BL40A2600 Tuuli- ja aurinkovoimateknologia ja liiketoiminta
|
|
- Risto Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 BL40A2600 Tuuli- ja aurinkovoimateknologia ja liiketoiminta Tuulivoima osana uusiutuvia energiajärjestelmiä
3 EU tavoite vuodelle % -20% 100% +20% Kasvihuonekaasut Energian käyttö Uusiutuvien osuus 8,5% Source; Matti Supponen, EU 3
4 Vähäpäästöinen yhteiskunta -50 % ei riitä, % tarvitaan Energy Technology Perspectives 2008, International Energy Agency
5 % Jäsenmaiden tavoitteet Source; Matti Supponen, EU Sw eden Latvia Finland Austria Portugal Denmark Estonia Slovenia Romania France Lithuania EU 27 Spain Germany Greece Italy Bulgaria Ireland Poland United Kingdom Netherlands Slovakia Belgium Cyprus Czech Republic Hungary Luxembourg 5 Malta
6 GWh EU:n komission käsitys uusiutuvien kehityksestä T =Liikenne Biofuel import Advanced biofuels Traditional biofuels Heating - Solar thermal and hot w ater Heating - Solid biomass (non-grid) Heat pumps Heating - Geothermal (grid) Heating - Biow aste (grid) Heating - Solid biomass (grid) Heating - Biogas (grid) Wind offshore H Wind onshore Tide & w ave = Lämpö Electricity - Solar thermal Maatuuli Merituuli Photovoltaics Electricity - Geothermal Electricity - Biow aste Electricity - Solid biomass Electricity - Biogas Hydro small-scale Biomassa E Hydro large-scale = Sähkö Vesivoima Source; Matti Supponen, EU 6
7 Sähkön ylijäämä- ja alijäämäalueet TWh TWh 20 TWh TWh Ylijäämä Alijäämä 40 Varasto Tuuliylijäämä Source; Matti Supponen, EU 7
8 Energiankulutus Suomessa vuonna % Energian loppukäyttö 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % BAU 2050 Visio Muut Kaukolämpö Sähkö o o o Energian kulutus vähentyy Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta 42 %:iin o osa sähköstä tuotetaan käyttöpaikan läheisyydessä Kaukolämmön osuus pysyy samana (10 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa pienentyy Source; Energiateollisuuden visio
9 Sähkön ja kaukolämmön tuotanto, ET:n visio 2050 Kaukolämmön tuotanto vuonna TWh/a Sähköenergian tuotanto vuonna 2050, TWh/a o vesivoima TWh o ydinvoima TWh o sähkön ja lämmön yhteistuotanto TWh o tuulivoima TWh o hajautettu pienimuotoinen sähköntuotanto 3 7 TWh o erillinen sähköntuotanto fossiilisilla polttoaineilla (yhteistuotantolaitosten yhteydessä) TWh Source; Energiateollisuuden visio
10 Sähkö ja kaukolämpö vs. energiatehokkuustavoitteet Päästöt vuonna 2050 o Sähkön tuotanto g/kwh ( g/kwh nykyisin) o Kaukolämmön tuotanto 25 g/kwh (220 g/kwh nykyisin) o Sähkön ja kaukolämmöntuotannon kokonaispäästöt 5-7 MtCO2/a (nykyisin MtCO2/a) Sähkö ja kaukolämpö korvaavat muuta energian käyttöä, vaikutukset päästöihin 12 MtCO2/a o lämmitys (öljy korvattu), -8 MtCO2/a o liikenne (suuri osa maaöljystä korvattu), -3 MtCO2/a o teollisuus, -1 MtCO2/a Source; Energiateollisuuden visio
11 250 % Sähkö ja kaukolämpö vs. energiatehokkuustavoitteet 200 % Sähkön käytön tehostuminen Rakentamisen tehostuminen Henkilöautoliikenteen sähköistyminen CO2-päästöt 150 % 100 % Uusiutuvat Ydinvoima 50 % 0 % BAU 2050 Visio CCS Sähkön ja kaukolämmön käyttö on tehokas tapa toteuttaa ilmastotavoitteita Energiankäytön tehostumisen ja tuotantorakenteen muutosten vaikutukset CO2-päästöihin. Kuvassa tarkastellut päästöt sisältävät sähkön ja kaukolämmön tuotannon, henkilöautoliikenteen sekä rakennusten lämmityksen polttoainekäytön CO2- päästöt (n. 66 % Suomen CO2-päästöistä) Source; Energiateollisuuden visio
12 Wind power economics and market integration 12
13 Tuulivoiman ominaisuuksia Puhdasta energiaa 2. Rajaton kapasiteetti 3.Polttoaine ilmaista 1. Tuotantoa ei voida kontrolloida; vaatii rinnalle nopeasti säädettävää säätövoimaa (esim. vesivoimaa) 2. Kalliit investoinnit; 1.4 M /MW. Merituuliinvestoinnit vielä kalliimpia -> tukiehtoiset investoinnit 3. Ympäristöhaitat; välkyntä, maisema, ääni tornin vieressä 4. Verkkovaikutukset 13
14 Source: EWEA,
15 Lähienergia Paikallinen sähköntuotanto; tuuli, aurinko, bio Pientuuli; heikko hyötysuhde (30-50 kwh/m 2 /a ), huollettavia osia, maston viritystä, merkitys jäänee vähäiseksi Tuulipuistot MW; hyvä hyötysuhde (750 kwh/m 2 /a), ympäristökysymykset, merkittävä lähienergialähde, suuria pääomia ja toimijoita Pienaurinko; kohtuullinen hyötysuhde (150 kwh/m 2 /a), huoleton, helppo asentaa, massavalmistus, hajautunut omistus suuri globaali potentiaali Bioenergia; huono hyötysuhde (0,5-1,0 kwh/m 2 /a), puuhaa ja touhua, Suomessa merkitystä, suuria ja pieniä yksiköitä, globaalisti haasteellinen 15 15
16 Tuulivoiman kustannusrakenne Esimerkki tuulivoiman kustannusrakenteesta; 3 MW tuulivoimala, pitoaika 20 a, korko 8 %, käyttöaika 97 %, sähköinen hyötysuhde 90 % Investointi 3*1,4 M = 4,2 M investoinnin annuiteetti = 0,10*4,2 M = 0,428 M /a huipputehon käyttöaika 2200 h/a vuotuinen tuotanto = 3*2200*0,97*0,9 MWh/a = 5762 MWh/a investointikustannus energiayksikköä kohti /MWh /5762 /MWh = 74,3 /MWh tasesähkökustannukset 2,0 /MWh siirtomaksut 0,7 /MWh Kustannusrakenne on erittäin voimakkaasti paikasta riippuvainen (investointi, tuulisuus) huolto- ja ylläpito kiinteistövero maavuokrat Yhteensä 10,0 /MWh 2,0 /MWh X /MWh 89 + X /MWh 16
17 Tuulivoiman kustannusrakenne Investointikustannukset sisältävät seuraavia osakustannuksia Tuulipuiston kehityskustannukset; Työ, asiantuntijalausunnot, kaavoitus, ymv. Turbiinien hankintahinta Tuulipuiston sisäinen sähköverkko Sähköverkon liittymismaksut 110 kv siirtojohto + 110/20 kv sähköasema Tuulipuiston perusinfra; maaperätutkimukset, perustukset, tiet, Rakentamisen aikainen projektointi; työt, valvonta, rahoitus Rahoituksen hankintakustannukset Kustannusrakenne on erittäin voimakkaasti paikasta riippuva 17
18 Fingrid grid liittymismaksut Source: Fingrid,
19 Tuulivoiman kustannusrakenne Esimerkki tuulivoiman kustannusrakenteesta; 3 MW tuulivoimala, pitoaika 20 a, korko 8 %, käyttöaika 97 %, sähköinen hyötysuhde 90 % Investointi 3*1,4 M = 4,2 M investoinnin annuiteetti = 0,10*4,2 M = 0,428 M /a huipputehon käyttöaika 2200 h/a vuotuinen tuotanto = 3*2200*0,97*0,9 MWh/a = 5762 MWh/a investointikustannus energiayksikköä kohti /MWh /5762 /MWh = tasesähkökustannukset siirtomaksut huolto- ja ylläpito kiinteistövero Yhteensä 74,3 /MWh 2,0 /MWh 0,7 /MWh 10,0 /MWh 2,0 /MWh 89,0 /MWh Sähkön markkinahinta on ollut viime vuosina /MWh ilman tukitoimia tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa 19
20 Price of electricity Elspot prices Realised spot prices: system price and area price for Finland /MWh Nasdaq OMX Commodities quotations for future system prices /MWh Source: Noordpool Spot, daily prices for Nordic markets Source: Finnish Energy Industries, Electricity market review
21 Tuulivoiman takuuhintajärjestelmä - syöttötariffi Tuulivoimainvestointeja ei toteudu laajassa mittakaavassa ilman yhteiskunnan tukitoimia tilanne on samankaltainen kaikkialla maailmassa. Tukitoimien tavoitteena on aikaansaada tuulivoimainvestointeja ja kiihdyttää teknologista ja taloudellista kehitystä siten, että lopulta tuulivoima on kilpailukykyinen tuote sähköenergiamarkkinoilla ilman tukitoimia. Suomessa valtioneuvosto ja eduskunta ovat asettaneet tavoitteen, jossa vuonna 2020 Suomessa sähköä tuotetaan 6 TWh/a tuulivoimalla. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2500 MVA uutta tuulivoimatuotantoa eli lähes 1000 uutta tuulivoimalaa. 21
22 Tuulivoiman takuuhintajärjestelmä - syöttötariffi Tuulivoiman syöttötariffin pääpiirteet uusille tuulivoimaloille, joiden teho on vähintään 500 kva voimalan sähkö syötetään sähköverkkoon ja siitä maksetaan takuuhinta 83,50 /MWh 12 vuoden ajan voimalaitoksen käyttöönotosta laskettuna. Aikajaksolla saakka maksetaan korotettua takuuhintaa 105,30 /MWh, kuitenkin enintään 3 vuoden ajan tuki maksetaan tuotantoyhtiölle takuuhinnan ja markkinasähkön 3 kuukauden keskihinnan erotuksena. Esimerkiksi, jos markkinasähkön (pörssin spot-hinta) keskihinta on ollut 50 /MWh, maksetaan tukena 33,50 /MWh (korotettu tuki 55,30 /MWh) tukea ei makseta siltä osin kuin markkinahinnan keskiarvo alittaa 30 /MWh (esim. jos 3 kk keskihinta on 20 /MWh, tuki on 83,5 30 = 53,5 /MWh) 22
23 Tuulivoiman takuuhintajärjestelmä - syöttötariffi Tuulivoiman syöttötariffin pääpiirteet takuuhinnan maksusta aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion talousarviosta (budjetista). Arvioidut kustannukset vuonna 2022 ovat noin 330 M /a (riippuu voimakkaasti sähkön markkinahinnasta) tuen piiriin hyväksytään enintään 2500 MVA tuulituotantoa Energiavirasto (EV) on vastuussa järjestelmän käyttöönoton valmistelusta ja käytännön toteutuksesta 23
24 Tuulivoima ja tasesähkö Tasesähkö Fingrid ylläpitää kansallisesti kulutuksen ja tuotannon tehotasapainoa osana tehotasapainon hallinta toteutetaan säätö- ja tasesähkömarkkinoita tehotasapainon ylläpito on sitä helpompaa mitä tarkemmin kulutus ja tuotanto pystytään ennakoimaan sähkötuottajan tasesähkö on erotus ennustetusta ja toteutuneesta tuotannosta, näin myös tuulisähkön tuottajalla tuottajan taloudellinen tulos paranee, jos tuottaja pystyy ennustamaan tuotantonsa hyvin. Tuulivoiman kohdalla tämä on erityisen tärkeää mutta samalla myös haasteellista Seuraavissa kalvoissa on kuvattu sähkön markkinahinnan muodostusta pörssissä sekä tasesähkömarkkinoiden toteutusta Suomessa 24
25 Tehotasapaino 25
26 Sähkökauppa Tukkusähkö- ja vähittäismyyntimarkkinat Asiakas G G G Tukkusähkö Markkinat; pörssi ja OTC-kauppa Vähittäismyynti Asiakas Asiakas Asiakas Asiakas G Sähkön hintataso määräytyy pääosin tukkusähkömarkkinoilla Asiakas = sähkönkäyttäjä G = sähkön tuottaja 26
27 Sähköpörssin (Nord Pool) markkinat/tuotteet Sähköjohdannaiset Fyysinen sähköpörssikauppa Tase- ja säätösähkökauppa Nord Pool/OTC Nord Pool EL-EX Systeemioperaattorit Futuurit Hinta Hinta Viikot Blokit Forwardit MW MW ¼-vuodet Vuodet Jatkuva kaupankäynti Elspotin Systeemihinta referenssihintana Selvitystoiminta ELSPOT-markkina Day-ahead Yksi päivittäinen kaupankäyntikierros 365 päivää vuodessa ELBAS-markkina Jatkuva-aikainen kaupankäynti 24 h/päivä 365 päivää vuodessa Säätösähkökauppa -- Epätaseiden korjaus Tasesähkökauppa -- Taloudellinen korvaus/ hyvitys tase-eroista 27
28 Nord Pool ELSPOT Tuote erilliset tunti- ja blokkituotteet 0.1 MWh:n kiinteä sähköntoimitus koskien seuraavan päivän toimitustunteja (12-36h kaupankäyntikierroksesta eteenpäin) Kaupankäyntimuoto suljettu huutokauppapörssi (markedskryss), tarjoukset tehdään tietämättä muiden osapuolien tarjouksia Kaupankäynti 7 pv/viikossa, 365 pv vuodessa Tarjousten teko kerran päivässä elektronisesti (EDIEL, internet) ehdollinen rajatarjous, samalle tunnille ostoa tai myyntiä blokkitarjous ja tuntitarjous Kaupankäyntikierros joka päivä klo yksi markkinahinta kaikille osapuolille 28
29 Spot-hinta eli systeemihinta Tarjonta Kysyntä Systeemihinta määritetään vuorokauden jokaiselle tunnille Vuorokautinen systeemihinta on kaikkien 24 tunnin systeemihinnan volyymipainottamaton keskiarvo 29
30 Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen KYSYNTÄ Muuttuvat tuotantokustannukset [ /M Wh] SYSTEEMIHINTA Ves ivoima TARJONTA Ydinvoima CHP Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiini TUOTANTO [TWh] VAIHTO 30
31 Price of electricity Elspot prices Realised spot prices: system price and area price for Finland /MWh Nasdaq OMX Commodities quotations for future system prices /MWh Source: Noordpool Spot, daily prices for Nordic markets Source: Finnish Energy Industries, Electricity market review
32 Valtakunnallisen sähkötaseen hallinta - tasesähkökauppa Jokaiselle tasevastaavalle (tuottajalle/myyjälle) määritetään erikseen Tuotantotase Kulutustase Tase kertoo suunnitellun ja toteutuneen toiminnan vastaavuuden, + tai merkkinen ero 32
33 Tuotantotase Tuotantotaseeseen lasketaan kuuluvaksi voimalaitoksen generaattori, joka on nimellisteholtaan 1 MVA tai sitä suurempi. Alle 1 MVA generaattorit lasketaan kuuluvaksi osaksi kulutustasetta ja käsitellään siellä kulutusta pienentävästi. Mikäli tasevastaava tuottaa vähemmän sähköä kun on suunnitellut tuottavansa eli toteutunut tuotanto on pienempi kuin kokonaistuotantosuunnitelma syntyy tuotantotaseeseen alijäämää, jonka kattamiseksi tasevastaava ostaa tasesähköä Fingridiltä. Vastaavasti mikäli tasevastaava tuottaa enemmän sähköä kun on suunnitellut tuottavansa eli toteutunut tuotanto on suurempi kuin kokonaistuotantosuunnitelma syntyy tuotantotaseeseen ylijäämää, eli tasevastaavan tasesähkön myyntiä Fingridille. Tuotantotaseen tasesähköön sovelletaan ns. kaksihintajärjestelmää eli tasesähkön osto- ja myyntihinnalle lasketaan oma hinta. Tuotantotaseen tasesähkölle ei kohdisteta volyymimaksua. 33
34 Kulutustase Tasevastaavan kulutustase muodostuu tasevastaavan kokonaistuotantosuunnitelmasta, kiinteistä kaupoista sekä toteutuneesta kulutuksesta. Kulutustaseen tasepoikkeama syntyy toteutuneen kulutuksen ja sähkönhankinnan (kiinteät kaupat, tuotantosuunnitelma) erotuksena seuraavasti: Mikäli tasevastaava kuluttaa enemmän sähköä kun on suunnitellut kuluttavansa, syntyy kulutustaseeseen alijäämää, jonka kattamiseksi tasevastaava ostaa tasesähköä Fingridiltä. Vastaavasti mikäli tasevastaava kuluttaa vähemmän sähköä kun on suunnitellut kuluttavansa, syntyy kulutustaseeseen ylijäämää, eli tasevastaavan tasesähkön myyntiä Fingridille. Kulutustaseen tasesähköön sovelletaan ns. yksihintajärjestelmää eli tasesähkön osto- ja myyntihinta on samansuuruinen. Kulutustaseen tasesähkölle kohdistetaan volyymimaksu. 34
35 Tasesähkön hintajärjestelmä Kaksihintajärjestelmässä (tuotantotase) tasesähkön ostolle ja myynnille lasketaan oma hinta. Tasesähkön myyntihinta: Fingridin tasevastaavalle myymän tuotantotaseen tasesähkön hinnaksi tulee tunnin ylössäätöhinta. Mikäli ylössäätöä ei ole tehty tai tunti on määritetty alassäätötunniksi, käytetään tuotantotaseen tasesähkön myyntihintana spothintaa (Elspot FIN). Tasesähkön ostohinta: Fingridin tasevastaavalta ostaman tuotantotaseen tasesähkön hinnaksi tulee tunnin alassäätöhinta. Mikäli alassäätöä ei ole tehty tai tunti on määritetty ylössäätötunniksi, käytetään tuotantotaseen tasesähkön ostohintana spothintaa (Elspot FIN). Perusmaksu 200 /kk, tuotantomaksu 0,035 /MWh Yksihintajärjestelmässä (kulutustase) tasesähkön osto- ja myyntihinnat ovat samansuuruiset. Tasesähkön hinnaksi tulee ylössäätötunnilla ylössäätöhinta ja alassäätötunnilla alassäätöhinta. Mikäli tunnilla ei ole tehty säätöjä, käytetään tasesähkön hintana spothintaa (Elspot FIN). Kulutusmaksu 0,075 /MWh Volyymimaksu 0,5 /MWh (tasesähkön määrästä) 35
36 Tasesähkön hintajärjestelmä Tuottaja, jonka poikkeama on tarvitun säädön suuntaan, maksaa jonka poikkeama auttaa säädön toteutuksessa, ei maksa 36
37 Valtakunnallisen sähkötaseen hallinta - tasesähkökauppa Hinta ( /MWh) Hinta ( /MWh) Ylössäätöhinta Tasesähkön myyntihinta, tuotantotase - MW + MW - MW + MW Alassäätöhinta Tasesähkön ostohinta, tuotantotase Säätösähkö Säätösähkön ja tasesähkön hinnan yhteys Tasesähkö 37
38 SPOT-hinta vs. säätö- ja tasesähkö SPOT-hinta Säätösähkön hinta 38
39 Wind power and Balancing power trade Balancing power of wind power producer is determined as the marginal between the forecasted (planned) production and realised production (similarly for all types of producers) Balancing power is always required, in practice it is impossible to end up in balanced situation between realised and planned production Wind power producer has to buy balancing service from balance provider, in Finland from Fingrid For balance provider, the easier is the balancing, the better are the forecasts for production and consumption Similarly for the wind power producer: The better are the production forecasts, the smaller is the error between planned and realised and the less producer has to buy balancing power Good forecasts reduce efficiently the costs due to balancing power! Forecasting is challenging but at the same time crucial both from the perspectives of the producer itself and the power system operator 39
40 Sources of balancing power Domestic hydro power, import/export and condensing power plants (steam turbines) Daily balancing (average): - Hydro 40 % - Scandinavian import 30 % - Condensing power plants 15 % - Other sources 15 % Source: Reima Päivinen, Fingrid,
41 Tuulivoimalat; verkkoliityntöjä roottori vaihde laatikko generaattori verkko U s I s kompensointikondensaattorit Oikosulkumoottori generaattorina (Squirrel cage induction generator) 41
42 roottori Kaksoissyötetty epätahtigeneraattori (Doubly fed wound rotor induction generator) vaihde laatikko epätahti generaattori U r Ir konvertteri verkko I c roottori tahtigeneraattori konvertteri verkko Taajuusmuuttajan kautta syötetty tahtigeneraattori (Syncronous generator and inverter) U s I s 42
43 Tuulivoiman verkkokoodit, perusteet tuulivoimalaitoksen samoin myös muiden voimalaitosten verkkoliitännälle ja voimalaitoksen käyttöominaisuuksille on laadittu sääntöjä eli ns. verkkokoodeja. verkkokoodien avulla pyritään varmistamaan voimalaitosten turvallinen luotettava tehokas koordinoitu käyttö osana sähköenergiajärjestelmää - Verkkoliitäntään liittyvien sääntöjen ymmärtäminen on välttämätöntä verkkoyhtiöiden, tuulivoimalatoimijan ja laitetoimittajien näkökulmasta 43 43
44 Verkkokoodit; Osapuolia 20 kv 110 kv Generation company 20 kv 20 kv Electricity Energy DSO Environment = Distribution system operator TSO = Transmission system operator 44 44
45 Tehotasapainon ylläpito tehovajeen tai ylituotannon seurauksena on nopeasti säädettävä tuotantoa ylös- tai alaspäin tarvitaan pyörivää hetkellistä reserviä jokainen voimalaitos osallistuu säätöön, jos taajuus poikkeaa nimellisestä 50 Hz 50 Hz Aika Taajuus Taajuus Taajuudesta riippuva kuorman Liike-energia pieneneminen Kuorma Nopea reservi (minuuttitasolla) Teho Hetkellinen reservi Hidas reservi (tuntitasolla) Aika 0 Sekunteja Minuutteja Tunteja 45 45
46 Tuulivoiman verkkokoodit, perusteet Tuulivoimalaitoksen verkkoliitännälle ja käyttöominaisuuksille on laadittu sääntöjä eli ns. verkkokoodeja. Koodien tavoitteena on turvata sähköenergiajärjestelmän toiminta erilaisissa käyttötilanteissa. Sähköjärjestelmän toimintavaatimuksia Voimalaitokselle asettava vaatimus Tehotasapaino normaalitilassa pätotehon asettelumahdollisuus Tehotasapaino häiriötilanteissa pätötehon automaattinen säätö taajuuden funktiona vaatimus pysyä verkossa tietty aika Jännitteen ylläpito jännitteen säätö/loistehon automaattinen säätö Hallittu saarekekäyttö saarekekäytön esto/vaatimukset Vikavirtasuojauksen selektiivinen toiminta yhteensopivuus verkon suojauksen kanssa Vikavirtasuojauksen nopea toiminta 46 46
47 Tuulivoiman verkkokoodit, perusteet Tuulivoimalaitoksen verkkoliitännän vaatimukset, kansanomainen tiivistys On tuettava kaikissa tilanteissa sähköenergiajärjestelmän tehotasapainon ylläpitoa On oltava ohjattavissa verkko-operaattorin toimesta On pysyttävä kiinni verkossa verkkohäiriöiden aikana ja kyettävä jatkamaan toimintaansa niiden selvittämisen jälkeen. On irrottauduttava verkosta, jos uhkana on jäädä osaksi muusta verkosta irrallista saareketta Ei saa haitata verkon suojauksen toimintaa eikä vaarantaa verkossa käytössä olevien pikajälleenkytkentöjen toimintaa 47 47
48 Tuulivoiman verkkokoodit Tuulivoimalaitoksen verkkoliitännän toimintavaatimukset Jänniterajat jatkuvassa tilassa Taajuusrajat jatkuvassa tilassa Pätötehon säätövaatimukset Loistehon säätövaatimukset Jännitesietoisuus häiriötilanteissa (FRT, Fault Ride Through) Nopeat jännitevaihtelut Harmoniset yliaallot Jälleenkytkennät Saarekekäyttö Verkkoliitynnän suojalaitteet Verkkokoodit ovat erilaiset eri maissa. Euroopassa tavoitteena on yhtenäistää koodisto. ENTSO E:n koodistosakin on erilaisia vaatimuksia eri maantieteellisille alueille Suomessa Fingridin määrittämät liitäntävaatimukset ovat voimassa yli 10 MVA tuulipuistoille 48 48
49 Muita vaatimuksia, Suomi Tuulipuiston yksiköt eivät saa pysähtyä yhtäaikaisesti suuren tuulennopeuden takia. Pysäytyksen tulee olla porrastettu Tuulipuiston kauko-ohjaus on oltava mahdollista ja mittausten tulee olla Fingridin käytettävissä Tuulivoimalan ja tuulipuiston simulointimalli tulee toimittaa Fingridille Erilliset kokeet liittymisvaatimusten täyttymisen testaamiseksi sovitaan Fingridin kanssa 49
50 Muita vaatimuksia, Suomi Kun tuulivoimapuiston teho 250 MVA, on liitettävä 400 kv verkkoon Kun tuulivoimapuiston teho 250 MVA, voidaan liittää 110 kv verkkoon. Verkon siirtokyky on tarkistettava Enintään 25 MVA tuulipuisto voidaan liittää harkiten suoraan 110 kv voimajohtoon haarajohdon pituus enintään puolet etäisyydestä lähimpään 110 kv johdon suojaavaan katkaisijaan + suuri joukko muita tapauskohtaisia ehtoja Yli 25 MVA tuulipuisto on liitettävä kytkinlaitoksen kautta 50
51 Kotitehtäviä 1. Tuulivoimalan teho on 3 MW. Tuulisuusolojen perusteella määritetty huipun käyttöaika on 2900 h/a. Korko on 6 % ja pitoaika 12 a. Laske tuulivoimalan investointikustannukset kustannukset/energiayksikkö ( /MWh) 2. Mitä muita kustannuksia on otettava huomioon tuulivoimalan taloudellista kannattavuutta laskettaessa. Kuinka suuria ne ovat? 3. Millä tavoin voidaan kiihdyttää tuulivoimainvestointeja 4. Mitkä ovat keskeisimmät haasteet tuulivoiman hyödyntämisessä osana sähköenergiajärjestelmää 5. Miksi tuulivoimalalle asetetaan verkkoliityntävaatimuksia. Poikkeavatko ne muille voimalaitoksille asetetuista vaatimuksista 51
52 References 1. Hallituksen esitys HE 152_2010 vp.pdf, 2. Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta /1396, (vaatii vielä Euroopan Unionin notifioinnin ennen voimaantuloa) 3. SYÖTTÖTARIFFITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI; Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi, 4. ENTSO-E, Network Code on Requirements for Grid Connection applicable to all Generators (RfG), available: 5. ENTSO-E, Network Codes Mini Website: 6. Fingrid, Technical requirements for generators (Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset) 2013, available: lmätekniset%20vaatimukset%20vjv2013.pdf 7. Fingrid, Grid connection guidelines, available: 52
BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotTasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet
1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotSähkön hinta ja toimitusvarmuus
Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotUusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista
Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen
LisätiedotSuomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo
Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotSuomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia
Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotSuomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotRaportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen
1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden
LisätiedotAjankohtaista Fingridistä
1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotSähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotSmart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment
Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotKVS2008. Pertti Kuronen
Pertti Kuronen 15.3.2007 1 Pertti Kuronen 15.3.2007 Tariffirakenne ja alustava hintataso KVS2005 toteutuminen KVS2008 lähtökohdat tariffirakenne alustava hintataso alustavat yksikköhinnat 2 Pertti Kuronen
LisätiedotVuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot
Vuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot Teknologiajohtaja Satu Helynen ForestEnergy2020 tukimusohjelman tutkijaseminaari 4.6.2012 12.6.2012 Satu Helynen 1 Sisältö Uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet
6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotSähkömarkkinatiedon läpinäkyvyys eurooppalainen lainsäädäntö valmis. Markkinatoimikunta Katja Lipponen
Sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyys eurooppalainen lainsäädäntö valmis Markkinatoimikunta 3.10.2013 Katja Lipponen Commission Regulation (EU) No 543/2013 of 14 June 2013 on submission and publication of data
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotTasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen
1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotMihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat
Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Energiapäivä 5.2.2013 Johtava asiantuntija 1 UE direktiivin sisältö Kokonaistavoitteet kulutuksesta keskimäärin +11,5 % Isot maat
LisätiedotEnergia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotFingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä
Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotSähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi
Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkökauppa ja sähköpörssi Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähkökauppa ja sähköpörssi Jarmo Partanen Terminologiaa Kohde-etuus arvopaperit osakkeet finanssinstrumentit raaka-aineet sähkö metalli öljy maataloustuotteet elävät siat vilja
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotMetsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO
Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi
LisätiedotJukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotLuku 3 Sähkömarkkinat
Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut
LisätiedotTasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE
Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTaloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems)
1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 18: Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotStorages in energy systems
Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotTuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
Lisätiedot