EU:lta. YHDESSÄ enemmän. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:lta. YHDESSÄ enemmän. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet"

Transkriptio

1 EU:lta YHDESSÄ enemmän Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet

2 A Etelä-Suomen maakunnat tekivät ohjelmakauden alussa merkittävän ratkaisun. Ne päättivät lähteä uudistamaan EU-hanketoimintaa rohkeasti ja suuntaamaan sitä entistä vahvemmin kohti maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan sisällytettiin muista Suomen alueista ja EAKR-ohjelmista poiketen oma erillinen toimintalinjansa (toimintalinja 5) ylimaakunnallisille hankkeille. EAKR-ohjelman koordinointia ja ylimaakunnallisten teemahankkeiden hallinnointia varten perustettiin Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, joka sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen liitossa. Yhteistyötä yli (maakunta-) rajojen Ylimaakunnallinen hanketoiminta kohdistuu Etelä-Suomessa muutamiin maakuntien yhdessä valitsemiin teemoihin. Temaattisen keskittämisen avulla resursseja kohdennetaan maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja hankkeiden toteutuksessa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Vuosittain hakuun avataan pari kolme teemaa ja ohjelmakaudella EU- ja valtion rahoitusta on tarkoitukseen käytettävissä noin 70 miljoonaa euroa. Toimintalinjalla 5 rahoitetaan laajoja ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia, joilla vahvistetaan Etelä-Suomen osaamiskeskusten ja keskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Osaamiskeskittymien avulla alueita kannustetaan hyödyntämään huippuosaamistaan, jotta ne pärjäisivät paremmin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Toimintalinjalta rahoitetut hankkeet ovat laajoja, monipuolisia ja innovatiivisia hankekokonaisuuksia, jotka ovat usein mukana myös oman alansa kansainvälisissä verkostoissa. Tässä julkaisussa esitellään viisi mielenkiintoista ylimaakunnallista hanketta. Niiden avulla luodaan monipuolinen katsaus Etelä-Suomen teemahankkeisiin ja niiden tekijöihin. Kohti nykyistä temaattisempaa hankerahoitusta EU:n komissio julkaisi marraskuussa 2010 ns. viidennen koheesioraportin, jossa linjataan komission näkemyksiä siitä, miten EU:n rakennerahastotoimintaa pitäisi kehittää seuraavalla rahoituskaudella Viidennen koheesioraportin johtopäätöksissä komissio ehdottaa, että tulevaisuudessa jäsenvaltioiden ja alueiden tulee keskittää EU-varat vain muutamaan, niiden omiin erityisiin haasteisiin liittyvään painopistealaan. Vähemmän varoja saavien, vauraiden alueiden kuten Etelä-Suomen tulee keskittää kaikki varat kahteen tai kolmeen Eurooppa 2020 strategian mukaiseen teemaan. Komission ja Eurooppa 2020 strategian tavoitteena oleva älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä-Suomen maakuntien näkemyksiä tulevista kehittämistarpeista. Ehdotus EU-varojen kohdentamisesta pariin tai kolmeen painopistealaan riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi kehittämistoiminnalle Hankkeita toteuttamassa ovat yleensä mukana yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kunnat ja seudulliset kehittämisyhtiöt. Alueen elinkeinoelämä ja yritykset osallistuvat hankkeiden valmisteluun ja ovat lähes poikkeuksetta mukana hankeverkostoissa. Näin hankkeen tueksi saadaan paitsi uusin tutkimustieto kertoo siitä, että Etelä-Suomi on omalla temaattisella keskittämisellään 2 ollut oikealla tiellä jo kuluvalla rahoituskaudella. Tulevai- Komissio ehdottaa, että EU-varat tulisi myös käytännön tekijät ja osaajat. Lisäarvona toteutetuissa tulevaisuudessa keskittää vain muutamaan, teemahankkeissa (verrattuna muuhun ns. normaaliin hanketoimintaan) voidaan nähdä ylimaakunnallinen yhteistyö ja verkostot, teemoja vain on todennäköisesti nykyistä vähemmän. suudessakin rahoitusta tullaan keskittämään temaattisesti, mutta alueen kannalta keskeiseen teemaan. Erityisesti tämä koskee vähemmän varoja saavia alueita 3 kuten Etelä-Suomea. pääkaupunkiseudun, Turun ja Hämeenlinnan seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Mari Kuparinen Ohjelmajohtaja

3 Rahoitettuja teemoja Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala ympäristöteknologia hyvinvointi muotoilu ja muut luovat alat meriklusteri uudistuva metsäteollisuusklusteri innovatiiviset metallituotteet logistiikka digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut innovatiiviset julkiset hankinnat kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen mennessä EU- ja valtion rahoitusta on myönnetty yhteensä yli 33 miljoonaa euroa ja se jakautuu maakunnittain oheisen taulukon mukaisesti. 49% myönnetystä rahoituksesta on kohdistunut ohjelman ns. haasteellisille alueille. milj. % Etelä-Karjala 4,6 13,8 Itä-Uusimaa 1,8 5,4 Häme 3, 7 11,2 Kymenlaakso 4,5 13,4 Päijät-Häme 4,8 14,5 Uusimaa 6,8 20,4 Varsinais-Suomi 7,1 21,1 Yhteensä 33,3 100 Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Suomen EAKR:n ohjelma-alue Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-alueen muodostavat kuusi maakuntaa: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Itä-Uusimaa liittyi Uudenmaan maakuntaan. Ideahaku verkottaa hakijoita Teemahankkeiden hakuprosessi toteutetaan kaksivaiheisena. Varsinaista hakuaikaa edeltää epävirallinen varsinainen hakuaika, jonka päätteeksi viralliset Ideahakua ja verkostoitumistilaisuuksia seuraa ja matalamman kynnyksen ideahakuvaihe. Ideahaussa hakijat voivat esittää vielä suunnitteluvaiheessa yksikköön. Kilpailu rahoituksesta on melko tiukkaa hankehakemukset toimitetaan Etelä-Suomen EU- olevia hankeaihioitaan yksinkertaisella lomakkeella. ja vain parhaat hankkeet saavat rahoitusta. Neljällä Ideahakuun osallistuneille järjestetään verkostoitumistilaisuuksia, jossa eri maakuntien hankeideat saapuneista hakemuksista on hyväksytty. ensimmäisellä hakukierroksella keskimäärin alle 40% kohtaavat toisensa. Tämä kannustaa hakijoita yhteistyöhön ja toisaalta tukee ideoiden jatkokehittelyä avoimen lähdekoodin periaatetta soveltaen. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma on yksi Suomen neljästä EAKR-ohjelmasta. Muut ovat Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Hakukierros Hanke-ideoita Hakemuksia Rahoitettavat kpl kpl hankkeet kpl 4 Syksy Kevät Kevät Kevät Yhteensä

4 Koodi: A31065 Turun kaupunki/turun seudun kehittämiskeskus Luova tila, A31065: Kesto: Kokonaisbudjetti: LUOVUUDESSA monta käyttämätöntä mahdollisuutta EAKR ja valtion tuki: Turun kaupunki, Turun Seudun Kehittämiskeskus (hallinnoija) Kehittämiskeskus Oy Häme Humanistinen ammattikorkeakoulu Posintra Oy Luova tila -hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2012 Suomessa on kolme uutta luovan alan keskusta, joilla on tiiviit, toimivat ja osaavat yritysverkostot. Hämeenlinnan Wetterhoff-kortteliin, Porvoon Taidetehtaalle ja Turun Logomoon luodaan toimintamallit, joilla saadaan potkua, bisnestä ja työpaikkoja luovaa työtä tekeville. Yhteiset asiat yhdistävät Luovan alan yrittäjät tarvitsevat tiloja, jotka mahdollistavat rikastavan vuorovaikutuksen. Kaikilla kolmella alueella tavoitellaan tilaratkaisua, jossa erilaisten toimijoiden läheisyys ja mahdollisuus kohtaamisiin tuottavat lisäarvoa ja innovaatioita, joita ei muuten syntyisi. Porvoossa Länsirannalle rakennetaan uutta Aloitusvaiheessa kolmen hankkeen lähtökohtatilanne oli erilainen. Turussa halukkaita vuokralaisia perustettiin aluksi useita työryhmiä Hämeenlinnassa kaupunkikeskustaa työnimellä Luova Länsiranta. Alue rakentuu pääasiassa Taidetehtaan toimintojen ilmoittautui, vaikka sopivaa tilaa ei vielä ollutkaan. Fredrika-talon toisessa kerroksessa toimivat ja tilojen ympärille (www.taidetehdas.fi). Hämeenlinnassa ja Porvoossa tilat olivat valmiina, yrittäjät aloittivat heti yhteisiä työprojekteja mutta toimintamalli puuttui. Turun tilanne ratkesi vuoden 2010 elokuussa, kun kaupunki päätti perustettiin Elinvoimaa Hämeenlinnaan ry, jonka Luova länsiranta tulee olemaan kulttuurin, luovan tarkoituksena on edistää seudulla tuotettujen toimialan, matkailun, kokouksien ja kongressien sekä perustaa Turun luovien alojen tapahtumakeskuksen luovan alan tavaroiden ja palveluiden tunnettuutta ja kysyntää tapahtumien ja liike-elämän keskus. Logomo Oy:n Hartela Oy:n kanssa (www.logomo.fi). Turun tilaan liittyvää sisällöllistä hanketta käynnistetään parhaillaan. klusteritoiminnan edistämiseksi kehitettiin Hankkeen kehittämistoimiin osallistuu aktiivisesti 25 Suisto-klubilla säännöllisesti tapahtuvat yritystä tai yhdistystä. Osallistujien määrä kasvaa Luovalla alalla työskentelevien ihmisten ja yritysten ongelma on, että he toimivat yksinään. Siksi kehitetään perinteistä Wetterhoff-brändiä luovi- teemalliset ja luovat iltatapaamiset jatkuvasti kehittämistoimien edetessä. on tärkeää saada aikaan verkosto, jossa yritykset en toimialojen keskuksena Lisäksi Turussa humanistisen ammattikorkeakoulun Luovat verkostoveturit -osiossa lähdettiin voivat oppia toisiltaan tai löytää yhteistyökumppaneita kokonaan muilta aloilta. uudenlaista henkistä kuntoklubia, Fredrika Wetterhoffin kortteliin on suunniteltu aivan liikkeelle yrittäjien ja yritysneuvojien haastatteluilla, minkä jälkeen on järjestetty kymmeniä täsmäkoulutuksia ja verkottumistilaisuuksia. Wetterhoff klubia 6 Hankkeessa etsitään malleja ja parhaita käytäntöjä luovan alan klusterin rakentamiseksi. Ytimen kehittämistyötä toteuttamassa 18 yritystä ja 12 Tällä hetkellä hankkeessa on tiiviisti mukana 7 Varsinaisia veturiyrityksiä on lähtenyt tähän mennessä mukaan kuusi. Osa yrityksistä liittyy kiinteästi muodostavat veturiyritykset, joiden liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä parantamalla yhteisöä. Lisäksi erilaisiin työryhmiin ja kokoontumisiin on osallistunut noin 20 muuta yritystä tietyssä tilassa toimimiseen, osa puolestaan virtuaalisempaan verkostotoimintaan. Luova tila voi olla kehitetään myös alihankkijoiden työllisyyttä. ja/tai yhteisöä. fyysinen tai virtuaalinen.

5 Koodi: A30116 Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos HULEvedet hyötykäyttöön Yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkimaisessa ympäristössä, ja päällystetyn maanpinnan osuus kasvaa yhä. Nämä yhdessä lisääntyvien päästöjen ja ilmastonmuutoksen kanssa ovat synnyttäneet hulevesien ongelman. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien käsittelyä ja hallintaa on Suomessa tutkittu vähän. STORMWATER-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan. Helsingin yliopiston akateemisia tutkimustoimenpiteitä ovat olleet muun muassa biosuodatuskokeet sekä Hollolassa tehdyt tutkimustoimenpiteet, jotka ovat ensimmäinen yritys kartoittaa Suomessa teollisuusalueiden hulevesien laatua. Lahden keskusta-alueen mittausasemat ovat niin ikään ensimmäiset laatuaan Suomessa. STORMWATERin ydinajatuksia on, että tiiviilläkin alueilla hulevesien hallintaa voidaan parantaa. Se edellyttää kuitenkin uusien menetelmien käyttöönottoa. Stormwater-hankkeen kokonaisuuteen liittyy myös investointihankeosuus (A30118), missä toteutetaan varsinaiset pilottikohderakentamiset. Imeyttävä ja viivyttävä menetelmä Lahdessa Joutjärven kohteessa ongelmana on hulevesien laatu. Katualueilta hulevedet johdetaan järveen, jolla on runsaasti virkistyskäyttöä. Ratkaisuna testataan imeyttävää ja viivyttävää maastorakennetta ennen vesistöä. Kouvolassa rankkasateiden hulevedet ovat aiheuttaneet tulvia keskusta-alueella. Ratkaisuna testataan puiston alle rakennettua suurta viivytysrakennetta, jonka avulla pyritään estämään tulviminen. Myös hulevesien laatua tarkkaillaan. Tarkoitus on käyttää varastoitua hulevettä puiston kastelussa. Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella ei ole viemäriverkostoa ja sen rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Hulevedet tulisi käsitellä niin, ettei pois johtamisesta koituisi haittaa ympäristölle ja pohjavedelle. Alueelle toteutetaan vettä viivyttäviä avouomaratkaisuja sekä suodattavia ja imeyttäviä rakenteita. STORMWATER, A30116: Hulevedet hyötykäyttöön Parhaimmillaan hulevesiratkaisuilla pienennetään hulevesien määrää ja virtaamia sekä parannetaan veden laatua. Lisäksi hulevettä voidaan käyttää maisemallisena elementtinä tai vaikkapa kastelussa. Taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallinta edellyttää putkiverkostojen rinnalle uusia, vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka soveltuvat myös kylmään ilmastoon. Erityisen merkittävää kehittämishankkeessa ja tutkimuksessa on ollut uusien yhteistyömuotojen luominen yliopistotasoisen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden välille. Tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä yhdistämällä on esitetty konkreettisia ratkaisuja hulevesiongelmiin sekä kartoitettu liiketoimintamahdollisuuksia. Kesto: Osaprojekteissa testataan uusia ratkaisuja muun Kokonaisbudjetti: muassa Lahden ja Kouvolan keskusta-alueiden Taajaman hulevesihaasteiden EAKR ja valtion tuki: sekä Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. Kaikki kohteet ratkaisut ja liiketoiminta- Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden sijaitsevat pohjavesialueilla. Muita hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa hulevesien määrän mahdollisuudet laitos (hallinnoija) 8 9 ja laadun mittaus neljällä uudella mittausasemalla, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy biosuodatusrakenteiden mittaustutkimukset, Kouvolan kaupunki/liikelaitos tutkimuspilotit ja hulevesiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja kehittäminen. Lahti Aqua Oy Kouvolan Vesi Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu Hollolan kunta

6 Koodi: A30074 Merikotka-tutkimuskeskus Meriliikenteen kasvu vaatii panostusta turvallisuuteen = METKU Hankkeen aikana on saatu aikaan uusi noste turvallisuusajattelulle. Varustamoissa uusia laiteinvestointeja on ollut helpompi perustella kuin turvallisuuteen liittyviätoimenpiteitä. Nyt tämäkin ajattelutapa on METKUn ansiosta muuttunut. Merenkulun pitkien perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi merenkulun turvallisuus on kehittynyt jälkijunassa. Liikenteen kasvu edellyttää jatkossa jopa lentoliikenteen kaltaista ohjausta. METKU-hanke on paneutunut meriliikenteen turvallisuutta parantavien työkalujen ja toimintatapojen selvittämiseen. METKU on selvittänyt Suomenlahden meriliikenteen ja -elinkeinon turvallisuuden tasoa, kehittymistä ja parantamismahdollisuuksia. Tutkimuksissa on löydetty mittareita, joilla voi parhaiten mitata merenkulun turvallisuuden tasoa. Hankkeen tekemien tutkimusten mukaan turvallisuuskulttuuri on kehittynyt suotuisasti pakollisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän (ISMkoodin) käyttöönoton myötä 1990-luvulta lähtien. METKUn havaintona on, että onnettomuusriski on pienentynyt merkittävästi suomalaisessa merenkulussa ja Suomen rannikkovesillä. Suurimmat uhkatekijät löytyvät kuitenkin niistä varustamoista, joiden aluksilla on muita heikompi turvallisuustaso. Nämä alukset on kuitenkin mahdollista tunnistaa etukäteen. METKUn suosituksissa onkin painotettu ennakoivien Kaikki on kiinni ihmisistä METKUn tulokset vakuuttavat, että merenkulun turvallisuutta voidaan parantaa ihmisten ajattelutapaa muuttamalla. Varustamoiden ylimmän johdon on täysin sitouduttava turvallisuusajatteluun. METKU-hanke on kerännyt hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntöjä sellaisilta aloilta, joissa on korkea turvallisuuskulttuuri. Oppimalla toisilta sekä jatkuvalla kehityksellä ja koulutuksella voidaan nostaa laivanvarustamoiden ja koko elinkeinon turvallisuustasoa. Jatkossa mahdollisten alusonnettomuuksien tapahtuessa viranomaisten yhteistyön on toimittava napakammin. Yhteistyö perustuu tällä hetkellä ensisijassa henkilökohtaisiin suhteisiin ja henkilöstön jäädessä eläkkeelle yhteydet saattavat katketa. Olisikin kehitettävä pysyvämpiä yhteistyörakenteita, jotka toimivat yksilöistä riippumatta. Merenkulkualan turvallisuuskulttuuri sekä esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden raportointi on satamissa ja laivoissa heikompaa verrattuna lentoliikenteeseen tai vaikkapa ydinvoimaloihin. METKU, A30074: Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Meriturvallisuuden ja -liikenteen toimenpiteiden merkitystä ja niistä saatavien kokemusten Hankkeen aikana on saatu aikaan uusi noste varus- tutkimusyhdistys ry vaikutusta laivaliikenteen turvallisuuteen. tamoiden turvallisuusajattelulle, ja siinä on pyritty (Merikotka-tutkimuskeskus, hallinnoija) 10 ottamaan huomioon kaikki alalla toimivat ja alaan liittyvät Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy 11 tahot. METKUn tulokset antavat hyvän työkalun Aalto yliopisto/teknillinen korkeakoulu kenelle tahansa merenkulun turvallisuustyön ammattilaiselle Turun yliopisto, Merenkulkualan tai uudelle tulokkaalle. koulutus- ja tutkimuskeskus Turun ammattikorkeakoulu Merikotka-tutkimuskeskus/Kotka Maritime Research Centre

7 Koodi: A31004 Kymenlaakson AMK Oy Ello luo edellytyksiä Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn lisäämiseen Ello-hankkeessa tuotetaan uutta tietoa logistiikkaalan suorituskyvystä ja tulevaisuuden toimintaympäristöstä. Lisäksi pyritään tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskusten ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Hanke on jaettu kuuteen osaprojektiin. Hankeen lähtökohtatiedot on kerätty alan selvityksistä sekä logistiikka-alan yrityksiltä ja heidän palvelujaan käyttäviltä teollisuuden ja kaupan yrityksiltä. Näin pyritään tuottamaan sellaisia tuloksia, joista on hankkeen kohderyhmille oikeasti hyötyä. Osaprojektit tuottavat tietoa nykytilanteesta ja myös tulevaisuuden ennusteita logistiikka-alan tärkeimmistä tekijöistä kuten alan suhdannenäkymät ja asiakastoimialojen tarpeet logistiikan merkitys yritysten sijaintipäätöksissä Hankkeessa toteutetaan kansainvälinen markkinointikampanja kuljetuskäytävän tunnettavuuden lisäämiseksi. Kampanjavuosi on 2011, jolloin toteutetaan muun muassa mainoskampanja ulkomaisissa lehdissä sekä järjestetään lehdistövierailu kansainväliselle medialle. Vuoden 2010 lopulla valmistuneen alueen logistiikkabarometrin mukaan alalla suhdanteet ja kysyntä ovat parantuneet vuoden aikana, mutta kannattavuus polkee paikallaan. Tieliikenteen kuljetusyrityksillä on muita synkemmät odotukset. Kannattavuuden kehityksestä isojen yritysten arviot ovat myönteisimmät. Investointihalukkuus on hienoisessa kasvussa, mutta investointimääriin ei vieläkään ole odotettavissa suuria muutoksia. Barometri perustuu alueen 404 logistiikkayrityksen vastauksiin. ELLO, A31004: Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy/ NELI (hallinnoija) Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI) Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) Turku Science Park Oy Ab Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy / Kymi Technology kuljetuskäytävän kehitysskenaariot Yritysten sijaintipäätöksiä koskeneessa selvityksessä ehdotus erityisesti ekologiset tekijät huomioon alueen yritykset pitivät hyviä logistiikkaolosuhteita ottava EcoHubin kehittämiseksi. Lisäksi kehitetään tärkeimpinä sijoittumiseen vaikuttavina tekijöinä. ekologisen ja kustannustehokkaan logistiikkakeskuksen toimintamalli sekä logistiikkakeskittymän Sijaintipaikka valitaan muutaman harvan tekijän perusteella, mutta eri selvityksissä liikenneyhteydet 12 alueturvallisuussuositus. 13 ovat edelleen yksi neljästä tärkeimmästä yrityksen sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä.

8 Koodi:A31156 Teknologiakeskus TechVilla Oy Pk-yrityksille lisää tehoa yhteishankinnoilla Innokone haastaa yritykset uusajatteluun Innokone-hankkeen avulla synnytetään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita teknologiateollisuudessa kolmen toisiaan täydentävän toimijan vahvuuksia hyödyntäen. Ideana on, että tuotekehitys on nopeaa, laadukasta ja edullista. Globaalissa kilpailussa Suomella on joitakin heikkouksia: pienet kotimarkkinat, pitkät matkat päämarkkina-alueille, korkea kustannustaso ja rajalliset resurssit. Vahvuuksina on perinteisesti pidetty korkeatasoista teknologista osaamista ja koulutusta. Niillä ei kuitenkaan pärjätä taistelussa väkirikkaita alueiden kuten Kiinan ja Intian kanssa. Innokone pyrkii varmistamaan, että pk-yritykset menestyvät tulevaisuudessakin. Innokone-hankeessa tavoitellaan konkreettisuutta. Mukana olevien yritysten tarpeet selvitetään ja heille etsitään parhaat mahdolliset asiantuntijat käyttöönsä. Yritykselle voidaan jalostaa uusi tuote tai palveluidea suunnittelupöydältä testattuun lopputuotteeseen saakka. Innokone järjestää yrityksille InnoStep-tilaisuuksia eri puolilla Etelä-Suomea. InnoStep-tilaisuuksissa asiantuntijat ja pk-yritysten johto tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat mahdollisista kehityskohteista ja uusista ideoista. InnoStepin jälkeen yrityksille tehdään ehdotus siitä, millaisia työkaluja yrityksen kannattaa ottaa käyttöön ja miten kehitystyössä voidaan edetä. Varsinaiseen kehitystyöhön ryhtyminen jää yrittäjän päätettäväksi. Yritysten kiinnostus Innokonetta kohtaan on ollut suurta. Noin 70 yrityksen kanssa on käyty keskusteluja mahdollisista kehittämiskohteista ja yli puolet näistä yrityksistä on ollut aidosti kiinnostunut kehitysprojektin aloittamisesta. Parikymmentä projektia on jo toteutettu tai työn alla. Innokone toimii Etelä-Suomen alueella, mutta toimintamalli soveltuu innovaatioiden jalostamiseen muuallakin. Innokoneen edistymistä voi seurata myös Facebookissa (www.facebook.com/innokone). Entepalin toimitusjohtaja Kyösti Enqvist on ideoinut uuden palvelun, jonka avulla pk-yritykset voivat säästää hankinnoissa. Nyt hän kehittää ideaa eteenpäin Innokone-hankkeessa. Enqvistin tavoitteena on luoda pk-yrityksille yhteishankintarengas. Hankin.fi-palvelu tuo pk-yrityksille kustannussäästöjä energiaan, logistiikkaan, työkaluihin ja tarvikkeisiin sekä teollisiin palveluihin liittyvissä hankinnoissa, hän valottaa ideaansa. Uuden palvelun myötä pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä hankinnoissa samaan neuvottelutilanteeseen kuin suuryritykset. Innokoneessa toteutettiin hankin.fi palvelusta asiakaskartoitus, jonka tulokset ovat lupaavia. Kyselyn perusteella palvelulle on olemassa selvä tarve. Seuraavaksi lähdemme kehittämään ideaa edelleen Innokoneessa. Innokone, A31156: Ideat tuotteiksi ja liiketoiminnaksi kolmen toisiaan täydentävän osaamiskeskittymän alueellisia vahvuuksia hyödyntäen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Teknologiakeskus TechVilla Oy (hallinnoija) 15 Teknologiakeskus Innopark Oy Aalto-yliopisto, BIT-Tutkimuskeskus Onko yritykselläsi idea tai ongelma? Innokone etsii parhaat osaajat avuksesi.

9 Tässä julkaisussa esitellään Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 toimintaa ja hankkeita. Julkaisu sisältää viisi mielenkiintoista ylimaakunnallista hanketta. Niiden avulla luodaan monipuolinen katsaus Etelä-Suomen teemahankkeisiin ja niiden tekijöihin. etelä-suomen eu-yksikkö Päijät-Hämeen liitto PL 50 (Hämeenkatu 9) LAHTI

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet Hulevesifoorumin kokous 4.3.2008 Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos STORMWATER

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet. Projektipäällikkö Hanna Laaksonen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet. Projektipäällikkö Hanna Laaksonen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet Projektipäällikkö Hanna Laaksonen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Esityksen sisältö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan.

seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet METSÄTEOLLISUUS- KLUSTERI Päivitetty: 30.6.2011 2 (5) A30665 ÄLYKOP - Metsäteollisuuden osaamisella

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku Infotilaisuudet Helsinki 15.12.2009 Hämeenlinna

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Ympäristöteknologia ja ympäristöystävälliset palvelukonseptit 17.2.2010 1 OHJELMA

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Kuntien avoin data Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet DIGITAALISET SISÄLLÖT JA SÄHKÖISET PALVELUT Päivitetty: 9.7.2013 2 (6) A30809 elive.fi Verkottuvan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy ILLAN OHJELMA Kahvia ja piirakkaa 17.00 Vetovoimaa! -kokemuksia Kohti Uutta? Yhteistä keskustelua

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

15.12.2010 päättyneen ideavaiheen satoa

15.12.2010 päättyneen ideavaiheen satoa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman TEEMAHANKKEIDEN avoin haku 15.12.2010 päättyneen ideavaiheen satoa mari.kuparinen@paijat-hame.fi Ohjelma: HUIPPUTEKNOLOGIA 13:00 Tervetuloa! 13:05 Hankeideoiden esittelykierros

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot