjelmien välisiin yhteistyökursseihin. Itsenäinen taiteellinen työskentely oli edelleen opiskeluprosessin keskeinen ulottuvuus, jota käsiteltiin koulutusohjelman yhteisillä kritiikkipäivillä ja pienseminaareissa. Kaikista koulutusohjelmista olevia opiskelijoita osallistui kursseihin ja työpajoihin, joita oli kattavasti taidegrafiikan eri osa-alueilta, monenlaisilla lähestymistavoilla. (Sirkku Ketolan Suurikokoista serigrafiaa, Ari Pelkosen Väripuupiirros, Valpuri Kylmäsen litografiatyöopajat, Tatu Tuomisen Serigrafiaa maalareille, Maija Albrechtin työpaja kaikille ja kaikilla tavoilla, Anita Jensenin Valotusmenetelmät syväpainografiikassa, Erja Huovilan paperinvalmistus ja kirjansidontapajat.) Kansainvälinen yhteistyöprojekti Vaihto-askel-hyppy toteutettiin Illinois yliopiston kanssa. Projektissa 10 opiskelijaa kummastakin yliopistosta vaihtoivat vedoksiaan ja jatkavat toisen työn valmiiksi omalla tavallaan. Projektin lopputuloksena järjestetään näyttely Uutena avauksena järjestettiin Kuvataideakatemiassa , kansainvälinen seminaaritapahtuma Prints related, jossa käsiteltiin luennoin ja taiteilijapuheenvuoroin taidegrafiikan nykyhetkeä (so. Expanded field of printmaking). Seminaari järjestettiin yhteistyössä Graphica Creativan kanssa. Osallistujia oli n. 60, Suomesta, USA:sta, Virosta, Venäjältä, Ruotsista, Norjasta. Tila-aikataiteen koulutusohjelma Tila-aikataiteiden koulutusohjelman yhteisen opetukseen kuului kevätlukukaudella 1. vuosikurssin opiskelijoiden laaja johdantokurssi Tila-aikataiteiden perusteet sekä koko lukuvuoden ajan viikoittain järjestetyt seminaarit. Tila-aikataiteiden perusteet -kurssin sisältöä kehitettiin vuonna 2012 monipuolisesti pohjustamaan kaikkien kolmen suuntautumisvaihtoehdon opintoja. Valokuvan seminaareissa käsiteltiin toisaalta luentojen muodossa keskeisiä nykyvalokuvan kysymyksiä ja ilmiöitä, toisaalta keskusteltiin opiskelijoiden itsenäisistä projekteista. Valokuvan teoriaa käsiteltiin laajasti tutkija Mika Elon luentokokonaisuudessa, joka kesti koko kevätlukukauden Kevätlukukauden työpajoissa työskenneltiin "aika, paikka ja valo"-teeman puitteissa. Toisaalta kehiteltiin yhteistyötä Teakin valaisuopiskelijoiden kanssa (Marc Goodwinin "Atmopheres" -työpaja), toisaalta opiskeltiin myös perinteistä analogista kuvausta ja vedostusta (Martti Jämsän työpaja). Syksyn työpajoissa työskenneltiin rakennetun kuvan, kollaasin ja veistoksellisuuden parissa sekä käsiteltiin käytännönläheisesti valokuvan esittävyyden olemusta (Ulla Jokisalon työpaja). Niko Luoman työpajan keskiössä olivat puolestaan erilaiset taiteelliset prosessit, jotka perustuivat systeemeihin ja hyödynsivät sattumaa. Teosten materiaaleina pohdittiin ajan, aineettomuuden, läsnäolon, muutostilan ja painovoiman käsitteitä.

9 ! 1.7! Liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehdon tekninen opetus toteutui viikoittain järjestetyillä klinikoilla (liikkuvan kuvan, äänen, tuotannon ja Gismologian klinikat). Keväällä 2012, Tila-ajan perusteiden yhteyteen Minna Långström järjesti koko lukukauden kestävän "Kasvot"-teemaan keskittyvän elokuvanäytössarjan. Syksyllä alkoi Liikkuva kuvan käytäntö -kurssisarja, joka koostui neljästä erillisestä kurssista, joissa keskityttiin erikseen esituotantoon, lavastukseen, ohjaukseen, kuvaukseen ja valaisuun. Liikkuvan kuvan käytäntö jatkuu keväällä 2013 jolloin vuorossa ovat kolme jälkituotannon eri alueita kattavat kurssit. Gismologia kurssikokonaisuus jatkui Minna Långströmin johdolla neljättä lukuvuotta Kuvataideakatemiassa. Syksyllä 2011 alkanut, koko lukuvuoden pituinen kurssi Gismologia: Mediakriittinen Studio jatkoi keväällä Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat teoksia "Gizmologies" näyttelyä varten joka toteutui galleria FAFAssa marraskuussa Näyttelyn yhteyteen julkaistiin katalogi. Gismologia-kurssikokonaisuuteen kuuluvat myös MAX MSP ja elektroniikkakurssit, sekä avoimien luentojen sarja, jotka kaikki järjestettiin kevään 2012 aikana. Uusi liikkuvan kuvan professorimme, Caspar Stracke, aloitti viikoittaisen elokuvaesittelyjen sarjan nimeltä "Cinema Zero", joka keskittyi tunnettuihin ja vähemmän tunnettuihin mykkäelokuvien klassikoihin, kukin elokuva näkökulmana tarkasteluun siitä miten nämä pioneeriteokset etabloivat tietyn elokuville yleensä ominaisen estetiikan ja tekniikat. Stracken liikkuvan kuvan seminaarissa - elokuvaesityksen jälkeen elokuvat analysoitiin ja saatettiin nykyiseen liikkuvan kuvan taiteen viitekehykseen. Tutkimusaiheina olivat mm. Eisensteinin viisi leikkaustekniikkaa, Dovzhenkon vasta-näkökulmaparit, neuvostoajan elokuvaestetiikka, ekspressionismi, ja lavastus, kaupunki sinfoniat, etnograafinen elokuva ja dokumentaation synty, surrealismi ja psykoanalyysi, Buñuelin varhaiset teokset, jne. Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen suuntautumisvaihtoehdon opetuksen suhteen aloitettiin kolme uutta kurssikokonaisuutta: Keholabra syksyllä ja Tilannelabra keväällä (kehon ja tilan suhteista, opettajina professori Pia Lindmanin lisäksi tuntiopettajat Saara Hannula, Heidi Fast, ja Marina Kronkvist), PTS-seminaari (paikka ja tilannesidonnaisen taiteen teosten ja käsitteiden historiaa ja nykyhetkeä) ja PTS-perusteet (tilan, kehon, ja sosiaalisen tilan peruskäsitteet ja niiden kanssa työskentely). Heimo Lattnerin, Lea Kantosen ja Jussi Kiven kurssit asettivat opiskelijat tarkastelemaan kriittisesti julkisen tilan, kaupungin, luonnon ja maiseman käsitteitä ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi osallistuimme kahteen Taideyliopiston pilottiprojektiin järjestämällä kursseja ja itse opettamalla: - Äänitaiteen pilotti pääjärjestäjänä Teak, Tila aikataiteiden koulutusohjelma järjesti kurssin Wandering Methodologies, opettajana newyorkilainen Jon Cohrs. Kurssin päätteeksi opiskelijat päättivät aloittaa Taideyliopiston oman yhteisen opiskelijaradion. - Fairy Queen -semiooppera, pääjärjestäjinä Teak, opettajina Kuvataideakatemiasta Petri Hytönen ja Pia Lindman. Lopputuloksena neljä esitystä, joista toinen kuvattu videolle Tila-aikataiteiden koulutusohjelman toimesta osaksi Kuvataideakatemian pedagoginen muisti -projektia. Tohtorikoulutus ja taiteellinen tutkimus Vuosi 2012 oli tohtorikoulutuksessa ja taiteellisessa tutkimuksessa ennennäkemättömän vilkas. Taiteellisen tutkimuksen kansainvälistä ja kansallista toimintaa laajennettiin entisestään ja tohtorikoulutusohjelman opetusta monipuolistettiin. Myös tohtoriopintojen ohjausjärjestelmää kehitettiin järjestämällä joulukuussa erillinen ohjaajien koulutuspäivä. Kuvataiteen tohtoreita valmistui kaksi, Petri Kaverma ja Sami van Ingen ; molempien valmistujien tutkintoon sisältyi laaja julkaisu.

10 ! 1.8! Tohtorikoulutusohjelma toimi vakiintuneitten kuukausittaisten seminaarikäytäntöjen mukaisesti, edelleen niin, että puolet seminaareista järjestettiin englanniksi yhdessä Teatterikorkeakoulun kanssa. Myös muuta yhteistyötä suomalaisten taideyliopistojen kanssa tehostettiin. Suomen Akatemian rahoittama Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian, Aalto-yliopiston ja Kuvataideakatemian yhteinen taiteellisen tutkimuksen tohtorikoulu, TAHTO, vakiinnutti toimintansa pitäen vuoden aikana kuusi seminaaria. Myös audiovisuaalisen alan valtakunnallinen tutkijakoulu ELOMEDIA, johon kuuluu kaksi Kuvataideakatemian tohtorikoulutettavaa, toimi aktiivisesti järjestäen useampia kokoontumisia vuoden aikana. Kesällä toteutui Lammin biologisella asemalla Aalto-yliopiston, Teatterikorkeakoulun ja KuvAn yhteinen kansainvälinen kesäakatemia, johon osallistui jatko-opiskelijoita eri puolilta Eurooppaa. Kuvataideakatemia isännöimä EU-hanke Changing Identities and Contexts in the Arts vietiin vuoden aikana päätökseen. Hankkeen viimeinen seminaari järjestettiin kesäkuussa Istanbulissa yhdessä useamman paikallisen yliopiston kanssa. EARN-verkosto (European Artistic Research Network) organisoi syyskuussa Kasselin Documentan yhteydessä huomattavan taiteellisen tutkimuksen seminaarin, jonka yhteydessä julkaistiin Henk Slagerin ja Jan Kailan toimittama julkaisu Doing Research. EARN jatkoi yhdessä ELIA:n kanssa 2012 koko Euroopan kattavaa EU-rahoitteista kaksivuotista taiteellisen tutkimuksen vertailukehittämisen hankettaan SHAREa, johon osallistui myös Kuvataideakatemian tutkijoita. Taiteellinen toiminta Taiteellinen toimikunta jatkoi hyväksi havaittua toimintatapaa järjestää vuosittaiset kehittämispäivät päivittäisen toimintaympäristön ulkopuolella, yhdistettynä kandidaateille ja maistereille järjestettävään opintomatkaan, suuren kansainvälisen taidetapahtuman yhteydessä. Kehittämispäivät pidettiin Kasselissa Documentan viimeisen viikon aikana. Kaikki Kuvataideakatemian professorit sekä muu toimikunta osallistuivat kahden päivän keskusteluihin ja toiminnan linjaukseen uuden lukuvuoden kynnyksellä. Kuvataideakatemian näyttelyvuoteen sisältyi 50 näyttelyä Kuvataideakatemian kolmessa galleriassa sekä yhteistyötahojen tiloissa. Kuvataideakatemian gallerian 20 näyttelystä 19 oli maisterivaiheen opinnäytteen osia, joiden lisäksi tilassa pidettiin kandidaatiksi valmistuvien ryhmänäyttely. Galleria FAFA luovutettiin uusien maisteriopiskelijoiden näyttämöksi, jonka lisäksi tilassa järjestettiin mm. vaihtonäyttely englantilaisen taidekorkeakoulun kanssa. Paulon Säätiön kutsunäyttelyn stipendiaatti valittiin näyttelyn jälkeen opiskelijaksi Kuvataideakatemiaan. Lisäksi FAFAssa pidettiin Prahan taideakatemian kanssa yhteistyönäyttely alumneille. Kuvataideakatemian alumnit matkustivat vastavuoroisesti Prahan taideakatemian galleriaan rakentamaan näyttelyn jatko-osaa. Kaiku-galleria toimi lähinnä Kuvataideakatemian kurssitoiminnan esittelyn näyttämönä. Lisäksi tila tarjottiin kerran syksyssä ja keväässä vaihto-opiskelijoiden näyttelylle, galleriassa pidettiin myös uutena liikkuvan kuvan professorina tila-aikataiteen koulutusohjelmassa aloittaneen professori Caspar Stracken virkaanastujaisnäyttely sekä ruotsalaisen taiteilija Ernst Billgrenin mestarikurssin opiskelijoiden näyttely. Näyttelyvuoden ehdottomasti laajin näyttely maistereiden valmistumista edellyttävä Kuvan Kevät Kuvataideakatemian lopputyönäyttely paljasti keväällä 36 opiskelijan taideteokset yleisölle Taiteen talossa sekä Kuvataideakatemian gallerioissa. Vakituisiksi näyttely-yhteistyökumppaneiksi muodostuivat sekä liikejuridiikkaan keskittyvä Fondia että Vantaan taidemuseon yhteydessä sijaitsevat 24/7 auki olevat näyttelytilat Ikkuna ja Paussi. Myyrmäen aseman välittömässä läheisyydessä olevan Paussin näyttelyt herättivät laajaa yleisökeskustelua ohikulkevien matkustajien keskuudessa.

11 ! 1.9! Kassel Documentan yhteydessä kymmenen Kuvataideakatemian opiskelijaa työskenteli Documentan taiteilijoiden apuna kukin kuukauden kerrallaan. Kandidaatiksi valmistuvien ja maisteriopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintomatka suuntautui syyskuussa kerran neljässä vuodessa järjestettävään nykytaiteen tärkeimpään katselmukseen Kassel Documentaan. EU-projektien kautta yhteistyötä rakennettiin sekä Zagrebin taideakatemian että Riikan vastaavan instituution kanssa otsikolla Technoecologies. Maalauksen koulutusohjelma aloitti yhteistyötä Northumbrian yliopiston kanssa. Lisäksi yhteistyön mahdollisuutta kartoitettiin USAn suuntaan professorien vieraillessa sekä Bostonissa (Massachusetts Institute of Technology MIT) että Los Angelesissa. Opiskelijat rakensivat paikkasidonnaista nykykuvanveistoa Pedvalen ulkoilmamuseoon Latviassa. Kansainvälistä yliopistoyhteistyötä vahvistettiin kutsumalla Kuvan Kevään yhteydessä järjestettyihin seminaareihin professoreille kollegat pareiksi ulkomaisista yliopistoista: Glasgow School of Art, Bergen National Academy of the Arts, Slade School of Fine Art London, Kungliga Konsthögskolan Stockholm ja Royal Academy of Fine Arts in Antwerpen. Taiteellinen toiminta / Taiteellisen toiminnan indikaattorit / Opetus- ja tutkimushenkilöstön taiteellinen toiminta Kuvataideakatemian taiteilijaopettajien sekä tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan sisältyy osuus taiteellisen työn tekemiseen. Kuvataideakatemia on luonut ns. taiteellisen toiminnan indikaattorimallin, joka kartoittaa tätä taiteellista ja yhteiskunnallista toimintaa. Toimintavuonna useat Kuvataideakatemian professoreista ja lehtoreista pitivät yksityisnäyttelyitä joko kotimaassa tai ulkomailla. Merkittäviä yksityisnäyttelyitä pitivät mm. rehtori Markus Konttinen (Galerie Forsblom, Helsinki sekä Galleria Pictor, Nummela), professori Villu Jaanisoo (Kalhama & Piippo Contemporary, Helsinki), professori Hito Steyerl (mm. Chicago Art Institute; E-flux, New York, USA), lehtori Maija Albrecht (Galleria Duetto, Helsinki) sekä lehtori Riikka Puronen (Forum Box, Helsinki). Opetushenkilöstö osallistui huomattavan runsaasti jyrytettyihin tai kuratoituihin yhteisnäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla mm. Iso-Britanniassa, Georgiassa, Ruotsissa, Saksassa ja USAssa. Näyttelytoiminnan lisäksi opettajat osallistuivat yhteisötaidetapahtumiin, järjestivät performansseja, kuratoivat taidetapahtumia ja näyttelyitä sekä pitivät taiteilijaesittelyjä, luentoja ja seminaariesitelmiä. Opetushenkilöstö näkyvyys erilaisissa julkaisuissa oli runsasta. Heidän tuotannostaan julkaistiin näyttelykirjoja, kirjoitettiin näyttelyluetteloissa ja tutkimuksissa sekä julkaistiin arvosteluja taidealan julkaisuissa sekä päivälehtikritiikkeinä. Kuvataideakatemian taiteilijaopettajien teoksia hankittiin julkisiin kokoelmiin kuten Nykytaiteen museo Kiasma, Sara Hildénin taidemuseo, Rovaniemen taidemuseo, Keravan taidemuseo ja Suomen valtio. Lisäksi julkistettiin tohtorikoulutettava Terike Haapojan julkiset teokset Spectrum ja Night Sky Myllypuron terveysasemalla Helsingissä ja professori Tarja Pitkänen-Walter luonnosteli valtion taidetoimikunnan tilaamana tilausteoksen. Opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Kuvataideakatemiaan otetaan vuosittain perustutkinto-opiskelijoita kahden eri valinnan kautta. Perusvalinnassa otetaan opiskelijoita suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavia yhteensä 5,5 vuotta kestäviä opintoja. Maisterivalinnassa otetaan opiskelijoita suorittamaan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavia kaksivuotisia opintoja. Maisterivalinnan kautta tulevat opiskelijat ovat jo aiemmin suorittaneet taidealan alemman korkeakoulututkinnon joko kotimaisissa ammattikorkeakouluissa tai ulkomaisissa taidekorkeakouluissa tai -yliopistoissa.

12 ! 1.10! Vuonna 2012 otettiin perustutkinto-opiskelijoita sisään perus- ja maisterivalinnan lisäksi myös uuteen kaksivuotiseen taideteoreettiseen maisteriohjelmaan (Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma). Opiskelijavalinta Opiskelijavalintaprosessia on kehitetty tunnistamaan kuvataiteellisesti lahjakkaimmat ja koulutukseen sopivimmat hakijat. Prosessi on sekä perus- että maisterivalinnassa monivaiheinen. Perusvalinnassa valitaan näytetöiden perusteella osa hakijoista valintakurssille, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen valinta. Maisterivalinnassa kutsutaan osa hakijoista hakemuksen ja portfolion perusteella haastatteluihin, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen valinta. Vuonna 2012 oli hakijoita peruskoulutukseen (2011: 1 148), joista opiskelijoiksi hyväksyttiin 50 (2011: 45) henkilöä. Vuonna 2012 sisään otettujen perustutkinto-opiskelijoiden määrä on edellisvuosia korkeampi uudesta maisteriohjelmasta johtuen. Yleisesti voi todeta hakijamäärän pysyneen korkeana. Perus- ja maisterivalinnan yhteenlaskettu sisäänpääsyprosentti on ollut viime vuosina n. 4 %. Praxis-maisteriohjelman sisäänpääsyprosentti oli 17,6 %. Opiskelijavalinta* Keskimäärin Opiskelijavalinta, perusvalinta hyväksytyt hakeneet sisäänpääsyprosentti 2,7 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % Opiskelijavalinta, maisterivalinta hyväksytyt hakeneet sisäänpääsyprosentti 8,7 % 7,6 % 10,2 % 8,8 % *Lähde: HAREK Kuvataideakatemian opiskelijamäärä pysyy nykyisellä tasolla opiskelijaa. Uusia perusopiskelijoita on otettu vuosittain 45, tohtoriopiskelijoita 2 3. Vuonna 2012 nostettiin sisään otettavien perustutkinto-opiskelijoiden määrä 45:stä 50:een em. maisteriohjelmasta johtuen. Ulkomaiset opiskelijat Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus tulossopimuskaudella oli 15 %. Vuonna 2012 ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus kasvoi jonkin verran edellisvuosiin verrattuna ja oli 16,4 % (2011: 15,5 %, 2010: 13,2 %). Ulkomaisilla opiskelijoilla ei ole erillistä kiintiötä ja kaikki opiskelijat valitaan Kuvataideakatemiaan taiteellisen lahjakkuuden perusteella. Kuvataideakatemian opiskelijavolyymit ovat pieniä ja alttiita heilahteluille.

13 ! 1.11! Yksityiskohtaisemmin opiskelijamäärien kehittymistä kuvaa alla oleva opiskelijatilasto. Opiskelijatilasto* Keskiarvo Läsnäolleet tutkinto-opiskelijat ( ) Perustutkinto-opiskelijat (FTE) Kaikki opiskelijat (FTE) Perustutkinto-opiskelijoiden määrä (20.9.) Jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä (20.9.) Tutkinto-opiskelijat yhteensä (20.9.) Uudet kandidaattiopiskelijat Uudet erillismaisteriopiskelijat Uudet perustutkinto-opiskelijat yhteensä (20.9.) Uudet tohtoriopiskelijat Uudet tutkinto-opiskelijat yhteensä (20.9.) Muut uudet opiskelijat (20.9.) Ulkomaalaiset opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Tutkinto-opiskelijat yhteensä Osuus kaikista tutkinto-opiskelijoista 13,2 % 15,5 % 16,4 % 15 % *Kuvataideakatemian opiskelijarekisteri uusittiin 2012.tietosisällössä ilmenneiden eheysongelmien takia;. Tiedot on tarkistettu ja lukuihin tehty muutoksia kauden osalta. Opiskelijavaihto Vuonna 2012 kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähteneitä oli 13 ja Kuvataideakatemiaan saapui 26 opiskelijaa. Opiskelijavaihtoon lähteneiden ja saapuneiden yhteismäärä oli 39, joten opiskelijavaihdon kokonaistavoite 35 vaihtoa ylitettiin. Keskimäärin vaihto-opiskelijoita oli kolmivuotiskaudella , joten tavoite saavutettiin myös tältä osin. Kuvataideakatemia on ulkomaalaisia kuvataideopiskelijoita kiinnostava vaihto-opiskelukohde. Kaikkia vaihtoon hakevia ei ole kuitenkaan voitu vastaanottaa tila- ja resurssisyistä. Kuvataideakatemian omat opiskelijat ovat myös hakeutuneet aktiivisesti vaihtoon, joskin Suomessa tarjotun koulutuksen korkea taso, kansainvälinen opiskeluympäristö sekä erityisesti monipuoliset mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin projekteihin kotimaassa ja ulkomailla opintojen aikana ovat vähentäneet pitkien vaihtojen osuutta. Kuvataideakatemialla onkin runsaasti määritelmää lyhytkestoisempaa (yksi viikko alle 3 kk) kansainvälistä liikkuvuutta. Lyhyille liikkuvuusjaksoille oli vuonna 2012 lähtijöitä 108 ja saapuneita 5. Opiskelijavaihtoa on havainnollistettu alla olevassa taulukossa. Opiskelijavaihto Keskiarvo Tavoite Suomesta lähteneet (vaihdon kesto yli 3 kk) Suomeen saapuneet (vaihdon kesto yli 3 kk) Vaihto yhteensä

14 ! 1.12! Tutkinnot Kuvataideakatemiassa suoritettiin vuonna 2012 ylempiä korkeakoulututkintoja 29 ja alempia korkeakoulututkintoja 27. Tohtorin tutkintoja suoritettiin 2. Sopimuskaudella ylempien tutkintojen keskimääräinen tavoite on 32, tohtorin tutkintojen 2 ja alempien tutkintojen 20. Ministeriön kanssa sovitut keskimääräiset tavoitteet saavutettiin. Kuvataideakatemia on tehostanut kandidaatintutkinnon opintoprosessia kehittämällä erityisesti orientaatiota, ensimmäisen vuoden opiskelua, ohjausta sekä kandidaatin lopputyön muotoa. Kandidaatintutkintoa suorittamaan tulee vuosittain keskimäärin opiskelijaa. Jos 85 % valmistuu tavoiteajassa päästään jatkossa 20 tutkinnon vuositasolle. Myös maisterintutkinnon opintoprosessia on tehostettu: Opinnäytetyöhön liittyvää ohjeistusta on kehitetty ja täydennetty ja opinnäytteeseen liittyvän kirjoittamisprosessin tukipalveluita on lisätty. Läpäisy peruskoulutuksessa on ollut hyvä ( : 34). Tavoite kaudella on keskimäärin 38 ylempää tutkintoa vuosittain. Suurin osa Kuvataideakatemian opiskelijoista opiskelee täyspäiväisesti. Vähintään 55 op suorittaneiden osuus on liikkunut viime vuosina 45% 50% välillä kun kaikkien yliopistojen keskiarvo on 25 %. Tutkinnon suorittamisen keskeyttäminen kandivaiheeseen ei ole yleistä. Uudet ohjauskäytännöt, esitarkastustoiminnan kehittyminen, kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen lisääntyminen kuvataiteen alalla on muuttanut opiskelukulttuuria ja parantaa tulevalla sopimuskaudella läpäisyä tohtorikoulutuksessa. Mikäli tutkimusyksikön esittämästä yksilöidystä valmistujasuunnitelmasta toteutuu % saadaan suoritettavien tutkintojen ka. 2,6 2,9. Tavoite tulevalla kaudella on keskimäärin 2 tohtorintutkintoa vuosittain.

15 ! 1.13! Sopimusindikaattorit Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaiset, koko yliopistokentälle yhteiset tunnuslukutavoitteet ja niiden toteumat. Tavoitteet KuvA 2011 KuvA 2012 KuvA Tavoite* Alemmat korkeakoulututkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuvien vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) TAIY keskimäärin Tavoitteet KuvA KuvA KuvA tavoite Tavoite* 2016 Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,35 0,73 1 0,70 Yli 55 op. suorittaneiden osuus 45,0 45,0 60,0 30,0 Tohtorin tutkinnot / tutkijanuravaihe IV htv (prof.) 0,22 0,25 0,25 0,40 Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunta n/a n/a n/a 0,35 Kilpailtu tutkimusrahoitus / kokonaisrahoitus 1,4 0,9 0,5 2,0 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 1 vko) /opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,32 0,15 0,30 0,30 Opetus- ja tutkimushenkilökunta htv (ml. tuntiopetus) 34,7 39,7 Tutkijanuravaihe IV htv (professorit) 9,1 8,1 * Tavoite vahvistamatta Taideyliopiston hallituksessa. Esitetyt tunnusluvut poikkeavat vuosien toimintakertomuksessa esitetyistä luvuista, koska laskentamääritelmät ovat muuttuneet rahoitusmallin vaihtuessa. Talous Kuvataideakatemian tulot muodostuivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavasta yleisavustuksesta ja varsinaisen sekä sijoitustoiminnan tuotoista. Kuvataideakatemian kokonaisrahoitus vuonna 2012 oli ,55, ja siitä ministeriön perusrahoituksen osuus Kokonaisrahoituksesta täydentävää rahoitusta oli ,55 (5,63 %). Tuloslaskelmassa varsinaisen toiminnan tuotoissa näkyvät lisäksi Taiteen talon vuokratuotot ,58 (läpilaskutus). Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2892,86 koskevat Mikonkadun asunnosta hissinrakennusta varten Asunto-osakeyhtiö Vilholan lunastamia lisäneliöitä. Vuoden 2012 tulos oli ,66 ylijäämäinen. Kuvataideakatemian omavaraisuusaste on 84,05 % ja maksuvalmiusastetta kuvaava Quick Ratio 1,50. Kuvataideakatemian sijoituksia hoiti vuonna 2012 kilpailutuksen perusteella valittu varainhoitaja, joka on hoitanut sijoituksia täyden valtakirjavarainhoidon pohjalta. Sijoitustoiminta perustuu hallituksen hyväksymiin linjauksiin riskeistä ja eettisistä periaatteista.

16 ! 1.14! Merkittävimmät riskit Kuvataideakatemiassa on varauduttu vahinkoriskeihin vastuu- ja omaisuusvakuutuksin sekä omaisuussuojeluohjeen mukaisella vahingontorjunnan riskiarvioinnilla. Kuvataideakatemian toimitiloihin Taiteen talossa liittyy merkittäviä riskejä. Vuosien tilojen saneeraustyöt eivät ole poistaneet tilojen sisäilmaan liittyviä ongelmia. Sisäilman liittyvät oirekokemukset ja niistä tehdyt ilmoitukset ovat lisääntyneet. Laaja-alaisen sisäilmaryhmän toiminta tähtää ongelmakohtien määrittämiseen, riskiarvioon sekä korjaavien toimenpiteiden suunnittelun ja päättämiseen. Riskiarvion edellytyksenä on, että kiinteistön omistaja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy toteuttaa vastuulla olevat lisäselvitykset ja tilojen tutkimukset sekä saattaa tutkimustulokset ryhmän käyttöön. Laatutyö ja auditointi Hallitus käsitteli Laatutyön vuosisuunnitelmaa ja hyväksy painopisteet seuraavasti: - Laatutyössä huomioidaan auditointikierroksen tulokset - Perustutkintotavoitteisessa koulutuksessa painotetaan opiskelijoiden ohjaamista - Työhuoneopetusta kehitetään ja sen eri ulottavuuksia tehdään näkyväksi myös dokumentoiden - Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on opettaja-opiskelija suhdeluvun parantaminen - Tuntiopettajien rekrytointiprosessia ja asemaa yliopistoyhteisössä selkiytetään - Opetushenkilökunnan kohdalla vaalitaan mahdollisuutta itsenäiseen taiteellisen työskentelyyn - Päivittäisjohtamisen keinoin huolehditaan siitä, että tehdään yhdessä oikeita asioita - Laadunvarmistus kytketään aiempaa selkeämmin johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen Sovittiin, että laaditaan yksityiskohtainen ja mahdollisimman konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Tulevat näkymät Kuvataideakatemian toiminta itsenäisenä yliopistona ja omana oikeushenkilönä päättyi Yliopiston toiminta jatkuu Taideyliopiston akatemiana. Vuodelta 2012 laadittava tilinpäätös on itsenäisen Kuvataideakatemian viimeinen. Henkilöstökertomus Henkilötyövuosien määrä kasvoi toimintavuonna, kasvua oli opetushenkilöstön määrässä ja erityisesti sivutoimisen tuntiopetuksen määrässä. Kuvataideakatemiassa tehtiin vuonna 2012 yhteensä 78 henkilötyövuotta (htv), mikä oli 6,5 htv enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivutoimisen tuntiopetuksen osuus nousi 18,9 henkilötyövuoteen (2011: 15,2 htv; 2010: 13,1 htv). Tämä henkilötyövuosien kasvu vahvisti opetushenkilöstön asemaa suurimpana henkilöstöryhmänä: opettajat ja tutkijat 39,7 htv, opetuksen tekninen tukihenkilöstö 13,5 htv sekä muu henkilökunta 24,8 htv. Henkilöstön määrä ja rakenne Kuvataideakatemian opetustehtävät ovat edelleenkin aiemman yleisen linjauksen mukaisesti kaikki määräaikaisia. Määräaikaisen henkilökunnan osuus muusta henkilökunnasta on noussut edellisestä vuodesta.

17 ! 1.15! Osuutta nosti erityisesti Taideyliopistoprojektiin liittyvät tilapäiset tehtäväkuvien muutokset ja niihin liittyvät sijaisjärjestelyt palveluyksikössä. Vakinaisen opetushenkilökunnan keski-ikä on ollut kasvussa viime vuodet, vuonna 2012 se oli 48,6 vuotta; opetushenkilöstössä korkein keski-ikä oli professoreilla 53,2 vuotta. Myös muun henkilökunnan keski-ikä on noussut hieman, vuonna 2012 se oli 43,6 vuotta. Hallintohenkilökunnan keski-ikä 41,2 vuotta on kaikista matalin. Naisten osuus henkilökunnasta jatkaa edelleen kasvuaan: vuoden 2012 lopussa opetushenkilökunnasta oli 68 % (+ 6%) naisia, muusta henkilökunnasta vastaavasti 60 % (+ 3 %). Henkilöstön terveys ja hyvinvointi Työterveyspalveluita Kuvataideakatemialle tuottaa Suomen Terveystalo. Vuoden 2012 työterveyshuollon kustannukset olivat 34 k (2011: 30 k ; 2010: 21 k ). Tämä tarkoittaa 420 kustannuksia per palvelussuhde. Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä on viime vuosina kasvanut. Sairauspoissaolot henkilötyövuosina 2012 tekivät yhteensä 2 htv (2011: 1,6; 2010: 1,3) mikä on 2,6 % tehdyistä henkilötyövuosista. Sairauspoissaolojen kasvu liittyy oletettavasti Kuvataideakatemian Taiteen talon toimitilojen sisäilmaongelmiin, joiden selvittäminen ja korjaaminen kiinteistön omistajan toimesta on edelleen kesken. Henkilöstökoulutuksen kustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 20 k (2011: 16 k ; 2010: 23 k ). Koko henkilökunnalle on tarjolla pysyväisluonteisena koulutuksena sekä kieli- että itkoulutusta. Toimintavuonna keskityttiin esimieskoulutukseen ja järjestettiin kaikille palveluyksikön esimiehille yhteinen esimiesvalmennus, johon osallistui myös uusia esimiehiä Teatterikorkeakoulusta. Työhyvinvointia mitattiin osallistumalla Työeläkevakuutusyhtiö Varman yliopistojen yhteiseen työhyvinvointikyselyyn. Kyselyn keskiarvo nousi, osa-alueiden keskiarvo oli nyt 3,5 (vuonna ,2), joka oli hallituksen edellisenä vuonna asettama tavoite. Kyselyn kaikilla osa-alueilla tapahtui kehitystä, eniten esimiestyön, osaamisen, motivaation osa-alueilla. Kuitenkin edelleen alueita, jotka jäävät keskiarvon alapuolelle: oma työ, johtaminen, osaaminen. Keskeisenä painopisteenä työhyvinvoinnin kannalta on henkilöstön tukeminen edelleen jatkuvassa muutosvaiheessa ja Taideyliopiston hallinto- ja palveluorganisaation luomisessa. Esimiestyön kehittämistä jatketaan, painopisteinä erityisesti päivittäisjohtaminen ja varhaisen puuttumisen ja ota puheeksi mallien luominen ja käyttöönotto. Lisäksi erityistä huomiota täytyy kiinnittää edelleen kehityskeskustelukäytäntöihin sekä työhön perehdyttämisen menetelmiin. Opettajien tavoittamiseen panostetaan aiempaa laajemmin huomioiden myös tuntiopettajat. Taiteen talo sisäilmakysymyksen ratkaiseminen vaatii edelleen aktiivista ja kriittistä osallistumista mm. sisäilmaryhmän työskentelyyn ja toimintaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

18 !!! Kuvataideakatemia Sivu 2.1 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Avustustuotot , ,58 Vuokratuotot , ,53 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2 892, ,05 Muut tuotot , , , ,94 Kulut Henkilöstökulut , ,29 Poistot ja arvonalentumiset , ,96 Vuokrakulut , ,28 Toimitilakulut , ,15 Muut kulut , ,85 Tuotto-/kulujäämä , ,59 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korkotuotot , ,56 Myyntivoitot ,41 Muut sijoitustoiminnan tuotot 1 129,58 Kulut Korkokulut -825, ,19 Myyntitappiot , ,39 Muut rahoituskulut -140,90-90,15 Muut sijoitustoiminnan kulut , , , ,68 Tuotto-/kulujäämä , ,27 YLEISAVUSTUKSET Yliopistolain mukainen valtionrahoitus , ,00 Omakatteisten rahastojen muutos , ,02 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , , , ,26

19 !!! KUVATAIDEAKATEMIA Sivu 3.1 T A S E V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,00 Aineelliset hyödykkeet , ,98 Sijoitukset , ,34 Omakatteisten rahastojen varat , ,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset 2 935, ,94 Muut saamiset , ,27 Siirtosaamiset , , , ,18 Rahat ja pankkisaamiset , ,89 Vastaavaa yhteensä , ,80 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,19 Käyvän arvon rahasto , ,58 Omakatteiset rahastot , ,41 Muu oma pääoma Toimintapääoma , ,03 Edellisten tilikausien voitto , ,29 Tilikauden voitto , , , ,03 Oma pääoma yhteensä , ,05 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,75 Ostovelat , ,32 Muut velat , ,83 Siirtovelat , , , ,75 Vastattavaa yhteensä , ,80

20 !!! Kuvataideakatemia Sivu 4.1 Rahoituslaskelma euroa Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä Edelliseen sisältyvät poistot Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos Varsinaisen toiminnan rahavirta Saadut yleisavustukset Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit sijoituksiin Sijoitusten nettotuotot Omakatteisten rahastojen investointien rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman lisäys Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa Omakatteisten varojen muutos Rahavarojen muutos yhteensä