BL40A2600 Tuuli- ja aurinkovoimateknologia ja liiketoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL40A2600 Tuuli- ja aurinkovoimateknologia ja liiketoiminta"

Transkriptio

1

2 BL40A2600 Tuuli- ja aurinkovoimateknologia ja liiketoiminta Tuulivoima osana uusiutuvia energiajärjestelmiä

3 EU tavoite vuodelle % -20% 100% +20% Kasvihuonekaasut Energian käyttö Uusiutuvien osuus 8,5% Source; Matti Supponen, EU 3

4 Vähäpäästöinen yhteiskunta -50 % ei riitä, % tarvitaan Energy Technology Perspectives 2008, International Energy Agency

5 % Jäsenmaiden tavoitteet Source; Matti Supponen, EU Sw eden Latvia Finland Austria Portugal Denmark Estonia Slovenia Romania France Lithuania EU 27 Spain Germany Greece Italy Bulgaria Ireland Poland United Kingdom Netherlands Slovakia Belgium Cyprus Czech Republic Hungary Luxembourg 5 Malta

6 GWh EU:n komission käsitys uusiutuvien kehityksestä T =Liikenne Biofuel import Advanced biofuels Traditional biofuels Heating - Solar thermal and hot w ater Heating - Solid biomass (non-grid) Heat pumps Heating - Geothermal (grid) Heating - Biow aste (grid) Heating - Solid biomass (grid) Heating - Biogas (grid) Wind offshore H Wind onshore Tide & w ave = Lämpö Electricity - Solar thermal Maatuuli Merituuli Photovoltaics Electricity - Geothermal Electricity - Biow aste Electricity - Solid biomass Electricity - Biogas Hydro small-scale Biomassa E Hydro large-scale = Sähkö Vesivoima Source; Matti Supponen, EU 6

7 Sähkön ylijäämä- ja alijäämäalueet TWh TWh 20 TWh TWh Ylijäämä Alijäämä 40 Varasto Tuuliylijäämä Source; Matti Supponen, EU 7

8 Energiankulutus Suomessa vuonna % Energian loppukäyttö 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % BAU 2050 Visio Muut Kaukolämpö Sähkö o o o Energian kulutus vähentyy Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta 42 %:iin o osa sähköstä tuotetaan käyttöpaikan läheisyydessä Kaukolämmön osuus pysyy samana (10 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa pienentyy Source; Energiateollisuuden visio

9 Sähkön ja kaukolämmön tuotanto, ET:n visio 2050 Kaukolämmön tuotanto vuonna TWh/a Sähköenergian tuotanto vuonna 2050, TWh/a o vesivoima TWh o ydinvoima TWh o sähkön ja lämmön yhteistuotanto TWh o tuulivoima TWh o hajautettu pienimuotoinen sähköntuotanto 3 7 TWh o erillinen sähköntuotanto fossiilisilla polttoaineilla (yhteistuotantolaitosten yhteydessä) TWh Source; Energiateollisuuden visio

10 Sähkö ja kaukolämpö vs. energiatehokkuustavoitteet Päästöt vuonna 2050 o Sähkön tuotanto g/kwh ( g/kwh nykyisin) o Kaukolämmön tuotanto 25 g/kwh (220 g/kwh nykyisin) o Sähkön ja kaukolämmöntuotannon kokonaispäästöt 5-7 MtCO2/a (nykyisin MtCO2/a) Sähkö ja kaukolämpö korvaavat muuta energian käyttöä, vaikutukset päästöihin 12 MtCO2/a o lämmitys (öljy korvattu), -8 MtCO2/a o liikenne (suuri osa maaöljystä korvattu), -3 MtCO2/a o teollisuus, -1 MtCO2/a Source; Energiateollisuuden visio

11 250 % Sähkö ja kaukolämpö vs. energiatehokkuustavoitteet 200 % Sähkön käytön tehostuminen Rakentamisen tehostuminen Henkilöautoliikenteen sähköistyminen CO2-päästöt 150 % 100 % Uusiutuvat Ydinvoima 50 % 0 % BAU 2050 Visio CCS Sähkön ja kaukolämmön käyttö on tehokas tapa toteuttaa ilmastotavoitteita Energiankäytön tehostumisen ja tuotantorakenteen muutosten vaikutukset CO2-päästöihin. Kuvassa tarkastellut päästöt sisältävät sähkön ja kaukolämmön tuotannon, henkilöautoliikenteen sekä rakennusten lämmityksen polttoainekäytön CO2- päästöt (n. 66 % Suomen CO2-päästöistä) Source; Energiateollisuuden visio

12 Wind power economics and market integration 12

13 Tuulivoiman ominaisuuksia Puhdasta energiaa 2. Rajaton kapasiteetti 3.Polttoaine ilmaista 1. Tuotantoa ei voida kontrolloida; vaatii rinnalle nopeasti säädettävää säätövoimaa (esim. vesivoimaa) 2. Kalliit investoinnit; 1.4 M /MW. Merituuliinvestoinnit vielä kalliimpia -> tukiehtoiset investoinnit 3. Ympäristöhaitat; välkyntä, maisema, ääni tornin vieressä 4. Verkkovaikutukset 13

14 Source: EWEA,

15 Lähienergia Paikallinen sähköntuotanto; tuuli, aurinko, bio Pientuuli; heikko hyötysuhde (30-50 kwh/m 2 /a ), huollettavia osia, maston viritystä, merkitys jäänee vähäiseksi Tuulipuistot MW; hyvä hyötysuhde (750 kwh/m 2 /a), ympäristökysymykset, merkittävä lähienergialähde, suuria pääomia ja toimijoita Pienaurinko; kohtuullinen hyötysuhde (150 kwh/m 2 /a), huoleton, helppo asentaa, massavalmistus, hajautunut omistus suuri globaali potentiaali Bioenergia; huono hyötysuhde (0,5-1,0 kwh/m 2 /a), puuhaa ja touhua, Suomessa merkitystä, suuria ja pieniä yksiköitä, globaalisti haasteellinen 15 15

16 Tuulivoiman kustannusrakenne Esimerkki tuulivoiman kustannusrakenteesta; 3 MW tuulivoimala, pitoaika 20 a, korko 8 %, käyttöaika 97 %, sähköinen hyötysuhde 90 % Investointi 3*1,4 M = 4,2 M investoinnin annuiteetti = 0,10*4,2 M = 0,428 M /a huipputehon käyttöaika 2200 h/a vuotuinen tuotanto = 3*2200*0,97*0,9 MWh/a = 5762 MWh/a investointikustannus energiayksikköä kohti /MWh /5762 /MWh = 74,3 /MWh tasesähkökustannukset 2,0 /MWh siirtomaksut 0,7 /MWh Kustannusrakenne on erittäin voimakkaasti paikasta riippuvainen (investointi, tuulisuus) huolto- ja ylläpito kiinteistövero maavuokrat Yhteensä 10,0 /MWh 2,0 /MWh X /MWh 89 + X /MWh 16

17 Tuulivoiman kustannusrakenne Investointikustannukset sisältävät seuraavia osakustannuksia Tuulipuiston kehityskustannukset; Työ, asiantuntijalausunnot, kaavoitus, ymv. Turbiinien hankintahinta Tuulipuiston sisäinen sähköverkko Sähköverkon liittymismaksut 110 kv siirtojohto + 110/20 kv sähköasema Tuulipuiston perusinfra; maaperätutkimukset, perustukset, tiet, Rakentamisen aikainen projektointi; työt, valvonta, rahoitus Rahoituksen hankintakustannukset Kustannusrakenne on erittäin voimakkaasti paikasta riippuva 17

18 Fingrid grid liittymismaksut Source: Fingrid,

19 Tuulivoiman kustannusrakenne Esimerkki tuulivoiman kustannusrakenteesta; 3 MW tuulivoimala, pitoaika 20 a, korko 8 %, käyttöaika 97 %, sähköinen hyötysuhde 90 % Investointi 3*1,4 M = 4,2 M investoinnin annuiteetti = 0,10*4,2 M = 0,428 M /a huipputehon käyttöaika 2200 h/a vuotuinen tuotanto = 3*2200*0,97*0,9 MWh/a = 5762 MWh/a investointikustannus energiayksikköä kohti /MWh /5762 /MWh = tasesähkökustannukset siirtomaksut huolto- ja ylläpito kiinteistövero Yhteensä 74,3 /MWh 2,0 /MWh 0,7 /MWh 10,0 /MWh 2,0 /MWh 89,0 /MWh Sähkön markkinahinta on ollut viime vuosina /MWh ilman tukitoimia tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa 19

20 Price of electricity Elspot prices Realised spot prices: system price and area price for Finland /MWh Nasdaq OMX Commodities quotations for future system prices /MWh Source: Noordpool Spot, daily prices for Nordic markets Source: Finnish Energy Industries, Electricity market review

21 Tuulivoiman takuuhintajärjestelmä - syöttötariffi Tuulivoimainvestointeja ei toteudu laajassa mittakaavassa ilman yhteiskunnan tukitoimia tilanne on samankaltainen kaikkialla maailmassa. Tukitoimien tavoitteena on aikaansaada tuulivoimainvestointeja ja kiihdyttää teknologista ja taloudellista kehitystä siten, että lopulta tuulivoima on kilpailukykyinen tuote sähköenergiamarkkinoilla ilman tukitoimia. Suomessa valtioneuvosto ja eduskunta ovat asettaneet tavoitteen, jossa vuonna 2020 Suomessa sähköä tuotetaan 6 TWh/a tuulivoimalla. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2500 MVA uutta tuulivoimatuotantoa eli lähes 1000 uutta tuulivoimalaa. 21

22 Tuulivoiman takuuhintajärjestelmä - syöttötariffi Tuulivoiman syöttötariffin pääpiirteet uusille tuulivoimaloille, joiden teho on vähintään 500 kva voimalan sähkö syötetään sähköverkkoon ja siitä maksetaan takuuhinta 83,50 /MWh 12 vuoden ajan voimalaitoksen käyttöönotosta laskettuna. Aikajaksolla saakka maksetaan korotettua takuuhintaa 105,30 /MWh, kuitenkin enintään 3 vuoden ajan tuki maksetaan tuotantoyhtiölle takuuhinnan ja markkinasähkön 3 kuukauden keskihinnan erotuksena. Esimerkiksi, jos markkinasähkön (pörssin spot-hinta) keskihinta on ollut 50 /MWh, maksetaan tukena 33,50 /MWh (korotettu tuki 55,30 /MWh) tukea ei makseta siltä osin kuin markkinahinnan keskiarvo alittaa 30 /MWh (esim. jos 3 kk keskihinta on 20 /MWh, tuki on 83,5 30 = 53,5 /MWh) 22

23 Tuulivoiman takuuhintajärjestelmä - syöttötariffi Tuulivoiman syöttötariffin pääpiirteet takuuhinnan maksusta aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion talousarviosta (budjetista). Arvioidut kustannukset vuonna 2022 ovat noin 330 M /a (riippuu voimakkaasti sähkön markkinahinnasta) tuen piiriin hyväksytään enintään 2500 MVA tuulituotantoa Energiavirasto (EV) on vastuussa järjestelmän käyttöönoton valmistelusta ja käytännön toteutuksesta 23

24 Tuulivoima ja tasesähkö Tasesähkö Fingrid ylläpitää kansallisesti kulutuksen ja tuotannon tehotasapainoa osana tehotasapainon hallinta toteutetaan säätö- ja tasesähkömarkkinoita tehotasapainon ylläpito on sitä helpompaa mitä tarkemmin kulutus ja tuotanto pystytään ennakoimaan sähkötuottajan tasesähkö on erotus ennustetusta ja toteutuneesta tuotannosta, näin myös tuulisähkön tuottajalla tuottajan taloudellinen tulos paranee, jos tuottaja pystyy ennustamaan tuotantonsa hyvin. Tuulivoiman kohdalla tämä on erityisen tärkeää mutta samalla myös haasteellista Seuraavissa kalvoissa on kuvattu sähkön markkinahinnan muodostusta pörssissä sekä tasesähkömarkkinoiden toteutusta Suomessa 24

25 Tehotasapaino 25

26 Sähkökauppa Tukkusähkö- ja vähittäismyyntimarkkinat Asiakas G G G Tukkusähkö Markkinat; pörssi ja OTC-kauppa Vähittäismyynti Asiakas Asiakas Asiakas Asiakas G Sähkön hintataso määräytyy pääosin tukkusähkömarkkinoilla Asiakas = sähkönkäyttäjä G = sähkön tuottaja 26

27 Sähköpörssin (Nord Pool) markkinat/tuotteet Sähköjohdannaiset Fyysinen sähköpörssikauppa Tase- ja säätösähkökauppa Nord Pool/OTC Nord Pool EL-EX Systeemioperaattorit Futuurit Hinta Hinta Viikot Blokit Forwardit MW MW ¼-vuodet Vuodet Jatkuva kaupankäynti Elspotin Systeemihinta referenssihintana Selvitystoiminta ELSPOT-markkina Day-ahead Yksi päivittäinen kaupankäyntikierros 365 päivää vuodessa ELBAS-markkina Jatkuva-aikainen kaupankäynti 24 h/päivä 365 päivää vuodessa Säätösähkökauppa -- Epätaseiden korjaus Tasesähkökauppa -- Taloudellinen korvaus/ hyvitys tase-eroista 27

28 Nord Pool ELSPOT Tuote erilliset tunti- ja blokkituotteet 0.1 MWh:n kiinteä sähköntoimitus koskien seuraavan päivän toimitustunteja (12-36h kaupankäyntikierroksesta eteenpäin) Kaupankäyntimuoto suljettu huutokauppapörssi (markedskryss), tarjoukset tehdään tietämättä muiden osapuolien tarjouksia Kaupankäynti 7 pv/viikossa, 365 pv vuodessa Tarjousten teko kerran päivässä elektronisesti (EDIEL, internet) ehdollinen rajatarjous, samalle tunnille ostoa tai myyntiä blokkitarjous ja tuntitarjous Kaupankäyntikierros joka päivä klo yksi markkinahinta kaikille osapuolille 28

29 Spot-hinta eli systeemihinta Tarjonta Kysyntä Systeemihinta määritetään vuorokauden jokaiselle tunnille Vuorokautinen systeemihinta on kaikkien 24 tunnin systeemihinnan volyymipainottamaton keskiarvo 29

30 Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen KYSYNTÄ Muuttuvat tuotantokustannukset [ /M Wh] SYSTEEMIHINTA Ves ivoima TARJONTA Ydinvoima CHP Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiini TUOTANTO [TWh] VAIHTO 30

31 Price of electricity Elspot prices Realised spot prices: system price and area price for Finland /MWh Nasdaq OMX Commodities quotations for future system prices /MWh Source: Noordpool Spot, daily prices for Nordic markets Source: Finnish Energy Industries, Electricity market review

32 Valtakunnallisen sähkötaseen hallinta - tasesähkökauppa Jokaiselle tasevastaavalle (tuottajalle/myyjälle) määritetään erikseen Tuotantotase Kulutustase Tase kertoo suunnitellun ja toteutuneen toiminnan vastaavuuden, + tai merkkinen ero 32

33 Tuotantotase Tuotantotaseeseen lasketaan kuuluvaksi voimalaitoksen generaattori, joka on nimellisteholtaan 1 MVA tai sitä suurempi. Alle 1 MVA generaattorit lasketaan kuuluvaksi osaksi kulutustasetta ja käsitellään siellä kulutusta pienentävästi. Mikäli tasevastaava tuottaa vähemmän sähköä kun on suunnitellut tuottavansa eli toteutunut tuotanto on pienempi kuin kokonaistuotantosuunnitelma syntyy tuotantotaseeseen alijäämää, jonka kattamiseksi tasevastaava ostaa tasesähköä Fingridiltä. Vastaavasti mikäli tasevastaava tuottaa enemmän sähköä kun on suunnitellut tuottavansa eli toteutunut tuotanto on suurempi kuin kokonaistuotantosuunnitelma syntyy tuotantotaseeseen ylijäämää, eli tasevastaavan tasesähkön myyntiä Fingridille. Tuotantotaseen tasesähköön sovelletaan ns. kaksihintajärjestelmää eli tasesähkön osto- ja myyntihinnalle lasketaan oma hinta. Tuotantotaseen tasesähkölle ei kohdisteta volyymimaksua. 33

34 Kulutustase Tasevastaavan kulutustase muodostuu tasevastaavan kokonaistuotantosuunnitelmasta, kiinteistä kaupoista sekä toteutuneesta kulutuksesta. Kulutustaseen tasepoikkeama syntyy toteutuneen kulutuksen ja sähkönhankinnan (kiinteät kaupat, tuotantosuunnitelma) erotuksena seuraavasti: Mikäli tasevastaava kuluttaa enemmän sähköä kun on suunnitellut kuluttavansa, syntyy kulutustaseeseen alijäämää, jonka kattamiseksi tasevastaava ostaa tasesähköä Fingridiltä. Vastaavasti mikäli tasevastaava kuluttaa vähemmän sähköä kun on suunnitellut kuluttavansa, syntyy kulutustaseeseen ylijäämää, eli tasevastaavan tasesähkön myyntiä Fingridille. Kulutustaseen tasesähköön sovelletaan ns. yksihintajärjestelmää eli tasesähkön osto- ja myyntihinta on samansuuruinen. Kulutustaseen tasesähkölle kohdistetaan volyymimaksu. 34

35 Tasesähkön hintajärjestelmä Kaksihintajärjestelmässä (tuotantotase) tasesähkön ostolle ja myynnille lasketaan oma hinta. Tasesähkön myyntihinta: Fingridin tasevastaavalle myymän tuotantotaseen tasesähkön hinnaksi tulee tunnin ylössäätöhinta. Mikäli ylössäätöä ei ole tehty tai tunti on määritetty alassäätötunniksi, käytetään tuotantotaseen tasesähkön myyntihintana spothintaa (Elspot FIN). Tasesähkön ostohinta: Fingridin tasevastaavalta ostaman tuotantotaseen tasesähkön hinnaksi tulee tunnin alassäätöhinta. Mikäli alassäätöä ei ole tehty tai tunti on määritetty ylössäätötunniksi, käytetään tuotantotaseen tasesähkön ostohintana spothintaa (Elspot FIN). Perusmaksu 200 /kk, tuotantomaksu 0,035 /MWh Yksihintajärjestelmässä (kulutustase) tasesähkön osto- ja myyntihinnat ovat samansuuruiset. Tasesähkön hinnaksi tulee ylössäätötunnilla ylössäätöhinta ja alassäätötunnilla alassäätöhinta. Mikäli tunnilla ei ole tehty säätöjä, käytetään tasesähkön hintana spothintaa (Elspot FIN). Kulutusmaksu 0,075 /MWh Volyymimaksu 0,5 /MWh (tasesähkön määrästä) 35

36 Tasesähkön hintajärjestelmä Tuottaja, jonka poikkeama on tarvitun säädön suuntaan, maksaa jonka poikkeama auttaa säädön toteutuksessa, ei maksa 36

37 Valtakunnallisen sähkötaseen hallinta - tasesähkökauppa Hinta ( /MWh) Hinta ( /MWh) Ylössäätöhinta Tasesähkön myyntihinta, tuotantotase - MW + MW - MW + MW Alassäätöhinta Tasesähkön ostohinta, tuotantotase Säätösähkö Säätösähkön ja tasesähkön hinnan yhteys Tasesähkö 37

38 SPOT-hinta vs. säätö- ja tasesähkö SPOT-hinta Säätösähkön hinta 38

39 Wind power and Balancing power trade Balancing power of wind power producer is determined as the marginal between the forecasted (planned) production and realised production (similarly for all types of producers) Balancing power is always required, in practice it is impossible to end up in balanced situation between realised and planned production Wind power producer has to buy balancing service from balance provider, in Finland from Fingrid For balance provider, the easier is the balancing, the better are the forecasts for production and consumption Similarly for the wind power producer: The better are the production forecasts, the smaller is the error between planned and realised and the less producer has to buy balancing power Good forecasts reduce efficiently the costs due to balancing power! Forecasting is challenging but at the same time crucial both from the perspectives of the producer itself and the power system operator 39

40 Sources of balancing power Domestic hydro power, import/export and condensing power plants (steam turbines) Daily balancing (average): - Hydro 40 % - Scandinavian import 30 % - Condensing power plants 15 % - Other sources 15 % Source: Reima Päivinen, Fingrid,

41 Tuulivoimalat; verkkoliityntöjä roottori vaihde laatikko generaattori verkko U s I s kompensointikondensaattorit Oikosulkumoottori generaattorina (Squirrel cage induction generator) 41

42 roottori Kaksoissyötetty epätahtigeneraattori (Doubly fed wound rotor induction generator) vaihde laatikko epätahti generaattori U r Ir konvertteri verkko I c roottori tahtigeneraattori konvertteri verkko Taajuusmuuttajan kautta syötetty tahtigeneraattori (Syncronous generator and inverter) U s I s 42

43 Tuulivoiman verkkokoodit, perusteet tuulivoimalaitoksen samoin myös muiden voimalaitosten verkkoliitännälle ja voimalaitoksen käyttöominaisuuksille on laadittu sääntöjä eli ns. verkkokoodeja. verkkokoodien avulla pyritään varmistamaan voimalaitosten turvallinen luotettava tehokas koordinoitu käyttö osana sähköenergiajärjestelmää - Verkkoliitäntään liittyvien sääntöjen ymmärtäminen on välttämätöntä verkkoyhtiöiden, tuulivoimalatoimijan ja laitetoimittajien näkökulmasta 43 43

44 Verkkokoodit; Osapuolia 20 kv 110 kv Generation company 20 kv 20 kv Electricity Energy DSO Environment = Distribution system operator TSO = Transmission system operator 44 44

45 Tehotasapainon ylläpito tehovajeen tai ylituotannon seurauksena on nopeasti säädettävä tuotantoa ylös- tai alaspäin tarvitaan pyörivää hetkellistä reserviä jokainen voimalaitos osallistuu säätöön, jos taajuus poikkeaa nimellisestä 50 Hz 50 Hz Aika Taajuus Taajuus Taajuudesta riippuva kuorman Liike-energia pieneneminen Kuorma Nopea reservi (minuuttitasolla) Teho Hetkellinen reservi Hidas reservi (tuntitasolla) Aika 0 Sekunteja Minuutteja Tunteja 45 45

46 Tuulivoiman verkkokoodit, perusteet Tuulivoimalaitoksen verkkoliitännälle ja käyttöominaisuuksille on laadittu sääntöjä eli ns. verkkokoodeja. Koodien tavoitteena on turvata sähköenergiajärjestelmän toiminta erilaisissa käyttötilanteissa. Sähköjärjestelmän toimintavaatimuksia Voimalaitokselle asettava vaatimus Tehotasapaino normaalitilassa pätotehon asettelumahdollisuus Tehotasapaino häiriötilanteissa pätötehon automaattinen säätö taajuuden funktiona vaatimus pysyä verkossa tietty aika Jännitteen ylläpito jännitteen säätö/loistehon automaattinen säätö Hallittu saarekekäyttö saarekekäytön esto/vaatimukset Vikavirtasuojauksen selektiivinen toiminta yhteensopivuus verkon suojauksen kanssa Vikavirtasuojauksen nopea toiminta 46 46

47 Tuulivoiman verkkokoodit, perusteet Tuulivoimalaitoksen verkkoliitännän vaatimukset, kansanomainen tiivistys On tuettava kaikissa tilanteissa sähköenergiajärjestelmän tehotasapainon ylläpitoa On oltava ohjattavissa verkko-operaattorin toimesta On pysyttävä kiinni verkossa verkkohäiriöiden aikana ja kyettävä jatkamaan toimintaansa niiden selvittämisen jälkeen. On irrottauduttava verkosta, jos uhkana on jäädä osaksi muusta verkosta irrallista saareketta Ei saa haitata verkon suojauksen toimintaa eikä vaarantaa verkossa käytössä olevien pikajälleenkytkentöjen toimintaa 47 47

48 Tuulivoiman verkkokoodit Tuulivoimalaitoksen verkkoliitännän toimintavaatimukset Jänniterajat jatkuvassa tilassa Taajuusrajat jatkuvassa tilassa Pätötehon säätövaatimukset Loistehon säätövaatimukset Jännitesietoisuus häiriötilanteissa (FRT, Fault Ride Through) Nopeat jännitevaihtelut Harmoniset yliaallot Jälleenkytkennät Saarekekäyttö Verkkoliitynnän suojalaitteet Verkkokoodit ovat erilaiset eri maissa. Euroopassa tavoitteena on yhtenäistää koodisto. ENTSO E:n koodistosakin on erilaisia vaatimuksia eri maantieteellisille alueille Suomessa Fingridin määrittämät liitäntävaatimukset ovat voimassa yli 10 MVA tuulipuistoille 48 48

49 Muita vaatimuksia, Suomi Tuulipuiston yksiköt eivät saa pysähtyä yhtäaikaisesti suuren tuulennopeuden takia. Pysäytyksen tulee olla porrastettu Tuulipuiston kauko-ohjaus on oltava mahdollista ja mittausten tulee olla Fingridin käytettävissä Tuulivoimalan ja tuulipuiston simulointimalli tulee toimittaa Fingridille Erilliset kokeet liittymisvaatimusten täyttymisen testaamiseksi sovitaan Fingridin kanssa 49

50 Muita vaatimuksia, Suomi Kun tuulivoimapuiston teho 250 MVA, on liitettävä 400 kv verkkoon Kun tuulivoimapuiston teho 250 MVA, voidaan liittää 110 kv verkkoon. Verkon siirtokyky on tarkistettava Enintään 25 MVA tuulipuisto voidaan liittää harkiten suoraan 110 kv voimajohtoon haarajohdon pituus enintään puolet etäisyydestä lähimpään 110 kv johdon suojaavaan katkaisijaan + suuri joukko muita tapauskohtaisia ehtoja Yli 25 MVA tuulipuisto on liitettävä kytkinlaitoksen kautta 50

51 Kotitehtäviä 1. Tuulivoimalan teho on 3 MW. Tuulisuusolojen perusteella määritetty huipun käyttöaika on 2900 h/a. Korko on 6 % ja pitoaika 12 a. Laske tuulivoimalan investointikustannukset kustannukset/energiayksikkö ( /MWh) 2. Mitä muita kustannuksia on otettava huomioon tuulivoimalan taloudellista kannattavuutta laskettaessa. Kuinka suuria ne ovat? 3. Millä tavoin voidaan kiihdyttää tuulivoimainvestointeja 4. Mitkä ovat keskeisimmät haasteet tuulivoiman hyödyntämisessä osana sähköenergiajärjestelmää 5. Miksi tuulivoimalalle asetetaan verkkoliityntävaatimuksia. Poikkeavatko ne muille voimalaitoksille asetetuista vaatimuksista 51

52 References 1. Hallituksen esitys HE 152_2010 vp.pdf, 2. Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta /1396, (vaatii vielä Euroopan Unionin notifioinnin ennen voimaantuloa) 3. SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI; Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi, 4. ENTSO-E, Network Code on Requirements for Grid Connection applicable to all Generators (RfG), available: https://www.entsoe.eu/major-projects/network-codedevelopment/requirements-for-generators/ 5. ENTSO-E, Network Codes Mini Website: 6. Fingrid, Technical requirements for generators (Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset) 2013, available: lmätekniset%20vaatimukset%20vjv2013.pdf 7. Fingrid, Grid connection guidelines, available: 52

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Vuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot

Vuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot Vuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot Teknologiajohtaja Satu Helynen ForestEnergy2020 tukimusohjelman tutkijaseminaari 4.6.2012 12.6.2012 Satu Helynen 1 Sisältö Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkökauppa ja sähköpörssi Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkökauppa ja sähköpörssi Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähkökauppa ja sähköpörssi Jarmo Partanen Terminologiaa Kohde-etuus arvopaperit osakkeet finanssinstrumentit raaka-aineet sähkö metalli öljy maataloustuotteet elävät siat vilja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj 2 Mitä tasepalvelu on? Suunnittelua ja raportointia ennen käyttötuntia: tuotanto + hankinta = kulutus

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet täytettäessä Suomen uusiutuvan energian velvoitetta

Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet täytettäessä Suomen uusiutuvan energian velvoitetta Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet täytettäessä Suomen uusiutuvan energian velvoitetta Jari Ihonen, TkT Suomen tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry http://www.tuulivoimayhdistys.fi

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Reima Päivinen Fingrid Oyj Ajankohtaista Tasevastaavapäivä Reima Päivinen Fingrid Oyj Fingrid Oyj omistajat Osuudet osakkeista Osuudet äänivallasta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 5,4 % Suomen valtio 53,1 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA DIPLOMITYÖ TASEHALLINNAN KEHITTÄMINEN SUOMEN SÄHKÖMARKKINOILLA. Professori Jarmo Partanen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA DIPLOMITYÖ TASEHALLINNAN KEHITTÄMINEN SUOMEN SÄHKÖMARKKINOILLA. Professori Jarmo Partanen TEKNILLINEN TIEDEKUNTA LUT ENERGIA SÄHKÖTEKNIIKKA DIPLOMITYÖ TASEHALLINNAN KEHITTÄMINEN SUOMEN SÄHKÖMARKKINOILLA Työn tarkastajat: Professori Satu Viljainen Professori Jarmo Partanen Työn ohjaajat: Insinööri

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot