EU:lta. YHDESSÄ enemmän. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet

Transkriptio

1 EU:lta YHDESSÄ enemmän Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet

2 A Etelä-Suomen maakunnat tekivät ohjelmakauden alussa merkittävän ratkaisun. Ne päättivät lähteä uudistamaan EU-hanketoimintaa rohkeasti ja suuntaamaan sitä entistä vahvemmin kohti maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan sisällytettiin muista Suomen alueista ja EAKR-ohjelmista poiketen oma erillinen toimintalinjansa (toimintalinja 5) ylimaakunnallisille hankkeille. EAKR-ohjelman koordinointia ja ylimaakunnallisten teemahankkeiden hallinnointia varten perustettiin Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, joka sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen liitossa. Yhteistyötä yli (maakunta-) rajojen Ylimaakunnallinen hanketoiminta kohdistuu Etelä-Suomessa muutamiin maakuntien yhdessä valitsemiin teemoihin. Temaattisen keskittämisen avulla resursseja kohdennetaan maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja hankkeiden toteutuksessa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Vuosittain hakuun avataan pari kolme teemaa ja ohjelmakaudella EU- ja valtion rahoitusta on tarkoitukseen käytettävissä noin 70 miljoonaa euroa. Toimintalinjalla 5 rahoitetaan laajoja ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia, joilla vahvistetaan Etelä-Suomen osaamiskeskusten ja keskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Osaamiskeskittymien avulla alueita kannustetaan hyödyntämään huippuosaamistaan, jotta ne pärjäisivät paremmin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Toimintalinjalta rahoitetut hankkeet ovat laajoja, monipuolisia ja innovatiivisia hankekokonaisuuksia, jotka ovat usein mukana myös oman alansa kansainvälisissä verkostoissa. Tässä julkaisussa esitellään viisi mielenkiintoista ylimaakunnallista hanketta. Niiden avulla luodaan monipuolinen katsaus Etelä-Suomen teemahankkeisiin ja niiden tekijöihin. Kohti nykyistä temaattisempaa hankerahoitusta EU:n komissio julkaisi marraskuussa 2010 ns. viidennen koheesioraportin, jossa linjataan komission näkemyksiä siitä, miten EU:n rakennerahastotoimintaa pitäisi kehittää seuraavalla rahoituskaudella Viidennen koheesioraportin johtopäätöksissä komissio ehdottaa, että tulevaisuudessa jäsenvaltioiden ja alueiden tulee keskittää EU-varat vain muutamaan, niiden omiin erityisiin haasteisiin liittyvään painopistealaan. Vähemmän varoja saavien, vauraiden alueiden kuten Etelä-Suomen tulee keskittää kaikki varat kahteen tai kolmeen Eurooppa 2020 strategian mukaiseen teemaan. Komission ja Eurooppa 2020 strategian tavoitteena oleva älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä-Suomen maakuntien näkemyksiä tulevista kehittämistarpeista. Ehdotus EU-varojen kohdentamisesta pariin tai kolmeen painopistealaan riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi kehittämistoiminnalle Hankkeita toteuttamassa ovat yleensä mukana yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kunnat ja seudulliset kehittämisyhtiöt. Alueen elinkeinoelämä ja yritykset osallistuvat hankkeiden valmisteluun ja ovat lähes poikkeuksetta mukana hankeverkostoissa. Näin hankkeen tueksi saadaan paitsi uusin tutkimustieto kertoo siitä, että Etelä-Suomi on omalla temaattisella keskittämisellään 2 ollut oikealla tiellä jo kuluvalla rahoituskaudella. Tulevai- Komissio ehdottaa, että EU-varat tulisi myös käytännön tekijät ja osaajat. Lisäarvona toteutetuissa tulevaisuudessa keskittää vain muutamaan, teemahankkeissa (verrattuna muuhun ns. normaaliin hanketoimintaan) voidaan nähdä ylimaakunnallinen yhteistyö ja verkostot, teemoja vain on todennäköisesti nykyistä vähemmän. suudessakin rahoitusta tullaan keskittämään temaattisesti, mutta alueen kannalta keskeiseen teemaan. Erityisesti tämä koskee vähemmän varoja saavia alueita 3 kuten Etelä-Suomea. pääkaupunkiseudun, Turun ja Hämeenlinnan seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Mari Kuparinen Ohjelmajohtaja

3 Rahoitettuja teemoja Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala ympäristöteknologia hyvinvointi muotoilu ja muut luovat alat meriklusteri uudistuva metsäteollisuusklusteri innovatiiviset metallituotteet logistiikka digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut innovatiiviset julkiset hankinnat kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen mennessä EU- ja valtion rahoitusta on myönnetty yhteensä yli 33 miljoonaa euroa ja se jakautuu maakunnittain oheisen taulukon mukaisesti. 49% myönnetystä rahoituksesta on kohdistunut ohjelman ns. haasteellisille alueille. milj. % Etelä-Karjala 4,6 13,8 Itä-Uusimaa 1,8 5,4 Häme 3, 7 11,2 Kymenlaakso 4,5 13,4 Päijät-Häme 4,8 14,5 Uusimaa 6,8 20,4 Varsinais-Suomi 7,1 21,1 Yhteensä 33,3 100 Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Suomen EAKR:n ohjelma-alue Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-alueen muodostavat kuusi maakuntaa: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Itä-Uusimaa liittyi Uudenmaan maakuntaan. Ideahaku verkottaa hakijoita Teemahankkeiden hakuprosessi toteutetaan kaksivaiheisena. Varsinaista hakuaikaa edeltää epävirallinen varsinainen hakuaika, jonka päätteeksi viralliset Ideahakua ja verkostoitumistilaisuuksia seuraa ja matalamman kynnyksen ideahakuvaihe. Ideahaussa hakijat voivat esittää vielä suunnitteluvaiheessa yksikköön. Kilpailu rahoituksesta on melko tiukkaa hankehakemukset toimitetaan Etelä-Suomen EU- olevia hankeaihioitaan yksinkertaisella lomakkeella. ja vain parhaat hankkeet saavat rahoitusta. Neljällä Ideahakuun osallistuneille järjestetään verkostoitumistilaisuuksia, jossa eri maakuntien hankeideat saapuneista hakemuksista on hyväksytty. ensimmäisellä hakukierroksella keskimäärin alle 40% kohtaavat toisensa. Tämä kannustaa hakijoita yhteistyöhön ja toisaalta tukee ideoiden jatkokehittelyä avoimen lähdekoodin periaatetta soveltaen. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma on yksi Suomen neljästä EAKR-ohjelmasta. Muut ovat Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Hakukierros Hanke-ideoita Hakemuksia Rahoitettavat kpl kpl hankkeet kpl 4 Syksy Kevät Kevät Kevät Yhteensä

4 Koodi: A31065 Turun kaupunki/turun seudun kehittämiskeskus Luova tila, A31065: Kesto: Kokonaisbudjetti: LUOVUUDESSA monta käyttämätöntä mahdollisuutta EAKR ja valtion tuki: Turun kaupunki, Turun Seudun Kehittämiskeskus (hallinnoija) Kehittämiskeskus Oy Häme Humanistinen ammattikorkeakoulu Posintra Oy Luova tila -hankkeen tavoitteena on, että vuonna 2012 Suomessa on kolme uutta luovan alan keskusta, joilla on tiiviit, toimivat ja osaavat yritysverkostot. Hämeenlinnan Wetterhoff-kortteliin, Porvoon Taidetehtaalle ja Turun Logomoon luodaan toimintamallit, joilla saadaan potkua, bisnestä ja työpaikkoja luovaa työtä tekeville. Yhteiset asiat yhdistävät Luovan alan yrittäjät tarvitsevat tiloja, jotka mahdollistavat rikastavan vuorovaikutuksen. Kaikilla kolmella alueella tavoitellaan tilaratkaisua, jossa erilaisten toimijoiden läheisyys ja mahdollisuus kohtaamisiin tuottavat lisäarvoa ja innovaatioita, joita ei muuten syntyisi. Porvoossa Länsirannalle rakennetaan uutta Aloitusvaiheessa kolmen hankkeen lähtökohtatilanne oli erilainen. Turussa halukkaita vuokralaisia perustettiin aluksi useita työryhmiä Hämeenlinnassa kaupunkikeskustaa työnimellä Luova Länsiranta. Alue rakentuu pääasiassa Taidetehtaan toimintojen ilmoittautui, vaikka sopivaa tilaa ei vielä ollutkaan. Fredrika-talon toisessa kerroksessa toimivat ja tilojen ympärille ( Hämeenlinnassa ja Porvoossa tilat olivat valmiina, yrittäjät aloittivat heti yhteisiä työprojekteja mutta toimintamalli puuttui. Turun tilanne ratkesi vuoden 2010 elokuussa, kun kaupunki päätti perustettiin Elinvoimaa Hämeenlinnaan ry, jonka Luova länsiranta tulee olemaan kulttuurin, luovan tarkoituksena on edistää seudulla tuotettujen toimialan, matkailun, kokouksien ja kongressien sekä perustaa Turun luovien alojen tapahtumakeskuksen luovan alan tavaroiden ja palveluiden tunnettuutta ja kysyntää tapahtumien ja liike-elämän keskus. Logomo Oy:n Hartela Oy:n kanssa ( Turun tilaan liittyvää sisällöllistä hanketta käynnistetään parhaillaan. klusteritoiminnan edistämiseksi kehitettiin Hankkeen kehittämistoimiin osallistuu aktiivisesti 25 Suisto-klubilla säännöllisesti tapahtuvat yritystä tai yhdistystä. Osallistujien määrä kasvaa Luovalla alalla työskentelevien ihmisten ja yritysten ongelma on, että he toimivat yksinään. Siksi kehitetään perinteistä Wetterhoff-brändiä luovi- teemalliset ja luovat iltatapaamiset jatkuvasti kehittämistoimien edetessä. on tärkeää saada aikaan verkosto, jossa yritykset en toimialojen keskuksena Lisäksi Turussa humanistisen ammattikorkeakoulun Luovat verkostoveturit -osiossa lähdettiin voivat oppia toisiltaan tai löytää yhteistyökumppaneita kokonaan muilta aloilta. uudenlaista henkistä kuntoklubia, Fredrika Wetterhoffin kortteliin on suunniteltu aivan liikkeelle yrittäjien ja yritysneuvojien haastatteluilla, minkä jälkeen on järjestetty kymmeniä täsmäkoulutuksia ja verkottumistilaisuuksia. Wetterhoff klubia 6 Hankkeessa etsitään malleja ja parhaita käytäntöjä luovan alan klusterin rakentamiseksi. Ytimen kehittämistyötä toteuttamassa 18 yritystä ja 12 Tällä hetkellä hankkeessa on tiiviisti mukana 7 Varsinaisia veturiyrityksiä on lähtenyt tähän mennessä mukaan kuusi. Osa yrityksistä liittyy kiinteästi muodostavat veturiyritykset, joiden liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä parantamalla yhteisöä. Lisäksi erilaisiin työryhmiin ja kokoontumisiin on osallistunut noin 20 muuta yritystä tietyssä tilassa toimimiseen, osa puolestaan virtuaalisempaan verkostotoimintaan. Luova tila voi olla kehitetään myös alihankkijoiden työllisyyttä. ja/tai yhteisöä. fyysinen tai virtuaalinen.

5 Koodi: A30116 Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos HULEvedet hyötykäyttöön Yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkimaisessa ympäristössä, ja päällystetyn maanpinnan osuus kasvaa yhä. Nämä yhdessä lisääntyvien päästöjen ja ilmastonmuutoksen kanssa ovat synnyttäneet hulevesien ongelman. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien käsittelyä ja hallintaa on Suomessa tutkittu vähän. STORMWATER-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan. Helsingin yliopiston akateemisia tutkimustoimenpiteitä ovat olleet muun muassa biosuodatuskokeet sekä Hollolassa tehdyt tutkimustoimenpiteet, jotka ovat ensimmäinen yritys kartoittaa Suomessa teollisuusalueiden hulevesien laatua. Lahden keskusta-alueen mittausasemat ovat niin ikään ensimmäiset laatuaan Suomessa. STORMWATERin ydinajatuksia on, että tiiviilläkin alueilla hulevesien hallintaa voidaan parantaa. Se edellyttää kuitenkin uusien menetelmien käyttöönottoa. Stormwater-hankkeen kokonaisuuteen liittyy myös investointihankeosuus (A30118), missä toteutetaan varsinaiset pilottikohderakentamiset. Imeyttävä ja viivyttävä menetelmä Lahdessa Joutjärven kohteessa ongelmana on hulevesien laatu. Katualueilta hulevedet johdetaan järveen, jolla on runsaasti virkistyskäyttöä. Ratkaisuna testataan imeyttävää ja viivyttävää maastorakennetta ennen vesistöä. Kouvolassa rankkasateiden hulevedet ovat aiheuttaneet tulvia keskusta-alueella. Ratkaisuna testataan puiston alle rakennettua suurta viivytysrakennetta, jonka avulla pyritään estämään tulviminen. Myös hulevesien laatua tarkkaillaan. Tarkoitus on käyttää varastoitua hulevettä puiston kastelussa. Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella ei ole viemäriverkostoa ja sen rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Hulevedet tulisi käsitellä niin, ettei pois johtamisesta koituisi haittaa ympäristölle ja pohjavedelle. Alueelle toteutetaan vettä viivyttäviä avouomaratkaisuja sekä suodattavia ja imeyttäviä rakenteita. STORMWATER, A30116: Hulevedet hyötykäyttöön Parhaimmillaan hulevesiratkaisuilla pienennetään hulevesien määrää ja virtaamia sekä parannetaan veden laatua. Lisäksi hulevettä voidaan käyttää maisemallisena elementtinä tai vaikkapa kastelussa. Taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallinta edellyttää putkiverkostojen rinnalle uusia, vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka soveltuvat myös kylmään ilmastoon. Erityisen merkittävää kehittämishankkeessa ja tutkimuksessa on ollut uusien yhteistyömuotojen luominen yliopistotasoisen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden välille. Tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä yhdistämällä on esitetty konkreettisia ratkaisuja hulevesiongelmiin sekä kartoitettu liiketoimintamahdollisuuksia. Kesto: Osaprojekteissa testataan uusia ratkaisuja muun Kokonaisbudjetti: muassa Lahden ja Kouvolan keskusta-alueiden Taajaman hulevesihaasteiden EAKR ja valtion tuki: sekä Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. Kaikki kohteet ratkaisut ja liiketoiminta- Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden sijaitsevat pohjavesialueilla. Muita hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa hulevesien määrän mahdollisuudet laitos (hallinnoija) 8 9 ja laadun mittaus neljällä uudella mittausasemalla, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy biosuodatusrakenteiden mittaustutkimukset, Kouvolan kaupunki/liikelaitos tutkimuspilotit ja hulevesiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja kehittäminen. Lahti Aqua Oy Kouvolan Vesi Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu Hollolan kunta

6 Koodi: A30074 Merikotka-tutkimuskeskus Meriliikenteen kasvu vaatii panostusta turvallisuuteen = METKU Hankkeen aikana on saatu aikaan uusi noste turvallisuusajattelulle. Varustamoissa uusia laiteinvestointeja on ollut helpompi perustella kuin turvallisuuteen liittyviätoimenpiteitä. Nyt tämäkin ajattelutapa on METKUn ansiosta muuttunut. Merenkulun pitkien perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi merenkulun turvallisuus on kehittynyt jälkijunassa. Liikenteen kasvu edellyttää jatkossa jopa lentoliikenteen kaltaista ohjausta. METKU-hanke on paneutunut meriliikenteen turvallisuutta parantavien työkalujen ja toimintatapojen selvittämiseen. METKU on selvittänyt Suomenlahden meriliikenteen ja -elinkeinon turvallisuuden tasoa, kehittymistä ja parantamismahdollisuuksia. Tutkimuksissa on löydetty mittareita, joilla voi parhaiten mitata merenkulun turvallisuuden tasoa. Hankkeen tekemien tutkimusten mukaan turvallisuuskulttuuri on kehittynyt suotuisasti pakollisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän (ISMkoodin) käyttöönoton myötä 1990-luvulta lähtien. METKUn havaintona on, että onnettomuusriski on pienentynyt merkittävästi suomalaisessa merenkulussa ja Suomen rannikkovesillä. Suurimmat uhkatekijät löytyvät kuitenkin niistä varustamoista, joiden aluksilla on muita heikompi turvallisuustaso. Nämä alukset on kuitenkin mahdollista tunnistaa etukäteen. METKUn suosituksissa onkin painotettu ennakoivien Kaikki on kiinni ihmisistä METKUn tulokset vakuuttavat, että merenkulun turvallisuutta voidaan parantaa ihmisten ajattelutapaa muuttamalla. Varustamoiden ylimmän johdon on täysin sitouduttava turvallisuusajatteluun. METKU-hanke on kerännyt hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntöjä sellaisilta aloilta, joissa on korkea turvallisuuskulttuuri. Oppimalla toisilta sekä jatkuvalla kehityksellä ja koulutuksella voidaan nostaa laivanvarustamoiden ja koko elinkeinon turvallisuustasoa. Jatkossa mahdollisten alusonnettomuuksien tapahtuessa viranomaisten yhteistyön on toimittava napakammin. Yhteistyö perustuu tällä hetkellä ensisijassa henkilökohtaisiin suhteisiin ja henkilöstön jäädessä eläkkeelle yhteydet saattavat katketa. Olisikin kehitettävä pysyvämpiä yhteistyörakenteita, jotka toimivat yksilöistä riippumatta. Merenkulkualan turvallisuuskulttuuri sekä esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden raportointi on satamissa ja laivoissa heikompaa verrattuna lentoliikenteeseen tai vaikkapa ydinvoimaloihin. METKU, A30074: Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Meriturvallisuuden ja -liikenteen toimenpiteiden merkitystä ja niistä saatavien kokemusten Hankkeen aikana on saatu aikaan uusi noste varus- tutkimusyhdistys ry vaikutusta laivaliikenteen turvallisuuteen. tamoiden turvallisuusajattelulle, ja siinä on pyritty (Merikotka-tutkimuskeskus, hallinnoija) 10 ottamaan huomioon kaikki alalla toimivat ja alaan liittyvät Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy 11 tahot. METKUn tulokset antavat hyvän työkalun Aalto yliopisto/teknillinen korkeakoulu kenelle tahansa merenkulun turvallisuustyön ammattilaiselle Turun yliopisto, Merenkulkualan tai uudelle tulokkaalle. koulutus- ja tutkimuskeskus Turun ammattikorkeakoulu Merikotka-tutkimuskeskus/Kotka Maritime Research Centre

7 Koodi: A31004 Kymenlaakson AMK Oy Ello luo edellytyksiä Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn lisäämiseen Ello-hankkeessa tuotetaan uutta tietoa logistiikkaalan suorituskyvystä ja tulevaisuuden toimintaympäristöstä. Lisäksi pyritään tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskusten ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Hanke on jaettu kuuteen osaprojektiin. Hankeen lähtökohtatiedot on kerätty alan selvityksistä sekä logistiikka-alan yrityksiltä ja heidän palvelujaan käyttäviltä teollisuuden ja kaupan yrityksiltä. Näin pyritään tuottamaan sellaisia tuloksia, joista on hankkeen kohderyhmille oikeasti hyötyä. Osaprojektit tuottavat tietoa nykytilanteesta ja myös tulevaisuuden ennusteita logistiikka-alan tärkeimmistä tekijöistä kuten alan suhdannenäkymät ja asiakastoimialojen tarpeet logistiikan merkitys yritysten sijaintipäätöksissä Hankkeessa toteutetaan kansainvälinen markkinointikampanja kuljetuskäytävän tunnettavuuden lisäämiseksi. Kampanjavuosi on 2011, jolloin toteutetaan muun muassa mainoskampanja ulkomaisissa lehdissä sekä järjestetään lehdistövierailu kansainväliselle medialle. Vuoden 2010 lopulla valmistuneen alueen logistiikkabarometrin mukaan alalla suhdanteet ja kysyntä ovat parantuneet vuoden aikana, mutta kannattavuus polkee paikallaan. Tieliikenteen kuljetusyrityksillä on muita synkemmät odotukset. Kannattavuuden kehityksestä isojen yritysten arviot ovat myönteisimmät. Investointihalukkuus on hienoisessa kasvussa, mutta investointimääriin ei vieläkään ole odotettavissa suuria muutoksia. Barometri perustuu alueen 404 logistiikkayrityksen vastauksiin. ELLO, A31004: Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy/ NELI (hallinnoija) Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI) Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) Turku Science Park Oy Ab Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy / Kymi Technology kuljetuskäytävän kehitysskenaariot Yritysten sijaintipäätöksiä koskeneessa selvityksessä ehdotus erityisesti ekologiset tekijät huomioon alueen yritykset pitivät hyviä logistiikkaolosuhteita ottava EcoHubin kehittämiseksi. Lisäksi kehitetään tärkeimpinä sijoittumiseen vaikuttavina tekijöinä. ekologisen ja kustannustehokkaan logistiikkakeskuksen toimintamalli sekä logistiikkakeskittymän Sijaintipaikka valitaan muutaman harvan tekijän perusteella, mutta eri selvityksissä liikenneyhteydet 12 alueturvallisuussuositus. 13 ovat edelleen yksi neljästä tärkeimmästä yrityksen sijoittumiseen vaikuttavasta tekijästä.

8 Koodi:A31156 Teknologiakeskus TechVilla Oy Pk-yrityksille lisää tehoa yhteishankinnoilla Innokone haastaa yritykset uusajatteluun Innokone-hankkeen avulla synnytetään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita teknologiateollisuudessa kolmen toisiaan täydentävän toimijan vahvuuksia hyödyntäen. Ideana on, että tuotekehitys on nopeaa, laadukasta ja edullista. Globaalissa kilpailussa Suomella on joitakin heikkouksia: pienet kotimarkkinat, pitkät matkat päämarkkina-alueille, korkea kustannustaso ja rajalliset resurssit. Vahvuuksina on perinteisesti pidetty korkeatasoista teknologista osaamista ja koulutusta. Niillä ei kuitenkaan pärjätä taistelussa väkirikkaita alueiden kuten Kiinan ja Intian kanssa. Innokone pyrkii varmistamaan, että pk-yritykset menestyvät tulevaisuudessakin. Innokone-hankeessa tavoitellaan konkreettisuutta. Mukana olevien yritysten tarpeet selvitetään ja heille etsitään parhaat mahdolliset asiantuntijat käyttöönsä. Yritykselle voidaan jalostaa uusi tuote tai palveluidea suunnittelupöydältä testattuun lopputuotteeseen saakka. Innokone järjestää yrityksille InnoStep-tilaisuuksia eri puolilla Etelä-Suomea. InnoStep-tilaisuuksissa asiantuntijat ja pk-yritysten johto tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat mahdollisista kehityskohteista ja uusista ideoista. InnoStepin jälkeen yrityksille tehdään ehdotus siitä, millaisia työkaluja yrityksen kannattaa ottaa käyttöön ja miten kehitystyössä voidaan edetä. Varsinaiseen kehitystyöhön ryhtyminen jää yrittäjän päätettäväksi. Yritysten kiinnostus Innokonetta kohtaan on ollut suurta. Noin 70 yrityksen kanssa on käyty keskusteluja mahdollisista kehittämiskohteista ja yli puolet näistä yrityksistä on ollut aidosti kiinnostunut kehitysprojektin aloittamisesta. Parikymmentä projektia on jo toteutettu tai työn alla. Innokone toimii Etelä-Suomen alueella, mutta toimintamalli soveltuu innovaatioiden jalostamiseen muuallakin. Innokoneen edistymistä voi seurata myös Facebookissa ( Entepalin toimitusjohtaja Kyösti Enqvist on ideoinut uuden palvelun, jonka avulla pk-yritykset voivat säästää hankinnoissa. Nyt hän kehittää ideaa eteenpäin Innokone-hankkeessa. Enqvistin tavoitteena on luoda pk-yrityksille yhteishankintarengas. Hankin.fi-palvelu tuo pk-yrityksille kustannussäästöjä energiaan, logistiikkaan, työkaluihin ja tarvikkeisiin sekä teollisiin palveluihin liittyvissä hankinnoissa, hän valottaa ideaansa. Uuden palvelun myötä pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä hankinnoissa samaan neuvottelutilanteeseen kuin suuryritykset. Innokoneessa toteutettiin hankin.fi palvelusta asiakaskartoitus, jonka tulokset ovat lupaavia. Kyselyn perusteella palvelulle on olemassa selvä tarve. Seuraavaksi lähdemme kehittämään ideaa edelleen Innokoneessa. Innokone, A31156: Ideat tuotteiksi ja liiketoiminnaksi kolmen toisiaan täydentävän osaamiskeskittymän alueellisia vahvuuksia hyödyntäen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Teknologiakeskus TechVilla Oy (hallinnoija) 15 Teknologiakeskus Innopark Oy Aalto-yliopisto, BIT-Tutkimuskeskus Onko yritykselläsi idea tai ongelma? Innokone etsii parhaat osaajat avuksesi.

9 Tässä julkaisussa esitellään Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 toimintaa ja hankkeita. Julkaisu sisältää viisi mielenkiintoista ylimaakunnallista hanketta. Niiden avulla luodaan monipuolinen katsaus Etelä-Suomen teemahankkeisiin ja niiden tekijöihin. etelä-suomen eu-yksikkö Päijät-Hämeen liitto PL 50 (Hämeenkatu 9) LAHTI