67 2/2011. Taiteesta elintasovouhotuksen vastapaino! Olen koukussa auttamiseen. Miksi hyvä ei kiinnosta? Hannu Väisänen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "67 2/2011. Taiteesta elintasovouhotuksen vastapaino! Olen koukussa auttamiseen. Miksi hyvä ei kiinnosta? Hannu Väisänen:"

Transkriptio

1 67 2/2011 Kesäkuu Terveyden edistämisen lehti Hannu Väisänen: Taiteesta elintasovouhotuksen vastapaino! Eero Ojanen: Miksi hyvä ei kiinnosta? Pentti Arajärvi: Talous on keino eikä päämäärä Vertti Kiukas: Heikoimmilta ei saa leikata Monique Coleman: Olen koukussa auttamiseen Pelaaminen on iloinen asia useimmiten

2 67 2/2011 Kesäkuu Pääkirjoitus Äänenpainoja ja keskustelun suuntia Suomalaisia kuvataan usein melankolisena ja surumielisenä kansana, joka kuuntelee mollivoittoisia balladeja. Keskusteluissa kielteiset muutokset ja ilmiöt voittavat usein positiiviset. Palstatilaa valtaavat kirjoitukset, joissa työolojen kerrotaan koko ajan huononevan. Todellisuudessa Suomen työolosuhteet ovat parhaasta päästä Euroopassa, vaikka haasteitakin toki on. Tilaa saavat myös kannanotot, joissa todetaan, että lapset voivat huonommin kuin koskaan. Silti yhä suurempi osa voi entistä paremmin. Ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut jakautumista Suomessa. Yhä suurempi osa pärjää entistä paremmin, mutta kasvava joukko voi huonommin. Jos negatiiviset yleistykset valtaavat liikaa sijaa ja huomiota päätöksenteossa, seuraukset voivat olla haitallisia. Liiallinen resursointi korjaavaan toimintaan voi viedä voimavaroja koko väestöön kohdistuvilta toimenpiteiltä. Tämä saattaa olla ajan myötä kansanterveyden kannalta haitallista. Kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista hämmästyttävän nopeasti se kääntyy korjaavaan toimintaan ja palvelujärjestelmään, vaikka hyvään elämään vaikuttavat ratkaisut tehdään pääosin aivan muualla kuin sosiaalija terveyspalvelujärjestelmässä. Pitkään on ollut tiedossa, että palveluita keskeisempää ovat ihmisten omat valinnat, arjen ympäristö, ihmisten tiedot ja taidot sekä keskinäinen tuki ja huolenpito. Suurimmat terveysuhat eivät välttämättä kietoudu lainkaan siihen, kuinka palvelujärjestelmä saadaan toimimaan, sillä sen vaikutus kansanterveyteen on rajallinen. Palvelujärjestelmän toimivuudesta kannetaan silti aiheellisestikin huolta. Kiivastakin keskustelua käydään siitä, kuinka palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu koko maassa. Kovin usein en ole kuitenkaan nähnyt vastaavaa huolta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhdenvertaisista rakenteista koko maassa. Kun yksilön vastuuta lisätään, pitäisi huolehtia myös siitä, että niiden, jotka eivät kykene itsenäisesti terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimaan, tilanne ei huonone. Kuva: Antero Aaltonen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyy aina myös ihmisen oma vastuu. Onko oman vastuun korostaminen yhä liian epämukava aihe julkisille keskusteluille ja hankala asia palvelujärjestelmään orientoituneille? Terveyden vaalimista ei kuitenkaan voi ihmiseltä itseltään ulkoistaa. Kun yksilön vastuuta lisätään, pitäisi huolehtia myös siitä, että niiden, jotka eivät kykene itsenäisesti terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimaan, tilanne ei huonone. Myös keskustelu työurista on ajoittain rajautunutta. On jumituttu kinasteluun eläkeiästä, vaikka pitäisi vahvemmin keskustella myös siitä, kuinka työuria pidennetään alkupäästä. Todellinen uhka 2010-luvulla on nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Peruskoulun päättävä nuori voi syrjäytyä reilussa kahdessa kuukaudessa. Ikäluokan kokoinen määrä nuoria ja nuoria aikuisia on vaarassa jäädä jokseenkin pysyvästi peruskoulun jälkeisten opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Mikäli nuori ei aloita opintoja elokuussa, katukuvassa voi näkyä jo lokakuussa suuri joukko nuoria, joilla ei ole päivärytmiä eikä ehkä tulevaisuuden haaveitakaan muusta. Nuorten syrjäytymisen polku alkaa usein jo peruskoulussa. Tähän puuttumisessa ei tarvita uutta lakia tai monikanavarahoituksen purkamista. On tärkeä pitää huolta pienistä terveyttä ja hyvinvointia edistävistä asioista, kuten riittävän pienestä luokkakoosta, oppimisen ongelmiin puuttumisesta ja siitä, että ei laiminlyödä kaikille oppilaille kuuluvaa kouluterveydenhuoltoa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikille nuorille avautuu peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka. Toivotan hyvää ja virkistävää kesää Promon lukijoille! 2 Promo 67

3 Jokainen haluaa tuntea itsensä hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Anna Maaria Nuutinen, sivu 38 Sivu 6 Eero Ojanen: Ihmisyyteen kuuluu ristiriitaisuus ja vajavaisuus Hyvyys ei ole mikään saavuttamaton utopia, vaan se on yhtä aikaa toteutumista ja pyrkimystä. Ajassa, sivu 9 Monopoliasema antaa mahdollisuuden vastuullisuuteen, kun toimintaa ei ohjaa voiton maksimointi, painottaa RAY:n varatoimitusjohtaja Hannu Salokorpi haastattelussa. Sivu 26 Ei ainoastaan silmillä ja korvilla Kirjailija, kuvataiteilija Hannu Väisänen uskoo, että taide voi avata ihmisille tärkeitä kommunikoinnin kanavia. Parhaiten taide toimii kulutushummaamisen ja elintasovouhotuksen vastapainona. Sivu 10 Kokenut järjestövaikuttaja SOSTEn vetäjäksi Promon haastattelussa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toiminnanjohtaja Vertti Kiukas. Sivu 31 Pieni ja ponteva maailmanparantaja Monique Coleman, YK:n nuorten vuoden lähettiläänä eri puolilla maailmaa kierrellyt amerikkalainen näyttelijä ja laulaja uskoo: Olennaista on asenne. Kun miettii tekemisensä sen mukaan, miten voi parantaa läheistensä elämää, muutos on jo alkanut. Sivu 16 Talous on keino eikä päämäärä Professori Pentti Arajärveä huolestuttaa eriarvoisuuden kasvu: Järjestelmän ulkopuolelle jää osa ihmisistä, jotka kelpaisivat enää maksajiksi jos köyhyytensä puolesta siihen kykenisivät. 12 Hyvinvointia lisäävät toimenpiteet kohdistuvat hyväosaisiin 14 Tuloerojen kasvua ei hyväksytä 18 Kainuu nojaa tietoon ja arviointiin 19 Salossa terveyttä tehdään joka sektorilla 20 Laista uusi alku terveyden edistämiselle? 23 Terveyttä edistävä Suomi takaisin maailman kartalle! 24 Tuutorit kehittävät hyvinvointia eturintamassa 28 Annetaan lapsillemme onnellinen koulu 32 Pelaaminen on iloinen asia useimmiten 34 Mustan laatikon kertomaa 36 Arviointi juurtuu ja laajenee Terveyden edistämisen keskus 3

4 2/2011 Kesäkuu Sattumusten sarja eetteriin Liikenneraittiuskampanja aloittaa kesäkauden juhannuksena, jolloin 50 radiokanavalla kuuluu yksi Raiku-kilpailun voittajista Nina Nuutilan ja Hanna-Riikka Salmisen radiospotti Sattumusten sarja. Ajankohtaista Radiossa kuultava kampanja korostaa sosiaalisia normeja ja vastuuta. Sosiaalisella normistolla on suuri merkitys käyttäytymiseemme ja usein se ohjaa meitä vahvemmin kuin omat ajatuksemme. Halusimme edelleenkin liikenneraittiuskampanjassa painottaa sosiaalista normistoa, sillä nuorten onnettomuudet tapahtuvat usein kaveriporukassa. Kaveriporukalla ja sen asenteilla on merkitystä nuorten liikennekäyttäytymisessä. Nuorten onnettomuuksiin liittyy usein alkoholin lisäksi muita tilannetta hankaloittavia tekijöitä kuten ylinopeus ja turvavöiden käyttämättömyys, sanoo Tekryn kehittämispäällikkö Ritva Varamäki. Tyhmä saa olla muttei rattijuoppo Kesä on vilkasta aikaa liikenteessä ja kampanja muistuttaa, että alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen. Viesti kohdistuu erityisesti nuoriin kuljettajiin, joiden taidot eivät ole kehittyneet huippuunsa. Nuori kuljettaja on vielä kokematon, ja pienikin määrä alkoholia heikentää juuri sellaisia toimintoja, jotka eivät vielä ole ehtineet harjaantua, Varamäki muistuttaa. Nuorilta tuli 117 ehdotusta Uutta liikennekampanjan ideaa haettiin tänä vuonna Raiku-kilpailulla, jonka nuoret suunnittelijat saivat tehdäkseen. Raiku sai 117 ehdotusta, joista kolme parasta tuotettiin valmiiksi radiospoteiksi. Halusimme olla mukana kilpailussa ja antaa nuorille suunnittelijoille ja alan opiskelijoille mahdollisuuden tehdä omalle ikäryhmälleen tai ainakin lähellä olevalle ikäryhmälle yhteiskunnallista kampanjaa. Näin saatiin nuoria puhutteleva, raikas kampanja, Ritva Varamäki kertoo. Kilpailun tuomareita olivat copywriter Olli Hietalahti mainostoimisto Kingistä, copywriter Pasi Janhunen Dynamosta ja JWT:n copywriter sekä Raiku-kisan vuonna 2008 voittanut Netti Rönneberg. Kilpailun asiantuntijatuomari oli Satu Tallgren Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Keskimäärin käsikirjoitukset olivat parempia kuin tällä hetkellä eetterissä oleva radiomainonta. Monissa oli antaumuksella haettu nimenomaan radiossa toimivia juttuja, eli toteutettu ideaa äänellä, kisatuomari Olli Hietalahti sanoo. Raiku-radioideakilpailun voitto tuli sydänäänillä Minna Laineen ja Riku Pousin Sydänäänispotti voitti tasaväkisen äänestyksen ja tekijät palkittiin matkalla Cannesin mainosfestivaaleille. Muut voittajat olivat Nina Nuutilan ja Hanna-Riikka Salmisen Sattumusten sarja, Markus Toivasen ja Antti Tuomisen Kotimatka. Kunniamaininnan sai Kristiina Heroldin ja Julius Miikkulaisen Hope you can make it. Kuva: Juha Tuomi / Rodeo 4 Promo 67

5 Tekry SuomiAreenalla Ilmapiiri kotona ja työpaikalla terveys vai myrkky? kello , Porin teatterin kahvio, Hallituskatu 14 Yksi tärkeä päivittäiseen elämäämme vaikuttava tekijä perheissä, työyhteisöissä ja koko yhteiskunnassa on vallitseva ilmapiiri. Onko se kannustava, tukeeko se yhteisöllisyyttä ja osallisuutta? Ovatko kaikki ihmiset samalla viivalla? Myrkyttääkö epäkannustava ja syrjivä ilmapiiri meidät vielä pahemmin kuin ympäristön vaarat? Mitä pitäisi tehdä, jotta ihmiset voisivat paremmin niin kotona kuin töissä? Keskustelemassa Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio ja psykologi Pirkko Lahti. Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on tilaisuuden vetäjänä ja avaajana Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka. SuomiAreenan pääyhteistyökumppani on sosiaali- ja terveysministeriö kaikkiaan järjestäjätahoja on lähes 80. SuomiAreenan pääjärjestäjät ovat MTV3 ja Porin kaupunki. Kuva: Antero Aaltonen Laillista jännitystä Nuorten Akatemia ja RAY järjestivät vuotiaille nuorille kilpailun, jonka tarkoituksena oli muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät enää heinäkuun alusta saa pelata rahapelejä. Kilpailussa tehtävänä oli pohtia, millaista laillista jännitystä nuori itse haluaisi kokea, ja suunnitella sen pohjalta mainos. Kilpailutöitä tuli 187. Parhaaksi mainostyöksi valittiin helsinkiläisten Vilja Harjamäen, Jimi Hyvärisen ja Saku Väänäsen video, jota kilpailuraati kuvaili ammattimaiseksi, näkemykselliseksi ja viimeistellyksi työksi. Parhaat kilpailutyöt pääsevät esille RAY:n viestintäkampanjassa. Kilpailutyöt löytyvät Terveyden edistämisen nettitv-kanava: Mitä vapaus on? Amnesty 50v. Terveyden edistämisen nettitv-kanava: SOSA-tv käsittelee terveyttä laajasti yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan asiana. Se kertoo päätöksistä ja toimintatavoista, joilla huolehditaan ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Se myös antaa vinkkejä itse kullekin pitää huolta terveydestään. SOSA-tv on Tekryn ja tuotantoyhtiö InMind Production Oy:n hanke, jossa on mukana eturivin sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja yhteisöjä. Laajasta ohjelmistotarjonnasta löytyy mm. Roni Hintzellin tarina, joka kertoo syrjäytymisvaarassa olleen nuoren miehen elämän käännekohdasta ja miten ratkaisevalla hetkellä arjen pienet asiat loksahtivat paikoilleen ja asiat alkoivat sujua. Päihdeäitien kuntoutumisesta kertoo Helsingin ensikoti ry:n tuottama lyhytelokuva Mahdollisuus. Käsikirjoittajat ovat kuntoutettavina olleet viisi äitiä, jotka haluavat rikkoa päihdeäiteihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Elokuvassa näyttelee Laura Malmivaara. Käy kanavalla ja katso, miksi jokainen päätös on terveysteko! Suomen kulttuuriviennin kärkihanke: Maailman ihanin tyttö vie pohjoismaista tasa-arvoa maailmalle Miina Savolaisen ja kymmenen lastenkodissa kasvaneen tytön laajaan valokuvaprojektiin liittyvä näyttely esittäytyy kokonaisuudessaan Ottawassa, Kanadassa Sussex Galleryn yli tuhannen neliön tiloihin rakennettu näyttely on esillä ensimmäisen kerran Euroopan ulkopuolella. Kaltoinkohdeltujen tyttöjen voimaantumista taiteeseen kytkeytyvän sosiaalisen innovaation, Miina Savolaisen kehittämän, Palkittu vuoden aikakauslehtimainos: Kaveripyyntö Suomen Punaisen Ristin mainossarja Kaveripyyntö valittiin Aikakausmedian vuosittaisessa kilpailussa vuoden aikakauslehtimainokseksi. Voittaja valittiin yli mainoksesta. Yhteiskunnallista mainontaa oli mukana aikaisempaa enemmän, ja näiden mainonnassa uskalletaan kiitettävästi kokeilla uudenlaisia toteutuksia, toteaa tuomariston puheenjohtaja, Aikakausmedian Mervi Lindström palkitessaan voittajan toukokuussa. palkitun voimauttavan valokuvan menetelmän avulla esiin tuova näyttely, sopii erityisen hyvin Suomen tavoitteisiin tuoda esille naisten oikeuksia ja tasa-arvoa Pohjois-Amerikassa. Näyttely on herättänyt vaikuttuneen vastaanoton kanadalaisyleisön keskuudessa. Sen universaali sanoma näkymättömän lapsen näkyväksi tulemisesta on ymmärretty samoin kuin Suomessa, jossa näyttelyn on nähnyt kävijää. Upea levyn ja kirjan paketti on saatavilla ja levykaupoista. amnesty-50-vuotta/mitavapauson Amnestyn 50-vuotisjuhla-albumin kappaleet ja tarinat kertovat yhdestätoista ihmisestä, jotka ovat nousseet puolustamaan sorrettujen ja syrjittyjen oikeuksia, usein henkensä uhalla. Eturivin kotimaiset muusikot ovat kirjoittaneet albumille uusia kappaleita ja lisäksi levyltä löytyy harvinaisia arkistolöytöjä. Amnestyn Suomen osaston ja Fullsteamin julkaiseman levyn taiteellisena tuottajana on toiminut Paleface. Monet kansainväliset ja suomalaiset artistit ovat kautta järjestön historian tukeneet Amnestyä lauluilla ja konserttikiertueilla. Meistä on hienoa, että nyt saamme mukaan myös uuden sukupolven kotimaisia muusikoita. Toivomme, että levyn koskettavien ihmiskohtaloiden kautta monet kiinnostuvat Amnestyn toiminnasta ja osallistuvat rohkeiden ihmisoikeuspuolustajien tukemiseen, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Uneton48 haastoi mainoselokuvan Kilpailun tehtävänä oli tehdä antimainos kuvitteelliselle alkoholijuomabrändille URPOlle. Voittajaksi selviytyi Silent Paprika Films mainoksellaan Uudet maut tulivat juuri ulos. Uneton48 toteutti kilpailun yhteistyössä Terveyden edistämisen keskuksen ja Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa ja sen tavoite oli herätellä keskustelua alkoholin mielikuvamainonnasta ja suomalaisesta alkoholikulttuurista. Tuomaristossa olivat mainoselokuvaohjaaja Jappe Pälvinen, art director Jan Schulte- Tigges ja creative director Tommi Mustonen. Tsekkaa Urpo antimainokset: Terveyden edistämisen keskus 5

6 Sivistys on kykyä elää ihmisiksi Epäkohtien tutkiminen on perusteltua, mutta yhtä tärkeää on kysyä, miten maailmassa voi olla niin paljon hyvää. Teksti Paula Mannonen kuvat Antero Aaltonen Suomalaiset sijoittuvat onnellisuutta mitattaessa maailman kärkeen, mutta samalla uutisten ja julkisen keskustelun antama kuva elämästä on varsin ankea. Kielteisyydestä syytetään usein tiedonvälitystä, mutta filosofi Eero Ojasen mielestä ihmiset ovat kautta aikojen puhuneet mielellään pahaa sekä vallitsevista oloista että toisistaan. Hyvästä on vaikea puhua siitä myös tiedetään yllättävän vähän. Meillä on paljon tietoa ongelmista ja siitä, miten asiat menevät pieleen. Sen sijaan emme ole kunnolla perehtyneet siihen, mitä tapahtuu ja miten asiat sujuvat silloin, kun ne menevät hyvin. Kun informaatiota tuotetaan enemmän kielteisestä kuin myönteisestä, pahaa oppii pitämään jotenkin hyvää todellisempana. Se näkyy arkista kielenkäyttöä myöten. Kun hyvä kehitys kääntyy huonoksi, me puhumme maan pinnalle tai todellisuuteen palaamisesta. Tätä sanontaa ei käytetä koskaan, kun tilanne paranee, vaikka sehän on aivan yhtä totta. Meillä on paljon tietoa ongelmista ja siitä, miten asiat menevät pieleen. Sen sijaan emme ole kunnolla perehtyneet siihen, mitä tapahtuu ja miten asiat sujuvat silloin, kun ne menevät hyvin. Eero Ojanen Tietoisuuden mitätöintiä Ojanen nimeää hyvyyden, totuuden ja kauneuden olemassaolon koviksi faktoiksi. Nämä hengen piiriin kuuluvat ja tarkkaa määrittelyä pakenevat ilmiöt ovat yhtä todellisia kuin aineellinen maailma. Vallitsevassa tiedollisessa maailmankuvassa ne on kuitenkin työnnetty marginaaliin, ikään kuin henkinen ei olisi todellista tai tärkeää. Kaikilla ihmisillä on arkikokemusta hyvistä teoista. Yleisen selitysmallin mukaan hyvyyttä ei kuitenkaan ole, vaan myös epäitsekkäältä näyttävä päämäärä on pohjimmiltaan vain jonkinlaista biologista selviytymistaistelua tai heijastusta viettitoiminnasta. Ojasen mielestä tällainen tarkastelutapa kaventaa kuvaa ihmisestä. Inhimillinen tietoisuus mitätöidään, kun se palautetaan pelkästään johonkin alempaan tai vaistonvaraiseen. Juuri tämä kyvyttömyys nähdä olemassaolon henkistä ulottuvuutta voi olla syy siihen, miksi me olemme saaneet aikaan niin paljon tuhoa maailmassa. Ojaselle hyvyys liittää ihmisen johonkin itseään suurempaan. Käsitettä ei pysty naulaamaan paikalleen hyvän elämän määritelmäksi, koska kyse on samaan aikaan sekä asiaintilasta että pyrkimyksestä. Hyvyys yhdistää tiedon moraaliin ja edelleen ihmisen toiveisiin, tunteisiin ja havaintoihin. Tätä sisäistä ja ulkoista maailmaa leikkaavaa yhteyttä Ojanen kutsuu ylitajunnaksi. Hyvä kannattelee maailmaa Hyvyyden korostaminen ei tarkoita ongelmien kaunistelua tai kieltämistä. Ojasen mielestä epäkohtien tutkiminen on tärkeää, mutta yhtä perusteltua olisi kysyä, miten maailmassa voi olla niin paljon hyvää. Hyvä otetaan jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, vaikka se on monella tavoin paljon merkillisempi asia kuin paha. Hyvyys on maailmaa kannatteleva perusvoima. Jos ihmiset eivät jollain tapaa huolehtisi toisistaan, vaan koettaisivat koko ajan kampittaa muita, olisihan tämä kulttuuri tuhoutunut jo aikapäiviä sitten. 6 Promo 67

7 Kun hyvä kehitys kääntyy huonoksi, me puhumme maan pinnalle tai todellisuuteen palaamisesta. Tätä sanontaa ei käytetä koskaan, kun tilanne paranee, vaikka sehän on aivan yhtä totta. Terveyden edistämisen keskus 7

8 Kielteisyys on Ojasen mielestä ikuisuusongelma, johon ei kuitenkaan kannata alistua. Hyvän esilläpito on hänestä arvokasta toimintaa, jota tarvitaan muun muassa internetin vihaa tihkuvilla keskustelupalstoilla. Vihakirjoittelua harrastaa todennäköisesti varsin pieni joukko. Jos ihmiset kuitenkin olettavat äärimielipiteiden kannatuksen suureksi, kirjoittelu alkaa ruokkia itseään ja viha tulee normalisoiduksi. Sinänsä viha ja rasismi eivät sinänsä ole mitään uutta, mutta nyt aikaisemmin yksityisesti ilmaistut mielipiteet saavat paljon julkisuutta. Se tekee niistä astetta hyväksyttävämpiä, mikä on huolestuttavaa. Monta ajan henkeä Nykyihmistä on tapana luonnehtia elämyshakuiseksi ja yksilöllisyyttä vaalivaksi. Ojasen mielestä tällainen määrittely oikaisee liikaa. Ihmiset ovat aina etsineet elämyksiä ja individualismin nousu on jokseenkin yhtä vanha asia kuin länsimainen kulttuuri. Voidaan myös kysyä, pitääkö yksilökeskeisyyden lisääntyminen edes paikkaansa? Nythän sitä vasta ollaan yhteisöllisiä, kun ihmiset jakavat Facebookissa elämäänsä koko ajan kaikille. Ojanen näkee myös kohtuuden olevan voimissaan, vaikka tämä yhteiskuntaa säilyttävä Kohtuudella on hyvät elinmahdollisuudet, sillä sehän tarjoaa meille elämyksiä. Kun oppii näkemään lähelle, pienestäkin asiasta saa suuria kokemuksia. ja monien filosofien ja uskontojen kannattama hyve on ehditty julistaa kuolleeksi jo moneen kertaan. Kohtuudella on hyvät elinmahdollisuudet, sillä sehän tarjoaa meille elämyksiä. Kun oppii näkemään lähelle, pienestäkin asiasta saa suuria kokemuksia. Ei niitä tarvitse hakea mistään äärimmäisyyksistä. Ojanen varoittaa kaiken kaikkiaan liian heppoisista ajan henkeä koskevista tulkinnoista. Hänestä mitään yhtä ja yhdensuuntaista henkeä ei edes ole, vaan ilmiöt liikkuvat omaan tahtiinsa ja joskus eri suuntiin samanaikaisesti. Järjestäisin toki monet asiat Suomessa eri tavoin kuin ne nykyisin ovat, mutta en silti näe nykyajassa merkkejä mistään poikkeuksellisesta moraalin rappiosta. Varsinaiset arvot se mikä on arvokasta eivät ole muuttuneet. Ihmiset pitävät ja ovat aina pitäneet huolta toisistaan. Ihmisyyden ristiriitaisuus Kyvyttömyys hyvän näkemiseen ja tutkimiseen kumpuaa Ojasen arvion mukaan osittain siitä, että hyvyys ja täydellisyys sekoitetaan toisiinsa. Hän itse sijoittaa hyvän tavalliseen arkeen. Siinä ihmiset tekevät hyvää ja ovat hyviä, vaikka he tekevät myös virheitä ja väärin. Ihmisyyteen kuuluu ristiriitaisuus ja vajavaisuus. Hyvyys ei ole mikään saavuttamaton utopia, vaan se on yhtä aikaa toteutumista ja pyrkimystä. Sitä voi kutsua myös sivistykseksi, joka on yksinkertaisesti kykyä elää ihmisiksi. n 8 Promo 67

9 Ajassa Haittojen minimointi on tärkeämpää kuin kilpailun vapaus Voiton maksimointi ei sovi rahapelien järjestämisen ohjenuoraksi. Teksti Paula Mannonen kuva RAY:n kuvapankki Rahapelejä säädellään kaikkialla Euroopassa, mutta säätelyä on pitkään yritetty murtaa kilpailun vapauteen vedoten. Kun markkinoiden avaaminen ei saa tukea parlamenteissa, pelimonopolien purkua ajavat yritykset pyrkivät siihen oikeusteitse. EU:n tuomioistuimessa on 1990 luvulta lähtien käsitelty kymmeniä rahapelien järjestämistä koskevia riitoja. Yksityiset peliyhtiöt ovat toistaiseksi hävinneet ne kaikki. Tuomioistuimen päätöksillä on toki ollut vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön, sanoo kesällä eläkkeelle jäävä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) varatoimitusjohtaja Hannu Salokorpi. Pelimonopoleja perustellaan usein sillä, että niiden voitot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Oikeusistuimessa tämä peruste ei Salokorven mukaan paina, vaan kyse on haittojen minimoinnista. Monopolit hyväksytään, koska niiden avulla pystytään parhaiten torjumaan rikollisuutta, suojelemaan pelaajia petoksilta ja ehkäisemään sosiaalisia ongelmia. Monopolit hyväksytään, koska niiden avulla pystytään parhaiten torjumaan rikollisuutta, suojelemaan pelaajia petoksilta ja ehkäisemään sosiaalisia ongelmia. Hannu Salokorpi Puun ja kuoren välissä Rahapelien tuotolla on Suomessa suuri merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöille, urheilulle ja kulttuurille. Kaikki eivät kytköstä hyväksy, sillä pelaaminen aiheuttaa väistämättä myös haittoja. Esimerkiksi Suomessa on arviolta ongelmapelaajaa, joista reilut peliriippuvaisia. Salokorven mielestä monopolimalli on ongelmista huolimatta paras tarjolla olevista vaihtoehdoista. Rahapelien kokonaiskielto synnyttää laittomat markkinat kaikkine lieveilmiöineen. Toiminnan vapauttaminen taas johtaa ankaraan kilpailuun seurauksista piittaamatta. Monopoliasema antaa mahdollisuuden vastuullisuuteen, kun toimintaa ei ohjaa voiton maksimointi. Nettipelaaminen on tehnyt rahapelien säätelyn sekä tarpeellisemmaksi että vaikeammaksi. Pelisivustojen määrä kasvaa nopeasti ja niiden valvonta on vaikeaa. RAY on vastannut haasteeseen omilla verkkopeleillä. Nettipelaamisen vastuullisuudessa me olemme maailman huippua. RAY:n esimerkki on herättänyt kiinnostusta EU:n kilpailukomissaaria myöten, Salokorpi sanoo. Verkkopelaamiseen on helppo jäädä koukkuun, koska se on mahdollista omassa rauhassa, suurilla panoksilla ja ympäri vuorokauden. RAY:n peleissä riskiä on pienennetty monella tavoin. Ulkomaisia pelisivuja turvallisempi ja vastuullisempi vaihtoehto on jo kerännyt yli pelitiliä. Ennen RAY:n verkkopelejä suomalaiset maksoivat ulkomaisille yhtiöille noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, vieläpä omilla luottokorteillaan. Virtaa on jo saatu käännettyä. Laadun ja tehokkuuden vaatimus RAY:ssä päätösvaltaa käyttävät valtio ja järjestöt yhdessä. Vuosikymmenien kuluessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjaava rooli on vahvistunut. Salokorpi ei näe siinä ongelmaa. STM:n painottamat sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaukset ovat yhdensuuntaisia järjestöjen tavoitteiden kanssa. Jos ristiriitoja syntyisi, valtio ei voisi kuitenkaan määrätä itsenäisten järjestöjen toiminnasta. RAY:n omissa linjauksissa järjestölähtöisyys on vahvasti esillä. Järjestölähtöisyys ei tarkoita, ettei RAY:llä ole omiakin vaatimuksia. Aikanaan esimerkiksi päihdealan järjestöjä fuusioitiin rahoituksen ohjaamana. Uudessa strategiassa taas korostetaan toiminnan entistä tarkempaa fokusointia. Se tarkoittaa muun muassa kohdennettujen toiminta-avustusten korostumista yleisavustusten rinnalla. Avustusten antajan kulmasta kyse on toiminnan laadun ja tehokkuuden maksimoinnista. Avustuksia katsotaan kuitenkin edelleen myös järjestökohtaisesti. RAY:n avustusten ulkopuolelle rajataan edelleen elinkeinotoiminta, kuntien hankkeet ja valtiolle kuuluvat tehtävät. Salokorpi on tyytyväinen, kun pelastushelikopteritkin saatiin viimein valtion budjettiin ja suurempi osa RAY:n tuotosta jää näin järjestöille. Keväällä julkaistussa arviointiraportissa avustussuunnitelman hyväksyntä ehdotetaan siirrettäväksi hallitukselta RAY:lle. Salokorpi suhtautuu ajatukseen hyvin epäillen. Muutos edellyttäisi, että RAY:stä tulee valtion päätöksiä tekevä viranomainen. Se ei ole ollenkaan hyvä, eikä kovin realistinen ajatus. Ei lisää byrokratiaa Laadun ja tehokkuuden kehittämisen ikävä kääntöpuoli näyttää usein olevan byrokratian lisääntyminen. Salokorpi sanoo seuranneensa sydän syrjällään erityisesti valtion tulosohjauksen vaikutuksia, vaikka RAY ei suoraan kuulukaan sen piiriin. Valvontaa ja raportointia on jo aivan riittävästi, eikä niiden lisääminen takaa yhtään parempaa toimintaa. Raja on pakko vetää johonkin. On täysin järjetöntä, että yhä suurempi osa järjestöjen voimavaroista kuluu paperitöihin. n Terveyden edistämisen keskus 9

10 Kokenut järjestövaikuttaja SOSTEn vetäjäksi Kesäkuussa aloittanut toiminnanjohtaja puolustaa oikeudenmukaisuutta. Teksti Paula Launonen kuva Antero Aaltonen Vertti Kiukas istahtaa kumpulalaisen kahvilan pöytään 3.6. Olemus on stressitön, vaikka takana on hektinen rupeama hallitusneuvotteluja. Toimeksi-anto demariryhmän pääsihteerinä on päättynyt pari päivää sitten yllättäen, kun neuvottelut helatorstain aattona karahtivat karille. Nyt on mukavasti aikaa siirrellä tavaroita Sydänliittoon, jossa työhuoneeni toistaiseksi sijaitsee. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on mitä ilmeisimmin saanut kapteenikseen määrätietoisen navigoitsijan. Vaikuttaa siltä, että kantti kestää kovatkin myrskyt. Lukiolainen opetteli lobbaamaan Kiukas on demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolustaja, joka innostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta lukiopoikana Orimattilassa. Oppilastoimikunnan aktiivi ei hyväksynyt päätöstä, jolla oppilaiden edustaja poistettiin koulun johtokunnasta. Nuori mies ryhtyi vaatimaan mandaattia takaisin. Hän ymmärsi myös verkostoitua vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa. Kaverin isä oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja, joten yhteydenottokynnys oli aika matala, Kiukas muistelee. Taistelun lopputuloksena oppilaat saivat paikkansa takaisin rehtorin vastustuksesta huolimatta, Kiukas valittiin johtokuntaan, ja pian myös Lukiolaisten Liiton tehtäviin. SOSTE vaikuttaa niin, ettei ainakaan heikoimmilta leikata. On huolehdittava, että tulevat leikkaukset ja veronkorotukset toteutetaan oikeudenmukaisesti. Vertti Kiukas Kutsumuksena järjestötyö Yhteensä Kiukas laskee toimineensa viitisentoista vuotta erilaisissa järjestöissä. Työkokemusta hän on kartuttanut myös virkamiehenä. SOSTEn toiminnanjohtajuutta edeltää puolivuotinen pesti SDP:n puoluetoimiston esikuntapäällikkönä ja lyhyt rupeama puheenjohtaja Jutta Urpilaisen erityisavustajana. SOSTEn jäsenjärjestöille Kiukas tuli tutuksi niiden seitsemän vuoden aikana, joina hän työskenteli Elämäntapaliiton toiminnanjohtajana. Liike-elämässä hän ei ole koskaan toiminut, eikä hän bisnesmaailmaan ole ikinä haikaillut. Arvostan järjestöjä, koska niiden toiminta perustuu substanssiin. Järjestöt perustelevat tavoitteitaan tutkimustiedolla, ja argumentoivat konkreettisten näyttöjen, eivät mielikuvien perusteella. Profiili korkealle Toukokuun lopulla julkistetussa nimitystiedotteessa Vertti Kiukas sanoo, että vuonna 2015 SOSTEa ei ohiteta, kun keskustellaan sosiaali- ja terveyspoliittisista kysymyksistä. Haaste on kova, kun työ lähtee puhtaalta pöydältä, uuden järjestön peruspilareiden pystyttämisestä. Ensimmäinen haaste on tunnettuuden rakentaminen. Meidän on tehtävä SOSTEsta virkamiehille ja poliitikoille yhtä tuttu nimi kuin esimerkiksi liikunnan keskusjärjestö SLU tai elinkeinoelämän edunvalvoja EK. Mainittujen esimerkkien tapaan SOSTE edustaa jäsenjärjestöjään niissä neuvotteluissa, joissa vaikutetaan isoihin, valtakunnallisiin linja- ja rahoituskysymyksiin. Vaikutusvalta kasvaa Kiukas pitää itsestään selvänä, että Tekryn, STKL:n ja YTYn yhdistäminen SOSTEksi kasvattaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Enää ei tarvita kolmea neuvottelijaa esimerkiksi yksissä hallitusohjelmaneuvotteluissa, eikä kolmen eri tahon tarvitse selittää tavoitteitaan ja taustojaan. Päästään rajapintojen määrittelystä ja päällekkäisyyksistä. Tämä tietysti edellyttää, että SOSTE onnistuu tehtävässään. Vuoden 2011 loppuun Kiukas on SOSTEn ainoa palkattu työntekijä. Kesän ja syksyn aikana hän pistää pystyyn uutta organisaatiota sekä etsii toimistolle sopivia tiloja Helsingistä. Tekryn, STKL:n ja YTYn henkilöstö siirtyy SOSTEn palvelukseen vanhoina työntekijöinä 2012 alussa, jolloin myös uuden järjestön ydintehtävä eli vaikuttamistoiminta käynnistyy täy- 10 Promo 67

11 Päihteet ovat merkittävä osa köyhyyttä, sekä syy että seuraus. mikä on lyhytnäköistä politiikkaa. Tieto parempaan pakettiin Kiukas ottaa esimerkiksi lyhytnäköisestä politiikasta koulujen terveystieto-opetuksen. Kun se päätettiin lakkauttaa 1990 luvulla, sukupuolitaudit alkoivat yleistyä nuorten keskuudessa. Hän korostaa tutkimuksen roolia osana SOSTEn vaikuttamistoimintaa. Jatkuvasti on tuotettava dataa hyvinvoinnin edellytyksistä ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, koska vain sillä tavalla voimme tietää, mikä on yhteiskunnan tila. Faktoihin ja tutkimusnäyttöihin perustuu myös järjestöjen vaikutusvalta ja toimintojen suuntaaminen. Tieto on kuitenkin paketoitava nykyistä vaikuttavammin, hän täsmentää. Sairaudet liittyvät köyhyyteen Hyvin- ja pahoinvoinnin mekanismeista Kiukas toteaa, ettei syy- ja seuraussuhteita pidä nähdä liian yksioikoisesti. Elämäntapaliiton entinen toiminnanjohtaja ottaa luontevasti esimerkin päihdemaailmasta. Viinanjuonti ei ole pelkästään fyysinen ja psyykkinen riippuvuus, yksilön ongelma ja sairaus, vaan suorassa yhteydessä myös köyhyyteen. Päihteet ovat merkittävä osa köyhyyttä, sekä syy että seuraus. Yhteiskunnallinen väkijuomakysymys vaatii yhä ratkaisua, hän linjaa. Toisin sanoen alkoholi ja muut päihteet ovat yhteiskunnallinen kysymys, eivät pelkästään lääketieteellinen tai yksilön terveyteen liittyvä teema, joka hoituisi raittiusretoriikalla. Kun Tekry ja STKL nyt yhdistyvät, pääsemme vaikuttamaan suomalaiseen päihde- ja köyhyyspolitiikkaan aiempaa painokkaammin. Voimme vapaasti tuoda esille päihteidenkäytön yhteiskunnalliset syy- ja seuraussuhteet. Niiden rinnalla on toki yhtä tärkeää huolehtia ennaltaehkäisevästä neuvonnasta ja yksilötason vaikuttamisesta. n teen vauhtiinsa. Heikoimmilta ei leikata Kiukas uskoo optimistisesti, että Suomeen saadaan uusi hallitus vielä ennen juhannusta. Hänellä on myös kirkas näkemys SOSTEn tavoitteista hallituskaudella SOSTE vaikuttaa niin, ettei ainakaan heikoimmilta leikata. On huolehdittava, että tulevat leikkaukset ja veronkorotukset toteutetaan oikeudenmukaisesti. Vaalikauden aikana valtion alijäämä on korjattava, koska hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää kestävää taloutta. Kiukas peräänkuuluttaa tasa-arvoa palvelujärjestelmään ja stoppia köyhyyden syvenemiseen. Hän haluaa palauttaa säätykierron, joka vakiintui Suomeen hyvinvointivaltion alkuvuosikymmeninä. On tosiasia, että Suomessa köyhät sairastavat enemmän kuin keski- ja hyvätuloiset. Sekä sosiaalivakuutuksen kautta että yksityisesti rahoitettu terveydenhuolto kohdistuu kuitenkin enemmän hyvätuloisiin. Jopa julkinen palvelujärjestelmä palvelee hyvätuloisia paremmin kuin heikossa asemassa olevia. Monissa kunnissa helpoiksi säästökohteiksi on otettu terveyden edistäminen, Jatkuvasti on tuotettava dataa hyvinvoinnin edellytyksistä ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, koska vain sillä tavalla voimme tietää, mikä on yhteiskunnan tila. Vertti Kiukas 33-vuotias filosofian maisteri, pääaine historia. Perhe: vaimo ja pojat Paavo 5, Veikko 7. Asuu Kumpulassa, kolmen perheen puutalossa. Ui ja pyöräilee kesäisin. Kannustaa poikiaan junnujalkapallokentän reunalla. Kutsumukseltaan järjestövaikuttaja. Elämäntapaliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja ( ). SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toiminnanjohtaja alkaen. Terveyden edistämisen keskus 11

12 Terveyden edistämisen kansalaiskysely 2011: Hyvinvointia lisäävät toimenpiteet kohdistuvat hyväosaisiin Tekryn barometrissa kansalaiset ilmaisivat huolensa tuloerojen kasvusta ja palveluiden saatavuudesta. Teksti Paula Launonen Terveyden edistämisen kansalaiskysely Puolet Tekryn kansalaiskyselyn vastaajista (49 %) pelkäsi, että suomalaisten tuloerot kasvavat entisestään. Kriittisimmin suhtautuivat vuotiaat ja vähiten huolta tuloerojen kasvu aiheutti alle 25-vuotiaille. Huolestuneimpia olivat euroa vuodessa ansaitsevat. Vastaajista 42 prosenttia olettaa myös terveyserojen kasvavan tulevaisuudessa. Pessimistisimpiä olivat lapsiperheet, työntekijät ja alemmat toimihenkilöt. Opiskelijoita, korkeasti koulutettuja ja johtavassa asemassa olevia terveyserot eivät niinkään huoleta. Terveiset päättäjille Tässä on selkeä viesti uudelle eduskunnalle ja hallitukselle: tuloerojen kaventaminen on terveyserojen ehkäisemistä. Hallitusohjelmaan pitäisi kirjata, miten verotuksella sekä asunto-, koulutusja muulla politiikalla edistetään tasa-arvoa ja kansakunnan terveyttä, linjaa vuodesta 1992 Tekryn barometreista vastannut kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen- Ollonqvist. Terveyden edistäminen on 2010 luvulla yhteiskuntapolitiikkaa, jolla muutetaan rakenteita. Kansalaiset kokevat terveytensä hyväksi ja he luottavat läheisiinsä. Sen sijaan oma osallisuus huolestuttaa. Elämäntapojen muuttaminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä, Koskinen-Ollonqvist kiteyttää. Tyytyväisyys koettuun terveyteen, prosenttia (n=1000). 41% Hyvä Tuloerojen kaventaminen on terveyserojen ehkäisemistä. Palvelut uhattuina Jopa 54 prosenttia katsoi, että hyvinvointia lisäävät toimenpiteet kohdistuvat tällä hetkellä ensisijaisesti hyväosaisiin. Samaa mieltä väitteestä olivat työttömät ja eläkeläiset, keskimääräistä useammin eri mieltä vuotiaat ja johtavassa asemassa olevat. Viidesosa arveli, että tulevaisuudessa palveluiden saatavuus heikkenee. Tyytyväisimpiä ovat työterveyshuoltoon oikeutetut. Todelliset huolet alkavat, kun jää työttömänä tai eläkeläisenä kunnallisten palveluiden varaan, Koskinen-Ollonqvist kommentoi. Erityisesti johtavassa asemassa olevat pitivät palveluiden saatavuutta uhattuna. Ikäryhmistä vuotiaat olivat pessimistisimpiä ja positiivisimpia alle 25-vuotiaat. Nykytrendi, jossa terveyden edistäminen halutaan siirtää kunnilta järjestöjen ja yksityisen sektorin tehtäväksi, on haasteellinen: miten tuottaa laadukasta ja pitkäjänteistä palvelua, johon on oikeus kaikilla kansalaisilla? 2% 0,4% Huono 5% Ei osaa sanoa Melko huono 18% Keskitasoinen 34% Melko hyvä Demokratia toimii Vaikka 38 prosenttia ilmaisi epäluottamuksensa poliittiseen järjestelmään, kansalaiset uskovat kuitenkin, että yhteiskuntarauha säilyy Suomessa ja että äänestämällä voi vaikuttaa. Epäilevimmin suhtautuivat vuotiaat, kun taas alle 25-vuotiaat olivat toiveikkaita. Suurin osa koki vaikuttamismahdollisuutensa hyviksi ja luotti läheisiinsä, kunnalliseen päätöksentekoon, kansalaisjärjestöjen työhön sekä lähitulevaisuuteen. Varakkaat ja työssäkäyvät pitivät mahdollisuuksiaan keskimääräistä parempina, kun taas eläkeikäiset ja vuotiaat arvelivat niitä keskimääräistä heikommiksi. Toimelias on terve Suurin osa piti itseään myös terveenä, ja arvioi osallistumismahdollisuutensa hyviksi. Tulos on samansuuntainen kuin muissakin tutkimuksissa, Tekryn suunnittelija Niina Haake toteaa. Terveyden kokemusta lisää myös yhteisöllisyys, johon kansalaisjärjestöt tarjoavat perinteisen kanavan. Erityisesti korkeasti koulutetut ja työssäkäyvät arvostavat järjestöjä, mutta eivät itse halua sitoutua työhön. 12 Promo 67

13 Terveyden edistämisen kansalaiskysely kuvaa kansalaisten näkemyksiä terveyden taustalla olevista tekijöistä. Tänä vuonna kansalaiskyselyssä paneudutaan erityisesti osallisuuden ja luottamuksen kokemuksiin sekä kansalaisten mielipiteisiin terveyden edistämisestä, elinympäristöstä ja lähitulevaisuudesta. Kansalaiskyselyyn vastasi tuhat suomalaista helmi maaliskuussa Terveyden edistämisen keskus on julkaissut vuosittaisia katsauksia terveyden edistämisen tilaan jo vuodesta Tämä selvitys on viimeinen tässä muodossa julkaistava Terveyden edistämisen barometri. ISSN???? ISBN????? TerveydeN edistämisen keskuksen julkaisuja 1/2011 TaITTO: marko liukkonen kannen kuva: morguefile PaINOPaIkka: TrIO-OffSeT, HelSINkI Niina Haake, Tuuli Nikula Hallitusohjelmaan pitäisi kirjata, miten verotuksella sekä asunto-, koulutus- ja muulla politiikalla edistetään tasaarvoa ja kansakunnan terveyttä. Arvomaailma on nyt sellainen, että oma perhe on tärkeä, mutta sen ulkopuolella ei välttämättä jakseta vaikuttaa. Pitkäjänteisiin vapaaehtoisprojekteihin ei sitouduta. Lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityminen saattaa tuoda uutta väkeä vapaaehtoistyöhön, kun hyväkuntoiset työelämästä poistujat kaipaavat sisältöä elämäänsä, pohtii puolestaan Koskinen-Ollonqvist. Epätasa-arvo harmittaa Erityisesti lapsiperheet sekä suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla asuvat (38 %) kokivat, etteivät kuntalaiset ole tasa-arvoisia. Esimerkiksi perheille suunnattuja kotipalveluja on vaikea saada. Sosiaalinen eriytyminen on myös suurten kaupunkien ja erityisesti pääkaupunkiseudun haaste. Hyvinvointipalveluista huolimatta syntyy sosiaalista eriytymistä, mikä näkyy esimerkiksi kouluvalinnoissa. Lähikoulu ei enää riitä, jos vanhemmat epäilevät opetuksen tasoa, sanoo Haake. Kokemus terveyden edistämisestä, prosenttia, (n=1000). vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on yksilöllä itsellään ihmisten hyvinvointia lisäävät toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti hyväosaisiin täysin eri mieltä osittain eri mieltä osittain samaa mieltä Lähitulevaisuuden näyttäytyminen eri näkökulmista, prosenttia (n=1000). Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien osalta Palvelujen saatavuuden osalta työllisyyden osalta tuloerojen kehityksen osalta terveyserojen lisääntymisen osalta Poliittisen päätöksenteon luotettavuuden osalta yhteyskunnallisen ilmapiirin osalta Osallisuus ja luottamus vaikuttavat terveyteen uhkaavana Usko horjuu Keskimäärin vastaajat katsoivat, ettei lähitulevaisuus tuo suuria muutoksia terveyden edistämisen rakenteellisiin tekijöihin, kuten palveluihin ja työllisyyteen. Kansalaiset kokevat terveytensä hyväksi ja he luottavat läheisiinsä. Sen sijaan oma osallisuus huolestuttaa samanlaisena kuin nyt täysin samaa mieltä ei osaa sanoa turvallisena ei osaa sanoa Kansalaiset eivät luota siihen, että kaikki ihmiset tulisivat kuulluiksi ja kaikilla olisi mahdollisuus vaikuttaa. Pelot kohdistuvat tuloerokuiluun ja kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun. Nämä kytkeytyvät hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin ja palveluihin, joilla terveyttä tuotetaan ja jaetaan. n Osallisuus, luottamus ja elinympäristö Terveyden edistämisen kansalaiskysely 2011 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisu 1/2011 Terveyden edistämisen kansalaiskysely 2011 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisu 1/2011 Osallisuus, luottamus ja elinympäristö Terveyden edistämisen kansalaiskysely 2011 TNS Gallup haastatteli kansalaista helmimaaliskuussa Puolet oli naisia, puolet miehiä. Suurin osa asui joko Uudellamaalla tai Länsi- tai Etelä-Suomessa. Lähes 70 prosenttia oli vuotiaita. Yli 65-vuotiaita vastaajista oli alle viidennes. Suurin osa oli työelämässä, työelämän ulkopuolella 43 prosenttia, joista 35 prosenttia työikäisiä. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 49 prosenttia. Vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 16 prosenttia. Suurin osa luokitteli itsensä työntekijöiksi, 19 prosenttia toimihenkilöiksi. Eläkkeellä oli neljäsosa. Suurin osa asui joko yksin tai kahden hengen taloudessa. Yli kahden hengen talouksia oli kolmasosalla (33,4 %). Vastaajat edustivat melko tasaisesti eri tuloluokkia. Analyysissa Tekry hyödynsi sekä kotimaista että ulkomaista subjektiivisiin kokemuksiin, terveyteen ja sen taustatekijöihin liittyvää tutkimusta. Elvi ryhtyi vaikuttajaksi Liikuntalautakunnan varajäsen istuu kunnallisen päätöksenteon aitiopaikalla. Espoolainen laboratoriohoitaja Elvi Lyytikäinen, 53, on päättäväinen nainen, jonka mielestä jokainen meistä voi vaikuttaa. Kotihoidon tukea ajavaan kansalaisliikkeeseen hän osallistui 1980 luvulla, huolehtiessaan jälkikasvustaan kotona. Kuntavaaleihin Lyytikäinen asettui ehdokkaaksi vuonna Reilu vuosi liikuntalautakunnan varajäsenenä on tarjonnut Lyytikäiselle aitiopaikan kunnalliseen päätöksentekoon. Turhautunut hän ei ole, vaikka lautakunnan hyvät ideat kilpistyvät usein rahanpuutteeseen. Ei päättäjä aina tiedä Uskon suomalaiseen demokratiaan. Koneistoa pitäisi toki kehittää niin, että tavallisen kansalaisen ääni kuuluisi nykyistä voimakkaammin. Eivät poliitikot ja virkamiehet voi kaikkea tietää ja ymmärtää. Media on mielestäni avainasemassa, sen tehtävä on nostaa keskusteluun asioita, joita pitää viedä eteenpäin. Lyytikäisen mielestä demokratian kentältä puuttuvat foorumit, joissa asioista keskustellaan kokonaisvaltaisesti. Myös kriittisiä näkökantoja pitäisi tuoda rohkeasti esiin. Nyt tilanne on se, että ratkaisevat suuret päätökset tehdään paikoissa, joihin tavalliset ihmiset eivät pääse vaikuttamaan. Espoossa kuntalaiset voivat antaa palautetta verkossa, mutta onko varmaa, että ne mielipiteet menevät sieltä eteenpäin? Lyytikäinen peräänkuuluttaa palautteen aitoa seurantaa ja kuntalaisten kuuntelua. Hän uskoo, että tahtotila on kaikilla niin luottamushenkilöillä, virkamiehillä kuin tavallisilla kuntalaisilla sama, mutta vuorovaikutusta on hiottava. Hyvä hoito on tiimityötä Perusterveydenhuollon kehittämisessä Lyytikäinen panostaisi moniammatillisuuteen. Hänestä on resurssien tuhlausta, jos hoitovastuu sälytetään vain lääkärin ja terveydenhoitajan vastuulle. Röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat ja fysioterapeutit tuovat hoitoyhteisöön oman tärkeän osaamisensa. Heillä on paljon sellaista tietoa, joka täydentää kokonaisvaltaista hoitoa. Lyytikäinen ei ymmärrä, mitä järkeä on kauppakeskusten terveyskioskeissa, joissa voi piipahtaa mittauttamassa verenpaineensa. Sellainen hajautettu ja yksipuolinen palvelu on turhaa. Verenpainemittari alkaa olla jo joka kodissa. Verkko ei korvaa ihmistä Myöskään sähköisiin palveluihin ei pitäisi uskoa kritiikittömästi. Espoosta Lyytikäinen tietää, ettei potilastietojärjestelmä toimi aina kuten pitää asiakas ei olekaan saanut vastausta kysymykseensä, vaikka niin on luvattu. Verkkopalvelu ei myöskään voi korvata ihmistä. Ei potilasta voi jättää yksin laboratoriokoetulostensa kanssa. Yleensä ne herättävät lisäkysymyksiä, ja potilas haluaa keskustella terveyskeskuksen asiantuntijan kanssa. Tämä nähtiin sikainfluenssaepidemian aikana. Mitä enemmän tuutista tulvi tietoa, sitä tiheämmin terveyskeskusten puhelimet soivat. Terveyden edistämisen keskus 13

14 Kansalaiset kokevat terveydenhuollon eriarvoistavana Tuloerojen kasvua ei hyväksytä Terveyden edistäminen ja terveyserot olivat eduskuntavaalien yhteydessä toteutetun sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalikoneen keskeinen teema. Tekryn koordinoimaan vaalikoneeseen vastasi kansalaista. Teksti Ulla Heinola Kuva Yuri Arcurs / Rodeo Terve vaalikone Vaalikoneen kysymyksillä haluttiin ennen kaikkea viestittää, että kokonaisvaltaiseen terveyteen vaikutetaan pitkälti myös perinteisen terveydenhuoltosektorin ulkopuolella. Tärkeä rooli on yhteiskunnassa vallitsevilla olosuhteilla: onko työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia, varallisuutta, ovatko palvelut kaikkien saatavilla? Köyhyys ja syrjäytyminen päätöksenteon seurausta Vaalikoneeseen vastanneiden kansalaisten vastauksista heijastui huoli suomalaisten kahtiajakautumisesta hyvä- ja huono-osaisiin. Yksi osoitus tästä huolesta oli se, miten nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän koettiin kärjistävän väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tätä mieltä oli enemmistö kansalaisista (63 %). Vielä suurempi osa vastaajista (71,4 %) koki, että köyhyys ja syrjäytyminen johtuivat poliittisista päätöksistä. Kansalaisten enemmistön voi katsoa olevan tyytymätön terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuteen. Eriarvoisuuden kokemusta voi lisätä jo pelkästään alueelliset erot terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa. Tulosta tukee Uuden hallituksen pitäisikin nykyistä voimakkaammin panostaa juuri niihin asioihin, joilla voidaan hillitä terveyserojen kasvua: työllisyyteen, koulutukseen ja palvelujen saatavuuteen. hyvin Tekryn kansalaiskyselyn tulokset, joiden mukaan hyvinvointia edistävien toimien katsottiin kohdentuvan ensisijaisesti hyväosaisiin. Siis siihen ryhmään, jotka tilastojen mukaan ovat jo nyt kansakunnan terveimpiä. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista viime hallituspuolueiden edustajat lukuun ottamatta vihreitä eivät kokeneet terveydenhuoltojärjestelmän kärjistävän eroja. Sen sijaan oppositiopuolueiden ehdokkaat kokivat näin. Köyhyys ja syrjäytyminen nähtiin jyrkimmin Vasemmistoliiton, SDP:n ja Perussuomalaisten ehdokasleireissä johtuvan poliittisista päätöksistä, kun taas kokoomuksen ehdokkaista enemmistö oli tästä asiasta eri mieltä. Ehdokkaiden tuloksista oli nähtävissä hallitus-oppositioasema ja sen vaikutus vastauksiin. Toisaalta tuloksen voi tulkita myös perinteisten oikeisto-vasemmistopuolueiden välisiksi näkemyseroiksi. Kansalaisten vastauksista taas heijastui tyytymättömyys tai kenties jopa epäluottamus päätöksentekoon ja päättäjiin. Köyhyyden ja syrjäytymisen ei niinkään nähty olevan itse aiheutettua, vaan päätöksenteolla luotavien olosuhteiden seurausta, jotka tukevat pärjäämistä tai huono-osaisuutta. Joka tapauksessa niin kansalaisten kuin ehdokkaiden mielestä päätöksenteolla oli selvä merkitys ratkottaessa köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Huhtikuisten vaalien tulos on mahdollinen seuraus tästä tyytymättömyydestä. Huoli kasvavista tuloeroista Huoli kansalaisten tasa-arvosta näkyi myös kysyttäessä tuloeroista. Selvä enemmistö vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista (84 %) ei hyväksynyt tuloerojen kasvua. Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista suhtautui tuloerojen kasvuun kansalaisia vielä kielteisemmin, paitsi kokoomuslaiset, joista lähes 45 prosenttia hyväksyi tuloerojen kasvun. Ehdokkaista tuloerojen kasvua vastustivat eniten SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaat. Pelko tuloeroista tuli selvästi esiin myös Tekryn kansalaiskyselyssä. Kyselyyn vastanneista puolet pelkäsi tuloerojen kasvua. Huoli kansan kahtiajakautumisesta on siis todellinen, joka käy ilmi sekä vaalikoneen että kansalaiskyselyn vastauksista. Pelkoa ja kielteisyyttä herättäneet tuloerot ovat kytköksissä myös terveyseroihin: esimerkiksi varallisuudella on yhtäläisyyksiä terveydentilaan. Kansalaisten näkemysten mukaan juuri työpaikkojen puute ja sosiaaliturvan riittämättömyys olivat suurimmat esteet terveyden tasa-arvon toteutumiselle. Kansalaisista lähes 78 prosenttia ei pitänyt sosiaaliturvan minimitasoa riittävänä. Uuden hallituksen pitäisikin nykyistä voimakkaammin panostaa juuri niihin asioihin, joilla voidaan hillitä terveyserojen kasvua: työllisyyteen, koulutukseen ja palvelujen saatavuuteen. On toivottavaa, että eri puolueiden kielteinen suhtautuminen tuloeroihin konkretisoituu seuraavan neljän vuoden aikana kahtiajakautumiskehitystä pysäyttävinä toimenpiteinä. Verotuksen painopisteestä kahta mieltä Yhteiskunnallisen ilmapiirin ja asenneilmaston kartoittamisen lisäksi vaalikoneessa kysyttiin myös verotuksesta. Kysyttäessä, pitäisikö Suomessa painopistettä siirtää ansiotulojen verotuksesta kulutuksen ja ympäristön verot- 14 Promo 67

15 Kansalaisten vastauksista heijastui tyytymättömyys tai kenties jopa epäluottamus päätöksentekoon ja päättäjiin. Enemmistö kansalaisista (65 %) ei kokenut tarpeelliseksi, että terveyden edistämisen hyödyt pitää todistaa rahassa. tamiseen, mielipiteet jakautuivat kahtia. Puolet vastaajista kannatti asiaa, puolet vastusti. Ehdokkaiden välillä oli asiasta isompia näkemyseroja. Kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaat kannattivat eniten verotuksen painopisteen siirtoa, sen sijaan Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat olivat sitä eniten vastaan. Kansalaisten näkemykset lähentyivät tiedusteltaessa alkoholiverotuksesta. 65 prosenttia kansalaisista kannatti alkoholiveron korotusta nykyisestä tasosta. Vastanneista myös selvä enemmistö (74,3 prosenttia) olisi kieltänyt alkoholin mielikuvamainonnan. Kansalaisten ja ehdokkaiden vastaukset olivat alkoholikysymyksissä varsin yhteneväisiä. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista selvä enemmistö oli valmis kieltämään mielikuvamainonnan. Ehdokkaat olivat myös halukkaita kiristämään alkoholiverotusta nykyisestä tasosta. Terveyden edistäminen investointi tulevaisuuteen Enemmistö kansalaisista (65 %) ei kokenut tarpeelliseksi, että terveyden edistämisen hyödyt pitää todistaa rahassa. Samaa mieltä oli myös enemmistö vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Verrattaessa tuloksia keskenään, kansalaiset suhtautuvat kuitenkin jonkin verran ehdokkaita kriittisemmin asiaan. Tuloksen voi tulkita myönteiseksi signaaliksi terveyden edistämistyön tulevaisuuden kannalta. Terveyden edistämistä ei nähdä pelkkänä kulueränä vaan pitkäntähtäimen investointina, jonka tärkeyttä ei tarvitse perustella hintalapuin. Nykyinen rahapelijärjestelmä halutaan säilyttää Ehdokkaiden tavoin myös selvä enemmistö kansalaisista säilyttäisi nykyisen rahapelien yksinoikeusjärjestelmän, eli Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton. Myös järjestöjen näkyvyyttä ja arvostusta haluttaisiin parantaa. 66,4 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että järjestöjä ei ole otettu riittävän hyvin huomioon yhteiskunnallisina päättäjinä. n Vaalikoneessa kysyttiin yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja asenneilmastoon, lapsiperheisiin, nuoriin, elintapoihin sekä järjestöjen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Vaalikoneessa vastattiin väittämiin janalla, jonka ääripäissä olivat vaihtoehdot eri mieltä samaa mieltä. Mukana oli myös monivalintakysymyksiä. Jutussa käytetyt prosenttiluvut tarkoittavat, kuinka suuri osuus kansalaisista tai ehdokkaista oli janan eri mieltä / samaa mieltä puolella. Vaalikoneeseen vastasi kansalaista. Ehdokkaista vaalikoneeseen vastasi 64 prosenttia. Vaalikoneen rakentamisesta vastasi Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi -päättäjäkampanjaa. Vaalikoneessa oli allekirjoittajina 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Terveyden edistämisen keskus 15

16 Pentti Arajärvi: Talous on keino eikä päämäärä Teksti Marjatta Karvinen kuva Antero Aaltonen Pentti Arajärvi, monien sosiaalipoliittisten hankkeiden selvitysmies, odottaa talouden vakautumista, jotta monimutkaistuvia ongelmavyyhtejä päästäisiin purkamaan. Järjestelmän ulkopuolelle jää osa ihmisistä, jotka kelpaisivat enää maksajiksi jos köyhyytensä puolesta siihen kykenisivät. Kaikkea ei voi mitata Hyvinvointiyhteiskunnan perustukset natisevat, kun julkiset palvelut eivät tavoita tasapuolisesti kaikkia kansalaisia. Huomattavasti nykyistä köyhempinä, 1960 luvulta lähtien olemme rakentaneet järjestelmän, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen ovat vaakalaudalla nyt, vaikka olemme kaksi kertaa rikkaampia. Professori, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi näkee ajattelutavan muutoksen jarruttavan julkisten palvelujen kehittämistä: kaikelle on alettu vaatia taloudellista perustelua. Jos tarkastelemme hyvinvointia vain talouden kautta, jää ulkopuolelle paljon sellaista, mitä ei voi mitata eikä kaupallistaa. Arajärven mukaan talousajattelulle jalansijaa on raivannut ennen muuta Euroopan unioni; sehän perustettiin alun pitäen vain kaupankäynnin helpottamiseen ja muut tekijät tulivat mukaan myöhemmin. Taloudellinen vakaus on kehityksen edellytys, mutta päämääränä sitä hänen mielestään ei saisi pitää. Etenkin ehkäisevässä toiminnassa on paljon sellaista, minkä taloudellista tuottoa ei pystytä mittamaan eikä osoittamaan. Esimerkiksi ilman laadun valvonta hyväksytään yleisesti, vaikka kukaan ei osaa laskea, mitkä olisivat kustannukset siitä, että ilman puhtaudesta ei huolehdittaisi. Sama asia toisesta näkökulmasta on pääoman tuoton odotus: jos sijoitan euron, montako saan takaisin. Vallalla oleva ajattelutapa johtaa siihen, että julkisiin palveluihin ei irtoa rahaa. Joka kulmasta kiinni ongelmaan Suomalaisten toimeentuloerot ovat kasvaneet. Varakkain kymmenen prosenttia kansalaisista on vaurastunut entisestään 2000-luvulla ja pienituloisimman kymmeneksen tulot jämähtäneet paikalleen. Arajärvi on huolissaan taloudellisen eriarvoisuuden yhteiskuntapoliittisista vaikutuksista: Kansa on vaarassa jakautua kahden kerroksen väeksi. Järjestelmän ulkopuolelle jää osa ihmisistä, jotka kelpaisivat enää maksajiksi jos köyhyytensä puolesta siihen kykenisivät. Arajärvi ottaa esimerkiksi heikosti pärjäävistä väestöryhmistä maahanmuuttajat, työttömät ja lapsiperheet. Hän näkee ongelmat kuitenkin vyyhtenä, jossa pienet tulot, huonot asumisolot, heikko koulutus, sairastelu ja koettu terveys kytkeytyvät yhteen. Jotkut ongelmat esitellään palstoilla ja jotkut unohdetaan, riippumatta ongelmien todellisesta merkityksestä. Maahanmuuttajat näkyvät ja herättävät tunteita, vaikka ovat aika marginaalinen ryhmä. Iso määrä suomalaisia lähti vuosisadan alussa Amerikkaan, 1950-luvulla Australiaan ja 1960-luvulla Ruotsiin parempaa elämää etsimään sallitaan sama nyt muillekin. Suomeen tulleet turvapaikan hakijat puolestaan tulevat terveytensä ja henkensä takia, hän muistuttaa. Arajärvi pitää pitkäaikaistyöttömyyttä yhtenä pahimmin syrjäyttävistä ja vaikeimmin ratkaistavista ongelmista. Vuosituhannen alussa työttömyys väheni viimeiseen talouskriisiin vuoteen 2008 saakka, mutta pitkäaikaistyöttömien olo- 16 Promo 67

17 ja ei onnistuttu kohentamaan millään keinoilla ja heidän määränsä on yhä kasvanut. Siihen joukkoon kasautuu helposti syrjäytymisen vaaratekijöitä kuten terveystilan heikentymistä, heikkoa asumista, päihteiden väärinkäyttöä ja yksinäisyyttä. Myös lapsiperheiden ongelmat huolestuttavat Arajärveä, joka toimii muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n suojelijana. Ainoastaan yhtä syytä hän ei lapsien pahoinvointiin löydä; vanhempien ongelmat ja eriarvoisuus heijastuu lapsiperheisiin ja lapsiin, yhteiskunnan tuet eivät ole kohdistuneet lapsiperheisiin riittävästi päinvastoin, monet tuet ovat siirtyneet laatikosta toiseen ja usein lapsiperheiltä muille ryhmille. Eriarvoisuus on klimppi, johon ei oikein pääse yhdestä kulmasta kiinni. Ainoa keino on lähteä purkamaan sitä joka puolelta samanaikaisesti. Koulutus ratkaisevaa Eriarvoistumisen kierre alkaa varhain: jo ala-asteella osa lapsista eriytyy. Koulun keskeytyminen ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat ja lapsuuden köyhyys vaikuttaa monin tavoin myöhempään elämään. Arajärvi pohtii niiden lasten kohtaloa, jotka syntyivät laman Eriarvoisuus on klimppi, johon ei oikein pääse yhdestä kulmasta kiinni. Ainoa keino on lähteä purkamaan sitä joka puolelta samanaikaisesti. kynnyksellä vuonna 1987, ja joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on äskettäin tutkinut. Tästä nyt 24-vuotiaiden ikäluokasta on vailla minkäänlaista peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Todennäköisesti suuri osa heistä käy työssä, mutta ajan mittaan heidän tilanteensa vaarantuu, koska tässä maassa ei enää ole ammatteja, joita voisi harjoittaa pelkän peruskoulutuksen varassa. Vanhemmat, nyt noin 60-vuotiaat ovat vielä voineet pärjätä kansakoulupohjalta. Arajärvi uskoo, että syrjäytymisvaara pienenisi, jos nuori viipyisi kauemmin koulun penkillä: oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuotiaaksi olisi hänen mielestään varteenotettava vaihtoehto. Opiskelu ei kuitenkaan tarkoittaisi vain peruskoulua vaan yhtä hyvin kymppiluokkaa, lukiota, ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, työpajaa ja mitä tahansa muuta, missä nuoren tiedot karttuvat. Arajärven mielestä koulutuksen on oltava riittävän laaja-alaista ja korkeatasoista. Hyvän perustan ja sopivan täydennyskoulutuksen avulla voi myöhemmin vaihtaa uuteen ammattiin. Kun ihmiset saadaan pysymään työssä ja välttämään työkyvyttömyyseläkkeen, jatketaan työuria vähintään yhtä tehokkaasti kuin nostamalla vanhuuseläkkeiden rajaa, hän uskoo. Aikuiskoulutusjärjestelmään Arajärvi on tyytyväinen: se palvelee kaikkia työssä olevia, mikä on tärkeää aikana, jolloin ammatteja syntyy ja kuolee. Ongelmista täytyy puhua Suomalainen saa vielä kohtuullisesti tarvitsemansa peruspalvelut, mutta horisontissa näkyy tummia pilviä. Eriarvoisuuden kasvu huolestuttaa Arajärveä. Emme saa ummistaa silmiämme ongelmilta, hän sanoo. Arajärveä harmittaa, että oivallinen tilanne puhua suomalaisen yhteiskunnan tilasta jäi hyödyntämättä kevään vaalikeskustelun aikaan: Yleisesti käperryttiin Portugalin ja Euroopan talouskriisiin. Vain harva puolue yritti tuoda esille vähimmäisetuuksien korotuksia ja lapsiperheiden asemaa. Hän toivoo uuden hallituksen saavan talouskriisin pian hallintaan ja talouden kasvuun, jolloin esimerkiksi julkisten hyvinvointipalvelujen kohennukseen voi jäädä rahaa. Kolmatta sektoria Arajärvi pitää hyvinvointipalvelujen täydentäjänä ja innovaattorina. Monet kuntien arkitoiminnaksi siirtyneet asiat ovat lähteneet järjestöjen innovaatioista itse asiassa koko suomalaisen yhteiskunnan perusta on erilaisten sivistysjärjestöjen ansiota. Erilaisissa historian murroskohdissa on perustettu uusia yhdistyksiä. Järjestöjen rooliin sopii hänen mielestään parhaiten ehkäisevä toiminta, erikoisryhmistä huolehtiminen ja vertaistuki. Järjestöjen kautta saadaan myös käyttöön ihmisten mahtava potentiaali, tehdä työtä toisten hyväksi. n Terveyden edistämisen keskus 17

18 Terveyden edistämisen rakenteet Salon kaupunki ja Kainuun yhteistoiminta-alue ovat palkittuja terveyden edistämisen esikuvia. Kummankin toiminnassa korostuu pitkäjänteisyys, hyvät rakenteet ja aktiivinen kehittämisote. Hallinnonalat ovat sitoutuneet terveyden edistämiseen ja johto määrätietoisesti tavoitteisiin. Tekstit Marjatta Karvinen Kuva Antero Aaltonen Kainuu nojaa tietoon ja arviointiin Ihmisen pitää saada ensin työtä, joka antaa toivoa ja tulevaisuudenuskoa ja vasta sitten voidaan alkaa hilata muuta elämää raiteilleen. Tuomo Pääkkönen Kainuu on lähtenyt selättämään talous-, sosiaali- ja terveysongelmia panostamalla terveyden edistämisen keinoihin, jotka perustuvat tutkimustietoon ja arviointiin. Kainuun kuntien ja maakuntien työnjakoa on selkiytetty ja yhteistyö on sujuvoitunut. Elinkeinoelämä, oppilaitokset ja valtionhallinnon alueelliset toimijat ovat sitoutuneet kehittämistyöhön. Yhteiskumppanit löytyvät helpommin myös järjestöistä, sillä katto-organisaation KAPO- VA eli Kajaanin kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdistys on ottanut huomiinsa alueen 25 yhdistystä. Käytännössä terveystyön onnistuminen vaatii, että jokainen kainuulainen sisäistää tilanteen ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen, sanoo lääkintöneuvos, juuri sosiaali- ja terveysjohtajan paikalta eläkkeelle siirtynyt Tuomo Pääkkönen. Suunnittelua on alusta asti viitoittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Siitä muun muassa selvisi, että Kainuussa työikäinen väestö kokee työkykynsä ja terveytensä merkittävästi keskimääräistä huonommaksi. Pääkkönen pitää THL:n tutkimusta kainuulaisten evankeliumina. Tutkimuksen tulokset eivät olleet itsellemme yllätys, mutta kun käytössä nyt on faktaa, pystymme paremmin perustelemaan hyvinvoinnin ja terveyden tarpeita suunnittelussa ja päätöksenteossa. Alueen suurin huolen aihe on nopeasti ikääntyvä väestö. Ennusteen mukaan maakunnan sosiaalija terveyspalvelujen tarve on vuonna 2030 puolet suurempi kuin tänään. Samalla työvoima vähenee 30 prosentilla nykyisestä. Työttömyys on alueen suuria ongelmia, mutta pitkään on tiedetty, että tulevaisuuden hurjasta haasteesta ei selvitä pelkästään lisäämällä työtä. Ongelmien syntyä on ehkäistävä monesta suunnasta: Ennen muuta on tehostettava huolenpitoa heikoimmista, jotta terveyserot kaventuvat. Samalla tietenkin koko väestö on kannustettava terveisiin elintapoihin, Pääkkönen sanoo. Pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä, lapsiperheitä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia on tuettu erityistoimin. Heikoimpiin huomiota Kainuu on osallistunut moniin kansallisiin kehityshankkeisiin ja luonut niistä oloihinsa sopivia terveyden edistämisen toimintamalleja. Syrjäytymisen ehkäisy on aloitettu työttömien auttamisesta. Ihmisen pitää saada ensin työtä, joka antaa toivoa ja tulevaisuudenuskoa ja vasta sitten voidaan alkaa hilata muuta elä- 18 Promo 67

19 mää raiteilleen, Pääkkönen perustelee. Työttömyyteen on pureuduttu puuttumalla rakenteelliseen työttömyyteen, arvioimalla pitkäaikaistyöttömien työkykyä ja tarjoamalla kuntoutusta monissa eri hankkeissa. Ponnistelujen ansiosta työllisyys on hieman parantunut. Työttömyys on pudonnut noin 13 prosenttiin vuosituhannen alun lähes 20 prosentista. Heikoimpiin pärjääjiin kuuluvat myös edellisen laman kourissa vaurioituneet perheet. Syrjäytyminen alkaa näkyä lapsissa jo alaasteen lopulla. Perhetyön painopistettä on muutettu korjaavista palveluista lapsen kasvu- ja kehitysympäristöä tukevaksi eri toimijoiden yhteistyöksi. Tuloksia alkaa näkyä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä laski viime vuonna ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Vuonna 2009 Kainuussa otettiin huostaan 29 lasta, viime vuonna määrä puolittui 14:ään. Kansansairaudetkin näyttävät hienoisesti tasaantuvan muuhun maahan verrattuna. Pääkkönen iloitsee terveydenhuoltolain tuomista parannuksista. Kun terveyden edistämisen suunnitelma kytketään strategiaan, sitä ei enää yhtä helposti ohiteta päätöksenteossa. Hyvinvointikertomus alkaa olla sähköisessä muodossa valmiina maakuntien käyttöön. Kuntakohtaista tietoa on paremmin saatavilla. n Kainuulaisia terveyden edistämisen hankkeita Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa Kaira vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen Kuntouttava työtoiminta KaiTo kainuulainen työ ja terveyskuntouttamisen toimintamalli Kainuun ikääntymispoliittinen strategia AKI-aktiiviasiakas Pandemian torjunta ja varautumisen tehostaminen 2011 Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä DRG-pohjaisen kustannuslaskennan kehittäminen ja käyttöönotto Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto 2011 Salossa terveyttä tehdään joka sektorilla Salo ja sen yhdeksän naapurikuntaa liittyivät kaksi ja puoli vuotta sitten asukkaan Salon kaupungiksi. Lähtövaiheessa hyvinvoinnin haasteina nähtiin kuntien vaihtelevat koot ja voimavarat, jonkin verran ikääntyviin painottuva väestörakenne sekä etenkin koulutuksesta nousevat terveyserot. Kuntien raskas hallintorakenne jätti oman taakkaansa. Elektroniikkateollisuuden vaikeudet heikensivät rajusti työllisyyttä. Terveyden edistäminen nähtiin keinona vastata haasteisiin. Vuosien kokemus oman kaupungin hallinnonalojen yhteistyöstä oli hyvä pohja laajentaa yhteistyötä kymmenen kunnan kesken, hallintoylihoitaja Seija Hyvärinen Salon kaupungista sanoo. Salossa muutkin toimialat kuin terveystoimi kokevat terveyden edistämistyön omakseen. Yhteistyö on luontevaa. Kunnan johtoryhmä vastaa terveyden edistämisestä ja ohjaa voimavaroja työhön. Käytännön toimintaa suunnittelee poikkihallinnollinen työryhmä. Eri toimintojen asiantuntijat vastaavat suunnitelman toteutumisesta omilla aloillaan. Hyvät johtamiskäytännöt juontavat Hyvärisen mukaan vuosikymmenen puoleenväliin, jolloin Salo osallistui pilottina TEJOhankkeeseen ja sovelsi toimintaansa Terveys ohjelman tavoitteita. Tuolloin Salon seudun terveyskeskuksen kunnissa käynnistyi muun muassa hyvinvointikertomustyö. Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti. Tietoa päätöksentekoon tuotetaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin menetelmällä eli IVAlla. Olemme tottuneet panostamaan toimintojen sisältöihin, Terveyden edistäminen nähtiin keinona vastata haasteisiin. Vuosien kokemus oman kaupungin hallinnonalojen yhteistyöstä oli hyvä pohja laajentaa yhteistyötä kymmenen kunnan kesken. Seija Hyvärinen tiedottamaan suunnitelmistamme ja aikaansaannoksistamme. Tiedämme, milloin omaan työhön kannattaa pyytää lisävoimia toiselta sektorilta, Hyvärinen sanoo. Kun kouluterveyskysely valmistuu, sitä luetaan ja analysoidaan ja mietitään eri hallintokuntien kanssa mahdollisia toimenpiteitä. Esimerkiksi nuorten ja lasten asioita on ollut ratkomassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallinen osasto ja ikääntyneiden ongelmia vanhusneuvoston edustaja. Järjestöjen osuus on Hyvärisen mukaan kuitenkin ollut toistaiseksi valitettavan vähäinen. Hän odottaa Kaste-hankkeen kokoavan sirpaleista järjestökenttää ja liittävän sen paremmin mukaan yhteistyöhön. Työttömyyteen liittyy usein päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia ja muita vaikeuksia. Päihdetyössä hyödynnetään AU- DIT-testiä ja mini-interventiota. Mielenterveyspalveluissa on astuttu Hyvärisen mukaan aimo askel eteenpäin. Salon seudun ensimmäinen mielenterveysstrategia on laadittu moniammatillisena yhteistyönä mukana Salon terveyden edistämisen hankkeita Remontti-hanke lapsi-perheiden hyvinvoinnin lisääminen Länsi hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (Ve- TeTH) -hanke Hyvän olon työkalupakki nuorille suunnattu ammattiopistossa opiskeleville Lastenneuvolan terveystarkastukset -kehittämishanke Alle kouluikäisten hyvinvointihanke liikuntatoimessa My Chance kutsuntoihin osallistuvan ikäluokan fyysisen kunnon parantaminen POLKU-kulttuurikasvatusta lasten ja nuorten vastuunkannon vahvistamiseen Hymykuopat-hanke vahvistaa kolmannen sektorin osaamista tuottaa hyvinvointipalveluja Pirteyttä Päiviin II -jatkohanke yli 60-vuotiaiden liikkumisen lisäämiseksi myös järjestöpuoli ja case-menettelyn mukaisesti kulloiseenkin tapaukseen liittyvä osapuoli on kutsuttu mukaan keskusteluihin, esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyttä käsiteltäessä paikallisen ammattikorkeakoulun edustaja. Nuoriin ja maahanmuuttajiin on kiinnitetty erityistä huomiota varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Salolaiset eivät kuulu yleisimpien suomalaisten kansansairauksien riskiryhmiin, mutta PYLL-indeksillä mitattuna täälläkin valtimotaudit lyhentävät eniten elinpäiviä ja kuormittavat terveyskeskusta. Niiden ehkäisyyn panostetaan. Liikunnalla on edistetty kaikkien kuntalaisten hyvinvointia vauvasta vaariin. Päiväkotilapsille, työikäisille ja ikäihmisille suunnataan erikseen ohjausta ja harjoittelua. Hyvät tottumukset on opittava jo lapsena, Hyvärinen sanoo. n Terveyden edistämisen keskus 19

20 Laista uusi alku terveyden edistämiselle? Uuteen terveydenhuoltolakiin on kirjattu säädöksiä terveyden edistämisestä. Kunnilta odotetaan nyt vahvempaa otetta. Teksti Marjatta Karvinen kuvat Antero Aaltonen ja Barbro Wickström / Rodeo Terveydenhuoltolaki Monet asiantuntijat uskovat, että terveyden edistämisen kirjaaminen terveydenhuoltolakiin todella avaa uusia mahdollisuuksia. Pykälien tuella voidaan entistä jämäkämmin vaikuttaa ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn, ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta. Terveyden edistäminen nousee tasa-arvoisena tavoitteena sairaanhoidon rinnalle ja osaksi kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista. Palvelu tulee lähemmäs ihmisiä, kun kuntien merkitys kasvaa. Aktivoiva näkökulma Terveydenhuoltolakiin kätkeytyy monia parannuksia, jotka eivät juuri näy julkisuudessa. Kuntalaisen elämää helpottaa paljon esimerkiksi se, että järjestelmää hiotaan lain avulla toimivammaksi, raja-aitoja terveyskeskusten ja sairaaloiden välillä madalletaan ja yhteistyötä toimijoiden kesken sujuvoitetaan. Tavoitteena on ollut kytkeä terveyden edistäminen tiiviisti kuntien suunnitteluja seurantajärjestelmien osaksi, ei niinkään nostaa sitä erilliseksi toiminnoksi. Taru Koivisto Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen: Välivaiheen lainsäädäntöä Terveydenhuoltolaki tuo helpotusta tiedon käsittelyyn sairaanhoitopiirin alueella, parantaa potilaan mahdollisuutta valita hoitopaikkansa ja tuo liikkuvan ensihoidon ohjausta lähemmäs kiinteiden päivystyspisteiden verkostoa. Se edistää potilasturvallisuutta ja parantaa hoidon laatua. Laki edellyttää, että palvelut turvataan riittävällä resursoinnilla, mutta vajaasta rahoituksesta ei kuitenkaan rangaista. Leveäharteisempaa kuntarajat ylittävää järjestämismallia laki jonkin verran tukee. Samalla se pyrkii rajaamaan kuntien eriseuraisuutta yhteistyössä. Laki on vain avaus isompiin terveyspalvelujen muutoksiin, mutta jää torsoksi ilman järjestämislakia ja kuntalain suunniteltua uudistusta. Ehkä moitittavia menettelyjä aiotaan sanktioida järjestämislaissa? Suomen kuntavastuinen malli poikkeaa edelleen olennaisesti EU:n valtavirroista. Komissio on vahvistanut ohjaustaan terveydenhuoltoelementtien sääntelyssä niinpä edelleenkin saatetaan tehdä vain välivaiheen lainsäädäntöä, jos unionin kehitys kestää nykyisen talouskriisin. EU:n strategiassa vuoteen 2020 on parikin terveyspalveluihin liittyvää kärkeä. Samfundet Folkhälsanin toimitusjohtaja Stefan Mutanen: Terveyskeskus on peruspilari Terveyden edistämisen tuominen lakiin omine säädöksineen on odotettu parannus. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää resursseja ja osaamista, jotta lain tarkoittama parannus toteutuu. Terveyserojen kaventaminen lähtee eri-ikäisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien auttamisesta. Terveydestä pitää huolehtia pienestä pitäen, sekä tukemalla perheitä, päiväkoteja ja kouluja että antamalla tietoa ja asennekasvatusta. On hyvä, että myös ikääntyneiden palvelujen laatuun kiinnitetään enemmän huomiota muun muassa tarjoamalla terveystarkastuk- 20 Promo 67

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Maija Lanas 8.10.2014 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari Miten koulu muuttuu? Tässä esityksessä: Koulun mahdollisuudet ja haasteet vastata yhteiskunnan muutoksiin

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot