Omatoimisen leikki-ikäisen vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omatoimisen leikki-ikäisen vanhemmille"

Transkriptio

1 Omatoimisen leikki-ikäisen vanhemmille 4-5 vuotta Katsopa kun autan tässä, kotityössä kovin tärkeässä. Päällenikin puen ja tukkani kampaan, helmenkin pienoisen pujotan lankaan. Kun ihailet minua, taitavaa lasta, muistathan kuitenkin, olen neljä vasta. M.Vuorio

2 Sisällys Kasvan ja kehityn 4 Syömään 5 Uni ja lepo 6 Minä itse 6 Pieni papupata 7 Leikit ja mielikuvitus 7 Sisarussuhteet 8 Pelit ja vehkeet 9 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvat: Laura Kuurlunti

3 Hyvät vanhemmat Perheessänne on hyvää vauhtia itsenäistyvä leikki-ikäinen. Neljävuotias lapsi mieltää itsensä yleensä jo hyvin itsenäiseksi ja riippumattomaksi muista, mutta tarvitsee edelleen paljon vanhempiensa tukea ja turvaa. Tässä vaiheessa fyysinen kasvu ei ehkä enää ole yhtä nopeaa kuin aikaisemmin, mutta muilla osa-alueilla kehitys on sitäkin vilkkaampaa. Ruokailu sujuu useimmilla neljävuotiailla jo ongelmitta ja päiväunetkin saattavat vaihtua pelkkään lepohetkeen. Tämän ikäisellä lapsella on vilkas mielikuvitus, joka voi näkyä lapsen leikeissä ja vaikuttaa yöuniinkin. Monet neljävuotiaat nauttivat ikäisestään seurasta ja tutustuvat mielellään uusiin ihmisiin. Tämä onkin hänelle helppoa, sillä moni neljävuotias on jo taitava keskustelija. Tähän esitteeseen on koottu tietoa neljävuotiaan lapsen arkeen kuuluvista asioista. Esitettä lukiessa on kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja kehittyy omaa tahtiinsa. 3

4 Kasvan ja kehityn Neljävuotias kuuluu myöhempään leikki-ikään, mikä käsittää ikävuodet 3-6. Neljävuotiaalle tulee vuodessa lisää pituutta keskimäärin viidestä kymmeneen senttiä ja painoa noin kolme kiloa. Lapsi on jo suhteellisen omatoiminen ja pystyy huolehtimaan itse käsien ja kasvojen pesusta, hampaiden harjauksesta, vaatteiden vaihtamisesta sekä huoneensa siisteydestä. Lasta kannustetaan huolehtimaan siisteydestään päivittäin itsenäisesti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että vanhempien apu on edelleen tarpeen ja lapsen selviytyminen itsenäisesti näistä arjen askareista kannattaa varmistaa. Neljävuotias lapsi hallitsee jo hyvin kehoaan. Monet neljävuotiaat lapset osaavat hyppiä yhdellä jalalla, ottaa pallon kiinni sekä tehdä myös kuperkeikan. Neljävuotiaana lapsi osaa keinua sekä ajaa itsenäisesti polkupyörää apupyörien kanssa. Lapsi myös opettelee hiihtämistä, luistelemista ja uimista. Pitkään paikallaan oleminen saattaa olla hankalaa, mutta kiinnostavan puuhan parissa lapsi pystyy keskittymään siihen hyvin puoleksikin tunniksi. Tässä iässä lapsen liikkeet alkavat saada voimaa ja liikkuminen onkin usein hurjaa, liioiteltua, uhkarohkeaa ja holtittomalta tuntuvaa temppuilua, mutta samalla se on omien kykyjen ja lihasten kokeilemista. Riehuminen ja nujakointi ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeää. Se opettaa lapselle paitsi sitä, millaiset fyysisen kontaktin muodot ovat hyväksyttäviä, myös sen, millainen kosketus sattuu ja mikä voi olla vaarallista. Tätä kautta lapsi oppii hallitsemaan voimankäyttöään ja sen mikä on sopivaa käyttäytymistä. Lapsen rajuja leikkejä usein paheksutaan koska ne sekoitetaan lapsen aggressiivisuuteen. Lapsille on tärkeä antaa mahdollisuus riehua turvallisissa olosuhteissa. Riehakkaat leikit opettavat lasta ymmärtämään kehonsa ja kiukkunsa rajat. Lapsi oppii myös paljon kilpailusta, voittamisesta, häviämisestä sekä vihantunteidensa hillitsemisestä. Riehakkaat leikit vähentävät todellisia tappeluita, eivät lisää niitä. Jos leikeissä näkyy selkeitä merkkejä oikeasta hädästä, on leikkeihin puututtava välittömästi. Selkeät pelisäännöt ovat tarpeen myös riehumisleikkeihin. Lapsi on aiempaa taitavampi käsistään ja osaa käyttää saksia, kopioida neliön sekä piirtää kolme osaa tikku-ukkoon. Tässä iässä tarvitaankin paljon käden taitojen harjoittelua, kuten viivan mukaan leikkaamista, helmien pujottamista, sahaamista, muovailua ja ompelemisen alkeita. Taululle piirtämiseen tarvittava silmän ja koko käden hallinta on neljävuotiaalla hyvällä alullaan. Lapsella olisikin hyvä olla kotonaan esimerkiksi seinätaulu, johon piirtämällä hän voisi kehittää isoja käden liikkeitä. Värityskirjat ja piirtäminen kehittävät lapsen valmiuksia pientä tarkkuutta vaativiin kädentaitoihin. Neljävuotiaana oikea tai vasenkätisyys ei ole vielä varmistunut ja lapsi saattaa piirtäessään vaihtaa kynää kädestä toiseen. 4

5 Syömään! Lapsen hyvän ravitsemuksen saavuttamisessa keskeistä on monipuolinen ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi sekä energiantarvetta vastaava ruoan määrä. Kun terve neljävuotias lapsi syö ruokahalunsa mukaan täysipainoista ruokaa, hän yleensä säätelee ruokamääränsä tarvettaan vastaavaksi. Ruoka ja syöminen ovat parhaimmillaan myönteisiä, perhettä yhdistäviä asioita. Rutiinit rauhoittavat ja helpottavat ruokailutilannetta. Lapsi tottuu tiettyihin ruoka-aineisiin, joten hän syö mielellään tuttuja ruokia ja suhtautuu uusiin ennakkoluuloisesti. Uudesta ruoasta pitämiseen saatetaankin tarvita jopa yli kymmenen maistamiskertaa. Toisinaan lapsi voi olla muutaman päivän lähes kokonaan syömättä, mitä vanhemman on usein vaikea ymmärtää. Lasta ei saa pakottaa syömään tai tuputtaa hänelle ruokaa. Ruokaa ei saisi missään tilanteessa asettaa palkkioksi tai rangaistukseksi. Kun lapselle annetaan sopiva ruoka-annos ja häntä kannustetaan pyytämään itse tarvittaessa lisää, oppii hän vähitellen itse säännöstelemään omia ruoka-annoksiaan. Lasten lihavuuden lisääntyminen ja hampaiden reikiintyminen ovat kasvavia huolenaiheita Suomessa. Lasten ylipainoon vaikuttavat päivittäisen liikunnan väheneminen sekä makeiden virvoitusjuomien ja makeisten kulutuksen lisääntyminen. Virvoitusjuomat ja sokeroidut mehut eivät kuulu lapsen terveelliseen ruokavalioon. Normaalioloissa neljävuotiaan lapsen olisi hyvä nauttia nesteitä ruoan lisäksi noin 1-1,5 litraa päivässä, janoon mieluiten vettä. Terveyden ja ravitsemuksen kannalta huomioitavat asiat juomissa ovat niiden sisältämä energia, sokerit, rasva ja happamuus. Erilaisissa juomissa suun terveydelle haitallisia aineita ovat tietyt sokerit ja hapot, jotka aiheuttavat hampaiden reikiintymistä. Lapsi saattaa hakea vanhempansa huomiota nirsoilemalla ja kieltäytymällä syömästä, sillä hän tietää näin saavansa huomiota. Tämä saattaa tuntua vanhemmista pahalta, koska ruoan tarjoaminen on monelle rakkauden osoitus. Ruokailuun liittyvää riitelyä voi vähentää osoittamalla lapselle hellyyttä ja ymmärtämystä. Tässä iässä on tyypillistä ruokailutilanteen tarkoituksellinen viivyttely. Ruoalla saatetaan leikkiä ja syöminen voi kokonaan unohtua muiden asioiden viedessä huomion. Mikäli ateriointi vie huomattavan paljon aikaa, vanhemmat voivat asettaa lapsen ruokailulle noin puolen tunnin aikarajan. 5

6 Uni ja lepo Aivan kuten aikuisillakin, jokaisella lapsella on myös omat tapansa sekä yksilölliset unen tarpeensa. Toiset tarvitsevat enemmän unta kuin toiset. Heitä ei voi saada nukkumaan yli tarpeensa eikä myöskään nukahtamaan pakolla. Keskimäärin nelivuotias nukkuu noin yksitoista tuntia vuorokaudessa. Päiväunet jäävät vähitellen pois lapsen ollessa 3-6-vuotias. Silloin tarvitaan kuitenkin edelleen lepoa ja hiljaista tekemistä poisjäävien päiväunien tilalle. Koska leikki-ikäinen tarvitsee lepoa ja rauhoittumista myös päivällä, on tärkeää, että lapsen vanhemmilla ja lasta hoitavilla henkilöillä on samankaltainen käsitys unen tarpeesta ja päivälevon merkityksestä. Uni on erityisen tärkeää oppimisen, muistin, kasvun ja tunne-elämän kehittymisen kannalta. Liian vähäinen uni tekee herkästi lapsen levottomaksi ja ärtyisäksi. Riittävän syömisen ja ulkoilun jälkeen lapsi usein nukkuu hyvin ja uni tulee iltaisin parhaiten, kun elämä on kaikilta osin säännöllistä. Ennen nukkumaanmenoa tulisi varata tarpeeksi aikaa rauhoittumiselle, jolloin televisio suljetaan ja riehakkaat leikit lopetetaan. Lapselle on hyvä kertoa etukäteen lähestyvästä nukkumaanmenoajasta, jolloin hän voi rauhassa lopetella leikkiään. Äänten tulisi pikku hiljaa vaimentua ja valojen vähentyä. Yhteiset iltapesut ja pisut, hampaiden pesu, yöasun vaihtaminen ja iltasatu ovat vielä nelivuotiaallekin mukavia ja tärkeitä rutiineja, jotka luovat turvallisuutta. Nelivuotiaan kehittyvä mielikuvitus vaikuttaa myös lapsen unimaailmaan. Unet voimistuvat ja voivat olla pelottaviakin. Tämä saattaa aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia tai yöllisiä heräämisiä, jolloin vaeltaminen vanhempien luo turvaan on yleistä. Minä itse! Neljävuotias alkaa aivan uudella tavalla opetella tahtomista. Lapsi voi olla aggressiivinen niin fyysisesti kuin sanallisestikin, kiukunpuuskat voivat tulla ja mennä tai lapsi voi hangoitella vastaan lähes kaikessa. Tämä on kuitenkin täysin normaali kehityksen vaihe ja liittyy lapsen itsenäistymiseen. Hän kykenee jo ymmärtämään, että on sääntöjä ja niitä tulee noudattaa. Noudattaessaan sääntöjä, lapsi tekee sen miellyttääkseen vanhempiaan. Sääntöjen noudattaminen on lapselle helpompaa, jos hänelle perustellaan, miksi tulee toimia tietyllä tavalla. Hän saattaa olla tahtomisissaan jopa aggressiivinen ja usein puhutaankin uhmaiästä. Tämä on niin sanottu ensimmäinen itsenäistymisvaihe, jonka voimakkuus voi vaihdella hyvinkin paljon eri lapsilla. Lapsen on hyvä oppia tahtomaan, mutta aikuisen on pysyttävä antamissaan rajoissa taatakseen lapsen turvallisuuden tunteen myös uhmatilanteissa. Lapsi on tyytyväinen, kun voi itse vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Vaikka lapsen ratkaisu ei olisikaan toteuttamiskelpoinen, on tärkeää, että hän on itse saanut harkita ja tehdä ratkaisuja. 6

7 Pieni papupata Neljävuotiaalla riittää tarinaa, hänelle kaikki on suurinta, parasta ja hienointa. Myös aikakäsitteet ovat vielä osin epäselviä ja jutun aiheessa on hankala pysyä. Viidenteen ikävuoteen mennessä lapsen sanavarasto käsittää noin parituhatta erilaista sanaa. Lapsi kiinnostuu nyt paitsi satukirjojen kuvista myös itse sadusta. Hän myös sepittää itse mielellään tarinoita ja on iloinen, jos aikuinen on niistä kiinnostunut. Vilkkaan mielikuvituksensa vuoksi lapsi saattaa tahattomasti kertoilla juttuja, jotka eivät ole totta. Lapselle kannattaakin selittää, missä totuuden ja mielikuvitustarinoiden raja on. Lapsi alkaakin pohtia hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän eroja. Kyselykausi huipentuu usein juuri tässä iässä, kyselemällä lapsi opettelee hallitsemaan puhettaan ja ilmaisujaan. Sanavarastoon voi tässä vaiheessa ilmaantua myös kirosanat ja seksuaalisanat. Niihin ei kannata kiinnittää kovinkaan paljoa huomiota tai niiden sisällön voi selittää, jolloin kiinnostus niihin yleensä katoaa. Leikit ja mielikuvitus Neljävuotias nauttii ikäisestään seurasta, mieluiten lapset usein leikkivät kahden tai kolmen lapsen ryhmissä. Lapsi arvostaa ystäviään ja leikkii mielellään juuri tiettyjen lasten kanssa. Neljävuotias osaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja oppii ohjattaessa ratkaisemaan erimielisyyksiä toisten kanssa neuvottelemalla eikä riitelemällä. Ystävyyssuhteet syvenevät ja ovat kestävämpiä ja yhteiset leikit sujuvat aiempaa mutkattomammin. 4-5-vuotiaalle lapselle mieluisia leluja ja tavaroita voivat olla eläin- ja ihmisfiguurit sekä kirjoitus ja piirustusvälineet, kuten kynät, kumit, viivoittimet ja teroittimet. Erilaiset lauta ja noppapelit sekä maila- ja pallopelit ovat usein myös neljävuotiaalle mieleisiä. Pelissä häviäminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Lapset voivat mielellään leikkiä erilaisia roolileikkejä, kuten kauppaa tai lääkäriä, jolloin roolivaatteet, leikkikauppavälineet ja leikkilääkärilaukku välineineen, voivat olla lapselle tärkeitä. Lapsi voi myös viihtyä hyvin erilaisten rakennussarjojen tai nukkekodin parissa. 7

8 Sisarussuhteet Lapsen itsekeskeisyys vähenee yleensä tässä iässä, lapsi osaa esimerkiksi suhtautua myötätuntoisemmin ja ymmärtäväisemmin ystäviinsä. On tärkeää kuitenkin muistaa, että vaikka itsekeskeisyys usein tässä iässä väheneekin, ei lapsi aina jaksa joustaa eikä huomioida muita. Neljävuotiaan mielikuvitus on hyvin vilkas, tämä näkyy yleisesti lapsen peloissa. Tutkimusten mukaan suuri osa tämän ikäisistä lapsista pelkää jotain. Yleensä lapset pelkäävät pimeää, mörköjä tai yksin jäämistä. Lapsen pelkoon on aina suhtauduttava vakavasti ja hänen kanssaan on hyvä keskustella pelkoon liittyvistä tunteista. Kädestä pitäminen on hyvä tapa tukea lasta, kun hän yrittää voittaa pelkonsa. Lapsen pelot helpottavat usein nopeasti, kun hän uskaltautuu kohtaamaan pelkäämänsä asian. Uuden lapsen syntymä on suuri muutos koko perheelle. Varsinkin lapsi, jonka ei ole aiemmin tarvinnut jakaa vanhempiensa huomiota muiden lasten kanssa, voi kokea tilanteen hyvin raskaana. Uuden vauvan saama huomio saattaa aiheuttaa vanhemmissa sisaruksissa rakkauden menetyksen ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Vanhempien ymmärtävä suhtautuminen näihin tunteisiin edesauttaa myönteisen sisarussuhteen syntymistä. Neljävuotiaalle voi jo kertoa vauvan tarpeista ja tunteista ja hänet voi ottaa mukaan vauvan hoitoon. Vanhemmalle lapselle on kuitenkin tärkeää, että häntä huomioidaan päivittäin myös kahden kesken. Sisaruksissa saattaa olla runsaastikin samoja piirteitä, mutta lapset tulisi huomioida yksilöinä, joiden ei tarvitse kilpailla keskenään vanhempiensa hyväksynnästä. On hyvä, että perhe löytää aikaa yhdessä oloon. Yhteiset mukavat kokemukset usein vahvistavat myös sisaruussuhteita. 8

9 Pelit ja vehkeet Televisioiden, tietokoneiden ja videopelien yleistyminen perheissä on vaikuttanut myös lasten arkeen. Median vahvan läsnäolon huomaa vaikkapa seuraamalla lapsiryhmän leikkejä ja leluja. Lapset pelaavat internetissä, kuuntelevat äänisatuja ja listaavat joululahjatoiveensa lelulehtisestä. Tämä näkyy myös päivähoidossa, kun lapset tuovat median mukanaan sinne jutuissaan, tavaroissaan ja leikeissään. Vanhemmissa tämä voi herättää epävarmuutta ja ristiriitaisia tunteita. Aikuisella on vastuu valvoa lasten television katselua ja pelien sisältöä, koska lapsi ei vielä itse kykene päättämään, mikä on hänen ikäiselleen sopivaa viihdettä. Pelien ja elokuvien ikärajamerkinnät määrittelevät lapselle sopivan materiaalin sisällön. Elokuvien ja pelien ikärajat ovat pakollisia. Niitä ei siis saa esittää eikä luovuttaa ikärajassa mainittua ikää nuoremmalle lapselle. Ikärajojen tarkoitus on suojella lapsia. Lapsi tarvitsee aikuisen seuraa myös sallittujen lastenohjelmien katselussa. Mainokset ovat hyvä esimerkki median läsnäolosta ympärillämme. Pikkulapsi on suojaton mainoksen edessä, joka kehottaa keräämään koko sarjan. Lapselle se voi olla yhtä tosi kuin mikä muu kasvattajan antama neuvo hyvänsä. Elokuvat, lastenohjelmat ja pelit voivat kuitenkin myös toimia lapsen kehitystä tukevasti, kunhan elämykset pysyvät lapsen kehitystasolle sopivina ja että lapsella on mahdollisuus käsitellä niitä turvallisesti aikuisen seurassa. 9

10 Mikäli haluat lisätietoa lastasi koskevissa kysymyksissä, voit aina kääntyä oman terveydenhoitajasi puoleen. Sen lisäksi voit tutustua mm. seuraaviin lähteisiin. Hermanson, Elina Lapsiperheen oma kirja. Helsinki: Gummerus Kirjapaino Oy Hofsten, K. & Lidbeck, L Lapsi, käsikirja vanhemmille. Jyväskylä: Gummerus Sinkkonen, J Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. Helsinki: WSOY Mannerheimin lastensuojeluliiton sivut: Väestöliiton sivut: 10

11 11

12 Esitteen ovat laatineet v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelijat Niina Kostiainen, Päivi Loukiainen ja Miia Vuorio yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti 357 aikuisen haastattelemaa lasta Asuinkuntanne? Hyvinkää 11% Järvenpää

Lisätiedot

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti 357 aikuisen haastattelemaa lasta Asuinkunta Hyvinkää Järvenpää

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Esikoululaisen vanhemmille

Esikoululaisen vanhemmille Esikoululaisen vanhemmille 6-7 vuotta Päivä paistaa ikkunasta korkeasta, lämmittelee pientä lasta. Lapsukainen kasvaa, varttuu, voimat karttuu, taitavasti työhön tarttuu. Martti Haavio Sisällys Hyvät vanhemmat

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

4-5 VUOTIAAN KEHITYS

4-5 VUOTIAAN KEHITYS 4-5 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lapsi on usein innokas, utelias, touhukas, puhelias, luova ja omatoiminen sekä aiempaa varmempi niin tuttujen kuin tuntemattomienkin seurassa.

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka.

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka. ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT Lapsen nimi ja ikä Lapsen kuva Päivähoitopaikka Keskustelupäivä Täytä lomake vanhempien kertomaa osalta ja palauta pvm. mennessä päivähoitopaikkaan.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 19.9.2013. Learning Cafe -menetelmällä

VANHEMPAINILTA 19.9.2013. Learning Cafe -menetelmällä VANHEMPAINILTA 19.9.2013 Learning Cafe -menetelmällä 1. TOIVOMUKSIA PÄIVÄHOIDOLLE On ollut kiva kuulla päivän kuulumiset Löytyy joustoa hoitoajoissa Hyvät pihaseikkailut Isoja polkutraktoreita! Isovanhempien

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Toivakan kunta Päivähoito

Toivakan kunta Päivähoito VDlmaV4ttlna luonto kasvuvoimana sijainti Sivu 1/6 PÄIVÄHOI DON KONTEKSTIANAL YYSI LOMAKE Lue kukin väite erillisenä ja arvioi toteutuuko se sinun mielestäsi 3 = hyvin, 2 = kohtalaisesti tai 1=huonosti.

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Voimavarana luonto - kasvuvoimana sijainti LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Lapsen nimi: _ Syntymäaika: _ LAPSEN VASUN SISÄLTÖ ALKUSANAT LAPSEN OMAT SIVUT PÄIVITT ÄISTOIMINNOT LEIKIT JA SOSIAALISET

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi Perhepäivähoidon kehittämisseminaari 24.-25.9.2014 Työpäiväkirja-aineisto: kerätty keväällä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Oriveden kaupunki Varhaiskasvatus LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Päiväkoti / perhepäivähoitaja Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

Anna Ryynänen. Gummerus

Anna Ryynänen. Gummerus Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU NIMI LEMPINIMI SYNTYMÄAIKA

LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU NIMI LEMPINIMI SYNTYMÄAIKA Punkaharjun kunta Päivähoito LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU piirrä oma kuva päiväys NIMI LEMPINIMI SYNTYMÄAIKA PERHEESEEN KUULUVAT (syntymäajat) MUUT TÄRKEÄT IHMISET _ PERHEEN KIELI/KIELET

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa lapsi ja hänen osallisuus ovat keskeisimmässä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot