Tarkastajien nimikirjaimet MK EP JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ AIKA keskiviikkona klo

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Palokan kirkko, opintosali, Rovastintie 8 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sipinen Raija, varapj. Alenius-Taipalus Anu Illman Hilkka Jegoroff Mikko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Sompa Mauri Tuukkanen Jari Tuunanen Inkeri Venäläinen Juha Väliniemi Tuulikki Ylhävaara-Perendi Arja Harjula Eeva klo saakka Korhonen Marketta Puolimatka Mia, klo saakka Suonperä Juha, 220 alkaen klo 17.26, 228 klo saakka Pekkarinen Pertti VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Helin Jukka yhteisen srk-palvelun johtaja, pöytäkirjanpitäjä Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Hautalahti Seppo aluekappalaisten edustaja Tervonen Mauri aluekappalaisten edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Palokan kirkko, opintosali, Rovastintie 8 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 208 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajat Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Lausunto tuomiokapitulille osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi ja viran aukijulistaminen Tukipalveluiden johtosäännön muuttaminen Hallintopalveluiden henkilöstöjärjestelyt Kirkkoherranviraston toimistosihteereiden kelpoisuusvaatimus Viran lakkauttaminen Tuulikki Väliniemen ja 6 muun kirkkovaltuutetun aloite koskien uusiutuvan energian käyttöä Jyväskylän seurakunnassa ja alueella laajemminkin Liisa Kuparisen ja 9 muun kirkkovaltuutetun aloite vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttamisesta ja osallistamisesta Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan jatko Talousarvio vuodelle Kiinteistöstrategian päivitystyöryhmän raportti Sankarihautausmaaosaston peruskorjauksen L2-suunnitelmat ja kustannusarvio Korpilahden kirkon L2-korjaussuunnitelmat ja kustannusarvio Korpilahden kirkon suunnittelun rahoituksen tarkistaminen Vaajakosken alueseurakunnan lapsityönohjaajan viran järjestelyt Vanhan pappilan 1. kerroksen tilojen hakeminen vapaaehtoiseen rakennussuojeluun Yhteisen seurakuntapalvelun perhetyöntekijän virkaa ja Kuokkalan alueseurakunnan lastenohjaajan tehtävää koskevat järjestelyt Työsuhteen päättyminen eroilmoituksen perusteella ja lastenohjaajan tehtävän aukijulistaminen Hautaus- ja puistopalveluiden erityisammattimiehen työsuhteen haettavaksi julistaminen Osittaisen työvapaan myöntäminen Tikkakosken alueseurakunnan vetoomus lastenohjaajien työtilanteen puolesta Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla Katsaus vanhustyön kehittämishankkeeseen Määräalan vuokraaminen Anna-Liisa ja Markku Vihemäelle Jokelan tilasta RN:o 20: Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat Kirkkohallituksen yleiskirjeet... 54

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus... 54

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 208 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen sihteeriksi päätettiin nimetä Jukka Helin. 209 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Päätettiin käsitellä 233 Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan jatko pykälänä 220. Alkuperäinen 220 jätettiin pois, 234 :stä eteenpäin numerointi päätettiin muuttaa. Jaettiin aiemmin sähköpostitse lähetetyt: 222 liite 2 ja 235 toinen karttaliite ja uutena 238 kohta 3) verotulojen kehitys. 210 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Anu Alenius-Taipalus ja Juha Venäläinen. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Marketta Korhonen ja Erkki Puhalainen. 211 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti.

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Lausunto tuomiokapitulille osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Huhtasuon aluekappalainen, TT (---) on anonut päivätyllä kirjeellään Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilta oikeutta siirtyä hoitamaan nykyistä aluekappalaisen virkaa osa-aikaisesti (50 %) lukien siirtyäkseen osa-aikaeläkkeelle. Hän esittää arvionaan, että osa-aikajärjestely jatkuisi eläkkeelle siirtymiseen saakka. Vakiintuneen käytännön mukaan kirkkoneuvosto antaa lausunnon asiasta tuomiokapitulille. Koska on kyse alueseurakunnan kannalta hyvin merkittävästä virkajärjestelystä, on kirkkoherra pyytänyt lausunnon asiasta myös Huhtasuon alueneuvostolta. Osa-aikaeläkkeen myöntämisen kohdalla nousee Jyväskylän seurakunnan näkökulmasta esiin etenkin kysymys siitä, onko aluekappalaisen virka, joka on alueseurakunnan esimiehen tehtävä, hoidettavissa siten, että vakituinen viranhaltija on työssä osa-aikaisesti. Tällöin hänen virkavapausjaksojensa ajaksi tulisi nimetä vs. aluekappalainen. (---) anomuksessa lähtökohtana on, että hän voisi jatkaa osa-aikaisesti nimenomaan nykyisessä virassaan eli aluekappalaisen tehtävässä. Huhtasuon alueseurakunnan tilanteessa on pidettävä ensisijaisena ratkaisuna sijaisuuden hoitamiselle sitä, että toinen kappalainen (Halssilan kappalainen) hoitaisi vs. aluekappalaisen tehtävää (---) virkavapausjaksojen ajan. Tämä viranhaltija on tehtävänkuvansa perusteellakin aluekappalaisen ensisijainen varahenkilö. Osa-aikaeläke ja siihen liittyvä sijaisjärjestely luonnollisesti jossain määrin heijastuisi tässäkin tilanteessa esimiestehtävän hoitamiseen, mutta hyvällä suunnittelulla ja selkeällä työnjaolla tällaisen järjestelyn tekemisen noin puolen toista vuoden ajaksi ei voi arvioida tuottavan kovin suuria ongelmia. Ongelmaton ei olisi sekään tilanne, että nykyinen aluekappalainen siirtyisi kokonaan sivuun johtavasta tehtävästä ja sijainen ottaisi kokonaan aluekappalaisvastuun. Oman lisäsävynsä edellä todettuun ensisijaiseen sijaisjärjestelyyn tuo se, että Huhtasuon alueseurakunnan Halssilan kappalaisen virassa on tällä hetkellä vt. viranhaltija (Päivi Kärkkäinen, jolla on vakituinen virka Säynätsalon seurakuntapastorina). Edellinen viranhaltija Osmo Väätäinen irtisanoutui virasta syyskuun alussa 2015 siirryttyään Säynätsalon aluekappalaiseksi. Virkaa ei ole vielä julistettu haettavaksi lähinnä siitä syystä, että viran täyttämistä joko ulkoisella haulla tai sisäisenä siirtona on tarkasteltava sen valossa, kuinka saadaan vuoden 2016 alussa toteutettua henkilösuunnitelmaan kirjattu yhden papin viran vähennys Jyväskylän seurakunnassa. Huhtasuon alueseurakunnan pappistyövoimaa ei olla vähentämässä, mutta kappalaisen virka voi tarvittaessa olla osa sisäistä järjestelyä.

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Jos Halssilan kappalainen hoitaa osa-aikaisesti aluekappalaisen sijaisuutta, tulee Huhtasuon alueseurakuntaan osoittaa 50 % papin viran verran lisätyövoimaa. Huhtasuon alueseurakunnassa on tällä hetkellä kolme papin virkaa: aluekappalainen, kappalainen ja seurakuntapastori. Lisäksi Huhtasuon alueseurakuntaan kohdistetaan Vaajakosken neljän papin tiimistä puolikkaan viran verran työvoimaa. Huhtasuon alueneuvosto käsitteli asiaa , 97 ja päätöksessä todetaan: Alueneuvosto päätti yksimielisesti puoltaa aluekappalaisen (---) hakemusta osa-aikaeläkkeestä siten, että hän hoitaa aluekappalaisen tehtävää osa-aikaisesti eläkkeelle siirtymiseen saakka. Sijaisjärjestelyn hoitaisi vt. Halssilan kappalainen vs. aluekappalaisena määräaikaisesti. Alueneuvosto toivoo, että alueelle palkattaisiin yksi kokoaikainen pappi, kahden puolikkaan sijaan. Alueneuvosto siis paitsi puoltaa (---) anomusta, myös katsoo aiheelliseksi, että tässä vaiheessa kappalaisen virkaa ei täytettäisi vakituisesti vaan määräaikaisesti. Alueneuvoston keskustelussa on tältä osin eli Halssilan kappalaisen viran täyttämiseen liittyen ollut esillä myös se epävarmuus, mikä liittyy Halssilan kirkon tulevaisuuteen. Halssilan kirkko (seurakuntakeskus) on kiinteistöstrategiassa ns. selvitettävien rakennusten joukossa ja tällä hetkellä tiloille on luvassa käyttörajoituksia sisäilmaongelmien vuoksi. Alueneuvoston toive siitä, että tässä yhteydessä palkattaisiin yksi kokoaikainen pappi kahden puolikkaan sijaan, viittaa edellä todettuun Vaajakosken pappien antamaan 0,5 viran tukeen pappistyövoimassa. Jos (---) osa-aikaeläkkeen seurauksena työskentelevä osa-aikainen (50 %) sijainen ja tuo Vaajakoskelta tuleva työpanos voitaisiin tavalla tai toisella yhdistää, olisi tilanne tietysti Huhtasuon alueseurakunnan kannalta kaikkein toimivin. Tätäkin mahdollisuutta tulee selvittää, kun sijaisjärjestelyä tältäkin osin päästään suunnittelemaan, mutta kynnyskysymyksenä osa-aikaeläkkeen puoltamiselle alueneuvosto ei tätä toivettaan pitänyt. Alueneuvoston lausunto huomioon ottaen ja asian kokonaisarvioinnin nojalla ei ole nähtävissä estettä antaa puoltavaa lausuntoa asiassa Lapuan tuomiokapitulille aluekappalainen (---) anomukseen oikeudesta siirtyä osa-aikaeläkkeelle siten, että hän hoitaa aluekappalaisen tehtäviä osa-aikaisesti (50 %) lukien sekä siitä, että Halssilan kappalainen toimii aluekappalaisen sijaisena. Niin ikään voidaan pitää perusteltuna alueneuvoston näkemystä siitä, että Halssilan kappalaisen virka täytettäisiin määräaikaisesti. Tälle antaa aihetta toisaalta alueneuvoston keskustelussakin mainittu Halssilan kirkon tilanne, joka voi paljonkin heijastua kappalaisen viran tehtäväkuvaan. Kappalaisen viran määräaikainen täyttö antaa lisäksi hyvän mahdollisuuden tarkastella rauhassa papiston virkarakennetta. Jos kapituli antaa luvan määräaikaiseen täyttöön, tuodaan yli vuoden kestävän määräaikaisuuden sijaisen nimeäminen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, minkä jälkeen tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen.

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Esitys Kirkkoneuvosto päättää lausuntonaan tuomiokapitulille 1) puoltaa Jyväskylän seurakunnan Huhtasuon aluekappalaisen (V kappalainen) (---) anomusta, jonka mukaan hän alkaisi hoitaa aluekappalaisen virkaa osa-aikaisesti (50 %) lukien siirtyäkseen osa-aikaeläkkeelle. 2) esittää, että aluekappalaisen viran sijaisuutta määrätään osa-aikaisesti hoitamaan Halssilan kappalaisen (XIV kappalainen) virkaa hoitava pappi ja että tuomikapituli antaa luvan tämän kappalaisen viran täyttämiseen määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun asti Päätös (---) poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti. 213 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi ja viran aukijulistaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistöpäällikkö (---) (vakanssi nro 251) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikön virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Henkilöstösuunnitelmaan v ei sisälly suunnitelmaa viran vähentämistä kiinteistöpalveluista. Kirkkoneuvoston hyväksymässä toiminnan ja talouden kehittämistyön loppuraportissa v ei myöskään esitetä viran vähentämistä. Kirkkoneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti vapautuvien virkojen ja työsuhteiden täyttämisestä tai tehtävien uudelleen järjestämisestä tehdään aina erikseen päätös. Tukipalvelujen johtosäännössä (KV ) todetaan kiinteistöpäällikön viran kelpoisuudesta ja viran tehtävistä seuraavaa: 5 Yhteiset tehtävät Tukipalveluiden päälliköiden tehtävänä on 1) vastata oman toimialansa strategisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta; 2) käyttää kirkkoneuvoston ohjesäännössä johtaville viranhaltijoille siirrettyä toimivaltaa; 3) huolehtia kirkkoneuvostossa sekä oman toimialansa johtokunnassa käsiteltävien, oman palveluyksikkönsä vastuulla olevien asioiden valmistelusta sekä päätösten toimeenpanosta; 4) toimia toimialaansa kuuluvien asioiden valmistelijana ja esittelijänä kirkkoneuvoston kokouksessa hallintojohtajan erikseen antaman määräyksen perusteella. - -

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Kiinteistöpäällikkö Kiinteistöpäälliköllä tulee olla virkaan soveltuva talonrakennus- tai lvialan korkeakoulututkinto tai vastaava teoreettinen koulutus tai tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä hyvät esimies- ja johtamistaidot. Kiinteistöpäällikön tehtävänä on 1) huolehtia jäljempänä 14 :ssä kiinteistöpäällikön vastuulle määrätyistä tehtävistä; 2) johtaa, valvoa ja kehittää seurakunnan kiinteistöpalveluita ja tehdä sitä koskevia aloitteita ja esityksiä sekä vastata seurakunnan rakennushankkeiden teknisestä suunnittelusta, toteuttamisesta sekä valvonnasta; 3) toimia kiinteistöpalveluiden henkilökunnan esimiehenä ja vastata palvelukokonaisuuden johtamisesta ja kehittämisestä yhdessä alaisuudessaan työskentelevän henkilöstön kanssa; 4) toimia seurakunnan väestösuojelu- ja turvallisuuspäällikkönä; 5) vastata toimialansa osalta kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan kokousten valmistelusta ja asioiden esittelystä kokouksissa; 6) valmistella seurakunnan maankäyttö-, kaavoitus- ja viranomaislupaasioita sekä pitää näissä asioissa yhteyttä kuntien viranomaisiin ja valvoa niissä seura-kunnan etua; 7) edustaa seurakuntaa kiinteistö-, lohkomis- ja maanmittaustoimituksissa tai valtuuttaa niihin seurakunnan edustajan; 8) olla tarvittaessa läsnä kirkkovaltuuston, -neuvoston, johtokuntien, alueneuvostojen sekä erillisten toimikuntien kokouksissa ja käyttää niissä puheoikeutta; 9) vastata muista hallintojohtajan kiinteistöpäällikölle määräämistä tehtävistä. Kiinteistöpäällikkö tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset: 1) päättää seurakunnan omistamien tai vuokraamien rakennusten ja huoneistojen hoitoon, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä ja sopimuksista kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa; 2) päättää seurakunnan kiinteistöjen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvistä toimenpiteistä ja sopimuksista kirkkoneuvoston määräämissä hankekohtaisissa rajoissa; 3) allekirjoittaa seurakunnan tai sen hallinnoimien rahastojen omistamien asuin- ja liikehuoneistojen vuokrasopimukset sekä tekee päätökset sopimusten irtisanomisesta ja purkamisesta; 4) allekirjoittaa seurakunnalta pyydetyt rakennus- ja toimenpidelupahakemuksiin liittyvät naapurin lausunnot; 5) päättää vapautuksen myöntämisestä seurakunnan toimitilojen käyttökorvauksista kirkkoneuvoston antamien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. - -

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Seurakunnan tukipalveluiden päälliköille on siirretty ratkaistavaksi alaisenaan toimivan henkilökunnan osalta seuraavat asiat 1) ottaa määrärahojen puitteissa tilapäisen/määräaikaisen viranhaltijan tai määräaikaisen työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi; 2) myöntää alaisenaan toimivien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden vuosilomat sekä hyväksyy yksittäiset muutokset viranhaltijan tai työntekijän vahvistettuun vuosilomaan. Viranhaltijan valitsee kirkkoneuvosto. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt kiinteistöpäällikön kelpoisuusehtoja ja tehtäväkuvaa kokouksessaan : Kirkkoneuvostolle lausunto kiinteistöpäällikön viran pätevyydestä ja tehtävistä. (Esittelijä Veikko Toivakka puh ) Kiinteistöpäällikkö (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikön virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Virka ei kuulu v henkilöstösuunnitelmassa määriteltyihin vähennettäviin virkoihin. Kirkkoneuvosto tekee erikseen päätöksen viran täyttämisestä ja tehtävistä. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta on pyydetty asiaa koskeva lausunto. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle seuraavan lausunnon: - Talonrakennus tai talotekniikka-alan korkeakoulututkinto, tai vastaava teoreettinen koulutus tai tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä hyvät esimies- ja johtamistaidot, - Toimialan täydentävä pätevöitymiskoulutus luetaan eduksi, - Esitetään leirikeskus ja emäntäpalveluiden siirtämistä kiinteistöpäällikön alaisuuteen, - Kiinteistöpäällikkö sekä hautaustoimen päällikkö toimisivat jatkossa toistensa sijaisina, - Viranhaltijalla on oltava valmius ottaa vastaan laajemman toimialueen kiinteistöpalvelun tehtäviä. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Henkilöstöpäällikön viran lakkauttamisen yhteydessä on tukipalveluyksikössä muutettu talouspäällikön ja hautaustoimen päällikön tehtävän kuvaa. Talouspäällikölle on tullut laajempi esimiesvastuu hallintopalveluyksiköstä (taloushallinto - ja henkilöstöpalvelut) sekä vastuu hankinta- ja sijoitusasioiden hoitamisesta. Hautaustoimen päällikön vas-

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ tuulle on tullut työsuojelupäällikön tehtävä. Jo tässä yhteydessä on pohdittu leirikeskus- ja emäntäpalvelujen sijoittumista tukipalvelukokonaisuudessa. Tällä hetkellä talouspäällikkö toimii leirikeskus- ja emäntäpalvelujen esimiehenä. Toiminnallisesti sekä leirikeskustoiminnassa että emäntäpalveluissa on yhteyttä kiinteistöpalveluihin. Hallintojohtaja on kuullut talouspäällikkö Markku Laitista ja pyytänyt esimiehen välityksellä pääemäntä Tiina Heikkiseltä ja leirikeskusten isäntä Pekka Kirjavaiselta näkemystä leirikeskus- ja emäntäpalvelujen sijoittautumisesta. Talouspäällikön näkemyksen mukaan leirikeskus- ja emäntäpalvelujen siirtäminen kiinteistöpalvelujen kokonaisuuteen on tarkoituksenmukaista ja toiminnallisesti järkevää. Leirikeskusten isännän palaute oli seuraava: näkemykseni perustuu toiminnan ja palveluiden näkökulmaan, jota kiinteistötoimi voisi parhaimmillaan tukea. Tärkeimpänä nähtiin toiminnan ja palveluiden onnistumisen ja sen pohjalta kiinteistö- ja tilaratkaisujen suunnittelun sekä toteutuksen. Merkittävänä asiana edellisten lisäksi on ollut leirikeskuksen talous tuloineen. Neljäntenä asiana myös merkitykseltään suureksi osoittautunut henkilöstö ja rekrytointi. Edellä mainitut Toiminta, Palvelut, Talous, Henkilöstö puoltavat muuta ratkaisua kuin Kiinteistötointa leirikeskustoimintojen kaitsijana. Kiinteistötoimen vahvuutena pidän teknistä asiantuntemusta sekä tilojen ja puitteiden ammattitaitoista huolenpitoa ja rakentamista. Emäntäpalvelujen osalta palaute oli seuraava: Sijoittuuko emäntäpalvelu hallintopalvelujen vai kiinteistötoimiston alaisuuteen, en näe olevan suurta merkitystä. Keittiötilojen laite asiat on saatu hoidettua yhteistyössä kiinteistötoimiston kanssa tähänkin saakka. Esimiehen vaihtuminen toisi varmasti omat haasteensa, ainakin aluksi. Kiinteistöpäällikön suurta alaisten määrää tulisi pohtia, onko se liiankin suuri. Kiinteistöhallinnon johtokunta on ottanut lausunnossaan kantaa, että leirikeskus- ja emäntäpalvelut siirretään kiinteistöpäällikön alaisuuteen. Hallintopalvelut, kiinteistöpalvelut, hautauspalvelut ja IT-aluekeskus toimivat hallintojohtajan alaisessa tukipalvelukokonaisuudessa. Esiin tuodut toiminnan, talouden, henkilöstö ja palveluiden näkökulma ovat yhtälailla kaikkien tukipalvelujen tuottamisen ja kehittämisen taustalla riippumatta minkä yksikön alaisuudessa tukipalvelua tehdään. Tukipalvelujen kokonaisuuden näkökulmasta ja toimintojen kehittämisen kannalta kiinteistöpalvelujen kokonaisuus olisi tarkoituksenmukaisempi kuin hallintopalvelut. Leirikeskusten, emäntäpalvelujen ja kiinteistöpalvelujen osalta yhteisiä elementtejä on kiinteistöhuollossa ja kunnossapidossa, siivouksessa, tilavarauksissa, keittiötoiminnassa (leirikeskukset, seurakuntakeskukset, tilaisuuksien tarjoilu), tarvike ja laitehankinnat. Merkittävin seikka on tietysti mahdollisuus arvioida henkilöstön työtä ja tehtäviä tässä kokonaisuudessa. Edellä olevaan pohdintaan liittyy myös kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan kirjaus siitä, että kiinteistöpäällikkö ja hautaustoimenpäällikkö

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ toimivat toistensa sijaisena. Tämän taustalla on ajatus siitä, että kiinteistö- ja hautauspalvelujen kokonaisuutta on tarkoitus arvioida ja organisoida uudelleen. Tavoitteena on muodostaa tiiviimmin yhteistyössä toimiva kokonaisuus, jossa voidaan mahdollistaa uudenlaista tehtävän jakoa ja osaamisen hyödyntämistä niin päälliköiden kuin muunkin henkilöstön osalta. Ajatuksena on myös toimistojen yhdistäminen, jolloin muun muassa toimistohenkilöstön osalta lomasijaistaminen ja tehtävien jakaminen helpottuisi. Tätä voidaan lähteä toteuttamaan välittömästi, mikäli kiinteistöpäällikön tehtävän kuvaan kirjataan hautaustoimen päällikön sijaisuus. Lisäksi esiin on noussut myös tarve arvioida hautauspalveluihin toiminnallisesti kiinteästi kuuluvaa, mutta nyt kirkkoherranviraston kokonaisuudessa olevaa hautauspalvelutyötä. Näiltä osin asia tuodaan erikseen kirkkoneuvoston päätettäväksi kevään 2016 aikana. Kiinteistöpäällikön kelpoisuusehdot on määritelty tukipalvelujen johtosäännössä 9. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on esittänyt kelpoisuusehtoa muutettavaksi siten, että kiinteistöpäällikön virkaan edellytetään talonrakennus tai talotekniikka-alan korkeakoulututkinto tai vastaava teoreettinen koulutus tai tutkinto perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä hyvät esimies- ja johtamistaidot. Lisäksi toimialan täydentävä pätevöitymiskoulutus luetaan eduksi ja että viranhaltijalla on oltava valmius ottaa vastaan laajemman toimialueen kiinteistöpalvelun tehtäviä. Esitys Kirkkoneuvosto 1) merkitsee tiedoksi (---) irtisanoutumisen alkaen; 2) päättää julistaa kiinteistöpäällikön viran haettavaksi klo mennessä; viran tehtävät on määritelty tukipalveluiden johtosäännössä 9. Mikäli kirkkovaltuusto päättää kokouksessaan johtosäännön muutoksista, on viran kelpoisuusehtona talonrakennus tai talotekniikka-alan korkeakoulututkinto tai vastaava teoreettinen koulutus tai tutkinto perehtyneisyys tehtävä-alueeseen sekä hyvät esimies- ja johtamistaidot. Viranhaltijan tulee olla konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen; viran palkkaus vr 603 mukainen (järjestelmän mukainen peruspalkka 3.574,42 /kk, vaativuusosa 284,57 /kk), virkaan sovelletaan virastotyöaikaa (KirVESTES luku 6B 2.2); virkapaikka on Jyväskylän seurakunnan toimitalo, Tellervonkatu 5; viranhaltijan esimiehenä toimii hallintojohtaja; hakijoita voidaan tarvittaessa lähettää soveltuvuustestaukseen; viran täytössä noudatetaan 6 kk:n koeaikaa, virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 3) vahvistaa haastattelutyöryhmän kokoonpanoksi: hallintojohtaja, 1-2 kirkkoneuvoston edustajaa, 1-2 kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan edustajaa. Lisäksi haastattelutyöryhmään voidaan kutsua tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntija.

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ ) valitsee 1-2 kirkkoneuvoston edustajan/edustajat haastattelutyöryhmään ja pyytää kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa nimeämään 1-2 edustajaa. Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti kohdat 1)-3) esityksen mukaisesti. Kirkkoneuvosto valitsi edustajakseen haastattelutyöryhmään Tuulikki Väliniemen ja pyytää kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa nimeämään 1-2 edustajaa. 214 Tukipalveluiden johtosäännön muuttaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Tukipalvelujen johtosääntö (liite) tulee muuttaa seuraavilta osin: - Kiinteistöpäällikön kelpoisuus - Kiinteistöpäällikön tehtävien osalta: toimii hautaustoimen päällikön sijaisena, toimii leirikeskuspalveluiden ja emäntäpalveluiden työntekijöiden esimiehenä - Hautaustoimen päällikön tehtävien osalta: toimii kiinteistöpäällikön sijaisena Talouspäällikön tehtävien osalta: poistetaan maininta että toimii leirikeskus- ja emäntäpalveluiden työntekijöiden esimiehenä Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää tukipalveluiden johtosäännön kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 215 Hallintopalveluiden henkilöstöjärjestelyt (Valmistelija Markku Laitinen, puh ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Hallintopalveluissa on ollut määräaikaisesti täytettynä seuraavat virkasuhteiset tehtävät: - Palkanlaskija henkilöstöpalveluissa (eläköitymisten jälkeen vapautuneista kahdesta palkanlaskijan virasta vähennetty toinen). - Palkanlaskija henkilöstöpalveluissa (eläköitymisten jälkeen vapautuneista palkanlaskijan viran 52 %:sta ja palkkasihteerin viran 48 %:sta). - Toimistosihteeri taloushallintopalveluissa (eläköitymisten jälkeen vapautuneet toimistosihteerin ja kirjanpitäjän virat). Tehtävän hoitaja on määräaikaisesti siirrettynä kirkkoherranviraston hautauspalveluista. Virkojen määräaikaisen täyttämisen perusteena on ollut toisaalta henkilöstösuunnitelman toteuttamiseen liittyvät järjestelyt ja toisaalta Kipan asiakkuuteen liittyvät työnjako- ym. järjestelyt.

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Henkilöstö- ja taloushallintopalveluista muodostetussa hallintopalveluiden yksikössä on toteutettu henkilöstösuunnitelman mukaiset toimenpiteet, joiden lisäksi on erikseen lakkautettu henkilöstöpäällikön virka. Hallintojohtajan viran sisäisen täyttämisen ja samassa yhteydessä toteutetun henkilöstöpäällikön viran lakkauttamisen valmistelussa todettiin kirkkoneuvostossa seuraavaa: Kuormitusta eivät tällä hetkellä tukipalveluissa aiheuta kuitenkaan vain varsinaiset päällikkötehtävät vaan myös erilainen perustyö, jonka parista henkilöstöä on vähennetty ja työ puolestaan ei ole vähentynyt kirkon palvelukeskukseen siirtymisen myötä odotetulla tavalla. Mikäli kuormittumisen riski koetaan tältä osin liian suureksi, on mahdollista harkita tämän järjestelyn yhteydessä yhden tukipalvelunpuolen määräaikaisen toimistosihteerin viran vakinaistamista tai määräajan jatkamista, mikä tietenkin kaventaisi järjestelyn tuomaa taloudellista säästöä. Kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen asiakkuuteen siirtymisen jälkeen on mm. osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn ja kierrätykseen liittyviä tehtäviä hajautettu toimintayksiköille. Henkilöstöhallintoon liittyvien tehtävien laajempaa hajauttamista ei voida pitää mahdollisena. Hallintopalveluiden yksikössä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät voidaan todeta Kipaan liittymisen jälkeen siinä määrin vakiintuneeksi, että laillisia perusteita määräaikaisten palvelussuhteiden käyttämiselle ei ole osoitettavissa. Näin ollen tehtävien hoito tulisi vakinaistaa. Hallintopalveluiden henkilöstöhallinnon tehtävien sisäisen järjestelyn ja toimenkuvien määrittelyn kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että vakinaistettavat tehtävät täytettäisiin olemassa olevina palkanlaskijan ja palkkasihteerin virkoina. Järjestelyn tuloksena lakkautettaisiin yksi palkanlaskijan virka. Taloushallinnon tehtävien sisäisen järjestelyn ja toimenkuvien määrittelyn kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että taloussihteerin virka täytettäisiin edelleen aikaisemmista päätöksistä poiketen ja toimistosihteerin virka lakkautettaisiin. Järjestelyn tuloksena lakkautettaisiin yksi toimistosihteerin virka. Seurakuntarakenteen uudistamiseen liittyvän srk-yhtymien perustamiseen tähtäävän prosessin keskeytymisen jälkeen kirkon piirissä on käynnistetty keskustelu seurakuntien vapaaehtoisen yhteistoiminnan lisäämisestä erityisesti tukipalveluiden alueella. Hiippakunnallisten johtamispäivien ( ) jälkeen on tuomiokapituli suositellut keskustelujen konkreettista käynnistämistä. Jyväskylän rovastikunnan osalta järjestettiin yhteistyöneuvottelu, johon osallistui myös Hankasalmen seurakunnan edustajia.

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Neuvottelun jälkeen tehtiin epävirallinen tiedustelu osanottajaseurakunnille siitä, olisiko seurakunnilla valmiutta ja kiinnostusta palkanlaskentaan ja henkilöstöpalveluihin liittyvään yhteistyöhön ja olisiko seurakunnilla valmiutta osoittaa henkilöstöä Jyväskylän seurakunnan johdolla tapahtuvaan palveluiden tuottamiseen. Tässä vaiheessa yhteistyön lähiaikoina käynnistämistä koskevaan kyselyyn on saatu kolmelta seurakunnalta kielteinen, yhdeltä seurakunnalta myönteinen vastaus ja yhdeltä seurakunnalta myönteistä kiinnostusta osoittava vastaus. Myönteisiin vastauksiin ei kuitenkaan liity mahdollisuutta henkilöstön osoittamiseen. Jyväskylän seurakunnon osalta valmius palveluiden laajempaan tuottamiseen edellyttää henkilöresurssien vakiinnuttamista. Kirkkoneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti vapautuvien virkojen ja työsuhteiden täyttämisestä tai tehtävien uudelleen järjestämisestä tehdään aina erikseen päätös. Kirkkoneuvoston ohjesäännön 4 luvun 14:1 :n kohdan 9 mukaan hallintojohtaja ottaa tukipalveluyksikön päällikön esittelystä tukipalveluiden toimisto-, kiinteistönhoito- ja ammattitehtävissä toimivat vakituiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että 1) hallintopalveluihin sijoitettu palkkasihteerin virka (vakanssi nro 193) täytetään vakinaisesti, palkkaus vr. 403 mukainen (järjestelmän mukainen peruspalkka 2.046,48 /kk, vaativuuslisä 82,13 /kk); 2) hallintopalveluihin sijoitettu palkanlaskijan virka (vakanssi nro 178) täytetään vakinaisesti, palkkaus vr. 403 (järjestelmän mukainen peruspalkka 2.046,48 ); 3) hallintopalveluihin sijoitettu taloussihteerin virka (vakanssi nro 210) täytetään vakinaisesti, palkkaus vr. 403 (järjestelmän mukainen peruspalkka 2.046,48 /kk, vaativuuslisä 82,13 /kk); 4) kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi esitetään virkojen kelpoisuusehdot seuraavasti: - palkkasihteeri: soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto, jonka lisäksi hakijoille luetaan eduksi henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan tehtävien hoidossa tarvittava osaaminen ja pätevyys, tarkkuus, järjestelmällisyys ja vastuullisuus sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja kehittämistehtäviin, hyvät vuorovaikutus-, kommunikointi- ja ryhmätyötaidot sekä SAP- ja MS Office-sovellusten käyttöön liittyvä osaaminen ja kirkon virka- ja työehtosopimusten tuntemus.

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ palkanlaskija: soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto, jonka lisäksi hakijoille luetaan eduksi palkanlaskennan tehtävien hoidossa tarvittava osaaminen ja pätevyys, tarkkuus, järjestelmällisyys ja vastuullisuus sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja kehittämistehtäviin, hyvät vuorovaikutus-, kommunikointi- ja ryhmätyötaidot sekä SAP- ja MS Office-sovellusten käyttöön liittyvä osaaminen ja kirkon virka- ja työehtosopimusten tuntemus. - taloussihteeri: soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto, jonka lisäksi hakijoille luetaan eduksi monipuolisten taloushallinnon tehtävien hoidossa tarvittava osaaminen ja pätevyys, tarkkuus, järjestelmällisyys ja vastuullisuus sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja kehittämistehtäviin, hyvät vuorovaikutus-, kommunikointi- ja ryhmätyötaidot sekä SAP- ja MS Office-sovellusten käyttöön liittyvä osaaminen ja seurakunnan talouden tuntemus. Virkasuhteeseen valittavan tulee olla kirkkolain 6 luvun 13 :n mukaisesti evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. 5) palkkasihteerin ja palkanlaskijan virat alkaen julistetaan haettavaksi kirkkovaltuuston hyväksyttyä niiden kelpoisuusehdot 6) taloussihteerin virka pyritään täyttämään alkaen sisäisillä järjestelyillä. Kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi tullaan esittämään palkanlaskijan viran (vakanssi nro 172) ja toimistosihteerin viran (vakanssi 194) lakkauttaminen. Lakkautukset tuodaan kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston käsiteltäväksi marras/joulukuussa Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti. 216 Kirkkoherranviraston toimistosihteereiden kelpoisuusvaatimus (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Jyväskylän seurakunnan kirkkoherranvirastossa on yhdeksän toimistosihteerin virkaa. Näistä kolmessa virassa työtehtävät koostuvat pääasiassa hautausjärjestelyihin liittyvistä tehtävistä ja tämä hautauspalveluiden tiimi työskentelee läheisessä yhteistyössä hautaus- ja puistopalveluiden yksikön kanssa. Viidessä virassa tehtäväalueeseen kuuluu muihin kirkollisiin toimituksiin kuin hautauksiin liittyvää asiakaspalvelua sekä jäsenrekisteriä koskevaan asiakaspalveluun ja jäsenrekisterin ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Yhden viran pääasiallisena sisältönä ovat työntekijöiden työvuoro- ja lomalistojen kokoamiseen, tilastointiin, arkistointiin sekä hallintosihteerin ja kirkkoherran antamiin muihin toimeksiantoihin liittyvät tehtävät. Tehtävänkuvausten yksityiskohdat voivat vaihdella virkakohtaisesti edellä mainittujen pääpiirteiden puitteissa ja viranhaltijoiden edellyte-

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ tään tarvittaessa sijaistavan toisiaan loma- ja ruuhka-aikoina. Tehtäväkuvien tarkemmasta sisällöstä päättävät kirkkoneuvoston ohjesäännön antamin valtuuksin kirkkoneuvosto tai kirkkoherra. Kirkkoherranvirastossa on tällä hetkellä avoinna yksi toimistosihteerin virka edellisen viranhaltijan siirryttyä eläkkeelle. Kirkkoneuvosto päättää viran haettavaksi julistamisesta. Kirkkoherranviraston toimistosihteereiden kelpoisuusvaatimuksesta ei ole tehty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa päätöstä. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on päättää seurakunnan viranhaltijoiden johtosääntöjen muuttamisesta lukuun ottamatta pätevyysvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa (3 luku 10:2, kohta 8). Kirkkolain (KL 6:13 ) mukaan virkasuhteeseen on kelpoinen vain evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen ja KL 6:14 mukaan virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai työnantajan päättämä erityinen kelpoisuus. Toimistosihteerin virkoihin on perusteltua päättää riittävän väljä kelpoisuusehto, joten alla olevassa esityksessä on päädytty määritelmään soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto. Kirkkoneuvoston tulee virkoja haettavaksi julistettaessa määritellä kyseessä olevan viran tarkempi tehtävänkuva ja varsinaisen kirkkovaltuuston päättämän kelpoisuusehdon lisäksi viran erityiset vaatimukset. Tällöin voidaan esimerkiksi todeta, että menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on lisäksi monipuolisten kirkkoherranviraston tehtävien hoidossa tarvittava osaaminen ja pätevyys, tarkkuus ja vastuullisuus, hyvät asiakaspalvelu-, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, arkistointiosaaminen, kyky tulkita vanhoja kirkonkirjoja sekä Kirjuri-jäsentieto- ja Katrina-varausjärjestelmien käyttöön liittyvä osaaminen. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää, että kirkkoherranviraston toimistosihteerin virkojen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto. Viranhaltijan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 217 Viran lakkauttaminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman ja kirkkoneuvoston hyväksymien toiminnan ja talouden kehittämistä koskevien toimenpide-ehdotusten mukaan seurakunnan henkilöstöä vähennetään eläköitymisen, irtisanoutumisten tai erikseen päätettyjen tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Alla päätösesityksessä mainittu tiedottajan virka on suunnitelman mukaisesti, viran-

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ haltijan eläkkeelle jäämisen myötä avoimeksi tultuaan, jätetty täyttämättä ja se voidaan nyt lakkauttaa. Henkilöstösuunnitelman mukaan vähennetään v vielä noin 15 virkaa tai työsuhteista tehtävää eli vähennykset ovat yhteensä noin 43 henkilötyövuotta. Lisäksi kirkkoneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että jatkossa vapautuvien virkojen ja työsuhteiden täyttämisestä tai tehtävien uudelleen järjestämisestä tehdään aina erikseen päätös. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää lakkauttaa tiedottajan viran (vakanssi n:o 214), joka on vapautunut eläkkeelle jäämisen vuoksi ja on jätetty hyväksyttyjen henkilöstösuunnitelmien mukaisesti täyttämättä Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti. 218 Tuulikki Väliniemen ja 6 muun kirkkovaltuutetun aloite koskien uusiutuvan energian käyttöä Jyväskylän seurakunnassa ja alueella laajemminkin (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston kokouksessa Tuulikki Väliniemi jätti aloitteen koskien uusiutuvan energian käyttöä Jyväskylän seurakunnassa ja alueella laajemminkin. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 148: Jyväskylän seurakunnan kiinteistöjen kaukolämmön kulutus on noin MWh ja sähkön kulutus noin MWh sekä kevyen lämmitysöljyn kulutus noin litraa vuodessa. Seurakunta käyttää vuodessa energiahankintoihin noin t euroa. Kokonaisenergiankäytöstä on uusiutuvien energiamuotojen osuus nykyisin, kaukolämpöä lukuun ottamatta vielä vähäinen. Pääosa seurakunnan kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Lähivuosina joudutaan uusimaan kevytöljykäyttöisiä lämpökeskuksia ja siinä yhteydessä tutkitaan käytettävissä olevat eri lämmitysvaihtoehdot. Varteenotettavia vaihtoehtoja ovat mm. maalämpö ja erilaiset ilmalämpöpumppuratkaisut. Myös kotimaisia polttoaineita (hake ja pelletti) käyttävät lämmitysjärjestelmät ovat mahdollisia. Sähkön osalta ei ole erikseen hankittu ns. vihreää sähköä vaan valintaperusteena on ollut sähkön hinta. Nykyiset sähkön hankintasopimukset ovat voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Uusissa hankintasopimuksissa on mahdollista painottaa uusiutuvan energian sähköntuotannon vaihtoehtoja. Uusiutuvia energiamuotoja käyttävän sähköntuotannon hintataso on noin % kalliimpi nykyiseen vaihtoehtoon verrattuna, mutta tulevaisuudessa hintaero ilmeisesti pienenee. Kiinteistökohtaisten sähkötuotantomuotojen, mm. aurinkopaneelien avulla on mahdollista saada noin 5 %:n osuus ko. kiinteistön vuotui-

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ sesta sähkönkulutuksesta. Investoinnin takaisimaksuajaksi tulee kuitenkin noin vuotta. Kiinteistökohtainen tuulisähköntuotanto ei ole realistinen vaihtoehto. Energiansäästön avulla on mahdollista pienentää energiakuluja jopa %. Pitkäjänteinen energiansäästö edellyttää erityisesti tilojen käyttäjien opastamista ja sitouttamista säästeliääseen energiankäyttöön. Säästö koostuu pienistä yksittäisistä asioista mm. huonelämpötila, valaistus ja ilmanvaihto sekä vedenkäyttö. Toki on niin että, jos energiankulutus laskee merkittävästi ja muutos on pysyvä seuraa siitä ilmeisesti muutaman vuoden viiveellä hintojen nousu ja saatava säästö pienenee. Kirkon ympäristödiplomi velvoittaa myös Jyväskylän seurakuntaa jatkossa parantamaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antaa seuraavan lausunnon asiasta: 1. Kaukolämmön osalta ei voida vaikuttaa käytettäviin energianlähteisiin, 2. Kevytöljykäyttöisiä lämmitysjärjestelmiä ja sähkölämmityksiä uusittaessa otetaan huomioon uusiutuvan energian vaihtoehdot, 3. Uusissa sähkön hankintasopimuksissa voidaan painottaa ns. vihreää sähköntuotantoa taloustilanteen mukaan, 4. Seurakunnan oma kiinteistökohtainen ja pienimuotoinen sähköntuotanto ei vielä ole realistinen ja kustannustehokas vaihtoehto, 5. Energiansäästöä ja ympäristöasiat huomioon ottavia toimintamalleja kehitetään, 6. Erillisen, asiaa käsittelevän seminaarin järjestämistä ei pidetä tarpeellisena sekä 7. Tarvittaessa voidaan lähettää edustus valtakunnalliseen asiaa käsittelevään seminaariin. Päätös: Esitys hyväksyttiin. - - Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on lausunnossaan tuonut esiin periaatteellisen myönteisen kannan vaihtoehtoisten energiamuotojenkäyttöön ja kokeiluihin. Päätöksen teossa ja hankinnoissa tulee aktiivisesti arvioida aina myös vaihtoehtoisia energiamuotoja. Johtokunta piti erillisen seminaarin järjestämistä tarpeettomana. Jyväskylän seurakunnalla on ympäristötyöryhmä, joka edistää seurakunnan ympäristötietoisuutta ja ympäristökasvatusta. Ympäristötyöryhmä voi tästä näkökulmasta arvioida, erillisen seminaarin tai vastaavan tilaisuuden järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta ja huomioida tämän toimintasuunnitelmassaan. Muilta osin johtokunnan vastausta voi pitää sellaisenaan riittävän kattava myös kirkkoneuvoston vastaukseksi aloitteeseen.

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Tuulikki Väliniemen valtuustoaloitteeseen. Kirkkoneuvosto keskusteli aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Tuulikki Väliniemen valtuustoaloitteeseen. 219 Liisa Kuparisen ja 9 muun kirkkovaltuutetun aloite vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttamisesta ja osallistamisesta (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkovaltuuston kokouksessa Liisa Kuparinen ja 9 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttamisesta ja osallistamisesta seurakunnan työntekijöiden työtaakan tasaamiseksi ja mielekkään toimintamuodon tarjoamiseksi seurakuntalaisille. Johtoryhmä päätti antaa Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalle tehtäväksi valmistella vastaus mennessä. Johtokunta on antanut , 90, seuraavan lausunnon asiassa: Liisa Kuparinen ja yhdeksän muuta allekirjoittajaa esittävät päivätyssä valtuustoaloitteessaan, että Jyväskylän seurakunta järjestäisi koulutusta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille, jotta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ja vapaaehtoistyön tarpeet saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Aloitteessa esitellään konkreettisia ajatuksia siitä, miten koulutus voitaisiin järjestää. Alueseurakuntien ja yhteisen toiminnan talousarvioraamista vuodelle 2016 päätettäessä kirkkoneuvoston pöytäkirjaan , 105, kirjattiin toiminnan painopisteet, joita oli käsitelty johtavien viranhaltijoiden tapaamisissa ja muussa yhteydenpidossa sekä luottamushenkilöiden koulutusillassa Yhteisiksi painopisteiksi vuodelle 2016 nostettiin kolme teemaa, joiden katsottiin liittyvän useisiin strategisiin suuntaviivoihin: - Seurakuntalaisuuden tukeminen - Työyhteisön hyvinvointi - Vuoden 2017 reformaation 500-vuotisjuhlavuoteen ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen valmistautuminen Seurakuntalaisuuden tukemisen keskeisiä elementtejä on vapaaehtoisten vastuunkantajien rekrytoiminen ja kouluttaminen sekä heidän monipuolinen osallistumisensa aktiivisina toimijoina alueseurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintaan. Seurakunnan toimintaan osallistuu aktiivisina vapaaehtoisina vastuunkantajina nykyisellään varovastikin arvioiden useita satoja seurakuntalaisia, jotka on perehdytetty ja koulutettu tehtäviinsä työmuodon ja -tehtävän vaatimalla tavalla. Esimerkkejä toiminnasta, joka olisi nykymuodossaan mahdotonta ilman vapaaehtoisten vastuunkantajien panosta, ovat mm. pyhäkoulut, kouluikäisten kerhotoiminta, rippikoulutyö, vam-

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ maisnuorisotyö, erityisnuorisotyön Saapas-toiminta, diakoniatyön erilaiset avoimen toiminnan muodot, kirkkokuorot, muut musiikkiryhmät, erilaiset erityismessut (mm. Tuomasmessu, Huoltamo-messu ja Kohtaamispaikan jumalanpalveluselämä) ja erilaiset lähetystyön ja kansainvälisen vastuun toimintamuodot. Lisäksi vapaaehtoisia vastuunkantajia toimii runsaasti alueseurakuntien monipuolisissa vapaaehtoistehtävissä niin messuissa kuin muussakin toiminnassa sekä erilaisissa projekteissa. Vapaaehtoisten vastuunkantajien kouluttamisen koordinointiin ja kehittämiseen on kiinnitetty kuluvan vuoden aikana kasvavaa huomiota. Yhteisen seurakuntapalvelun johdolla luodaan vuoden 2016 aikana alueseurakuntia nykyistä paremmin palveleva vapaaehtoisten vastuunkantajien kouluttamismalli, jossa otetaan huomioon yhtäältä seurakunnan toimintaan liittyvät yhteiset piirteet, toisaalta alueseurakuntien ja työmuotojen erityiset tarpeet. Koulutuksen on tarkoitus ylittää yhteisesti sovittavalla tavalla alueseurakuntien ja työmuotojen rajoja siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin seurakuntamme toimintaa. Vapaaehtoisten vastuunkantajien kouluttamista suunniteltaessa ja valmisteltaessa otetaan huomioon tehdyn valtuustoaloitteen sisältämät konkreettiset ehdotukset Yhteisen seurakuntapalelun johtokunnan vastaus asiassa on perusteellinen ja sellaisenaan riittävän kattava myös kirkkoneuvoston vastaukseksi aloitteeseen. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 9 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Kirkkoneuvosto antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 9 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. 220 Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan jatko (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta , 79. Kirkkoherra Arto Viitala on esittänyt suullisen pyynnön, että Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta käsittelee Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan jatkamista. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta käsitteli Aseman Pysäkin tulevaisuutta kokouksessaan , 36. Tuolloin johtokunta totesi Aseman Pysäkin määräaikaisen diakonian viran päättyvän kuluvan vuoden lopussa ja Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan samalla päättyvän.

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ Asia nousi esiin kirkkoneuvostossa ,185, jolloin neuvoston kokouksessa tehtiin aloite Aseman Pysäkin avoimien toiminnan jatkamisen edellytysten selvittämisestä. Saadessaan vastauksen tehtyyn aloitteeseen kokouksessaan , 195, kirkkoneuvosto päätti, että vaihtoehtojen selvittämistä Aseman Pysäkin diakonian avoimen toiminnan jatkamiseksi jatketaan Yhteisen seurakuntapalvelun johtajan Jukka Helinin johdolla ja valmistelun etenemistä koskeva selvitys sekä mahdolliset kirkkoneuvoston päätettäväksi kuuluvat asiat tuodaan kirkkoneuvoston käsiteltäväksi vielä vuoden 2015 kuluessa. Asian jatkovalmistelussa ja kirkkoneuvostolle tuotavassa esityksessä otetaan lähemmin kantaa myös asiasta tehtyjen vetoomusten sisältöön. Päätöksessä viitataan siihen, että Aseman Pysäkin vapaaehtoiset vastuunkantajat ja Aseman Pysäkin määräaikaisen diakonian viran haltija olivat lähestyneet kirkkoneuvostoa kirjelmin, joissa he olivat vedonneet Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan jatkumisen puolesta. Johtokunnalla ei ollut toukokuun kokouksessaan käytössä alueseurakuntien diakonian viranhaltijoiden ja diakoniapappien näkemystä Aseman Pysäkin tarpeesta ja merkityksestä alueseurakuntien diakoniatyölle. Kysely on nyt tehty, ja sen tulokset ovat liitteenä (LIITE 1). Kyselyn tuloksista käy ilmi, että näkemykset Aseman Pysäkin merkityksestä vaihtelevat suuresti. Hieman alle puolet vastanneista 46 hengestä ei ole kertaakaan ohjannut ketään Aseman Pysäkille, ja hieman yli puolet vastanneista ei tiennyt kenenkään tulleen Aseman Pysäkiltä oman alueseurakuntansa toimintaan. Vastauksissa nousee esiin Aseman Pysäkin merkitys kokoontumispaikkana esim. vapaaehtoisten ryhmille (esim. kuoro), ei niinkään siellä tehtävä avoin diakoniatyö. Tästä syystä on vaikeaa arvioida, mihin vastaajat viittaavat toivoessaan Aseman Pysäkin voivan toimia jatkossakin: toivovatko he avoimen diakoniatoiminnan jatkumista vai tilan jäämistä seurakunnan käyttöön erilaisia kokoontumisia varten. Joissain avoimissa vastauksissa tulee esiin Aseman Pysäkille muodostunut myönteinen rooli toimia matalan kynnyksen toimi- ja kohtaamispaikkana. Toisaalta toiminnan profiilia kritisoidaan karkeasti ottaen samasta syystä. Huomattavan moni diakonian ammattilaisista myöntää olevansa huonosti perillä Aseman Pysäkin toiminnasta eikä tästä syystä uskalla ottaa kantaa toiminnan mahdolliseen jatkoon. Kyselyn tulokset antavat aiheen tulkita niin, että Aseman Pysäkin avoin diakoniatoiminta on muodostunut paljolti omaksi, seurakunnan muusta diakoniasta ja seurakuntatyöstä irralliseksi saarekkeekseen, joka kokoaa runsaan sadan vakiokävijän joukkoa useita kertoja viikossa yhteen. Yhteys alueseurakuntien toimintaan on pääosin ohutta tai olematonta. Toimintaa ei tunneta. Johtokunta totesi kokouksessaan , 36, ettei se näe tarvetta esittää Aseman Pysäkin isännän määräaikaisen diakonian viran jatkamista vuoden 2015 jälkeen. Kirkkoneuvoston kokouksessaan , 195, käsittelemän pykälän esittelyteksti sisältää laajan

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11/ selvityksen Aseman Pysäkin historiasta. Siitä on luettavissa, että Aseman Pysäkin ja sen edeltäjän Lähimmäisen Kammarin toiminnan lopettamista on harkittu aiemminkin. Kirkkoneuvoston tehtävänanto selvittää perusteita Aseman Pysäkin avoimen toiminnan jatkamiseksi on tuottanut uusia ajatuksia siitä, miten avoin diakoniatoiminta keskustassa tulisi järjestää. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta ei näe tarkoituksenmukaiseksi järjestää tällaista toimintaa nykyiseen tapaan. Toiminnalle nähdään parhaat edellytykset osana Keskustan alueseurakunnan avointa diakoniatoimintaa. Ajatuksesta on alustavasti keskustelu Keskustan aluekappalaisen kanssa, mutta sen konkretisoiminen on luonnollisesti Keskustan alueseurakunnan viranhaltijoiden ja alueneuvoston käsissä. Yllä hahmoteltu ratkaisumalli kunnioittaisi alueseurakuntien vastuuta hoitaa perusseurakuntatyö, johon tämän kaltainen avointen ovien toiminta selvästi kuuluu: Aseman Pysäkin avoin diakoniatoiminta ei ole erityistoimintaa vaan osa yleistä diakoniatyötä, joka on määritelty alueseurakuntien vastuulle. Ratkaisu ei aiheuttaisi Aseman Pysäkin asiakaskunnalle ja vapaaehtoisille suuria muutoksia nykyiseen. Aseman Pysäkin avoimen diakoniatoiminnan jatkaminen vaatii resursointia. Työntekijän palkkaaminen ja riittävien toimintamäärärahojen takaaminen vaatii n panostusta vuodessa. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, ettei ao. työntekijä jää yksin vaan että hänellä on ympärillä kannustava on rohkaiseva työyhteisö, joka näkee Aseman Pysäkin toiminnan ja sen kehittämisen elimellisenä osana oman yhteisönsä toimintaa. Tehtävään valittavalta henkilöltä tulee voida edellyttää innovoivaa ja kehittävää, seurakuntalaisuuden vahvistamiseen pyrkivää sekä vahvasti verkottuvaa työotetta. Esitys: Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta lausuu näkemyksenään, että 1) Aseman Pysäkin toiminnan jatkosta päätettäessä on paikallaan ottaa vakavasti henkilöstösuunnitelman kirjaukset ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan demokraattisesti valittuna luottamuselimenä kokouksessaan , 39, esittämä kanta asiassa; 2) Aseman Pysäkin avoimen diakoniatyön mahdollista jatkoa koskevissa valmisteluissa keskitytään toiminnan järjestämiseen osana Keskustan alueseurakunnan diakoniatyötä; 3) toiminnan mahdolliseen jatkamiseen ja kehittämiseen osoitetaan riittävät lisäresurssit ja näin tunnustetaan toiminnan palvelevan koko seurakuntaa, vaikka se sijoittuu kaupungin keskustaan; 4) toiminnan mahdollinen jatkaminen järjestetään määräaikaisena, kahden vuoden mittaisena projektina, jonka tarkoituksena on avoimen diakoniatoiminnan kehittäminen osana muuta avoimen diakonian toimintaa. Päätös: Esittelijä korjasi esitystään seuraavasti: