Maasta tullut maaksi tuleva. Alajärven hautausmaiden historiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maasta tullut maaksi tuleva. Alajärven hautausmaiden historiaa"

Transkriptio

1 Maasta tullut maaksi tuleva Alajärven hautausmaiden historiaa

2 Heikki Koskela Lukijalle Tämä tutkimus on tehty Alajärven seurakunnan kahdesta hautausmaasta, niiden synnystä ja toiminnasta seurakunnan historian aikana. Vanhemman hautausmaan osalta kaikkia tietoja ei ole voitu varmistaa kaikilta osin puutteellisten lähdetietojen takia. Tiedot ennen vuotta 1800 olen voinut monilta osin kuitenkin koota alkuperäislähteistä ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Lisäksi seurakunnan yleisen kehityksen pohjalta on voitu päätellä kehityksen kulusta melko luotettavasti. Vuoden 1800 jälkeiset tapahtumat on voitu kuitenkin sitoa olemassa oleviin tietolähteisiin, joita olen saanut tutkia vapaasti Alajärven seurakunnan arkistossa. En pidä tutkimusta tieteellisenä työnä ja olen sen vuoksi jättänyt lähdeviitteet pois tekstin sisältä. Muutamia selvennyksiä olen kuitenkin sisällyttänyt viitteinä tekstiin. Käyttämäni tiedot kuitenkin perustuvat kaikissa tapauksissa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, kirjoituksiin ja asiakirjoihin, joista on luettelo lopussa. Erityisesti Alajärven uutta hautausmaata koskevat tiedot perustuvat seurakunnan hallussa oleviin asiakirjoihin. Uuden hautausmaan eli Hirsikankaan kehitystä on voitu seurata tarkasti. Varsinaisen hautausmaiden historian selvityksen lisäksi olen ottanut mukaan erilaisia hautaamiseen liittyviä tarinoita, joista osa liittyy tiettyihin henkilöihin. Koska kertomusten ja tarinain osalta ei ole varmuutta niiden todellisesta lähteestä, on ne sijoitettu erilleen rikastuttamaan tekstien sisältöä. Erityinen kiitos hyvästä yhteistyöstä kuuluu seurakunnan kirkkoherra Hannu Kujalalle sekä kansliahenkilökunnalle, jotka ovat auttaneet tehtävän toteuttamisessa. Samoin kiitokset Antti Franssilalle, joka päättäväisesti vuosien varrella muistutti asian tarpeellisuudesta. Kiitos Alajärven ensimmäisen kirkkoherra Jonatan Johanssonin jälkipolvelle, joka on antanut minulle kirjallisen luvan käyttää Johanssonin loistavia päiväkirjoja aikansa tapojen kuvaamiseen. Osa valokuvista on valokuvaaja ja kotiseutumies Pekka Viitaniemen ottamia. Hän omistaa myös vanhoja ja harvinaisia negatiiveja. Näistä negatiiveista on valittu valokuvia, jotka edustavat vanhempaa hautauskulttuuria 2

3 Alajärvellä. Valokuvat on tarkoitettu täydentämään tekstien sisältöä. Kiitokset hänelle ovat paikallaan. Alajärvellä armon vuonna I. Kristillinen hautauskulttuuri Euroopassa 1. Alkuseurakunnan aika Kristillisellä hautauskulttuurilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä ajanjaksoa, jona aikana kirkko sai organisoituneen muodon ja alkoi toimia sittemmin erilaisina kirkkokuntina. Lähtökohta kristillisen kirkon muodostumiselle löytyy Raamatusta, jossa apostoli Paavali mainitsee parissa kirjeessään: Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen ja Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. Kristillinen alkukirkko syntyi juutalaisuuden keskelle mutta eriytyi omaksi kirkoksi eroon juutalaisuudesta. Kristityt muodostivat alkuseurakuntia. Tässä yhteydessä ei käsitellä alkuseurakunnan jälkeen tapahtuneita kristilliseen kirkkoon liittyviä tarkempia hajaantumisen syitä tai opillisia eroja. Mainitaan vain, että kirkko alkoi hajaantua viimeisen yhteisen kirkolliskokouksen jälkeen vuonna 787. Silloin alkoi eriytyä kaksi erillistä kirkkokuntaa ortodoksit (kreikkalaiskatoliset) ja katoliset (roomalaiskatoliset). Molemmat alkoivat kehittyä omaan suuntaansa. Lopullinen ero tapahtui vuonna Eroon oli monia syitä, mutta yksi johtui uskontunnustuksen sanamuodosta. Kirkko otti alun perin tavakseen haudata vainajat maahan tai kallioon louhittuihin tiloihin (vertaa Jeesuksen hautaus kalliohautaan). Hyvin varhaisessa vaiheessa alkuseurakunnat alkoivat varata seurakunnan omiin tarpeisiin alueita, joihin voitiin haudata seurakunnan jäsenet. Kirkkoisä Tertullianus ( ) kertoo alkuseurakuntien hänen aikanaan omistaneen kirkkojen läheisyydessä maa-alueita, joita alettiin käyttää hauta-alueina. Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla alettiin kaivaa Rooman kaupungin ulkopuolelle 1 pehmeään vulkaaniseen tuffikiveen käytäviä ja hautakammioita hautaamista varten. Tällaisia katakombi-järjestelmiä on myöhemmin löydetty muualtakin mutta 1 Kaupungin sisällä ei sallittu pitää hautausmaata, koska pelättiin tautien leviävän tiheään asutulla alueella. 3

4 Rooman ulkopuolella olevat tunnetaan parhaiten. Rooman lain mukaan kuolleita ei saanut haudata kaupungin muurien sisäpuolelle. Käytävien seiniin koverrettiin syvennyksiä, joihin vainajat asetettiin käärinliinaan puettuna ja aukko muurattiin umpeen. On mahdollista, että haudattujen nimiä on ollut näkyvillä mutta hyvin harvoista haudoista on löydetty nimiä. Katakombeihin oli louhittu myös laajempia tiloja, joita on käytetty kristittyjen kokoontumispaikkoina. Uusin tutkimus kuitenkin väittää, että katakombeissa olevissa suuremmissa tiloissa ei pidetty jumalanpalveluksia vaikka aiemmat tutkimukset niin kertovatkin. Pian Rooman katakombien merkitys hautauspaikkoina väheni. Se tapahtui 400-luvulla ja ne unohdettiin yli tuhanneksi vuodeksi. Ajoittain ne kuitenkin joutuivat barbaarisen hävityksen ja ryöstelyn kohteeksi (mm. gootit ja langobardit luvuilla). Vasta 1800-luvulla niitä alettiin tutkia tarkemmin ja nykyisin ainakin Rooman lähellä sijaitseviin katakombeihin tehdään opastettuja 2 käyntejä turisteille. Kristillisten kirkkojen piirissä hautaustavat alkoivat muuttua jo keskiajalta alkaen. Muutokset koskivat sekä hautaustapoja että seurakuntalaisten sosiaalisia suhteita hautapaikkaa valittaessa sekä muistokivien laittamisessa Yhteiskunnallinen asema on aina näytellyt suurta roolia hautapaikan ja hautamuistomerkin valinnassa. Hautamuistomerkin osalta asiaan perehdytään tuonnempana lisää. 2. Hautaustavat muuttuvat Hautaustavat muuttuivat kirkon piirissä suuntaan, joka nykyihmisen näkökulmasta katsoen olisi tuomittu epädemokraattiseksi mutta tuolloin tapa oli luonnollinen ja hautauskulttuuriin kuuluva. Alkoi näet jakso, jona aikana vainajat haudattiin eri tavalla ja eri paikkoihin yhteiskunnallisen asemansa perusteella. Syntyi selvä ero ylhäisten ja alhaisten eli kirkollisten henkilöiden ja korkeassa asemassa olevien henkilöiden sekä rahvaan välille hautaamistavassa. Yhteiskunnallinen asema määritteli minne vainaja haudattiin. Tämä käy ilmi myös Alajärven vanhalla hautausmaalla. 2 Katakombien rakenne on hyvin monimutkainen ja käytäviä on runsaasti ja monessa kerroksessa. On arvioitu niiden kokonaispituudeksi noin 900 km. Käytävien sivuseiniin on kaiverrettu päällekkäin 4-5 hautaa, jotka on joko muurattu tai kivilevyllä peitetty ja päälle on kuvattu joko nimi tai kristillinen symboli. Osa rakenteista on 2000 vuoden aikana jo sortunut ja yksittäinen kulkija voi eksyä katakombien käytäviin. On suositeltavaa kuitenkin käydä katsomassa Rooman matkan aikana opastetuilla käynneillä katakombeissa. 4

5 Kirkkojen yhteyteen rakennettiin hautakammioita ja hautaholveja, joihin haudattiin merkittävässä asemassa olleita henkilöitä tai vain syntyperänsä vuoksi. Merkittävässä asemassa olivat kirkon palvelijat, jotka olivat piispoja, kirkkoherroja tai muutoin kirkollisissa tehtävissä olleita henkilöitä. Erityisesti on mainittava Turun tuomiokirkko, jonka sisätiloihin on haudattu erään tutkimuksen mukaan tuhansia henkilöitä. Tämä on ollut mahdollista sen vuoksi, että alettiin haudata myös kirkon lattian alle. Tapa levisi myös muihin vanhoihin kirkkoihin. Petäjäveden vanhassa kirkossa 3 on tehty järjestely, jonka avulla kirkon raskaat penkit oli kiinnitetty lattiaan hakasilla, jotta penkit voitaisiin siirtää vaivattomasti sivulle hautauksen ajaksi. Tietolähteet eivät kuitenkaan anna varmuutta siitä, että tapaa olisi käytetty Petäjävedellä. Toinen mainitsemisen arvoinen kirkko lattian alle hautaamisen vuoksi on Keminmaan vanha kirkko. Siellä on tehty tarkka tutkimus lattian alle haudatuista. Erikoisuutena voidaan pitää hautaustapaa. Lattian ja maan väli oli niin suuri, että ruumisarkut sijoitettiin suoraan maan päälle hautaamatta niitä maan alle. Huomattavaa on myös, että haudatuista suuri osa on lapsia. Tunnetuin lattian alle haudatuista on kuitenkin Kemin kirkkoherra Nikolaus Rungius 4, jonka muumioitunut ruumis on nähtävillä alttarin vasemmalla puolella lattian alla. Hän kuoli Hänen kerrotaan sanoneen: Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne. Edellä on mainittu muutama esimerkki lattian alle hautaamisesta. Tätä kuitenkin tapahtui monissa muissakin kirkoissa. Mutta tapa kiellettiin virallisesti vuonna 1822 koska hautaustapa saattoi aiheuttaa epämiellyttävää hajua kirkkoon ja pelättiin myös sen aiheuttavan tauteja. Jo enne vuotta 1822 monissa kirkoissa oli luovuttu kirkon lattian alle hautaamisesta. On hyvin mahdollista, että joissakin kirkoissa on haudattu lattian alle eikä asiaa ole sittemmin tutkittu. Asia saattaa siis olla tuntematon. Alajärven kirkon lattian alle ei ole haudattu ketään, joten sen enempi käsittely on tarpeeton. 3 Unescon maailmanperintökohde. 4 Nicolaus Mathiae Rungius syntyi Loimaalla noin 1560 ja kuoli 1629 Kemissä. Hän oli aluksi Uudenkaarlepyyn kappalaisena ja muutti sitten Kemin kirkkopitäjän kappalaiseksi ja Helena-vaimonsa isän kirkkoherra Simon Ruuthin jälkeen kirkkoherraksi. 5

6 3. Hautapaikka ja sosiaalinen asema Edellä jo viitattiin hautaustapojen yhteydessä siihen, että henkilön sosiaalinen asema yhteiskunnassa vaikutti selvästi siihen mihin hänet kuoleman jälkeen haudattiin. C. J. Gardberg ( ) mainitsee kirjassaan Maan poveen : Hautaaminen muuttui sosiaaliseksi toiminnaksi, jossa eloon jääneet osoittivat kaipaustaan ja pappi puhui kuolemasta ja ylösnousemisesta. Vähitellen kävi tärkeäksi ylistää vainajaa, hänen syntyperäänsä ja yhteiskunnallista asemaansa. Hautapaikka valittiin kirkosta nimenomaan sen merkityksen perusteella, joka vainajalla oli ollut yhteiskunnassa kuollessaan. Tapa on ikivanha. Se juontaa alkunsa tuhansien vuosien taakse ja sitä tavataan kaikissa kulttuureissa. Tyypillinen ja yleisin esimerkki ovat Egyptin faraoiden haudat. Heidän jumalallinen asemansa edellytti aivan erityistä tapaa haudata. Syntyi ajanjakso, jolloin faraoita varten rakennettiin valtavia rakennelmia eli pyramideja. Tapaa tuskin asetettiin tuona aikana kyseenalaiseksi koska häntä pidettiin jumalallisena olentona. Myös muita korkeita valtion virkamiehiä haudattiin pyramideihin tai hieman vaatimattomimpiin rakennelmiin. Kristinuskon vakiintuessa Euroopassa hautapaikan valintaan vaikutti samat lainalaisuudet kuin muinaisessa Egyptissä. Tapa oli kytköksissä edelleen sekä yhteiskunnalliseen asemaan että varallisuuteen. Esimerkiksi hautapaikan varaaminen kirkon lattian alta oli huomattavasti kalliimpi kuin normaali hautaus. Tämä tarjosi mahdollisuuden myös kirkolle ansaita kalliita hautapaikkoja myymällä niitä varakkaille ihmisille. Tällainen hautaaminen oli luonnollisesti kirkolle edullista 5. Köyhät jouduttiin joka tapauksessa hautaamaan jopa ilman maksua mutta usein heitä varten oli varattu syrjäisempi alue hautausmaan sisällä. Vaikka kirkkoon hautaaminen aikanaan loppui, voitiin kuitenkin hautapaikka valita hautausmaalta läheltä kirkkoa. Myös tällä tavalla haluttiin korostaa haudattavan asemaa yhteiskunnassa. 5 Turun tuomiokirkossa alettiin periä 1500-luvun lopulla maksua tietyistä hautapaikasta kirkossa. Leposija kirkossa maksoi 8-10 taaleria ja kirkkotarhassa 1-2 taaleria. Tuomiokapitulin jäsenet saivat ilmaisen hautapaikan tietyin edellytyksin. Saarnaajat saivat ilmaisen hautapaikan kirkkotarhaan mutta eivät heidän lapsensa tai vaimonsa. Tuomiokirkon muurarit ja kirvesmiehet saivat maksuttoman hautapaikan kirkkotarhassa. 6

7 Monet kirkon palvelijat kuten papit - saivat hautapaikkansa kirkon läheisyydestä. Tämä ilmiö on nähtävissä myös Alajärven vanhalla hautausmaalla ei kuitenkaan kovin korostuneesti. Sosiaalinen asema voidaan osoittaa paitsi hautapaikalla myös hautamuistomerkillä. Monilla hautausmailla on nähtävissä erinomaisen komeita monumentteja. Ne ovat antamassa vaihtelua monilla hautausmailla kuten Alajärven vanhalla hautausmaalla. Hautamuistomerkkeihin voidaan laittaa myös ammattia koskeva tieto. Sen tarkoituksena on osoittaa vainajan asema yhteiskunnassa hänen elämänsä aikana. Alajärven vanhalla ja uudella hautausmaalla ammatin merkitseminen hautakiveen on vähäistä. Vanhalla hautausmaalla se on kuitenkin yleisempää luultavasti siksi, että hautaukset ovat huomattavasti vanhempia. Seuraavia ammatteja tai arvonimiä on merkitty: Vanha hautausmaa: maanvilj./talollinen 81 emäntä 61 talonvanhus 9 opettaja 7 neuvos 6, kauppias 6 kirkkoherra/rovasti 4 lukkari/kanttori 4 metsänhoitaja 4 herastuomari 3 kruununtorppari 2 räätäli 2 postinhoitaja haudankaivaja pankinjohtaja lääkintävääpeli poliisin tytär kirkonisäntä metsänvartija kirkkoherran tytär kapteeni liikemies sairaanhoitaja apteekkari saarnaaja puuseppä poliisikonstaapeli jääkärivääpeli. Uusi hautausmaa: maanviljelijä 16 emäntä 14 opettaja 4 seppä 2 kirkkoherra 1 diakonissa 1 talon tytär 1 suutari 1 puuseppä 1 kunnanjohtaja 1 kauppias 1korpraali 1 herastuomari 1 maatalousteknikko 1 pastori 1 postikontt. hoitaja 1 7

8 Merkityistä ammateista noin 2/3 edustaa maanviljelijöitä ja emäntiä. Merkintöjä oli vähemmän kuin 5 prosenttia koko hautakivien määrästä. Joukkohautaamisen kehitys kulki omia linjojaan ja poikkesi normaalista hautauskulttuurista merkittävästi. Joukkohaudat liittyvät usein ajallisiin katastrofeihin (sodat ja erilaiset vainot). Vainajat olivat tuntemattomia ja haudattiin myös tuntemattomina. Tuoreessa muistissa on vielä juutalaisten joukkotuhoamiset kuin myös myöhemmin tapahtuneet kansanmurhat. Mutta rauhan ajan vallitessakin on syntynyt tilanteita, jolloin on jouduttu tekemään joukkohautausta. Kysymyksessä on silloin äkillinen suuri katastrofi (suuret maanjäristykset ja nälänhätä). Suomikin on joutunut nälänhädän kouriin viimeksi 1860-luvulla. Alajärvellä katovuodet merkitsivät jyrkkää kuolleisuuden nousua. Pahimpaan aikaan kuolleisuus nousi jopa 12 prosenttiin koko väestöstä. Esimerkiksi vuoden 1868 keväällä kolmen päivän aikana haudattiin yhteensä 84 ihmistä. Kuolinsyynä oli ensisijaisesti lavantauti, joka löysi otollisen maaperän nälän heikentämistä ihmisistä. Yksi erityispiirre näkyy varsinkin vanhalla hautausmaalla, jossa tietyille alueille on haudattu samaan sukunimeä käyttäneitä henkilöitä. Tuntematta vainajain sukuja voidaan perustella samalla sukunimellä haudattujen olleen myös samaa sukuhaaraa. Mielestäni hautaustapa on hyvin sovelias silloin kun hautausmaalla on riittävästi tílaa tällaisille hautaustavoille. 4. Möksyn Kirkkohiekan kesähaudat Muutamat tutkijat ovat selvittäneet Möksyssä olevia mahdollisia kesähautapaikkoja. Linkkilään menevän tien varressa oikealla puolella on kiviaidan takana kolme selvästi näkyvää kuoppaa, joita tutkijat pitävät tilapäisinä hautapaikkoina. Ainakin Aulis Oja on päätynyt tulokseen, että Järviseudun alueella olisi jopa yhdeksän tilapäistä hautapaikkaa, joista tunnetuimmat ovat Evijärven Ruumissaari ja Möksyn hautapaikat. Kesähautoja ei tietääkseni ole tarkemmin tutkittu. Olisi hyvin suotavaa, että esimerkiksi Museovirasto suorittaisi tarkan tutkimuksen sekä Ruumissaaren että Kirkkohiekan hautapaikoista. 8

9 Silmämääräisesti haudat ovat kesähautaukseen sopivia. Alustavan pienen rääpimisen seurauksena käteeni sattui yhdestä haudasta puuhiilen palasia. Syytä niiden olemassaoloon en kykene päättelemään. 5. Vainajan tuhkaaminen Hautaamismuotona vainajan tuhkaaminen tai polttaminen on sekin ikivanha tapa. Sitä on käytetty maahan hautaamisen rinnalla koko tunnetun historiallisen ajan. Tavat ovat vaihdelleet uskonnoista ja kulttuuritavoista riippuen. Muutamat uskontokunnat vieroksuvat polttohautausta. Aluksi myöskään kristillinen järjestäytynyt kirkko ei hyväksynyt vainajan polttamista. Mutta vähitellen se alkoi saavuttaa suosiota eri kirkkokuntien piirissä. Protestanttiset kirkot alkoivat 1800 luvulla suorittaa polttohautausta krematorioiden kehittymisen myötä. Mutta esimerkiksi juutalaisuus ei hyväksy vieläkään polttohautausta. Heidän kokemansa holokausti-aika 6 viime sotien aikana ei ole omiaan sitä sallimaankaan nykyaikana. Myöskään islaminuskoiset eivät salli polttohautausta. Protestanttisissa maissa tuhkaus on saanut yhä voimistuvan sijan. Suomessa esimerkiksi tuhkataan vainajista jo 40 prosenttia. Suuremmissa kaupungeissa se on selvästi yleisempää kuin esimerkiksi maaseutupitäjissä. Tuhkauksen suorittaa aina Lääninhallituksen luvan saanut julkisyhteisö (seurakunnat tai muut rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, valtio, kunta tai kuntayhtymä ja säätiöt). Nämä saavat luvan ylläpitää krematorioita. Laki edellyttää, että krematoriota ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Muutoinkin lupaehdot ovat tiukat. Itse tuhkausprosessi kestää vainajan siunaamisen jälkeen (joka tapahtuu normaaliin tapaan kirkossa) vain noin tunnin verran ja jäljelle jää noin 5-6 kg palamattomia aineksia, jotka luovutetaan vain omaisille. Luovutuksen saajan tulee selvittää krematorion ylläpitäjälle miten tuhka myöhemmin käsitellään. Krematorion ylläpitäjän on pidettävä tuhkatusta vainajasta rekisteriä, josta käy ilmi vainajan nimi, syntymäaika, kuolinaika ja tuhkaamisajankohta. Vuonna 2004 voimaantullut laki tuhkan sirottelemisesta maahan tarvitaan maanomistajan tai haltijan suostumus ellei 6 Holokausti-ajaksi kutsutaan Saksan Kansallissosialistien suorittamaa kansanmurhaa 1930-luvun lopussa ja 1940.luvun alussa. Kansanmurhan kohteena oli pääasiassa juutalainen väestön osa koko Euroopassa. 9

10 tuhkaa sijoiteta seurakunnan omistamalle hautausmaalle. Tuhka voidaan sirotella myös vesistöön. Maahan siroteltua tuhka ei saa erikseen merkitä tai pystyttää muistomerkkiä. Jos näin halutaan tehdä, on tuhkan sirottamista varten perustettava yksityinen hauta. Tuhkaa ei saa myöskään jakaa useaan eri paikkaan. Alajärven vanhalle hautausmaalle on perustettu tuhkansirottelu-alue. Parin vuoden suunnittelun jälkeen keväällä 2010 kirkkoneuvosto teki päätöksen asiasta ja hankki alueelle muistokiven, johon voidaan kiinnittää muistolaatta. Sirottelupaikka jää ajan myötä tuntemattomaksi mutta laatta kertoo vainajan tiedot. Tuhkansirottelualueella on kivipaasi, johon voidaan kiinnittää laatta, jossa on tuhkatun vainajan syntymä- ja kuolinaika. ( Heikki Koskela) Alue on rajattu ja sen keskelle on pystytetty kivipaasi, johon voidaan kiinnittää alueelle haudatun vainajan nimi muistoksi. Hautaus tapahtuu siten, että maahan tehdään pieni kuoppa, johon tuhka asetetaan ja peitetään maalla. Mutta hautapaikan tilaa ei erikseen merkitä vaan alue pidetään ruohokenttänä. Suomessa on krematorioita seuraavilla paikkakunnilla: 10

11 1.Espoo, Kappelin hautausmaa (1964). Kunnostus vuonna 2006: vanha tuhkausuuni vaihdettiin uuteen ja uudempi tuhkausuuni uudenaikaistettiin. 2. Helsinki, Hietaniemen krematorio (1926) ja Malmi (1966). Siunauskappelin pohjoispäädyssä maanpäällisessä rakennuksessa toimii uusi krematorio (2007). 3. Hyvinkää, Rauhannummen hautausmaa (1974). 4. Hämeenlinna, Vuorentaan hautausmaa (1971). 5. Imatra, Tainionkosken hautausmaa (2003). 6. Joensuu, Joensuun ev. lut. hautausmaa (1989). 7.Jyväskylä, Seppälänkankaan hautausmaa (1995). Uusi uuni vuonna Kajaani, Paltaniemen hautausmaa (1995). 9. Karjaa, Puhän Olavin hautausmaa (1964). 10. Kotka, Parikan hautausmaa (1973). 11. Kuopio, Iso hautausmaa (1984). 12. Lahti, Levon hautausmaa (1969). Uusi kotimaassa tehty uuni otettu käyttöön vuonna Oulu, Oulun hautausmaa (Intiö 1973, uuni uusittu 2008). 14. Pori, Käppärän hautausmaa (1988). Porin uusi uuni valmistui 2006 siunauskappelin taakse välisiipeen. Vanha uuni valmistui vuonna 1988 siunauskappelin itäpäätyyn kellariin. Toimii varauunina. 15. Seinäjoki, Törnävän hautausmaa (1979). 16. Tampere, Kalevankangas (1967). Krematorio on kunnostettu vuonna

12 17. Tampere, Lamminpää (1989). 18. Turku, Turun hautausmaa (1967). 19. Vaasa, Uusi hautausmaa (1973). Uusi uuni vuonna Vantaa, Honkanummi (1991). Uusi uuni rakennettiin vuonna 2002 sekä vanha vuonna 1991 valmistunut uuni uudistettiin. 21. Rauma Monnan hautausmaa (2008). 22. Kokkola, Marian hautausmaa (2012). Krematorio rakennetaan Maria kappelin yhteyteen. Rovaniemelle ja Porvooseen on suunnitteilla krematoriot lähivuosina. 12

13 II. Vanhan hautausmaan kehitys 1. Kirkkomaa Kirkkomaalla tarkoitetaan kirkon ympärillä olevaa aluetta, joka on varattu pääasiassa hautaamista varten. Edellä mainittiin, että jo alkuseurakunnan tarpeita varten varattiin perustetun kirkon ympärille aluetta, jota voitiin käyttää mm. hautaamiseen. Maan alle hautaaminen alkoi pian yleistyä ja muodostui yhtenäisiä hautausmaita. Haudat merkittiin eri tavoin. Oli syntymässä hautauskulttuuri, joka on jatkunut nykypäiviin saakka. Eurooppalainen hautausmaakulttuuri poikkeaa jossain määrin muitten uskontokuntien hautauskulttuurista. On mahdollista, että luonnon tarjoamat edellytykset muodostaa samalla kaunis puistomainen alue vaikutti siihen, että hautausmaat Euroopassa ja varsinkin Pohjoismaissa ovat samalla hyvin miellyttäviä puistomaisia alueita. Alueita usein ympäröivä kiviaita tai muuri erottaa hautausmaat omaksi alueeksi, jonka sisällä kasvaa lehtitai havupuita. Ne tekevät kävijään levollisen vaikutuksen. Alajärven rukoushuonekunta syntyi Mukana oli vielä silloin Alajärvi, Soini ja Lehtimäki. Näistä pitäjistä syntyi Lappajärven kappeliin kuuluva rukoushuonekunta. Pian Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja heti alettiin rakentaa omaa kappelia eli kirkkoa. Kirkko valmistui pienten vaikeuksien jälkeen Sitä kutsuttiin Loviisa Ulrikan kirkoksi. Kirkko sijaitsi pääosin Lillpynttärin mailla samoin kuin pappila, joka valmistui hieman myöhemmin kuin kirkko. Oli siis olemassa kappelikirkko, johonka kuului vielä Soini ja Lehtimäki. Kirkon ympärille muodostui hautausmaakin luvun puolella. Tältä ajalta ei ole kirjallisia lähteitä olemassa. Tiedetään vain, että kirkon ympärillä oleva maa-alue hautausmaana kävi nopeasti liian ahtaaksi, kun tultiin 1800-luvun puolelle. Niinpä Lappajärven kirkkoherran apulainen Erik Ulrik 13

14 Castrén 7 ( ) 1837 otti yhteyttä esimieheensä kirkkoherra Jakob Fellmaniin ( ) ja ilmoitti, ettei Alajärven kappelissa voida suorittaa hautauksia muutoin kuin kaivamalla vielä maatumattomia ruumiita ylös, jotta voitaisiin haudata uusia tilalle Syntyi kuitenkin keskustelua siitä pitäisikö hankkia kokonaan uusi hautausmaa. Silloin otettiin ensimmäisen kerran esille Hirsikankaan alue. Laajennus tehtiin kuitenkin kirkon ympärillä olevalle hautausmaalle. Hirsikankaan vuoro tulisi vasta 80 vuotta myöhemmin. Pienikokoinen hautausmaa aiheutti jatkuvaan vaivaa ja huolta. Seuraavan kerran aluetta laajennettiin jo vuonna 1857 noin tynnyrinalan 8 verran. Alue saatiin tilusvaihdon kautta mutta joutui maksamaan välirahaa neljä hopearuplaa. Vuonna 1869 tehtiin päätös hautausmaan kunnostamiseksi. Kokous vaati talollisia tulemaan kahdella hevosella ja miehellä jokaisesta vaivaisruodusta ja yksi jokaisesta torpasta sekä itsellisperheestä nostamaan kiviä ja auttamaan hautausmaan korjaustyössä. Jos talollinen ei määräaikana ollut kirkon luona (ennen kello 9.00 aamulla) hevosensa kanssa, häntä ei enää otettu vastaan ja joutui sen jälkeen maksamaan rahalla osuutensa. Jos torppari tai itsellinen jäi tulematta, heiltä otettiin maksu ryöstöllä. Vuonna 1875 annettiin kivien vedättäminen pois hautausmaalta huutokaupalla toimitettavaksi. Tehtävä tuli talollinen Wilhelmi Paavolalle. Hyvälaatuiset kiviaitaan sopivat kivet jätettiin hautausmaalle. Jatkuvat kirkkomaan korjaustyöt olivat välttämättömiä monesta syystä. Yksi syy oli hautausmaan pienuus, joka aiheutti jatkuvaa huolta. Ylimääräistä vaivaa syntyi myös siitä, että hautausmaan aita oli joissakin paikoin niin matala, että lampaat ja muut eläimet pääsivät aidan yli. Se oli vallan sopimatonta, että kirkon- ja hautausmaata käytetään karjan laitumeksi. Sen vuoksi kirkkoraati päätti korjauttaa aidan ja antoi työn kirkkoväärtille tehtäväksi. Seurakunnan pastori lupasi antaa rippikoululasten istuttaa syksyllä hautausmaalle kasveja (ehkä puita). Edelleen kirkkoraati päätti hautausmaan laajemmastakin korjauksesta. Otettiin esille kokonaan uuden hautausmaan perustaminen. Ajatus ei saanut ilmeisesti kannatusta tuolloin vaikka hautausmaa oli lähes täynnä hautoja. Päädyttiin ajamaan 7 Castrénin tullessa Lappajärven kirkkoherran apulaiseksi 1830 siellä oli kirkkoherrana hänen isänsä Erik Castrén, joka muutti Alatornioon Tynnyrinala on 0,49 ha. 14

15 multaa Hirsikankaan mäestä henkiluvun jälkeen 2 kuormaa jokaiselta hengeltä. Asiaa hoiti entinen kirkkoväärti Matti Paavola 2 markan päiväpalkalla. 2. Hautausmaata laajennetaan. Alajärven kappeliin rakennettiin uusi kirkko vuonna Sitä kutsuttiin Gabrielin kirkoksi. Kappeli itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1859 mutta jäi vielä ilman omaa kirkkoherra aina vuoteen 1877 asti. Silloin virkaan astui Jonatan Johansson ( ). Hänen aikanaan aloitettiin tarmokas uuden hautausmaan etsintä tai vanhan hautausmaan laajennus. Kirkkoraati kokoontui pohtimaan asiaa. Raati ei voinut tehdä päätöstä asiassa mutta se teki ehdotuksen kirkonkokoukselle pohdittuaan kahta mahdollisuutta. Piirilääkäri Axel Hjalmar Ilmoni ( ) oli käynyt tarkastamassa käytössä olevaa hautausmaata. Hän ilmoitti, ettei hautausmaata saisi sellaisena enää käyttää, koska ennen haudatut ruumiit eivät vielä ole ehtineet mädätä. Hänen mukaansa hautausmaata voisi vielä käyttää jos sitä laajennettaisiin itään ja kaakkoon päin. Ensimmäisenä mahdollisuutena Ilmoni esitti Hirsikankaan aluetta. Hänen mukaansa alue olisi kelvollinen hautausmaaksi. Ilmoni oli Kuortaneen piirin piirilääkäri vuosina Kirkkoraati pohti asiaa. Hirsikangas ei oikein miellyttänyt raatia, koska se oli kaukana kirkosta ja jumalanpalvelus venyisi sekä syntyisi terveydellisiä haittoja varsinkin kesällä ja ruton vallitessa. Toisena mahdollisuutena oli vanhan hautausmaan laajennus. Haittoina todettiin olevan vähäinen laajentumistila ja kalliiksi käyvä lunastus sekä maan ajo. Rahat voitaisiin lainata viinikassasta. Jälkimmäinen esitys vietiin kirkonkokouksen puitavaksi. Kirkonkokous pui asiaa ja päätyi uuden hautausmaan perustamiseen Hirsikankaalle. Mutta valitusajan kuluessa teki seppä Iisakki Iisakinpoika Luoma-aho ( ) valituksen tuomiokapituliin. Siellä kirkonkokouksen päätös kumottiin valituksen johdosta ja asia palautettiin uudelleen kirkonkokouksen käsittelyyn. Kirkkoherra Jonatan Johansson kuulutti kirkonkokouksen koolle Kokouksen tärkein asia oli hautausmaa-asia. 15

16 Asiasta keskusteltiin vilkkaasti. Kumpikin ehdotus sai puolestapuhujia. Hirsikangasta pidettiin parempana mm sen vuoksi, että se oli kaukana asutuksesta ja oli sen vuoksi terveydellisesti edullinen. Vanhaa hautausmaata kannattavat olivat sitä mieltä, että lisäalueen käyttöönotto vanhalla hautausmaalla ei olisi terveydelle haitallista koska maa on kalteva järveen päin ja vesi (pohjavesi?) juoksisi sinne eikä suinkaan ylempänä mäellä oleviin kaivoihin. Myös kirkollisesti ja jumalanpalveluksellisesti (mm. ruumiiden siunaus) vanha hautausmaa olisi edullinen. Asia tuli ratkaista äänestyksellä. Vanhan hautausmaan laajennus sai puolelleen 604 ääntä ja Hirsikangas 55 ääntä. Aluetta laajennettaisiin enintään 2,5 tynnyrinalaa (1,225 ha). Insinööri Svante Petterssonin tehtäväksi jäi tehdä kartta erotettavasta maa-alasta. Rahoitus tapahtuisi viinikassan rahoilla ja velka viinikassaan maksetaan asetusten mukaan kootuilla rahoilla. Päätettiin myös hautausmaan aidasta seuraavasti: Hautausmaa-aita tehdään hyvistä kivistä. Kivet ajetaan manttaalin jälkeen, päivätyöt suoritetaan ruokakunnittain. Maanpinnan nostamiseksi tuli ajaa maata jos sitä tarvitaan. Talokas Tuomas Paavola ( ), jolta peltoa tuli ostaa, lupasi myydä sitä hintaan 20 markka kapanalaa kohti. Tästäkin kokouksesta kirjattiin vastalause. Sen esittivät talolliset Juha Keltikangas ( ) 9, Antti Sikkilä, Jaakko Sikkilä, Juha Kustaa Sikkilä ja Jaakko Väärämäki ( ) sekä vuokraaja Juha Kuusiniemi (1822-). Vastalauseessa kiinnitettiin huomiota vanhan hautausmaan laajennuksen kalleuteen. Maanlunastus olisi Hirsikankaalla ollut vain 4 markkaa kapanalalta. 3. Keisarillinen Senaatti myöntää laajennusluvan Kirkonkokouksessa todettiin Senaatin myöntäneen laajennusluvan. Tarvittiin vain rahat maa-alan ostamiseksi Tuomo Paavolalta. Hinta oli myös sovittu. Sovittu maa-ala tulisi maksamaan 1500 mk. Laajennusta varten ei ollut budjetoitua rahaa. Se täytyi saada joltain muulta momentilta. Niinpä tehtiin päätös lainata viinikassan rahoja 1000 mk ja ylöskannon avulla 9 Tämä Juha Keltikangas on sama kuin Juha Taavetinpoika Levijoki, joka oli talollinen Kurejoen Keltikankaalla. Myöhemmin esiintyvä Johan Henrik Keltikangas oli eri sukua. 16

17 palauttaa rahat viinikassaan. Toimenpide rahan lainaamisesta ei ollut laiton. Mutta vielä oli löydettävä 500 mk. Tuomas Paavola suostui maksun siirtoon. Seurakunta jäi siis velkaa Paavolalle kyseisen summan. Rahan kokoaminen tapahtuisi seuraavan talven ensimmäisen ylöskannon jälkeen. Koska seurakunta jäi velaksi Tuomo Paavolalle, se joutui maksamaan hänelle puolen vuoden ajalta korkoa 15 mk ja korvausta viljan sotkemisesta 5 mk kiviaitaa tehtäessä. Työn johtamien annettiin talokas Matti Niemitalolle ja palkaksi sovittiin 1 mk 50 p päivää kohti (vuonna 2008 tuntipalkka olisi ollut 7 mk 35 p tai 1,2 euroa). Työ aloitettiin heti ja aluksi tuli kaivaa kiviaidan perusta valmiiksi. Hautausmaa oli saatava mahdollisimman kivettömäksi ja nostetut kivet sijoitettiin kiviaidan perustukseen. Päivätöitä tekivät vain miehet. Vaimojen tehtävä oli vain ottaa osaa maksuihin. Suuret kivet räjäytetään ruudin avulla. Seuraavana vuonna kirkonkokous päätti korjata 50 syltä vanhaa kiviaitaa, joka oli päässyt ränsistymään. Kiviä tuli ajaa 38 ristikyynärää manttaalia kohti ja multaa 3 ristikyynärää 10 jokaista ripillä käyvää kohti. Vanha aita hajotetaan ja perustuksen annetaan kuivaa. Niemitalon tuli kirjata ylös kaikki tuodut kivet ja mullan. Kivien tuli olla hyvälaatuisia ja sopivia aidan valmistukseen. Seurakunta osti 1942 Kaarlo ja Kerttu Räntilältä Fräntilätilasta N:o 5:115 0,03272 manttaalin suuruisen maakappaleen kirkkotilaksi (hautausmaata varten) ja hinnaksi sovittiin 3000 markkaa. Edelleen seurakunta laajensi hautausmaata seuraavan kerran 1978 jolloin ostoesitys koski määräalaa tiloista Mikonmaa 5:431 ja määräalaa Laitila 5:514. Yhteinen pinta-ala oli neliömetriä. Hautausmaata koskevat uudistukset jatkuivat seuraavana vuonna. Silloin tehtiin hautausmaaohjesääntöihin muutamia tarkennuksia: 1. A-haudat (ainaishaudat) säilytetään edelleen hautausmaan uudemmassa osassa sekä laajennusalueella. 2. Hautapaikkaoikeus luovutetaan määräämättömäksi ajaksi lunastettuihin sukuhautoihin eli A-hautoihin siksi ajaksi, jona hautapaikka on rauhoitettuna hautausmaan osana. 10 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus selittää ristikyynärän tarkoittavan pinta-alamittaa. Mitta ei oikein selitä kivien tai mullan määrää tilavuutena. 17

18 Hautapaikkaoikeus luovutetaan B-hautojen osalta enintään 50 vuodeksi Sukuhaudan kolmannesta rinnakkaisesta hautapaikasta voidaan kantaa korotettu maksu. Edellä luetellut muutokset alistettiin Lapuan hiippakunnan tuomikapitulin vahvistettaviksi. Mutta jo seuraavana vuonna 1980 korotettiin sukuhautojen hautainhoitomaksuja 55 mk:lla ja peruskunnostuksesta tuli maksaa kertakorvauksena 25 mk. Viimeinen hautausmaan laajennus tehtiin vuonna 1993 jolloin hautausmaata laajennettiin 85 aaria. Laajennuksen avulla saatiin hautapaikkoja lisää Oli tehty päätös jo vuonna 1948, että kaikkein vanhimmalle hauta-alueelle voidaan myydä sukuhautoja sinne missä ei ole hautamerkkejä eikä muuta estettä hautaamiselle. Muu osa vanhimmasta alueesta oli jo aikaisemmin valtuuston päätöksellä rauhoitettu. Viimeisen laajennuksen etusivulle rakennettiin kiviaitaa näön vuoksi. Muu osa rajasta on suojattu pensasistutuksella. Koko laajennus tehtiin seurakunnan omana työnä. Silloisen talouspäällikön Keijo Rintamäen (1950-) mukaan lisälaajennuksia ei ole vanhalle hautausmaalle enää mahdollista tehdä. Vanhalle hautausmaalle on haudattu keskimäärin 60 vainajaa vuosittain. Viimeiselle laajennetulle alueelle on myös sijoitettu edellä mainittu tuhkansirottelualue. Hirsikankaalla on kuitenkin vielä noin puolet kokonaiskapasiteetista käyttämättä. 4. Sankarihauta-alue Sodissa kaatuneitten hauta-alue muodostaa hautausmaalla selvän poikkeuksen yleiseen hautaustapaan. Hauta-alue on sijoitettu sakastin puoleiselle osalle hautausmaata. Kirkon ja hauta-alueen välissä on vain käytävä. Alueen takana on muistopatsas Vapaussodassa kaatuneitten muistolle. Se on kuution muotoinen harmaagraniittinen kivi, jonka sivuille on merkitty sodan aikana kaatuneitten nimet. Sankarihautaan on haudattu kahdeksan Vapaussodassa kaatunutta: Helki Korkea-aho (s. 1896), Vilho Korkia-aho (s.1900), Alfons Lagus (s. 1896), Eeli Mäkelä (s. 1889), Filus Purola (s. 1894), Aleksi Sivula (s. 1899), Eemeli Turpela (s. 1895) ja Eeli Virtanen (s. 1901). Vaasassa 11 A-hauta = ainainen, B-hauta = 50 vuotta, C-hauta = 25 vuotta. Luokitus on poistettu. Annettu ainaishautaoikeus on pysyvä. Muutoin hautapaikkaoikeus on 50 vuotta.. 18

19 toiminut valtiojohto antoi kansalaissodan kestäessä keväällä 1918 ohjeet sodassa kaatuneitten hautaamiseksi sotilaallisin menoin ja edellytti myös yhteisen muistomerkin pystyttämistä vuonna 1918 kaatuneitten muistoksi. Loput kaksitoista on haudattu hautausmaahan tai ovat kadonneet sodan aikana. Uudella hautausmaalla on pääsisäänkäynnin kohdalta lähtevän käytävän päässä kaksi hautariviä, joihin on haudattu vapaussodassa olleita mutta sodan jälkeen kuolleita veteraaneja. Kaikkiin hautakiviin on kiinnitetty vapaussodan muistoristi. Vapaussodassa 1918 kaatuneitten muistomerkki vanhalla hautausmaalla.( Heikki Koskela). Vuonna 1939 toukokuussa kirkkovaltuusto hyväksyi tehdyn aloitteen pohjalta alueen yhteiseksi hauta-alueeksi sodassa kaatuneille. Hautapaikka tuli olemaan ilmainen. Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneet on kaikki haudattu tälle alueelle ja kaikille on laitettu makaava kivilaatta, johon on kaiverrettu kaatuneen sotilaan nimi. Vuonna 1942 todettiin määräraha liian pieneksi (2000 mk) sankarihautojen kaivamiseen. Syynä oli osittain ankara talvi, joka esti tehokkaan kaivamisen. Tämän takia hautojen hoitoon varattiin markan määräraha. Jatkosodan lopulla ( ) kirkkovaltuusto teki päätöksen laajentaa hauta-aluetta etelään päin täydellä leveydellä isoon koivuun saakka, johon oikaistaan käytävä sekä sakaristoon tuleva 19

20 käytävä siirretään lähemmäs kirkkoa. Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneita on haudattu 151. Alue on hyvin siisti ja koruton. Seurakunnan hoitamilla haudoilla on kesäisin kukkaistutus. Pääportista kirkkopihaan tultaessa voidaan suoraan kävellä sankarihautojen alueelle. Hautaalueen eteen on pystytetty massiivinen tasasakarainen akateemikko Alvar Aallon ( ) suunnittelema hautaristi, joka seisoo harmaalla graniittijalustalla. Jalustaan on kaiverrettu kaikkien sankarivainajain nimet. Sankaripatsastoimikunta tilasi muistomerkin suunnittelun Alvar Aallolta vuonna Työn suoritti tarjousten perusteella kivityöliike Kivi ja Marmori. Raaka-aineena tuli käyttää Uudenkaupungin harmaagraniittia. Tarjouksia Kivi ja Marmorin lisäksi tekivät Suomen Graniitti, Suomen Kiviteollisuus Oy ja Osakeyhtiö Granit. Valittu kiviveistämö teki halvimman tarjouksen noin mk. Asiaa hoiti sankaripatsastoimikunnan puolesta sen puheenjohtaja herastuomari Kalle Laitila ( ). Tarkoitusta varten oli toimikunnan toimesta perustettu rahasto. Sankaripatsaan paljastusjuhla oli Hämmennystä on herättänyt sankaripatsaan ristissä oleva jatkosodan päättymistä osoittava vuosiluku Sota kuitenkin päättyi vasta 1945 huhtikuussa, kun saksalaiset poistuivat Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Aseleposopimuksen mukaan Suomen puolustusvoimien tuli ajaa saksalaiset sotilaat pois maasta ja tässä kahakassa kaatui suomalaisia. Asia selittynee jollain historiallisella näkemyksellä. Patsaan valmistumisen jälkeen akateemikko Alvar Aalto ilmoitti lahjoittavansa rakkaudesta kotiseutuaan kohtaan suunnittelutyönsä kokonaisuudessaan seurakunnalle lukuun ottamatta arkkitehti Heikki Tarkan matka- ja puhelinlaskuja sekä valokopiolaskuja. Vuonna 1961 sankarihautojen muistolaattoja täydennettiin kuudella laatalla, jotka tilattiin Porin Kiveltä. Osa jatkosodan veteraaneista kuoli myöhemmin sodan loputtua rintamalla saamiinsa sotavammoihin. Heidät on haudattu sankarihautaalueelle. Sotaveteraanien johtokunta esitti päivätyssä kirjeessään kirkkovaltuustolle, että kirkon jäseninä olevat sotaveteraanit saisivat ilmaisen 12 hautapaikan. Kirkkovaltuusto 12 Perustuu hautaustoimilakiin. 20

21 myönsi tämän oikeuden rintamasotilastunnuksen omaaville ja kirkkoon kuuluville sotaveteraaneille. Alajärven reserviläisjärjestöt ovat järjestäneet sankarihaudoilla tapahtuneisiin tilaisuuksiin kunniavartion. V 5 Vuosien ja sodissa kaatuneitten muistomerkki vanhalla hautausmaalla. Taustalla sankarihautaalue. (Heikki Koskela). 5. Alajärven sankarihauta-alueelle haudatut Vapaussodassa kaatuneet (osa haudattu sankarihauta-alueelle): stm Grönholm Frans Oskar stm Hirsikangas Kalle Juho työm Joensuu Martti stm Jung Karl Erik työm Kankaanpää Aleksanteri stm Korkea-aho Helki stm Korkea-aho Wilho stm Lagus Alfons suutari Lehtonen Oskari stm Mäkelä Eeli Viipuri Tampere xx Viipuri Saksa Tammisaari Ruovesi Ruovesi Ruovesi xx.xx.1918 Alajärvi Kontulahti 21

22 stm Nelimarkka Nikolai alik Pitkänen Edvard stm Purola Filus stm Sivula Aleksander työm Sivula Matti Storhök Wille Aunus Alajärvi Viipuri Ruovesi Alajärvi Alajärvi? Turpela Eemeli Vaasa ryhmäpääll Turpela Emil Tampere mäkitupal Turpela Jaakko Tampere stm Virtanen Eeli Ruovesi Talvisodassa kaatuneet (kaikki haudattu sankarihauta-alueelle): stm Hakomäki Kalle (s. Lapua) stm Harju Niilo pion Hautamäki Eeli rajavart Höykinpuro Arvo stm Järvenpää Arvo pion Keski-Levijoki Eeli stm Kuhalampi Sulo pion Lassila Eino jääk Leppäaho Lauri korpr Mustamäki Einari (s. Juupajoki) tykkim Männikkö Juho Oskari korpr Ojala Aarne pion Peltola Niilo pion Penninkangas Kalervo korpr Penttilä Frans alik Pynttäri Urho alik Saloranta Arvo korpr Saukko Johan korpr Sorvari Toivo rakuuna Syrjälä Eino Kuhmo Kämärä Vuoksela Luelahti Ilomantsi Sakkola Metsäpirtti Kannas Laatokka Ägläjärvi Sotasairaala Kämärä Summa Laatokka Kollaa Taipaleenjoki Vuoksela Kuhmo Sotasairaala Matkalla sotaan Jatkosodassa kaatuneet (kaikki haudattu sankarihauta-alueelle): stm Aho Uuno stm Ahopelto Viljo alik Andstén Matti pion Antila Reino stm Anttila Aarne alik Autio Aarne stm Autio Eino alik Halla-aho Lahja stm Hannula Väinö Sotasairaala Sotasairaala Kalaton Närsäkkälä Sotasairaala Metsäpirtti Tali Kannas Salmi 22

23 stm Hannulapakka Viljo stm Harju Armas alik Harju Valte korpr Hautakangas Eetu stm Hautakangas Reino korpr Hautala Eino stm Hautamäki Erkki stm Hiipakka Aarne stm Hintsa Allan kers Hirsimäki Toivo stm Hongisto Paavo alik Hongisto Tauno luutn Honkala Juho korpr Hunnakko Olavi alik Hyytiäinen Seeti korpr Höykinpuro Eeli stm Isoniemi Arvo stm Jaakkola Veikko stm Joensuu Eeli pion Jokiaho Väinö stm Kangastie Kalle stm Kankaanpää Lahja pion Kantola Veikko korpr Kantonen Oskari pion Karhula Reino stm Katajamäki Vaito (s. Soini) alik Ketola Tauno stm Ketonen Vilho pion Kivelä Niilo stm Kivimäki Paavo stm Koivisto Jaakko pion Koivula Matti stm Koivusaari Väinö pion Koppelomäki Heikki stm Korkea-aho Erkki kers Korkea-aho Kalle alik Korkea-aho Osvald pion Korkea-aho Vilho stm Korkia-aho Vilho pion Korpela Tauno jääk Koskela Nestoi stm Koskela Toivo stm Koskinen Lahja stm Kotanen Kalle luutn Kotkaniemi Viljo pion Kujanpää Toivo stm Kyrönlahti Väinö stm Lahtinen Nikolai pion Laitila Mikko pion Lampi Arvo stm Lampinen Anselm korpr Lassila Eemeli pion Lassila Paavo stm Lassila Viljo stm Latvala Eeli stm Laukkola Esa Sotasairaala Rautu Äyräpää Sotasairaala Ahvenlampi Sotasairaala Sotasairaala Sotasairaala Sotasairaala Rukajärvi Tolvajärvi Lahdenpohja Laatokka Selki Ruskeala Sotasairaala Sotasairaala Sotasairaala Lampijärvi Sairaala Sotasairaala Kuuttilahti Niinisyrjä Sotasairaala Kaalamo Sairaala Sotasairaala Latvasyrjä Sotasairaala Rukajärvi Kaskana Poventsa Vammelsuu Kuuttivaara Poventsa Sotasairaala Sotasairaala Vehnävaara Poventsa Sotasairaala Kaunispää Rautu Sotasairaala Sotasairaala Sairaala Latvasyrjä Sotasairaala Sotasairaala Kuuttivaara Suomussalmi Sotasairaala Metsäpirtti Kilpisjärvi Sotasairaala Aunus Manssila 23

24 korpr Lehtonen Erkki pion Liikala Toivo stm Luoma-aho Juha stm Luoma-aho Matti stm Luoma-aho Toivo alik Luoma-aho Veikko kers Luomala Väinö stm Mansikka-aho Matti alik Mariapori Arvo stm Marjanen Eero (s. Kortesjärvi) stm Mattila Nikolai jääk Mikkola Martti (s. Veteli) stm Myllyaho Toivo stm Myllyaho Valde alik Myllykangas Alpo korpr Mäkelä Lauri pion Mäkelä Sauli pion Mäkelä Yrjö alik Mäki Eino vänr Männistö Yrjö pion Nelimarkka Jaakko pion Niemi Eedi alik Niemi Sauli kers Niemitalo Oskari pion Nygård Veikko stm Ohramaa Toivo stm Ojajärvi Toivo pion Ojajärvi Väinö pion Ojajärvi Väinö stm Ojala Onni alik Orava Niilo stm Paalijärvi Arvo stm Peltokangas Antti korpr Peltokangas Toivo stm Peltola Erkki korpr Peltola Onni stm Peltomäki Ilmari stm Peltomäki Lauri korpr Peltoniemi Aimo kapt Peltoniemi Lauri alik Penttilä Olavi stm Perkiönmäki Lauri stm Perkka Eino Emil stm Perkka Paavo stm Perälä Juho stm Piilikangas Nikolai stm Pitkänen Matti alik Pitkänen Toivo jääk Puoliväli August (s. Soini) korpr Rajavaara Matti stm Rampa Kalervo (s. Pyhäjärvi/Vl) vänr Rantatupa Viljo stm Raunavaara Konsta (s. Impilahti) korpr Rintala Lauri stm Rullbacka Urho Sotasairaala Kitee Lampijärvi Läskelä Rajajoki Sotasairaala Räisälä Kannas Sotasairaala Lampijärvi Valkjärvi Uuksu Sotasairaala Sotasairaala Lempaala Sotasairaala Voljärvi Sotasairaala Metsäpirtti Sotasairaala Välivaara Tali Sotasairaala Kuuttivaara Sotasairaala Kiestinki Sotasairaala Kenttäsairaala Krivi Viipuri Niinisyrjä Sairaala Rautu Latvasyrjä Ontrosenvaara Rautu Sotasairaala Ilajanjärvi Näkkälänjoki Iijärvi Tali Syväri Itäkarjala Suurlahti Sotasairaala Sotasairaala Kannas Kiestinki Vuosalmi Smela Mainila Syväri Kotonaan Metsäpirtti Ontajoki 24

25 stm Saarela Matti stm Saarikoski Eino pion Salmi Antti (s. Sääksmäki) jääk Saukko Lenni stm Saukko Niilo korpr Saukko Vilho alik Seppä Mauno pion Seppälä Ville alik Siirilä Antti stm Sikkilä Erkki korpr Sirkiä Kauko (s. Pyhäjärvi Vl) stm Takala Olavi stm Timmerbacka Lauri kers Turpela Viljo alik Uusimäki Paavo (s. Lappajärvi) stm Vainionpää Väinö stm Vehkamäki Ilmari stm Vieruaho Sulo korpr Viitasaai Terho stm Virtanen Matti (s. Soini) opp Välimäki Aarne stm Välimäki Onni (s. Lapua) stm Välimäki Toivo stm Yli-Höri Aarne alik Ylinen Lauri stm Yli-Sikkilä Oiva Alajärvi Kaalamo Niinisyrjä Poventsa Kitee Metsäpirtti Kiteenjoki Imatra Sotasairaala Kaalamo Suurlahti Kannas Sotasairaala Sotasairaala Sotasairaala Kannas Valkjärvi Aunus Hiitola Sotasairaala Kuuterselkä Kannas Sotasaitaala Liiken.onnett Suurmäki Jääski Sodan aikana kaatuneet haudattiin poikkeuksetta sankarihauta-alueelle. Vain sodassa kadonneet jäivät hautaamatta. Aluksi haudat merkittiin valkoisella puuristillä, johon oli kirjoitettu pelkästään vainajan nimi. Sodan päätyttyä voitiin laittaa sopivammat muistomerkit. Ne tehtiin punaisesta graniitista. Laatat ovat makaavassa asennossa ja jokaiseen laattaan on kaiverrettu sankarivainajan sotilasarvo, nimi, syntymä- ja kuolinaika sekä kuolinpaikka. Seurakunta hoitaa hautoja huolella ja jokaisen hautalaatan edessä on kesäisin kukkia. Itse hauta-alue on ruohopeitteinen, jolla alueella on kapeat käytävät. 25

26 Kuvan ristit olivat aluksi kaikilla haudoilla puusta (Pekka Viitaniemi) R i R i n t a Rintama- ja kotirintamanaisten muistoksi on pystytetty tämä muistopatsas lähelle kirkkoa. (Heikki Koskela). 6. Muualle haudatut Kaikki oman seurakunnan jäsenet eivät ole saaneet hautasijaansa kotipitäjässään. On suuri joukko henkilöitä, joiden hautapaikkaa ei tiedetä tai se sijaitsee kokonaan vieraalla maalla. Pääportista vasemmalla vanhalla hautausmaalla on Karjalaan jääneille omistettu 26

27 muistokivi. (Heikki Koskela). Viime sotien aikana rintamilla kaatui sotilaita, joista suurin osa saatiin haudata kotipitäjän hautausmaahan. Tämä tapa haudata sankarivainaja kotiseurakunnan hautausmaahan oli Suomen armeijalle koko sodan ajan hyvin tärkeä asia. Tilaston 13 mukaan katosi suomalaisia sotilaita runsaat , joista on vuoteen 2012 mennessä löydetty 1125 ja heistä tunnistettu vain 308. Löytyneet ja tunnistetut kaatuneet on tuotu kotiseurakuntansa sankarihautaan. Kadonneet kaatuneet on siunattu kentälle jääneinä. Heidän hautapaikkansa on jäänyt tuntemattomaksi. Toinen hyvin suuri joukko seurakuntalaisia koko Suomessa on haudattu vieraalle maalle. Tämä joukko muodostui siirtolaisista, jotka pääasiassa muuttivat Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Siirtolaisuus oli voimakasta 1900-luvun alussa mutta oli alkanut jo 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vaasan läänin osalta voimakkain siirtolaisuus ajoittuu vuosien väliin. Tuona aikana silloisen Vaasan läänin alueelta muutti Amerikkaan suomalaista. Tähän ajanjaksoon sisältyy myös voimakkain siirtolaisuusaalto Alajärveltäkin. Syyt muuttoon ovat olleet sekä taloudellisia että poliittisia. Monet lähtivät siirtolaisiksi koska olivat saaneet kuulla kuinka hyvin Amerikassa voi pärjätä. Jo edellä muuttanut naapurin poika tai tyttö kirjoitti Amerikasta maana, joka tarjosi hyvän toimeentulon. Näin varmasti olikin. Toinen muuttoon vaikuttava tekijä oli välttää armeijaan joutuminen tsaarin vallan aikana. Monet nuoret miehet lähtivät joko laillisesti tai lakia kiertämällä pois Suomesta. Väärennetty passi saatettiin ostaa helposti pimeiltä markkinoilta 14. Oikean passin omistaja saattoi Lontooseen 13 Helsingin Sanomain artikkeli Hangossa oli aktivistien salainen putiikki, josta sai ostaa passin halvalla. 27

Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.

Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä

Lisätiedot

17.-18.11.1945, LAPUA,Virkiä / PIETARSAARI, Into / VOIKKAA, Viesti ja Urheilu-Veikot

17.-18.11.1945, LAPUA,Virkiä / PIETARSAARI, Into / VOIKKAA, Viesti ja Urheilu-Veikot 17.-18.11.1945, LAPUA,Virkiä / PIETARSAARI, Into / VOIKKAA, Viesti ja Urheilu-Veikot kärpässarja 56 kg 1. Antti Halonen Viipurin Voimailijat 2. Erkki Johansson Sunilan Sisu 3. Esko Heinonen Lapuan Työväen

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2012 17.10.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2012 17.10.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 Aika Keskiviikko 17.10.2012 klo 12.00 12.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

EVIJÄRVEN SEURAKUNTA HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

EVIJÄRVEN SEURAKUNTA HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA EVIJÄRVEN SEURAKUNTA HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Hyväksytty kirkkovaltuustossa toukokuun 14. päivänä 2013 ja vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa kuun. päivänä 2013. 2 YLEISTÄ Evijärven

Lisätiedot

28.4.1945 Valkeakoski, Haka

28.4.1945 Valkeakoski, Haka 28.4.1945 Valkeakoski, Haka 56 kg 1. Erkki Johansson Sunilan Sisu 2. Kauko Kiisseli Valkeakosken Haka 3. Torsti Kiisseli Tainionkosken Urheilijat 61 kg 1. Martti Laine Hallan Visa 2. Aarne Lanne Valkeakosken

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 1. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2. Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Väinö

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta 13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.

Lisätiedot

Nastolan Hautausmaa 1

Nastolan Hautausmaa 1 Nastolan Hautausmaa 1 NASTOLAN HAUT UTAUSMAA USMAA Nastolan hautausmaa Ylimmäistenmäellä on otettu käyttöön 1848. Kenraali Gustaf Adolf Ehrnrooth oli jo 1831 pitäjänkokouksessa vaatinut tilaa holvihaudalleen,

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Puumalan seurakunnan HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 5.7.2004 ja vahvistettu Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulissa 29.9.

Puumalan seurakunnan HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 5.7.2004 ja vahvistettu Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulissa 29.9. Puumalan seurakunnan HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 5.7.2004 ja vahvistettu Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulissa 29.9.2004 1 Hautaustointa koskevat säännökset Seurakunnan hautaustoimessa

Lisätiedot

Miten järjestän hautauksen?

Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Kirkkoherranvirastossa sovitaan vainajan siunaamiseen ja hautaamiseen liittyvistä asioista: siunausajasta, kappelin tai kirkon varauksesta, siunauksen

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu Läheisen kuoltua Hautajaisten valmistelu Kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Luopumisen hetkellä voimme jättää läheisen elämää suurempiin käsiin. Kristillinen usko antaa hautajaisiin ja kuoleman kohtaamisen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Hautausmaalla voi olla myös tuhkan sirottelualue.

Hautausmaalla voi olla myös tuhkan sirottelualue. KEMINMAAN SEURAKUNTA HAUTATOIMEN OHJESÄÄNTÖ 1 1 Hautaustointa koskevat säännökset Seurakunnan hautaustoimessa on noudatettava hautaustoimilaissa, kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa

Lisätiedot

20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit

20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit 20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit 2. Yrjö Leppänen Heinolan Isku 3. Tapio Nurmi Vaasan Voima-Veikot 1. Ilmari Maunula Nurmon Jymy 2. Pekka Alanen

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

Hautaamisesta ja hautausmaasta on lisäksi voimassa, mitä terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla säädetään.

Hautaamisesta ja hautausmaasta on lisäksi voimassa, mitä terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla säädetään. Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2003 Hautaustoimilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisen ruumiin hautaamisesta ja

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Toholammin kaatuneet talvisodassa 1939-1940

Toholammin kaatuneet talvisodassa 1939-1940 Toholammin kaatuneet talvisodassa 1939-19 TOHOLAMMIN KAATUNEET Nimi ja kaatumispaikka. JATKOSOTA 1941-194 Kaatumis Sotilas- Sota- Kaatuneen Ikä Kaatumisvuosi Sotilasarvo S-orvot N:o Nimi ja kaatumispaikka

Lisätiedot

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa 17.3.2010 Mia Fager www.turunseurakunnat.fi 1 Hautasoikeus Hautaoikeus ~ oikeus tulla haudatuksi Jokaisella on oikeus saada

Lisätiedot

HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa maaliskuun 11. päivänä 2004 ja vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa marraskuun 3. päivänä 2004.

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN HAUTAUSMAAN SÄÄNTÖ

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN HAUTAUSMAAN SÄÄNTÖ y:\kanslia\säännöt\hautausm.sää Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.6.1991 65 astuu voimaan 1.8.1991 Kaupunginvaltuusto muuttanut 16.6.1997 48 1.7.1997 lukien KAUNIAISTEN KAUPUNGIN HAUTAUSMAAN SÄÄNTÖ I Hallinto

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Seinäjoen Uimarit -58 päivitetty 27.5.2013 Miehet mukana 20 parasta uinti aikaa ajalta 27.05.2013-01.01.2003

Seinäjoen Uimarit -58 päivitetty 27.5.2013 Miehet mukana 20 parasta uinti aikaa ajalta 27.05.2013-01.01.2003 Seinäjoen Uimarit -58 päivitetty 27.5.2013 Miehet mukana 20 parasta uinti aikaa ajalta 27.05.2013-01.01.2003 Lajit Sija Aika Nimi SV Seura pvm Paikka Miehet 25 m VU ( uimakoulut ) Miehet 50 m VU 1 18,18

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Ilmajoen seurakunta. Hautausmaan käyttösuunnitelmaehdotus. Janne Haapala

Ilmajoen seurakunta. Hautausmaan käyttösuunnitelmaehdotus. Janne Haapala Ilmajoen seurakunta Hautausmaan käyttösuunnitelmaehdotus Janne Haapala Sisällysluettelo Perustiedot... 1 Rakennukset... 1 Tekniikka ja kasvillisuus... 2 Kulkuyhteydet ja autojen paikoitusalueet... 2 Kasteluvesi...

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

MAUNULAN UURNALEHTO. puhelin tsto. (09) 2340 2950, fax (09) 2340 2955

MAUNULAN UURNALEHTO. puhelin tsto. (09) 2340 2950, fax (09) 2340 2955 MAUNULAN UURNALEHTO Pirkkolantie 22, 00630 Hki puhelin tsto. (09) 2340 2950, fax (09) 2340 2955 toimisto auki ma - pe klo 9-12, puhelintiedustelut ma - ke 7.30-15.00 ja to - pe 7.30-14.30 Maunulan uurnalehto

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 5/ 2012 30.5.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 5/ 2012 30.5.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 30.5.2012 klo 16.00 20.00 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

KALAJOEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu 77 Kirkkoneuvosto Nro 7/2014. 9.6.2014 klo 18.30-19.45 Jokelan pappila, Plassintie 2, Kalajoki

KALAJOEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu 77 Kirkkoneuvosto Nro 7/2014. 9.6.2014 klo 18.30-19.45 Jokelan pappila, Plassintie 2, Kalajoki KALAJOEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu 77 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA LÄSNÄOLIJAT (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) 9.6.2014 klo 18.30-19.45 Jokelan pappila, Plassintie 2, Kalajoki Junttila

Lisätiedot

Kokouksen avaus ja alkuhartaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja vs. kirkkoherra toimitti alkuhartauden.

Kokouksen avaus ja alkuhartaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja vs. kirkkoherra toimitti alkuhartauden. TYRNÄVÄN SEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTON ESITTELYLISTA-PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kokousaika Tiistai 9.2.2016 klo 18.00.-18.50. Kokouspaikka Tyrnävän seurakuntatalo Läsnä Veli-Matti Hietikko Jussi-Pekka Honkanen -

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

Viranomainen NOUSIAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kirkkovaltuusto 2/2011 9. Kähkönen Timo, kirkkoherra Heikkilä Eija, talouspäällikkö, sihteeri

Viranomainen NOUSIAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kirkkovaltuusto 2/2011 9. Kähkönen Timo, kirkkoherra Heikkilä Eija, talouspäällikkö, sihteeri NOUSIAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kirkkovaltuusto 2/2011 9. Kokousaika 21.6.2011 kello 18.00 19.25 Kokouspaikka VANHA PAPPILA Läsnä Aavikko Juha Airikki Antti Almio Marketta Heikkilä Aleksi Heikkilä

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 3/2009

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 3/2009 Aika: 19.3.2009 klo 18.00 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Niemi Harri paikalla, poistu 51 käsittelyn aikana Jäsen Kulonen Esko paikalla

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Juho Kurki KaA 98 99 100 98 99 98 592 2. Jaakko Björkbacka KarMAS 95 97 97 97 97 93 576 3. Markku Niemi AlavA 95 92 95 92 96 96 566 4. Veli Ylinen AlavA 91 96 92 96

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2012. keskiviikko 18.päivänä tammikuuta.2012. Tuula Kaitila-Juntunen Tuula Karppinen Ellen Kellberg

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2012. keskiviikko 18.päivänä tammikuuta.2012. Tuula Kaitila-Juntunen Tuula Karppinen Ellen Kellberg 2 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2012 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA keskiviikko 18.päivänä tammikuuta.2012 seurakuntatalo, takasali JÄSENET VARAJÄSENET Markku Huttunen Tuula Kaitila-Juntunen Tuula Karppinen Ellen

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2014 8 Aika Keskiviikko 12.2.2014 klo 17-18.20 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola Marja Himanka Ismo Iso-Heiniemi Anita Kallio

Lisätiedot

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika: Torstai 25.03.2010 klo 19.30 - (HUOM! AIKA) Paikka: Kokkolan seurakuntakeskuksen Jussintupa, Kustaa Aadolfinkatu 16 (2.krs, taloustoimiston

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO Reserviläisurheiluliiton ilma-asemestaruuskilpailu Alavus 09. - 10.03.2013 10.03.2013 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

RESL SM-ampumakilpailu

RESL SM-ampumakilpailu 22.08.2011 16:01:35 50m pienoiskivääri 60 ls makuu joukkueet, sarja H 1. Etelä-Häme 2 1759 Alik Pekka Saari 588, Rva Hanna-Kaija Nieminen 586, Pion Jani Kortteissto 585 2. Etelä-Pohjanmaa 1748 Hra Jaakko

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ 1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2011 19.10.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2011 19.10.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) Aika Keskiviikko 19.10.2011 klo 12.00 13.26 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen

Lisätiedot

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 29.1.2013 klo 19.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, alasali Läsnä: Äystö Leena, pj Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Joutsiniemi Juha Kangasluoma Pentti Kontola

Lisätiedot

Hautaustoimi. Itä-Suomen lääninhallitus

Hautaustoimi. Itä-Suomen lääninhallitus Hautaustoimi Itä-Suomen lääninhallitus Hautausjärjestelyt Vainajan eläessään nimenomaisesti toivoma tietty henkilö Vainajan eloonjäänyt puoliso tai yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt kumppani sekä

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Nuijamaan Sankarihautausmaa NIMILUETTELO Nimi syntymäaika kotipaikka kaatumisaika kaatumispaikka rivi paikka Kadonnut Risti Haud. Nuijamaalla muualle

Nuijamaan Sankarihautausmaa NIMILUETTELO Nimi syntymäaika kotipaikka kaatumisaika kaatumispaikka rivi paikka Kadonnut Risti Haud. Nuijamaalla muualle Aalto Arvo Johannes 02.07.1918 Nuijamaa 29.05.1942 - Neuvostoliitto 6 1 x x Aalto Onni Aukusti 11.07.1912 Nuijamaa 12.08.1944 Vasikkasaari 6 2 x Aalto Uuno Alfred 13.06.1909 Nuijamaa 13.03.1940-5 11 x

Lisätiedot

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2011 Kirkkoneuvosto 8.11.2011. Aika Maanantai 7.11.2011 klo 18.30 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2011 Kirkkoneuvosto 8.11.2011. Aika Maanantai 7.11.2011 klo 18.30 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46 Aika Maanantai 7.11.2011 klo 18.30 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46 Jäsenet läsnä = x poissa Raija Häkkinen x varajäsen Jouko Pirkkanen x Reijo Koskinen vpj. x Pentti Marttinen x Sointu Ojonen x Elina

Lisätiedot

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin Jyväskylän seurakunnan Opas hautajaisjärjestelyihin Läheisen kuollessa T ieto läheisen kuolemasta pysäyttää. Kuolema aiheuttaa aina surua ja hämmennystä. Samalla on kuitenkin hoidettava monia käytännön

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Pyhän Ristin hautausmaa

Pyhän Ristin hautausmaa Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautaaminen vanhaan hautausmaahan...2 Hautausmaa nykyisin...2 Haudat 4 Lähteet 11 Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Sisällys

Lisätiedot

Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten.

Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten. 1 Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten. Valsedel för landtdagsmannavalet år 1907 i Wasa läns norra valkrets. A. Vaaliliitto 1. Kauhava Oikeutta

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

28 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Pekka Räisäsen paikkakunnalta muutto

28 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Pekka Räisäsen paikkakunnalta muutto VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous 29.9.2015 klo 18.00 Sivu 1 28 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Pekka Räisäsen paikkakunnalta muutto Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Pekka Räisänen on kirjeellä 26.5.2015

Lisätiedot

SUOMEN SODISSA 1939 45 MENEHTYNEET. Luettelo kaatuneista hautauskunnan mukaan.

SUOMEN SODISSA 1939 45 MENEHTYNEET. Luettelo kaatuneista hautauskunnan mukaan. SUOMEN SODISSA 1939 45 MENEHTYNEET Luettelo kaatuneista hautauskunnan mukaan. AARREKANGAS, EINO PÄIVIÖ stm. synt. 08.06.1923. Asuinkunta Toholampi. Kirjoillaolokunta lapsia. Joukko-osasto 6./JR 50. Joukko-osaston

Lisätiedot

A S I A L U E T T E L O:

A S I A L U E T T E L O: IMATRAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (8) A S I A L U E T T E L O: 28 Kokouksen avaus 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 31 Ääntenlaskijoiden valinta 32 Työjärjestyksen

Lisätiedot

RAAHEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9/2015 Kirkkoneuvosto sivut 80-89 KOKOUSAIKA. 13.10.2015 klo 18.00 19.40

RAAHEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9/2015 Kirkkoneuvosto sivut 80-89 KOKOUSAIKA. 13.10.2015 klo 18.00 19.40 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9/2015 sivut 80-89 KOKOUSAIKA klo 18.00 19.40 KOKOUSPAIKKA Raahen seurakunnan virastotalo, Kirkkokatu 33, RAAHE Matala Tuomo Baas Aino Havia Risto Heikkilä Maija-Liisa Hyväri Maria Karppinen

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA 4/2008 KIRKKOVALTUUSTO 8.10.2008 1 ( 5 )

SYSMÄN SEURAKUNTA 4/2008 KIRKKOVALTUUSTO 8.10.2008 1 ( 5 ) 1 ( 5 ) Aika Keskiviikko klo 19.00 19.50 Paikka Olavin toimintakeskus, seurakuntasali Nuotta Läsnä Lauri Kirves puheenjohtaja Hannu Hyttinen Hannu Jolula Mari Kantola Pekka Koivisto Markku Kontinen Päivi

Lisätiedot

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto 74-87 13.10.2015 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Kirkkoneuvosto 74-87 13.10.2015 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Tiistai 13.10.2015 kello 18.00 19.33 Paikka: Ruskon seurakuntakeskus, kokoustila (Vanhatie 7 21290 Rusko) Kirkkoneuvoston jäsenet Pasi Salminen, kirkkoherra, puheenjohtaja

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto 19.8.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto 19.8.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 19.8.2014 klo 17.30 18.40 Paikka Tarinmaan seurakuntatalo Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi Aila varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Aika 07.01.2015 klo 19:00 Paikka Suoraman seurakuntakeskus Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvallan toteaminen

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Pojat 17 v. aluemest. Meldeliste. Mannin Matsit, Suomi Cup osak. ja L-S:n aluemest. Nimi Seura Alue. Paulus Tuomisto. Seinäjoen Paini-Miehet

Pojat 17 v. aluemest. Meldeliste. Mannin Matsit, Suomi Cup osak. ja L-S:n aluemest. Nimi Seura Alue. Paulus Tuomisto. Seinäjoen Paini-Miehet 29 kg Paulus Tuomisto Aaron Tuomisto Oliver Pada Vallu Mäntymäki Riku Koski Hugo Lehtimäki Aapo Hakala Lauri Perkka Akseli Perkka Topi Kujala Aatu Karjalainen Eetu Lamberg Ylistaron Kilpa-Veljet Kauhajoen

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 21.-22.1.1961, Sodankylä ja Tainionkoski 1. Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit 1. Urho Tikander Kotkan Kisailijat 1. Erkki Jokinen Tampereen Yritys 2. Veikko Heikkilä Turun Toverit 2. Reino Hiltunen Kymin Veikot 3. Yrjö

Lisätiedot

TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ

TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 20.11.2014 Vahvistettu Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulissa 14.1.2015 1 Hautaustointa koskevat

Lisätiedot

Haudalle sijoitettua muistomerkkiä ei saa poistaa ilman hautausmaan ylläpitäjän suostumusta.

Haudalle sijoitettua muistomerkkiä ei saa poistaa ilman hautausmaan ylläpitäjän suostumusta. LIEKSAN SEURAKUNTA HAUTAMUISTOMERKKIOHJE Kirkkoneuvosto Hyväksytty 28.4.2006 62 Astuu voimaan 1.6.2006 Kumoaa 16.4.2003 hyväksytyn ohjeen MUISTOMERKKI Tätä Lieksan seurakunnan hautaustoimen ohjesääntöön

Lisätiedot

HAMINAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2014 Kirkkoneuvosto

HAMINAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2014 Kirkkoneuvosto KOKOUSKUTSU 6/2014 Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistaina 17.6.2014 klo 10 Kokouspaikka Kokoonnumme Simeon-talon parkkipaikalla klo 10, josta lähdemme liikkeelle Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro 81 Kokouksen

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 4.12.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 4.12.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKKIRJA 12/2014 59 Aika Keskiviikko 26.11.2014 klo 18-20.05 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola, poissa tilalla Juhani Isotalo Marja

Lisätiedot

54 kg 71 kg 1. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Pentti Söderlund Turun Jyry

54 kg 71 kg 1. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Pentti Söderlund Turun Jyry TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 23. 24.1.1960 FORSSASSA: 51 kg, 57 kg, 63.5 kg, 71 kg, 81 kg/forssan Alku KEMISSÄ: 54 kg, 60 kg, 67 kg, 75 kg, + 81 kg/kemin Into 1. Pentti Saviaro Kemin Into 1. Mauri Ruonala

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot