Etelä-Aasia. (Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Nepal, Bhutan) Ennakoitu kehitys. M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Aasia. (Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Nepal, Bhutan) Ennakoitu kehitys. M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos"

Transkriptio

1 M i k a K e r t t u n e n Strategian laitos Etelä-Aasia (Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Nepal, Bhutan) Ennakoitu kehitys Etelä-Aasian kehitykseen suuntaan vaikuttavat lähinnä Intian ja Pakistanin keskinäiset suhteet ja alueen maiden yhteiskunnallinen kehitys. Alueen valtioita vaivaavat edelleen suuresta väestönmäärästä, aikaisemmasta epäedullisesta kehityksestä ja huonosta hallinnosta johtuva köyhyys, aliravitsemus, sairastavuus, lukutaidottomuus ja yleinen kehittymättömyys sekä ihmisten ja alueiden välinen eriarvoisuus. Tämä aiheuttaa paikallisia ristiriitoja, jotka saattavat ajoittain ilmetä väkivaltaisena käytöksenä, keskusvallan vastustamisena sekä kielellisten, uskonnollisten tai muiden vähemmistöjen syrjintänä. Intian Kongressipuolue (I) ja pääministeri Rahul Gandhi pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa ja tämä valtakausi kestää 2010-luvun loppupuolelle. Tällöin hindulaiseen kansallismielisyyteen tukeutuvat puolueet yhdessä pienpuolueiden kanssa pääsevät valtaan, 2020-lukua sävyttävät useat hallituskriisit ja vallanvaihdot. Tämä ei muuta maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjoja, mutta kärjistää sisäistä jakautumista ja suhteita naapurimaiden kanssa. Intian talous jatkaa kasvuaan koko 2010-luvun ajan keskimäärin 6 % vuosittain 12, mutta kasvuvauhti hidastuu vuosikymmenen loppupuolella. Maasta tulee maailman kolmanneksi suurin kansantalous vuoteen 2025 mennessä. Kehitystä edistää väestön suhteellinen nuoruus, toimiva koulutusjärjestelmä, innovaatiot ja integroituminen maailmantalouteen. Voimistuva talous johtaa paikalliseen hyvinvointiin, mutta sitä ei saada levitettyä laajempiin kansanosiin, joten keskimääräinen bruttokansantuote pysyy suhteellisen alhaisena. Kotimaisen kysynnän lisäksi talouskasvua edistää vahva IT-alan, avaruusteollisuuden, bioteknologian ja palvelusektorin, ml. terveydenhoitopalvelut, osaaminen. Talouskasvu edellyttää suuria ulkomaisia investointeja infrastruktuurin ja energiahuollon kehittämisiksi. Ilman näitä ennustettu talouskasvu jää oleellisesti pienemmäksi. Energiansaannin turvaamiseksi Intian panostaa voimakkaasti ydinenergian osuuden ja kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen, etsii aktiivisesti omia öljy- ja kaasuesiintymiä sekä tekee yhteistyötä naapurimaiden ja tuottajamaiden kanssa energiansaannin varmistamiseksi 13. Alueen pienistä valtioista lähinnä Nepal kykenee hyödyntämään Intiaa taloudellisena veturinaan. Tämä johtuu pitkästä yhteisestä maarajasta sekä osittain 12 Long Term Vision. Strand One, EU ISS, Pariisi, Intian kehityksestä katso myös Sirpa Tenhunen ja Minna Säävälä, Muuttuva Intia, Edita, Helsinki The New Global Puzzle, EU ISS, Pariisi, 2006, s Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

2 samankaltaisesta kielestä ja kulttuurista. Muut pienet maat eivät maantieteellisen asemansa tai ongelmallisten suhteidensa takia kykene tähän. Pakistania uhkaa niin poliittinen kuin taloudellinen marginalisoituminen. Tämä johtaa paineisiin parantaa suhteita Intiaan ja pyrkiä siten saamaan osansa sen talouskasvun myönteisistä vaikutuksista. Toisaalta Pakistanissa esitetään mielipiteitä, että sen pitäisi pyrkiä välttämään riippuvuutta Intiasta ja yrittää hakeutua entistä enemmän yhteistyöhön Kiinan, Lähi-idän ja Keski-Aasian islamilaisten valtioiden kanssa. Parantuvat liikenneyhteydet ja Keski-Aasian energiavarojen lisääntyvä hyödyntäminen tarjoavatkin tähän mahdollisuuksia. Intian ja Pakistanin suhteet säilyvät perusasetelmaltaan ongelmallisina ja vaarana on, ettei Kashmirin kysymystä saada ratkaistua. Tämä vaikeuttaisi yhteistoimintaa muilla alueilla. Vaikka Kashmirin tapauksessa päästäisiinkin pragmaattiseen, osittaisen itsehallinnon takaavaan ratkaisuun, jää molempiin maihin ja itse alueelle runsaasti ratkaisuun tyytymättömiä voimia. Tällöin on molemmissa maissa vaarana äärinationalististen tai ääriuskonnollisten liikkeiden kannatuksen voimistuminen. Tämä puolestaan johtaisi sisäisiin levottomuuksiin, separatististen pyrkimysten tukahduttamiseen voimatoimin ja muiden vähemmistöjen syrjimiseen. Riippuen ryhmittymien keskinäisistä voimasuhteista ja tavoitteista ja Intian ja Pakistanin sisäpoliittisista tilanteista, Kashmir nostetaan tarpeen mukaan ongelmaksi. Tämä ei kuitenkaan johda laajempiin yhteenottoihin tai maiden väliseen todelliseen sotaan. Samanaikaisesti Intia ja Pakistan pyrkivät kehittämään keskinäistä yhteistyötä muutamilla molemmille tärkeillä alueilla. Turvallisuuden kannalta tärkeintä ovat erilaiset luottamusta lisäävät toimet, joilla pyritään estämään aikaisemmin ilmenneet ydinasekriisit ja sodan syttyminen vahingossa tai väärinarviointien perusteella 14. Maiden asevoimien läpinäkyvyys ja yhteydenpito lisääntyy tarkastus- ja valvontajärjestelyiden ansiosta. Erityisen tärkeänä pidetään ydinasejärjestelmien komentojärjestelmien ja turvamekanismien ylläpito ja kehittämistä. Vuoteen 2020 mennessä maat kehittävät toimivan maa- ja merisijoitteisiin ohjuksiin sekä pudotettaviin pommeihin perustuvan molemmin puolisen ydinasepelotteen 15. Järjestelmät kykenevät tällöin kostoiskuun vastustajan ensi-iskun jälkeen. Energia-ala tarjoaa laajimman taloudellisen yhteistyön mahdollisuuden. Iranista Pakistanin kautta Intiaan vedettävä kaasuputki saadaan valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Mikäli yhteishanke toteutuu, ryhtyvät maat yhdessä kansainvälisten sijoittajien kanssa suunnittelemaan 14 Maiden välinen ns. Lahoren julistus vuodelta määrittää näiden perustan. Katso esim. Confidence Building Measures in South Asia, The Henry L. Stimson Center (http://www.stimson.org/southasia/?sn=sa ). 15 Intian ja Pakistanin nykyiset toimet ja julkaistut asiakirjat viittaavat tähän. Katso esim. luonnos Intian ydinasedoktriiniksi Draft Indian Nuclear Doctrine, jolla toki ei ole virallista asemaan (http://www.indianembassy.org/policy/ctbt/nuclear_doctrine_aug_17_1999.html ). 48 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

3 ja rakentamaan 2020-luvulla uutta putkea Keski-Aasiasta Intiaan. 16 Putkiprojektien myötä paikallinen rajat ylittävä yhteistyö helpottuu. Kolmas tärkeä yhteistyön ala on kestävän kehityksen ja ympäristön suojelun edistäminen. Tämä koskee erityisesti makean veden saantia ja viljelysalan turvaamista. Yhteiset projektit herättävät aikaajoin vastustusta ja johtavat paikallisiin väkivaltaisuuksiin, mutta ne lähinnä hidastavat hankkeiden valmistumista. Etelä-Aasian maissa esiintyy edelleen keskushallintoa vastustavia paikallisia vastarintajärjestöjä. Ongelmat kumpuavat poliittisista, taloudellisista ja kulttuurillisista vaatimuksista joihin valtaapitävät enemmistöt eivät ole halukkaita tai kyvykkäitä löytämään ratkaisua. Turvatakseen öljyn saannin Assamista Intia joutuu tukahduttamaan alueen kapinalliset liikkeet voimatoimin 2010-luvulla. Pakistanissa ongelmana ovat poliittista valtaa kyseenalaisin keinoin tavoittelevat armeija, poliittiset puolueet, vahvan alansijan saaneet islamilaiset ääriliikkeet sekä voimakkaat etniset ja alueelliset toimijat. Vallankaappaukset ja muut poliittiset kriisit saattavat seurata toisiaan. Nämä aiheuttaisivat lähinnä sisäisiä levottomuuksia ja paikallisten toimijoiden aseman vahvistumista. Taloudellinen eriarvoisuus kärjistyisi samoin kuin Kashmirin tilanne. Ydinase pysyisi kuitenkin edelleen armeijan hallussa ja komennossa. Intian ja Etelä-Aasian pienten maiden suhteet eivät perustu tasaveroiseen asemaan. Intia jatkaa maiden painostusta taloudellisilla ja kaupallisilla toimilla. Bangladeshin kanssa suhteet muuttuvat tulehtuneiksi 2010-luvulla kun Gangesin vedenjuoksutuksesta johtuneet kiistat kärjistyvät. Ongelmaa pahentaa Himalajan jäätikköjen sulaminen ja metsien lisääntyvistä hakkuista johtuva jokien vesimassan kasvu ja pidemmällä aikavälillä seuraava kuivuminen. Intia myös syyttää Bangladeshia Assamin ja Uttar Pradeshin kapinallisten tukemisesta. Intian asema maailmanlaajuisena toimija vahvistuu ja vakiintuu 2020-luvulle tultaessa. Tämä perustuu sen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvään jäsenyyteen, jonka se saanee vuoteen 2020 mennessä, ydinasepelotteeseen ja vahvoihin asevoimiin sekä sen taloudelliseen ja demografiseen suuruuteen. Maan väkiluku saavuttaa Kiinan väkiluvun tarkastelujakson loppuun mennessä ollen noin 1.45 miljardia 17. Poiketen Kiinasta Intiassa väestö on tuolloinkin suhteellisen nuorta. Toisin kuin alueellisena suurvaltana, maailmanpolitiikassa Intia toimii vastuullisena toimijana, joka osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan ja muuhun rauhantyöhön. Yhtenä ulkopolitiikan pyrkimyksenä on turvata ulkomaisten investointien saaminen maan kehittämiseksi. Sillä itsellään on laajoja sijoituksia ja tiiviit poliittiset ja kauppasuhteet kaikilla mantereilla. Intian saavuttama asema antaa sille laajemmat toimintamahdollisuudet omaksi kokemallaan Etelä-Aasian alueella. Se myös vahvis- 16 Keski- ja Etelä-Aasian kaasuputkihankkeista esim. Ingolf Kiesow, Energy in Asia. An Outline of Some Strategic Energy Issues in Asia, The Swedish Defence Research Institute (FOI), Tukholma, Long Term Vision. Strand One, EU ISS, Pariisi, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

4 taa vaikutusvaltaansa Keski-Aasian tasavalloissa turvatakseen energiansaannin ja tasapainottaakseen Kiinan vaikutusvaltaa alueella. Intian ja Venäjän hyvät suhteet perustuvat perinteisesti harjoitettuun ja hyväksi koettuun yhteistyöhön, kasvaneisiin taloudellisiin ja teollisiin investointeihin sekä molempien tarpeeseen tasapainottaa milloin Yhdysvaltojen ja milloin Kiinan vaikutusvaltaa. Intia ja Venäjä harjoittavat toimivaa energiasektorin yhteistyötä Siperiassa ja pyrkivät saamaan Keski-Aasian kaasuputken rakennetuksi. Ongelmia aiheuttavat ainoastaan intialaisten työntekijöiden huono kohtelu Venäjällä sekä Intian poliittinen ja sotilaallinen läsnäolo Keski-Aasian maissa, mitä Venäjä pitää liiallisena tunkeutumisena sen valtapiiriin. Intia ja Kiina saavat maiden väliset rajakiistat Arunachal Pradeshissa ja Ladakhissa/Kashmirissa ratkaistuiksi vuoteen 2015 mennessä. Kiinan voimistunut ote Tiibetistä työntää taka-alalle maiden välejä hiertäneen Intian epäsuoran tuen Intian Dharamsalassa oleskelevalle Tiibetin pakolaishallitukselle. Uudet osittain Kiinan vaikutuksesta valituksi tulleet 15. ja 16. Dalai-lama eivät saavuta 14. Dalai-laman kansainvälistä suosiota ja tukea, mikä myös rauhoittaa kiinalaisten mieliä. Kiinan kanssa vallitsee kuitenkin laajempi maailmanlaajuinen kilpailuasetelma. Maat havittelevat kauppasuhteita ja investointeja sekä öljyä, kaasua ja muita raaka-aineita samoilta alueilta. Aasian ulkopuolella Intia ja Kiina kilpailevat vaikutusvallasta ja markkinoista niin Lähi-idässä kuin Afrikassa. Intian ydinasetriadin kehittäminen johtaa Kiinan uudistamaan ydinaseensa sekä kehittämään ohjuspuolustusjärjestelmiä suojaamaan ainakin Beijingiä, Shanghaita ja Hong Kongia. Kaikki Etelä-Aasian maat pyrkivät läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin kanssa. Niin Pakistanille kuin pienemmille maille Yhdysvallat ja Kiina edustavat mahdollisuutta tasapainottaa Intian vaikutusvaltaa. Maat saavat myös huomattavan määrän suoraa taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvalloista. Washington kuitenkin varoo, ettei se näillä toimilla ärsytä New Delhiä. Yhdysvallat ja Intia harjoittavat laajaa puolustus- ja puolustusteollista yhteistyötä mm. Intian valtameren valvonnan, tiedustelujärjestelmien ja Etelä- ja Länsi-Aasian kattavan ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiseksi sekä muun avaruusteollisuuden alalla 18. Intia saattaa käyttää talouspakotteita ja saartoja pakottaakseen alueen pieniä maita noudattamaan sille edullista politiikkaa. Mikäli Pakistan ei pääse osalliseksi talouskasvusta, se saattaa muuttua sisäisesti ja ulkopolitiikaltaan radikaalimmaksi. Tällöin se menettää erityisasemansa Yhdysvaltain politiikassa ja siitä tulee sisäisen epävakautensa takia pikemminkin uusi potentiaalinen uhka kuin kumppani. Pakistan pyrkii jatkossakin säilyttämään poliittisesti ja sotilaallisesti tärkeät suhteet Kiinaan ja lähestymään Saudi-Arabiaa taloudellisesti. Euroopan Unioni on kaikille maille tärkeä kauppakumppani. Kaupankäyntiä edistää Unionin tiukkojen suojatullimääräysten 18 Intian ja Yhdysvaltojen olemassa olevasta ja tulevaisuuden yhteistyöstä mm. Sumit Ganguly et al (toim.), US-Indian Strategic Cooperation into the 21st Century, Routledge, Abingdon, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

5 poistaminen 2010-luvulla. Pienet maat hyödyntävät Unionia sisäisten levottomuuksiensa sovittamisessa Intian sallimissa rajoissa. Intian aseman, energian saannin ja meriyhteyksien merkityksen korostuminen ilmenee Intian laivaston voimistumisena ja sen lisääntyneenä läsnäolona Intian valtamerellä, ml. Persianlahden suulla ja Afrikan rannikolla. Laivastolla on suuri merkitys maan kokonaisstrategiassa. Sukellusvenesijoitteisilla ydinohjuksilla ylläpidetään ydinpelotetta, ja pinta-alusten turvin kontrolloidaan Pakistanin toimia sekä tarkkaillaan Yhdysvaltain ja Kiinan läsnäoloa merialueilla. Kauppamerenkulun, erityisesti energiakuljetusten, turvaaminen muiden valtioiden mahdollisilta vastatoimilta ja Bengalin lahdella myös merirosvoilta on tärkeä tehtävä. Intia osallistuu Yhdysvaltain, Euroopan Unionin ja Venäjän kanssa laivastoharjoituksiin ja merenkulkua turvaaviin operaatioihin 19. Yhdysvaltain ja Kiinan toimien seurauksena, se saattaa rakentaa 2020-luvulle mennessä toimivan ohjus- ja avaruuspuolustusjärjestelmän. Ilmastonmuutos lisää voimakkaita monsuunimyrskyjä ja taifuuneja. Koska Etelä-Aasiassa rannikolla asuu huomattavan paljon ihmisiä, aiheutuu myrskyistä suuria inhimillisiä ja aineellisia vahinkoja 20. Mikäli peräkkäiset riisisadot epäonnistuvat, uhkaa nälänhätä. Vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Bangladeshin, Sri Lankan sekä Intian Länsi-Bengalin ja Orissan osavaltioiden alueille. Välittömien tuhojen lisäksi myrskyistä aiheutuu pidempiaikaisia tartuntatautiepidemioita. Suurten ihmismäärien hakeutuminen suotuisimmille sisämaa-alueille on todennäköistä. Siirtolaisia ja pakolaisia hakeutuu myös alueen ulkopuolisiin maihin, esimerkiksi Tiibetin alueelle ja Eurooppaan. Ilmaston lämpeneminen lisää aavikoitumista; tämä puolestaan vähentää paikallisesti malarian ja muiden hyönteisten levittämien tautien esiintymistä. Voimakas kaupungistuminen ja talouskasvu lisäävät saasteiden määrää, mikä entisestään rasittaa maiden huonosti toimivia julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä. Maat tarvitsevat tällöin runsaasti kansainvälistä apua. Maanjäristyksissä puolestaan saattaa jokin miljoonakaupunki, esimerkiksi kahden mannerlaatan reunalla sijaitseva Kathmandu, tuhoutua lähes kokonaan tarkastelujakson aikana. Ennakoitua parempi kehitys Intia ja Pakistan ratkaisevat Kashmirin kiistan 2010-luvulla tarjoamalla alueelle itsehallinnon. Molemmat hallitukset pystyvät esiintymään ratkaisussa voittajina, mikä hillitsee levottomuuksia ja vie pohjaa ääriliikkeiden kannatukselta myös itse alueella. Intia turvallisuusneuvoston ehdokasjäsenenä suostuu että alueelle perustetaan YK:n laaja rauhanturvaoperaatio. Alueen tilanne saadaankin vakautettua 2020-luvulle tultaessa. 19 Katso Yhdysvaltain Thousand Ship Navy yhteistyökonseptista esim. 20 Long Term Vision. Strand One, EU ISS, Pariisi, Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

6 Kashmirin kiistan ratkaisu helpottaa maiden välisten suhteiden parantamista ja kauppasuhteiden laajentamista. Tämän seurauksena ulkomaiset investoinnit Intiaan ja Pakistaniin lisääntyvät ja talouskasvu hyödyttää myös alueen muita maita. Etelä-Aasian alueellinen yhteistyöjärjestö (SAARC) kehittyy toimivaksi vapaakauppaalueeksi 2020 mennessä. Hyvinvointi leviää asteittain laajempiin kansankerroksiin, mikä vähentää maiden sisäistä eriarvoisuutta ja separatistiliikkeiden kannatusta. Maiden sisäpoliittinen vakaus lisääntyy. Pakistanissa kyetään rakentamaan toimiva parlamentaarinen järjestelmä. Myönteinen poliittinen ja taloudellinen kehitys johtaa lisääntyvään turvallisuusyhteistyöhön. Maiden asevoimat säilyvät kuitenkin niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden välineinä. Intia ja Pakistan kehittävät molemmin puolisen, minimaalisen ydinpelotteen, joka koostuu yksittäisistä ohjusyksiköistä sekä sukellusveneistä. Tämän seurauksena Kiina ainoastaan modernisoi mannertenväliset ohjuksensa. Intian ja Pakistanin laivastot osallistuvat kansainvälisiin salakuljetuksen, terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämistä vastustaviin operaatioihin Intian valtamerellä. Ennakoitua huonompi kehitys 21 Pakistanin johtajan murhan ja siitä seuranneen Pakistanin sisäisen hajaannuksen maa ajautuu ääriliikkeiden käsiin 2010-luvun alkupuolella. Tämä ruokkii levottomuuksia Kashmirissa, minkä seurauksena militantit voimat tunkeutuvat alueelle. Intia vaatii Islamabadia vetämään tukensa ja joukkonsa pois alueelta ja uhkaa sodalla. Kun tähän ei suostuta Intia ylittää tulitaukolinjan ja miehittää koko Kashmirin alueen. Pakistan Kiinan tukemana vaatii Intiaa vetäytymään alueelta. Yhdysvallat yrittää painostaa osapuolia sovintoon ja tarkkailee erityisesti Pakistanin ydinasetta. Se lähettää kaksi lentotukialusosastoa lähemmäksi Pakistanin rannikkoa. Kun intialaiset saavat havainnon Pakistanin ydinaseen käyttövalmisteluista, he aloittavat tavanomaisilla joukoillaan ennaltaehkäisevän iskun ydinasejoukkoja vastaan. Tämä epäonnistuu ja kostaakseen toimet Pakistanin fundamentalistijohto käyttää taktista ydinasetta Intian panssariarmeijakuntaa vastaan Rajasthanin aavikolla. Tämän seurauksena Intia aloittaa laajamittaisen hyökkäyksen ja etenee keskeltä Sindhin maakunnan kautta Karachiin ja kohti Islamabadia. Samalla Yhdysvallat käynnistää oman ennaltaehkäisevän iskunsa Pakistanin ydinasejoukkoja vastaan estääkseen sitä käyttämästä ydinasetta 22. Yhdysvallat uhkaa Kiinaa voimakkaasti olla puuttumatta sotaa sekä olla tekemättä 21 Arvioitua kielteisempi kehitys on laadittu etenevän skenaarion mukaiseksi korostamaan Etelä- Aasian tilanteen osatekijöitä, maiden välisiä epäluuloja, ydinpelote, maiden sisäisiä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä haavoittuvaa ekologista tilaa, joiden kärjistyminen saattaa aiheuttaa dramaattisiakin vaikutuksia. 22 Ajatus Yhdysvaltain iskusta on Pentagonin Asia 2025 skenaariotutkimuksesta vuodelta Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

7 mitään Taiwanin suunnalla. Venäjä pysyttelee sodasta erossa, mutta tukee Intiaa poliittisesti. Sota päättyy muutaman viikon jälkeen Pakistanin valtion olemassa olon loppumiseen. Yhdysvaltojen vastustuksesta huolimatta Intia ottaa Pakistanin alueen hallintaansa ja asettaa sinne uuden keskushallinnon. Islamistiset ja patanheimon taistelijat vetäytyvät Hindukushin vuoristoon ja jatkavat sieltä vastarintaa uutta keskushallintoa vastaan. Tämän seurauksena patanit pääsevät valtaan myös Afganistanissa. Alueella ryhdytään yhä enemmän kasvattamaan oopiumia, jonka seurauksena myös Euroopan huumetilanne pahenee. Sodan seurauksena Intian muiden alueiden separatistiset liikkeet voimistavat toimintaansa. Intia joutuu taistelemaan usealla suunnalla yhtä aikaa samalla kun maan heikentynyt yleinen järjestys ja turvallisuus vaikeuttaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Etelä-Intian hyvinvoivat Tamil Nadun, Keralan ja Karnatakan osavaltiot tavoittelevat laajempaa itsemääräämisoikeutta, mikä johtaa keskushallinnon kohdistamaan poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia voimatoimia näitä vastaan. Sota lamauttaa koko Etelä-Aasian talouden vuosikymmenen ajaksi ja aiheuttaa siten maailmanlaajuisen laman. Vaikutukset Suomeen Etelä-Aasian myönteinen kehitys vahvistaa Suomen asemaa ja taloutta. Alueen suuri kysyntä, edulliset tuotantokustannukset ja edistykselliset innovaatiot ovat suomalaisten yritysten hyödynnettävissä. Koska kasvu edellyttää infrastruktuurin (satamat, tiestö, viestintä, kaupunki-infrastruktuuri) ja energianhuollon voimakasta kehittämistä, on suomalaisilla osaajilla mahdollisuus päästä näille markkinoille. Jotta kasvu ja energiatalous ovat ekologisesti, esim. ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä, on myös Suomen edun mukaista olla tässä työssä mukana. Taloudellinen edistys ja sisäinen vakaus ovat vuorovaikutussuhteessa. Etelä-Aasian myönteinen kehitys parantaa samalla laajamittaisten Suomeenkin heijastuvien turvallisuusuhkien ehkäisyssä. Keskinäisten turvallisuusongelmien lisäksi alueen maita vaivaavat sisäiset ongelmat ja uhkaavat vakavat ympäristökatastrofit. Tämä takia esim. pienten maiden konfliktien ratkaisemisen tukeminen, naisten koulutuksen edistämiseen ja Himalajan metsitysprojekteihin panostetut kehitysyhteistyövarat vähentävät hätäapuna annettavaa kalliimpaa tukea. Edes Etelä-Aasiassa käydyllä sodalla ei ole Suomeen suoranaisia tai tavanomaisia turvallisuusvaikutuksia. Poliittisesti tilanne olisi Suomelle ongelmallinen, mikäli konfliktista aiheutuu ristiriitoja Euroopan unionin, Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä voi vaikeuttaa YK:n toimintaa (esim. kriisinhallintaa), aiheuttaa EU:ssa hajaannusta sekä haitata kauppasuhteita. Energian maailmanmarkkinahinta nousisi, ja sen saatavuus voisi jopa vaarantua, millä olisi Suomellekin vakavia taloudellisia seurauksia. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

8 Taloudellisen taantuman suuruudesta riippuen vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella lievistä katastrofaalisiin. Lievimmillään nämä voivat tarkoittaa suuria vaikeuksia, siis tappioita ja irtisanomisia, alueelle investoineille yrityksille, esim. matkailu-, palvelu- ja tietotekniikka-alalle. Mikäli alueen ongelmat heijastuvat muuhun Aasiaan ja sitä kautta maailmantalouteen, kärsisi Suomi erityisen paljon. Tällöin energian hinta kallistuu, vaihdanta Intian ja Kiinan kanssa tyrehtyy sekä rahoitus tulee ongelmalliseksi. Suomi ja suomalaiset yritykset joutuvat etsimään vaihtoehtoisia markkinoita. Panostaminen molempiin Aasian jätteihin on ennakoidun kehityksen perusteella viisasta ja välttämätöntä, mutta juuri johtuen alueen turvallisuusdynamiikasta, pitäisi munia sijoittaa muihinkin koreihin, esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. 54 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Kylmän sodan jälkeen unilateralismi: maailmanpoliisin rooli Puuttuu sotilaallisesti asioihin, joissa se katsoo omien etujensa olevan uhattuna Maailman suurin talous ja teknisesti

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

SUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS

SUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS VTT Petri Minkkisen teos Suomen tila Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä on yhteiskunnallisen pamfletin suuntaan kallistuva kirja, jossa perusteltuun argumentaatioon

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

BRIEFING PAPER 8 16. elokuuta 2006 MITÄ RAUHA VAATII? LIBANONIN KRIISIN VAIHTOEHDOT. Heidi Huuhtanen. Finnish Institute of International Affairs UPI

BRIEFING PAPER 8 16. elokuuta 2006 MITÄ RAUHA VAATII? LIBANONIN KRIISIN VAIHTOEHDOT. Heidi Huuhtanen. Finnish Institute of International Affairs UPI BRIEFING PAPER 8 16. elokuuta 2006 MITÄ RAUHA VAATII? LIBANONIN KRIISIN VAIHTOEHDOT Heidi Huuhtanen Finnish Institute of International Affairs UPI Kun Suomi päättää rauhaturvajoukkojen lähettämisestä Libanoniin,

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16201 Telebus 13b-14 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 1009 505 504 147 Base weighted 4285 2150 2135 637 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Tiivistelmät. 1. Yhdysvallat. 2. Kiina ja Itä-Aasia

Tiivistelmät. 1. Yhdysvallat. 2. Kiina ja Itä-Aasia Tiivistelmät 1. Yhdysvallat Maailma ei ole vuonna 2030 enää yksinapainen, vaan Yhdysvaltain asema johtavana suurvaltana toteutuu moninapaisessa järjestelmässä. Tähän vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16203 Telebus 15 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 500 250 250 62 Base weighted 4285 2150 2135 596 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän aikaan

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 7.-9.6.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke

END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke Polion hävittämisohjelmaan on käytetty noin miljardi dollaria Rokotuksia on annettu noin kolmelle miljardille

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2126 PRESIDENTIAL ELECTIONS 2006: CANDIDATE RESPONSES TO HS CANDIDATE SELECTOR

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot