RAKENTAMISTAPAOHJEET Ro IKURI POHJOISOSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENTAMISTAPAOHJEET Ro IKURI POHJOISOSA"

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ro IKURI POHJOISOSA KORTTELIT: 3715 / osa, 3716 / osa, 3717, 3718, 3720, 3721 / osa, 3722 / osa, 3724, 3725 / osa, 3727 / osa ja 3732 / osa Liittyy asemakaavaan no 7971 Rakennustapaohjeisiin liittyy havainnepiirros ja kaavakartta alue määrityksin sekä seuraavat liitekuvat: rakennusten julkisivujen päämateriaalit ja värit; rakennusten kattomuodot ja värit sekä tonttien istutukset ja aitaukset: Yhdyskuntapalvelut, Asemakaavoitus; Tark

2 Rakentamistapaohjeet ro 7971 jakautuu yllä olevan kuvan mukaisesti kahdeksaan osaalueeseen.

3 Rakennusten julkisivujen päämateriaalit ja värit: Tumma julkisivu Vaalea kiviaines Punatiili

4 Rakennusten kattomuodot ja värit: Satulakatto (Rakennuksen harjasuunta ja kattokaltevuus määritelty asemakaavassa) Tumman harmaa tai musta katto, kattokaltevuus 1:4 1:8 Punainen katto

5 Tonttien istutukset ja aitaukset: Virkistysalue Tontin osat, joilla tulee säilyttää olemassa olevaa puustoa. Rakenteellinen aita tai pensasaita Pensasaita Istutettava pikkupuu

6 Rakentamistapaohjeet ro (Koskee kaikkia osa alueita 1 8) Yleistä: Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on asemakaavassa annettujen määräysten lisäksi ohjata kaava alueen uudisrakentamista siten, että asuinalueesta muodostuu kaupunkikuvallisesti laadukas ja ympäristöönsä sopiva kokonaisuus sekä asukkailleen viihtyisä asuinpaikka. Ikurin pohjoisosan täydennysrakennusalueella pyritään melko tiiviiseen mutta samalla vehreään luonnonläheiseen toteutukseen. Tavoitteena on sopeuttaa omakotirakentaminen vanhaan rakenteeseen. Yhtiömuotoiset tontit voivat muodostaa omaleimaisia aluekokonaisuuksia kuitenkin sopeutuen alueen mittakaavaan. Olemassa olevaa puustoa pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään myös tonteilla. Kaavan rakenne: ja mitoitus Kaava alue jakautuu koilliseen ja lounaiseen osaan. Koillisen osan asuintontit ryhmittyvät pääosin uuden Ruismäenkadun varrelle, mutta myös Raivaajantien ja Haukiluomantien varrelle. Lounaisessa osassa asuintontit ovat osin vanhan katuverkon varressa ja osin Tornikallionkadun ja Tuohikorventien jatkeen uudiskatujen varrella. Kahden asuinrakentamiselle varatun alueen välissä on Myllypuron luonnonsuojelualueeseen liittyvä virkistysalue. Myllypuronkadun varteen on osoitettu suojaviheraluekaistat. Periaatteena on ollut täydentää nykyistä omakotialuetta erillispientalotonteilla ja yhtiömuotoiseksi suunnitelluilla tonteilla siten, että erillispientalotontit sijoittuvat jo rakennettujen omakotitalotonttien yhteyteen täydentäen olemassa olevaa rakennetta siihen sopeutuen. Yhtiömuotoiset AP ja AR tontit on puolestaan sijoitettu kohtiin, jossa ne tukeutuvat jo toteutettuihin yhtiömuotoisiin tontteihin Haukiluomantien varrella tai kohtiin, joissa se on perusteltua joko kadunrakennuskustannusten säästämiseksi tai melulta suojautumisen vuoksi. Pysäköinti on mahdollista toteuttaa asuinpientalojen tonteilla asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömässä läheisyydessä. Rivitalotonteilla pysäköinti on suunniteltu toteutettavaksi osin asuntokohtaisesti, osin yhteisillä pysäköintialueilla. Koko kaava alueen pinta ala on 23,6 ha. Asuinrakennusten korttelialueen pinta ala on 9,4 ha eli 40 % pinta alasta. Rakennusoikeus on yhteensä kem2. Asukasmääräksi voidaan arvioida n. 500 henkeä (1 as / 55 kem2). Uusia asuntoja alueelle rakentuu noin 160. Virkistysaluetta on liitooravan elinpiiri mukaan luettuna 10,9 ha (46 %). Erityisalueita on 1,7 ha (7%). Katualuetta on 1,6 ha (7%). Vesialuetta kaavaalueella on 0,03 ha (0%). Erillispientalotontteja (AO) alueella on yhteensä 55 kappaletta, joista kolme on jo rakennettu. Rivitalotontteja (AR) on kaavaalueella kolme ja asuinpientalotontteja (AP) viisi.

7 Luonnonympäristö Myllypuron puronuoma ja sitä ympäröivä puronvarsilehto ovat Tampereen arvokkaimpia luonnonalueita. Myllypuron Naturaalueeseen ulottuva luonnonsuojelualue on otettu mukaan kaava alueeseen, jotta se voitaisiin asemakaavallisestikin suojella. Jotta asemakaavan toteutuminen ei aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia Natura alueelle, on hulevesien hallinnan tavoitteena, että suunnittelualueelta purkautuvien valumavesien määrä, virtaama tai laatu ei merkittävästi muutu nykytilanteeseen nähden. Jotta tavoite toteutuisi, on asemakaavaan tehty kaksi hulevesien hallintasuunnitelman mukaista aluevarausta hulevesien viivytys / imeytysaltaita varten sadevesiviemäröinnin purkupaikkoihin. Liito oravan esiintyminen asemakaava alueella on huomioitu osoittamalla lajin kannalta keskeisimmät alueet virkistysalueiksi, joille on annettu liito oravan elinympäristön suojelemiseksi tarvittavat erityismääräykset. Tontin käyttösuunnitelma: Rivitalotonteille (AR) ja asuinpientalotonteille (AP) on laadittava tontin käyttösuunnitelma ennen rakennusluvan hakemista, joka on hyväksytettävä rakennusvalvontayksikössä. Hyväksytty tontin käyttösuunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Suunnitelmassa (mk 1:200) esitetään rakennusten sijoittelu, pihajärjestelyt ja materiaalit, liittyminen ympäristöön, valaistuksen periaatteet, pysäköinti ja tontin rajautuminen, maaston korkeustasot ja tasoerojen ratkaisutapa sekä istutukset. Tonttia reunustavat alueet tulee esittää käyttösuunnitelmassa viiden metrin etäisyydeltä tontin rajoista. Omakotitalotonttien rakentajilta ei edellytetä varsinaista rakennuslupahakemusta edeltävää tontin käyttösuunnitelmaa. Erillispientalotonttien (AO) rakentajien tulee kuitenkin ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ennen rakennusluvan hakemista. Rakennustarkastajan kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä ohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. ro , tontit Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit 8 ja 9 ovat asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Tontti 10 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten. Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1200 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 200 kem2, tontin pinta ala on 4688,8 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,30.

8 Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1500 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 250 kem2, tontin pinta ala on 5212,3 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,34. Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1500 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 250 kem2, tontin pinta ala on 6455,7 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,27. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Rakennusalat: Melusuojaus: Ajoyhteys: Pihat: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaalea kiviaines. Tonteilla 8 ja 9 rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittää pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy. Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tonteille on myös merkitty yksikerroksisille talousrakennuksille varatut rakennusalat. Autopaikat voidaan osoittaa asuinhuoneistokohtaisesti rakennusalalla. Tontin 10 rakennusala on kaareva ja tavoitteena on, että tuleva rakennus noudattaa rakennusalan ohjaamaa muotoa. Tontilla ja 10 tulee ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan olla vähintään 32 dba asemakaavassa merkityillä osuuksilla. Asemakaavassa on myös osoitettu ne rakennusalan sivut tonteille , 9 ja 10, joiden puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Tontille on merkitty alueen osa, jonka kautta ajo tontille on sallittu. Tonteille on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varatut alueet. Tonteille , 9 ja 10 on varattu ko. tonttien yhteiseen käyttöön varattu alue sisäistä kevyttä liikennettä, leikkiä ja oleskelua varten. Leikkipaikan pinta alan tulee olla vähintään 200 m2. Tonttien 8, 9 ja 10 osalla ei korttelin sisäosaan saa rakentaa tontteja erottavia aitoja. Ruismäenkadun varsi on varattu istutettavaksi alueen osaksi.

9 Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka sisältää omakotiasumisen ominaispiirteitä esim. pysäköinti asunnon yhteydessä ja pienimittakaavaisuus. Tonttien yhteiseen käyttöön varatulla sisäpihalla tavoitteena on luontaisen metsätyypin näkyminen. Myllypuronkadun suuntaan uudisrakentaminen erottuu selkeänä kasvillisuuden läpi erottuvana vyöhykkeenä, jossa rivitalon kaareva muoto on havaittavissa. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää asemakaavan mukaan vaaleaa kiviainesta. Alueen rakennusten vaalea pääväri tulee valita aluekohtaisesti harmonisesti. Valitun päävärin lisäksi voidaan käyttää harkitusti kokonaisuuteen sopeutuvia tehostevärejä julkisivun yksityiskohdissa kuten sisäänkäynnin yhteydessä. Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Ajatuksena on, että tontilla voidaan osoittaa autopaikat asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömästä läheisyydestä. Tonteilla 8 ja 9 tavoitteena on kaksikerroksisten rakennusmassojen rytmittäminen yksikerroksisilla autosuoja ja varasto osilla, jotka kytkevät pientalot toisiinsa. Asuntoihin liittyvien autosuoja ja varastorakennusten tulee liittyä luontevasti päärakennukseen. Ikurintien puoleiselle rakennusalalle rakennettavien talousrakennusten tulee olla värisävyiltään tummia. Talousrakennukset voivat olla puurakenteisia. Talousrakennusten varsinkin autotallien suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä

10 rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Kallion louhintaa tontin rajavyöhykkeellä tulee välttää. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Yhteiseen käyttöön varattu alue: Hulevesien hallinta: Rakennusten keskellä sijaitseva kumpare on varattu tonttien yhteiskäyttöön. Pihan jäsentelyn tulee tukea asukkaiden vuorovaikutusta myös tonttirajojen yli. Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun ( ). Istutukset: Tonttien yhteisellä sisäpihalla lähtökohtana vihersuunnittelussa tulee olla alueen luontaisen metsätyypin näkyminen ja havaittavuus asuinympäristössä. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaa aikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. ro , tontit Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit 11 ja 12 ovat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten.

11 Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1100 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 200 kem2, tontin pinta ala on 4137,4 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,31. Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1400 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 300 kem2, tontin pinta ala on 4970,9 m2, jolloin tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,34. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Rakennusalat: Melusuojaus: Ajoyhteys: Maanalainen johto: Pihat: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaalea kiviaines. Rakennusten yhtäjaksoisen julkisivun enimmäispituus on 18 metriä. (Tontin 12 itäosan rakennusaloilla ei julkisivun enimmäispituutta ole määritelty.) Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tonteille on myös yksikerroksisten talousrakennusten sekä auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Tonteille ja 12 on merkitty Myllypuronkadun puoleisille tontinosille auton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusalat, joille on muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä, maavallista tai niiden yhdistelmästä yhtenäinen vähintään kaksi metriä korkea melusuoja, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on vähintään 15dBA. Tontilla 11 rakennusalan pohjoissivulla parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Lisäksi tontilla 11 Myllypuronkadun puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba. Tonttien ja 12 rajavyöhykkeelle on osoitettu ajoyhteys, joka palvelee molempien tonttien tarpeita. Erityisesti tontin 12 liikenne kulkee tonttien rajalle merkityn ajoyhteyden kautta. Tonttien 11 ja 12 itäosan läpi kulkee jätevesiviemärilinja, jota varten on asemakaavassa osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tonteilta on varattava lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 7 m2 asuntoa kohti. Leikkipaikan pinta alan tulee olla vähintään 100 m2. Tontin 12 virkistysalueeseen rajautuville sivuille on rakennettava rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi.

12 Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka suojautuu Myllypuronkadun liikennemelulta ja avautuu Tuohikorvenpuistoon. Tavoiteilmeenä on pienmittakaavainen, julkisivuiltaan jäsennelty alue, jossa talousrakennukset ja autokatokset tukevat kokonaisuutta sekä sijoituksen että suunnitelmaratkaisun osalta. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää asemakaavan mukaan vaaleaa kiviainesta. Alueen rakennusten vaalea pääväri tulee valita aluekohtaisesti harmonisesti. Valitun päävärin lisäksi voidaan käyttää harkitusti kokonaisuuteen sopeutuvia tehostevärejä julkisivun yksityiskohdissa kuten sisäänkäynnin yhteydessä. Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Myllypuronkadun puoleisille tontinosille rakennettavien talousrakennusten ja niihin liittyvien rakenteiden avulla suojataan tontteja melulta. Rakennuksista ja aidasta koostuvan melusuojauksen tulee olla väriltään tumma ja yleisilmeeltään rauhallinen. Suojauksen tulee jakautua pienempiin osiin esim. rakennusten ja aidan välisen rytmityksen avulla. Talousrakennukset voivat olla puurakenteisia. Talousrakennusten, varsinkin autotallien, suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Tavoitteena on

13 rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun ( ). Istutukset: Aitaaminen: Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. pysäköinti, oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaa aikana suojata asianmukaisesti. Tuohikorvenpuiston virkistysalueeseen rajoittuvien tontin rajojen viereen on rakennettava puurakenteinen väriltään tumma aita tai vaihtoehtoisesti pensasaita. Rakenteellisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm. Aidan tarkoitus on osoittaa julkisen ja yksityisen alueen raja. ro , tontit ja 10 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit 9 ja 10 ovat asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tonteille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten. Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1550 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 350 kem2, tontin pinta ala on 6473,6 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,29. Tontin varsinainen rakennusoikeus on 1000 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 250

14 kem2, tontin pinta ala on 3634,1 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,34. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Rakennusalat: Ajoyhteys: Pihat: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Tonteilla rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittää pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy. Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tonteille on myös merkitty yksikerroksisille talousrakennuksille varatut rakennusalat. Autopaikat voidaan osoittaa asuinhuoneistokohtaisesti rakennusalalla. Tontin 9 pohjoisosaan on merkitty ohjeellinen ajoyhteys. Tonteille on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varatut alueet. Tontin 9 virkistysalueeseen rajautuville sivuille on rakennettava rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Tonttien eteläsivulle on varattu alueen osa, jolle tulee tehdä ojanne hulevesien johtamiseksi alueelliseen sadevesijärjestelmään. Korttelin 3725 kaikki tontit voivat halutessaan johtaa perus ja rännivedet ko. ojanteeseen. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka sisältää omakotiasumisen ominaispiirteitä esim. pysäköinti asunnon yhteydessä ja pienimittakaavaisuus. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Rakennusten julkisivujen tulee olla asemakaavan mukaan pääasiallisesti punatiiltä. Rakennuksia täydentävät julkisivumateriaalit ja värit voi valita vapaasti.

15 Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Ajatuksena on, että tontilla voidaan osoittaa autopaikat asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömästä läheisyydestä. Tavoitteena on kaksikerroksisten rakennusmassojen rytmittäminen yksikerroksisilla autosuoja ja varasto osilla, jotka kytkevät pientalot toisiinsa. Asuntoihin liittyvien autosuoja ja varastorakennusten tulee liittyä luontevasti päärakennukseen. Talousrakennusten, varsinkin autotallien suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Hulevesien hallinta: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Kallion louhintaa tontin rajavyöhykkeellä tulee välttää. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Tonttien 9 ja 10 hulevedet johdetaan kaakkoissivulla sijaitsevan ojanteen kautta sadevesiviemäriin. Jos perusvesiä ei voi johtaa ojanteeseen, ne voidaan johtaa suoraan sadevesiviemäriin. Ojanne voi olla esim. viherpainanne tai imeytysoja. Sen tarkoituksena on johtaa hulevettä hitaasti eteenpäin ja samalla pidättää haitta aineita, parantaa imeytymistä ja pienentää virtausnopeutta. Myös korttelin 3725 muut tontit voivat halutessaan käyttää Tonttien 9 ja 10 alueelle sijoittuvaa ojannetta. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja ohje paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus

16 Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun ( ). Istutukset: Lähtökohtana on istuttaa entisen pellon metsittynyt alue vehreäksi ja asuinkäyttöön soveltuvaksi. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Näin myös rauhoitetaan naapuritonttien piha alueet. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. ro , tontti Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontti on asuinpientalojen korttelialuetta kytkettyjä tai erillisiä yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja varten. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi tontille on merkitty kerrosalaneliömetrimäärä autosuoja ja varastotiloja varten. Tontin varsinainen rakennusoikeus on 2750 kem2, autosuoja ja varastorakennusten rakennusoikeus on 550 kem2, tontin pinta ala on 10593,5 m2 ja tonttitehokkuudeksi saadaan e=0,31. Tontille sallitusta kerrosalasta saa 10 % käyttää sosiaali, liike ja toimistotiloja varten. Jos em. tiloja tontille rakennetaan, tulee jokaista 50:tä sosiaali, liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti rakentaa yksi autopaikka. Autopaikat: Maastoon sopeuttaminen: Julkisivut: Tonteilta on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Autopaikat voidaan osoittaa asuinhuoneistokohtaisesti ja pienehköillä ryhmäpysäköintipaikoilla. Luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa. Haukiluomantien varressa olevien rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Tontilla rakennuksen suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 21 metriä. Rakennusten osien (max. 21 m) ja vierekkäisten rakennusten porrastuksen on oltava vähintään kaksi metriä tai niiden välisen etäisyyden vähintään kolme metriä. Rakennukset tulee siis rytmittää pienempiin osiin, jolloin alueelle tyypillinen pientalomaisuus ja pienmittakaavaisuus säilyy.

17 Rakennusalat: Melusuojaus: Pihat: Tonteille on merkitty rakennusalat kaksikerroksisia asuinrakennuksia varten. Tontilla on myös yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Haukiluomantien puoleisella rakennusalan sivulla parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja. Tontin keskiosaan on osoitettu leikkiä ja oleskelua varten varattu alue. Haukiluomantien varsi on varattu istutettavaksi alueen osaksi. Tontin kaakkoiskulmauksessa on suurehkoja kivilohkareita. Alue on asemakaavassa merkitty luonnonmukaisena säilytettäväksi tontin osaksi, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. Tontin virkistysalueeseen rajautuville sivuille kaakkoiskulmaa lukuun ottamatta on rakennettava rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tonteille kaupunkimainen pientaloryhmä, joka sisältää omakotiasumisen ominaispiirteitä esim. pysäköinti asunnon läheisyydessä ja pienimittakaavaisuus. Haukiluomantien varrella rakennukset rajaavat katutilaa ja muodostavat parin kadun toisella puolella sijaitsevien rakennusten kanssa. Tontin piha alueiden käsittelyssä tavoitteena on luontaisen metsätyypin näkyminen erityisesti kaakkoiskulmauksen kivikkoalueella. Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu tulee suunnitelmissa selkeästi osoittaa. Rakennukset Materiaalit ja väritys: Katto: Sokkeli Talousrakennukset: Asemakaavan mukaan Haukiluomantien varressa olevien rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Myös tontin muiden asuinrakennusten julkisivujen tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Rakennuksia täydentävät julkisivumateriaalit ja värit voi valita vapaasti. Rakennuksissa tulee käyttää pulpetti tai harjakattoa, jonka kaltevuus saa vaihdella välillä 1:4 1:8. Väriltään katon tulee olla musta tai tumman harmaa. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Ajatuksena on, että tontilla voidaan osa autopaikoista osoittaa asuntokohtaisesti kunkin asunnon välittömästä läheisyydestä. Tonteilla tavoitteena on kaksikerroksisten rakennusmassojen

18 rytmittäminen yksikerroksisilla autosuoja ja varasto osilla, jotka voivat kytkeä pientalot toisiinsa. Asuntoihin liittyvien autosuoja ja varastorakennusten tulee liittyä luontevasti päärakennukseen. Talousrakennusten, varsinkin autotallien, suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Talousrakennukset voivat olla puurakenteisia. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava tontin ja lähiympäristön luonnonympäristöä ja liittyminen ympäröivään luontoon tulee olla luontevaa. Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja liittäminen osaksi muuta ympäristöä. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun ( ). Istutukset: Suojelluksi merkityssä kaakkoiskulmauksessa tulee vaalia luonnonmukaisuutta ja säilyttää suuret kivilohkareet. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä rajaamalla mm. oleskelu, leikki, tomutus ja pyykinkuivatusalueet istutuksin. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden.

19 ro , tontit sekä ja 13 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien rakennusoikeudet on merkitty tehokkuuslukuna eli kerrosalan suhteena tontin pinta alaan. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saa käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Tonttien pinta alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Tontti pinta tonttitehok kerrosala m2 ala m2 kuus e= AO ,9 0,27 330, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240,0 AO ,8 0,27 296, ,8 0,27 296, ,8 0,27 296, ,8 0,27 296, ,0 0,30 240, ,1 0,30 253, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240, ,8 0,30 240, ,4 0,30 214, ,1 0,30 239, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240, ,0 0,30 240, ,9 0,30 225,0 Maastoon Puistoon rajoittuvilla tonteilla , ja 22 sopeuttaminen: luonnollisen maanpinnan tasoon tehtävät muutokset eivät saa aiheuttaa pengerryksiä, joissa luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3, ellei ympäristösuunnitelmassa toisin osoiteta. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista tontin rajalla saa poiketa.

20 Julkisivut: Rakennusalat: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään kuusi metriä. Edelliseen poikkeuksen tekevät tontit sekä , 20 ja 21, joiden maastossa on korkeuseroa kaksi metriä tai yli. Näillä tonteilla ei ole kuuden metrin maksimisääntöä. Erillispientalotonteille on osoitettu varsinaiset rakennusalat sekä auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle varatut rakennusalat. Nuolella on osoitettu ne rakennusalan sivut, joihin rakennus on rakennettava kiinni. Merkinnöillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentamista, siten että rakennukset muodostavat katutilaa. Tonttien asuinrakennuksille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Toisessa kerroksessa saa kuitenkin käyttää enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pinta alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on kuitenkin vähintään 30 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asemakaavan mukaan rakennusten siis tulee massallisesti olla 1½ kerroksisia. Poikkeuksena rinteeseen sijoittuvilla tonteilla sekä , 20 ja 21 on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen. Tällöin ensimmäisen rinteeseen sijoittuvan kerroksen tulee olla osakerros samoin kuin ylimmän kerroksen. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 70 % ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennukset voidaan kuitenkin myös rakentaa kaksikerroksisiksi ilman ensimmäistä osakerrosta. Vesikatto: Pihat: Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Asuinrakennusten rakennusaloille on merkitty rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Kattokaltevuusmerkintänä on 27, joka vastaa 1:2 kattokulmaa. Tuohikorventien, Haukiluomantien ja Tornikallionkadun varsi on tonteilla varattu istutettavaksi alueen osaksi. Virkistysalueeseen rajoittuvien tonttien ja 22 koillisrajalle tulee rakentaa rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Korttelin 3717 pohjoisosan tontit ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella, siksi tonteille ja 22 on osoitettu alue, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

21 Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa suhteellisen tiivis omakotialue, joka sopeutuu jo rakennettuun omakotimiljööseen. Yhtenäinen kattomuoto ja väri sekä rakennusten sijoitus ovat mm. alueen yhtenäisyyttä luovia tekijöitä. Kunkin rakentajan tulee huolellisesti sovittaa oma suunnitelmansa muodostuvaan ympäristöön. Yksinkertaiset, konstailettomat ratkaisut, yksinkertainen muoto ja pelkistetty tyyli varmistavat yleensä parhaiten onnistuneen ja harmonisen kokonaisuuden. Rakennukset Materiaalit ja väri: Katto ja sen väri: Sokkeli Talousrakennukset: Ikkunat: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää asemakaavan mukaan peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Julkisivujen tulee olla väritykseltään vaaleita. Asemakaavan mukaan rakennuksissa tulee käyttää satulakattoa, jonka kattokaltevuus on 27. Kattojen tulee olla väriltään punaisia. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Autokatoksien ja talousrakennusten katot voivat olla päärakennuksen kattoa loivempia. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Talousrakennusten, varsinkin autotallien, suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida niiden vähäisempi arvohierarkia asuinrakennukseen verrattuna. Talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta kapeampia ja matalampia. Autotalleja ei tule sijoittaa näkyvästi kadunvarteen vaan päärakennuksen julkisivulinjan taakse. Ikkunat tulee sijoittaa ulkoseinän ulkopintaan ilman leveitä vuorilautoja. Sisennys saa maksimissaan olla 10 cm. Ylimmän kerroksen mahdolliset kattoikkunat ovat vesikaton lappeen suuntaisia tai ns. kattolyhtyjä. Kattoikkunat eivät saa rikkoa räystäslinjaa. (RT ohjetiedosto ) Tuohikorventien ja Tornikallionkadun länsisivustoilla rakennukset sijaitsevat sahanterämäisesti vähän lomittain. Sijoitus avaa mahdollisuuden rakennusten etelänurkkauksen erityiseen jäsentelyyn esim. kulmaikkunan avulla. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Rakennusten ja pihamaan korkeusasemien sopeuttaminen olemassa olevan maaston ja

22 suunnitellun ympäristön korkeusasemiin on onnistuneen toteutuksen yksi avainkysymys. Tavoitteena on rakennusten ja piha alueiden yhteensovittaminen ja olemassa olevan puuston osittainen säilyttäminen. Esimerkkiluonnos rakennuksen sijoittumisesta tontille. Esimerkkiluonnos rakennusleikkauksesta. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä

23 putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun ( ). Istutukset: Mahdollisuuksien mukaan tonteilla tulisi säilyttää olemassa olevaa puustoa. Erityisesti tonttien , 14, 21 ja 22 sisäpihoilla tulee säilyttää tonteilla kasvavia puita, koska tontit ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. Aitaaminen: Tonteilla ja 22 Tuohikorvenpuiston virkistysalueeseen rajoittuville tontin rajoille on rakennettava puurakenteinen väriltään tumma aita tai vaihtoehtoisesti pensasaita. Rakenteellisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm. Aidan tarkoitus on osoittaa julkisen ja yksityisen alueen raja. Tontit tulee rajata katualueesta pensasaidalla. ro , tontit ja Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien rakennusoikeudet on merkitty tehokkuuslukuna eli kerrosalan suhteena tontin pinta alaan. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saa käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Tonttien pinta alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Tontti pinta tonttitehok kerrosala m2 ala m2 kuus e= AO

24 ,2 0,32 210, ,2 0,32 210, ,2 0,32 210, ,2 0,32 210, ,2 0,32 210, ,2 0,32 210, ,1 0,30 285, ,0 0,32 208, ,0 0,32 208, ,0 0,32 208, ,0 0,32 208, ,0 0,32 208,3 Julkisivut: Rakennusalat: Rakennusten julkisivujen pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Erillispientalotonteille on kadun varteen osoitettu auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Varsinaisen asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu katuun nähden poikittain vähän kauemmas katulinjasta. Asemakaavassa on osoitettu ne rakennuksien sivut, joista ajo autotalleihin tulee järjestää. Autotallien ja katoksien ovet eivät siis saa aueta kadulle päin. Tonttien asuinrakennuksille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Poikkeuksena rinteeseen sijoittuvilla tonteilla ja 19 on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa kuitenkin enintään 70 % ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennukset voidaan kuitenkin myös rakentaa kaksikerroksisiksi ilman ensimmäistä osakerrosta. Vesikatto: Pihat: Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennusaloille, myös auton säilytyspaikkojen ja talousrakennuksien rakennusaloille, on merkitty rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Kattokaltevuudeksi on määritelty 18, joka vastaa 1:3 kattokulmaa. Tonttien sisääntulopiha on merkitty betoni, tiili tai luonnonkivellä kivettäväksi alueenosaksi. Muilta osin Ruismäenkadun varsi on varattu istutettavaksi alueen osaksi. Virkistysalueeseen rajoittuvien tonttien ja lounaisrajalle tulee rakentaa rakenteellinen aita ja / tai pensasaita. Aitaan tulee tehdä jalankulkijoille tarpeelliset kulkuaukot ja se tulee rakentaa ympäristöön sopivaksi. Tontit ja 13 ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella, siksi niille on osoitettu alue, jolla

25 olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toimintojen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Tavoitteena on rakentaa tiivis omakotialue, joka muodostaa kaupunkimaisen kokonaisuuden. Samankaltainen rakennusten sijoittuminen, julkisivumateriaali, kattomuoto ja väri sekä sisääntulopihan kiveys ovat mm. alueen yhtenäisyyttä luovia tekijöitä. Kunkin rakentajan tulee huolellisesti sovittaa oma suunnitelmansa muodostuvaan ympäristöön. Yksinkertaiset, konstailettomat ratkaisut, yksinkertainen muoto ja pelkistetty tyyli varmistavat yleensä parhaiten onnistuneen ja harmonisen kokonaisuuden. Rakennukset Materiaalit ja väri: Katto ja sen väri: Sokkeli Talousrakennukset: Asemakaavan mukaan rakennusten julkisivujen pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Tämä koskee sekä asuinrakennuksia että talousrakennuksia. Julkisivujen tulee olla väritykseltään vaaleita. Asemakaavan mukaan rakennuksissa tulee käyttää satulakattoa, jonka kattokaltevuus on 18. Kattojen tulee olla väriltään punaisia. Taloihin tulee rakentaa avoräystäät. Autokatoksien ja talousrakennusten katot voivat olla päärakennuksen kattoa loivempia. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää olemassa olevasta maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Koska talousrakennukset muodostavat näkyvästi katukuvaa, on niiden laadukas suunnittelu ja toteutus yhtä tärkeää kuin asuinrakennustenkin. Kuten edellä on todettu, talousrakennusten julkisivujen tulee pääosin olla rapattuja. Talousrakennuksen rakenteet, jotka ovat kahdeksaa metriä lähempänä naapuritontin asuinrakennuksen rakennusalaa, tulee palo osastoida molemminpuolista paloa vastaan. Piha alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Tontti: Vierekkäisten tonttien korkeudet yhteisellä rajalla tulee olla samalla tasolla. Mikäli korkeuseroja tehdään pengerryksillä, ne tulee tehdä tukimuurein, kiveyksin ja /tai istutuksin ja ne esitetään asemapiirustuksessa. Rakennusten ja pihamaan korkeusasemien sopeuttaminen olemassa olevan maaston ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin on onnistuneen toteutuksen yksi avainkysymys. Tonttien liittymisen virkistysalueeseen tulee olla luontevaa eikä luonnollisista korkeusasemista virkistysalueeseen rajautuvilla tontin rajoilla saa poiketa.

26 Etupihan kivettävälle alueelle pinnoitteeksi suositellaan harmaata betonikiveystä esim. iso sauvakivi. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet pääsääntöisesti johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevesien paikallinen imeyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, mikäli maaperä ja rakenteiden kuivatus sen sallivat. Imeytymistä voidaan tonttialueilla edistää esimerkiksi käyttämällä hulevesien johtamisessa rei itettyjä putkia, ohjaamalla hulevedet pintapainanteisiin, rakentamalla imeytyskaivantoja yms. rakenteita. Tonttien kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa. Hulevesimäärien minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. Alueella suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Suositukset hulevesien määrän minimoimisesta ja paikallisesta imeyttämisestä perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n tekemään Ikurin pohjoisosan asemakaava alueen hulevesitarkasteluun ( ). Istutukset: Korttelin 3720 tonteilla tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää olemassa olevaa puustoa. Erityisesti tonttien ja 13 lounaisosassa tulee säilyttää tonteilla kasvavia puita, koska tontit ovat liito oravan elinpiiriksi hyvin soveltuvalla alueella. Säilytettäväksi suunnitellut puut ja tontinosat tulee työmaaaikana suojata asianmukaisesti. Istutuksilla tuetaan piha alueiden toiminnallista jäsentelyä. Tavoitteena on, että istutettava kasvillisuus sopeutuu luontaisen kasvupaikan lajistoon ja muodostaa säilytettävän kasvillisuuden kanssa luontevan kokonaisuuden. Etupihalle kivettävän alueenosan viereen tulee istuttaa pikkupuu. Puu istutetaan noin 250 cm päähän kadun puoleisesta tontinrajasta. Sopivia puita ovat esimerkiksi ruotsinpihlaja, suomenpihlaja, pilvikirsikka, rusokirsikka, tuohituomi tai marjaomenapuu. Jos kadulle päin halutaan näkösuojaa, voidaan tontinrajalle istuttaa esim. pieniä pensaita (n. 1,0 1,5 metriä korkeita). Mahdollisia lajeja ovat esimerkiksi norjanangervo, lumiangervo, koristearonia ja ruusupensaat. Aitaaminen: Tuohikorvenpuiston virkistysalueeseen rajoittuville tontin rajoille on rakennettava puurakenteinen väriltään tumma aita tai vaihtoehtoisesti pensasaita. Rakenteellisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 60 cm ja enintään 120 cm. Aidan tarkoitus on osoittaa julkisen ja yksityisen alueen raja. ro , tontit

27 Asemakaavan tietoja: Käyttötarkoitus: Rakennusoikeus: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien rakennusoikeudet on merkitty tehokkuuslukuna eli kerrosalan suhteena tontin pinta alaan. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saa käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja ja taloustiloiksi. Tonttien pinta alat, tonttitehokkuudet ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Tontti pinta tonttitehok kerrosala m2 ala m2 kuus e= AO ,2 0,27 225, ,9 0,27 240,5 AO ,9 0,27 274, ,0 0,27 273, ,4 0,27 265,2 Julkisivut: Rakennusalat: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Tonteilla 19 ja 20 julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään kuusi metriä. Erillispientalotonteille on kadun varteen osoitettu auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Varsinaisen asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu katuun nähden poikittain vähän kauemmas katulinjasta. Asemakaavassa on osoitettu ne rakennuksien sivut, joista ajo autotalleihin tulee järjestää. Autotallien ja katoksien ovet eivät siis saa aueta kadulle päin. Tonttien 19 ja 20 asuinrakennuksille on sallittu kaksikerroksinen rakentaminen. Toisessa kerroksessa saa kuitenkin käyttää enintään 75 % ensimmäisen kerroksen pintaalasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on kuitenkin vähintään 30 % käytettävä sen yläpuolella olevaksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asemakaavan mukaan rakennusten siis tulee massallisesti olla 1½ kerroksisia. Rinteeseen sijoittuvilla tonteilla 21, 22 ja 23 on sallittu kolmikerroksinen rakentaminen. Tällöin ensimmäisen rinteeseen sijoittuvan kerroksen tulee olla osakerros samoin kuin ylimmän kerroksen. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 70 % ylemmän kerroksen pinta alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennukset voidaan kuitenkin myös rakentaa kaksikerroksisiksi ilman ensimmäistä osakerrosta.

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416 RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416 Liittyy asemakaavaan 24-001 Rauman kaupungin Tekninen virasto / Kaavoitus 29032011 YLEISTÄ Kallionikulan

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 2.03 5.01 Opetustoimintaa palvelevien

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.021 Lähivirkistysalue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. ALUEELLA ON OTETTAVA HUOMIOON, ETTÄ KULTTUURIHISTORIAN JA KAUPUNKIKUVAN KANNALTA MERKITTÄVÄT VANHAT RAKENNUKSET SÄILYVÄT. UUDISRAKENNETTAESSA

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne 1 TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE 14.4.2008 Kaavan rakenne Alueen 29 uutta erillispientalotonttia ja yksi pientalotontti on sijoitettu nykyiseen rakenteeseen kiinni Tohlopinkatuun liittyvän

Lisätiedot

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721 Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Ρ #1 + Kaava 1605 ΡΡ ΡΡ /ΧΚςΘϑΩΘΠΠςΚ #1 ++ #1 ++ /ΧΚςΘϑΩΘΠΠςΚ #1 + Kaava 1721 #2 ++ #2 ++ ΡΡ / Kaupunginosa Kortteli Tontti

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti) UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1 a 8 3 Laudek e=0. EV Laudekatu I I 7 8 ET 7 03-K83/ Havisevankatu omiehenkuja u Hatelikontie Pikkukivenpolku Isokivenkuja Kiert Oravanpolku oreitti Suakuja EV ajo ajo Kesärannantie palahti ie t Hak olahden

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet rol , 2 ja

Rakentamistapaohjeet rol , 2 ja Rakentamistapaohjeet rol 8227 1, 2 ja 3 21.12.2009 1(10) Yleistä: Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla esitettyjä määräyksiä ja kaavasta laadittua havainnekuvaa. Tarkoitus on

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon

Lisätiedot

Reijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0.

Reijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0. enttämestarintie Häkkilinnuntie 28:136 54:2 26:274 26:273 28:142 28:151 VL 224 urh_p YYU_p p_p tk_p I e=0.40 38 tä pp le 231 229 223 222 ET Teema: Ajantasakaava_1000 Mittakaava: 1:1500 50 m Joensuun kaupunki

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625 Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä. Rauhalinnan Morsinkokujan rakentamistapaohjeet Erillispientalojen alueet () korttelin tontit - ja korttelin 60 tontit - Yleiset määräykset. Rakennusten tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa

Lisätiedot

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Asemakaavamääräykset Laukaan kirkonkylä korttelit 1201-1223 (Laajalahti) Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01 3 m kaava-alueen

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T. Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2

R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T. Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2 R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T Liittyy asemakaavakarttaan 7984 Kalkku Kalkunvuori 2 Asemakaavaan nro 7984 liittyvät rakentamistapaohjeet 30.8.2005 ro-7984 rakennustapaohjeisiin liittyy havainnepiirros,

Lisätiedot

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283 Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283 rakentamistapaohjeet Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 12.9.2012 Lisätiedot: Jukka Latokylä, p. 588 4810 Pasi Aromäki, p. 588 4805 Jani Laasanen, p. 588 4806

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Rakennusoikeus ja rakennusala:

Rakennusoikeus ja rakennusala: ATALA RISSO, RAKENTAMISTAPAOHJE, Asemakaava nro 8184 24.1.2011 Yleistä Tonttien toteutusta ohjaavat havainnekuva ja rakentamistapaohjeet, joiden tarkoituksena on asemakaavan lisäksi ohjata rakentamista

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus 16.2.2015).

Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus 16.2.2015). SASTAMALAN KAUPUNKI 1/3 RANTA-KUKKURIN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE 16.2.2015 1. OHJEEN TARKOITUS Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus 16.2.2015).

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueella tulee ottaa huomioon ympäristön kulttuurihistorialliset tekijät niin uudisrakentamisessa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle. ILOLA / S A T U P U I S T O 2 ( R 00108 ) 14.2.2012 Rakentamistapaohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Runotiellä, Riimikujalla ja Säekujalla Satupuisto 2-rakentamisohjealue käsittää 33 omakotitonttia,

Lisätiedot

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto : : : Kuokkakuja 0: AO- e=0. AO- -0-00 e=0. as e=0. -0- e=0. ET e=0. -0 e=0. Pihaportintie Tiluskaari as e=0. 0-K/ : as 0: e=0. 0: e=0. AO- e=0. Varstakuja 0-K/ ET 0: AO- e=0. as AO- e=0. 0: Piikuja Karhikuja

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE RAKENTAMISTAPAOHJE JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 9.6.2014 Ilmari Mattila RAKENTAMISTAPAOHJE HARJMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 Sijaintikartta LUONNONLÄHEISTÄ

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE VESILAHDEN KUNTA, KIRKONKYLÄ KALALAHDEN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE 07.01.2019 Tämä rakentamistapaohje koskee Kalalahden asemakaavan erillispientalojen korttelialueita 301-307. Arkkitehtitoimisto Helena

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

HYHKY TONTTI Liittyy asemakaavaan no 7765

HYHKY TONTTI Liittyy asemakaavaan no 7765 HYHKY TONTTI 1115-1 Liittyy asemakaavaan no 7765 R A K E N T A M I S T A P A O H J E Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on edistää uudisrakentamisen sopeutumista olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot