Tilastokooste Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Suunnittelija Ritva Pohjoisvirta

Transkriptio

1 Tilastokooste 2015 Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Suunnittelija Ritva Pohjoisvirta

2 Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8. Työttömyys 9. Verotus 10. Keuruun kehitysnäkymät 11. Rakennemuutoksen vaikutuksia Keuruun seutukunnalle

3 1. Työpaikat

4 7000 Keuruun seutukunnan alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosina (Lähde: Tilastokeskus)

5 12000 Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Keuruun, Jämsän, Saarijärvi-Viitasaari-Ylä-Pirkanmaan ja Äänekosken seutukunnissa vuonna 2013 työntantajasektoreittain (Lähde: Tilastokeskus) Toimipaikkoja v ja henkilöstö: - Keuruulla 659 kpl (1889) - Multialla 130 kpl (332) - Petäjävedellä 260 kpl (488) - Yht (2699) Alueella työssäkäyvät yhteensä Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät 913 Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Ylä-Pirkanmaa Äänekoski

6 Keuruun seutukunnan työpaikkajakauma v (Lähde: Tilastokeskus) Toimialat yhteensä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen I Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä X Toimiala tuntematon E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

7 Petäjäveden työpaikkajakauma v työnantajasektorin mukaan (Lähde: TIiastokeskus) Valtio; 0 Tuntematon; 2 Valtioenemmistöinen Oy; 23 Kokonaistyöpaikkamäärä = 948 työpaikkaa Kunta; 383 Yrittäjät; 223 Yksityinen sektori; 317 Valtio Tuntematon Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Yksityinen sektori Kunta 7

8 80 Työpaikkajakaumat (alkutuotanto-jalostus-palvelut) eri seutukunnilla (Lähde: Kuntaliitto) 70 69,1 64,4 65, ,4 60,5 59, , ,3 36, ,8 22, ,6 18,6 20,4 12, ,9 4,1 3 0 Keuruu Multia Petäjävesi Jämsä Saarijärvi Viitasaari Mänttä-Vilppula Alkutuotanto Jalostus Palvelut

9 6000 Alkutuotannon, jalostuksen ja teollisuustyöpaikkojen vertailu Keuruun seutukunnalla vuodesta 1993 vuoteen 2007 (Lähde: Tilastokeskus) alkutuotanto teollisuus palvelut yhteensä

10 Keuruun seutukunnan työpaikkajakauma v (Lähde: Tilastokeskus) Toimialat yhteensä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen I Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä X Toimiala tuntematon E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

11 Petäjäveden työpaikkajakauma v (Lähde: Tilastokeskus) Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 192 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 152 P Koulutus 98 F Rakentaminen 85 C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi Kaikki työpaikat: 948 työpaikkaa N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 26 X Toimiala tuntematon 19 R Taiteet, viihde ja virkistys D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja K Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta B Kaivostoiminta ja louhinta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

12 100,0 Työpaikkaomavaraisuus Keuruun seutukunnalla (Lähde: Tilastokeskus) 99,0 98,0 97,0 96,0 95,0 94,0 93,0 92,0 91,0 90,0 Työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1993 vuoteen ,9 %. Työlliset ovat vähentyneet vuodesta 1993 vuoteen ,1 % 89,

13 Pendelöinti: Keuruu 2013 Keuruulle käydään työssä Työpaikat 3634 Keuruu 2809 Jyväskylä 224 Mänttä-Vilppula 133 Multia 107 Petäjävesi 77 Jämsä 38 Virrat 36 Ähtäri 25 Tampere 21 Helsinki 15 Ruovesi 13 Keuruulta käydään työssä Yhteensä 3623 Keuruu 2809 Jyväskylä 232 Mänttä-Vilppula 199 Multia 80 Jämsä 39 Tampere 29 Virrat 29 Ähtäri 23 Petäjävesi 18

14 Pendelöinti: Multia 2013 Multiall a Työpaikat 608 Jyväskylä 41 Keuruu 80 Multia 381 Petäjävesi 34 Saarijärvi 27 Multialta käydään työssä Yhteensä 587 Jyväskylä 44 Keuruu 107 Multia 381

15 Pendelöinti: Petäjävesi Petäjävedeltä käydään töissä KOKO MAA 1502 Petäjävesi 665 Jyväskylä 583 Keuruu 77 Multia 34 Jämsä 28 Helsinki 12 Muurame 12 Äänekoski Petäjävellä käydään töissä KOKO MAA 948 Petäjävesi 665 Jyväskylä 170 Jämsä 19 Keuruu 18 Laukaa 16 Petäjävedellä työpaikkoja yht. 948 vuonna 2013

16 Keuruun suurimmat työnantajat henkilöstömäärän mukaan (Lähde: Keulink Oy) Keuruun kaupunki Keski-Suomen seututerveyskeskus (Keuruun ja Multian terveysasema) HT Laser Oy (62)+Elekmerk Oy (43)+Oy HT Engineering Ltd (3)+HT Enerco Oy (9)+Teiskonen Oy (8) Reka Kaapeli Oy Vaissi Oy Suomen Vesileikkaus Oy Keski-Suomen shp, Juurikkaniemen sairaala Otavan Kirjapaino Oy Keuruun Sähkö Oy (35) + Keuruun Lämpövoima Oy (10) + Radiki Oy (5) Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus (36) + Aikamedia Oy (10) Keskimaa OSK / S-Market Keuruu (21) + ABC Keuruu (11) + Sale Haapamäki (7) Keuruun Seurakunta Posti Oy Keuruun Megamarket Oy Palvelukoti Hilmari Oy Kirjavälitys Oy Töysän Linja Oy (23) + Matka-Töysä Oy (1) Finn-Nauha Oy Puolustusvoimat (Räjähdekeskus, tuotanto-osasto, Keuruun toimipiste 16 + Millog (5) Hotelli Keurusselkä Tälli Oy Keuruun FinnSafety Oy (19) + Toolmekan Oy (1)

17 Keuruun suurimmat teollisuustyönantajat henkilöstömäärän mukaan (Lähde: Keulink Oy) HT Laser Oy (62)+Elekmerk Oy (43)+Oy HT Engineering Ltd (3)+HT Enerco Oy (9)+Teiskonen Oy (8) 125 Reka Kaapeli Oy 74 Vaissi Oy 70 Suomen Vesileikkaus Oy 65 Otavan Kirjapaino Oy 58 Finn-Nauha Oy 24 Keuruun FinnSafety Oy (19)+Toolmekan Oy (1) 20 Tälli Oy 20 Dokument Tarra Oy 18 Linjalaser Oy

18 Keuruun suurimmat palvelutyönantajat henkilöstömäärän mukaan (Lähde: Keulink Oy) Keski-Suomen seututerveyskeskus (Keuruun ja Multian terveysasemat) 151 Keski-Suomen shp, Juurikkaniemen sairaala 60 Keuruun Sähkö Oy (35) + Keuruun Lämpövoima Oy (10) + Radiki Oy (5) 50 Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus (36) + Aikamedia Oy (10) 46 Keskimaa OSK / S-Market Keuruu (21) + ABC Keuruu (11) + Sale Haapamäki (7) 39 Keuruun Seurakunta 33 Posti Oy 32 Keuruun Megamarket Oy 28 Palvelukoti Hilmari Oy 27 Kirjavälitys Oy 25 Töysän Linja Oy (23) + Matka-Töysä Oy (1) 24 Hotelli Keurusselkä

19 Multian suurimmat työnantajat henkilöstömäärän mukaan (Lähde: Keulink Oy) Multian kunta 114 Metsä-Multia Oy 63 Multimek Oy (58) + Multilaser Oy (4) 62 Veljekset Lehtomäki Oy 31 Multian Saha Oy 17 Suomen Tekniikkapalvelu Oy 17 Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry

20 Petäjäveden suurimmat työnanatajat (Lähde: Keskhittämisyhtiö Keulink Oy:n selvitys) Petäjäveden kunta 277 Helsingin Rauta Oy 21 Keski-Suomen seututerveyskeskus / Petäjäveden terveysasema 13,5 SPR (Petäjäveden vastaanottokeskus) 13 Metsä-Jokeri Oy 13 Mecamiehet Oy 13 Veljekset Strömberg Oy 12 S-market Petäjävesi 12 Fingrid Oyj Petäjäveden toimipiste 12 Petäjäveden seurakunta

21 2. Osaava työvoima

22

23 Työlliset koulutusasteen mukaan Jyväskylässä, Kuopiossa, Seinäjoella ja Tampereella v (Lähde: Tilastokeskus) Jyväskylä Kuopio Seinäjoki Tampere Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste

24 Keuruun seutukunnan työlliset v koulutusasteen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Tutkijakoulutusaste 13 Ylempi korkeakouluaste 275 Alempi Korkeakouluaste 424 Alin korkeaste 658 Korkea-asteen koulutus 1370 Keskiaste (vain yo-tutkinto) 157 Keskiaste (pl. Yo-tutkinto) 2156 Keskiaste 2313 Vähintään keskiasteen koulutus 3683 Vain perusaste 527 Kaikki koulutusasteet

25 Petäjäveden työlliset koulutusasteen mukaan v (Lähde: Tilastokeskus Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste 100 Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste 199 Keskiaste 495 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 154 Yhteensä

26 3. Väkiluvun kehitys

27 Keuruun-Multian ja Petäjäveden asukasluvun kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2014 (Lähde: Tilastokeskus) Keuruu Multia Petäjävesi

28 0 Keuruun seutukunnan väestökehitysennuste vuodesta 2014 vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus)

29 Keuruu-Multia-Petäjäveden taajama-aste Petäjävesi 54,4 Taajama-aste alueittain Taajama-aste Keuruu 69,4 Multia 46,2 Petäjävesi 54,0 Multia 46,9 Keuruu 72,

30 Keuruun seutukunnan ulkomaalaistaustainen väestö vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa

31 Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueen ikäryhmät v (Lähde: Tilastokeskus) Petäjävesi Multia Keuruu

32 Väestön määräkehitysennuste eri ikäryhmissä Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueella ajalla (Lähde: Tilastokeskus) Keuruu Multia Petäjävesi

33 100 % Ennuste Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueen eri ikäryhmien %-osuuksien kehityksestä ajalla (Lähde: Tilastokeskus) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keuruu Multia Petäjävesi

34 Keuruu-Multia-Petäjävesi alueen väestömääräennuste ajalla (Lähde: Tilastokeskus) Keuruu Multia Petäjävesi

35 Luonnollinen väestönlisäys: syntyneet-kuolleet 60 Ennustettu Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueen luonnollisen väestönlisäyksen ja kokonaisnettomuuton sekä väkiluvun kehitys (Lähde: Tilastokeskus) 47 Kokonaisnettomuutto= kuntaan muuttaneet kunnasta muuttaneet Keuruu Multia Petäjävesi Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Väkiluku

36 4. Huoltosuhde

37 Keuruun seutukunnan huoltosuhteen ennakoitu kehitys vuodesta 2014 vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus)

38 Petäjäveden huoltosuhteen ennakoitu kehitys vuodesta 2014 vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus)

39 5. Yritysten määrän kehitys

40 Yritysten toimipaikkojen määräkehitys eri alueilla ajalla (Lähde: Tilastokeskus) Mänttä- Vilppula Jämsä Keuruu Multia Petäjävesi Saarijärvi Uurainen Viitasaari

41

42 Eläköityvien yrittäjien määrä Keuruu-Multia-Petäjävesi -alueella Syksyn 2014 ja kevään 2015 yrityskyselyn mukaan 58 vuotiaita tai vanhempia yrittäjiä / vastuuhenkilöitä oli n. 300 yrityksessä. Näissä yrityksissä työllistyy n. 750 työntekijää.

43 6. Myönnetyt yritystuet

44 Myönnetyt yritystuet ja ( ei tehty TEM rahoituspäätöksiä) lkm lkm lkm lkm Keuruu Multia Petäjävesi Maaseuturah a: Vesuri ry ja Ely-keskus yhteensä lkm lkm lkm Keuruu Multia Petäjävesi Ei tehty päätöksiä maaseuturahasta alkaen Yhteensä lkm lkm lkm lkm Keuruu Multia Petäjävesi

45 7. Teollisuuden kehitys

46 100,0 Teollisuuden liikevaihtokehitysvertailua eri alueiden kesken; vuodet 2006/2012 (Lähde: Tilastokeskus) 80,0 82,5 60,0 50,8 40,0 20,0 4,0 5,1 0,0-20,0-7,4-2,2-11,1-0,01-25,5-40,0

47 Metalliteollisuuden kehitys Keuruun seutukunnalla e 47

48

49 8. Työttömyys

50 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki; kunnan osuus euroa ajalla kumuloituen (Lähde: KELA) Ähtäri Virrat Petäjävesi Mänttä-Vilppula Multia Keuruu Jämsä Juupajoki

51 9. Verotus

52 Yhteisöverotulojen kehitys Keuruulla ajalla

53 Multian yhteisöverotulojen määrä ajalla Yht

54 Kuntien verotulot työssäkäyntialueittain 2013 Helsingin tk-alue Rauman tk-alue Vaasan tk-alue Koko maa Turun tk-alue Tampereen tk-alue Kouvolan tk-alue Hämeenlinnan tk-alue Kemin tk-alue Jämsän tk-alue Kotkan tk-alue Mänttä-Vilppulan tk-alue Imatran tk-alue Lappeenrannan tk-alue Lahden tk-alue Äänekosken tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Porin tk-alue Kuopion tk-alue Oulun tk-alue Pietarsaaren tk-alue Kajaanin tk-alue Jyväskylän tk-alue Kokkolan tk-alue Salon tk-alue Närpiön tk-alue Savonlinnan tk-alue Mikkelin tk-alue Seinäjoen tk-alue Raahen tk-alue Varkauden tk-alue Maarianhaminan tk-alue Keuruun tk-alue Ei tk-alue Loimaan tk-alue Kankaanpään tk-alue Joensuun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Parkanon tk-alue Iisalmen tk-alue Kiteen tk-alue Nurmeksen tk-alue Alajärven tk-alue Alavuden tk-alue Keuruu: Euroa/asukas Lisätietoja: Lähde: Kuntien raportoimat talous- toimintatiedot AlueOnline

55

56 VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO MILJ. ERI ALUEILLA VUOSINA Lähde: Ramboll

57 10. Keuruun kehitysnäkymät (Lähde: Tilastokeskus) - Tilasto hankittu Yrityssalon kuntaryhmän kanssa (Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutostoiminta seutukaupungeissa hanke)

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84 Keuruun kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina Voimakkaimmin liikevaihto kasvoi tällä ajanjaksolla vuonna 2007, kun lisäystä kertyi 9,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu hidastui 1,6 prosenttiin vuonna 2008 ja kääntyi lopulta laskuun viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2009 liikevaihto väheni 12,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu-uralle päästiin jo vuonna 2010 liikevaihdon noustessaan 9,3 prosenttia ja vielä 10,4 prosenttia vuonna 2011 edellisvuoden vastaavasta arvosta. Seuraavina vuosina liikevaihto väheni tasaisesti 1,7 prosenttia vuonna 2012, 1,3 prosenttia vuonna 2013 ja 1,9 prosenttia vuonna Vuoden 2014 laskua tuli kolmella ensimmäisellä neljänneksenä ja viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 0,4 prosenttia. Laskusuuntainen kehitys jatkui myös vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 1,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia. Kesäkuussa liikevaihto kääntyi 6,2 prosentin kasvuun, mutta heinäkuussa kasvu hidastui 1,2 prosenttiin ja elokuussa 0,2 prosenttiin. Keuruun kaikkien toimialojen yhteenlasketun henkilöstömäärän trendi oli liikevaihtoa tasaisempi vuosina Liikevaihdon kasvusta huolimatta henkilöstömäärä väheni vuosina 2006, 2008 ja Vuonna 2006 henkilöstömäärä väheni hienoisesti ollen 0,3 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna ja kasvoi 0,2 prosenttia vuonna Vuonna 2008 henkilöstömäärän kehitys kääntyi jälleen laskuun (-1,6 %). Henkilöstömäärä väheni myös vuosina 2009 (-3,4 %) ja 2010 (-3,2 %). Vuonna 2011 henkilöstömäärän kehitys reipastui ja kasvulukemiin päästiin vuoden alusta aina marraskuun alkuun saakka. Vaikka viimeinen neljännes kääntyikin pakkasen puolelle, kasvoi henkilöstömäärä koko vuonna 2,2 prosenttia vuodesta Vuoden 2011 lopulla alkanut negatiivinen kehitys jatkui koko vuoden 2012, kun henkilöstömäärä väheni 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2013 henkilöstömäärä pysytteli edellisen vuoden tasolla (+0,1 %). Vuonna 2014 henkilöstömäärä väheni kaikkina neljänneksinä ja vuositasolla tarkasteltuna yhteensä 2,9 prosenttia. Laskusuuntainen kehitys jatkui myös vuonna Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto laski 2,8 prosenttia, toisella 5,6 prosenttia ja kolmannella 3,0 prosenttia.

85 Teollisuuden (TOL C) liikevaihto kasvoi vuosina 2006 ja Sen sijaan vuosina kehitys oli negatiivista. Erityisen voimakkaasti liikevaihto väheni vuonna 2009, kun laskua edellisvuoteen verrattuna syntyi 23,4 prosenttia. Kehityksen suunta muuttui positiiviseksi vuonna 2010 ja liikevaihdon kasvusuuntaus jatkui myös vuonna 2011, jolloin liikevaihto lisääntyi vuositasolla 13,6 prosenttia. Erityisen voimakkaasti liikevaihto kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 32,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Kasvu kuitenkin hiipui loppuvuotta kohti ja seuraavana vuonna päädyttiin jo 4,6 prosentin laskuun. Vuonna 2013 liikevaihdon supistuminen kiihtyi 7,6 prosenttiin. Vuonna 2014 liikevaihdon supistuminen hidastui 1,1 prosenttiin. Supistuminen jatkui myös vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, kun tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 1,1 prosenttia. Toisella neljänneksellä liikevaihdon kehitys kääntyi kasvuun, jolloin kasvua kirjattiin huhti-kesäkuulle 3,2 prosenttia. Heinäkuussa liikevaihto kasvoi vielä hienoiset 0,3 prosenttia, mutta elokuussa liikevaihto laski 2,3 prosenttia. Teollisuuden henkilöstömäärän kehitys on ollut alavireistä lukuun ottamatta vuosia 2011, 2013 ja Tarkastelujaksolla henkilöstömäärä väheni eniten vuonna 2008, jolloin teollisuuden henkilötyövuodet supistuivat 11,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2011 kasvu ylsi 4,1 prosentin lukemiin. Vuonna 2012 teollisuuden henkilöstömäärä väheni jälleen 1,6 prosenttia edellisvuodesta, mutta palasi 0,9 prosentin kasvuun seuraavana vuonna. Myönteinen kehitys jatkui vuonna 2014 ja vuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvoi 1,9 prosenttia. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä kasvoi vielä 0,6 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä kehitys kääntyi 4,7 prosentin laskuun. Kolmannella neljänneksellä laskua tuli 2,2 prosenttia.

86 Rakentamisen (TOL F) liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina vuotta 2011 lukuun ottamatta. Vuositasolla kasvu oli voimakkainta vuosina 2007, 2009 ja 2013, jolloin liikevaihto kasvoi vähintään 7,0 prosenttia vuositasolla mitattuna. Vuonna 2011 kehitys notkahti negatiiviseksi, ja vähennystä edellisvuoteen verrattuna syntyi 7,6 prosenttia. Puolestaan vuonna 2014 rakentamisen liikevaihto romahti 17,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 tammikuussa liikevaihto romahti 34,0 prosenttia, mutta kääntyi helmikuussa 18,8 prosentin kasvuun. Näin ensimmäisen neljänneksen kasvuprosentiksi muodostui 2,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikkina kuukausina helmi-elokuussa. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 18,5 prosenttia. Heinäkuussa kehitys jatkui vahvana (+28,3 %) ja elokuussa kasvoi vielä 17,2 prosenttia. Rakentamisen henkilöstömäärän trendi oli vuosina vaihtelevaa ja suurimmaksi osaksi laskusuuntaista, eikä myöskään ollut linjassa liikevaihdon kehityksen kanssa. Kasvu oli voimakkainta vuonna 2007, jolloin henkilötyövuosia kertyi 3,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Laskusuuntaan henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin jo vuonna 2008 yhteensä 7,8 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli voimakkainta laskua koko tarkastelujaksona. Vuonna 2009 kehitys oli negatiivista ja henkilöstömäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi 2,0 prosentin kasvuun vuonna 2010, mutta seuraavina vuosina kirjattiin vain laskua. Vuonna 2011 laski 3,4 prosenttia ja seuraavana vuonna supistuminen hidastui 1,3 prosenttiin edellisen vuoden verrattuna. Vuonna 2013 lasku kiihtyi jälleen 2,6 prosenttiin ja vuonna 2014 vielä 5,7 prosenttiin. Henkilöstömäärän kehitys oli laskusuuntaista myös vuoden 2015 ensimmäisellä (-6,7 %) ja toisella neljänneksellä (-2,3 %), mutta kääntyi 11,2 prosentin kasvuun kolmannella neljänneksellä. Erityisen vahvasti henkilöstömäärä kasvoi elokuussa (+20,4 %).

87 Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL G) liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina kasvun vaihdellessa vuositasolla reilusta prosentista vajaan seitsemään prosenttiin. Vuonna 2009 kaupan liikevaihto supistui merkittävästi ollen 4,6 prosenttia alhaisempi kuin edellisvuonna. Seuraavana vuonna päästin takaisin kasvu-uralle kun liikevaihto kasvoi 9,6 prosenttia edellisestä. Vuonna 2011 kasvu hidastui hivenen ollessa 7,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kehitys kääntyi jälleen laskuun vuonna 2013, jolloin liikevaihto supistui 1,0 prosenttia. Vuonna 2014 kehitys kääntyi 2,0 prosentin nousuun kun liikevaihto kasvoi kaikkina neljänneksinä. Myönteinen kehitys jatkui vuoden 2015 ensimmäiselle neljänneksellä (+1,9 %), mutta kääntyi 3,4 prosentin laskuun toisella neljänneksellä. Heinäkuussa puolestaan liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia ja elokuussa 2,0 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskaupan henkilöstömäärä oli vastoin liikevaihdon kehitystä negatiivista vuosina ja vaikka liikevaihdon nousu hidastui vuonna 2008, samana vuonna henkilöstömäärä kasvoi 4,7 prosenttia. Henkilöstömäärä oli laskusuuntainen vuosina 2009 (-3,3 %) ja 2010 (-3,2 %) mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2011 (+6,6 %). Seuraavana vuonna henkilöstömäärä väheni jokaisella neljänneksellä ja päätyi vuositasolla 3,6 prosenttia alhaisemmaksi kuin vuonna Vuonna 2013 henkilöstömäärä pysytteli lähes edellisen vuoden tasolla (-0,2 %) mutta laski jälleen seuraavana vuonna (- 3,5 %), jolloin laskua tuli kaikkina neljänneksinä. Vuonna 2015 henkilöstömäärä kasvoi tammimaaliskuussa 1,2 prosenttia, väheni 0,2 prosenttia toisella neljänneksellä ja 2,7 prosenttia kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavin neljänneksin verrattuna.

88 Muiden palveluiden (TOL HIJLMNRS) liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosina Koko tarkastelujaksona voimakkainta kasvua oli vuonna 2007 (14,5 %). Vuonna 2008 kasvu hidastui 12,9 prosenttiin ja kääntyi seuraavana vuonna 2,2 prosentin laskuun. Vuonna 2010 liikevaihto supistui vielä 1,7 prosenttia, mutta jo seuraavana vuonna päästin 5,1 prosentin kasvuun. Vuonna 2012 kasvu kiihtyi 12,6 prosenttiin. Seuraavana vuonna kasvua kertyi enää 0,6 prosenttia ja vuonna 2014 kehitys kääntyi 2,1 prosentin laskuun. Vuonna 2015 kehitys jatkui laskusuuntaisena kun liikevaihto kasvoi ainoastaan maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 5,0 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 7,2 prosenttia. Vastaavan kehitys jatkui myös heinäkuussa (-3,6 %) ja elokuussa (-7,6 %). Muiden palveluiden henkilöstömäärä kehittyi liikevaihdon tapaan vaihtelevasti vuosina Reippaimman kasvun vuosi oli 2007, jolloin tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 4,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Laskusuuntaus alkoi vuonna 2008 (-0,6 %), jatkui samansuuruisena seuraavana vuonna ja se jyrkkeni vuoden 2010 puolelle tultaessa. Koko vuonna henkilöstömäärä väheni 2,5 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vuositasolla henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 (0,9 %) ja vielä hienoiset 0,3 prosenttia vuonna Vuonna 2013 kehitys kääntyi 2,9 prosentin laskuun. Vuonna 2014 henkilöstömäärä kasvoi 1,0 prosenttia, mutta kehitys kääntyi laskuun jo vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä (-4,4 %). Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 5,9 prosenttia ja kolmannella 4,7 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneskin verrattuna.

89

90

91

92

93

94 11. Rakennemuutoksen vaikutuksia Keuruun seutukunnalle

95 BKT:n osuus koko maan BKT:sta vuonna 2000 (Lähde: Kunnat.net) Tampereen seutukunta Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Vaasan seutukunta Seinäjoen seutukunta Rauman seutukunta Jakobstadsregionen Etelä-Pirkanmaan seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Suupohjan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Keuruun seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Joutsan seutukunta 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,6 0,6 0,7 0,9 1,4 1,7 1,7 2,2 2,4 6,

96 Väkiluku : Keuruu Multia 1707 (Petäjävesi 4011) Työmarkkinat Väkiluku Työvoima Työttömät nyt 8 vähemmän 2011 Yrityskanta 2014 Työttömyys % ,4 % ja ,1 % Työttömät: naiset / miehet Aloittaneita yht. 65 Lopettaneita yht. 51 Aloittaneita yht. 49 kpl Lopettaneita yht. 44 Vähentynyt työnhakijaa Lisääntynyt työnhakijaa Yrityskanta 773 Yrityskanta

97 Lisätietoja antaa: suunnittelija Ritva Pohjoisvirta puh tai sähköpostilla: Kiitos!