seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan.

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot etelässä: Yhteistyötä yli maakuntarajojen teemahankkeet Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa Ohjelmakaudelle Etelä-Suomessa haluttiin lähteä suuntaamaan EU-hanketoimintaa entistä vahvemmin kohti maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan sisällytettiin muista Suomen alueista ja EAKRohjelmista poiketen oma erillinen toimintalinjansa (toimintalinja 5) ylimaakunnallisille hankkeille. EAKR-ohjelman koordinointia ja ylimaakunnallisten teemahankkeiden hallinnointia varten perustettiin Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, joka sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen liitossa. Ylimaakunnallinen hanketoiminta kohdistuu Etelä-Suomessa muutamiin maakuntien yhdessä valitsemiin teemoihin. Temaattisen keskittämisen avulla resursseja kohdennetaan maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja hankkeiden toteutuksessa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Vuosittain hakuun avataan pari, kolme teemaa, ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin käytetään 28 % Etelä-Suomen EAKR-ohjelman rahoituksesta. Toimintalinjalla 5 rahoitetaan laajoja ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia, joilla vahvistetaan Etelä-Suomen osaamiskeskusten ja -keskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja Artikkelisarja alkaa s. 8 kansainvälisesti. Osaamiskeskittymien avulla alueita kannustetaan hyödyntämään huippuosaamistaan, jotta ne pärjäisivät paremmin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Toimintalinjalta rahoitetut hankkeet ovat laajoja, monipuolisia ja innovatiivisia hankekokonaisuuksia, jotka ovat usein mukana myös oman alansa kansainvälisissä verkostoissa. Hankkeita toteuttamassa ovat yleensä mukana mm. yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kunnat ja seudulliset kehittämisyh tiöt. Alueen elinkeinoelämä ja yritykset osallistuvat hankkeiden valmisteluun ja ovat lähes poikkeuksetta mukana hankeverkostoissa. Näin hankkeen tueksi saadaan paitsi uusin tutkimustieto myös käytännön tekijät ja osaajat. Lisäarvona toteutetuissa teemahankkeissa (verrattuna muuhun ns. normaaliin hanketoimintaan) voidaan nähdä ylimaakunnallinen yhteistyö ja verkostot, pääkaupunkiseudun, Turun ja Hämeenlinnan seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Ideahaku verkottaa hakijoita Teemahankkeiden hakuprosessi toteutetaan kaksivaiheisena. Varsinaista hakuaikaa edeltää epävirallinen ja matalamman kynnyksen ideahakuvaihe. Ideahaussa hakijat voivat esittää vielä suunnitteluvaiheessa olevia hankeaihioitaan yksinkertaisella lomakkeella. Ideahakuun osallistuneille järjestetään verkostoitumistilaisuuksia, jossa eri maakuntien hankeideat kohtaavat toisensa. Tämä kannustaa hakijoita yhteistyöhön ja toisaalta tukee ideoiden jatkokehittelyä avoimen lähdekoo- SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 HULEvedet hyötykäyttöön 4 Meriliikenteen kasvu vaatii panostusta turvallisuuteen 5 Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomessa 6 Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään 7 Suomen ja Venäjän välisissä ENPI CBC -ohjelmissa hyväksytty ensimmäiset hankkeet 8 Hyvät käytännöt osana vaikutusketjuajattelua 10 Poimintoja ESRkehittämisohjelmien työstä 11 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta jatkuu >>> din periaatetta soveltaen. Ideahakua ja verkostoitumistilaisuuksia seuraa varsinainen hakuaika, jonka päätteeksi viralliset hankehakemukset toimitetaan Etelä-Suomen EU-yksikköön. Kilpailu rahoituksesta on melko tiukkaa ja vain parhaat hankkeet saavat rahoitusta. Neljällä ensimmäisellä hakukierroksella keskimäärin alle 40 % saapuneista hakemuksista on hyväksytty. Kohti nykyistä temaattisempaa hankerahoitusta Etelä-Suomen kokemukset ylimaakunnallisista hankkeista ja temaattisesta toimintatavasta ovat rohkaisevia: yhteistyö on toiminut hyvin maakuntien, rahoittajien ja hankepartnereiden kesken. Osa hankkeista on aktiivisesti mukana myös oman alansa kansainvälisissä verkostoissa. Jos tulevaisuudessa (mahdollisesti vähenevää) EUrahoitusta tullaan kohdentamaan vain muutamiin painopisteisiin tai teemoihin, on Etelä-Suomen kokemuksista varmasti hyötyä. Seuraavissa jutuissa esitellään kaksi ylimaakunnallista hanketta. Niiden kautta uutiskirjeen lukijoille avautuu ikkuna eteläsuomalaisiin teemahankkeisiin. Teksti: Mari Kuparinen, ohjelmajohtaja, Päijät-Hämeen liitto TL 5:n teemoja ympäristöteknologia hyvinvointi muotoilu ja muut luovat alat meriklusteri uudistuva metsäteollisuusklusteri innovatiiviset metallituotteet logistiikka digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut innovatiiviset julkiset hankinnat kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen HULEvedet hyötykäyttöön Yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkimaisessa ympäristössä, ja päällystetyn maanpinnan osuus kasvaa yhä. Nämä yhdessä lisääntyvien päästöjen ja ilmastonmuutoksen kanssa ovat synnyttäneet hulevesien ongelman. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien käsittelyä ja hallintaa on Suomessa tutkittu vähän. STORMWATER-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan. Helsingin yliopiston akateemisia tutkimustoimenpiteitä ovat olleet muun muassa biosuodatuskokeet sekä Hollolassa tehdyt tutkimustoimenpiteet, jotka ovat ensimmäinen yritys kartoittaa Suomessa teollisuusalueiden hulevesien laatua. Lahden keskusta-alueen mittausasemat ovat niin ikään ensimmäiset laatuaan Suomessa. STORMWATERin ydinajatuksia on, että tiiviilläkin alueilla hulevesien hallintaa voidaan parantaa. Se edellyttää kuitenkin uusien menetelmien käyttöönottoa. Stormwater-hankkeen kokonaisuuteen liittyy myös investointihankeosuus (A30118), missä toteutetaan varsinaiset pilottikohderakentamiset. Osaprojekteissa testataan uusia ratkaisuja muun muassa Lahden ja Kouvolan keskusta-alueiden sekä Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. Kaikki kohteet sijaitsevat pohjavesialueilla. Muita hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa hulevesien määrän ja laadun mittaus neljällä 2

3 Vipuvoimaa EU:lta uudella mittausasemalla, biosuodatusrakenteiden mittaustutkimukset, tutkimuspilotit ja hulevesiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja kehittäminen. Imeyttävä ja viivyttävä menetelmä Lahdessa Joutjärven kohteessa ongelmana on hulevesien laatu. Katualueilta hulevedet johdetaan järveen, jolla on runsaasti virkistyskäyttöä. Ratkaisuna testataan imeyttävää ja viivyttävää maastorakennetta ennen vesistöä. Kouvolassa rankkasateiden hulevedet ovat aiheuttaneet tulvia keskusta-alueella. Ratkaisuna testataan puiston alle rakennettua suurta viivytysrakennetta, jonka avulla pyritään estämään tulviminen. Myös hulevesien laatua tarkkaillaan. Tarkoitus on käyttää varastoitua hulevettä puiston kastelussa. Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella ei ole viemäriverkostoa ja sen rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Hulevedet tulisi käsitellä niin, ettei pois johtamisesta koituisi haittaa ympäristölle ja pohjavedelle. Alueelle toteutetaan vettä viivyttäviä avouomaratkaisuja sekä suodattavia ja imeyttäviä rakenteita. Hulevedet hyötykäyttöön Parhaimmillaan hulevesiratkaisuilla pienennetään hulevesien määrää ja virtaamia sekä parannetaan veden laatua. Lisäksi hulevettä voidaan käyttää maisemallisena elementtinä tai vaikkapa kastelussa. Taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristö-kuormituksen hallinta edellyttää putkiverkostojen rinnalle uusia, vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka soveltuvat myös kylmään ilmastoon. Erityisen merkittävää kehittämishankkeessa ja tutkimuksessa on ollut uusien yhteistyömuotojen luominen yliopistotasoisen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. välille. Tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä yhdistämällä on esitetty konkreettisia ratkaisuja hulevesiongelmiin sekä kartoitettu liiketoimintamahdollisuuksia. Teksti: SISKO OJAJÄRVI Kuvat: Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos STORMWATER, A30116: Taajaman hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoiminta mahdollisuudet Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Toteuttajat: Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos (hallinnoija) Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kouvolan kaupunki/liikelaitos Kouvolan Vesi Lahti Aqua Oy Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu Hollolan kunta 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Meriliikenteen kasvu vaatii panostusta turvallisuuteen METKU Merenkulun pitkien perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi merenkulun turvallisuus on kehittynyt jälkijunassa. Liikenteen kasvu edellyttää jatkossa jopa lentoliikenteen kaltaista ohjausta. METKU-hanke on paneutunut meriliikenteen turvallisuutta parantavien työkalujen ja toimintatapojen selvittämiseen. METKU on selvittänyt Suomenlahden meriliikenteen ja -elinkeinon turvallisuuden tasoa, kehittymistä ja parantamismahdollisuuksia. Tutkimuksissa on löydetty mittareita, joilla voi parhaiten mitata merenkulun turvallisuuden tasoa. Hankkeen tekemien tutkimusten mukaan turvallisuuskulttuuri on kehittynyt suotuisasti pakollisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän (ISM- koodin) käyttöönoton myötä 1990-luvulta lähtien. METKUn havaintona on, että onnettomuusriski on pienentynyt merkittävästi suomalaisessa merenkulussa ja Suomen rannikkovesillä. Suurimmat uhkatekijät löytyvät kuitenkin niistä varustamoista, joiden aluksilla on muita heikompi turvallisuustaso. Nämä alukset on kuitenkin mahdollista tunnistaa etukäteen. METKUn suosituksissa onkin painotettu ennakoivien toimenpiteiden merkitystä ja niistä saatavien kokemusten vaikutusta laivaliikenteen turvallisuuteen. Kaikki on kiinni ihmisistä METKUn tulokset vakuuttavat, että merenkulun turvallisuutta voidaan parantaa ihmisten ajattelutapaa muuttamalla. Varustamoiden ylimmän johdon on täysin sitouduttava turvallisuusajatteluun. METKU-hanke on kerännyt hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntöjä sellaisilta aloilta, joissa on korkea turvallisuuskulttuuri. Oppimalla toisilta sekä jatkuvalla kehityksellä ja koulutuksella voidaan nostaa laivanvarustamoiden ja koko elinkeinon turvallisuustasoa. Jatkossa mahdollisten alusonnettomuuksien tapahtuessa viranomaisten yhteistyön on toimittava napakammin. Yhteistyö perustuu tällä hetkellä ensisijassa henkilökohtaisiin suhteisiin ja henkilöstön jäädessä eläkkeelle yhteydet saattavat katketa. Olisikin kehitettävä pysyvämpiä yhteistyörakenteita, jotka toimivat yksilöistä riippumatta. Merenkulkualan turvallisuuskulttuuri sekä esimerkiksi läheltä piti tilanteiden raportointi on satamissa ja laivoissa heikompaa verrattuna lentoliikenteeseen tai vaikkapa ydinvoimaloihin. Hankkeen aikana on saatu aikaan uusi noste varustamoiden turvallisuusajattelulle, ja siinä on pyritty ottamaan huomioon kaikki alalla toimivat ja alaan liittyvät tahot. METKUn tulokset antavat hyvän työkalun kenelle tahansa merenkulun turvallisuustyön ammattilaiselle tai uudelle tulokkaalle. Teksti: SISKO OJAJÄRVI Kuva: Merikotka-tutkimuskeskus METKU, A30074: Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Toteuttajat: Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry (Merikotka-tutkimuskeskus, hallinnoija) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Aalto yliopisto/teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turun ammattikorkeakoulu 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot etelässä: Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomessa Etelä-Suomen suuralueella asuu noin puolet suomalaisista. Rakennerahastoista ESRohjelmalla on Etelä-Suomen alueella muuta maata merkittävämpi asema, koska koko Etelä- Suomi ei ole kokonaisuudessaan haasteellista aluetta eli EAKR-rahoituksen piirissä. Etelä- Suomessa ESR-ohjelma painottuu tästä syystä ehkä muuta maata painokkaammin yritysneuvonnan ja yritysten henkilöstön kehittämiseen Etelä-Suomelle tyypillisten maahanmuuttajakysymysten ja nuorten erityisaseman huomioimisen lisäksi. ESR-ohjelman valtakunnallisten kehittämisohjelmien painopiste on Etelä-Suomessa ja alueosioissa myöntövaltuuksista yli puolet kohdistuu Uudellemaalle. Työ ja elinkeinoministeriön valtakunnallisten kehittämisohjelmien toteutus on sidottu pitkälti kansalliseen toimintaan siten, että määrärahoja on suunnattu mm. työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankkeilla on pyritty edistämään yhdenmukaisia toimintamalleja ja pyritty edistämään eri puolilla maata toimivien yhteistyötä. Alueosion hankkeissa painotukset lähtevät valtakunnallista osaa painotetummin sellaisista alueen erityisistä tarpeista, jotka ei saa riittävää toteutusta valtakunnallisista määrärahoista. Etelä- Suomen ELY-keskukset ovat kuitenkin valinneet hyvin erilaisia tapoja painottaa ohjelmaa eli toteutukset ovat hyvin maakuntiensa näköisiä. Maakuntasuunnitelmien vaikutus näkyy mm. toimialavalinnoissa ja kohderyhmissä. Ohjelma on edennyt Etelä-Suomessa epätasaisesti siten, että Uuttamaata lukuun ottamatta määrärahojen sidonta-asteet ovat keskimäärin valtakunnan lukujen yläpuolella ja se näkyy mm. siten, että laajoja avoimia hakuja ei olla enää järjestämässä vaan rahoitettavia hankkeita haetaan joko täsmähauilla tai sitten jatkuvien hakujen kautta. Rahoitusmahdollisuuksia kannattaa kuitenkin edelleen ELY-keskuksista tiedustella, koska hyville hankkeille on edelleen tilausta. Teksti: Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään Oma polku löytyy usein jo parin kuukauden aikana Shutterstock Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään -hanke on tarkoitettu työttömille, ammatinvaihtajille, osatyökykyisille ja ilman ammattitutkintoa oleville nuorille. Hanketta hallinnoi kolmannen sektorin palvelujärjestö Manna ry, joka toimii Nastolan Uudessakylässä. Ensimmäisen vuoden aikana tässä valtakunnallisessa ESR-hankkeessa osallistujia on ollut jo 33, kun tavoitteemme oli viime vuodelle 20 henkilöä. Osa ohjautui hankkeesta koulun penkille, osa työllistyi avoimille työmarkkinoille, ja uusiakin työpaikkoja syntyi kaksi, projektipäällikkö Merja Monto mainitsee. Vuoteen 2012 jatkuva hanke on tullut tarpeeseen, sillä osallistujia on melkein tunkuun asti. Mukaan tullaan työ- ja elinkeinotoimiston, oppilaitosten tai vakuutusyhtiön kautta sopimusten mukaan. Valttina seitsemän koulutettua ohjaajaa Polutuksen alussa kartoitetaan osallistujien lähtötilanne sekä tutustutaan kotipalvelu-, keittiö-, puhtaanapito, ympäristönhoito sekä hoiva-alan tehtäviin ohjaajan tuella. Merja Monton mukaan hankkeen yksi valttikortti on seitsemän ohjaajaa, jotka on koulutettu työpaikkaohjaajaksi eri työtehtävissä. Ohjaajilla on oikeus ottaa vastaan myös ammatti- ja perustutkintojen näyttöjä. Mukanaolija saa näin realistisen kuvan eri töistä ja mahdolliset ruusunpunaiset mielikuvat karisevat alkuunsa. Toisaalta joku kokee löytäneensä juuri sen mitä on etsinytkin ja hakeutuu nopeasti alan koulutuksiin. Seuraava vaihe, portaat, tarkoittaa jokaiselle tehdyn henkilökohtaisen suunnitelman mukaisia jatkotoimenpiteitä sekä arviointia. Jatko voi olla koulutusta, tutkintoja, työllistymistä tai yrittäjyyttä. Uusi mielekäs tehtävä voi löytyä myös vapaaehtoistyön tai kansalaistoiminnan parista. Kriisivaiheiden yli päästään pitkospuita pitkin hyvän yhteistyöverkoston asiantuntijoiden avulla. Paljon lisäarvoa osallistujille Vaikka maksimiaika hankkeeseen osallistumiseen on puoli vuotta, oma polku löytyy usein jo parin kuukauden aikana. Puoli vuotta sen jälkeen, kun osallistuja on meiltä lähtenyt, otamme häneen vielä yhteyttä ja kuulostelemme missä mennään, Merja Monto kertoo. Manna ry tarjoaa osallistujille muutakin lisäarvoa aina luonnonkauniista ympäristöstä lähtien. Hankkeen aikana henkilöt voivat osallistua mm. ensiapu- ja hygieniaosaamiskoulutukseen. Erityisesti olemme havainneet tarpeelliseksi tarjota mahdollisuutta keskustella terveydenhoitajan kanssa, sillä työttömillehän ei ole järjestetty kohdennettua terveydentilan seurantaa. Vuoteen 2012 jatkuva hanke on tullut tarpeeseen, sillä osallistujia on melkein tunkuun asti. Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään Ohjelma ja toimintalinja: ESR, TL2 Projektikoodi ja toteutusaika: S10880, Kokonaiskustannukset: Toteutus: Manna ry Hallinnointi: Hämeen ELY-keskus Lisätietoja: projektipäällikkö Merja Monto, merja.monto(at)manna.fi wwww.manna.fi > hankkeet 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Suomen ja Venäjän välisissä ENPI CBC -ohjelmissa hyväksytty ensimmäiset hankkeet Shutterstock Suomen ja Venäjän välisten kolmen ohjelman (Kolarctic, Karelia, Kaakkois-Suomi Venäjä) ensimmäiset hakukierrokset toteutettiin keväällä Ensimmäiset hankkeet hyväksyttiin kesän ja syksyn 2010 aikana. Lisäksi Venäjän duuma ratifioi ohjelmakohtaiset rahoitussopimukset kesällä Kolarctic-, Karelia- ja Kaakkois- Suomi Venäjä ENPI CBC -ohjelmien ensimmäiset hakukierrokset toteutettiin keväällä Kolarctic- ja Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelmiin saatiin molempiin 34 hakemusta. Karelia-ohjelmassa noudatetaan kaksivaiheista hakua. Hakijat toimittavat hakukierroksen ensimmäisessä vaiheessa hallintoviranomaiselle määrämuotoisen hankeaihion (Concept Note), jossa hankeidea kuvataan lyhyesti. Hakukierroksen toisessa vaiheessa hankeideoista parhaat kutsutaan jättämään täydelliset hakemukset, joiden perusteella rahoitettavat hankkeet valitaan. Karelian-ohjelman ensimmäisessä hakuvaiheessa saatiin 59 hankeaihiota, joista toiseen hakuvaiheeseen valittiin 18. Kolarctic-ohjelmaan hyväksyttiin lopulta 13 hanketta ja Kaakkois- Suomi Venäjä -ohjelmaan 12 hanketta. Karelia-ohjelmaan hyväksyttiin 10 hanketta, mutta reservilistalta hyväksyttäneen vielä yksi hanke lisää. Ohjelmien seurantakomiteat tekivät päätökset kesän ja syksyn 2010 aikana. Suurin osa hankkeiden päähakijoista oli suomalaisia, mutta positiivista oli myös venäläisten päähakijoiden varsin runsas määrä. Kolarcticohjelmassa päähakijoita oli lisäksi Ruotsista ja Norjasta. Ohjelmien hallintoviranomaiset valmistelevat parhaillaan hankekohtaisia rahoitussopimuksia. Kolarctic-ohjelmassa osa sopimuksista on jo allekirjoitettu ja hankkeet käynnistyneet. Kolarctic-ohjelmaan hyväksytyt hankkeet liittyvät pääosin liiketoimintaan, koulutukseen ja ympäristöön. Ohjelmien toteuttamisen kannalta merkittävää oli myös se, että Venäjän duuma ratifioi ohjel- makohtaiset rahoitussopimukset kesällä Venäjän ja Euroopan komission välisten ENPI CBC -rahoitussopimusten ratifiointiinstrumenttien vaihtaminen tapahtui Pietarissa järjestetyn vuotuisen rajayhteistyötä käsittelevän konferenssin yhteydessä. Sopimukset tulivat voimaan Ratifioinnin myötä myös Venäjän valtion vastinrahoitus saatiin ohjelmien käyttöön. Ohjelmien toiset hakukierrokset toteutetaan keväällä Teksti: Petri Haapalainen Enemmän tietoa ohjelmista löytyy seuraavilta www-sivuilta: Kolarctic: Karjala: Kaakkois-Suomi Venäjä: 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Hanke mitä hyötyä se tuottaa ja miten se toimii paremmin? Timo Aron kirjoitus käynnistää artikkelisarjan kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot ja toimijat jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle Teksti: Jaana Valkokallio Hyvät käytännöt osana vaikutusketjuajattelua Hyvät käytännöt on yksi monista hankemaailman taikasanoista, joita toistellaan mantran tavoin mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Käsitteen yksiselitteinen määrittely on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi. Kolmannen rakennerahastokauden puolivälissä hyvien käytäntöjen määrittely, tunnistaminen, levittäminen ja hyödyntäminen ovat prosessina edelleen pikemminkin sattumanvaraista kuin koordinoitua ja systemaattista. Alf Rehniä mukaillen hyvistä käytännöistä on tullut eräänlaisia söpöjä pupuja, josta kaikkien oletetaan pitävän sen enempää asiasta tietämättä. 8 Keskeinen haaste on yhtenäisten menettelytapojen ja käytäntöjen puuttuminen. Tämä taas aiheuttaa lähes epätoivoisia hyvien käytäntöjen haravointi- ja metsästysyrityksiä. Hankkeita kiusataan pahimmillaan joko rahoittajien tai arvioitsijoiden toimesta tietopyynnöillä, lomakkeilla yms, joissa niitä pyydetään ilmoittamaan määräpäivään mennessä siihen asti syntyneet hyvät käytännöt ja toimintamallit. Silloin saa sitä mitä tilaa: ilman yhtenäistä käsitteistöä tai viitekehystä yhdet kertovat aidasta ja toiset aidanseipäistä. Hyvien käytäntöjen sadonkorjuu on kaikkien yhteisen ajan varastamista oikealta tekemiseltä, elleivät rahoittajat pysty sopimaan yhtenäisestä määrittelystä, menettelytavoista ja viitekehyksestä. Jos tähän jossain vaiheessa päästään, on seuraava vaihe ohjeistaa ja kouluttaa hankkeet toimimaan yhdenmukaisella tavalla. Esitän yhden toimintamallin hyvien käytäntöjen keruuseen, jonka käyttöä olen soveltanut konsultin, projektipääällikön ja rahoittajan rooleissa. Peruslähtökohtana on tukeutua yhtenäiseen viitekehykseen, jossa hyvät käytännöt ajattelu on vain yksi osa hankkeen toimintakokonaisuutta. Kutsun viitekehystä vaikutusketjuajatteluksi ja sen sovellusmallia vaikutusketjukortiksi. Vaikutusketjuajattelun ydin on integroida projektin tarve, panokset, toimenpiteet tuotokset, tulokset ja vaikutukset toisiinsa loogiseksi kytkeytyväksi ketjuksi. Hankkeiden keskeinen sisältö puretaan tiiviiseen muotoon ketjun pala kerrallaan: ensin määritellään tarve, sen jälkeen panokset, sitten toimenpiteet jne. Tiivistyksen tuloksena syntyy vaikutusketju- tai tuloskortti. Työnjako on selkeä: hankkeiden intressinä on keskittyä ensisijaisesti tuotoksiin, hankkeen hallinnoijan tuloksiin ja vaikutuksiin ja rahoittajan ketjun kaikkiin osiin. Oheisen linkin kautta löytyy yksi esimerkkimalli, jossa on sovellettu vaikutusketjuajattelua ja vaikutusketjukorttia ns. emoprojektin ja sen alaprojektien kohdalla. Vaikutusketjukortin tärkein lenkki ovat tuotokset. Hyvät käytännöt ovat osa hankkeen tuotoksista. Tämä(kin) edellyttää hyvien käytäntöjen määrittelyä. Olen päätynyt useiden kokeilujen jälkeen siihen, että yksinkertaisin tapa on jakaa hyvät käytännöt dikotomisesti kahteen toisistaan poikkeavaan tyyppiin. Kutsun ensimmäistä tyyppiryhmää työkäytännöiksi ja toista tyyppiryhmää tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöiksi. Työkäytännöt ovat luonteeltaan arkisia, suppeita, pieniä muutoksia tai parannuksia, joilla ei ole yleistä tai laajempaa merkitystä. Kyse on sellaisista käytännöistä, jotka

9 Vipuvoimaa EU:lta hyödyttävät ensisijaisesti hankkeen sisäisen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Työkäytäntöjen siirtäminen toisenlaiseen toimintaympäristöön ei ole tarkoituksenmukaista eikä aina mahdollistakaan. Työkäytäntöjen tunnistaminen ei edellytä systemaattista pilotointia tai palaute-, seuranta-, arviointi- tai tutkimustiedon hyödyntämistä. Hyviä (ja huonoja) työkäytäntöjä löytyy paljon kaikissa projekteissa. Työkäytännöt ovat toisin sanoen helposti tunnistettavissa. Tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöt ovat konkreettisia tuotteita, palveluja, malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon tai vankkaan näyttöön. Taustalla on kokemus- ja tutkimusperäistä näyttöä eli todennettavissa olevaa dokumentaatiota (pilotit, palautteet, arvioinnit jne.). Dokumentaation perusteella voidaan arvioida, mikä toimii, millaisissa olosuhteissa ja ennen kaikkea miksi. Tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöille on ominaista se, että ne ovat mallinnettavissa, jolloin niillä on yleisempää ja laajempaa merkitystä Toisin sanoen niillä on käyttöarvoa hankkeen ulkopuolellakin, vastaavan viiteryhmän, teeman, ongelman tms. ratkaisemisessa. Tämä edellyttää, että ne ovat paketoimisen jälkeen siirrettävissä, levitettävissä ja hyödynnettävissä toisenlaisessa toimintaympäristössä. Tämä tosin edellyttää suunnitelmallista hyödyntämis- ja levittämisprosessia. Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytäntöjen tunnistamiseen liittyy muutama reunaehto. Hyvän käytännön tunnistaminen ei voi perustua pelkästään hankehenkilöstön näkemykseen. Lisäksi on pystyttävä aina perustelemaan, mikä tekee hyvästä käytännöstä hyvän. Menetelmällisesti olennaista on se, että hyvien käytäntöjen tunnistamisessa aina tarve sanelee käytettävän menetelmän: yhtä ainoaa ja oikeaa kaikkiin tarpeisiin soveltuvaa menetelmää ei ole olemassa. Vaikutusketjuajattelun hyödyntämiseen liittyy kaksi keskeistä peruslähtökohtaa. Ensinnäkin se, että ainoastaan yhtenäisen viitekehyksen avulla on mahdollista arvioida projektien tuotosten (so. hyvien käytäntöjen) aikaansaamia hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin. Toiseksi, hyvien käytäntöjen määrittely ja tunnistaminen eivät ole hanketoiminnassa itseisarvoja, vaan ne ovat yksi osa hankkeiden vaikutusketjua. Vaikutusketjuajattelun käyttö ja vaikutusketjukorttien täyttäminen on hedelmällistä, jos hankkeen toimeenpanossa osataan hyödyntää projektien vaiheistettua elinkaariajattelua (PCM-malli eli Project Cycle Management). Projektin elinkaariajattelussa hyviä käytäntöjä on mahdollista haravoida järjestelmällisesti em. tavalla hankkeen kaikissa vaiheissa eli suunnittelu-, aloittamis-, toimeenpano- ja päättämisvaiheessa. Kirjoittaja on virkavapaalla ELYkeskuksesta. Hän on toiminut aikaisemmin arvioitsijana, EU-koordinaattorina, konsulttina ja projektipäällikkönä rakennerahastoasioissa. Teksti: TIMO ARO Kuva: Shutterstock 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Poimintoja ESR-kehittämisohjelmien työstä Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmassa tuotetaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta. Keinotodellisuuden simulaatiota ja verkko-opintoja Virtuaalimaailmat -hankkeessa opiskelijat voivat itse rakentaa ja koostaa ympäristöä avoimessa oppimisympäristössä. Simuloitu todellisuus antaa harjoituskentän ja kokemuksia tosielämän tilanteisiin. Wikiopisto-kurssit ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi hyödyntää olemassa olevan oppilaitoksen asiantuntijoita ja verkon ilmaisia palveluja vapaan sivistystyön järjestämiseksi. Opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille on kehitetty wikimäinen yhteisö ja tietovaranto, LeMill, jossa jäsenet voivat yhteisesti kehittää oppimateriaalia, menetelmäkuvauksia sekä työkalukuvauksia. Lisätietoja: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan -kehittämisohjelma Ohjelma edistää naisten ja miesten samapalkkaisuutta, tukee naisten urakehitystä ja kehittää työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vahvistaa tasa-arvosuunnittelua. TAPAS ohjaa tasa-arvoiseen palkkaukseen Tasa-arvoa palkkaukseen työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa -projekti keskittyy eri sektoreita ja sopimusaloja edustavilla työpaikoilla tehtävään kehittämistyöhön. Tavoitteena on kehittää työn vaativuuden ja henkilön työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien rakenteita ja soveltamisprosesseja siten, että ne edistävät samapalkkaisuutta sekä palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta. Yksittäisissä organisaatioissa tehtävän työn lisäksi projekti tuottaa yleistettävää tietoa siitä, miten palkka-tasa-arvoa voidaan edistää. Tulokset julkaistaan käytännönläheisessä opaskirjassa. TERO tuo tasa-arvoa erovanhemmuuteen Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isät pois paitsiosta -projektin kohderyhmänä ovat Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa. Projektissa kehitetään ja toteutetaan täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on lisätä viranomaisen kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman perinteisiä sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Painopisteenä on isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi erotilanteissa. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen lisää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Projektissa tuotetaan koulutusmallin ja oppimateriaalin lisäksi opas lapsiperheiden erotyöskentelyyn tasa-arvonäkökulmasta. Lisätietoja: irmeli.jarvenpaa(at)stm.fi avustukset/eun_rakennerahastot Lue lisää esitteestä: TEM_valtkunnalliset_kehittamisohjelmat_suomi_lores4260.pdf 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -kehittämisohjelma Ohjelma kehittää seudullisia yrityspalveluja ja vauhdittaa monimuotoista yrittäjyyttä. Yhdessä yrittämään! uudisti mol.fi-sivujen yrittäjyysosiota Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi painottuu ohjelman projekteissa monin tavoin. Yhdessä yrittämään! -hankkeen aloitteesta uusittiin -sivuston yrittäjyyspalveluosio niin, että se tukee paremmin yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchisingketjuun tai yrittäjää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen. Seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittämistä Pirkanmaalla Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla on esimerkki seudullisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Yhteistyövalmiutta kuvastaa se, että myös vapaaehtoistyö (kuten yrityskummit) on mukana palvelun kokonaisuudessa. Projekti järjestää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja. Projektilla tiivistetään palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perustamista harkitsevia ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihtopalvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä. Lisätietoja: pertti.linkola(at)tem.fi Ajankohtaista lyhyesti Unkarin EU-puheenjohtajuus käynnistyi teemalla Vahva Eurooppa Unkarin puheenjohtajuussivusto: Eurooppa strategian täytäntöönpano ja keskustelu aluepolitiikasta ovat ajankohtaisia Unkarin puheenjohtajuuskaudella. Eurooppa strategian kansalliset tavoitteet on laadittava huhtikuuhun mennessä. Puheenjohtajamaa painottaa alueiden välisen yhteenkuuluvuuden keskeistä merkitystä Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikallis- ja aluetason toimijoiden parempi mukaan ottaminen toimintaan nähdään tärkeänä. Strategia tulisi panna täytäntöön kiinnittämällä huomiota kunkin alueen kehitystasoon sekä alueiden lähtökohtien, tarpeiden ja mahdollisuuksien moninaisuuteen. Unkarin kansallisesta kehityksestä vastaava ministeri Tamás Felleg muistuttaa, että koheesiopolitiikassa yhteenkuuluvuustavoitteet tulee pitää mielessä kilpailukykytavoitteiden rinnalla. Yksi Unkarin puheenjohtajuuden tavoitteista on vahvistaa koheesiopolitiikan yhdennettyä lähestymistapaa ja lisätä sen näkyvyyttä, roolia ja sen saamaa tunnustusta. Unkari haluaa omalla esimerkillään näyttää, miten uudessa Itä-Euroopan jäsenmaassa on saatu koheesiopolitiikalla aikaan hyviä tuloksia. Puheenjohtajamaa haluaa kaudellaan pidettävin kokouksin edistää koheesiopolitiikan tulevan kauden lainsäädäntöpaketin valmistelua, josta esityksiä voitaneen odottaa kesäkuun lopulla. Lainsäädäntöpakettia aletaan käsitellä Puolan puheenjohtajuuskaudella, ja tavoitteena on saada päätöksiä aikaan Tanskan toimiessa neuvoston puheenjohtajana vuoden 2012 alkupuoliskolla. Yksi Unkarin kauden prioriteeteista on Tonavan alueen strategia. Tonavan alueen strategia on tarkoitus hyväksyä keväällä yleisten asioiden neuvostossa. Unkarin puheenjohtajuuskauden ohjelma: 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Alueiden komitean näkemyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta Alueiden komitea painottaa, että vuoden 2013 jälkeen jatkettaisiin vahvaa ja kunnianhimoista koheesiopolitiikkaa, josta voivat hyötyä kaikki EU:n alueet. Komitea torjuu sen vuoksi kaikenlaisen koheesiopolitiikan uudelleenkansallistamisen sekä unionin talousarvion lokeroimisen koheesiopolitiikan kustannuksella. Alueiden komitea korostaa koheesiopolitiikan panosta Eurooppa strategian täytäntöönpanossa, mutta muistuttaa perussopimukseen kirjatusta koheesiopolitiikan perustarkoituksesta, joka on koko unionin alueen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistaminen. Komitea toivoo, ettei rakennerahastoja nähtäisi pelkkänä strategian lippulaivahankkeiden rahoituslähteenä, ja kehottaa vahvistamaan strategian varsinaista paikallis- ja alueulottuvuutta erityisesti alueellisten sopimusten avulla. Alueiden komitea pyytää vahvistamaan maaseudun kehittämispolitiikkaan ohjattavia määrärahoja ja parantamaan koordinaatiota koheesiopolitiikan kanssa. Alueiden komitealla on vuodeksi 2011 valmisteilla runsaasti tapahtumia, joista totuttuun tapaan merkittävin on järjestettävä Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko Open Days. Muut AK:n tärkeät tapahtumat vuonna 2011 liittyvät kuuteen täysistuntoon, ja niihin kuuluvat Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta, hajautettua kehitysyhteistyötä, liikennepolitiikkaa ja Euroopan laajuisia verkkoja sekä alueellisia innovaatio- ja tutkimuspolitiikkoja käsittelevät foorumit. Näiden lisäksi järjestetään muita merkittäviä tapahtumia yhteistyössä unionin tulevien puheenjohtajavaltioiden, Unkarin ja Puolan kanssa. Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi käynnistyi Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Vuodella on Euroopan-laajuinen slogan Volunteer! Make a difference, joka suomeksi kuuluu Vapaaehtoisena vaikutat. Vuosi tuokin esiin vapaaehtoistoimintaa väylänä vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Vaikuttamisen lisäksi viestinnässä tulevat esille vapaaehtoistoiminnan suuri yhteiskunnallinen merkitys ja rooli yhteisöllisyyden tukemisessa, vapaaehtoistoiminta oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun välineenä sekä vapaaehtoistoiminnan luoma hyvinvointi ja ilo. Vapaaehtoistoiminnan perustana halutaan korostaa tasavertaisten ihmisten kohtaamista. Teksti: JAANA VALKOKALLIO Alueiden komitea: Teksti: KIELO KARIOJA Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, jaana.valkokallio@tem.fi Taitto: Viisikko-Communica VCA 12