seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan."

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot etelässä: Yhteistyötä yli maakuntarajojen teemahankkeet Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa Ohjelmakaudelle Etelä-Suomessa haluttiin lähteä suuntaamaan EU-hanketoimintaa entistä vahvemmin kohti maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan sisällytettiin muista Suomen alueista ja EAKRohjelmista poiketen oma erillinen toimintalinjansa (toimintalinja 5) ylimaakunnallisille hankkeille. EAKR-ohjelman koordinointia ja ylimaakunnallisten teemahankkeiden hallinnointia varten perustettiin Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, joka sijaitsee Lahdessa Päijät-Hämeen liitossa. Ylimaakunnallinen hanketoiminta kohdistuu Etelä-Suomessa muutamiin maakuntien yhdessä valitsemiin teemoihin. Temaattisen keskittämisen avulla resursseja kohdennetaan maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja hankkeiden toteutuksessa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet. Vuosittain hakuun avataan pari, kolme teemaa, ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin käytetään 28 % Etelä-Suomen EAKR-ohjelman rahoituksesta. Toimintalinjalla 5 rahoitetaan laajoja ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia, joilla vahvistetaan Etelä-Suomen osaamiskeskusten ja -keskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja Artikkelisarja alkaa s. 8 kansainvälisesti. Osaamiskeskittymien avulla alueita kannustetaan hyödyntämään huippuosaamistaan, jotta ne pärjäisivät paremmin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Toimintalinjalta rahoitetut hankkeet ovat laajoja, monipuolisia ja innovatiivisia hankekokonaisuuksia, jotka ovat usein mukana myös oman alansa kansainvälisissä verkostoissa. Hankkeita toteuttamassa ovat yleensä mukana mm. yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kunnat ja seudulliset kehittämisyh tiöt. Alueen elinkeinoelämä ja yritykset osallistuvat hankkeiden valmisteluun ja ovat lähes poikkeuksetta mukana hankeverkostoissa. Näin hankkeen tueksi saadaan paitsi uusin tutkimustieto myös käytännön tekijät ja osaajat. Lisäarvona toteutetuissa teemahankkeissa (verrattuna muuhun ns. normaaliin hanketoimintaan) voidaan nähdä ylimaakunnallinen yhteistyö ja verkostot, pääkaupunkiseudun, Turun ja Hämeenlinnan seutujen mukanaolo ja lisäksi vahva sisällöllinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Ideahaku verkottaa hakijoita Teemahankkeiden hakuprosessi toteutetaan kaksivaiheisena. Varsinaista hakuaikaa edeltää epävirallinen ja matalamman kynnyksen ideahakuvaihe. Ideahaussa hakijat voivat esittää vielä suunnitteluvaiheessa olevia hankeaihioitaan yksinkertaisella lomakkeella. Ideahakuun osallistuneille järjestetään verkostoitumistilaisuuksia, jossa eri maakuntien hankeideat kohtaavat toisensa. Tämä kannustaa hakijoita yhteistyöhön ja toisaalta tukee ideoiden jatkokehittelyä avoimen lähdekoo- SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 HULEvedet hyötykäyttöön 4 Meriliikenteen kasvu vaatii panostusta turvallisuuteen 5 Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomessa 6 Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään 7 Suomen ja Venäjän välisissä ENPI CBC -ohjelmissa hyväksytty ensimmäiset hankkeet 8 Hyvät käytännöt osana vaikutusketjuajattelua 10 Poimintoja ESRkehittämisohjelmien työstä 11 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta jatkuu >>> din periaatetta soveltaen. Ideahakua ja verkostoitumistilaisuuksia seuraa varsinainen hakuaika, jonka päätteeksi viralliset hankehakemukset toimitetaan Etelä-Suomen EU-yksikköön. Kilpailu rahoituksesta on melko tiukkaa ja vain parhaat hankkeet saavat rahoitusta. Neljällä ensimmäisellä hakukierroksella keskimäärin alle 40 % saapuneista hakemuksista on hyväksytty. Kohti nykyistä temaattisempaa hankerahoitusta Etelä-Suomen kokemukset ylimaakunnallisista hankkeista ja temaattisesta toimintatavasta ovat rohkaisevia: yhteistyö on toiminut hyvin maakuntien, rahoittajien ja hankepartnereiden kesken. Osa hankkeista on aktiivisesti mukana myös oman alansa kansainvälisissä verkostoissa. Jos tulevaisuudessa (mahdollisesti vähenevää) EUrahoitusta tullaan kohdentamaan vain muutamiin painopisteisiin tai teemoihin, on Etelä-Suomen kokemuksista varmasti hyötyä. Seuraavissa jutuissa esitellään kaksi ylimaakunnallista hanketta. Niiden kautta uutiskirjeen lukijoille avautuu ikkuna eteläsuomalaisiin teemahankkeisiin. Teksti: Mari Kuparinen, ohjelmajohtaja, Päijät-Hämeen liitto TL 5:n teemoja ympäristöteknologia hyvinvointi muotoilu ja muut luovat alat meriklusteri uudistuva metsäteollisuusklusteri innovatiiviset metallituotteet logistiikka digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut innovatiiviset julkiset hankinnat kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen HULEvedet hyötykäyttöön Yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkimaisessa ympäristössä, ja päällystetyn maanpinnan osuus kasvaa yhä. Nämä yhdessä lisääntyvien päästöjen ja ilmastonmuutoksen kanssa ovat synnyttäneet hulevesien ongelman. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien käsittelyä ja hallintaa on Suomessa tutkittu vähän. STORMWATER-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristökuormituksen hallintaan. Helsingin yliopiston akateemisia tutkimustoimenpiteitä ovat olleet muun muassa biosuodatuskokeet sekä Hollolassa tehdyt tutkimustoimenpiteet, jotka ovat ensimmäinen yritys kartoittaa Suomessa teollisuusalueiden hulevesien laatua. Lahden keskusta-alueen mittausasemat ovat niin ikään ensimmäiset laatuaan Suomessa. STORMWATERin ydinajatuksia on, että tiiviilläkin alueilla hulevesien hallintaa voidaan parantaa. Se edellyttää kuitenkin uusien menetelmien käyttöönottoa. Stormwater-hankkeen kokonaisuuteen liittyy myös investointihankeosuus (A30118), missä toteutetaan varsinaiset pilottikohderakentamiset. Osaprojekteissa testataan uusia ratkaisuja muun muassa Lahden ja Kouvolan keskusta-alueiden sekä Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevesien käsittelyyn ja hallintaan. Kaikki kohteet sijaitsevat pohjavesialueilla. Muita hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa hulevesien määrän ja laadun mittaus neljällä 2

3 Vipuvoimaa EU:lta uudella mittausasemalla, biosuodatusrakenteiden mittaustutkimukset, tutkimuspilotit ja hulevesiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja kehittäminen. Imeyttävä ja viivyttävä menetelmä Lahdessa Joutjärven kohteessa ongelmana on hulevesien laatu. Katualueilta hulevedet johdetaan järveen, jolla on runsaasti virkistyskäyttöä. Ratkaisuna testataan imeyttävää ja viivyttävää maastorakennetta ennen vesistöä. Kouvolassa rankkasateiden hulevedet ovat aiheuttaneet tulvia keskusta-alueella. Ratkaisuna testataan puiston alle rakennettua suurta viivytysrakennetta, jonka avulla pyritään estämään tulviminen. Myös hulevesien laatua tarkkaillaan. Tarkoitus on käyttää varastoitua hulevettä puiston kastelussa. Hollolassa kahden teollisuusalueen hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella ei ole viemäriverkostoa ja sen rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Hulevedet tulisi käsitellä niin, ettei pois johtamisesta koituisi haittaa ympäristölle ja pohjavedelle. Alueelle toteutetaan vettä viivyttäviä avouomaratkaisuja sekä suodattavia ja imeyttäviä rakenteita. Hulevedet hyötykäyttöön Parhaimmillaan hulevesiratkaisuilla pienennetään hulevesien määrää ja virtaamia sekä parannetaan veden laatua. Lisäksi hulevettä voidaan käyttää maisemallisena elementtinä tai vaikkapa kastelussa. Taajamatulvien ja hulevesien aiheuttaman ympäristö-kuormituksen hallinta edellyttää putkiverkostojen rinnalle uusia, vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka soveltuvat myös kylmään ilmastoon. Erityisen merkittävää kehittämishankkeessa ja tutkimuksessa on ollut uusien yhteistyömuotojen luominen yliopistotasoisen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. välille. Tutkimusta ja käytännön toimenpiteitä yhdistämällä on esitetty konkreettisia ratkaisuja hulevesiongelmiin sekä kartoitettu liiketoimintamahdollisuuksia. Teksti: SISKO OJAJÄRVI Kuvat: Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos STORMWATER, A30116: Taajaman hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoiminta mahdollisuudet Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Toteuttajat: Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos (hallinnoija) Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kouvolan kaupunki/liikelaitos Kouvolan Vesi Lahti Aqua Oy Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu Hollolan kunta 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Meriliikenteen kasvu vaatii panostusta turvallisuuteen METKU Merenkulun pitkien perinteiden ja kansainvälisen luonteen vuoksi merenkulun turvallisuus on kehittynyt jälkijunassa. Liikenteen kasvu edellyttää jatkossa jopa lentoliikenteen kaltaista ohjausta. METKU-hanke on paneutunut meriliikenteen turvallisuutta parantavien työkalujen ja toimintatapojen selvittämiseen. METKU on selvittänyt Suomenlahden meriliikenteen ja -elinkeinon turvallisuuden tasoa, kehittymistä ja parantamismahdollisuuksia. Tutkimuksissa on löydetty mittareita, joilla voi parhaiten mitata merenkulun turvallisuuden tasoa. Hankkeen tekemien tutkimusten mukaan turvallisuuskulttuuri on kehittynyt suotuisasti pakollisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän (ISM- koodin) käyttöönoton myötä 1990-luvulta lähtien. METKUn havaintona on, että onnettomuusriski on pienentynyt merkittävästi suomalaisessa merenkulussa ja Suomen rannikkovesillä. Suurimmat uhkatekijät löytyvät kuitenkin niistä varustamoista, joiden aluksilla on muita heikompi turvallisuustaso. Nämä alukset on kuitenkin mahdollista tunnistaa etukäteen. METKUn suosituksissa onkin painotettu ennakoivien toimenpiteiden merkitystä ja niistä saatavien kokemusten vaikutusta laivaliikenteen turvallisuuteen. Kaikki on kiinni ihmisistä METKUn tulokset vakuuttavat, että merenkulun turvallisuutta voidaan parantaa ihmisten ajattelutapaa muuttamalla. Varustamoiden ylimmän johdon on täysin sitouduttava turvallisuusajatteluun. METKU-hanke on kerännyt hyviä turvallisuusjohtamiskäytäntöjä sellaisilta aloilta, joissa on korkea turvallisuuskulttuuri. Oppimalla toisilta sekä jatkuvalla kehityksellä ja koulutuksella voidaan nostaa laivanvarustamoiden ja koko elinkeinon turvallisuustasoa. Jatkossa mahdollisten alusonnettomuuksien tapahtuessa viranomaisten yhteistyön on toimittava napakammin. Yhteistyö perustuu tällä hetkellä ensisijassa henkilökohtaisiin suhteisiin ja henkilöstön jäädessä eläkkeelle yhteydet saattavat katketa. Olisikin kehitettävä pysyvämpiä yhteistyörakenteita, jotka toimivat yksilöistä riippumatta. Merenkulkualan turvallisuuskulttuuri sekä esimerkiksi läheltä piti tilanteiden raportointi on satamissa ja laivoissa heikompaa verrattuna lentoliikenteeseen tai vaikkapa ydinvoimaloihin. Hankkeen aikana on saatu aikaan uusi noste varustamoiden turvallisuusajattelulle, ja siinä on pyritty ottamaan huomioon kaikki alalla toimivat ja alaan liittyvät tahot. METKUn tulokset antavat hyvän työkalun kenelle tahansa merenkulun turvallisuustyön ammattilaiselle tai uudelle tulokkaalle. Teksti: SISKO OJAJÄRVI Kuva: Merikotka-tutkimuskeskus METKU, A30074: Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen Kesto: Kokonaisbudjetti: EAKR ja valtion tuki: Toteuttajat: Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry (Merikotka-tutkimuskeskus, hallinnoija) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Aalto yliopisto/teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turun ammattikorkeakoulu 4

5 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot etelässä: Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomessa Etelä-Suomen suuralueella asuu noin puolet suomalaisista. Rakennerahastoista ESRohjelmalla on Etelä-Suomen alueella muuta maata merkittävämpi asema, koska koko Etelä- Suomi ei ole kokonaisuudessaan haasteellista aluetta eli EAKR-rahoituksen piirissä. Etelä- Suomessa ESR-ohjelma painottuu tästä syystä ehkä muuta maata painokkaammin yritysneuvonnan ja yritysten henkilöstön kehittämiseen Etelä-Suomelle tyypillisten maahanmuuttajakysymysten ja nuorten erityisaseman huomioimisen lisäksi. ESR-ohjelman valtakunnallisten kehittämisohjelmien painopiste on Etelä-Suomessa ja alueosioissa myöntövaltuuksista yli puolet kohdistuu Uudellemaalle. Työ ja elinkeinoministeriön valtakunnallisten kehittämisohjelmien toteutus on sidottu pitkälti kansalliseen toimintaan siten, että määrärahoja on suunnattu mm. työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankkeilla on pyritty edistämään yhdenmukaisia toimintamalleja ja pyritty edistämään eri puolilla maata toimivien yhteistyötä. Alueosion hankkeissa painotukset lähtevät valtakunnallista osaa painotetummin sellaisista alueen erityisistä tarpeista, jotka ei saa riittävää toteutusta valtakunnallisista määrärahoista. Etelä- Suomen ELY-keskukset ovat kuitenkin valinneet hyvin erilaisia tapoja painottaa ohjelmaa eli toteutukset ovat hyvin maakuntiensa näköisiä. Maakuntasuunnitelmien vaikutus näkyy mm. toimialavalinnoissa ja kohderyhmissä. Ohjelma on edennyt Etelä-Suomessa epätasaisesti siten, että Uuttamaata lukuun ottamatta määrärahojen sidonta-asteet ovat keskimäärin valtakunnan lukujen yläpuolella ja se näkyy mm. siten, että laajoja avoimia hakuja ei olla enää järjestämässä vaan rahoitettavia hankkeita haetaan joko täsmähauilla tai sitten jatkuvien hakujen kautta. Rahoitusmahdollisuuksia kannattaa kuitenkin edelleen ELY-keskuksista tiedustella, koska hyville hankkeille on edelleen tilausta. Teksti: Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään Oma polku löytyy usein jo parin kuukauden aikana Shutterstock Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään -hanke on tarkoitettu työttömille, ammatinvaihtajille, osatyökykyisille ja ilman ammattitutkintoa oleville nuorille. Hanketta hallinnoi kolmannen sektorin palvelujärjestö Manna ry, joka toimii Nastolan Uudessakylässä. Ensimmäisen vuoden aikana tässä valtakunnallisessa ESR-hankkeessa osallistujia on ollut jo 33, kun tavoitteemme oli viime vuodelle 20 henkilöä. Osa ohjautui hankkeesta koulun penkille, osa työllistyi avoimille työmarkkinoille, ja uusiakin työpaikkoja syntyi kaksi, projektipäällikkö Merja Monto mainitsee. Vuoteen 2012 jatkuva hanke on tullut tarpeeseen, sillä osallistujia on melkein tunkuun asti. Mukaan tullaan työ- ja elinkeinotoimiston, oppilaitosten tai vakuutusyhtiön kautta sopimusten mukaan. Valttina seitsemän koulutettua ohjaajaa Polutuksen alussa kartoitetaan osallistujien lähtötilanne sekä tutustutaan kotipalvelu-, keittiö-, puhtaanapito, ympäristönhoito sekä hoiva-alan tehtäviin ohjaajan tuella. Merja Monton mukaan hankkeen yksi valttikortti on seitsemän ohjaajaa, jotka on koulutettu työpaikkaohjaajaksi eri työtehtävissä. Ohjaajilla on oikeus ottaa vastaan myös ammatti- ja perustutkintojen näyttöjä. Mukanaolija saa näin realistisen kuvan eri töistä ja mahdolliset ruusunpunaiset mielikuvat karisevat alkuunsa. Toisaalta joku kokee löytäneensä juuri sen mitä on etsinytkin ja hakeutuu nopeasti alan koulutuksiin. Seuraava vaihe, portaat, tarkoittaa jokaiselle tehdyn henkilökohtaisen suunnitelman mukaisia jatkotoimenpiteitä sekä arviointia. Jatko voi olla koulutusta, tutkintoja, työllistymistä tai yrittäjyyttä. Uusi mielekäs tehtävä voi löytyä myös vapaaehtoistyön tai kansalaistoiminnan parista. Kriisivaiheiden yli päästään pitkospuita pitkin hyvän yhteistyöverkoston asiantuntijoiden avulla. Paljon lisäarvoa osallistujille Vaikka maksimiaika hankkeeseen osallistumiseen on puoli vuotta, oma polku löytyy usein jo parin kuukauden aikana. Puoli vuotta sen jälkeen, kun osallistuja on meiltä lähtenyt, otamme häneen vielä yhteyttä ja kuulostelemme missä mennään, Merja Monto kertoo. Manna ry tarjoaa osallistujille muutakin lisäarvoa aina luonnonkauniista ympäristöstä lähtien. Hankkeen aikana henkilöt voivat osallistua mm. ensiapu- ja hygieniaosaamiskoulutukseen. Erityisesti olemme havainneet tarpeelliseksi tarjota mahdollisuutta keskustella terveydenhoitajan kanssa, sillä työttömillehän ei ole järjestetty kohdennettua terveydentilan seurantaa. Vuoteen 2012 jatkuva hanke on tullut tarpeeseen, sillä osallistujia on melkein tunkuun asti. Polut, Portaat ja Pitkospuut työelämään Ohjelma ja toimintalinja: ESR, TL2 Projektikoodi ja toteutusaika: S10880, Kokonaiskustannukset: Toteutus: Manna ry Hallinnointi: Hämeen ELY-keskus Lisätietoja: projektipäällikkö Merja Monto, merja.monto(at)manna.fi wwww.manna.fi > hankkeet 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Suomen ja Venäjän välisissä ENPI CBC -ohjelmissa hyväksytty ensimmäiset hankkeet Shutterstock Suomen ja Venäjän välisten kolmen ohjelman (Kolarctic, Karelia, Kaakkois-Suomi Venäjä) ensimmäiset hakukierrokset toteutettiin keväällä Ensimmäiset hankkeet hyväksyttiin kesän ja syksyn 2010 aikana. Lisäksi Venäjän duuma ratifioi ohjelmakohtaiset rahoitussopimukset kesällä Kolarctic-, Karelia- ja Kaakkois- Suomi Venäjä ENPI CBC -ohjelmien ensimmäiset hakukierrokset toteutettiin keväällä Kolarctic- ja Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelmiin saatiin molempiin 34 hakemusta. Karelia-ohjelmassa noudatetaan kaksivaiheista hakua. Hakijat toimittavat hakukierroksen ensimmäisessä vaiheessa hallintoviranomaiselle määrämuotoisen hankeaihion (Concept Note), jossa hankeidea kuvataan lyhyesti. Hakukierroksen toisessa vaiheessa hankeideoista parhaat kutsutaan jättämään täydelliset hakemukset, joiden perusteella rahoitettavat hankkeet valitaan. Karelian-ohjelman ensimmäisessä hakuvaiheessa saatiin 59 hankeaihiota, joista toiseen hakuvaiheeseen valittiin 18. Kolarctic-ohjelmaan hyväksyttiin lopulta 13 hanketta ja Kaakkois- Suomi Venäjä -ohjelmaan 12 hanketta. Karelia-ohjelmaan hyväksyttiin 10 hanketta, mutta reservilistalta hyväksyttäneen vielä yksi hanke lisää. Ohjelmien seurantakomiteat tekivät päätökset kesän ja syksyn 2010 aikana. Suurin osa hankkeiden päähakijoista oli suomalaisia, mutta positiivista oli myös venäläisten päähakijoiden varsin runsas määrä. Kolarcticohjelmassa päähakijoita oli lisäksi Ruotsista ja Norjasta. Ohjelmien hallintoviranomaiset valmistelevat parhaillaan hankekohtaisia rahoitussopimuksia. Kolarctic-ohjelmassa osa sopimuksista on jo allekirjoitettu ja hankkeet käynnistyneet. Kolarctic-ohjelmaan hyväksytyt hankkeet liittyvät pääosin liiketoimintaan, koulutukseen ja ympäristöön. Ohjelmien toteuttamisen kannalta merkittävää oli myös se, että Venäjän duuma ratifioi ohjel- makohtaiset rahoitussopimukset kesällä Venäjän ja Euroopan komission välisten ENPI CBC -rahoitussopimusten ratifiointiinstrumenttien vaihtaminen tapahtui Pietarissa järjestetyn vuotuisen rajayhteistyötä käsittelevän konferenssin yhteydessä. Sopimukset tulivat voimaan Ratifioinnin myötä myös Venäjän valtion vastinrahoitus saatiin ohjelmien käyttöön. Ohjelmien toiset hakukierrokset toteutetaan keväällä Teksti: Petri Haapalainen Enemmän tietoa ohjelmista löytyy seuraavilta www-sivuilta: Kolarctic: Karjala: Kaakkois-Suomi Venäjä: 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Hanke mitä hyötyä se tuottaa ja miten se toimii paremmin? Timo Aron kirjoitus käynnistää artikkelisarjan kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot ja toimijat jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle Teksti: Jaana Valkokallio Hyvät käytännöt osana vaikutusketjuajattelua Hyvät käytännöt on yksi monista hankemaailman taikasanoista, joita toistellaan mantran tavoin mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Käsitteen yksiselitteinen määrittely on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi. Kolmannen rakennerahastokauden puolivälissä hyvien käytäntöjen määrittely, tunnistaminen, levittäminen ja hyödyntäminen ovat prosessina edelleen pikemminkin sattumanvaraista kuin koordinoitua ja systemaattista. Alf Rehniä mukaillen hyvistä käytännöistä on tullut eräänlaisia söpöjä pupuja, josta kaikkien oletetaan pitävän sen enempää asiasta tietämättä. 8 Keskeinen haaste on yhtenäisten menettelytapojen ja käytäntöjen puuttuminen. Tämä taas aiheuttaa lähes epätoivoisia hyvien käytäntöjen haravointi- ja metsästysyrityksiä. Hankkeita kiusataan pahimmillaan joko rahoittajien tai arvioitsijoiden toimesta tietopyynnöillä, lomakkeilla yms, joissa niitä pyydetään ilmoittamaan määräpäivään mennessä siihen asti syntyneet hyvät käytännöt ja toimintamallit. Silloin saa sitä mitä tilaa: ilman yhtenäistä käsitteistöä tai viitekehystä yhdet kertovat aidasta ja toiset aidanseipäistä. Hyvien käytäntöjen sadonkorjuu on kaikkien yhteisen ajan varastamista oikealta tekemiseltä, elleivät rahoittajat pysty sopimaan yhtenäisestä määrittelystä, menettelytavoista ja viitekehyksestä. Jos tähän jossain vaiheessa päästään, on seuraava vaihe ohjeistaa ja kouluttaa hankkeet toimimaan yhdenmukaisella tavalla. Esitän yhden toimintamallin hyvien käytäntöjen keruuseen, jonka käyttöä olen soveltanut konsultin, projektipääällikön ja rahoittajan rooleissa. Peruslähtökohtana on tukeutua yhtenäiseen viitekehykseen, jossa hyvät käytännöt ajattelu on vain yksi osa hankkeen toimintakokonaisuutta. Kutsun viitekehystä vaikutusketjuajatteluksi ja sen sovellusmallia vaikutusketjukortiksi. Vaikutusketjuajattelun ydin on integroida projektin tarve, panokset, toimenpiteet tuotokset, tulokset ja vaikutukset toisiinsa loogiseksi kytkeytyväksi ketjuksi. Hankkeiden keskeinen sisältö puretaan tiiviiseen muotoon ketjun pala kerrallaan: ensin määritellään tarve, sen jälkeen panokset, sitten toimenpiteet jne. Tiivistyksen tuloksena syntyy vaikutusketju- tai tuloskortti. Työnjako on selkeä: hankkeiden intressinä on keskittyä ensisijaisesti tuotoksiin, hankkeen hallinnoijan tuloksiin ja vaikutuksiin ja rahoittajan ketjun kaikkiin osiin. Oheisen linkin kautta löytyy yksi esimerkkimalli, jossa on sovellettu vaikutusketjuajattelua ja vaikutusketjukorttia ns. emoprojektin ja sen alaprojektien kohdalla. Vaikutusketjukortin tärkein lenkki ovat tuotokset. Hyvät käytännöt ovat osa hankkeen tuotoksista. Tämä(kin) edellyttää hyvien käytäntöjen määrittelyä. Olen päätynyt useiden kokeilujen jälkeen siihen, että yksinkertaisin tapa on jakaa hyvät käytännöt dikotomisesti kahteen toisistaan poikkeavaan tyyppiin. Kutsun ensimmäistä tyyppiryhmää työkäytännöiksi ja toista tyyppiryhmää tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytännöiksi. Työkäytännöt ovat luonteeltaan arkisia, suppeita, pieniä muutoksia tai parannuksia, joilla ei ole yleistä tai laajempaa merkitystä. Kyse on sellaisista käytännöistä, jotka

9 Vipuvoimaa EU:lta hyödyttävät ensisijaisesti hankkeen sisäisen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Työkäytäntöjen siirtäminen toisenlaiseen toimintaympäristöön ei ole tarkoituksenmukaista eikä aina mahdollistakaan. Työkäytäntöjen tunnistaminen ei edellytä systemaattista pilotointia tai palaute-, seuranta-, arviointi- tai tutkimustiedon hyödyntämistä. Hyviä (ja huonoja) työkäytäntöjä löytyy paljon kaikissa projekteissa. Työkäytännöt ovat toisin sanoen helposti tunnistettavissa. Tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöt ovat konkreettisia tuotteita, palveluja, malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon tai vankkaan näyttöön. Taustalla on kokemus- ja tutkimusperäistä näyttöä eli todennettavissa olevaa dokumentaatiota (pilotit, palautteet, arvioinnit jne.). Dokumentaation perusteella voidaan arvioida, mikä toimii, millaisissa olosuhteissa ja ennen kaikkea miksi. Tuote-, menetelmä- ja prosessikäytännöille on ominaista se, että ne ovat mallinnettavissa, jolloin niillä on yleisempää ja laajempaa merkitystä Toisin sanoen niillä on käyttöarvoa hankkeen ulkopuolellakin, vastaavan viiteryhmän, teeman, ongelman tms. ratkaisemisessa. Tämä edellyttää, että ne ovat paketoimisen jälkeen siirrettävissä, levitettävissä ja hyödynnettävissä toisenlaisessa toimintaympäristössä. Tämä tosin edellyttää suunnitelmallista hyödyntämis- ja levittämisprosessia. Tuote-, prosessi- ja menetelmäkäytäntöjen tunnistamiseen liittyy muutama reunaehto. Hyvän käytännön tunnistaminen ei voi perustua pelkästään hankehenkilöstön näkemykseen. Lisäksi on pystyttävä aina perustelemaan, mikä tekee hyvästä käytännöstä hyvän. Menetelmällisesti olennaista on se, että hyvien käytäntöjen tunnistamisessa aina tarve sanelee käytettävän menetelmän: yhtä ainoaa ja oikeaa kaikkiin tarpeisiin soveltuvaa menetelmää ei ole olemassa. Vaikutusketjuajattelun hyödyntämiseen liittyy kaksi keskeistä peruslähtökohtaa. Ensinnäkin se, että ainoastaan yhtenäisen viitekehyksen avulla on mahdollista arvioida projektien tuotosten (so. hyvien käytäntöjen) aikaansaamia hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin. Toiseksi, hyvien käytäntöjen määrittely ja tunnistaminen eivät ole hanketoiminnassa itseisarvoja, vaan ne ovat yksi osa hankkeiden vaikutusketjua. Vaikutusketjuajattelun käyttö ja vaikutusketjukorttien täyttäminen on hedelmällistä, jos hankkeen toimeenpanossa osataan hyödyntää projektien vaiheistettua elinkaariajattelua (PCM-malli eli Project Cycle Management). Projektin elinkaariajattelussa hyviä käytäntöjä on mahdollista haravoida järjestelmällisesti em. tavalla hankkeen kaikissa vaiheissa eli suunnittelu-, aloittamis-, toimeenpano- ja päättämisvaiheessa. Kirjoittaja on virkavapaalla ELYkeskuksesta. Hän on toiminut aikaisemmin arvioitsijana, EU-koordinaattorina, konsulttina ja projektipäällikkönä rakennerahastoasioissa. Teksti: TIMO ARO Kuva: Shutterstock 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Poimintoja ESR-kehittämisohjelmien työstä Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmassa tuotetaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta. Keinotodellisuuden simulaatiota ja verkko-opintoja Virtuaalimaailmat -hankkeessa opiskelijat voivat itse rakentaa ja koostaa ympäristöä avoimessa oppimisympäristössä. Simuloitu todellisuus antaa harjoituskentän ja kokemuksia tosielämän tilanteisiin. Wikiopisto-kurssit ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi hyödyntää olemassa olevan oppilaitoksen asiantuntijoita ja verkon ilmaisia palveluja vapaan sivistystyön järjestämiseksi. Opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille on kehitetty wikimäinen yhteisö ja tietovaranto, LeMill, jossa jäsenet voivat yhteisesti kehittää oppimateriaalia, menetelmäkuvauksia sekä työkalukuvauksia. Lisätietoja: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan -kehittämisohjelma Ohjelma edistää naisten ja miesten samapalkkaisuutta, tukee naisten urakehitystä ja kehittää työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vahvistaa tasa-arvosuunnittelua. TAPAS ohjaa tasa-arvoiseen palkkaukseen Tasa-arvoa palkkaukseen työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa -projekti keskittyy eri sektoreita ja sopimusaloja edustavilla työpaikoilla tehtävään kehittämistyöhön. Tavoitteena on kehittää työn vaativuuden ja henkilön työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien rakenteita ja soveltamisprosesseja siten, että ne edistävät samapalkkaisuutta sekä palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta. Yksittäisissä organisaatioissa tehtävän työn lisäksi projekti tuottaa yleistettävää tietoa siitä, miten palkka-tasa-arvoa voidaan edistää. Tulokset julkaistaan käytännönläheisessä opaskirjassa. TERO tuo tasa-arvoa erovanhemmuuteen Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isät pois paitsiosta -projektin kohderyhmänä ovat Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa. Projektissa kehitetään ja toteutetaan täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on lisätä viranomaisen kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman perinteisiä sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Painopisteenä on isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi erotilanteissa. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen lisää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Projektissa tuotetaan koulutusmallin ja oppimateriaalin lisäksi opas lapsiperheiden erotyöskentelyyn tasa-arvonäkökulmasta. Lisätietoja: irmeli.jarvenpaa(at)stm.fi avustukset/eun_rakennerahastot Lue lisää esitteestä: TEM_valtkunnalliset_kehittamisohjelmat_suomi_lores4260.pdf 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -kehittämisohjelma Ohjelma kehittää seudullisia yrityspalveluja ja vauhdittaa monimuotoista yrittäjyyttä. Yhdessä yrittämään! uudisti mol.fi-sivujen yrittäjyysosiota Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi painottuu ohjelman projekteissa monin tavoin. Yhdessä yrittämään! -hankkeen aloitteesta uusittiin -sivuston yrittäjyyspalveluosio niin, että se tukee paremmin yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchisingketjuun tai yrittäjää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen. Seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittämistä Pirkanmaalla Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla on esimerkki seudullisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Yhteistyövalmiutta kuvastaa se, että myös vapaaehtoistyö (kuten yrityskummit) on mukana palvelun kokonaisuudessa. Projekti järjestää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja. Projektilla tiivistetään palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perustamista harkitsevia ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihtopalvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä. Lisätietoja: pertti.linkola(at)tem.fi Ajankohtaista lyhyesti Unkarin EU-puheenjohtajuus käynnistyi teemalla Vahva Eurooppa Unkarin puheenjohtajuussivusto: Eurooppa strategian täytäntöönpano ja keskustelu aluepolitiikasta ovat ajankohtaisia Unkarin puheenjohtajuuskaudella. Eurooppa strategian kansalliset tavoitteet on laadittava huhtikuuhun mennessä. Puheenjohtajamaa painottaa alueiden välisen yhteenkuuluvuuden keskeistä merkitystä Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikallis- ja aluetason toimijoiden parempi mukaan ottaminen toimintaan nähdään tärkeänä. Strategia tulisi panna täytäntöön kiinnittämällä huomiota kunkin alueen kehitystasoon sekä alueiden lähtökohtien, tarpeiden ja mahdollisuuksien moninaisuuteen. Unkarin kansallisesta kehityksestä vastaava ministeri Tamás Felleg muistuttaa, että koheesiopolitiikassa yhteenkuuluvuustavoitteet tulee pitää mielessä kilpailukykytavoitteiden rinnalla. Yksi Unkarin puheenjohtajuuden tavoitteista on vahvistaa koheesiopolitiikan yhdennettyä lähestymistapaa ja lisätä sen näkyvyyttä, roolia ja sen saamaa tunnustusta. Unkari haluaa omalla esimerkillään näyttää, miten uudessa Itä-Euroopan jäsenmaassa on saatu koheesiopolitiikalla aikaan hyviä tuloksia. Puheenjohtajamaa haluaa kaudellaan pidettävin kokouksin edistää koheesiopolitiikan tulevan kauden lainsäädäntöpaketin valmistelua, josta esityksiä voitaneen odottaa kesäkuun lopulla. Lainsäädäntöpakettia aletaan käsitellä Puolan puheenjohtajuuskaudella, ja tavoitteena on saada päätöksiä aikaan Tanskan toimiessa neuvoston puheenjohtajana vuoden 2012 alkupuoliskolla. Yksi Unkarin kauden prioriteeteista on Tonavan alueen strategia. Tonavan alueen strategia on tarkoitus hyväksyä keväällä yleisten asioiden neuvostossa. Unkarin puheenjohtajuuskauden ohjelma: 11

12 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Alueiden komitean näkemyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta Alueiden komitea painottaa, että vuoden 2013 jälkeen jatkettaisiin vahvaa ja kunnianhimoista koheesiopolitiikkaa, josta voivat hyötyä kaikki EU:n alueet. Komitea torjuu sen vuoksi kaikenlaisen koheesiopolitiikan uudelleenkansallistamisen sekä unionin talousarvion lokeroimisen koheesiopolitiikan kustannuksella. Alueiden komitea korostaa koheesiopolitiikan panosta Eurooppa strategian täytäntöönpanossa, mutta muistuttaa perussopimukseen kirjatusta koheesiopolitiikan perustarkoituksesta, joka on koko unionin alueen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistaminen. Komitea toivoo, ettei rakennerahastoja nähtäisi pelkkänä strategian lippulaivahankkeiden rahoituslähteenä, ja kehottaa vahvistamaan strategian varsinaista paikallis- ja alueulottuvuutta erityisesti alueellisten sopimusten avulla. Alueiden komitea pyytää vahvistamaan maaseudun kehittämispolitiikkaan ohjattavia määrärahoja ja parantamaan koordinaatiota koheesiopolitiikan kanssa. Alueiden komitealla on vuodeksi 2011 valmisteilla runsaasti tapahtumia, joista totuttuun tapaan merkittävin on järjestettävä Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko Open Days. Muut AK:n tärkeät tapahtumat vuonna 2011 liittyvät kuuteen täysistuntoon, ja niihin kuuluvat Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta, hajautettua kehitysyhteistyötä, liikennepolitiikkaa ja Euroopan laajuisia verkkoja sekä alueellisia innovaatio- ja tutkimuspolitiikkoja käsittelevät foorumit. Näiden lisäksi järjestetään muita merkittäviä tapahtumia yhteistyössä unionin tulevien puheenjohtajavaltioiden, Unkarin ja Puolan kanssa. Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi käynnistyi Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Vuodella on Euroopan-laajuinen slogan Volunteer! Make a difference, joka suomeksi kuuluu Vapaaehtoisena vaikutat. Vuosi tuokin esiin vapaaehtoistoimintaa väylänä vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Vaikuttamisen lisäksi viestinnässä tulevat esille vapaaehtoistoiminnan suuri yhteiskunnallinen merkitys ja rooli yhteisöllisyyden tukemisessa, vapaaehtoistoiminta oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun välineenä sekä vapaaehtoistoiminnan luoma hyvinvointi ja ilo. Vapaaehtoistoiminnan perustana halutaan korostaa tasavertaisten ihmisten kohtaamista. Teksti: JAANA VALKOKALLIO Alueiden komitea: Teksti: KIELO KARIOJA Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 12

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

EU:lta. YHDESSÄ enemmän. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet

EU:lta. YHDESSÄ enemmän. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet EU:lta YHDESSÄ enemmän Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosio (tl 5) toiminta ja hankkeet A Etelä-Suomen maakunnat tekivät ohjelmakauden 2007 2013 alussa merkittävän ratkaisun. Ne päättivät lähteä uudistamaan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Luovaa osaamista VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku 15.8. - 30.11.2017 Hakijan ohje 2 ESR-HANKEHAKU Hämeen ELY-keskus avaa Kestävää kasvua

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/2017 1 LISÄLISTA ON TARKASTAMATON JA ALLEKIRJOITTAMATON AIKA 26.09.2017 16:00 PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere KÄSITELLYT ASIAT Asia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 22.1.-16.3.18 Infotilaisuus 25.1., Oulu Ohjelma Kahvit 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Soile Jokinen, Oulun kaupunki

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja kevään haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja kevään haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja kevään haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 25.1.2017 Päivi Bosquet Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja: TL 4 Koulutus,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 5 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JAOSTO 1 / 2015 PÖYTÄKIRJA KL/161/000208/2015 Aika: 9.3.2015 14:00-15:00 Paikka: Kotka, maakuntatalo 1 Kokouksen avaus As. nro 1 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku 21.6.2017 Riitta Nieminen www.paijat-hame.fi #phliitto 2 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus: Hakujen kokonaisuus

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus ESR hankehaku syksyllä 2017 Alueellinen ESR haku 1.5.-3.10.2017 Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelman tavoitteita Nuorisotakuun toimeenpanon tukeminen Uudenlaiset palvelut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa ja Varsinais-Suomi 30.9.2013 Hakijan ohje ESR-PROJEKTIHAKU Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset avaavat

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot