JOHDON RAPORTTI VUODELTA EKP:n toimintaa vuonna 2005 kuvataan yksityiskohtaisesti

Transkriptio

1 JOHDON RAPORTTI VUODELTA 1 PÄÄASIALLINEN TOIMINTA EKP:n toimintaa vuonna kuvataan yksityiskohtaisesti vuosikertomuksessa. 2 RAHOITUSTILINPITO EKPJ:n perussäännön artiklan 26.2 mukaisesti EKP:n tilinpäätöksen laatii johtokunta EKP:n neuvoston määrittämien periaatteiden mukaisesti. EKP:n neuvosto hyväksyy tilinpäätöksen, ja sen jälkeen se julkistetaan. 3 VARAUS VALUUTTAKURSSI- JA KORKORISKIÄ SEKÄ KULLAN HINTARISKIÄ VARTEN Suurin osa EKP:n saamisista ja veloista arvostetaan uudelleen säännöllisin väliajoin arvostushetken markkinakurssien ja arvopaperien hintojen perusteella. Valuuttakurssiriskit ja vähäisemmässä määrin myös korkoriskit vaikuttavat voimakkaasti EKP:n tulokseen. Nämä riskit liittyvät pääasiassa siihen, että EKP:llä on valuuttavaranto, johon kuuluu Yhdysvaltain dollareita, Japanin jenejä ja kultaa ja joka on sijoitettu etupäässä korkoinstrumentteihin. EKP:n taseen huomattavan valuuttakurssi- ja korkoriskin sekä EKP:n arvonmuutostilien tämän hetkisen saldon huomioon ottaen, EKP:n neuvosto päätti muodostaa erityisvarauksen valuuttakurssi- ja korkoriskejä ja kullan hintariskejä varten. Vuoden tilinpäätökseen tehty varaus oli suuruudeltaan 992 miljoonaa euroa, jonka jälkeen EKP:n vuoden nettovoitoksi jäi nolla. Tällä erityisvarauksella tullaan kattamaan realisoituneita ja realisoitumattomia tappioita, etenkin sellaisia arvostustappioita, joita ei kateta arvonmuutostilien avulla. Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. 4 EKP:N TULOS Jos varausta valuuttakurssi- ja korkoriskiä sekä kullan hintariskiä varten ei olisi tehty, EKP:n nettovoitto vuodelta olisi ollut 992 miljoonaa euroa. Vuonna EKP kirjasi miljoonan euron nettotappion. Vuoden tappio johtui lähinnä euron vahvistumisesta, jonka seurauksena EKP:n Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen euroarvo laski. Arvonlasku kirjattiin tuloslaskelmaan kuluksi. EKP:n taseeseen kirjattujen Yhdysvaltain dollarin määräisten saamisten ja velkojen keskihinta tarkistettiin myös vastaamaan vuoden lopun valuuttakurssia. Vuonna taseen arvonmuutostilille tehtiin huomattava arvonkorotuskirjaus, kun euro heikkeni suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja kultaan. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta tuloslaskelmaan. EKP:n tilinpäätöksen kommenteissa selostetut EKP:n ja eurojärjestelmän yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet perustuvat varovaisuusperiaatteeseen. Kirjanpitoperiaatteiden tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että saamisten ja velkojen uudelleenarvostuksesta johtuvia realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan eli ne eivät ole jakokelpoista voittoa. Käänteisesti tämä merkitsee, että uudelleenarvostuksesta johtuvat realisoitumattomat tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan kuluksi. Vuonna korkokate kasvoi lähinnä siksi, että dollarikorot nousivat. Vuonna sekä euro- että valuuttamääräiset korot olivat historiallisen alhaiset. Korkokatteessa on otettu huomioon myös EKP:n liikkeeseen lasketuista seteleistä saama 868 miljoonan euron korkotuotto. EKP:n hallinnolliset kulut poistot mukaan luettuina vähenivät 7 %. Ne olivat 374 miljoonaa euroa vuonna ja 348 miljoonaa euroa vuonna. Henkilöstökulut vähenivät pääosin siksi, että EKP:n eläkejärjestelmään ja muihin työsuhteen 184 EKP

2 päättymisen jälkeen maksettaviin etuuksiin liittyvien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjanpidollista käsittelyä muutettiin. Eläkevastuut olivat vuonna huomattavan suuret, sillä 23,7 miljoonan euron vakuutusmatemaattinen tappio kirjattiin kokonaisuudessaan aiheutumisvuodelleen. Vuodesta alkaen tietyn rajan ylittävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot jaksotetaan eläkejärjestelmään kuuluvien työntekijöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Henkilöstökulujen vähenemisen vaikutusta pienensi osaltaan se, että henkilöstömäärän kasvaessa palkkakulut nousivat. 6 EKP:N HALLINNOINTI Tietoa EKP:n hallinnoinnista saa luvusta 7. 7 TYÖNTEKIJÄT Vuonna EKP:n palveluksessa oli keskimäärin henkeä, kun vastaava määrä vuonna oli ollut henkeä. Tarkempaa tietoa saa tuloslaskelman kommenteista ja luvun 7 osasta 2, jossa kerrotaan myös EKP:n henkilöstöstrategiasta. Myös muut hallinnolliset kulut vähenivät, lähinnä siksi, että konsulttipalkkioiden ja muiden asiantuntijoiden palkkioiden määrä laski. Vuonna johtokunnan palkat olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa eli saman verran kuin vuonna. 5 SIJOITTAMINEN JA RISKIENHALLINTA EKP:n valuuttavarantosalkku koostuu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien sille EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti siirtämistä valuuttavarannoista sekä niille kertyvistä tuotoista. Valuuttavarannon tarkoitus on rahoittaa EKP:n valuuttamarkkinaoperaatioita Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. EKP:n omien varojen sijoitussalkku koostuu sen maksetulle pääomalle saaduista korkotuloista, yleisrahastosta ja omille varoille aiemmin kertyneistä korkotuloista. Omien varojen tarkoituksena on toimia reservinä, josta mahdolliset tappiot voidaan kattaa. EKP:n sijoitustoiminnasta ja siihen liittyvästä riskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin luvussa 2. EKP 185

3 TASE VASTAAVAA KOMMENTTI N:O Kulta ja kultasaamiset Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2 Saamiset IMF:ltä Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 3 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 5 Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) Muut saamiset 6 Aineellinen käyttöomaisuus Muu rahoitusomaisuus Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Muut Tilikauden tappio Vastaavaa yhteensä EKP

4 VASTATTAVAA KOMMENTTI N:O Liikkeessä olevat setelit Euromääräiset velat muille euroalueella oleville Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Valuuttamääräiset velat euroalueelle Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 10 Talletukset ja muut velat Eurojärjestelmän sisäiset velat 11 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat erät Muut velat 12 Siirtovelat ja saadut ennakot Muut Varaukset Arvonmuutostilit Pääoma ja rahastot 15 Pääoma Rahastot Vastattavaa yhteensä EKP 187

5 TULOSLASKELMA VUODELTA KOMMENTTI N:O Korkotuotot valuuttavarannosta Korkotuotot euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä Muut korkotuotot Korkotuotot Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvä kansallisten keskuspankkien saamisten korko ( ) ( ) Muut korkokulut ( ) ( ) Korkokulut ( ) ( ) Korkokate Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot Rahoitusomaisuuden ja arvopaperipositioiden arvonalennukset 20 ( ) ( ) Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssija hintariskin varalta ( ) 0 Rahoituskate ( ) ( ) Nettokulut toimitusmaksuista ja palkkioista 21 ( ) ( ) Muut tuotot Tuotot yhteensä ( ) Henkilöstökulut 23 ( ) ( ) Hallinnolliset kulut 24 ( ) ( ) Poistot aineellisista hyödykkeistä ( ) ( ) Seteleiden tuotanto 25 ( ) ( ) Tilikauden voitto/(tappio) 0 ( ) Frankfurt am Mainissa EKP EUROOPAN KESKUSPANKKI Jean-Claude Trichet Pääjohtaja

6 KIRJANPITOPERIAATTEET 1 TILINPÄÄTÖKSEN MUOTO JA ESITYSTAPA Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot EKP:n taloudellisesta tilasta ja sen toiminnan tuloksista. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia kirjanpitoperiaatteita 2, joiden EKP:n neuvosto on katsonut olevan keskuspankin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. KIRJANPITOPERIAATTEET Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia periaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen ja selkeys, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus. KIRJAAMISPERUSTE Liiketapahtumat on kirjattu hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, kulta ja kaikki muut ulkomaan rahan määräiset taseerät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan. Rahoitusomaisuuteen ja velkoihin liittyvät liiketapahtumat kirjataan taseeseen arvopäivänä. KULTA JA VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on tilinpäätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tuotot ja kulut on muunnettu euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien arvostus on tehty valuuttakohtaisesti. Ulkomaan rahan määräisten saamisten ja velkojen arvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta. Kulta on arvostettu vuoden lopun markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot on käsitelty yhtenä eränä. Kulta on arvostettu kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka on johdettu vuoden arvostuksessa euron dollarikurssista ARVOPAPERIT Kaikki jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit ja vastaavat saamiset on arvostettu arvopaperikohtaisesti tilinpäätöspäivän keskihintaan. Vuoden arvostuksessa on käytetty keskihintaa. Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit on arvostettu hankintahintaan. TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella. Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä johtuneet realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tällaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä. Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Kun erästä kirjataan tilinpäätökseen realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin valuuttakurssi ja/tai markkinahinta. Arvopaperien hankinnan yhteydessä syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkokatteeseen ja jaksotetaan arvopaperien jäljellä olevalle juoksuajalle. 1 EKP:n tilinpäätöksen perusteet on määrätty yksityiskohtaisesti EKP:n neuvoston tekemässä päätöksessä (EKP/2002/11), EUVL L 58, , s , sellaisena kuin se on muutettuna. 2 Kirjanpitoperiaatteet noudattavat EKPJ:n perussäännön artiklaa 26.4, jossa edellytetään, että eurojärjestelmän liiketapahtumien kirjaamisessa ja raportoimisessa sovelletaan yhdenmukaistettuja sääntöjä. EKP 189

7 KÄÄNTEISOPERAATIOT Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joilla EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai luotto-operaatioita vakuutta vastaan. Reposopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Reposopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, ja lisäksi niistä aiheutuu tuloslaskelmaan korkokuluja. Reposopimuksilla myydyt arvopaperit jäävät EKP:n taseeseen. Käänteisellä reposopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Käänteiset reposopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina luottoina, mutta niitä ei katsota EKP:n hallussa oleviksi arvopapereiksi. Tuloslaskelmaan niistä syntyy korkotuottoja. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana operaation juoksuajaksi. Vuonna EKP ei saanut vakuuksia käteisenä rahana tällaisen operaation juoksuajaksi. TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa. Korkoinstrumentit arvostetaan uudelleen taseerittäin. Korkofutuurit kirjataan taseen ulkopuolisiin eriin. Vaihtelumarginaalin päivittäiset muutokset on kirjattu tulokseen. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Jos tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin EKP:n neuvosto hyväksyy tilinpäätöksen, tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa olennaisesti saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, on tätä arvoa muutettava näiden tapahtumien perusteella. EKPJ:N/EUROJÄRJESTELMÄN SISÄISET SAAMISET EKPJ:n sisäiset tapahtumat ovat EU-maiden keskuspankkien välisiä. Näitä tapahtumia käsitellään ensisijaisesti TARGET-järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer) ja niistä syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja TARGET-järjestelmään osallistuvien EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä tileillä. Nämä kahdenväliset saamiset ja velat nettoutetaan päivittäin niin, että EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. Tämän jälkeen kullekin kansalliselle keskuspankille jää vain yksi nettopositio ja vain EKP:hen nähden. Tämä EKP:n kirjanpidossa oleva positio on kunkin kansallisen keskuspankin nettosaaminen tai -velka muuhun EKPJ:hin nähden. Euroalueen kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvia saamisia ja velkoja (lukuun ottamatta EKP:n pääomaa sekä saamisia, jotka liittyvät valuuttavarantojen siirtoon EKP:lle) nimitetään eurojärjestelmän sisäisiksi saamisiksi ja veloiksi. Ne esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana. Euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä syntyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset esitetään yhtenä nettomääräisenä saamisena erässä Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden (Tanskan, Ruotsin ja Englannin) kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvat saamiset ja velat esitetään erässä Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle. 190 EKP

8 KÄYTTÖOMAISUUDEN KÄSITTELY Käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet) arvostetaan hankintahintaan vähennettynä poistoilla. Maaalueet arvostetaan hankintahintaan. Poistot on laskettu tasapoistomenetelmällä. Tasapoistot tehdään käyttöomaisuuden arvioituna käyttöaikana siten, että ne aloitetaan hankintaa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Käyttöajat ovat seuraavat: ATK-laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot Koneet, kalusteet ja rakennelmat Rakennukset ja aktivoidut perusparannuskustannukset Käyttöomaisuus, jonka arvo on alle euroa 4 vuotta 10 vuotta 25 vuotta Poistetaan hankintavuonna Rakennuskustannusten ja EKP:n nykyisiin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on lyhennetty, jotta tämä käyttöomaisuus voidaan poistaa kokonaisuudessaan ennen kuin EKP muuttaa uusiin toimitiloihinsa. EKP:N ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN MAKSETTAVAT ETUUDET EKP:llä on työntekijöilleen oma etuuspohjainen järjestelmä, joka rahoitetaan pitkän koron etuusrahastossa olevista varoista. EKP on muuttanut kirjanpitoperiaatteitaan 1.1. alkaen. Muutosten vaikutukset tilinpäätökseen on esitetty alla. Tase Etuuspohjaisesta järjestelystä kirjataan taseen vastattavaa-puolelle eläkevelvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä eläkerahastossa velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla, kun realisoitumattomat vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot on otettu huomioon. Riippumattomat aktuaarit laskevat etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla odotettavissa olevat tulevat kassavirrat, kun diskonttokorkona on käytetty maturiteetiltaan eläkevastuuta mahdollisimman hyvin vastaavien, luottokelpoisuusluokitukseltaan hyvien yritysten euromääräisiä joukkovelkakirjalainoja. Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperäisistä tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista olettamuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa olettamuksissa. Vuoteen asti EKP ilmoitti etuusperusteisen järjestelmän eläkevelvoitteen ja rahaston varojen käyvän arvon erikseen (bruttokirjaus). Lisäksi kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjattiin tuloslaskelmaan niiden aiheutumisvuodelle. Uusien kirjanpitoperiaatteiden vuoksi vuoden vertailukelpoiset luvut on luokiteltu uudelleen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on aiemmin kirjattu tuloslaskelmaan kokonaisuudessaan aiheutumisvuodelleen, joten niiden kohdalla vaikutusta aikaisempaan vuoteen ei ole. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettosumma sisältää seuraavat erät: a) tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista b) etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen diskonttokoron mukainen korko c) eläkerahaston varojen odotettu tuotto d) mahdolliset tuloslaskelmaan kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot (10 prosentin sääntöä noudattaen). 10 prosentin sääntö Nettomääräiset kumulatiiviset realisoitumattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan jaksotettuna eläkejärjestelmään kuuluvien työntekijöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin, kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: EKP 191

9 10 % järjestelmän eläkevelvoitteen nykyarvosta tai 10 % eläkerahaston varojen käyvästä arvosta. Johtokunnan jäsenten eläkkeet ja muut eläkkeelle jäämisen jälkeen maksettavat etuudet Johtokunnan jäsenten eläkejärjestelyt ja työntekijöiden työkyvyttömyyseläkejärjestelyt ovat rahastoimattomia. Odotetut menot näistä etuuksista kertyvät johtokunnan jäsenten koko toimikaudelta/työntekijöiden koko työssäoloajalta. Kirjanpitomenettely on samankaltainen kuin etuuspohjaisissa eläkejärjestelmissä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan edellä esitetyllä tavalla. Auktorisoidut, riippumattomat aktuaarit arvioivat eläkevelvoitteen vuosittain asianmukaisen tilinpäätökseen kirjattavan vastuun määrittämiseksi. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään Liikkeessä olevat setelit. EKP:n osuutta liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä vastaavat sen saamiset kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset 5 esitetään Eurojärjestelmän sisäiset saamiset -erän alaerässä Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat ). Näille saamisille kertyvä korko esitetään erässä Korkokate. EKP:n neuvosto päätti vuonna 2002, että tämä tulo jaettaisiin kansallisille keskuspankeille ennakkovoitonjakona jokaisen vuosineljänneksen lopussa. 6 Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saama tulo. Tuloa voidaan jakaa vähemmän myös silloin, kun EKP:n neuvosto päättää varojen siirtämisestä varauksiin valuuttakurssiriskin, korkoriskin ja kullan hintariskin varalta tai kun EKP:n neuvosto katsoo sen aiheelliseksi euroseteleiden painamiseen ja käsittelyyn liittyvien kulujen takia. MUUT SEIKAT Johtokunnan kanta on, että kun EKP:n asema keskuspankkina otetaan huomioon, sen kassavirtalaskelman julkaiseminen ei antaisi tilinpäätöksen lukijoille oleellista lisätietoa. EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto on hyväksynyt KPMG Deutsche Treuhand- Gesellschaft Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi tilikauden 2007 loppuun saakka. LIIKKEESSÄ OLEVAT SETELIT EKP ja euroalueen 12 kansallista keskuspankkia, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä. 3 Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan eurojärjestelmän keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen 4 mukaisesti. 3 EKP:n päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2001/15), EYVL L 337, , s , sellaisena kuin se on muutettuna. 4 Seteleiden jakoperusteella tarkoitetaan prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskun kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä. 5 EKP:n päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16), EYVL L 337, , s , sellaisena kuin se on muutettuna. 6 EKP:n päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille (EKP/2002/9), EYVL L 323, , s Tämä päätös kumottiin päätöksellä EKP//11, EUVL L 311, , s. 41, joka tuli voimaan Vuodesta 2006 alkaen tulo jaetaan vasta vuoden lopussa. 192 EKP

10 TASEEN KOMMENTIT 1 KULTA JA KULTASAAMISET EKP:llä oli 23,1 miljoonaa unssia kultaa (24,7 miljoonaa unssia vuonna ). Muutos johtuu kullan myynneistä, jotka olivat sopusoinnussa keskuspankkien tekemän ja myös EKP:n allekirjoittaman kultasopimuksen kanssa. Kokonaisarvon nousu vuoden lopusta johtuu kullan hinnan merkittävästä noususta vuoden aikana (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). 2 VALUUTTAMÄÄRÄISET SAAMISET EURO- ALUEELTA JA EUROALUEEN ULKOPUOLELTA Saamiset IMF:ltä Saamiset ovat EKP:n erityisiä nosto-oikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen kaksisuuntaiseen erityisten nostooikeuksien osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Sen arvo on neljän tärkeimmän valuutan (euro, Japanin jeni, Englannin punta ja Yhdysvaltain dollari) vaihtokurssien painotettu summa. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Tase-erä sisältää talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot ja Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin määräiset arvopaperisijoitukset. Ne voidaan eritellä seuraavasti: Saamiset euroalueen ulkopuolelta Muutos Sekkitilit Rahamarkkinatalletukset Käänteiset reposopimukset ( ) Arvopaperisijoitukset Yhteensä Saamiset euroalueelta Muutos Sekkitilit (1 487) Rahamarkkinatalletukset Käänteiset reposopimukset ( ) Yhteensä Erän kasvu vuonna johtuu pääasiassa EKP:n Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen vuoden lopun uudelleenarvostuksesta (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). 3 EUROMÄÄRÄISET SAAMISET EUROALUEEN ULKOPUOLELTA Nämä saamiset koostuivat pankkitalletuksista euroalueen ulkopuolelle. 4 MUUT EUROMÄÄRÄISET SAAMISET EUROALUEEN LUOTTOLAITOKSILTA Nämä saamiset koostuivat yksittäisestä pankkitalletuksesta euroalueelle. 5 EUROJÄRJESTELMÄN SISÄISET SAAMISET Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä Erään sisältyvät ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestel- EKP 193

11 mässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) Erään sisältyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvät saamiset sekä saamiset, jotka liittyvät EKP:lle seteleistä kertyneen tulon jakamiseen ennakkovoitonjakona. EKP:llä oli euroalueen kansallisilta keskuspankeilta 634 miljoonaa euroa saamisia, jotka liittyivät EKP:lle seteleistä kertyneen tulon jakamiseen ennakkovoitonjakona (536 miljoonaa euroa vuonna ). Saamiset vastaavat euroalueen kansallisille keskuspankeille vuoden kolmena ensimmäisenä neljänneksenä ennakkoon jaettua voittoa, joka perittiin myöhemmin takaisin (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ja kommentti 18, Korkokate ). TARGET-maksuihin liittyvät saamiset euroalueen kansallisilta keskuspankeilta TARGET-maksuihin liittyvät velat euroalueen kansallisille keskuspankeille ( ) ( ) TARGET-maksuihin liittyvät nettosaamiset ja -velat EKP:n seteleistä saaman tulon jakamiseen ennakkovoitonjakona liittyvät saamiset euroalueen kansallisilta keskuspankeilta/(velat euroalueen kansallisille keskuspankeille) Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) MUUT SAAMISET Aineellinen käyttöomaisuus Käyttöomaisuuteen sisältyivät seuraavat pääerät: Kirjanpitoarvo (netto) Kirjanpitoarvo (netto) Muutos Maa-alueet ja rakennukset ( ) ATK-laitteet ( ) Koneet, kalusteet, rakennelmat ja moottoriajoneuvot ( ) Rakenteilla oleva omaisuus Muu käyttöomaisuus ( ) Yhteensä ( ) Käyttöomaisuuden pieneneminen johtuu pääasiassa siitä, että vuonna ei tehty suuria maa-alue-, rakennus- tai ATK-laitehankintoja, toisin kuin vuonna. Lisäys erässä Rakenteilla oleva omaisuus liittyy pääasiassa EKP:n uusiin toimitiloihin. Tästä erästä tehdään siirtoja muihin käyttöomaisuuseriin, kun omaisuus on otettu käyttöön. Muu rahoitusomaisuus Muuhun rahoitusomaisuuteen kuuluvat seuraavat pääerät: Muutos Euromääräiset arvopaperit Euromääräiset käänteiset reposopimukset Muu rahoitusomaisuus Yhteensä a) EKP:n omien varojen sijoitukset koostuvat euromääräisistä arvopapereista ja euromääräisistä käänteisistä reposopimuksista (ks. myös kommentti 12, Muut velat ). 194 EKP

12 b) Vuoden lopussa tähän erään sisällytettiin EKP:n eläkejärjestelmään liittyvät sijoitukset, jotka olivat suuruudeltaan 120,2 miljoonaa euroa. Ne on nyt luokiteltu uudelleen osaksi eläkejärjestelmän vastattavia erään Muut velat (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKP:n eläkejärjestelmä ja muut työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavat etuudet ). c) Vuonna EKP hankki 211 uutta Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osaketta. EKP:llä on osakkeita nyt yhteensä 3 211, ja ne on kirjattu taseeseen hankintahintaansa 41,8 miljoonaa euroa. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Vuonna tähän erään sisältyi korkotuottoja EKP:n viimeisen vuosineljänneksen saamisista, jotka johtuvat euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Tähän erään sisältyy myös arvopapereiden ja muun rahoitusomaisuuden kertyneitä korkoja. Muut Tähän erään sisältyy saaminen Saksan liittovaltion valtiovarainministeriöltä. Saaminen perustuu hyvitettäviin arvonlisäveroihin ja muihin välillisiin veroihin. Nämä verot on maksettava takaisin Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan artiklan 3 ehtojen mukaisesti; EKP:hen pöytäkirjaa sovelletaan EKPJ:n perussäännön artiklan 40 nojalla. 7 LIIKKEESSÄ OLEVAT SETELIT Tämä erä sisältää EKP:n osuuden liikkeessä olevista euroseteleistä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). 8 EUROMÄÄRÄISET VELAT MUILLE EUROALUEELLA OLEVILLE Erään sisältyy Euro Banking Associationin (EBA) jäsenpankkien talletuksia, joita käytetään TARGET-järjestelmän kautta maksettujen EBAn maksujen vakuutena EKP:lle. 9 EUROMÄÄRÄISET VELAT EUROALUEEN ULKOPUOLELLE Tase-erä sisältää pääasiassa TARGET-maksuihin liittyviä euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien saamisia EKP:ltä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat ). 10 VALUUTTAMÄÄRÄISET VELAT EUROALUEELLE JA EUROALUEEN ULKOPUOLELLE Erä sisältää EKP:n valuuttavarannon hoidon yhteydessä euroalueella ja euroalueen ulkopuolella olevien kanssa tehtyihin reposopimuksiin perustuvia velkoja seuraavasti: Velat euroalueelle Muutos Reposopimukset ( ) Velat euroalueen ulkopuolelle Muutos Reposopimukset ( ) 11 EUROJÄRJESTELMÄN SISÄISET VELAT Erään sisältyvät eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen keskuspankeille. Vuonna velkoihin tehtiin kaksi tarkistusta, jotka heijastivat a) EKP:n pääoman jakoperusteeseen 1.1. tehtyä viisivuotistarkistusta sekä b) kymmenen uuden jäsenvaltion liittymistä Euroopan unioniin 1.5. ja siihen liittyvää pääoman jakoperusteen muuttamista uudestaan. Muutosten yhteisvaikutus pienensi velkoja 40,5 miljardista eurosta 39,8 miljardiin euroon. Vuonna ei tehty muita tarkistuksia. Näille veloille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa EKP 195

13 korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa (ks. kommentti 18, Korkokate ). Osuus EKP:n pääomasta % Belgian keskuspankki 2, Saksan keskuspankki 21, Kreikan keskuspankki 1, Espanjan keskuspankki 7, Ranskan keskuspankki 14, Irlannin keskuspankki 0, Italian keskuspankki 13, Luxemburgin keskuspankki 0, Alankomaiden keskuspankki 3, Itävallan keskuspankki 2, Portugalin keskuspankki 1, Suomen Pankki 1, Yhteensä 71, MUUT VELAT Erä sisältää pääasiassa valuuttavarantojen siirrosta kansallisille keskuspankeille syntyneiden saamisten korkoja (ks. kommentti 11, Eurojärjestelmän sisäiset velat ). Erä sisältää myös a) 556 miljoonan euron arvosta EKP:n omien varojen hoitoon liittyviä avoimia reposopimuksia (ks. kommentti 6, Muut saamiset ) sekä b) EKP:n eläkevastuuseen liittyvät vastattavat. EKP:N ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN MAKSETTAVAT ETUUDET Taseeseen kirjataan seuraavat määrät EKP:n eläkevastuuseen liittyen (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKP:n eläkejärjestelmä ja muut työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavat etuudet ): milj. euroa milj. euroa Velvoitteen nykyarvo 223,5 178,5 Eläkerahaston varojen käypä arvo (161,2) (120,2) Realisoitumattomat vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) 6,5 0 Eläkevastuun nykyarvossa on mukana johtokunnan jäsenten eläkkeisiin ja henkilöstön työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviä rahastoimattomia velvoitteita 30,4 miljoonaa euroa (23,0 miljoonaa euroa vuonna ). Vuonna kirjattiin, ja vuonna olisi kirjattu, kohdissa Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot, Eläkevelvoitteen korko ja Eläkerahaston varojen odotettu tuotto tuloslaskelmaan seuraavat määrät: milj. euroa milj. euroa Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 24,6 17,6 Eläkevelvoitteen korko 6,2 4,8 Eläkerahaston varojen odotettu tuotto (5,2) (4,2) Vuoden tuloslaskelmaan kirjatut nettomääräiset vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) 0 23,7 Yhteensä (siirto erään Henkilöstökulut ) 25,6 41,9 Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevelvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti: milj. euroa milj. euroa Eläkevelvoite vuoden alussa 178,5 123,4 Työsuoritukseen perustuvat menot 24,6 17,6 Korkokulut 6,2 4,8 Eläkejärjestelmän osapuolten suorittamat maksut 9,3 8,4 Muut eläkejärjestelmän osapuolten suorittamiin maksuihin liittyvät muutokset vastattavaa-puolella 6,1 1,8 Maksetut etuudet (2,2) (1,0) Vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) 1,0 23,5 Eläkevelvoite vuoden lopussa 223,5 178,5 Taseeseen kirjattu eläkevelvoite 68,8 58,3 196 EKP

14 Eläkerahaston varojen käypä arvo muuttui seuraavasti: milj. euroa milj. euroa Eläkerahaston varojen käypä arvo vuoden alussa 120,2 91,8 Odotettu tuotto 5,2 4,2 Vakuutusmatemaattiset voitot/(tappiot) 7,5 (0,2) Työnantajan eläkemaksut 14,7 14,6 Eläkejärjestelmän osapuolten suorittamat maksut 9,3 8,4 Maksetut etuudet (1,8) (0,4) Muut eläkejärjestelmän osapuolten suorittamiin maksuihin liittyvät muutokset vastaavaa-puolella 6,1 1,8 Eläkerahaston varojen käypä arvo vuoden lopussa 161,2 120,2 Ottaen huomioon EKP:hen kohdistuvan huomattavan valuuttakurssi- ja korkoriskin ja kullan hintariskin sekä EKP:n arvonmuutosrahastojen tämänhetkisen koon EKP:n neuvosto katsoi aiheelliseksi luoda erityisvarauksen näitä riskejä varten. Tätä varausta kartutettiin 992 miljoonalla eurolla , mikä merkitsi käytännössä sitä, että nettovoitoksi jäi nolla. Tällä varauksella tullaan kattamaan tulevia realisoituneita ja realisoitumattomia tappioita, etenkin sellaisia arvostustappioita, joita ei kateta uudelleenarvostustilien avulla. Varauksen tarvetta ja suuruutta tarkistetaan EKP:n vuosittaisen tulevaa valuuttakurssi- ja korkoriskiä sekä kullan hintariskiä koskevan arvion perusteella. Arvioinnissa käytetään yleisesti hyväksyttyjä rahoitusriskien arviointimenetelmiä. Erään sisältyy myös varaus, joka kattaa EKP:n vuokrasopimukseen sisältyvän velvoitteen saattaa sen nykyiset toimitilat alkuperäiseen kuntoon, kun ne tyhjenevät ja EKP muuttaa uusiin toimitiloihinsa, sekä muita varauksia. Tässä kommentissa mainittuja arvostuksia valmistellessaan aktuaarit ovat käyttäneet oletuksia, jotka johtokunta on hyväksynyt kirjanpidossa ja tietojen antamisessa. Alla esitetään tärkeimmät työntekijöiden eläkejärjestelmään liittyvien vastattavien laskemisessa käytetyt olettamukset. Aktuaarit käyttävät eläkerahaston varojen odotettua tuottoa laskiessaan tuloslaskelmaan vuosittain merkittävät kulut. % % Diskonttokorko 4,10 4,50 Eläkerahaston varojen odotettu tuotto 6,00 6,00 Tulevat palkankorotukset 2,00 3,75 Tulevat eläkekorotukset 2,00 2,25 13 VARAUKSET 14 ARVONMUUTOSTILIT Arvonmuutostilit sisältävät saamisista ja veloista kirjatut realisoitumattomat voitot. Muutos Kulta Valuutat Arvopaperit ( ) Yhteensä Vuoden lopun uudelleenarvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja: Valuuttakurssit Yhdysvaltain dollari/euro 1,1797 1,3621 Japanin jeni/euro 138,90 139,65 euro/erityinen nosto-oikeus 1,2099 1,1396 euro/kultaunssi 434, ,562 EKP 197

15 15 PÄÄOMA JA RAHASTOT Pääoma EKP:n merkitty pääoma on miljoonaa euroa. Maksettu pääoma on miljoonaa euroa. Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat maksaneet kokonaan osuutensa pääomasta, yhteensä miljoonaa euroa. Vuonna ei tapahtunut muutoksia, joten niiden osuudet ovat seuraavat: 7 Osuus EKP:n pääomasta % Belgian keskuspankki 2, Saksan keskuspankki 21, Kreikan keskuspankki 1, Espanjan keskuspankki 7, Ranskan keskuspankki 14, Irlannin keskuspankki 0, Italian keskuspankki 13, Luxemburgin keskuspankki 0, Alankomaiden keskuspankki 3, Itävallan keskuspankki 2, Portugalin keskuspankki 1, Suomen Pankki 1, Yhteensä 71, Euroalueen ulkopuolisten 13 EU-maan keskuspankkien tulee osallistua EKP:n toimintakuluihin maksamalla pieni prosentuaalinen osuus merkitsemästään EKP:n pääomasta. Vuonna prosentuaalinen osuus nostettiin 5 prosentista 7 prosenttiin. Vuoden lopussa näistä maksuista kertyi yhteensä euroa kymmenen uuden euroalueen ulkopuolisen maan kansallisten keskuspankkien maksamat summat mukaan lukien. Vuonna ei tapahtunut muutoksia. Toisin kuin euroalueen keskuspankeilla, euroalueen ulkopuolisten EUmaiden keskuspankeilla ei ole oikeutta osuuksiin EKP:n jakokelpoisesta voitosta eikä ennakkovoitonjakona jaettavaan euroseteleiden arvon kohdistamisesta johtuvaan tuottoon. Ne eivät myöskään ole velvollisia kattamaan EKP:n mahdollisia tappioita. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansalliset keskuspankit ovat maksaneet seuraavat summat: Osuus EKP:n pääomasta % Tšekin keskuspankki 1, Tanskan keskuspankki 1, Viron keskuspankki 0, Kyproksen keskuspankki 0, Latvian keskuspankki 0, Liettuan keskuspankki 0, Unkarin keskuspankki 1, Maltan keskuspankki 0, Puolan keskuspankki 5, Slovenian keskuspankki 0, Slovakian keskuspankki 0, Ruotsin keskuspankki 2, Englannin pankki 14, Yhteensä 28, TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT 16 AUTOMAATTINEN ARVOPAPEREIDEN LAINAUSOHJELMA EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus automaattisesta arvopapereiden lainausohjelmasta. Sopimuksen mukaan nimetty arvopapereiden lainaaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia EKP:n hyväksymien ja nimeämien vastapuolten kanssa. Tällaisia käänteisoperaatioita oli avoinna yhteisarvoltaan 0,9 miljardia euroa (1 miljardi euroa vuonna ) (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Käänteisoperaatiot ). 17 KORKOFUTUURIT Vuonna osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa käytettiin valuuttamääräisiä korkofutuureja. Seuraavat sopimukset olivat avoinna : Valuuttamääräiset korkofutuurit Sopimusarvo Ostot Myynnit Yksittäiset summat on pyöristetty lähimpään euroon. Pyöristysten vuoksi loppusummat eivät välttämättä täsmää tämän osan taulukoissa. 198 EKP

16 TULOSLASKELMAN KOMMENTIT 18 KORKOKATE Korkotuotot valuuttavarannosta Tähän erään sisältyy valuuttamääräisistä saamisista ja veloista kertyneiden korkotuottojen ja -kulujen erotus seuraavasti: Muutos Korkotuotot sekkitileistä Tuotot rahamarkkinatalletuksista Käänteiset reposopimukset Nettotuotot arvopapereista Korkotuotot valuuttavarannosta yhteensä Korkokulut sekkitileistä ( ) (32 020) ( ) Reposopimukset ( ) ( ) ( ) Muut korkokulut (netto) (64 964) (32 960) (32 004) Korkotuotot valuuttavarannosta (netto) Korkotuottojen merkittävä lisäys vuoden aikana johtui Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen korkojen noususta. Korkotuotot euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä Tämä erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta. EKP:n osuuteen seteleistä liittyville saamisille kertyy viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa. Nämä tuotot jaetaan kansallisille keskuspankeille kirjanpitoperiaatteiden kohdan Liikkeessä olevat setelit mukaan. EKP:n vuoden ennakoidun tuloksen perusteella EKP:n neuvosto päätti joulukuussa a) kerätä takaisin kansallisille keskuspankeille kolmena vuosineljänneksenä jo jaetut ennakkovoitot, yhteensä 634 miljoonaa euroa b) jättää jakamatta ennakkoon viimeisen vuosineljänneksen voiton, joka oli 234 miljoonaa euroa. Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvä kansallisten keskuspankkien saamisten korko EKP:n maksamat korot euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat valuuttavarantojen siirtoon EKPJ:n perussäännön artiklan 30.1 nojalla, on ilmoitettu tässä erässä. Muut korkotuotot ja Muut korkokulut Näihin eriin sisältyvät 1,6 miljardin euron korkotuotot (1,2 miljardia euroa vuonna ) ja 1,5 miljardin euron korkokulut (1,1 miljardia euroa vuonna ) TARGET-maksuihin liittyvistä saamisista ja veloista. Myös muista euromääräisistä saamisista ja veloista kertyneet korkotuotot ja -kulut sisältyvät näihin eriin. 19 RAHOITUSTOIMINNAN REALISOITUNEET VOITOT/TAPPIOT Rahoitustoiminnan realisoituneet nettovoitot vuonna voidaan esittää seuraavasti: Muutos Arvopapereiden hintojen muutoksesta aiheutuneet realisoituneet nettovoitot ( ) Realisoituneet valuuttakurssivoitot/(tappiot) ja kullan hinnan muutoksesta aiheutuneet voitot/(tappiot) (netto) Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot EKP 199

17 20 RAHOITUSOMAISUUDEN JA ARVOPAPERIPOSI- TIOIDEN ARVONALENNUKSET Muutos Arvopaperien hintojen muutoksesta aiheutuneet realisoitumattomat nettotappiot ( ) ( ) ( ) Realisoitumattomat valuuttakurssitappiot (6 309) ( ) Yhteensä ( ) ( ) Arvonalennukset johtuivat pääasiassa siitä, että EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopapereiden keskimääräistä hankintahintaa alennettiin vastaamaan vuoden lopun hintaa. 21 NETTOKULUT TOIMITUSMAKSUISTA JA PALKKIOISTA Muutos Tuotot toimitusmaksuista ja palkkioista Toimitusmaksuja palkkiokulut ( ) ( ) (96 324) Nettokulut toimitusmaksuista ja palkkioista ( ) ( ) Tässä erässä tuottoja syntyi pääasiassa sakkokoroista, joita perittiin vähimmäisvarantovelvoitteensa laiminlyöneiltä luottolaitoksilta. Kulut liittyivät etupäässä sekkitilien toimitusmaksuihin ja valuuttamääräisiin korkofutuureihin (ks. kommentti 17, Korkofutuurit ). 22 MUUT TUOTOT Muita sekalaisia tuottoja kertyi tilivuonna pääasiassa käyttämättömien hallinnollisten varausten siirtämisestä tuloslaskelmaan. Tämän erän lisäys johtui erityisesti siitä, että EKP:n vuokrasopimuksiin tehtyjen muutosten yhteydessä arvioitiin uudelleen ja pienennettiin varausta, joka kattaa sopimusvelvoitteen saattaa sen nykyiset toimitilat alkuperäiseen kuntoon, kun ne tyhjenevät. 23 HENKILÖSTÖKULUT Tämä erä sisältää palkkoja, palkkioita ja henkilöstön vakuutusmaksuja 126,9 miljoonaa euroa (120,0 miljoonaa euroa vuonna ). Johtokunnan palkat olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa (saman verran kuin vuonna ). Vuonna suoritettiin siirtymämaksuja toimikautensa päättäneille johtokunnan jäsenille ja maksettiin eläkkeitä entisille johtokunnan jäsenille tai heidän perheenjäsenilleen yhteensä 0,4 miljoonan euron arvosta (0,5 miljardia euroa vuonna ). Palkat ja palkkiot, mukaan lukien johdon palkat ja palkkiot, perustuvat pääpiirteissään Euroopan yhteisöjen palkkausjärjestelmään ja ovat siihen verrattavissa. Tähän erään kuuluu myös 25,6 miljoonan euron arvosta EKP:n eläkejärjestelmään ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeen maksettaviin etuuksiin liittyviä kuluja (41,9 miljoonaa euroa vuonna ) (ks. kommentti 12, Muut velat ). Erän Henkilöstökulut pieneneminen johtuu pääasiassa siitä, että EKP:n eläkejärjestelmään ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeen maksettaviin etuuksiin liittyvien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjanpidollista käsittelyä on muutettu. Eläkevastuut olivat vuonna huomattavan suuret, sillä 23,7 miljoonan euron vakuutusmatemaattinen tappio kirjattiin kokonaisuudessaan aiheutumisvuodelleen. Vuonna tuloslaskelmaan ei kirjattu vakuutusmatemaattisia voittoja/tappioita 10 prosentin säännön vuoksi (ks. kommentti 12, Muut velat ). 200 EKP

18 Vuoden lopussa EKP:n palveluksessa oli henkilöä, joista 131 oli esimiestehtävissä. Työntekijöiden määrä muuttui vuonna seuraavasti: Uudet työntekijät Irtisanoutuneet Työntekijöiden määrä keskimäärin HALLINNOLLISET KULUT Tämä erä sisältää toimitilojen vuokrat ja kunnossapidon, hyödykkeet ja kalusteet, jotka eivät ole pääoman luonteisia, asiantuntijoiden palkkiot ja muut palvelut sekä tarvikkeet. Erään kuuluvat niin ikään henkilöstön rekrytoinnista, muuttamisesta, uusiin toimitiloihin ja asuinpaikkaan sijoittamisesta sekä kouluttamisesta aiheutuneet kulut. 25 SETELEIDEN TUOTANTO Tähän erään sisältyvät euroseteleiden kuljetuskustannukset, jotka aiheutuvat seteleiden siirtämisestä kansallisesta keskuspankista toiseen odottamattomien kysyntävaihtelujen kattamiseksi. Näistä kustannuksista vastaa EKP. EKP 201

19

20 SELVITYS VOITONJAOSTA / TAPPIOIDEN JAKAMISESTA Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöstä vuodelta. EKP:N OSUUDELLE LIIKKEESSÄ OLEVISTA EUROSETELEISTÄ KERTYNYT TULO EKP:n neuvoston päätöksen mukaisesti EKP jätti vuonna jakamatta sen osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä kertyneen 733 miljoonan euron tulon varmistaakseen, ettei voitonjaon kokonaismäärä ylitä EKP:n nettovoittoja vuodelta. Vuonna jätettiin samoin perustein jakamatta 868 miljoonaa euroa. Kumpanakin vuonna määrä koostui EKP:n osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä kertyneestä tulosta kokonaisuudessaan. EKP:n nettovoitto/-tappio vuosina ja voidaan siis esittää tiivistetysti seuraavasti: Tilikauden voitto/(tappio) 0 ( ) Siirrot yleisrahastosta Siirrot kansallisten keskuspankkien yhteenlasketusta rahoitustulosta Yhteensä 0 0 VOITONJAKO / TAPPIOIDEN KATTAMINEN EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla: a) EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon enintään 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään; b) jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa 32.5 artiklan mukaisesti EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulolla suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti. 1 Vuonna luotiin 992 miljoonan euron varaus valuuttakurssi- ja korkoriskin sekä kullan hintariskin varalle, joten EKP:n nettovoitoksi jäi tasan nolla. Näin ollen ei tehty siirtoja yleisrahastoon eikä EKP:n osakkaille jaettu voittoa. Katettavia tappioita ei myöskään ollut. 1 Perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKP 203

21

22 Tämä on EKP:n käännös EKP:n ulkoisten tilintarkastajan raportista. Jos kieliversioita voi tulkita eri tavoin, KPMG:n allekirjoittama englanninkielinen versio pätee. Tilintarkastajan raportti Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja EKP:n neuvosto Frankfurt am Main Olemme tarkastaneet oheisen Euroopan keskuspankin tilinpäätöksen 31. päivältä joulukuuta sekä siihen liittyvän tuloslaskelman kommentteineen. Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa Euroopan keskuspankin johtokunta. Meillä on velvollisuus ilmaista suorittamaamme tilintarkastukseen perustuva mielipide tästä tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu kansainvälisen tilintarkastuskäytännön mukaisesti. Tilintarkastuskäytäntö edellyttää, että tilintarkastus suunnitellaan ja suoritetaan tavalla, joka antaa riittävän varmuuden siitä, ettei tilinpäätöksessä ole asiavirheitä. Tilintarkastus on suoritettu tutkimalla olennaiset liiketapahtumat tositteineen riittävän laajasti. Tilintarkastuksen yhteydessä arvioidaan käytettyjen kirjanpitoperiaatteiden ja johdon merkittävien arvioiden asianmukaisuus sekä tilinpäätöksen yleinen selkeys. Mielipiteemme perustuu suorittamaamme ja riittäväksi katsomaamme tilintarkastukseen. Mielestämme tämä tilinpäätös, joka on laadittu Euroopan keskuspankin tilinpäätöksen kommenttien alkuosassa selostettujen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, antaa riittävät ja oikeat tiedot Euroopan keskuspankin taloudellisesta tilasta ja sen toiminnan tuloksista tuolloin päättyneenä vuonna. Frankfurt am Mainissa KPMG Deutsche Treuhand-Gesellschaft Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaft (Wohlmannstetter) Wirtschaftsprüfer (Dr. Lemnitzer) Wirtschaftsprüfer