2007 EKP:N TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 2007 EKP:N TILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYS TASE Sivu 3 TULOSLASKELMA Sivu 5 KIRJANPITOPERIAATTEET Sivu 6 TASEEN LIITETIEDOT Sivu 13 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Sivu 32 2

3 Tase Vasta avaa Liitetietojen kohta n:o Kulta ja kultasaamiset Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2 Saamiset IMF:ltä Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 3 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 5 Saamiset euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) Muut saamiset 6 Aineellinen käyttöomaisuus Muu rahoitusomaisuus Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Muut Vastaavaa yhteensä

4 Vastattavaa Liitetietojen kohta n:o Liikkeessä olevat setelit Euromääräiset velat muille euroalueella oleville Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Talletukset ja muut velat Eurojärjestelmän sisäiset velat 11 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat erät Muut velat 12 Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot Siirtovelat ja saadut ennakot Muut Varaukset Arvonmuutostilit Pääoma ja rahastot 15 Pääoma Tilikauden voitto 0 0 Vastattavaa yhteensä

5 Tuloslaskelma vuodelta 2007 Liitetietojen kohta n:o Korkotuotot valuuttavarannosta Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä Muut korkotuotot Korkotuotot Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvä kansallisten keskuspankkien saamisten korko ( ) ( ) Muut korkokulut ( ) ( ) Korkokulut ( ) ( ) Korkokate Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot Rahoitusomaisuuden ja arvopaperipositioiden arvonalennukset 25 ( ) ( ) Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi- ja hintariskin varalta ( ) ( ) Rahoituskate ( ) ( ) Nettokulut toimitusmaksuista ja palkkioista 26 ( ) ( ) Tuotot kantaosakkeista ja voittoosuuksista Muut tuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut 29 ( ) ( ) Hallinnolliset kulut 30 ( ) ( ) Poistot aineellisista hyödykkeistä ( ) ( ) Seteleiden tuotanto 31 ( ) ( ) Tilikauden voitto 0 0 Frankfurt am Mainissa EUROOPAN KESKUSPANKKI Jean-Claude Trichet Pääjohtaja 5

6 Kirjanpitoperiaatteet 1 Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot EKP:n taloudellisesta tilasta ja sen toiminnan tuloksista. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia kirjanpitoperiaatteita 2, joiden EKP:n neuvosto on katsonut olevan keskuspankin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Kirjanpitoperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia periaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen ja läpinäkyvyys, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus. Saamisten ja velkojen kirjaaminen Saamiset ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet EKP:lle ja jos saamisen hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti. Kirjaamisperuste Liiketapahtumat kirjataan taseeseen niiden hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan. Rahoitusomaisuuteen ja velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä. Valuuttakauppojen, valuuttamääräisten rahoitusinstrumenttien sekä näihin liittyvien siirtyvien erien kirjaamisperuste eurojärjestelmän keskuspankkien tilinpidossa muuttui Uuteen käytäntöön oli mahdollista siirtyä jo aiemmin, ja EKP teki seuraavat muutokset: Tapahtumat (arvopapereita lukuun ottamatta) kirjataan nyt taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä eivätkä avistapäivänä kuten tähän asti, ja nettomyynneistä realisoitunut 1 2 EKP:n tilinpäätöksen perusteet on määritelty yksityiskohtaisesti päätöksessä EKP/2002/11, EUVL L 58, , s. 38, sellaisena kuin se on muutettuna. Päätös on kumottu ja korvattu voimaan tulleella päätöksellä EKP/2006/17, EUVL L 348, , s. 38, sellaisena kuin se on muutettuna. Kirjanpitoperiaatteet noudattavat EKPJ:n perussäännön artiklaa 26.4, jossa edellytetään, että eurojärjestelmän liiketapahtumien kirjaamisessa ja raportoimisessa sovelletaan yhdenmukaistettuja sääntöjä. 6

7 tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja -velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat myös päivittäin valuuttapositioon eivätkä vain todellisen korkosuorituksen yhteydessä, kuten aikaisemmin. Kulta ja valuuttamääräiset erät Valuuttamääräiset saamiset ja velat on tilinpäätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tuotot ja kulut on muunnettu euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien arvostus on tehty valuuttakohtaisesti. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta. Kulta on arvostettu vuoden lopun markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot on käsitelty yhtenä eränä. Kulta on arvostettu kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka on johdettu vuoden 2007 arvostuksessa euron dollarikurssista Arvopaperit Kaikki jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit ja vastaavat saamiset on arvostettu arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivän markkinoiden keskihintaan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrään perustuen. Vuoden 2007 arvostuksessa on käytetty markkinoiden keskihintaa. Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit on arvostettu hankintahintaan ja epälikvidit kantaosakkeet hankintahintaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella. Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella. Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä johtuneet realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tällaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä. Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Kun erästä kirjataan tilinpäätökseen 7

8 realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin valuuttakurssi ja/tai markkinahinta. Arvopaperien hankinnan yhteydessä syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkokatteeseen ja jaksotetaan arvopaperien jäljellä olevalle juoksuajalle. Käänteisoperaatiot Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joilla EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai luotto-operaatioita vakuutta vastaan. Reposopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Reposopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina, ja lisäksi niistä aiheutuu tuloslaskelmaan korkokuluja. Reposopimuksilla myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa. Käänteisellä reposopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Käänteiset reposopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n hallussa oleviin arvopapereihin. Tuloslaskelmaan niistä syntyy korkotuottoja. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana operaation juoksuajaksi. Vuonna 2007 EKP ei saanut vakuuksia käteisenä rahana tällaisen operaation juoksuajaksi. Taseen ulkopuoliset erät Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa. Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tulokseen. Arvopaperien termiinikauppojen ja koronvaihtosopimusten arvostus perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja -korkoja sekä diskonttotekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään. 8

9 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Saamiset ja velat tulee päivittää, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin EKP:n neuvosto hyväksyy tilinpäätöksen, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä. EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset EKPJ:n sisäiset tapahtumat ovat kahden EU-maan keskuspankkien välillä tapahtuvia rajan ylittäviä transaktioita. Näitä tapahtumia käsitellään ensisijaisesti TARGET/TARGET2- järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer), ja niistä syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja TARGET/TARGET2- järjestelmään osallistuvien EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä tileillä. Nämä kahdenväliset saamiset ja velat nettoutetaan päivittäin niin, että EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. Tämän jälkeen kullekin kansalliselle keskuspankille jää vain yksi nettopositio EKP:hen nähden. Tämä EKP:n kirjanpidossa oleva positio on kunkin kansallisen keskuspankin nettosaaminen tai -velka muuhun EKPJ:hin nähden. Euroalueen kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvia saamisia ja velkoja (lukuun ottamatta EKP:n pääomaa sekä valuuttavarantojen siirtoa EKP:lle) nimitetään eurojärjestelmän sisäisiksi saamisiksi ja veloiksi. Ne esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana. Euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä syntyvä nettosaaminen esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä Saamiset euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvat, TARGET/TARGET2-järjestelmään osallistumiseen 3 liittyvät saamiset ja velat esitetään erässä Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle. 3 Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisista keskuspankeista osallistuivat TARGET/TARGET2- järjestelmään Tanskan, Kyproksen, Latvian, Liettuan ja Maltan keskuspankit sekä Englannin pankki. 9

10 Käyttöomaisuuden käsittely Käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet) arvostetaan hankintahintaan vähennettynä poistoilla. Maa-alueet arvostetaan hankintahintaan. Poistot on laskettu tasapoistomenetelmällä. Tasapoistojen kirjaus alkaa hankintaa seuraavan vuosineljänneksen alusta ja jatkuu arvioidun käyttöajan loppuun. Arvioidut käyttöajat ovat seuraavat: ATK-laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot Koneet, kalusteet ja rakennelmat Käyttöomaisuus, jonka arvo on alle euroa 4 vuotta 10 vuotta Poistetaan hankintavuonna Rakennuskustannusten ja EKP:n nykyisiin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on lyhennetty, jotta tämä käyttöomaisuus voidaan poistaa kokonaisuudessaan, ennen kuin EKP muuttaa uusiin toimitiloihinsa. EKP:n eläkejärjestelmä ja muut työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavat etuudet EKP:llä on työntekijöilleen oma etuuspohjainen järjestelmä, joka rahoitetaan pitkän koron etuusrahastossa olevista varoista. Tase Etuuspohjaisesta järjestelystä kirjataan taseen vastattavaa-puolelle eläkevelvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä eläkerahastossa velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla, kun realisoitumattomat vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot on otettu huomioon. Riippumattomat aktuaarit laskevat etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla odotettavissa olevat tulevat kassavirrat, kun diskonttokorkona on käytetty maturiteetiltaan eläkevastuuta mahdollisimman hyvin vastaavien, luottokelpoisten yritysten euromääräisten joukkovelkakirjalainojen korkoja. Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperäisistä tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista olettamuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa olettamuksissa. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät: a) tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista 10

11 b) etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen diskonttokoron mukainen korko c) eläkerahaston varojen odotettu tuotto d) mahdolliset tuloslaskelmaan kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot (10 prosentin sääntöä noudattaen). 10 prosentin sääntö Nettomääräiset kumulatiiviset realisoitumattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan jaksotettuna eläkejärjestelmään kuuluvien työntekijöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin, kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % järjestelmän eläkevelvoitteen nykyarvosta tai 10 % eläkerahaston varojen käyvästä arvosta. Johtokunnan jäsenten eläkkeet ja muut eläkkeelle jäämisen jälkeen maksettavat etuudet Johtokunnan jäsenten eläkejärjestelyt ja työntekijöiden työkyvyttömyyseläkejärjestelyt ovat rahastoimattomia. Arvioidut menot näistä etuuksista jaksotetaan johtokunnan jäsenten koko toimikaudelle / työntekijöiden koko työssäoloajalle. Kirjanpitomenettely on samankaltainen kuin etuuspohjaisissa eläkejärjestelmissä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan edellä esitetyllä tavalla. Riippumattomat aktuaarit arvioivat eläkevelvoitteen vuosittain asianmukaisen tilinpäätökseen kirjattavan vastuun määrittämiseksi. Liikkeessä olevat setelit EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä. 4 Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan eurojärjestelmän keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti 5. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään Liikkeessä olevat setelit. EKP:n osuutta liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä vastaavat sen saamiset kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset 6 esitetään Eurojärjestelmän sisäiset saamiset -erän alaerässä Saamiset Päätös EKP/2001/15, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta, EYVL L 337, , s. 52, sellaisena kuin se on muutettuna. Seteleiden jakoperusteella tarkoitetaan prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus liikkeeseenlaskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä. Päätös EKP/2001/16, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen, EYVL L 337, , s. 55, sellaisena kuin se on muutettuna. 11

12 euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset ). Näille saamisille kertyvä korko esitetään erässä Korkokate. Tulo kirjataan kansallisille keskuspankeille sinä tilivuonna, jona se on kertynyt, mutta se maksetaan seuraavan vuoden toisena työpäivänä. 7 Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saama tulo ja ellei EKP:n neuvosto päätä siirtää varoja varaukseen valuuttakurssiriskin, korkoriskin ja kullan hintariskin varalta tai käyttää osan tulosta euroseteleiden painamiseen ja käsittelyyn liittyvien kulujen kattamiseen. Muut seikat Ottaen huomioon EKP:n aseman keskuspankkina johtokunta uskoo, ettei kassavirtalaskelman julkaiseminen antaisi tilinpäätöksen lukijoille mitään oleellista lisätietoa. EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto on hyväksynyt KPMG Deutsche Treuhand-Gesellschaft Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2007 loppuun saakka. 7 Päätös EKP/2005/11, tehty 17 päivänä marraskuuta 2005, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, EUVL L 311, , s. 41. Päätöksellä kumottiin päätös EKP/2002/9. 12

13 Taseen liitetiedot 1 Kulta ja kultasaamiset Tilinpäätöspäivänä EKP:llä oli hallussaan unssia kultaa ( unssia vuoden 2006 lopussa). Muutos johtui a) kullan myynneistä, jotka olivat sopusoinnussa voimaan tulleen ja myös EKP:n allekirjoittaman keskuspankkien kultasopimuksen kanssa ja b) Slovenian keskuspankin EKPJ:n perussäännön artiklan 30.1 mukaisesti suorittamasta kultaunssin siirrosta EKP:lle 8 Slovenian ottaessa euron käyttöön. Kaupoista johtuva kultavarannon euromääräisen arvon pieneneminen tuli reilusti katetuksi, kun kullan hinta nousi merkittävästi vuoden 2007 aikana (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta Saamiset IMF:ltä Tässä tase-erässä ovat EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen kaksisuuntaiseen erityisten nosto-oikeuksien osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityinen nosto-oikeus (SDR) määritellään valuuttakorin perusteella. Sen arvo on neljän tärkeimmän valuutan (euro, Japanin jeni, Englannin punta ja Yhdysvaltain dollari) vaihtokurssien painotettu summa. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset sekä Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot ja Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin määräiset arvopaperisijoitukset. Ne voidaan eritellä seuraavasti: 8 Siirto oli arvoltaan 28,7 miljoonaa euroa, ja se suoritettiin

14 Saamiset euroalueen ulkopuolelta Muutos Sekkitilit ( ) Rahamarkkinatalletukset ( ) Käänteiset reposopimukset Arvopaperisijoitukset Yhteensä ( ) Saamiset euroalueelta Muutos Sekkitilit Rahamarkkinatalletukset Käänteiset reposopimukset ( ) Yhteensä Huolimatta sekä Yhdysvaltain dollarin että Japanin jenin heikkenemisestä suhteessa euroon vuonna 2007 molempien erien nettoarvo euroina kasvoi, pääasiassa koska a) kullan myynneistä saadut tulot sijoitettiin Japanin jenin määräiseen salkkuun sekä vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain dollarin määräiseen salkkuun (ks. liitetietojen kohta 1, Kulta ja kultasaamiset ) ja koska b) lähinnä Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta saatiin tuloja. Lisäksi Slovenian keskuspankki siirsi EKPJ:n perussäännön artiklan 30.1 mukaisesti EKP:lle Yhdysvaltain dollareita 162,9 miljoonan euron arvosta Slovenian ottaessa euron käyttöön. Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin määräiset EKP:n nettovaluuttavarannot voidaan eritellä seuraavasti: (miljoonaa dollaria/jeniä) Yhdysvaltain dollarin määräiset Japanin jenin määräiset Kunkin ulkomaanvaluutan määräisten saamisten ja velkojen erotus, joka arvostetaan. Saamiset ja velat kirjataan eriin Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta, Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta, Siirtosaamiset ja maksetut ennakot, Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle, Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot (vastattavaa-puoli) ja Siirtovelat ja saadut ennakot, ja niissä otetaan huomioon myös taseen ulkopuolisiin eriin kuuluvat valuuttasopimusten avista- ja termiinipäät. Valuuttamääräisten rahoitusinstrumenttien arvostusmuutoksia ei oteta mukaan. 14

15 3 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Nämä saamiset koostuivat tilikauden lopussa yhteensä 20,0 miljoonan euron arvoisista rahamarkkinatalletuksista ja sekkitilitalletuksista euroalueen ulkopuolella. 4 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Nämä saamiset koostuivat yhteensä 100,0 miljoonan euron rahamarkkinatalletuksista ja sekkitilitalletuksista euroalueella. 5 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset Saamiset euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä Erään sisältyvät ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) Erään sisältyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET/TARGET2-maksuihin liittyvät saamiset EKP:ltä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset ). Erän kasvu johtuu pääasiassa kansallisten keskuspankkien kanssa tehtyjen Yhdysvaltain dollarin määräiseen Term Auction Facility -ohjelmaan liittyvien swapsopimusten euromääräisten maksujen suorittamisesta (ks. liitetietojen kohta 9, Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle ) TARGET/TARGET2-maksuihin liittyvät saamiset euroalueen kansallisilta keskuspankeilta TARGET/TARGET2-maksuihin liittyvät velat euroalueen kansallisille keskuspankeille ( ) ( ) Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)

16 6 Muut saamiset Aineellinen käyttöomaisuus Käyttöomaisuuteen sisältyivät seuraavat pääerät: Muutos Kustannuserä Maa-alueet ja rakennukset ( ) ATK-laitteet ja ohjelmistot Koneet, kalusteet, rakennelmat ja moottoriajoneuvot Rakenteilla oleva omaisuus Muu käyttöomaisuus (36 853) Kustannukset yhteensä Kertyneet poistot Maa-alueet ja rakennukset ( ) ( ) ( ) ATK-laitteet ja ohjelmistot ( ) ( ) ( ) Koneet, kalusteet, rakennelmat ja moottoriajoneuvot ( ) ( ) ( ) Muu käyttöomaisuus ( ) ( ) (14 486) Kertyneet poistot yhteensä ( ) ( ) ( ) Kirjanpitoarvo (netto) Käyttöomaisuuden pieneneminen erässä Maa-alueet ja rakennukset liittyy pääasiassa vuonna 2001 hankitun, EKP:n pääjohtajien käyttöön tarkoitetun virka-asunnon myymiseen tammikuussa Uusi virka-asunto ostettiin joulukuussa Lisäys erässä Rakenteilla oleva omaisuus liittyy pääasiassa EKP:n uusien toimitilojen rakentamiseen. Tästä erästä tehdään siirtoja muihin käyttöomaisuuseriin, kun omaisuus on otettu käyttöön. Muu rahoitusomaisuus Muuhun rahoitusomaisuuteen kuuluvat seuraavat pääerät: Muutos Euromääräiset arvopaperit Euromääräiset käänteiset ( ) reposopimukset Muu rahoitusomaisuus Yhteensä

17 a) EKP:n omien varojen sijoitukset koostuvat euromääräisistä arvopapereista ja euromääräisistä käänteisistä reposopimuksista (ks. liitetietojen kohta 12, Muut velat ). Arvopaperien lisäys johtuu pääasiassa siitä, että EKP:n vuonna 2006 valuuttakurssi- ja korkoriskiä sekä kullan hintariskiä varten tekemän varauksen vastaerä sijoitettiin osana omia varoja. b) EKP:llä on Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osaketta. Osakkeet on kirjattu taseeseen niiden hankintahintaan, joka on 41,8 miljoonaa euroa. Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot Tähän erään kuuluvat pääasiassa avoinna olleiden valuuttaswap- ja -termiinisopimusten arvostuserot (ks. liitetietojen kohta 21, Valuttaswap- ja -termiinisopimukset ). Arvostuserot aiheutuvat pääasiassa sopimusten muuntamisesta euromääräisiksi tasepäivän kurssiin. Tällöin sopimusten euroarvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan keskikurssiin (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). Tähän erään kuuluvat myös arvopaperien termiinikauppojen arvostusvoitot. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Vuonna 2007 tähän erään sisältyi 545,8 miljoonaa euroa korkotuottoja EKP:n saamisista, jotka aiheutuivat euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä vuoden viimeisen neljänneksen aikana (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ), ja 481,6 miljoonaa euroa korkotuottoja TARGET/TARGET2-maksuihin liittyvistä saamisista euroalueen kansallisilta keskuspankeilta vuoden 2007 viimeiseltä kuukaudelta. Tähän erään sisältyvät myös arvopapereiden ja muun rahoitusomaisuuden korkosaamiset ja jaksotuserät. Muut Tämä erä koostuu pääasiassa avoinna olleisiin valuuttaswap- ja -termiinisopimuksiin liittyvistä saamisista ja veloista (ks. liitetietojen kohta 21, Valuttaswapja -termiinisopimukset ). Nämä saamiset ja velat aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tasepäivän keskikurssiin, jolloin niiden euroarvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alunperin kirjattu (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Taseen ulkopuoliset erät ). Erään sisältyy myös saaminen Saksan liittovaltion valtiovarainministeriöltä. Saaminen perustuu hyvitettäviin arvonlisäveroihin ja muihin välillisiin veroihin. Nämä maksetut verot on palautettava Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 17

18 artiklan 3 ehtojen mukaisesti; EKP:hen pöytäkirjaa sovelletaan EKPJ:n perussäännön artiklan 40 nojalla. 7 Liikkeessä olevat setelit Tämä erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevista euroseteleistä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). 8 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville Tähän erään sisältyy Euro Banking Associationin (EBA) jäsenpankkien talletuksia, joita käytetään TARGET/TARGET2-järjestelmän kautta maksettujen EBAn maksujen vakuutena EKP:lle. 9 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Tämä erä koostuu pääasiassa 13,9 miljardin euron velasta Yhdysvaltain keskuspankille. Velka liittyy Term Auction Facility -ohjelmaan, jossa EKP sai Yhdysvaltain keskuspankilta 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria tilapäisellä valuutanvaihtojärjestelyllä (swapjärjestelyllä) voidakseen tarjota lyhytaikaista Yhdysvaltain dollarin määräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP teki samanaikaisesti swap-sopimuksia euroalueen maiden keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittivat saamillaan varoilla likviditeettiä lisääviä operaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Näistä swap-sopimuksista syntyneet korottomat eurojärjestelmän sisäiset saamiset EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken esitetään erässä Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto). Tähän tase-erään sisältyvät lisäksi TARGET/TARGET2-maksuihin liittyvät euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien saamiset EKP:ltä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset ). 10 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Erä koostuu reposopimuksista, jotka tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa euroalueen ulkopuolella. 11 Eurojärjestelmän sisäiset velat Erään sisältyvät eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen keskuspankeille. EKP maksaa varoille viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. liitetietojen kohta 23, Korkokate ). 18

19 Nämä velat kasvoivat eurolla Bulgarian ja Romanian liittyessä EU:hun ja Slovenian siirtäessä valuuttavarantoja ottaessaan euron käyttöön, mikä muutti EKP:n pääoman jakoperusteen painoarvoja ja kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvia saamisia (ks. liitetietojen kohta 15, Pääoma ja rahastot ), asti alkaen 10 Belgian keskuspankki Saksan keskuspankki Irlannin keskuspankki Kreikan keskuspankki Espanjan keskuspankki Ranskan keskuspankki Italian keskuspankki Luxemburgin keskuspankki Alankomaiden keskuspankki Itävallan keskuspankki Portugalin keskuspankki Slovenian keskuspankki Suomen Pankki Yhteensä Slovenian keskuspankin saamiseksi määritettiin euroa, jotta saamisen suhde kaikkien muiden euroalueen maiden keskuspankkien yhteenlaskettuihin saamisiin olisi sama kuin Slovenian keskuspankin painoarvon ja näiden keskuspankkien yhteenlasketun painoarvon suhde EKP:n pääoman jakoperusteessa. Tämän saamisen ja siirrettyjen omaisuuserien arvon erotus (ks. liitetietojen kohta 1, Kulta ja kultasaamiset, sekä liitetietojen kohta 2, Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta ) katsottiin osaksi osuutta, jonka Slovenian keskuspankki EKPJ:n perussäännön artiklan 49.2 mukaisesti maksaa EKP:n vararahastoon ja varauksiin ( ) (ks. liitetietojen kohta 13, Varaukset sekä liitetietojen kohta 14, Arvonmuutostilit ). 10 Yksittäiset summat on pyöristetty lähimpään euroon. Pyöristysten vuoksi loppusumma ei välttämättä täsmää. 19

20 12 Muut velat Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot Tämä erä koostuu pääasiassa avoinna olleiden valuuttaswap- ja -termiinisopimusten arvostuseroista (ks. liitetietojen kohta 21, Valuttaswap- ja -termiinisopimukset ). Arvostuserot syntyvät, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tasepäivän valuuttakurssiin. Tämä euroarvo voi poiketa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan keskikurssiin (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ja liitetietojen kohta 6, Muut saamiset ). Tähän erään kuuluvat myös arvopaperien termiinikauppojen ja koronvaihtosopimusten arvostustappiot. Siirtovelat ja saadut ennakot Erä koostuu pääasiassa kansallisille keskuspankeille valuuttavarantojen siirrosta syntyneiden saamisten koroista (ks. liitetietojen kohta 11, Eurojärjestelmän sisäiset velat ), joiden yhteissumma on 1,4 miljardia euroa. Tässä erässä on myös siirtyviä eriä, jotka perustuvat TARGET/TARGET2-maksuihin liittyviin velkoihin kansallisille keskuspankeille, rahoitusinstrumentteihin liittyviä siirtyviä eriä (ml. joukkovelkakirjojen preemioiden jaksotus) sekä muita siirtyviä eriä. Muut Erä koostuu pääasiassa EKP:n omien varojen hoitoon liittyvistä avoimista reposopimuksista, joiden arvo on 517 miljoonaa euroa (ks. liitetietojen kohta 6, Muut saamiset ), sekä EKP:n eläkevastuuseen liittyvät vastattavat (ks. alla). 20

21 EKP:n eläkejärjestelmä ja muut työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavat etuudet Taseeseen kirjataan seuraavat EKP:n eläkevastuuseen liittyvät määrät (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKP:n eläkejärjestelmä ja muut työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavat etuudet ): 2007 milj. euroa 2006 milj. euroa Velvoitteen nykyarvo 285,8 258,5 Eläkerahaston varojen (229,8) (195,3) käypä arvo Realisoitumattomat vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) 35,4 17,3 Taseeseen kirjattu 91,4 80,5 eläkevelvoite Eläkevastuun nykyarvossa on mukana johtokunnan jäsenten eläkkeisiin ja henkilöstön työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviä rahastoimattomia velvoitteita 36,8 miljoonaa euroa (32,6 miljoonaa euroa vuonna 2006). Vuosina 2007 ja 2006 kirjattiin kohdissa Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot, Eläkevelvoitteen korko ja Eläkerahaston varojen odotettu tuotto tuloslaskelmaan seuraavat määrät: 21

22 2007 milj. euroa 2006 milj. euroa Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 26,5 27,3 Eläkevelvoitteen korko 8,6 6,8 Eläkerahaston odotettu tuotto varojen (7,9) (6,7) Vuoden tuloslaskelmaan kirjatut nettomääräiset vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot Yhteensä (siirto erään Henkilöstökulut ) ,2 27,4 Vuonna 2007 tuloslaskelmaan ei kirjattu vakuutusmatemaattisia voittoja/tappioita 10 prosentin säännön vuoksi (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKP:n eläkejärjestelmä ja muut työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavat etuudet ). Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti: 2007 milj. euroa 2006 milj. euroa Eläkevelvoite vuoden alussa Työsuoritukseen perustuvat menot 258,5 223,5 26,5 27,3 Korkokulut 8,6 6,8 Eläkejärjestelmän osapuolten suorittamat maksut Muut eläkejärjestelmän osapuolten suorittamiin 14,2 10,4 2,5 3,7 22

23 maksuihin liittyvät muutokset vastattavaapuolella Maksetut etuudet (2,5) (2,6) Vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot Eläkevelvoite vuoden lopussa (22,0) (10,6) 285,8 258,5 Eläkerahaston varojen käypä arvo muuttui seuraavasti: 2007 milj. euroa 2006 milj. euroa Eläkerahaston varojen käypä arvo vuoden alussa 195,3 161,2 Odotettu tuotto 7,9 6,7 Vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) Työnantajan eläkemaksut Eläkejärjestelmän osapuolten suorittamat maksut (4,0) 0,2 16,2 15,4 14,1 10,3 Maksetut etuudet (2,2) (2,2) Muut eläkejärjestelmän osapuolten suorittamiin maksuihin liittyvät muutokset vastaavaapuolella Eläkerahaston varojen käypä arvo vuoden lopussa 2,5 3,7 229,8 195,3 23

24 Tässä liitteessä mainittuja arvostuksia valmistellessaan aktuaarit ovat käyttäneet johtokunnan hyväksymiä oletuksia kirjanpito- ja julkistamistarkoituksiin. Alla esitetään tärkeimmät työntekijöiden eläkejärjestelmään liittyvien vastattavien laskemisessa käytetyt olettamukset. Aktuaarit käyttävät eläkerahaston varojen odotettua tuottoa tuloslaskelmaan vuosittain merkittävien kulujen laskemisessa % 2006 % Diskonttokorko 5,30 4,60 Eläkerahaston varojen odotettu tuotto 6,50 6,00 Tulevat palkankorotukset 2,00 2,00 Tulevat eläkekorotukset 2,00 2,00 13 Varaukset Ottaen huomioon EKP:hen kohdistuvan huomattavan valuuttakurssi- ja korkoriskin ja kullan hintariskin sekä EKP:n arvonmuutostilien koon EKP:n neuvosto katsoi aiheelliseksi luoda erityisvarauksen näitä riskejä varten Tällä varauksella katetaan tulevia realisoituneita ja realisoitumattomia tappioita, etenkin sellaisia arvostustappioita, joita ei voida kattaa arvonmuutostilien avulla. Varauksen tarvetta ja suuruutta tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä, erityisesti hallussa olevien riskipitoisten omaisuuserien määrä, toteutuneiden riskipositioiden laajuus kuluvana tilivuonna, tulevan vuoden arvioitu tulos sekä riskipitoisten omaisuuserien arviointi Value at Risk (VaR) menetelmää käyttäen johdonmukaisesti pitkällä aikavälillä. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta. Valuuttakurssi- ja korkoriskiä sekä kullan hintariskiä varten tehty varaus oli suuruudeltaan euroa. Slovenian keskuspankki maksoi EKPJ:n perussäännön artiklan 49.2 mukaisesti varaukseen euroa EKP:n neuvosto päätti arvionsa perusteella siirtää varaukseen vielä euroa , jolloin varauksen kokonaismäärä kasvoi euroon. Kuten vuonna 2006, nettovoitoksi jäi nolla. 24

25 Erään sisältyy myös varaus, joka kattaa EKP:n vuokrasopimukseen sisältyvän velvoitteen saattaa sen nykyiset toimitilat alkuperäiseen kuntoon, kun EKP muuttaa uusiin toimitiloihinsa, sekä muita varauksia. 14 Arvonmuutostilit Arvonmuutostilit sisältävät saamisista ja veloista kirjatut realisoitumattomat voitot. Slovenian keskuspankki maksoi EKPJ:n perussäännön artiklan 49.2 mukaisesti osuutenaan 26 miljoonaa euroa Muutos Kulta Valuutat ( ) Arvopaperit Yhteensä Vuoden lopun arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja: Valuuttakurssit Yhdysvaltain dollari / euro 1,4721 1,3170 Japanin jeni / euro euro / erityinen nosto-oikeus 164,93 1, ,93 1,1416 euro/kultaunssi 568, , Pääoma ja rahastot Pääoma a) EKP:n pääoman jakoperusteeseen tehdyt muutokset EKPJ:n perussäännön artiklan 29 nojalla EKP:n pääoman jakoperusteen mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet painotetaan ottamalla samassa suhteessa huomioon kunkin jäsenvaltion osuus sekä EU:n asukasluvusta että EU-maiden BKT:stä. Euroopan komissio ilmoittaa nämä osuudet EKP:lle. Painotusperusteet tarkistetaan viiden vuoden välein ja aina kun EU:hun liittyy uusia jäsenvaltioita. Kansallisten keskuspankkien osuudet tarkistettiin , jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun uusina jäsenvaltioina. Tarkistus perustui EU:n neuvoston tekemään päätökseen 2003/517/EY 11, joka koskee 11 EUVL L 181, , s

26 Euroopan keskuspankin pääoman merkintään sovellettavan jakoperusteen tarkistamista varten tarvittavia tilastotietoja. Pääoman jakoperustetta tarkistettiin seuraavasti: % alkaen % Belgian keskuspankki 2,5502 2,4708 Saksan keskuspankki 21, ,5211 Irlannin keskuspankki 0,9219 0,8885 Kreikan keskuspankki 1,8974 1,8168 Espanjan keskuspankki 7,7758 7,5498 Ranskan keskuspankki 14, ,3875 Italian keskuspankki 13, ,5297 Luxemburgin keskuspankki 0,1568 0,1575 Alankomaiden keskuspankki 3,9955 3,8937 Itävallan keskuspankki 2,0800 2,0159 Portugalin keskuspankki 1,7653 1,7137 Slovenian keskuspankki - 0,3194 Suomen Pankki 1,2887 1,2448 Välisumma - euroalueen kansalliset keskuspankit 71, ,5092 Bulgarian keskuspankki Tšekin keskuspankki - 0,8833 1,4584 1,3880 Tanskan keskuspankki 1,5663 1,5138 Viron keskuspankki 0,1784 0,1703 Kyproksen keskuspankki 0,1300 0,1249 Latvian keskuspankki 0,2978 0,2813 Liettuan keskuspankki 0,4425 0,4178 Unkarin keskuspankki 1,3884 1,3141 Maltan keskuspankki 0,0647 0,0622 Puolan keskuspankki 5,1380 4,8748 Romanian keskuspankki - 2,5188 Slovenian keskuspankki 0,

27 Slovakian keskuspankki 0,7147 0,6765 Ruotsin keskuspankki Englannin pankki 2, ,3822 2, ,9337 Välisumma - euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansalliset keskuspankit 28, ,4908 Yhteensä 100, ,0000 b) EKP:n pääoma EKPJ:n perussääntöön lisättiin liittymissopimuksessa artikla 49.3, jonka mukaan EKP:n merkitty pääoma lisääntyy automaattisesti aina, kun EU:hun liittyy uusia jäsenvaltioita ja niiden kansalliset keskuspankit liittyvät EKPJ:hin. Lisäys lasketaan kertomalla senhetkinen merkityn pääoman määrä (5 565 miljoonaa euroa ) EKPJ:hin liittyvien kansallisten keskuspankkien osuuksien ja EKPJ:hin jo kuuluvien kansallisten keskuspankkien uusien osuuksien suhteella. Niin ollen EKP:n merkitty pääoma lisääntyi miljoonaan euroon EKPJ:n perussäännön artiklan 49.1 ja EKP:n neuvoston tekemän päätöksen 12 mukaisesti Slovenian keskuspankki maksoi jäljellä olevan osuutensa EKP:n pääomasta eli euroa. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien tulee osallistua EKP:n toimintakuluihin maksamalla 7 % merkitsemästään EKP:n pääomasta. Bulgarian keskuspankki maksoi siis euroa ja Romanian keskuspankki euroa Nämä summat mukaan lukien toimintakulujen kokonaissuoritus oli euroa vuoden 2007 lopussa. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta osuuksiin EKP:n jakokelpoisesta voitosta eikä ennakkovoitonjakona jaettavaan euroseteleiden kohdistamisesta johtuvaan tuottoon. Ne eivät myöskään ole velvollisia kattamaan EKP:n mahdollisia tappioita. Edellä kuvattujen kolmen tapahtuman seurauksena EKP:n maksettu pääoma kasvoi eurosta yhteensä euroon , kuten alla olevasta taulukosta näkyy Euroopan keskuspankin päätös EKP/2006/30, tehty 30 päivänä joulukuuta 2006, Banka Slovenijen suorittamasta Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirrosta sekä sen osuuksista Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin, EUVL L 24, , s. 17. Yksittäiset summat on pyöristetty lähimpään euroon. Pyöristysten vuoksi loppusummat eivät välttämättä täsmää tämän osan taulukoissa. 27

28 Merkitty Maksettu Merkitty Maksettu pääoma pääoma pääoma pääoma asti asti alkaen alkaen Belgian keskuspankki Saksan keskuspankki Irlannin keskuspankki Kreikan keskuspankki Espanjan keskuspankki Ranskan keskuspankki Italian keskuspankki Luxemburgin keskuspankki Alankomaiden keskuspankki Itävallan keskuspankki Portugalin keskuspankki Slovenian - keskuspankki Suomen Pankki Välisumma - euroalueen kansalliset keskuspankit Bulgarian keskuspankki Tšekin keskuspankki Tanskan keskuspankki Viron keskuspankki Kyproksen keskuspankki

29 Latvian keskuspankki Liettuan keskuspankki Unkarin keskuspankki Maltan keskuspankki Puolan keskuspankki Romanian keskuspankki Slovenian keskuspankki Slovakian keskuspankki Ruotsin keskuspankki Englannin pankki Välisumma - euroalueen ulkopuolisten EUmaiden kansalliset keskuspankit Yhteensä Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Kyproksen ja Maltan liittyminen euroalueeseen Perustamissopimuksen artiklan 122 kohdan 2 mukaisesti tehdyn neuvoston päätöksen 2007/503/EY nojalla Kypros ja Malta ottivat käyttöön yhteisen rahan EKPJ:n perussäännön artiklan 49.1 ja EKP:n neuvoston antamien säädösten 14 mukaisesti Kyproksen ja Maltan keskuspankit maksoivat jäljellä olevat osuutensa EKP:n merkitystä pääomasta eli Kyproksen keskuspankki euroa ja Maltan keskuspankki euroa. Kyproksen ja Maltan keskuspankit siirsivät EKP:lle valuuttavarantoa yhteensä euron arvosta EKPJ:n perussäännön artiklan Päätös EKP/2007/22, tehty 31 päivänä joulukuuta 2007, Central Bank of Cyprusin ja Bank Ċentrali ta Maltan / Central Bank of Maltan suorittamista Euroopan keskuspankin pääoman maksamisesta ja valuuttavarantosaamisten siirtämisestä sekä osuuksien maksamisesta Euroopan keskuspankin vararahastoihin ja varauksiin, EUVL L 28, , s. 36; Euroopan keskuspankin ja Central Bank of Cyprusin välinen sopimus, tehty 31 päivänä joulukuuta 2007, saatavasta, jolla Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 30.3 artiklan nojalla hyvittää Central Bank of Cyprusia, EUVL C 29, , s. 4; Euroopan keskuspankin ja Bank Ċentrali ta' Maltan/Central Bank of Maltan välinen sopimus, tehty 31 päivänä joulukuuta 2007, saatavasta, jolla Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 30.3 artiklan nojalla hyvittää Bank Ċentrali ta' Maltaa/Central Bank of Maltaa, EUVL C 29, , s

30 mukaisesti. Siirrettävä summa määritettiin kertomalla EKP:lle jo siirrettyjen valuuttavarantosaamisten euromääräinen vasta-arvo voimassa olleen vaihtokurssin perusteella näiden kahden keskuspankin merkitsemien osuuksien lukumäärän ja muiden sellaisten kansallisten keskuspankkien, joita ei koske poikkeus, jo maksamien osuuksien lukumäärän suhteella. Siirretty valuuttavaranto koostui Yhdysvaltain dollareista ja kullasta suhteessa 85:15. Kyproksen ja Maltan keskuspankkeja hyvitettiin saamisilla, jotka vastasivat maksetun pääoman ja siirretyn valuuttavarannon määriä. Näitä saamisia kohdellaan samoin kuin muiden eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien saamisia (ks. liitetietojen kohta 11, Eurojärjestelmän sisäiset velat ). Taseen ulkopuoliset erät 17 Automaattinen arvopapereiden lainausohjelma EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus automaattisesta arvopapereiden lainausohjelmasta. Sopimuksen mukaan nimetty arvopapereiden lainaaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia EKP:n hyväksymien ja nimeämien vastapuolten kanssa. Tällaisia käänteisoperaatioita oli avoinna yhteisarvoltaan 3,0 miljardia euroa (2,2 miljardia euroa vuonna 2006) (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Käänteisoperaatiot ). 18 Korkofutuurit Vuonna 2007 korkofutuureja käytettiin osana EKP:n valuuttavarannon ja omien varojen hoitoa. Seuraavat sopimukset olivat avoinna : Valuuttamääräiset korkofutuurit Sopimusarvo Ostot Myynnit Euromääräiset korkofutuurit Sopimusarvo Ostot Myynnit

31 19 Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimuksia oli avoinna 13 miljoonan euron arvosta. Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. 20. Arvopaperien termiinikaupat Arvopaperien termiinikauppoihin liittyviä ostosopimuksia oli avoinna 113 miljoonan euron ja myyntisopimuksia 9 miljoonan euron arvosta. Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. 21 Valuuttaswap- ja -termiinisopimukset Valuuttaswap- ja -termiinisopimuksiin liittyviä saamisia oli avoinna 794 miljoonan euron ja velkoja 797 miljoonan euron arvosta. Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Lisäksi oli avoinna Term Auction Facility -ohjelmaan liittyviä saamisia kansallisilta keskuspankeilta ja velkoja Yhdysvaltain keskuspankille (ks. liitetietojen kohta 9, Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle ). 22 Vireillä olevat oikeusjutut Document Security Systems Inc. (DSSI) on pannut vireille vahingonkorvausta koskevan kanteen EKP:tä vastaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimessa väittäen, että EKP on loukannut DSSI:n patenttioikeutta 15 euroseteleiden tuotannossa. Tuomioistuin on hylännyt kanteen. 16 EKP:llä on tällä hetkellä vireillä useita oikeusjuttuja patentin mitätöimiseksi useilla kansallisilla lainkäyttöalueilla, eikä se katso millään tavoin loukanneensa patenttioikeutta vaan tulee johdonmukaisesti puolustamaan oikeuksiaan myös toimivaltaisissa kansallisissa tuomioistuimissa, jos DSSI panee vireille uusia kanteita DSSI:n eurooppalainen patentti n:o B1. Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys , Asia T-295/05, EUVL C 269, , s