63 3/2010. Taide parantaa ihmisen ja maailman. Järkevä minä on vain harvoin johdossa. Maija-Riitta Ollila:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "63 3/2010. Taide parantaa ihmisen ja maailman. Järkevä minä on vain harvoin johdossa. Maija-Riitta Ollila:"

Transkriptio

1 63 3/2010 Kesäkuu Terveyden edistämisen lehti Taide parantaa ihmisen ja maailman Maija-Riitta Ollila: Järkevä minä on vain harvoin johdossa Kulttuuri luo hyvinvointia Seniorien vallankumous on käynnissä Henna Salakari: Luovan ilmaisun vapaus

2 63 3/2010 Kesäkuu Pääkirjoitus Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Julkisessa kansalaiskeskustelussa puhutaan yleisesti, että terveys on tärkeää. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan elä siten, että tämä näkyisi jokapäiväisessä arjessa. Elintapoihin liittyvistä hyvistä valinnoista on saatavilla tietoa kasapäin, mutta tulokset ovat kuitenkin ajoittain varsin laihoja. Tutkimusten mukaan esimerkiksi varusmiesten käsityksissä vastuu omasta terveydestä täsmentyy monille henkilökohtaiseksi vastuuksi valinnoista, mutta ei välttämättä velvollisuudeksi elää terveellisesti. Onkin ymmärrettävää, että vaatimukset omasta vastuusta terveyden osalta kasvavat ja kansalaisten vastuuta korostetaan. Pelkästään kehittämällä uusia keinoja ja menetelmiä terveydenhuollon tulevaisuus ei ole riittävän valoisa, jos kansalaiset eivät ota vastuuta terveydestään. Kaikkea vastuuta ei voi kuitenkaan sysätä vain ihmisille itselleen. Yksilön oman vastuun liiallinen korostaminen terveydestään suosii automaattisesti sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevia. On helpompaa elää terveellisesti, jos siihen on varaa, kykyä ja voimavaroja. Olemme usein vaativimpia juuri huono-osaisten osalta. Saatamme leimata heidät itse syypäiksi omaan heikkoon tilanteeseensa. Oman vastuun voimakkaalla korostamisella voi olla terveyseroja lisäävä vaikutus. Se voi jopa johtaa omaa syyttään sairastuneiden tai vammautuneiden syyllistämiseen ja alistamiseen. Pelkästään terveelliset elämäntavat eivät yksin tuota terveyttä. Tarvitaan terveyden taustatekijöiden, kuten työllisyyden, koulutusmahdollisuuksien ja yhteisöllisten tekijöiden riittävää tasapainoa ihmisen elämässä. Terveyden tulisi olla jokaisen oikeus ja sen edistäminen on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä. Siinä tarvitaan yhteiskuntapoliittisia toimia, jotka auttavat työllisyyden tukemisessa ja köyhyyden vähentämisessä. Yksilön oman vastuun liiallinen korostaminen terveydestään suosii automaattisesti sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevia. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa oman terveyden vaalimista. Keski-iässä tapahtuvalla elämäntaparemontilla voidaan vielä merkittävästi vaikuttaa vanhuusiän elämänlaatuun. Viisikymppisenäkään ei ole siis peliä vielä menetetty. Terveys voisi olla jopa hieno viidenkympin villitys moottoripyörän hankinnan rinnalla. Myös yli 75-vuotiaiden, toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten liikkumiskykyä, itsenäistä selviytymistä ja mielialaa voidaan vielä merkittävästi parantaa tukitoimin. Erilaiset sosiaalista kanssakäymistäkin tukevat toimintaohjelmat ovat sen osoittaneet. Myös sosiaalisilla suhteilla on ikääntyneille iso merkitys. Moni entisen elämän ihmissuhde on saattanut katketa toisen kuolemaan. Tarvitaan uusia verkostoja. Sosiaaliset suhteet ja elämän merkityksellisyyden tunne ovat kaikille ihmisille tärkeitä elämän peruspilareita. Erittäin huolestuttava tieto on, että suuri osa 90-vuotiaista haluaisi jo kuolla, vaikka he olisivat hyvässä kunnossa. Kymmenen vuoden päästä heitä on runsaasti enemmän kuin tänään. Väestön ikääntyessä onkin tärkeää huolehtia siitä, että eri elämänvaiheissa oleville on tarjolla yhteisiä tiloja ja mieluisia harrastusmuotoja muiden ihmisten kanssa. Monien eläkkeelle jääneiden mielentuskaa synnyttää se, että eläkkeelle siirtymisen myötä menivät samalla ne sosiaaliset suhteet sekä arjen jäsennys, jota työelämä tarjosi. Ei liene yllätys, että ikääntyneiden miesten keskuudessa syvää yksinäisyyttä koetaan kaksinkertaisesti naisiin verrattuna. Naisten elämän usein laajemmat verkostot kantavat paremmin vielä silloinkin, kun päivät eivät täyty työstä. Tärkeitä panoksia tulisikin suunnata ennen kaikkea ikääntyviin miehiin, jotta he eivät jäisi yksin ja voisi huonosti. Suomalainen mies kun ei mielen syövereitään toisille helposti jakele. Toivotan Promon lukijoille rentouttavaa kesää! 2 Promo 63

3 Asioiden tarkasteleminen taiteen keinoin on kommunikointia omien tunteiden kanssa. Henna Salakari, sivu 42 Sivu 6 Maija-Riitta Ollila: Kontekstin luominen on tulevaisuuden terveyden edistämisen iso juttu. Ajassa, sivu 9 Mikä on ajan henki? Entä tarvitsemmeko lisää onnellisuusohjelmia vai pitäisikö meidän keskittyä leipäjonojen poistoon? Sam Inkinen pohtii aikamme ilmiöitä. Sivu 24 Kulttuuri luo hyvinvointia Se pitäisi nähdä investointina kulttuuripääomaan, joka puolestaan tukee hyvinvointia ja taloudellista toimintaa, Antti Hautamäki korostaa. Sivu 13 Vanhan ihmisen stereotypia täytyy rikkoa Vappu Taipale muistuttaa, että asenteet ja lataukset eivät ole mitään luonnonlakeja. Sivu 27 Taide parantaa ihmisen ja maailman Torsti Lehtisen mielestä on päivänselvää, että taide vaikuttaa terveyteen. Sivu 22 Arpajaislain uudistuksella on kiire Ilman sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työtä Suomi olisi paljon ankeampi ja ankarampi maa asua, sanoo Aimo Strömberg. 10 Seniorien hidas vallankumous käynnissä 12 Liikkeellä ja vireänä 13 Auttava käsi ulottuu ikäkuilun yli 14 Ilo on parasta elämän eliksiiriä 15 Näkökulmia ikääntymiseen 16 Ratkaisut jo ennen ongelmia 18 Vuoden terveysteko -palkinto 20 Vuoden parhaat terveysaineistot palkittiin 25 Taide hyväksytty terveyden tekijäksi 28 Kulttuurikirkko tuo taiteen keskelle arkea 29 Lukemalla löytöjä itsestä ja maailmasta 31 DETERMINE-hanke 32 Alkoholi ei kuulu vesille 34 Tieliikenteeseen ehdotetaan 0,2:n promillen rajaa 36 STM:n alkoholimainontatyöryhmässä terveys hävisi 38 Innokylä 39 Tienviitta hyvään itsetuntoon Terveyden edistämisen keskus 3

4 3/2010 Kesäkuu Rakennetaan yhteiskunta kaikille Ajankohtaista Haastamme suomalaisen yhteiskunnan toimijat ja kansalaiset tekemään pieniä ja isoja tekoja köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi sekä osallisuuden lisäämiseksi. Osallisuutta edistävät lupaavat käytännöt -kilpailu Palkintona 5000 euroa Millaisia lupaavia käytäntöjä meillä Suomessa on osallisuuden edistämiseksi ja lisäämiseksi, köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi? Kertokaa meille niistä! Palkitsemme lupaavimmat käytännöt ja kokoamme ne teemavuoden viestintämateriaaliksi. Jokainen olemassa oleva osallisuutta edistävä käytäntö on arvokas. Kerrotaan niistä muillekin ja laitetaan hyvä kiertämään. Tarkemmat ohjeet ja kilpailulomake -sivustolla. Kilpailuaika asti. RAKENNETAAN YHTEISKUNTA KAIKILLE Osallistu lupaavat käytännöt -kilpailuun! Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden järjestäjät etsivät kilpailulla osallisuutta edistäviä lupaavia käytäntöjä. Millaisia lupaavia käytäntöjä on olemassa, joilla voi edistää ja lisätä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä? Kerro lupaavista kehitteillä ja testauksissa olevista, jo olemassa olevista, konkreettisista ja edelleen levitettävistä käytännöistä. Jokainen niistä voi olla arvokas. Kilpailu on kaikille avoin, ainoastaan yksittäinen henkilö ei voi osallistua. Lisäksi käytännön tulee olla Suomessa toteutettavaa organisaation omaa toimintaa. Voit myös vinkata kilpailusta taholle, jonka toiminta edistää osallisuutta köyhyyttä ja syrjäytymistä torjuen. Lisätietoja: Tekryn suunnittelija Mervi Aalto-Kallio, puh , 4 Promo 63

5 72 miljoonaa lasta ei saa peruskoulutusta Peruskouluopetuksen ulkopuolella olevien lasten määrä väheni maailmanlaajuisesti 40 prosenttia vuosina Yli puolet maailman 72 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta asuu konfliktien koettelemissa valtioissa. Näissä maissa koulua käymättömien lasten määrä supistui neljässä vuodessa vain 14 prosenttia. Toisaalta kokemus todistaa, että lapset saadaan kouluun myös konfliktien koettelemissa valtioissa. Luova ajattelu, riittävät resurssit, paikallinen omistajuus ja poliittinen tahto mahdollistavat koulujen rakentamisen ja opettajien kouluttamisen vaikeimmillakin alueilla. Pelastakaa Lapset ry:n Tulevaisuus uusiksi -kampanjan myötä 1,4 miljoonaa lasta on päässyt kouluun ja 10 miljoonaa lasta saa laadukkaampaa opetusta kuin aiemmin. Kampanja käynnistyi vuonna 2006 ja se nojaa YK:n vuosituhattavoitteeseen maailman kaikki lapset kouluun vuoteen 2015 mennessä. (Lähde: Future is now -raportti) Kulttuurielämykset lisäävät terveitä elinvuosiasi Terveyden edistämisen keskus ja Terveyden edistämisen politiikkaohjelma järjestävät tilaisuuden Suomi- Areena tapahtumassa tiistaina Pori Jazzien yhteydessä. Kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ovat keskustelemassa LKT, kirjailija Markku T. Hyyppä, Porin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marjatta Kaartinen, Kulttuurinen nuorisokeskus ry:n toiminnanjohtaja Kirre Koivunen sekä Sairaalaklovnit ry:n taiteellinen johtaja Lilli Sukula-Lindblom ja Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen juontaa. Tilaisuudessa tunnelmoidaan Rauman kulttuurilabran nuorten esitysten tahdissa. Järjestäjätahojen terveiset tuovat toiminnanjohtaja Janne Juvakka ja ohjelmajohtaja Maija Perho. SuomiAreena on uusi yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma Porin keskustassa. Sen järjestävät MTV3 ja Porin kaupunki. Pukeudu Punaiseen Päivä Suomen Sydänliitto haastaa kaikki naiset tekemään oman sydänterveytensä näkyväksi. Pukeudu Punaiseen Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta naisten valtimotaudeista ja sairastuvuudesta. PuNainen-kampanja on tehostetusti suunnannut tiedotusta keski-iän kynnyksellä oleviin nuoriin naisiin, jotta nämä riittävän varhain omaksuisivat sairastumista ehkäiseviä elintapoja. Jopa 80 prosenttia sepelvaltimotaudista ja tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä oikeilla elämäntapavalinnoilla. Sydän- ja verisuonitaudit ovat naisten ja miesten yleisin kuolinsyy, vanhemmissa ikäluokissa naisten keskuudessa jopa yleisempi kuin miehillä. Kansainvälisen Wear Red Day n suomalaista toteutusta, Pukeudu Punaiseen Päivää, vietetään syksyllä toista kertaa. Pukeutuminen punaiseen on valinta, joka perustuu omaan päätökseen. Usein vain on niin, että elämänsä ruuhkavuosia elävä nainen tinkii omaan hyvinvointiinsa ratkaisevasti vaikuttavista asioista ja asettaa perheen, työn, uran tai opiskelun oman terveytensä edelle, ohjelmapäällikkö Anna-Liisa Rajala Sydänliitosta sanoo. Haasteen voi ottaa vastaan PuNainen-kampanjan Facebook-sivulla. Lisätietoja: fi/punaiset-kumppanit.aspx 2 kilometriä korkea pino paperia säästyi Suomen Green Office -toimistot säästivät vuonna 2009 yhteensä 2230 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä aiempaan vuoteen verrattuna kulutustaan vähentämällä. Määrä vastaa yli 260 henkilöautomatkaa maapallon ympäri. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu, jonka tavoitteena on toimistojen ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen. Suosituimpia kulutuksen säästökohteita olivat sähkö ja paperi sekä auto- ja lentomatkat, Mikko Kuiri WWF:stä kertoo. Pienillä toimenpiteillä säästyy huomattavan paljon energiaa. Valot ja laitteet kannattaa sammuttaa silloin kun niitä ei tarvita ja koneisiin kannattaa määrittää virransäästöasetukset. Etäneuvottelut, puhelinkokoukset ja muut tietoliikenneratkaisut vähentävät tarvetta matkustamiseen, ja samalla säästyy aikaa. Matkustaessa kannattaa lentämisen sijaan suosia raideliikennettä. Haastetta kaikille: Kerää kuntoa kesällä, energiaa ja voimaa! euroa kerättiin Jano-kampanjalla Lähes 400 ravintolan ja vapaaehtoisten voimin kaikkialla Suomessa toteutettu Unicefin Jano kampanja keräsi vapun ja äitienpäivän välisenä aikana lähes euroa maailman vähäosaisten vesihuollon parantamiseen. Ravintoloiden asiakkaat saivat kampanjan aikana lahjoittaa laskunsa mukana euron tai enemmän Unicefin vesiohjelmiin. Olen ylpeä ravintoloiden puolesta tässä keräyksessä. Vain ja ainoastaan työntekijöistä on kiinni miten keräys onnistuu, kiitti tv-kokki Harri Syrjänen aktiivisia työntekijöitä. Viime vuonna pääkaupunkiseudun ravintolat pilotoivat Janoa ensimmäisen kerran myönteisin kokemuksin ja keräys tuotti noin euroa. Äkäslompolon Mauri ajelee Kun työhön kuuluu paljon istumista, valveillaoloa ja syömistä tienvarsiruokapaikoissa, ei terveellisten ruokatottumusten noudattaminen ole ihan helppoa. Ammattikuskien elintapoja pyritään nyt parantamaan huumorin keinoin Työterveyslaitoksen hankkeessa. Mannekiiniksi on ryhtynyt Jope Ruonansuun sketsihahmo, Äkäslompolon Mauri. Äkäslompolon Mauriin on monen helppo samastua, ja ammattikuskeilla on pilkettä silmäkulmassa, sketsihahmon luoja, näyttelijä Ruonansuu valottaa. XVIII Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät Liikunta ja ravitsemus , Helsinki Koulutuspäivät liikunnan, ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisätietoja: > Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät tai puh Terveyden edistämisen keskus 5

6 Järkevä minä on vain harvoin johdossa Kun vanhan teorian pohja pettää, tarvitaan uusia tapoja katsoa maailmaa. Teksti Paula Mannonen kuvat kimmo brandt Jotta voisi ajatella laatikon ulkopuolella, on ensin tiedostettava olevansa siellä sisällä. Vasta sen ymmärtäminen antaa mahdollisuuden murtautua ulos, sanoo filosofi Maija-Riitta Ollila. Ollilan mielestä terveyden edistäminen ja koko maailman pelastaminen edellyttää vanhojen laatikoiden rikkomista. Meillä on pitkään ollut tapana hyökätä yksilön kimppuun järkeen vetoavilla viesteillä. Nyt pitäisi keskittyä päätöksentekoa ohjaavaan kontekstiin. Ollila sanoo saaneensa konteksti-sanan käytöstä kovasti moitteita. Paremman termin keksiminen on kuitenkin vaikeaa, koska kyseessä ei ole vain ympäristö. Jokapäiväisiin valintoihin vaikuttavat tarjolla olevat vaihtoehdot, niiden tarjoamisen tapa, yhteiskunnan ja sen ryhmien kulttuuri sekä yksilön ominaisuudet ja kokemukset. Kontekstien luominen on minusta tulevaisuuden terveyden edistämisen iso juttu. Olen itse jumalattoman innostunut tästä ajatuksesta. Alamme vain ymmärtää aivot kokonaisuutena, jossa erilaisille funktioille on oma hyödyllinen tehtävänsä. Liskoaivot mukana pelissä Konteksti pakottaa Ollilan mukaan hyväksymään ajatuksen omasta määräytyneisyydestä. Kun se ei kuulosta yhtä komealta kuin vapaa tahto, ajatukseen ei mielellään tartuta. Käsitykset vapaan tahdon merkityksestä eivät liity vain yksilöön. Maailmaa on pitkään hallinnut usko markkinoiden kykyyn tuottaa paras ratkaisu niin sosiaalisiin kuin talouden ongelmiin. Taloustutkija Dan Arielyn mielestä markkinateoria perustuu kuitenkin kolmeen väärään olettamukseen: että minuus on johdonmukainen ja jakamaton, että minä tietää, mitä se haluaa ja tarvitsee ja että päätöksentekoa ohjaa objektiivinen tieto. Psykologinen ja biologinen tutkimus tukee Ollilan mukaan enenevässä määrin Arielyn kritiikkiä. Järkevä minä on olemassa, mutta sen rinnalla häärää monta muuta minuutta. Päätöksentekoa ei enimmäkseen ohjaa tyyni kalkylointi, vaan konteksti: liskoaivoista kumpuavat impulssit ja ympäristön herättämät ärsykkeet. Aivot huijaavat meitä. Me luulemme käyttävämme niitä tyylikkäästi, mutta käytännössä fiksuudesta ei usein löydy merkkiäkään. Yksi liberalistisen yhteiskunnan suuri ongelma on kyvyttömyys erottaa halut todellisista tarpeista. Kun ilmaistu toive tulkitaan tarpeeksi, kulutukselle ja luonnonvarojen tuhlaukselle ei ole näkyvissä loppua. Talouskasvu ei myöskään ole tehnyt meistä onnellisia. Ariely uskoo, että sosiaalisten normien korostus kilpailuvapauden kustannuksella toisi elämään enemmän tyydytystä ja iloa. Tunteen ja intuition merkitys Ihmisten irrationaalisuudesta puhutaan Ollilan mielestä ikään kuin se olisi jotakin lähtökohtaisesti pahaa. Siitähän ei ole kysymys. Alamme vain ymmärtää aivot kokonaisuutena, jossa erilaisille funktioille on oma hyödyllinen tehtävänsä. Rakastuminen ja innostuminen eivät ole rationaalista toimintaa, mutta sangen mieluisia inhimillisiä kokemuksia. Irrationaalisuus ei tarkoita, ettei käyttäytymistä olisi mahdollista ennakoida tai siihen voisi vaikuttaa. Se vaatii kuitenkin isoa muutosta asenteissa ja organisaatioissa. Viimeiset 300 vuotta meillä on valistuksen hengessä rakennettu aina vain rationaalisempia järjestelmiä. Seuraavat sata vuotta kuluvat varmaan niiden muuttamiseen sopivaksi ihmisille. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että tunteille ja intuitiolle annetaan nykyistä suurempi merkitys. Totean vaatimuksen kuulostavan vähän new age -henkiseltä. Ollila tulistuu: Niin kai jos aivotutkimus on new agea tai Nobel-tutkija Daniel Kahnemanin tulokset huuhaata! Kyse on aivojen anatomiasta. Pelkän järjen korostus on kuin odottaisi aivojen automaattisen järjestelmän kuihtuvan itsekseen pois. Lempeää tuuppimista Kauppias tietää, että keksipaketti ostetaan silmän korkeudelta helpommin kuin alahyl- 6 Promo 63

7 Meillä kaikilla on huonoja tuloksia tuottavia taipumuksia. Yksi niistä on jättää tekemättä asioita, joista on vaivaa. Terveyden edistämisen keskus 7

8 Ohjauksen vastustukseen sisältyy ajatus, että maailma ei nykyisellään tue mitään valintoja. lyltä. Myös terveysvalintojen pitäisi houkutella. Olennaista on se, miten asia tarjoillaan ja millainen tarina siitä kerrotaan, Ollila kääntää kontekstin ajatusta käytäntöön. Taloustieteilijät Richard Thaler ja Cass Sunstein käyttävät valintojen ohjaamisesta termiä nudge, jonka Ollila suomentaa lempeäksi tuuppimiseksi. Kyse on rationaalisen minän varautumisesta tilanteisiin, joissa järki ei ole johdossa. Meillä kaikilla on huonoja tuloksia tuottavia taipumuksia. Yksi niistä on jättää tekemättä asioita, joista on vaivaa. Ollilan perheessä Roope-setä -lehden tilaus saatiin peruttua vasta vuosia sen jälkeen, kun jälkikasvu oli kasvanut ankkaiän ohi. Säästäminen, uusien taitojen opiskelu, liikunnan aloittaminen ja monet muut Roopea suuremmat asiat päätyvät helposti samaan kategoriaan. Vaikka terveyssektorilla on jossain määrin pyritty vaikuttamaan valintojen arkkitehtuuriin, kukaan ei Ollilan mielestä ole vielä kunnolla tarttunut lempeän tuuppimisen tekniikkaan. Kiinnostusta asiaan kuitenkin on, minkä hän toivoo johtavan uusien mallien kehittämiseen. Yksi muutosta odottava asia liittyy tarinan kertomisen tapaan. Historiantutkija Jukka Relander totesi aikanaan Päihdepäivillä, että puhe interventioista tai varhaisesta puuttumisesta sopii varmaan ammattilaisten tapaamisiin, mutta hänet se saa vetäytymään siilipuolustukseen. Maija-Riitta Ollilalle tällainen ilmaisu on vastuuttaminen terveyden vaalimiseen. Hallintokieltä. Itse kuntoilen, koska koen Alkoholistilla on erittäin suuri autonomia. Se tarkoittaa usein, että perheeltä, suvulta ja ystäviltä menee autonomia kokonaan. saavani siitä valtaa vaikuttaa omaan elämään. Terveyttä voisi paljon enemmän lähestyä mahdollisuuksien ja vaikutusvallan näkökulmasta. Avuttomuuden ja armottomuuden ilmaus Kontekstin idea on rakentaa tietoisesti sellaista ympäristöä, jossa terveellisiä tai ekologisia valintoja tulisi tehtyä huomaamatta. Tämä taas herättää helposti syytöksiä autonomian rajoittamisesta. Ollila näkee väitteen lepäävän hataralla pohjalla. Ohjauksen vastustukseen sisältyy ajatus, että maailma ei nykyisellään tue mitään valintoja. Tosiasiassa tällaista neutraliteettia ei ole, vaan markkinointi ja mainonta ovat tehostamassa kulutusyhteiskuntamallia ennenäkemättömiin mittoihin. Sosiaali- ja terveysalan pitäisi olla mukana luomassa tälle vastapainoa. Ollilan mielestä suomalaisilla on käsittämättömän kimurantti suhde terveyskysymyksiin. En voi olla huomauttamatta siitä suunnattomasta määrästä pilkkaa, jonka esimerkiksi Vanhanen on saanut omenamehun juonnista. Sehän tarkoittaa, että kaikkien pitää juoda alkoholia. Samalla sitä saa kuitenkin käyttää vain kohtuudella. Tämä asetelma ei ota ollenkaan huomioon ihmisiä, joiden biokemiaan kohtuus ei mahdu. Alkoholi on Ollilan mukaan hyvä esimerkki autonomian ongelmista. Käsite perustuu ajatukseen päätöksenteon rationaalisuudesta, joka ei riippuvuuksien kohdalla toteudu. Alkoholistilla on erittäin suuri autonomia. Se tarkoittaa usein, että perheeltä, suvulta ja ystäviltä menee autonomia kokonaan. He voivat vain seurata tilannetta hädissään; sairastunutta ei voi jättää heitteille, mutta mitään ei voi eikä saa tehdä tahdonvastaisesti. Mielenterveyspotilaiden omaiset ovat nostaneet esille saman ongelman. Autonomian kritiikki ei tarkoita Ollilalle vapauden ihanteen hylkäämistä. Sen varjolla ei kuitenkaan voi ummistaa silmiään siltä, että kaikki eivät pysty sitä käyttämään. Autonomia voi olla kohtuuton vaatimus. Esimerkiksi lasten tekemien raakojen rikosten vuoksi meillä on vaadittu rangaistavuuden ikärajan alentamista. Se on minusta avuttomuuden ja armottomuuden ilmaus. Ensin lapset jätetään oman onnensa nojaan ja sitten heiltä vaaditaan vastuuta teoistaan. n 8 Promo 63

9 Ajassa Ajan henkeä etsimässä Mikä on ajan henki? Entä tarvitsemmeko lisää onnellisuusohjelmia vai pitäisikö meidän keskittyä leipäjonojen poistoon? Teksti Matti Välimäki Kuva Markus Koljonen Tutkija, kirjailija Sam Inkinen, olet kirjoittanut Zeitgeistista eli siitä, miten ajan henki on kulloinkin eri aikakausina määritelty. Mitkä piirteet ovat nykykulttuurille ja tämän päivän Suomelle ominaisia? Vaikka aikamme on sirpaleinen, niin siitä voidaan löytää helposti myös yleisteemoja. Koneet ja teknologia, elämän mekanisoituminen, ihmisten ja asioiden verkottuminen, prosessien kiihtyminen, kansainvälisyys, erilaisten raja-aitojen murtuminen sekä monenlaiset talouden ja yhteiskunnan turbulenssit ovat olleet nykykulttuuria ja -yhteiskuntaa koskeneen keskustelun keskeisiä nimittäjiä. Spontaani lista vuoden 2010 keskeisistä teemoista voisi alkaa vaikkapa näin: maailmankylä (global village), ilmastonmuutos, globaalit riskit, talouden turbulenssit, terrorismi, fundamentalismi, mediakulttuuri, elämystalous, simulaatiot, sosiaaliset teknologiat, biotieteet, geenimanipulointi, ekstremismi, eskapismi, psyykeongelmat ja Aasian merkityksen kasvu. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana ovat varsinkin globalisaatio, media- ja informaatioteknologia sekä tieto- ja elämysyhteiskunta muodostaneet keskeisen tematiikan aikaa, arvoja ja sen henkeä määriteltäessä. Taustalla vaikuttavat silti vanhat, historialliset ideat. Väitetyt vallankumoukset ja harppaukset paljastuvatkin kriittisessä analyysissä usein aikalaisutopioiksi. Kuva Suomesta saattaa tarkastelijasta ja tarkastelupaikasta riippuen olla hyvin erilainen. Jollekin saattaa tulla Suomesta ja ajan hengestä ensimmäisenä mieleen vaikkapa yhteisvastuun käsitteen heikkeneminen, kasvavat tuloerot, leipäjonot ja nuorisotyöttömyys Juuri näin. Olen ollut välillä jopa yllättynyt siitä, miten erilaisia näkemyksiä Suomesta, suomalaisuudesta, asioiden kansallisesta tärkeysjärjestyksestä tai konkreettisista poliittisista toimenpiteistä eri puolilla maata ja eri yhteisöissä kuulee. Suomen kannalta erityisen ajankohtaisia ja haastavia teemoja ovat muun muassa väestön ikääntyminen, ekologiset ja energiatalouteen liittyvät kysymykset, roolimme monikulttuurisessa Euroopassa sekä eriarvoisuuden lisääntyminen ja kansalaisten syrjäytyminen. Pirstoutuneessa Suomessa olisikin ehkä Meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet rakentaa uskottavia linjauksia huomisen hyvinvoinnista. mielekästä puhua monista Suomi-kuvista ja monenlaisesta suomalaisuudesta. Julkisuudessa, myös päivänpolitiikassa, puhutaan nykyään paljon myös onnellisuudesta ja unelmista. Tarvitsemmeko mielestäsi onnellisuus- ja muita usein kenties abstrakteiksi jääviä ohjelmia vai pitäisikö meidän keskittyä ennen kaikkea konkreettisten, akuuttien ongelmien ratkaisuun? On hyvä, että aikalaisilla on rohkeutta unelmoida ja esittää välillä lennokkaitakin visioita huomisesta. Tämähän on sellainen tärkeä inhimillisen toiminnan alue, jossa esimerkiksi taide, kulttuurielämä ja akateemiset piirit voisivat olla aktiivisempia. Epärealistiseen fantasiointiin, utooppiseen menestyspaatokseen ja pinnalliseen poliittiseen retoriikkaan suhtaudun varauksella. Usein tuntuu siltä, että ajassamme yleinen mediatrivia, infoähky ja aikalaishuohotus vievät tilaa syventymistä, kritiikkiä, ajattelua sekä kipeitäkin päätöksiä vaativilta ajankohtaisilta ongelmilta. Minkälaisia ohjelmia ja visioita mielestäsi tarvitsemme? Suomi on älykkäiden ja ajattelevien ihmisten vauras, koulutettu, verkottunut, kansainvälinen ja itsetuntoinen yhteiskunta. Meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet rakentaa uskottavia linjauksia huomisen hyvinvoinnista. Toisaalta maailma tuntuu olevan yhä kompleksisempi, arvaamattomampi ja vaikeasti ennustettavissa. Avainhaaste on tällä hetkellä se, miten sana muuttuu lihaksi ja erilaiset visiot konkretiaksi. Vuoden 2010 vaakunalause voisi kuulua think tankeissa ja työnsä vakavasti ottavissa komiteoissa vaikkapa näin: Sanoista tekoihin, väsyneestä pulinasta kriittiseen ajatteluun! Isänmaa ja Eurooppa on pelastettava! Mutta miten kauniit sanat ja tavoitteet muuttuvat lihaksi ja konkretiaksi? Juuri tässähän se veri punnitaan. Tarvitaan kirkas tahtotila ja tekemisen henki. Peräänkuulutan aikalaismentaliteettia, joka ei tyydy listaamaan ongelmia, vaan myös hakee ratkaisuja. Olennaista on myös asioiden vaikuttavuus. Pitää välttää diletantismia: Jos tekee vähän kaikkea, ei tee yleensä kunnolla mitään. Tutkijapiireissä on tapana sanoa, että olemme siirtyneet oraakkelien ajasta dialogin, keskustelun ja vuorovaikutuksen aikaan. Ymmärrys ja ratkaisut ovat usein yhteisöissä itsessään, mutta haasteena on se, miten ne saadaan esiin ja käytännön prosesseihin?! Toisaalta kysymys on myös johtamishaasteesta. Pitää uskaltaa tehdä päätöksiä, eikä saa jäädä tuleen makaamaan. Viisas johtaja näyttää suuntaa, huolehtii resursseista, kannustaa ja palkitsee. Huono johtaja syyttää alaisiaan, toimintaympäristöään tai suurempia voimia. Tämä pätee niin politiikan, kulttuurin kuin liike-elämän kentille. n Terveyden edistämisen keskus 9

10 Seniorit tyytyväisempiä kuin nuoremmat luulevat Teksti Marjatta Karvinen kuva Antero Aaltonen Hyvinvointi & ikääntyminen Keski-ikäiset kuvittelevat vanhenemisen kurjemmaksi kuin mitä se ikääntyneiden itsensä mielestä on. Yksinäisyys on kuitenkin haitta, jota tuottaa ikääntyneille murhetta. Ikääntyneiden tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin, sosiaalisia suhteita, arvostuksia sekä hyvän elämän kriteereitä selvitettiin tutkimuksessa, jonka Leiras teetti Taloustutkimuksella vuonna Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta suomalaista, joista puolet oli yli 65-vuotiaita ja puolet keski-ikäisiä. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa maamme ikäihmisistä on sitä mieltä, että he eivät saa arvoistaan kohtelua nyky-suomessa. Joka neljäs kokee itsensä yksinäiseksi ja kaipaa ennen muuta seuraa ja vuorovaikutusta. Kaiken kaikkiaan ikääntyneet ovat kuitenkin tyytyväisempiä, kuin nuoremmat arvelevat. Keski-ikäisiä vanheneminen suorastaan pelottaa. Seniorien hidas vallankumous käynnissä Ikääntyvät kansalaiset vaikuttavat joukossamme jo tänään ja heidän määränsä ja merkityksensä on kasvussa. Suuret ikäluokat eläköityvät ja muuttavat kuvamme ikääntyneestä. Ikääntyneillä on uusia valmiuksia ja halua osallistua mitä moninaisimmilla tavoilla. Professori Sirkka-Liisa Kivelä puhuu jo hitaasta vallankumouksesta. Eläkeläiset ovat lähteneet vaikuttamaan politiikkaan, eduskuntaan ja valtuustoihin. Ennen he eivät ole edes uskoneet itseensä. Muutos etenee hitaasti mutta varmasti. Ensin aktivoituvat vuotiaat; heidän osuutensa kasvu näkyy jo. Kivelä uskoo, että myös jopa 90-vuotisten joukossa olisi potentiaalia. Iäkkäät ovat yksilöitä omine arvoineen, kulttuurintarpeineen ja elämäntapoineen. Ei heitä pidä kohdella kuin yhtenäistä massaa. Sirkka-Liisa Kivelä Taustalla on kulttuurin muutos: raskasta fyysistä työtä tehneet ihmiset eivät jaksaneet eivätkä kyenneet. Kivelä ottaa esimerkin omasta ympäristöstään Lääkäriliitosta, jossa seniorilääkärien perustama vaalirengas keräsi huiman kannatuksen. Kasvattajilla kysyntää Osallistuminen ei edellytä ikääntyneeltä edes pitkää koulusivistystä. Kivelä kertoo juuri ihaillen seuranneensa, kuinka iäkäs nainen ripitti kohteliaasti mutta jämäkästi parvekkeensa alla tupakoivia nuoria. Tämä oli neuvonut joukkoa keräämään pihaan heittämänsä tumpit pois ja siirtymään taloyhtiön tuuletettuun tupakkatilaan. Ikäihmiset voisivat osallistua kasvatustehtävään, kun työikäisillä ei ole aikaa opettaa lapsilleen käytöstapoja. Vanhat ihmiset ovat Kivelän mielestä oiva yhteisöllinen voimavara. Puhutaan henkisestä isovanhemmuudesta, joka ulottuu oman perheen ulkopuolelle. Iäkkäiden käynnit päiväkodeissa ja kouluissa ovat yhtä suositeltavia kuin lasten ja nuorten vanhainkotivierailut. Kasvatusrooli laajentuisi molempia osapuolia hyödyttävään vastavuoroisuuteen, kun taideopiskelijat järjestäisivät taidepiirejä ja toimintapajoja ja atk-opiskelijat tietokonekursseja. Opiskelijat saisivat tuntumaa käytäntöön ja uusiin yleisöihin ja iäkkäät vaih- 10 Promo 63

11 Suuret ikäluokat ovat tottuneet toteuttamaan itseään miksi he eivät jatkaisi samalla elämäntyylillä vuosien karttuessa? telua arkeensa. Kivelän mielestä myös eriikäisten järjestöt voisivat lisätä keskinäistä kanssakäymistä. Turun seudulla ikääntyvät teatteriharrastajat ovat hakeutuneet yhteistyöhön paikallisten nuorten harrastajanäyttelijöiden kanssa löytyypä helpommin eri-ikäisten roolihahmojen esittäjiä. Vanhusten tulisi saada elää omannäköistään elämää. Suuret ikäluokat ovat tottuneet toteuttamaan itseään miksi he eivät jatkaisi samalla elämäntyylillä vuosien karttuessa? Yksi puuhailee politiikassa, valtuustossa tai eduskunnassa, toinen vapaaehtoistyössä jossakin maan moninaisista järjestöistä, kolmas kulttuurin parissa kiertämässä taidenäyttelyitä tai mukana senioritanssissa. Tapaamistoreja kaikille Vuosien myötä sosiaaliset yhteydet vähenevät. Ikääntyneitä ei Kivelän mielestä missään tapauksessa saa sulkea palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. Heille pitäisi pikemmin perustaa aktivoivia tapaamistoreja, joissa he voisivat tavata sekä ikätovereitaan että nuorempia. Toimintatorit voisivat syntyä taidepajan, museon tai kirjaston yhteyteen yhtä hyvin kuin liikuntaharrastuksen pohjalta. Pääasia, että ne houkuttelisivat ihmisiä pois neljän seinän sisältä. Toimintatorit voisivat olla myös virtuaalisia. Monet seniorit bloggaavat ja pitävät Skypen kautta yhteyttä eri puolilla maailmaa oleviin lapsiin ja lastenlapsiin. Ikääntynyt haluaa kokea itsensä tarpeelliseksi. Kivelän mukaan vanhakin oppii ja pystyy mukautumaan uusiin tilanteisiin. Uuden omaksuminen käy hitaammin kuin nuorena, mutta kokemuksen ja kehittyneen päättelytaidon ansiosta tietoa menee perille. Pinnistely sinänsä virkistää aivotoimintoja ja ehkäisee muistisairauksia, Kivelä sanoo. Iäkkäiden terveys ja toimintakyky vaihtelevat. Iän myötä sairaudet lisääntyvät ja kunkin on saatava itselleen sopivaa hoitoa ja hoivaa myös nuorempien sairastuessaan. n Vanhusten puolesta Sirkka-Liisa Kivelä työskentelee Turun yliopistossa. Hän käyttää geriatrian, yleislääketieteen ja kansanterveystieteen professorin pätevyyksiään vanhusten hyväksi myös työtehtäviensä ulkopuolella kirjoittamalla ja puhumalla. Hän on kipakasti tuominnut vanhusten ylilääkityksen ja huonon kohtelun. Hän on perustanut Senioriliikkeen ja Senioriasiainliiton. Terveyden edistämisen keskus 11

12 Liikkeellä ja vireänä Teksti Marjatta Karvinen Senioreita pitäisi motivoida liikkumaan. Avainasemassa olemme me kaikki kanssaihmiset ja etenkin ne, jotka iäkkäiden kanssa työskentelevät. Lapsia, nuoria ja keskiikäisiä kannustetaan liikunnan pariin, mutta iäkkäät jätetään pitkälti oman harrastuneisuutensa varaan. Liikunnasta ei puhuta asiakkaalle tai potilaalle, joka suorittaa viimeisiä työvuosiaan, aloittelee eläkettään tai on jo ikääntynyt. Iäkkäät hyötyvät liikkumisesta kuitenkin jopa enemmän kuin nuoret, professori Ilkka Vuori väittää. Toimintakykymme alkaa lähes huomaamatta rapistua ikääntyessä, jo vuotisesta lähtien. Liikkumalla voi ottaa torjuntavoiton ainakin osavoiton useimmista ikään liittyvistä rajoitteista. Vähemmän sairauksia Liikunnalla voi tutkimusten mukaan ehkäistä biologisten, psykologisten ja sosiaalisten toimintojen heikentymistä. Biologisiin haittoihin se on lähes ainoa keino ehkä ravinnon ohella mutta käyttökelpoista myös torjumaan alakuloa, masennusta ja yksinäisyyden tunnetta. Liikunnan voi Vuoren mukaan aloittaa vielä hyvinkin myöhäisellä iällä. Silloinkin sen on osoitettu vielä ylläpitävän lihasvoimaa, estävän kestävyyden vähenemistä, liikkeiden hidastumista, kömpelöitymistä, luuston haurastumista, kehon rasvaosuuden kasvua, hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn pienenemistä, aineenvaihdunnan haitallisia muutoksia ja aivotoimintojen heikentymistä. Hyvä suorituskyky ja vireä mieli helpottavat harrastamista ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Vetreä ei kompastu eikä joudu tapaturmiin yhtä helposti kuin huonosti liikkuva. Liikkumisvarmuuden säilyttäminen on hyvä henkivakuutus. Ilkka Vuori Liikkumisvarmuuden säilyttäminen on hyvä henkivakuutus, Vuori kiteyttää. Käypä hoito -suosituksissa liikuntaa suositellaan työikäisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn muun muassa erilaisilla työpaikkaliikunnan keinoilla. Iäkäskin voi liikunnan avulla ehkäistä tai ainakin siirtää myöhemmäksi diabetesta, sepelvaltimotautia, aivohalvausta, depressiota, dementiaa ja muita elämänhistorian varrella kertyneitä riskejä. Säännöllinen liikunta vähentää todistetusti iäkkäiden hoivan ja hoidon tarvetta ja pienentää heidän omiaan ja yhteiskunnan kustannuksia, Vuori summaa. Parempi elämänlaatu Aktiivisen ihmisen elämänlaatu on parempi kuin liikkumattoman ikätoverinsa. Se näkyy päältä. Ripeä askel ja hyvä ryhti kertovat ihmisen elinvoimaista; laahaava käynti paljastaa huonon psykofyysisen tilan. Liikunnasta saa puhtia ja energiaa ja tietenkin lisää liikkumishalua. Liikkumattomuudestakin tulee helposti itseään vahvistava noidankehä. Paikallaan olo heikentää kuntoa ja vireyttä ja nostaa liikkeellelähdön kynnystä. Neljän seinän sisällä kivut nousevat pintaan ja oireitaan ehtii kuulostella. Vaikka polviartroosi oireilee, liikkuminen on sillekin edullisempaa kuin liikkumattomuus, Vuori sanoo. Psyykkiset oireet kuten alakulo, masennus ja ahdistus vaivaavat selvästi enemmän liikkumattomia kuin liikuntaa harrastavia. Liikunta vahvistaa itsetuntoa, joka ikääntyvällä on koko ajan uhattuna. Hyvät elämykset vahvistavat tyytyväisyyden tunnetta; niitä voi saada niin salilla kumppaneiden joukossa kuin luonnossa linnunlaulua kuunnellessa. Monelle liikunta antaa elämänsisältöä ja osallistumisen tunnetta. Näihin tavoitteisiin on pyritty esimerkiksi KKI-hankkeen monissa ryhmätempauksessa sekä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Jos ihminen jää paikoilleen vapaaehtoisesti tai pakosta, hänen toimintakykynsä heikentyy oleellisesti, hän vanhenee ja rappeutuu nopeammin ja hänen elämänpiirinsä ahtautuu. Painostakaa päättäjiä Vuoren mukaan liikunnan mahdollisuuksia ei ole kunnolla tiedostettu eikä hyödynnetty. Lääkärit tuskin muistavat suositella liikuntaa iäkkäille potilailleen. Vuori on ollut ajamassa iäkkäiden asiaa muun muassa esittänyt KKI:n johtoryhmässä iäkkäiden liikuntastrategian laatimista: Liikunnan Käypä hoito -suosituksessa painotetaan työikäisiä. Nuori Suomi tekee hyvää työtä lasten ja nuorten liikunnan hyväksi yhteiskunnan tuella. Iäkkäät on unohdettu, Vuori harmittelee. Nyt on lisäksi liikuntalaki muuttumassa niin, että terveysjärjestöt kuten vaikkapa Sydänliitto, joka tarjoaa liikuntaa, mutta ei ole varsinainen liikuntajärjestö, menettävät opetusministeriön tuen. Ilkka Vuoren mielestä niiden valtionapukelpoisuus pitäisi säilyttää vähintään nykyisellään. Raha-automaattiyhdistyksen varat ovat vähenemässä ja se joutunee keskittymään yhä enemmän sosiaalisiin avustuskohteisiin. Vuori toivoo kansalaisten ja järjestöjen esittävän päättäjille vaatimuksia iäkkäiden liikunnan asettamisesta tasavertaiseksi lasten, nuorten ja keski-ikäisten liikunnan kanssa. Myös tutkimusta tarvitaan edelleen: mitä paremmin liikunnan hyvät vaikutukset voidaan osoittaa, sitä paremmin toiveita kuullaan. Vuori kaavailee virtuaalisen liikuntajärjestön perustamista ikääntyneille: Se vaatisi vain pari tarmokasta atk-taitoista ihmistä, jotka perustaisivat kotisivun ja sähköpostilistan ja laatisivat muutaman uutiskirjeen ja kannanottoja. n Elää kuin neuvoo Emeritusprofessori käyttää omia eläkevuosiaan vanhusliikunnan edistämiseen ja pitää itseään vireessä liikkumalla. Ilkka Vuori on lääketieteen ja kirurgian tohtori, liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri ja entinen UKK-instituutin johtaja. Nykyisin hän toimii Suomen Tule ry:n pääsihteerinä. Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Latu, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Voimaa Vanhuuteen -ohjelma, Ikä-instituutti ja Pyöräilykuntien verkosto käyttävät hänen asiantuntemustaan. Hän kävelee joka päivä rivakan lenkin, hiihtää talvella ja soutaa kesällä. Hän hyötyliikkuu hoitamalla isoa omakotitaloa ja kesäpaikkaa. Aika ajoin vipinää lisäävät neljä 6 11-vuotiasta lastenlasta. Auta iäkäs liikkeelle! Mikä rajoittaa iäkkään liikuntaa 1. Sairaudet? Liikunta on päinvastoin monien sairauksien ja oireiden hoitokeino. 2. Arkuus, alakulo, masennus? Iäkkäitä asiakkaita pitäisi kannustaa ja motivoida liikkeelle. 3. Tottumattomuus? Rohkaiskaa, ohjatkaa ja tukekaa iäkkäitä löytämään liikunta. 4. Kulku hankalaa? Päättäjiä on painostettava lisäämään helppoja reittejä ja lähiliikuntapaikkoja. 5. Liikuntapaikka kaukana? Aktiivisuutta ja auttamishalua kuljetusten järjestämiseen. 6. Seuran puute? Pelko liikkua yksin? Ystävät, tuttavat ja naapurit tueksi yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä! 12 Promo 63

13 Vanhan ihmisen stereotypia täytyy rikkoa Teksti Paula Mannonen Kuva Antero Aaltonen Ikääntymiskeskustelusta puuttuu kokonaan eettinen aspekti. Vanhustyössä toimii kyllä osaavia ihmisiä, mutta heidän viestiään ei noteerata, sanoo Stakesin pääjohtajan paikalta vuonna 2008 eläkkeelle jäänyt Vappu Taipale. Taipaleen mielestä huoli rahasta hautaa Suomessa alleen kaikki muut argumentit. Rahapuheeseen eksyttiin edellisen laman jälkeen. Muualla ikääntymisestä keskustellaan eri tavoin, vaikka ongelmat olisivat samat. Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton (Valli) opintomatkalla Saksassa oikein kiinnitti huomiota, miten vahvasti ihmisoikeudet ja vanhustyön eetos ovat siellä esillä. Nykyisin Taipale tekee vapaaehtoistyötä lähes päätoimisesti. Vallin puheenjohtaja, yksi Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön kolmesta presidentistä ja WHO:n Sitten kun olen eläkkeellä -ajattelu osoittautuu usein suureksi elämänvalheeksi. Vappu Taipale mielenterveyden edistämistä pohtivan ryhmän jäsen ei siis ole ehtinyt tuntea mitään tyhjyyden tunnetta palkkatyön päättymisestä. Se olisi kuitenkin mahdollista, jos aktiivisuutta ei olisi tullut harjoiteltua. Sitten kun olen eläkkeellä -ajattelu osoittautuu usein suureksi elämänvalheeksi. Enemmistö varjossa Taipale kirjoittaa parhaillaan kirjaa nimeltä Vanha ja vireä. Sitä varten hän sanoo keränneensä hurjan määrän lehtileikkeitä ja tieteellisiä artikkeleita. Lukukokemuksen lopputulema on ollut yltyvä raivo. Holhoavaa, alentuvaa tai surkuttelevaa, Taipale tiivistää tyytymättömyytensä syyt. Lähes kaikki vanhuudesta kirjoitettu on negatiivista ja liittyy hauraaseen loppuaikaan. Keskeiset teemat ovat dementia ja sänky, mikä jättää ikäihmisten valtajoukon täysin varjoon. Se on suorastaan outoa, kun ottaa huomioon kuinka suuri ryhmä me olemme. Ja ostokykyinen, Taipale lisää ironisesti. Tavallinen hyväntuulinen vanhuus jää syrjään, koska vanhan ihmisen stereotypiaa on vaikea murtaa. Aktiivisuuden korostaminen herättää kuitenkin myös epäilyksiä. Esimerkiksi Antti Eskola on todennut, että kenenkään ei ole tarpeen huhkia halkoja hakkaamassa kuollakseen terveenä. Taipaleen mielestä tämä asenne ei tee oikeutta etenkään naisille. Ei kyse ole mistään pakkokuntosalista tai tekopirteydestä. Uskon kuitenkin, että vireä arki on kaikille mahdollinen. Siinä on toisarvoista, onko ihmisellä joku diagnosoitu sairaus tai vamma. Nuorekkuutta palvovassa maailmassa vanhenemiseen liittyvät sanat saavat helposti kielteisen latauksen. Taipale taas on mielellään vanha nainen, hänestä se on kaunis sanapari. Pitkän linjan radikaalina hän muistuttaa, että asenteet ja lataukset eivät ole mitään luonnonlakeja. Kielteisyys voidaan purkaa ja me tulemme sen tekemään. Meidän ylitsemme ei enää kävellä. n Auttava käsi ulottuu ikäkuilun yli Teksti Paula Mannonen Sukupolvien välinen kuilu tuskin kasvaa niin suureksi, että sen yli ei voisi ojentaa viidenkympin seteliä, Kalevi Kivistö lainaa professori Eino Heikkistä. Sitaatti on vastaus kysymykseen, ollaanko Suomessa siirtymässä omista eduistaan kiinni pitävään vanhusvaltaan. Kivistön mielestä vanhemmat ikäluokat noudattavat oman aikakautensa toimintakulttuuria, johon kuuluu luonnollisena osana lasten ja lastenlasten auttaminen. Tuki on taloudellista, mutta myös hoivaa ja muuta apua. En usko, että meillä tarvitsee pelätä ikäihmisten kahmivan etuuksia vain itselleen. Jos eläkeläisten tulot lisääntyvät, lisääntyy myös annettu apu. Poliitikkona ja tutkijana tunnettu Kivistö jäi vuonna 2004 eläkkeelle opetusministeriöstä. Hän kuvailee siirtymää kivuttomaksi. Sama taho, joka vaatii korkeampaa eläkeikää, lähettää ihmisiä varhaiseläkkeelle. Kalevi Kivistö Positiivinen kokemus. Ajankäyttö on nyt paljon huokoisempaa, harrastuksista huolimatta. Juuri harrastukset vaikuttavat viihtymiseen ja Kivistöllä niitä on aina ollut runsaasti. Hän on ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa Kansallisoopperasta Suomen Punaiseen Ristiin. Politiikassa hän toimii edelleen, samoin useissa säätiöissä. Yksi niistä on kurikkalaisen Samuli Paulaharjun säätiö, joka sopii hyvin syntyperäiselle pohjalaiselle. Eläkeläisköyhyyteen puututtava Kivistö toimii myös Eläkeläiset ry:ssä, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuosi sitten. Järjestö syntyi aikanaan edunvalvontaan. Kansaneläkelain säätövaiheissa vanhimmat ikäluokat olivat vaarassa jäädä järjestelmän ulkopuolelle ja se aktivoi ihmisiä ensin paikalliseen ja sitten valtakunnalliseen työhön. Sittemmin sosiaalisen yhdessäolon merkitys on korostunut; matkoja, liikuntaa, kulttuuria ja muita tapaamisia ja toimintaa. Myös edunvalvontaa tarvitaan edelleen. Lähes puolet maamme eläkeläisistä jää EU:n lievemmän köyhyysrajan alle. Pelkästään kansaneläkettä saavia joita tuleva takuueläke koskee on noin Todella suuri joukko ikäihmisistä elää siis hyvin pienillä tuloilla, Kivistö kuvaa ongelmaa. Palvelumaksut kärjistävät ongelmaa entisestään. Kivistön mielestä meillä tarvitaan tasokorotuksia ja veronkevennyksiä tulohaitarin alapäässä, kun ne toistaiseksi ovat osuneet lähinnä suurituloisiin. Keskustelua työurien pidentämisestä hän pitää ristiriitaisena. Sama taho, joka vaatii korkeampaa eläkeikää, lähettää ihmisiä varhaiseläkkeelle. Meillä unohdetaan kokonaan, että olennaisin kysymys on työllisten työvuosien määrä aktiivi-iässä, koska työttömyysvuodet työuran aikana eivät kohenna kansantaloutta. Työllisyyden takaaminen työuran aikana on vähintään yhtä tehokas tapa pidentää työuria kuin muutokset työuran alku- ja loppupäässä. n Terveyden edistämisen keskus 13

14 Ilo on parasta elämän eliksiiriä Vanhukset kaipaavat henkistä ravintoa ja ystäviä. Heitä ei saa unohtaa laitoksiin, sanoo ikivireä Aira Samulin. Teksti Paula Launonen kuva Antero Aaltonen Hyvinvointi & ikääntyminen Hyrsylän Mutkan tuvassa on leppoisa tunnelma. Kahvi maistuu ruusukupeista ja tämän tästä hyväntuulinen nauru täyttää tilan. Esityksensä päätteeksi Aira Samulin kannustaa ryhmää kiertelemään viereisessä vanhuudenkodissaan ja alakerran lelunäyttelyssä. Tupa tyhjenee, ja Aira lataa kupit tiskikoneeseen. Vuonna 1983 rakennettu karjalaistyylinen hirsitalo on Nummi-Pusulan nähtävyys, jossa käy parisataa ryhmää vuosittain. Jokaista Aira emännöi itse; keittää kahvit, kattaa pöydän, kertoo talosta ja sen esineistä, puhuu omista vaiheistaan ja kokemuksistaan. Vakituisia työntekijöitä pitkän linjan yrittäjällä ei ole. Pyöritän tätä omin voimin, koska haluan pitää tunnelman kodikkaana ja itseni näköisenä. Monin huomionosoituksin palkittu taiteilija, tanssinopettaja, yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja ehtii moneen. Hän puhuu seminaareissa, esiintyy televisiossa, kiertää veteraanien tilaisuuksissa ja vanhainkodeissa. Jo vuosikymmeniä Samulin on puolustanut mielenterveyspotilaiden oikeutta turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Viime vuosina rinnalle on noussut vanhusten elämänlaatu. Ikuinen rahapula rassaa Yhdessä Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Pirkko Lahden kanssa Aira kävi noin 70 vanhainkodissa vuosina Samalla kun rouvat virkistivät asukkaita tarinoimalla, laulattamalla ja liikuttamalla, he saivat kattavan näköalan vanhustenhoidon nykytilaan. Henkilökunta antaa kaikkensa, he tekevät parhaansa ja kutsumuksesta, Aira painottaa. Airan arvion mukaan suomalaisten vanhainkotien asukkaat saavat hyvän perushoidon, mutta henkinen ravinto puuttuu. Hoitajien aika ei yksinkertaisesti riitä seurusteluun ja yhdessäoloon. Eikä tähän voi odottaa muutosta, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Rahaa on aina liian vähän. Jos haluamme parantaa laitoksissa asuvien vanhusten elämänlaatua, tarvitsemme vapaaehtoisia ystäviä. Yksinäisyys ja hylkääminen ovat myrkkyjä, jotka tylsistyttävät ja masentavat kenet tahansa, mutta jo pienikin inhimillinen vuorovaikutus ja välittäminen voivat elvyttää apatiaan vaipuneen ihmisen. Aira on useissa yhteyksissä kertonut laulun taikavoimasta. Moni puhumattomaksi luultu vanhus on saanut sanat suuhunsa ja löytänyt muistonsa lapsuudesta tuttujen laulujen myötä. Teemakoteja vanhuksille Määritellessään elämänuransa punaista lankaa Aira Samulin sanoo aina toteuttaneensa ideoita, Jo vuosikymmeniä Samulin on puolustanut mielenterveyspotilaiden oikeutta turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Viime vuosina rinnalle on noussut vanhusten elämänlaatu. joita muut eivät vielä ole keksineet. Aira toi Suomeen diskotanssin ja aerobicin. Perusti nuorten tanssikoulun ja pisti catwalkin keinumaan Rytmikkäiden mannekiinien tahtiin. Yrittäjänä Aira on elättänyt itsensä ja perheensä 18-vuotiaasta. Nyt, 83-vuotiaana, mielessä muhii idea tanssijoiden vanhainkodista. Mikäli Airan visio toteutuu, pieni, kodinomainen yksikkö nousee aikanaan Hyrsylän Mutkan tontille. Eri ammattiryhmille tai harrastusten mukaan teemoitettuja vanhainkoteja Suomessa ei vielä ole. Uskon, että ihmiset viihtyisivät erinomaisesti, kun seurana olisi samanhenkisiä, sellaisia ystäviä, joihin on tutustunut aktiivivuosien aikana työelämässä. Siinä porukassa voisi yhdessä harrastaa asioita, joista kaikki pitävät, Aira linjaa. Iloa ja voimaa työstä Jutustelun lomassa Aira on siistinyt tuvan ja näyttänyt valtavan lelukokoelmansa. Lopuksi hän esittelee oman vanhuudenkotinsa. Hyrsylän Mutkan päärakennuksen vieressä sijaitsevaan pieneen valkoiseen taloon on helppo rullata luiskaa pitkin pyörätuolilla tai rollaattoria lykkien. Huoneiden välillä ei ole umpiseiniä, vaan tilanjakajina toimivat liukuovet. Vessan pesualtaan korkeutta on helppo muuttaa etuosan sangasta, ja makuuhuoneen sänky on sähkösäätöinen. Viime vuonna valmistuneessa talossa on kuntoilutila ja vastavirta-allas. Joustava lattia hellii niveliä. Talo saa ekologisesti lämpönsä maasta. Toistaiseksi asumaton talo toimii näyttelytilana, ja kun seurailee Airan ketterää liikkumista ja kuuntelee tulevaisuuden suunnitelmia, on vaikea uskoa, että hän itse sinne ikinä muuttaisikaan. Pakko kysyä, mikä on vireyden salaisuus; miten minun pitäisi toimia, jotta olisin kolmenkymmenen vuoden kuluttua yhtä kovassa iskussa? En mielelläni neuvo muita, vaan uskon, että jokainen on oman onnensa seppä. Minä nukun riittävästi ja syön sopivasti. En tupakoi, enkä juo alkoholia enempää kuin pikarillisen konjakkia iltaisin. Iloa ja voimaa Aira saa työstä ja vaihtelevasta arkirytmistä. Airalta ei esimerkiksi kannata kysyä, minkälainen on tyypillinen työpäivä, koska sellaista ei ole. Myös perhe on tärkeä. Jälkikasvua on kolmen sukupolven verran: nuorimmaisina kaksi tyttövauvaa. n Terveyden edistäjä monessa mukana Aira Samulin tunnetaan sinnikkäänä lasten, nuorten, mielenterveyspotilaiden ja vanhusten elämänlaadun puolustajana. Hän on mukana esimerkiksi Lastenklinikoiden Kummeissa, Vanhustyöyhdistyksessä, Suomen Mielenterveysseurassa, Pro Lapinlahdessa ja Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksessä. Koululiikuntaliiton 50-vuotisjuhlavuoden suojelija on palkittu muiden muassa Mielenterveyspalkinnolla ja Vuoden Liikuttaja -palkinnolla. 14 Promo 63

15 Gallup Teksti Paula Mannonen Promo esitti neljä ikääntyneiden asemaa ja tarpeita käsittelevää kysymystä alalla työskenteleville järjestöille. Vastaukseksi ei pyydetty koko totuutta, vaan tarkoitus oli nostaa esiin muutama keskeinen tai ajankohtainen asia. Näkökulmia ikääntymiseen ja sen ongelmiin Kysymykset käsittelivät 1. ikääntyville suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmia 2. toimien tarvetta muilla sektoreilla 3. piiloon jääviä ikäasioita ja 4. vanhenemiseen liittyviä asenteita Toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto (VTKL): 1. Eri paikkakunnilla asuvat ihmiset ovat aivan eri asemassa palvelujen suhteen. Vaikka kuinka tehdään laatusuosituksia ja perustuslaki turvaa palvelut, niiden saaminen voi joskus olla vähän onnenkauppaa. Säädösten pitäisi olla sitovampia. Me olemme ehdottaneet, että vanhusten oikeuksista pitäisi säätää lailla. Nykyisen linjauksen mukaan vanhusten tulee saada asua kotonaan niin pitkään kuin he haluavat. Kunnat eivät kuitenkaan jostain syystä panosta riittävästi kotipalveluihin, joiden avulla se onnistuisi. Osa pystyy hankkimaan palveluja itse, mutta kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. 2. Vanhustyö ei ole ollenkaan vain sosiaali- ja terveyssektorin asia. Pääseekö huonokuntoinen ihminen asunnosta liikkeelle tai pystyykö hän itse käymään kaupassa, on usein paljon ratkaisevampaa kuin mikään yksittäinen palvelu. Tämä pitää ottaa suunnittelussa huomioon. 3. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat mielenterveysongelmista kärsivät vanhukset. Kun kuvaan liittyy fyysisiä ongelmia ja vielä pieni eläke, ihmiset joutuvat todella syrjään. Käytännössä kyse on pitkälti vanhoista naisista. Meillä on edessä iso tehtävä, että tälle ryhmälle saadaan luotua ihmisarvoiset vanhuudenpäivät. 4. Ikääntymisestä on ryhdytty puhumaan, mutta asianosaiset jäävät edelleen taka-alalle. Heiltä ei kysytä, mitä he itse haluavat ja osaavat. Tässä on yksi sivistysvaltioksi kasvamisen paikka. VTKL:ssa syksyn vanhustyöviikon teemaksi on nostettu Meitä on moneksi. Vanhempi väestö ei ole mikään yhdenlainen porukka, jota voidaan kohdella yhdellä tavalla. Toiminnanjohtaja Marja-Liisa Kunnas, Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto (Valli): 1. Näkökulma pitää kääntää sairauskeskeisyydestä toimintamahdollisuuksien suuntaan, mikä vaatii uskoa ikäihmisiin. Ennaltaehkäisyyn pitäisi kehittää sisältöjä; nyt kukaan ei oikein tiedä, mitä se tämän ikäryhmän kohdalla tarkoittaa. Meillä kirjoitetaan sujuvasti hyviä ohjelmia, mutta käytännön toteutus ontuu. Tarvitaan innovatiivisia ja yhteisöllisiä lähestymistapoja. On myös tärkeää satsata asioihin, jotka saavat ihmiset itse toimimaan. 2. Ongelma on juuri siinä, että sektorit ovat lokeroituneet erilleen, vaikka hyvä asioiden hoito vaatii kokonaisvaltaisuutta. Väestön vanheneminen pitää ottaa suunnittelussa huomioon ja rakentaa huonokuntoisellekin hyvä yhteiskunta. Nyt tehdään näitä helppoja asioita ostetaan matalalattiabusseja mutta asian pitäisi näkyä kaikessa suunnittelussa. 3. Valli teki kuntien vanhustyöstä vastaaville ja alan valtakunnallisille asiantuntijoille kyselyn, jossa nousi esiin pelko asiakkaan aseman huononemisesta. Kuntien edustajat ovat ahdistuneita rahan puutteesta ja siitä, että he joutuvat säästöjen keskellä niin rajun arvostelun kohteeksi. Vanhustyön kenttä on jakautunut, vaikka kaikkien ikäihmisten itsensä, järjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten pitäisi marssia samaan suuntaan. Kunnissa kaivataan vanhustyöhön korvamerkittyä rahaa, koska nyt siellä joudutaan taistelemaan resursseista. 4. Kielteisestä näkemyksestä pitäisi päästä myönteiseen. Meillä ei ole havahduttu siihen, että ennen varsinaista vanhuutta ihmiset viettävät vireää vuotta. Ei riitä, että puhutaan vain hoidosta. Meillä on kasvava joukko eläkeläisiä, jotka harrastavat, pitävät huolta kunnostaan ja käyttävät kulttuuripalveluja. Tälle toiminnalle tarvitaan tilaa ja mahdollisuuksia. Toiminnanjohtaja Jukka Salminen, Eläkeliitto: 1. Terveyspalveluiden laatuun ja saatavuuteen liittyy paljon ongelmia. Kilpailuttamisen mukana muuttuvat rakenteet ovat taas johtaneet siihen, että apua tarvitsevat ovat usein hukassa; heillä ei ole tietoa oikeuksista ja etuuksista ja jos sitä ei osaa kysyä, kukaan ei sitä tarjoa. Olen huolissani myös sosiaalityön ohentumisesta. Henkilöstön aika ei riitä keskusteluun ja läsnäoloon, mistä kärsii erityisesti preventiivinen työ. Vanhusten tukena toimii suuri määrä vapaaehtoisia. Kun avopalveluissa on paljon huonokuntoisia ihmisiä, auttajat joutuvat aika isojen haasteiden eteen. Meiltä on muun muassa tulossa vapaaehtoisille tarkoitettu opas kuoleman kohtaamisesta. 2. Perusturvan tason korotus on ehkä keskeisin tarve. Ohjausta ja neuvontaa pitää myös kehittää, koska internet ei riitä tiedonlähteeksi. Mielenterveyskysymykset vaativat selvästi enemmän huomiota. Tärkeä mutta ei nopeasti ratkeava asia on myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus. Uusien ihmisten kautta voidaan löytää toimintamalleja, joilla nykyistä jähmeyttä saataisiin vähennettyä. 3. Oikeastaan 90 % ikääntymisestä jää piiloon ja näkyvillä pidetään vain sairauden koettelemaa vanhuutta. Suurin osa ikäihmisistä elää aivan normaalia arkea. Ja vaikka ihmisarvo ei riipu saavutuksista, ikäihmisten panosta työelämässä, vapaaehtoisina, lähiympäristössä ja hiljaisen tiedon siirtäjinä ei myöskään pidä unohtaa. 4. Ikäihmiset ansaitsevat enemmän arvostusta. Toinen puoli on tietysti se, että osaa arvostaa itse itseään ja löytää elämästä mielekkyyttä vielä työuran jälkeen. Ikäihmiset ovat keskimäärin ymmärtäväistä sakkia. Emme me hae mitään vastakkainasettelua, vaan kaikenikäisille hyvää yhteiskuntaa. Johtaja Anneli Sarvimäki, Ikäinstituutti: 1. Hoito- ja palveluhenkilökunnalla ei ole tarpeeksi tietoa ikääntyvien lääkityksestä, ravitsemuksesta ja muista arkeen liittyvistä asioista eivätkä palvelut siksi aina kohtaa vanhusten tarpeita. Asiaa pitäisi käsitellä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksessa ja järjestää siitä myös täydennyskoulutusta. Palveluita ei myöskään ole riittävästi. Monen yksinäisen vanhuksen elämä on aika ankeaa, kun ainoa kontakti maailmaan on kotipalvelun 15 minuutin vierailu. Mielenterveyspalvelut vanhuksille puuttuvat lähes kokonaan. 2. Vanhukset pitäisi ottaa paremmin huomioon ympäristön katujen, puistojen, liikenteen suunnittelussa. Rollaattorillakin pitää päästä liikkeelle. 3. Mielenterveysongelmat jäävät edelleen piiloon. Vaikka vanhusten yksinäisyydestä ja masennuksesta puhutaan, keskustelu on edelleen aika ylimalkaista. Vanhusten seksuaalisuuteen ja läheisyyteen liittyvät asiat ovat kokonaan peitossa. Myös normaalia arkea elävät ikäihmiset jäävät näkymättömiin. 4. Yhteiskunta on aika vanhuskielteinen. Se johtuu pitkälti kustannus-hyötyajattelusta, jossa ikääntyminen on vain kustannuserä. Työvoimahallinnossa sentään puhutaan myös vanhempien työntekijöiden osaamisen ja kokemuksen merkityksestä, eli pieniä edistysaskeleita on näkyvissä. Terveyden edistämisen keskus 15

16 Ratkaisut jo ennen ongelmia Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet on aloitettava työelämään astuvista ja niitä on jatkettava läpi työvuosien. Teksti Marjatta Karvinen Kuva Juha Tuomi / Rodeo Työ, terveys & ikääntyminen Elämänkaari polveilee. Ihminen ei enää aloita koulun jälkeen työuraa, jonka on määrä jatkua eläkeikään saakka. Naimisiin meno voi tulla ajankohtaiseksi, kun yhteinen lapsi täyttää kaksikymmentä vuotta. Traditioiden katoaminen vapauttaa, mutta myös stressaa. Sukupolvet suhtautuvat työhön eri tavoilla. Joissain yhteisöissä ikääntymisellä selitetään mielipiteitä tai muutosvastarintaa, vaikka kyseessä voi olla kokemuksen tuoma parempi ymmärrys, tutkimusjohtaja Ullamaija Seppälä Kuntoutussäätiöstä sanoo. Ikääntyminen on voimavara, jota kannattaa vaalia ja hyödyntää työpaikoilla. Ennakoiva kuntoutus tehoaa Työikäisen väestön määrä vähenee ja keski-ikä nousee. Ainakin seuraavien neljän vuosikymmenen ajan työelämästä poistuu väkeä enemmän kuin tulee tilalle. Niinpä meidän halutaan pysyvän nykyistä pidempään työkykyisinä ja -haluisina. Toimintakyvyn säilyminen myös työvuosien jälkeen on tärkeää sekä yhteiskunnalle että eläkeläisille ja heidän läheisilleen. Seppälän mukaan työurien pidentämistä ei voi siirtää eläkeiän kynnykselle. Työuralla on monia taitekohtia, jotka on ajallaan hoidettava kuntoon: nuorten tulo työelämään, keski-ikäisten yleiset mielenterveysongelmat ja ikääntyneiden asema. Kuntoutussäätiön tutkimuksissa on osoitettu, että ennakoiva kuntoutus kannattaa. Varhaiskuntoutuksessa, kuntoremonteilla ja muilla lyhyillä täsmäjaksoilla työntekijä oppii stressinhallintakeinoja. Ihmistä opastetaan kuntoutuksessa löytämään omat rajansa ja hallitsemaan elämäänsä, Seppälä neuvoo. Työaika voi väliaikaisesti venyä vaarantamatta työntekijän terveyttä, mutta jos ylitöistä tulee tapa, työn tulos huononee ja omat voimavarat hupenevat. Myös työn hallinnan puute ja epäilys omasta osaamisesta vaarantavat terveyden. Halu lähteä työkyvyttömyyseläkkeelle alkaa usein kyteä mielessä vuotiaana. Seppälä suosittelee nelikymppisille varhaiskuntouttavaa huoltoa. Tilanteiden ei pidä antaa kehittyä ongelmiksi, koska niissä tarvitaan jo huomattavasti järeämpiä keinoja. Älä alistu iän haittoihin Ikääntyneisiin työntekijöihin suhtaudutaan eri työyhteisöissä eri tavoin. Yliopistoissa emerituksilla on kysyntää, mutta media- tai it-alan kovassa vauhdissa nelikymppinenkin tuntee itsensä vanhaksi. Seppälä korostaa eri-ikäisyyden hyötyjä työyhteisöissä: kaikilla ja kaikenikäisillä työntekijöillä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Ikä vaikuttaa muistiin ja oppimiseen, mutta ikääntyvä voi ylläpitää vireyttään vaikkapa aivojumpalla. Nuoretkin unohtelevat asioita, ainakin stressaantuneina ja väsyneinä. Kiireiden välttäminen on kaikille hyväksi. Ikääntymisen voi kääntää myös edukseen: vanhemmalla ihmisellä on paremmat päättelytaidot, kokemusta ja hiljaista tietoa. Usko omaan pärjäämiseen on keskeisiä onnistumisen ehtoja. Kun ihminen haluaa kehittyä ja kouluttaa itseään, hänen tietonsa pysyvät ajan tasalla ja hän saa itsevarmuutta. Jos ihminen kokee jatkuvasti toimivansa osaamisensa äärirajoilla, hän on vaarassa uupua. Välittäkää toisistanne Projektien, pätkätöiden ja vähennysten yhteiskunnassahan suositaan työmyyriä. Joidenkin tutkimusten mukaan pätkätyöläiset ovat vähemmän pois työstä kuin muut. Uupumusta ei ole helppo myöntää työyhteisössä, ei aina edes itselle. Jos minut leimataan heikoksi, jään ehkä sivuun seuraavassa valintatilanteessa. Seppälä kannustaa puhumaan työn rasituksista ja muista tuntemuksista. Salailu ei ole kenenkään etu. Viime kädessä työnantaja ja esimies vastaavat työntekijöiden osaamisesta, jaksamisesta ja työkyvystä. Runsaat sairauspoissaolot, vaikkapa vain flunssan takia, voivat kertoa työntekijän väsymisestä. Esimiehen kuuluu seurata niitä ja puuttua tilanteisiin. Seppälä peräänkuuluttaa avoimuutta ja välittämistä myös työyhteisöön. Vaikeuksissa olevaa työtoveria, uupunutta tai varsinkin pitkältä sairauslomalta palaavaa on tuettava. Ketään ei pidä jättää yksin. Ihminen voi huolehtia voimistaan myös omin keinoin: Kaikessa ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Joskus pitää sanoa ei. Viikkovapaa virkistää, antaa uskoa itseen ja elämänhallintaan. Loma on välttämätöntä. n 16 Promo 63

17 Tutkimusten mukaan puolet suomalaisista työntekijöistä kokee joskus uupumusta. Ajoissa aloitettu kuntoutus siirtää eläköitymistä Mielenterveyshäiriöt ovat yleinen työkyvyttömyyden syy. Psyykkisesti oireilevat eivät yleensä pääse kuntoutukseen riittävän aikaisin. Kun oireet pahenevat ja sairauslomat venyvät, työkyky ehtii heikentyä. Kuntoutussäätiö tutki Raha-automaattiyhdistyksen tuella varhaisen kuntoutuksen vaikutusta työntekijän fyysiseen ja psyykkiseen kuntoutumiseen. Paitsi terveyteen ja työkykyyn myös kognitiiviseen toimintakykyyn ja liikunta-asenteisiin voidaan vaikuttaa, kunhan ongelmat eivät ole ehtineet kehittyä pitkälle, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola sanoo. Työntekijän motivaatiota ja jaksamista lisää olennaisesti mahdollisuus vaikuttaa omaan työtapaansa ja työn sisältöön sekä työn konkreettinen valmistuminen. Etenkin ikääntyvät työntekijät tarvitsevat riittävästi palauttavia taukoja. Hyvä esimies ja hyvät työolosuhteet vähentävät kuntoutuksen tarvetta. Tutkimus todisti jälleen kerran, että esimiehen arvostus vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Työhön palaajaa kannattaa tukea Masentunut työntekijä hyötyy sairauslomasta, mutta jos poissaolo pitkittyy, hänen sosiaaliset kontaktinsa heikentyvät ja työskentely vaikeutuu. Samalla työnantajien ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Kuntoutussäätiö selvitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella työhönpaluuta ja työssäjaksamista. Onnistunut työhön paluu -toimintamallissa asiakkaille laaditaan yksilöllinen työhönpaluusuunnitelma. Poissaolijaa aktivoidaan yhteydenpitoon heti sairausloman alusta lähtien, projektipäällikkö Raija Tiainen tähdentää. Kuntoutusneuvoja käy tavoitteellisia keskusteluja asiakkaan kanssa ja voi lähteä hänen mukaansa vaikkapa Kelan toimistoon tai työvoimatoimistoon. Hän voi osallistua työjärjestelyjen suunnitteluun työnantajan kanssa. Joitakin asiakkaita tuetaan siihen asti, kunnes työnteko vakiintuu normaaleille raiteilleen. Kaikki eivät erityistukea tarvitse. Iäkkäiden toimintakyky vaihtelee paljon; heikoimmin pärjäävät ei-työlliset. Kuntoutussäätiön tutkimuksen mukaan noin puolet vuotiaista selviäisi työssään kevyiden, neljännes mittavampien tukitoimien avulla työnsä raskaudesta riippuen. Työkyvyttömiä on ikäluokasta neljännes. Terveyden edistämisen keskus 17

18 Tekryn Vuoden terveysteko -palkinto Pekkaniskalle Kuntoilu vahvistaa yhteishenkeä ja työssä jaksamista Nosturinkuljettaja lopetti tupakoinnin 30 vuoden jälkeen ja juoksi vuoden kuluttua maratonin. Tämä on vain yksi tositarina Pekkaniskan henkilöstöpolitiikan vaikutuksista. Teksti Paula LAunonen Kuvat Antero Aaltonen, pekkaniska oy / kuva-arkisto Vuoden palkitut Nostokalustoa vuokraava ja nostopalveluita tarjoava Pekkaniska Oy on vuodesta 1989 kannustanut henkilöstöä terveellisiin valintoihin. Toukokuun lopulla Tekry palkitsi Pekkaniskan Vuoden Terveysteko -tunnustuspalkinnolla. Henkilökunnan kannustaminen terveisiin elämäntapoihin on meille erittäin tärkeää ja aiomme jatkaa urheilullisella tiellä, vakuuttaa Pekkaniskan toimitusjohtaja Jarkko Järnbäck. Yrittäjä Pekka Niskan kehittämä kuntoiluun kannustava henkilöstöpolitiikka jatkuu ja voi hyvin, vaikka pohjalainen voimamies on siirtänyt vastuun uudelle sukupolvelle. Jos nosturinkuljettajilla ei riitä työkeikkaa koko päiväksi, kannustamme heitä lenkille tai treenaamaan yrityksen kuntosalille, kertoo Jarkko Järnbäck itsekin innokas juoksija. Innovatiivinen malli Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakan mukaan Tekryn hallitus palkitsi Pekkaniskan innovatiivisesta ja tuloksekkaasta terveyden edistämisestä. Kun nyt joka puolella mietitään keinoja työssä viihtyvyyden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi, Pekkaniskalla on näyttöjä keinoista, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Suomessa tarvitaan uusia malleja ja ratkaisuja, joilla ihmiset saadaan jaksamaan aiempaa kauemmin työelämässä. Voittajan valintaan vaikutti myös liikunnallisen henkilöstöpolitiikan yhteisöllisyys. Pekkaniska kannustaa työntekijöitä urheilemaan yhdessä, mikä osaltaan vahvistaa yhteishenkeä, Juvakka toteaa. Vuonna 2010 Pekkaniska palkitsee työntekijän 510 euron bonuksella, jos vuoden aikana ei ole yhtään poissaolopäivää. Vuoden mittaisesta tupakoimattomuudesta ja alkoholittomuudesta maksetaan molemmista 170 euroa. Savuttomuudesta ja raittiudesta on siis jokaisella mahdollisuus ansaita yhteensä 340 euroa bonusta, Järnbäck toteaa. Yhdestä suoritetusta maratonista napsahtaa 170 euron bonus. Savuttomuuteen Pekkaniska kannustaa maksamalla tarvittavan tukihoidon. Tupakoinnin lopettamisen työnantaja palkitsee tuhannella eurolla, ja lenkkeilystä maksetaan 1 / km, kun lenkille lähdetään vähintään kahden hengen porukalla. Vuosittain yhtiö käyttää kuntobonuksiin euroa. Lenkille yksin tai yhdessä Kuntoilusta ja terveistä elämäntavoista maksettavat bonukset ovat säilyneet viime vuosina ennallaan. Kuntobonusjärjestelmää on kuitenkin tarkoitus tulevaisuudessa kehittää niin, että se tarjoaisi entistäkin monipuolisemmat mahdollisuudet bonusten ansaitsemiseen, Järnbäck toteaa. Järnbäckin mielestä lenkki tai kuntosalitreeni mahtuvat mainiosti työpäivään. Jos työtilanne sallii, ruokatunnin yhteydessä voi käyttää tunnin oman kunnon kohotukseen. Jos nosturinkuljettajilla ei riitä työkeikkaa koko päiväksi, kannustamme heitä lenkille tai treenaamaan yrityksen kunto- 18 Promo 63

19 salille, Järnbäck kertoo. Liikunnalla on myös yhteishenkeä kohottava vaikutus. Esimerkiksi pääkonttorin naisilla on aktiivinen lenkkiporukka, josta lenkkiseuraa löytyy helposti. Järnbäckin mukaan suosituin laji on juoksu, mutta myös salilla käydään ahkerasti. Pekkaniskan joukkueet ovat osallistuneet myös moniin juoksutapahtumiin, kuten Tukholman maratonille viime vuonna (14 juoksijaa) ja Naisten Kympille tänä vuonna (8 naista). Pienempiä Pekkaniskan juoksuporukoita on mukana lukuisissa Suomen juoksutapahtumissa. Yrityksen sisäisenä kilpailuna Pekka Niska aikoinaan lupasi maksaa 170 euroa sille, joka voittaa hänet leuanvedossa. Kukaan ei kuitannut bonusta Pekan toimitusjohtajakaudella, eikä ole kuitannut vieläkään, vaikka toimitusjohtaja vaihtui 3,5 vuotta sitten, Järnbäck hymyilee. Terveenä eläkkeelle Pekkaniska huolehtii työntekijöidensä jaksamisesta paljon yli lakisääteisten rajojen. Järnbäck luettelee syitä, miksi työntekijän kannattaa huolehtia omistaan. Nosturit ja henkilönostimet eivät vieläkään pärjää ilman ihmisiä, joten hyvinvoinnista huolehtiminen on elintärkeää. Hyvinvoiva henkilökunta on tehokkaampaa, sitoutuu yritykseen, on halukas kehittämään itseään ja osaamistaan. Terveenä eläkkeelle on yksi tavoitteistamme ja tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijöiden vuosikymmenten aikana hankkima ammattitaito ja kokemus ovat pidempään hyödynnettävissä. Säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat perusta sairaspoissaolojen ehkäisylle. Tuemme ja edistämme näitä kuntobonuksilla, minkä seurauksena myös sairaspoissaolot ovat huomattavasti pienemmät kuin alalla yleensä. Järnbäckin mukaan työntekijöiden yhteishenki on hyvä. Sitoutuminen näkyy esimerkiksi siinä, että kalustosta huolehditaan hyvin. Vaihtuvuus on meillä todella pientä ja Pekkaniskalta lähdetäänkin useimmiten eläkkeelle, Järnbäck iloitsee. Jarkkokin juoksee Toimitusjohtaja Järnbäck itse on Pekkaniskan henkilöstöpolitiikan oiva mannekiini. Harrastan monipuolisesti eri kestävyyslajeja. Olen juossut yksitoista maratonia ja kuntosalilla käyn ahkerasti. Lopuksi Järnbäck korostaa, että työntekijöitä kannustetaan ja terveellisiin vaihtoehtoihin annetaan mahdollisuus, mutta ketään ei pakoteta. On jokaisesta itsestään kiinni, miten sen mahdollisuuden käyttää vai käyttääkö ollenkaan. Kuntobonuksissa on kysymys nimenomaan palkan päälle tulevista lisistä, ei palkan osasta. n Numerot puhuvat puolestaan Vuoden Terveysteko -palkinnon vastaanottivat Pekkaniska Oy:stä Henri Kopsala (vas.) ja Lauri Puonti Tekryn kevätjuhlassa. Kiitospuheessaan Puonti luetteli liikunnallisen yrityskulttuurin vaikutuksia numeroina: Sairauspoissaolot ovat pysytelleet parin prosentin tuntumassa, kun ne alalla ovat yleensä kuuden prosentin luokkaa. Henkilöstöstä 90 % on saanut liikuntabonuksia. Keskimääräinen bonus on euroa, ahkerimmat kuittaavat jopa euroa. Vuosittain 2 4 henkilöä lopettaa tupakoinnin. Bonukseen oikeuttavia raittiusjaksoja pitää 8 15 työntekijää vuosittain. Nuoren työntekijän ja eläkeikää lähestyvän toimihenkilön yhteinen nimittäjä on kuntoilu keskellä päivää. Lenkin jälkeen on aina hyvä olo Huoltoasentaja Verneri Aaltonen, 22, kipaisee juoksulenkille 3 4 kertaa viikossa. Kerran viikossa hän käy salilla. Hyvä että töissä pääsee kuntoilemaan. Kotioloissa se on aika mahdotonta, kun on kaksi pientä lasta, Aaltonen tuumaa. Esikoinen on 2,5-vuotias ja kuopus yhdeksän kuukautta. Toimihenkilö Kaisa Boijer- Spoof, 61, sanoo, että lenkki keskellä päivää antaa mukavasti energiaa ja pitää stressin loitolla. Aaltonen ja Boijer-Spoof eivät osaa kuvitella elämää ilman liikuntaa. Kun kuntoilua voi harrastaa työpäivän aikana, vaikutukset tuntuvat suoraan työssä jaksamisessa. Jos työssä on joku ongelma, se ratkeaa viimeistään lenkin jälkeen. Ja kun ei istu koko päivää tietokoneella, ei tule hartiajumeja, Boijer-Spoof kuvailee. Molempien peruslenkki on 10 kilometriä. Välillä se heitetään yksin, usein myös työkavereiden kanssa. Boijer-Spoof sanoo, ettei lähteminen aina maistu. Mutta kun on liikkeelle päässyt, ei jälkeenpäin ole kaduttanut niin hyvän olon liikunta antaa. Kumpikaan ei tupakoi. Boijer- Spoof kertoo jättäneensä alkoholin kokonaan kymmenen vuotta sitten, eivätkä kosteat illat kuulu myöskään Aaltosen arkeen. En ole mitään raittiuspäätöstä tehnyt, mutta nyt eletään lasten ehdoilla, Aaltonen perustelee. Aaltonen on vasta työuransa alussa, Boijer-Spoofilla on jäljellä kaksi vuotta. Hyväkuntoinen kolmen lapsen isoäiti aikoo jatkaa liikunnallista elämäntapaansa eläkkeellä. Sekä Aaltonen että Boijer- Spoof ovat myös kokeneita maratoonareita. Terveyden edistämisen keskus 19

20 Vuoden parhaat terveysaineistot: Muistiliiton juliste ja Syöpäpotilaiden taskukirja Positiivisuus, lämpö ja kannustavuus vetosivat palkintoraatiin. Tekstit Paula LAunonen Kuvat Antero Aaltonen Vuoden palkitut Muistiliiton juliste Välitä Innostu Huolehdi Muista on valittu vuoden 2010 parhaaksi terveysaineistoksi. Kunniamaininnan sai Suomen Syöpäpotilaiden Selviytyjän matkaopas. Tekry valitsi vuoden parhaat terveysaineistot jo 19. kerran. Muistiliiton julisteella ja Syöpäpotilaiden oppaalla on samantapainen syntyhistoria. Kummankin julkaisun taustalta löytyy monen ihmisen yhteinen ideointi. Painettu sana pysyy Muistiliiton henkilökunta ryhtyi pohtimaan järjestön ydinviestejä ja slogania, kun nimi oli vielä Alzheimer-keskusliitto. Selviytyjän matkaoppaan sisältöä jumppasi ryhmä, johon osallistui ammattilaisten ohella potilaita ja heidän läheisiään. Molempien julkaisujen tekstit ja ulkoasu on teetetty mainostoimistolla. Muistiliiton kehittämisjohtaja Sirpa Granö kiittelee kahden miehen Maustamoa viestin terävästä kiteyttämisestä ja julisteen pelkistetystä ulkoasusta. Syöpäpotilaiden taskukirjan kuvat ovat Bosse Österbergin kynästä. Hän on myös kirjan keskushahmon, sudenpentu Toivo Sudenpennun isä. Toivon äiti puolestaan on Suomen Syöpäpotilaiden toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen. Tekstistä ja graafisesta ilmeestä vastasi mainostoimisto Contra. Kumpikin aineisto edustaa perinteistä painettua sanaa, joka näyttää säilyttävän asemansa vauhdikkaasti digitalisoituvassa viestintäympäristössä. Välitetään toisistamme Meillä on erikokoisia jäsenyhdistyksiä, jotka ripustavat julisteen näkyville kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Myös ulkopuoliset esimerkiksi muutamat kansanedustajat ovat tilanneet julistetta omiin tiloihinsa, Granö kertoo. Muistiliiton jäsenyhdistyksille juliste on maksuton. Muilta tilaajilta Muistiliitto laskuttaa summan, joka kattaa paino- ja postituskustannukset. Julisteella Muistiliitto haluaa tuoda esille muistista huolehtimisen tärkeyttä. Meillä kaikilla on muisti, ja osa meistä sairastuu johonkin muistisairauteen. Innostuminen, välittäminen ja huolehtiminen liittyvät hyvin tähän aihepiiriin, Granö selittää. Tekryn raati korosti valinnassaan julisteen positiivista moniulotteisuutta: Se kannustaa paitsi muistamaan itsemme myös välittämään toisista. Aivojen toimintakykyä ylläpitävät älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä. Taskukirja aina lähellä Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tueksi tarkoitettua Selviytyjän matkaopasta jakavat syöpäjärjestöjen toimipisteet ja sairaalat. Sen voi tilata myös Suomen Syöpäpotilaista tai imuroida netistä pdftiedostona. Vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasesta on otettu jo viisi kappaleen painosta. Vuoden parhaan terveysaineisto -tittelin ja Terveyden Pylvään saivat mainostoimisto Maustamosta Tomas Romero ja Muistiliitosta Sirpa Granö ja Anna Tamminen. Halusimme tehdä syöpään sairastuneelle Sudenpennun käsikirjan tavoin toimivan taskuoppaan, jota voi kuljettaa aina mukana ja josta voi nopeasti tarkistaa, mitä missäkin pulmatilanteessa kannattaa tehdä, Rosenberg-Ryhänen kertoo. Tällaiselle inhimilliselle, ymmärtävälle ja huumorin ryydittämälle arkitiedolle on mitä ilmeisimmin suuri tarve, kun opasta kysytään jatkuvasti. Tekryn palkintoraati kiitti oppaasta huokuvaa lämpöä ja selviytyjäasennetta: Kirja kertoo, miten tulla toimeen sairauden kanssa. Se avaa uusia tunteita ja tuntemuksia sekä antaa käytännön vinkkejä arkisiin asioihin. Syöpä on arjessa läsnä Rosenberg-Ryhänen on jo parinkymmenen vuoden ajan työsken- Tekry arvioi ja palkitsee Arviointien määrä tuplaantui maksuttomuuden myötä. Tekryn suunnittelija Päivi Rouvinen- Wileniuksella on takanaan kiireinen vuosi. Yhteensä 184 terveysaineiston arviointi vaati runsaasti koordinointia, yhteydenpitoa, aineistojen käsittelyä sekä kokouksia ja yhteenvetojen kirjoittamista. Tekryn tarjoaman palvelun suosio kaksinkertaistui, kun se muuttui aineistojen tuottajille maksuttomaksi. Jäsenemme ovat ilahduttavan aktiivisesti hyödyntäneet arviointipalvelua, Rouvinen-Wilenius toteaa. Aineistoarviointiin lähetetään sekä valmiita tuotteita että käsikirjoituksia. Parhaan hyödyn aineiston tuottaja saa silloin, kun lähettää arvioitavaksi käsikirjoituksen. Arvioijat huomaavat usein sellaisia asioita, joiden korjaaminen parantaa julkaisun laatua. Samaa mieltä on Suomen Syöpäpotilaiden toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen. Häneltä äskettäin ilmestynyt Pieniä askelia ja oikeita valintoja kirja syövästä toipuville ja vähän muillekin pyörähti käsikirjoitusvaiheessa Tekryn arvioitavana. Palaute vaikutti kirjoitustyyliin ja faktatietojen esittämiseen. Konkreettisten kommenttien avulla pystyin terävöittämään ilmaisua kuitenkaan hukkaamatta omaa tyyliäni. Muutamat faktat tarkistin vielä uudelleen huomioiden kannustamana, Rosenberg-Ryhänen kertoo. 20 Promo 63

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot