Suuntaviivoja rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon

Transkriptio

1 Parviainen Jarno Suuntaviivoja rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisoinnille Virva -hankkeen väliraportti Helsinki 2016

2 Sisältö 1 Väliraportin tarkoitus Selvityksen aineisto Rakennusvalvonnan tehtävät Verkostoanalyysi ja johtopäätökset rakennusvalvonnasta Ympäristönsuojelun tehtävät Verkostoanalyysi ja johtopäätökset ympäristönsuojelusta Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Verkostoanalyysi ja johtopäätökset ympäristöterveydenhuollosta Yhteistyön toistuvuus ja laatu Viranhaltijoiden näkemyksiä toiminnan järjestämisestä Väliraportin suuntaviivoja jatkovalmistelulle Delrapport om riktlinjer för den fortsatta planeringen...63 Liite 1. Toimialojen tehtävien hoitamisen yhteistyötarpeita kokoluokittain tarkasteltuna ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2016 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 1 Väliraportin tarkoitus Tämä selvitys on valtioneuvoston tutkimusrahoituksella toteutettavan Virva-hankeen väliraportti. Hankkeen tarkoituksena on esittää ratkaisumalleja ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja ympäristöterveydenhuollon nykyistä tehokkaammaksi organisoimiseksi. Selvityksen toteuttaja on Kuntaliitto yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Toteuttamissuunnitelman mukaisesti väliraportti valmistuu vuoden 2016 alussa ja loppuraportti vuoden 2016 lopussa. Selvityksen laadintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa edustettuina on YM, STM, MMM ja TEM sekä Kuntaliitto Tässä väliraportissa keskitytään syksyllä 2015 kerätyn kyselyaineiston analyysiin. Väliraportointia varten ohjausryhmä päätti toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten myötä (aluehallintouudistus) rajata väliraportoinnissa tarkasteltavaa kyselyn tuottamaa aineistoa, jotta alustavia tuloksia saadaan jo alkuvuodesta 2016 päätöksenteon tueksi. Aineiston rajaus tehtiin ohjausryhmän jäsenten toimesta. Kyselyaineiston tulokset eivät vielä sinällään vastaa kokonaan tutkimushankkeen tutkimuskysymykseen kokonaisuuden kannalta optimaalisista ratkaisuista ja kullekin toimialalle parhaasta organisoitumisesta. Väliraportissa on pyritty raportoimaan niitä asioita, jotka ovat ajankohtaisen päätöksenteon kannalta olennaisimpia - tuottamaan suuntaviivoja toimialojen organisoimisen jatkovalmistelulle. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Alue- ja maakuntahallintoa sekä kuntia koskevat uudistukset Pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteita aluehallinnon uudistamisesta ja tulevaisuuden kunnista. Hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta tehdään erillinen päätös. Sen mukaisesti hallitus teki linjauksen aluejaon perusteista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen askelmerkeistä sekä itsehallintoalueiden perustamisesta. Uudistukseen liittyen selvitysmies Lauri Tarasti laati esityksen itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Tarastin selvitys valmistui

4 Tarastin esitykset eivät ole olleet vastaajien tiedossa kyselyn aikana, ja tämän raportin johtopäätökset perustuvat vain kyselyssä saatuihin vastauksiin. Hallituksen linjaus itsehallintoalueiden aluerajauksista oli vastaajien tiedossa, koska kysely lähti vastaajille Tulevaisuuden kunta hankkeessa, jonka valtiovarainministeriö asetti loppuvuodesta 2015, tavoitteena on määritellä parlamentaarisen valmistelun pohjalta visio tulevaisuuden kunnasta Hankkeen toimikausi kattaa koko vaalikauden ja myös siinä käsitellään tämän selvityksen toimialojen organisointia. 1.1 Selvityksen aineisto Selvityksen aineisto perustuu sähköiseen kyselyyn, jonka kohderyhmänä olivat kaikki Manner-Suomen viranhaltijat rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta ja ympäristöterveydenhuollosta. Kyselyn päätarkoitus oli selvittää tehtävätasolla viranomaisten yhteistyötarpeita muiden toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi tiedusteltiin yhteistyön laatuun liittyviä tekijöitä sekä näkemyksiä viranomaistoimintojen järjestämisestä. Suoria yhteystietoja oli käytettävissä vajaa 700 kappaletta, joista osa oli yleisiä palvelusähköposteja. Kyselyn vastaanottajia pyydettiin jakamaan kyselyä vastaavissa tehtävissä toimiville henkilöille. Kyselyyn oli aikaa vastata noin kaksi viikkoa, ja kyselystä muistutettiin vastaajia kaksi kertaa. Tämän lisäksi kyselyä oli markkinoitu ennakkoon ja kyselyn aikana mahdollisia vastaajia kannustettiin vastaamaan myös muiden sähköpostilistojen välityksellä. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 714 vastausta. Kokonaisuutena, perustuen osittain arvioon viranhaltioiden kokonaismäärästä, kyselyyn vastasi yhteensä vajaa kolmannes kaikista kyselyn kohderyhmänä olevien toimialojen viranhaltijoista. Kaikilta toimialoilta saatiin vastauksia melko tasaisesti. Ympäristönsuojelusta ja ympäristöterveydenhuollosta vastauksia tuli hiukan vähemmän kuin rakennusvalvonnasta, mutta ne ovat myös rakennusvalvontaa pienempiä toimialoja. Kaikista vastaajista 35 prosenttia oli johtavassa asemassa ja 65 prosenttia työntekijöitä. Osaa tehtävistä on tarkasteltu myös tehtävästä vastaavan viranomaisyksikön kokoluokan mukaan suhteessa toimialojen tärkeimpiin yhteistyötahoihin (Liite 1.). Ympäristöterveydenhuollon kohdalla kokoluokittaisessa tarkastelussa on yhdistetty pienimmät luokat, koska pienimpiä luokkia ei juuri ole toisin kuin rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kohdalla kokoluokittainen tarkastelu on tehty jokaisen tehtävän kohdalla suhteessa samoihin muihin toimijoihin, koska yhteistyösuunnat ovat tehtävästä riippumatta pääosin samansuuntaiset. Ympäristöterveydenhuollon kohdalla on tehty valikointia siinä, mitkä toimijat otetaan huomioon kokoluokittaisessa tarkastelussa, koska yhteistyösuunnat vaihtelevat huomattavasti tehtävästä riippuen. 4

5 Kyselyn vastaajat toimialoittain ja kuntakokoluokittain (N=702) Ympäristöterveydenhuolto (N=215) Ympäristönsuojelu (N=238) alle Rakennusvalvonta (N=249) 0 % 50 % 100 % Kuva 1. Tietoja kyselyn vastaajista 5

6 2 Rakennusvalvonnan tehtävät Vastaajille esitettiin seuraava kysymys, johon pyydettiin vastaamaan tehtävittäin. Arvioi kuinka tärkeätä rakennusvalvonnan kunkin tehtävän hoidon kannalta yhteistyö on luettelossa esitettyjen toimialojen kanssa? Tässä yhteistyöllä tarkoitettiin: - Asiantuntemuksen, ohjauksen tai neuvonnan antamista tai saamista - Lausuntojen tai kommenttien antamista tai pyytämistä - Osallistumista yhteiseen valmisteluun 1. ohjeiden laatiminen ja yleinen neuvonta 2. rakennuslupien käsittely 3. rakennustyön aikainen valvonta 4. toimenpidelupien ja ilmoitusten käsittely 5. maisematyölupien käsittely 6. purkamislupien käsittely 7. jatkuva valvonta 8. suunnittelutarvehakemusten käsittely 9. poikkeamishakemusten käsittely 10. osallistuminen kaavojen valmisteluu ja lausunnot muille viranomaisille 11. korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen Vastaajien määrä = 248 Eos Tehtävää kohden =

7 Ohjeiden laatiminen ja yleinen neuvonta (N=239, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Palo- ja pelastustoimi Ympäristönsuojelu Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ely-keskus Ympäristöterveydenhuolto Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Jätehuoltoviranomainen Maakuntaliitto Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kuva 2. Rakennusvalvonta: ohjeiden laatiminen ja yleinen neuvonta Rakennusvalvonnan viranhaltijat kokevat, että ohjeiden laatimisessa ja yleisessä neuvonnassa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita tehtävän hoitamiselle ovat kaavoitus sekä palo- ja pelastustoimi. Erittäin tärkeänä näitä toimialoja pitää noin puolet rakennustarkastajista. Ympäristönsuojelu ja kunnallistekniikka ovat myös tärkeitä yhteistyötahoja, noin 60 prosenttia vastaajista pitää vähintään tärkeänä yhteistyötä näiden toimialojen kanssa ohjeiden laatimisessa ja yleisessä neuvonnassa. ELY-keskuksen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi kokee noin puolet vastaajista. Vähiten tärkeäksi yhteistyö koetaan perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimi, maaseutuviranomaisen ja maakuntaliiton kanssa. (70 prosenttia vastaajista kokee yhteistyön ei lainkaan tärkeäksi tai ei kovin tärkeäksi näiden tahojen kanssa). 7

8 Rakennuslupien käsittely (N=237, Eos poistettu) Palo- ja pelastustoimi Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Ely-keskus Jätehuoltoviranomainen Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maaseutuviranomainen Maakuntaliitto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 3. Rakennusvalvonta: rakennuslupien käsittely 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Rakennuslupien käsittelyssä rakennusvalvonnan tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi koetaan vastaavat tahot kuin ohjeiden laadinnassa ja yleisessä neuvonnassa. Tärkeimmät tahot ovat palo- ja pelastustoimi ja kunnan kaavoitus. Seuraavaksi tärkeimmät yhteistyötahot ovat kuntatekniikka ja ympäristönsuojelu. Vähintään tärkeänä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon ja ELY-keskuksen kanssa pitää noin kolmannes vastaajista, kun vastaavasti ohjeiden laadinnassa vastaava luku oli noin 50 prosenttia. Vähiten tärkeää yhteistyö on perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen, maaseutuviranomaisen ja maakuntaliiton kanssa. Näiden toimijoiden kanssa yhteistyö koetaan myös vähemmän tärkeäksi rakennuslupien käsittelyssä kuin ohjeiden laadinnassa ja yleisessä neuvonnassa. 8

9 Rakennustyön aikainen valvonta (N=238, Eos poistettu) Palo- ja pelastustoimi Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Jätehuoltoviranomainen Ely-keskus Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maaseutuviranomainen Perusterveydenhuolto Maakuntaliitto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 4. Rakennusvalvonta: rakennustyön aikainen valvonta 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Rakennustyön aikaisessa valvonnassa rakennusvalvonnan kolme tärkeintä yhteistyötahoa ovat vastaajien näkemyksen mukaan palo- ja pelastustoimi, kuntatekniikka sekä ympäristönsuojelu. Palo- ja pelastustoimen kanssa yhteistyö arvioidaan vähintään tärkeäksi 70 prosentissa vastauksista kun vastaava luku on kuntatekniikan kohdalla noin 40 prosenttia ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon osalta noin 25 prosenttia. Lukuun ottamatta palo- ja pelastustoimea yhteistyön tarve on yleisesti pienempi kuin esimerkiksi rakennuslupien käsittelyssä. Yhteistyötä ELY-keskuksen, kunnan strategisen johdon, perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen, maaseutuviranomaisen ja maakuntaliiton kanssa ei koeta tärkeäksi. 9

10 Toimenpidelupien ja ilmoituksien käsittely (N=237, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Palo- ja pelastustoimi Ympäristönsuojelu Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Ely-keskus Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maaseutuviranomainen Perusterveydenhuolto Maakuntaliitto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kuva 5. Rakennusvalvonta: toimenpidelupien ja ilmoituksien käsittely Toimenpidelupien käsittelyssä toistuu näkemys samoista tärkeistä yhteistyötahoista kuin pääosassa muitakin rakennusvalvonnan tehtäviä. Kaavoitus sekä palo- ja pelastustoimi ovat noin 40 prosentissa vastauksista vähintään tärkeitä yhteistyötahoja. Seuraavaksi tärkeimmät yhteistyötahot ovat ympäristönsuojelu ja kunnallistekniikka, noin 30 prosenttia vastaajista pitää yhteistyötä vähintään tärkeänä näiden tahojen kanssa. Ympäristöterveydenhuoltoa ja jätehuoltoviranomaista pitää jossain määrin tärkeänä yhteistyökumppanina noin kolmannes vastaajista. Vähiten tärkeänä yhteistyötä pidetään perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen, maaseutuviranomaisen ja maakuntaliiton kanssa. 10

11 Maisematyölupien käsittely (N=228, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ympäristönsuojelu Ely-keskus Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Palo- ja pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maaseutuviranomainen Maakuntaliitto Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 6. Rakennusvalvonta: maisematyölupien käsittely 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Maisematyölupien käsittelyssä rakennusvalvonnan tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi koetaan kaavoitus ja ympäristönsuojelu. Näiden toimialojen kanssa vähintään tärkeänä yhteistyötä pitävät noin puolet vastaajista. Ei lainkaan tärkeänä näitä toimijaoloja pitää vain 5 prosenttia vastaajista. Melko tärkeänä pidetään myös yhteistyötä kuntatekniikan ja ELY-keskuksen kanssa. Loppujen toimialojen kanssa yhteistyön tarpeellisuus koetaan vain harvoin edes melko tärkeäksi (alle 25 prosenttia vastaajista). 11

12 Purkamislupien käsittely (N=240, eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ely-keskus Ympäristönsuojelu Jätehuoltoviranomainen Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puis-tot/ylläpito) Palo- ja pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maakuntaliitto Maaseutuviranomainen Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 7. Rakennusvalvonta: purkamislupien käsittely 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Purkamislupien käsittelyssä rakennusvalvonnan tärkeimmäksi kumppaniksi koetaan kunnan kaavoitus. Vastaajista noin 60 prosenttia pitää kaavoitusta vähintään tärkeänä ja 30 prosenttia erittäin tärkeänä yhteistyötahoja. Hiukan vähemmän tärkeä yhteistyötaho on ELY-keskus. Seuraavaksi tärkeimmät yhteistyötahot ovat ympäristönsuojelu ja jätehuolto. Vähiten tärkeänä yhteistyötä pidetään perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen, maaseutuviranomaisen ja maakuntaliiton kanssa. 12

13 Jatkuva valvonta (Luvattoman rakentamisen valvonta ja rakennetun ympäristön hoidon valvonta, N=232, Eos poistettu) Ympäristönsuojelu Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Palo- ja pelastustoimi Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puis-tot/ylläpito) Ympäristöterveydenhuolto Ely-keskus Jätehuoltoviranomainen Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) maaseutuviranomainen Maakuntaliitto Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 8. Rakennusvalvonta: jatkuva valvonta 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Jatkuvassa valvonnassa rakennusvalvonnan tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi koetaan ympäristönsuojelu ja kaavoitus. Näiden osalta yhteistyötä pitää vähintään tärkeänä noin 40 prosenttia vastaajista. Myös palo- ja pelastustoimi sekä kuntatekniikka koetaan jossain määrin tärkeiksi yhteistyötahoiksi jatkuvassa valvonnassa. Pääosin muut toimialat kuin ympäristönsuojelu ja kaavoitus eivät ole erityisen tärkeitä rakennusvalvonnan yhteistyötahoja jatkuvan valvonnan hoidon osalta. 13

14 Suunnittelutarvehakemusten käsittely (N=207, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ely-keskus Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja Ympäristönsuojelu Palo- ja pelastustoimi Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Maakuntaliitto Maaseutuviranomainen Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 9. Rakennusvalvonta: suunnittelutarvehakemusten käsittely Suunnittelutarvehakemusten käsittelyssä vastaajat kokevat kaavoituksen poikkeuksellisen tärkeäksi yhteistyötahoksi verrattuna muihin rakennusvalvonnan tehtäviin. Yli puolet vastaajista pitää tätä yhteistyötä erittäin tärkeänä ja vain muutama prosentti vastaajista kokee, että yhteistyö ei olisi millään tavoin tärkeää. Loput tärkeimmät yhteistyötahot ovat ELY-keskus, kuntatekniikka ja ympäristönsuojelu. Melko tärkeäksi tai tätä tärkeämmäksi yhteistyö koetaan myös noin 50 prosentissa vastauksista palo- ja pelastustoimen sekä kunnan strategisen johdon kanssa. Vähiten yhteistyöllä on merkitystä perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen, maaseutuviranomaisen ja maakuntaliiton kanssa. 14

15 Poikkeamishakemusten käsittely (N=210, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ely-keskus Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puis-tot/ylläpito) Ympäristönsuojelu Palo- ja pelastustoimi Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Maakuntaliitto Maaseutuviranomainen Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 10. Rakennusvalvonta: poikkeamishakemusten käsittely 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Poikkeamishakemusten käsittelyssä rakennusvalvonnan yhteistyötarpeet ovat lähes identtiset suunnittelutarvehakemusten käsittelyn kanssa. Erityisesti korostuu yhteys kaavoitukseen. 15

16 Osallistuminen kaavojen valmisteluun ja lausunnot muille viranomaisille rakentamiseen liittyen (N=220, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ely-keskus Ympäristönsuojelu Palo- ja pelastustoimi Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ympäristöterveydenhuolto Maakuntaliitto Jätehuoltoviranomainen Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 11. Rakennusvalvonta: osallistuminen kaavojen valmisteluun ja lausunnot muille viranomaisille rakentamiseen liittyen. Osallistuminen kaavojen valmisteluun on osa rakennusvalvonnan sujuvaa lupamenettelyä. Ei ole siten yllättävää, että 65 prosenttia vastaajista pitää erittäin tärkeänä yhteystyötä kaavojen valmistelussa kaavoituksen kanssa. Vähintään tärkeänä vastaajista noin 60 prosenttia pitää myös yhteistyötä kunnallistekniikan ja ELY-keskuksen kanssa kaavojen valmistelussa. Ympäristönsuojelu ja palo- ja pelastustoimi ovat myös tärkeitä yhteistyötahoja. Vähiten yhteistyöllä on merkitystä kaavojen valmistelussa maaseutuviranomaisen, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä perusterveydenhuollon kanssa. 16

17 Korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen (N=201, Eos poistettu) Palo- ja pelastustoimi Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristöterveydenhuolto Perusterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ely-keskus Jätehuoltoviranomainen Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Maakuntaliitto Kuva 12. Rakennusvalvonta: korjaus- ja energia-avustukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Korjaus- ja energia-avustusten myöntämisessä tärkeitä yhteistyötahoja ei vastausten perusteella juuri ole. On kuitenkin huomattava, että yhteistyötahoina ei ollut mahdollista valita asuntotoimea tai asuntorahoitusta. 2.1 Verkostoanalyysi ja johtopäätökset rakennusvalvonnasta Rakennusvalvonnan tehtävien hoitaminen on vahvasti sidoksissa toimimiseen yhteistyössä kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämisen kanssa. Myös palo- ja pelastustoimi korostuu tärkeänä yhteistyötahona. Muita tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat rakennusvalvonnan näkökulmasta ympäristönsuojelu, kuntatekniikka ja ELY-keskus. Heikoimpia rakennusvalvonnan yhteydet ovat perusterveydenhuoltoon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimeen, maaseutuviranomaiseen, kuten myös jätehuoltoviranomaiseen ja maakuntaliittoon. Hyvin yleisellä tasolla voidaan rakennusvalvonnasta vastaavan yksikön koon perusteella todeta, että yhteistyötarve ELY-keskuksen kanssa kasvaa rakennusvalvontayksikön koon pienentyessä. Myös yhteistyötarve kaavoituksen kanssa kasvaa, kun rakennus- 17

18 valvontayksikön koko pienenee. Tämä ei päde kuitenkaan alle 6000 asukkaan yksiköissä, mikä johtunee siitä, että näissä kunnissa ei välttämättä ole kaavoitustoimea. 18

19 Kuva 13. Rakennusvalvonnan tehtävien yhteistyösuunnat (Mitä paksumpi viiva, sitä tärkeämmäksi yhteistyö koetaan asianomaisen tehtävän hoidossa). Verkostokuvan on laatinut tutkija Patrik Nordin Tampereen yliopistosta kyselyaineistoon perustuen. 19

20 3 Ympäristönsuojelun tehtävät Vastaajille esitettiin seuraava kysymys, johon pyydettiin vastaamaan tehtävittäin. Arvioi kuinka tärkeätä ympäristönsuojelun kunkin tehtävän hoidon kannalta yhteistyö on luettelossa esitettyjen toimialojen kanssa? Tässä yhteistyöllä tarkoitettiin: - Asiantuntemuksen, ohjauksen tai neuvonnan antamista tai saamista - Lausuntojen tai kommenttien antamista tai pyytämistä - Osallistumista yhteiseen valmisteluun 1. Ympäristön tilan edistäminen 2. Ympäristön tilan seuranta 3. Ympäristönsuojelun yleinen ohjaus ja neuvonta 4. Ympäristölupien käsittely 5. Ympäristösuojelulain mukaisten rekisteröintien ja ilmoitusten käsittely 6. Osallistuminen kaavojen valmisteluun 7. Ympäristönsuojelun suunnitelmallinen valvonta 8. Muu valvonta 9. Maa-aineslain mukaisten lupien käsittely ja valvontatehtävät 10. Vesilain mukainen valvonta 11. Vesihuoltolain mukainen valvonta 12. Vesihuoltolain mukaisten vapautuspäätösten valmistelu 13. Jätelain valvonta 14. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen 15. Luonnonsuojelun edistäminen Vastaajien määrä= 235 Eos Tehtävää kohden=

21 Ympäristön tilan edistäminen (N= 228, Eos poistettu) Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Rakennusvalvonta Jätehuoltoviranomainen Ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus Aluehallintovirasto Palo- ja pelastustoimi Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 14. Ympäristönsuojelu: ympäristön tilan edistäminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristönsuojeluviranomaisten näkemyksen mukaan ympäristön tilan edistämisessä yhteistyö on tärkeää useiden muiden toimijoiden kanssa. Kaksi tärkeintä yhteistyötahoa ovat ELY-Keskus ja kunnan kaavoitus. Myös kunnan strateginen johto, kuntatekniikka ja rakennusvalvonta koetaan vähintään tärkeiksi yhteistyön kannalta 60 prosentissa vastauksista. Pelkästään perusterveydenhuolto ja opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimi näyttäytyvät vain vähäisinä yhteistyötahoina ympäristön tilan edistämisessä. 21

22 Ympäristön tilan seuranta (N= 231, Eos poistettu) Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ympäristöterveydenhuolto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Suomen ympäristökeskus Jätehuoltoviranomainen Rakennusvalvonta Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Palo- ja pelastustoimi Maaseutuviranomainen Aluehallintovirasto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 15. Ympäristönsuojelu: ympäristön tilan seuranta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristö tilan seurannassa tärkeimmät yhteistyötahot ovat vastaajien näkemyksen mukaan samat kuin ympäristön tilan edistämisessä, eli ELY-keskus ja kaavoitustoimi. Toisin kuin ympäristön tilan edistämisessä, ympäristön tilan seurannassa myös yhteistyö ympäristöterveydenhuollon kanssa korostuu. Myös kuntatekniikka on tärkeä yhteistyötaho ympäristön tilan seurannassa. Perusterveydenhuolto ja opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimi näyttäytyvät selvästi vähäisimpinä yhteistyötahoina ympäristön tilan seurannassa. 22

23 ympäristönsuojelun yleinen ohjaus ja neuvonta (N=229) Ely-keskus Jätehuoltoviranomainen Suomen ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Aluehallintovirasto Palo- ja pelastustoimi Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Ympäristönsuojelu: ympäristönsuojelun yleinen ohjaus ja neuvonta Ympäristönsuojelun yleisessä ohjauksessa ja neuvonnassa tärkeimmäksi yhteistyötahoksi koetaan ELY-keskus, jota pitää vähintään tärkeänä 80 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimmät yhteistyötahot ovat jätehuoltoviranomainen, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöterveydenhuolto. Myös yleinen ohjaus ja neuvonta kuten esimerkiksi ympäristön tilan edistäminen edellyttää laajaa yhteistyötä monien toimijoiden kanssa pois lukien selvästi vain perusterveydenhuolto. 23

24 Ympäristölupien käsittely (N=225, Eos poistettu) Ely-keskus Aluehallintovirasto Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Jätehuoltoviranomainen Palo- ja pelastustoimi Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Suomen ympäristökeskus Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 17. Ympäristönsuojelu: ympäristölupien käsittely 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristölupien käsittelyssä selvästi tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi koetaan ELYkeskus ja aluehallintovirasto. Myös kaavoitus, ympäristöterveydenhuolto ja rakennusvalvonta koetaan yli 50 prosentissa vastauksista vähintään tärkeäksi yhteistyötahoksi ympäristölupien käsittelyssä. Opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimi sekä perusterveydenhuolto erottuvat selkeästi tahoina, joiden kanssa yhteistyö ei ole lainkaan tärkeää. 24

25 Ympäristösuojelulain mukaisten rekisteröintien ja ilmoitusten käsittely (N=232, Eos poistettu) Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Rakennusvalvonta Ympäristöterveydenhuolto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Jätehuoltoviranomainen Palo- ja pelastustoimi Aluehallintovirasto Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Suomen ympäristökeskus Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 18. Ympäristönsuojelu: ympäristönsuojelulain mukaiset rekisteröinnit ja ilmoitukset Ympäristönsuojelulain mukaisten rekisteröintien ja ilmoitusten käsittelyssä tärkein yhteistyötaho on vastaajien näkemyksen mukaan ELY-keskus. Aluehallintovirasto ei ole tärkeä taho toisin kuin ympäristölupien käsittelyssä. Muita jokseenkin tärkeitä yhteistyötahoja ovat kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristöterveydenhuolto. Yleisesti yhteistyötarpeet eivät ole yhtä suuria kuin ympäristölupien käsittelyssä. Vähiten tärkeitä yhteistyötahoja ovat perusterveydenhuolto, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimi, maaseutuviranomainen ja Suomen ympäristökeskus. 25

26 Osallistuminen kaavojen valmisteluun (N=221, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ely-keskus Rakennusvalvonta Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimi Jätehuoltoviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Maaseutuviranomainen Suomen ympäristökeskus Aluehallintovirasto Perusterveydenhuolto 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 19. Ympäristönsuojelu: osallistuminen kaavojen valmisteluun Osallistumisessa kaavojen valmisteluun luonnollisesti tärkeimmäksi yhteistyötahoksi koetaan kunnan kaavoitustoimi, jonka kanssa yhteistyö katsotaan yli 80 prosentissa tapauksista erittäin tärkeäksi. ELY-keskus, rakennusvalvonta, kunnan strateginen johto sekä kuntatekniikka koetaan myös noin 70 prosenttisesti vähintään tärkeiksi yhteistyötahoiksi kaavojen valmisteluun osallistumisessa. Vähiten tärkeitä yhteistyötahoja kaavojen valmistelussa ovat perusterveydenhuolto, aluehallintovirasto ja Suomen ympäristökeskus, alle viidennes vastaajista pitää näitä tahoja vähintään tärkeinä yhteistyön kannalta kaavojen valmistelussa. 26

27 Ympäristönsuojelun suunnitelmallinen valvonta (N=228, Eos poistettu) Ely-keskus Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Jätehuoltoviranomainen Palo- ja pelastustoimi Aluehallintovirasto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Maaseutuviranomainen Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Suomen ympäristökeskus Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 20. Ympäristönsuojelu: suunnitelmallinen valvonta 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Ympäristönsuojelun suunnitelmallisessa valvonnassa tärkein yhteistyötaho on ELYkeskus, jota pitää vastaajista noin 70 prosenttia vähintään tärkeänä. Kun otetaan huomioon myös ne vastaukset, joissa yhteistyö nähdään vähintään melko tärkeänä, vastaajista 60 prosenttia nimeää yhteistyötahoksi myös ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja jätehuoltoviranomaisen. Selvästi vähiten yhteistyötarvetta on opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä perusterveydenhuollon kanssa. 27

28 Muu valvonta (N=219, Eos poistettu) Ely-keskus Rakennusvalvonta Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Palo- ja pelastustoimi Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Maaseutuviranomainen Aluehallintovirasto Suomen ympäristökeskus Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 21. Ympäristönsuojelu: muu valvonta 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Muussa valvonnassa kaksi tärkeintä ympäristönsuojelun yhteistyötahoa ovat vastaajien mielestä ELY-keskus ja rakennusvalvonta. Myös ympäristöterveydenhuolto, jätehuoltoviranomainen, kuntatekniikka sekä palo- ja pelastustoimi koetaan ainakin melko tärkeiksi yhteistyötahoiksi prosentissa vastauksista. Selvästi vähiten yhteistyötarvetta on opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä perusterveydenhuollon kanssa. 28

29 Maa-aineslain mukaisten lupien käsittely lupa- ja valvontatehtävät (N=204) Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Rakennusvalvonta Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristöterveydenhuolto Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Aluehallintovirasto Suomen ympäristökeskus Palo- ja pelastustoimi Jätehuoltoviranomainen Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 22. Ympäristönsuojelu: maa-aineslaki, lupien käsittely ja valvonta Maa-aineslain mukaisten lupien käsittelyssä ja valvontatehtävissä ELY-keskus ja kaavoitustoimi nähdään tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi, ja näitä hiukan vähemmän tärkeänä yhteistyötahona pidetään rakennusvalvontaa. 29

30 Vesilain mukainen valvonta (N=228, Eos poistettu) Ely-keskus Aluehallintovirasto Rakennusvalvonta Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus Maaseutuviranomainen Palo- ja pelastustoimi Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Jätehuoltoviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 23. Ympäristönsuojelu: vesilain mukainen valvonta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vesilain mukaisessa valvonnassa ympäristönsuojelun selvästi tärkein ja merkittävin yhteistyötaho on vastaajien mielestä ELY-keskus. Toiseksi tärkein (40 prosenttia vastaajista arvioi vähintään tärkeäksi) on aluehallintovirasto. Kunnallisista toimijoista tärkein yhteistyötaho on rakennusvalvonta. 30

31 Vesihuoltolain mukaisten vapautuspäätösten valmistelu (N=232, Eos poistettu) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Suomen ympäristökeskus Jätehuoltoviranomainen Maaseutuviranomainen Aluehallintovirasto Palo- ja pelastustoimi Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 24. Ympäristönsuojelu: vesihuoltolaki vapautuspäätöksien valmistelu Vesihuoltolain mukaisten vapautuspäätösten valmistelussa tärkeimpänä yhteistyötahona pidetään kuntatekniikkaa. Myös ympäristöterveydenhuoltoa ja rakennusvalvontaa pidetään noin puolessa vastauksista vähintään tärkeänä yhteistyötahona. ELYkeskus ja kunnan kaavoitus nousevat myös esiin yhteistyötahoina. Loput toimialoista eivät ole merkittäviä yhteistyötahoja vesihuoltolain mukaisten vapautuspäätösten valmistelussa. 31

32 Vesihuoltolain mukainen valvonta (N=230, Eos poistettu) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ely-keskus Rakennusvalvonta Ympäristöterveydenhuolto Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Aluehallintovirasto Suomen ympäristökeskus Jätehuoltoviranomainen Maaseutuviranomainen Palo- ja pelastustoimi Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kuva 25. Ympäristönsuojelu: vesihuoltolain mukainen valvonta 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Vesihuoltolain mukaisessa valvonnassa tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi nousevat vastaajien mielestä kuntatekniikka ja ELY-keskus. Myös rakennusvalvonta ja ympäristöterveydenhuolto koetaan tärkeiksi yhteistyötahoiksi. Loput toimialat eivät ole merkittäviä yhteistyötahoja vesihuoltolain mukaisessa valvonnassa. 32

33 Jätelain valvonta (N=231, Eos poistettu) Jätehuoltoviranomainen Ely-keskus Rakennusvalvonta Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristöterveydenhuolto Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Aluehallintovirasto Palo- ja pelastustoimi Suomen ympäristökeskus Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto Kuva 26. Ympäristönsuojelu: jätelain valvonta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jätelain valvonnassa ympäristönsuojelu kokee tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi jätehuoltoviranomaisen sekä ELY-keskuksen. Myös rakennusvalvonta ja kuntatekniikka koetaan noin 50 prosentissa tapauksista vähintään tärkeäksi yhteistyötahoksi. Vähiten tärkeimpänä yhteistyötahona pidetään perusterveydenhuoltoa ja opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimea. 33

34 Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen (N=215, Eos poistettu) Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ely-keskus Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Suomen ympäristökeskus Rakennusvalvonta Jätehuoltoviranomainen Aluehallintovirasto Ympäristöterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Maaseutuviranomainen Palo- ja pelastustoimi Perusterveydenhuolto Kuva 27. Ympäristönsuojelu: ilmastonmuutos 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ei ole yksiselitteisesti ympäristönsuojelun lakisääteinen tehtävä, mutta käytännössä sitä ohjataan ja koordinoidaan ympäristönsuojelusta käsin. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa korostuu ympäristönsuojelun viranhaltijoiden näkemyksen mukaan yhteistyö monien toimijoiden kanssa, joista tärkeimmät ovat kaavoitus, kunnan strateginen johto ja ELY-keskus. Myös kuntatekniikka, SYKE ja rakennusvalvonta ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Vähiten tärkeinä yhteistyötahoina pidetään palo- ja pelastustoimea sekä perusterveydenhuoltoa. 34

35 Luonnonsuojelun edistäminen (N=237, Eos poistettu) Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Suomen ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Aluehallintovirasto Maaseutuviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Palo- ja pelastustoimi Perusterveydenhuolto Kuva 28. Ympäristönsuojelu: luonnonsuojelun edistäminen 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Luonnonsuojelun edistämisessä ympäristönsuojelulla on useita tärkeitä yhteistyötahoja, joista tärkeimmät ovat ELY-keskus ja kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Näitä pitää vähintään tärkeinä tehtävän hoidon kannalta yli 80 prosenttia vastaajista. Muita tärkeitä tahoja ovat kunnan strateginen johto sekä Suomen ympäristökeskus. Vähiten tärkeitä yhteistyötahoja ovat perusterveydenhuolto sekä palo- ja pelastustoimi. 3.1 Verkostoanalyysi ja johtopäätökset ympäristönsuojelusta Ympäristönsuojelun tärkeimmät yhteistyötahot ovat ELY-keskus, kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto ja kunnallistekniikka. Monissa tehtävissä on myös yhteyksiä jätehuoltoon, vaikka ne eivät kaikissa tapauksissa ole erityisen voimakkaita. Valtion toimijoista yhteys ELY-keskukseen on vahva useissa tehtävissä. Vähiten tärkeitä ympäristönsuojelun yhteydet ovat perusterveydenhuoltoon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimeen sekä palo- ja pelastustoimeen, kuten myös maaseutuviranomaiseen 35

36 Hyvin yleisellä tasolla voidaan todeta kokoluokittaisessa tarkastelussa, että yhteistyötarpeet ovat pääosin samansuuntaisia yksikön koosta riippumatta. Kuitenkin kokoluokka asukasta näyttäytyy jossain määrin vahvempana yhteistyötarpeiltaan kuin muut kokoluokat. Pelkästä ympäristönsuojelun toiminnallisesta näkökulmasta tarkastellen vaikuttaisi tehokkaalta yhdistää kuntien ympäristönsuojeluntoimen ja ELY-keskusten Y- vastuualueiden tehtäviä. Ympäristönsuojelun tehtävien kohdalla korostuu muita selvityksen toimialoja vahvempi yhteys kunnan strategiseen johtoon, mikä on toki olemassa välillisesti myös rakennusvalvonnalla, johtuen sen tiiviistä yhteydestä kaavoitustoimeen. 36

37 Kuva 29. Ympäristönsuojelun tehtävien yhteistyösuunnat (Mitä paksumpi viiva, sitä tärkeämmäksi yhteistyö koetaan asianomaisen tehtävän hoidossa). Verkostokuvan on laatinut tutkija Patrik Nordin Tampereen yliopistosta kyselyaineistoon perustuen. 37

38 4 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Vastaajille esitettiin seuraava kysymys, johon pyydettiin vastaamaan tehtävittäin. Arvioi kuinka tärkeätä ympäristöterveydenhuollon kunkin tehtävän hoidon kannalta yhteistyö on luettelossa esitettyjen toimialojen kanssa? Tässä yhteistyöllä tarkoitettiin: - Asiantuntemuksen, ohjauksen tai neuvonnan antamista tai saamista - Lausuntojen tai kommenttien antamista tai pyytämistä - Osallistumista yhteiseen valmisteluun 1. Elintarvikelain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittely 2. Elintarvikelain suunnitelmallinen valvonta 3. Terveydensuojelun lupien ja ilmoitusten käsittely 4. Terveydensuojelulain suunnitelmallinen valvonta 5. Epidemioiden selvittäminen 6. Asuntojen olosuhdevalvonta, terveyshaittaepäilyn selvittäminen 7. Erityistilanteisiin varautuminen 8. Ympäristöterveyshaittojen arviointi ja lausunnot muille viranomaisille 9. Kuntalaisten yleinen ohjaus ja neuvonta 10. Yritysten neuvonta 11. Eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa ja sivutuotelainsäädännössä kunnan eläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoitaminen 12. Peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireellisen eläinlääkärinavun järjestäminen Vastaajien määrä= 212 Eos Tehtävää kohden=

39 Elintarvikelain mukaisten ilmoituksien ja lupien käsittely (N=181, Eos poistettu) Evira Rakennusvalvonta Aluehallintovirasto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Palo- ja pelastustoimi Ympäristönsuojelu Jätehuoltoviranomainen Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusterveydenhuolto Valvira Maaseutuviranomainen Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Ely-keskus 0 % 50 % 100 % Kuva 30. Ympäristöterveydenhuolto: elintarvikelaki, luvat ja ilmoitukset. Elintarvikelain mukaisten ilmoituksien ja lupien käsittelyssä ympäristöterveydenhuollon vastaajat pitävät tärkeimpänä yhteystyötahona Eviraa. Vastaajista vajaa 40 prosenttia pitää myös yhteyttä rakennusvalvontaan vähintään tärkeänä. Vastaajista noin puolet pitää aluehallintovirastoa, kuntatekniikkaa sekä palo- ja pelastustoimea vähintään melko tärkeinä yhteistyötahoina. Muut toimialat eivät ole erityisen tärkeitä elintarvikelain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittelyssä. 39

40 Elintarvikelain suunnitelmallinen valvonta (N=181, Eos poistettu) Evira Aluehallintovirasto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Rakennusvalvonta Jätehuoltoviranomainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Palo- ja pelastustoimi Perusterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Valvira Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Maaseutuviranomainen Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Ely-keskus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kuva 31. Ympäristöterveydenhuolto: elintarvikelain suunnitelmallinen valvonta Elintarvikelain suunnitelmallisessa valvonnassa selvästi tärkein yhteistyötaho on vastaajien näkemyksen mukaan Evira. Myös aluehallintovirasto ja kuntatekniikka koetaan jossain määrin tärkeiksi yhteistyötahoiksi. Muut toimialat eivät ole erityisen tärkeitä yhteistyötahoja elintarvikelain suunnitelmallisessa valvonnassa. 40

41 Terveydensuojelulain mukaisten ilmoituksien ja lupien käsittely (N= 175, Eos poistettu) Valvira Rakennusvalvonta Aluehallintovirasto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Palo- ja pelastustoimi Ympäristönsuojelu Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Jätehuoltoviranomainen Perusterveydenhuolto Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ely-keskus Evira Maaseutuviranomainen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 32. Ympäristöterveydenhuolto: terveydensuojelulaki, ilmoituksien ja lupien käsittely Terveydensuojelulain mukaisten ilmoituksien ja lupien käsittelyssä ympäristöterveydenhuollon tärkeimmät yhteistyötahot ovat vastaajien näkemyksen mukaan Valvira ja rakennusvalvonta. Myös aluehallintovirastoa ja kuntatekniikkaa pitää vastaajista noin 40 prosenttia vähintään tärkeänä yhteistyötahona. Vähiten yhteistyötarvetta terveydensuojelulain mukaisten lupien ja ilmoituksien käsittelyssä on maaseutuviranomaisen, Eviran ja ELY-keskuksen kanssa. 41

42 Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen valvonta (N= 174, Eos poistettu) Valvira Aluehallintovirasto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Rakennusvalvonta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Ympäristönsuojelu Palo- ja pelastustoimi Jätehuoltoviranomainen Perusterveydenhuolto Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Evira Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Ely-keskus Maaseutuviranomainen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 33. Ympäristöterveydenhuolto: terveydensuojelulain suunnitelmallinen valvonta Terveydensuojelulain suunnitelmallisessa valvonnassa tärkeimmät yhteistyötahot ovat samat kuin terveydensuojelulain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittelyssä, mutta hiukan eri järjestyksessä. Valvira nähdään tärkeimmäksi yhteistyötahoksi, jota seuraa aluehallintovirasto, kuntatekniikka ja rakennusvalvonta. Vähiten yhteistyötarvetta koetaan olevan terveydensuojelulain suunnitelmallisessa valvonnassa maaseutuviranomaisen, Eviran ja ELY-keskuksen kanssa. 42

43 Epidemioiden selvittäminen (ruokamyrkytykset ja vesivälitteiset epidemiat, N=189, Eos poistettu) Perusterveydenhuolto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Evira Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Aluehallintovirasto Valvira Palo- ja pelastustoimi Ympäristönsuojelu Jätehuoltoviranomainen Ely-keskus Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Rakennusvalvonta Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Maaseutuviranomainen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 34. Ympäristöterveydenhuolto: epidemioiden selvittäminen Epidemioiden selvittämisessä korostuu vahva yhteys perusterveydenhuoltoon sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen että Eviraan. Perusterveydenhuoltoa sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitosta pitää erittäin tärkeänä noin 50 prosenttia vastaajista. Myös kunnallistekniikkaa pitää vähintään tärkeä yhteistyötahona yli puolet vastaajista. Aluehallintovirastoa ja Valviraa pitää myös vähintään tärkeänä noin 40 prosenttia vastaajista. 43

44 Asuntojen olosuhdevalvonta (terveyshaittaepäilyjen selvittäminen, N=166, Eos poistettu) Valvira Rakennusvalvonta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusterveydenhuolto Aluehallintovirasto Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Ympäristönsuojelu Palo- ja pelastustoimi Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Jätehuoltoviranomainen Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Evira Ely-keskus Maaseutuviranomainen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 35. Ympäristöterveydenhuolto: asuntojen olosuhdevalvonta Asuntojen olosuhdevalvonnassa vastaajat nostavat selvästi tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi Valviran ja rakennusvalvonnan. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää näitä vähintään tärkeinä tehtävien hoidon kannalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta vähintään tärkeänä yhteistyötahona pitää noin 40 prosenttia vastaajista. Vähiten yhteistyötarvetta koetaan maaseutuviranomaisen, Eviran ja ELY-keskuksen kanssa. 44

45 Erityistilanteisiin varautuminen (mm.elintarvikkeet,talousvesi,uimavesi, säteily) N=172, Eos poistettu Evira Valvira Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perusterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimi Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Aluehallintovirasto Ympäristönsuojelu Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Jätehuoltoviranomainen Rakennusvalvonta Ely-keskus Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Maaseutuviranomainen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 36. Ympäristöterveydenhuolto: erityistilanteisiin varautuminen Erityistilanteisiin varautumisessa nähdään olevan useita tärkeitä sekä valtiollisia että kunnallisia yhteistyötahoja. Kaikista tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi koetaan keskusvirastot: Evira, Valvira ja THL. Eviraa ja Valviraa pitää lähes 40 prosenttia erittäin tärkeinä yhteistyötahoina. Myös perusterveydenhuoltoa, palo- ja pelastustoimea, kuntatekniikkaa ja aluehallintovirastoa pitää noin 60 prosenttia vastaajista vähintään tärkeänä yhteistyötahona erityistilanteisiin varautumisessa. 45

46 Ympäristöterveyshaittojen arviointi ja lausunnon anto muille viranomaisille mm. rakennuslupiin, kaavoihin ja ympäristö-lupiin) N=165, Eos poistettu Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen (Kaavoitus) Kuntatekniikka (sis. vesihuolto, toimitilat, ruokapalvelut, jätehuolto, mittaustoimi, kadut ja puistot/ylläpito) Aluehallintovirasto Valvira Palo- ja pelastustoimi Ely-keskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jätehuoltoviranomainen Evira Kunnan strateginen johto (sis. elinvoima, elinkeinojen kehittäminen, ilmastonmuutos jne.) Perusterveydenhuolto Opetus, liikunta- ja kulttuuritoimi Maaseutuviranomainen 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Kuva 37. Ympäristöterveydenhuolto: ympäristöterveyshaittojen arviointi Ympäristöterveyshaittoja koskevissa arvioinneissa ja lausunnoissa korostuu selvä yhteys kunnan toimintaan. Neljä tärkeintä yhteystyötahoa ovat vastaajien näkemyksen mukaan rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja kaavoitus sekä hiukan vähemmän tärkeänä kunnallistekniikka. Rakennusvalvontaa ja ympäristönsuojelua pitää vähintään tärkeänä yhteistyötahona noin 70 prosenttia vastaajista. Vähiten yhteistyötä on perusterveydenhuollon, opetus-, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä maaseutuviranomaisen kanssa. 46