Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/30)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/30)

2

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS tark.. AIRIX Ympäristö Oy PL Tampere Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu E25358

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

5 SELOSTUS ÄÄNEKOSKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 1213 sekä rautatiealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 1213 osa. Suunnittelualue sijaitsee teollisuusalueella noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta kaakkoon. Alueen koko on noin 6 hehtaaria. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti. (opaskartta Äänekosken kaupunki 2009) Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan päivänä kuuta 201. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 3

6 1.2. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO LIITEASIAKIRJOISTA KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettuympäristö Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Laaditut luonnosvaihtoehdot Selvitettävät vaikutukset Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 4

7 1.3. Luettelo liiteasiakirjoista LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE Kaavan tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Liikenneselvitys Maaperäselvitys Ehdotusvaiheen kuuleminen Kaavan tarkoituksena on luoda kaavalliset edellytykset kartonkitehtaan laajennukselle. Kaavalla laajennetaan teollisuusalueen korttelialuetta liittäen Metsä Board Oyj:lle siirtynyt osa rautatiealueesta teollisuustonttiin. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta tiedottaminen kaavoituskatsaus 2011 tiedottamisen yhteydessä. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Asemakaava Asemakaavan muutoksella on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (TT) osa. Rautatiealueen osa muuttuu TT -korttelialueeksi. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden säilyy korttelialueen käyttötarkoitus ja tehokkuus ennallaan. Alue liittyy laajaan teollisuusaluekokonaisuuteen ja kokonaisuuden kannalta muutokset ovat vähäisiä. Suunnittelualueen ja samalla teollisuus ja varastorakennusten (TT) korttelialueen pinta-ala on 6,1144 hehtaaria. Kaavamuutoksella korttelialueen pinta-ala kasvaa 1,4557 hehtaaria Asemakaavan toteuttaminen Alue voidaan toteuttaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Äänekosken keskustaan liittyvään laajaan ja perinteikkääseen rakennettuun tehdasaluekokonaisuuteen. Alue on hyvien liikenneyhteyksien varrella. Maantieliikenne ohjautuu pääosiltaan Kotakennääntien ja Äänekoskentien kautta valtatie 4:lle ja osittain Suolahdentielle (st 642). Koillisosastaan alue rajautuu Jyväskylä Haapajärvi rataan. Nykyisin rata palvelee tavaraliikennettä. Äänekosken keskustan palvelut sijoittuvat luoteispuolelle noin kilometrin etäisyydelle. Suolahden taajamaan on matkaa noin 8 kilometriä. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 5

8 Kartta 2. Suunnittelualueen rajaus Luonnonympäristö Luonto ja maisema Alue on pääosiltaan rakennettua tehdasaluetta ja osittain vanhaa rata-aluetta. Alueella ei ole erityistä luonnontilaista ympäristöä jäljellä. Teollisuusalueen piha-alue on pääasiassa asfalttipäällysteinen. Rata-alue on päällystämättä. Alue on topografialtaan melko tasaista. Eläimistö Alueelta laaditussa liito-oravaselvityksessä todetaan, että tehdasalueella tai kaavaan kuuluvalla rautatiealueella ei ole liito-oravia eikä liito-oravalle sopivia metsikköjä. Geologia Maaperältään alue on täyttömaata (murske/moreeni) ja moreenimaata. Vesistöt ja vesitalous Tehdasalueella on rakennetut verkostot. Tehdasalueella on jätevedenpuhdistamo ja vesivoimalaitos sekä teollisuuskaatopaikka. Alueen jätevedet ja pintavedet kootaan keskitetysti tehdasalueen puhdistamoille. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Arvokkaat luontokohteet Alueella ei ole suojelukohteita eikä arvokkaita luontokohteita. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 6

9 Ympäristöhäiriöt Kartonkitehtaan melua on tutkittu 2010 (Promethor). Tehdyssä selvityksessä todetaan, että kartonkitehtaan aiheuttama päivämelun keskiäänitaso 55 db ylittyy kolmen radan takana olevan asuinrakennuksen kohdalla ja yömelun keskiäänitaso 50 db ylittyy neljän asuinrakennuksen kohdalla. Päiväaikana ylitys aiheutuu pääosin turbopuhaltimen (K1097) toiminnasta ja yöaikaan kokonaan samasta melulähteestä. Tämän jälkeen puhaltimet K1097 ja K1090 ovat saaneet vaimentajan. Toinen iso muutos melun kannalta on ollut paperitehtaan loppuminen. Teollisuusalueen melulähteiden ja liikennemelun osalta meluarvot (Promethor. 2010) ylittyvät tai ovat rajojen tuntumassa muutamien asuinrakennusten kohdalla päiväaikaan sekä yöllä. Varsinaisesti liikenteestä aiheutuva meluhaitta on ollut vähäisempää. Tämän jälkeen liikennemäärät ovat huomattavasti vähentyneet paperitehtaan loputtua. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 7

10 Kartonkitehtaan tontin maaperän tilaa on kartoitettu osana laajempaa tehdasalueen selvitystä (M-real Oyj, 2004). Kartonkitehdas puuhiomoineen on valmistunut vuonna 1966 ja lähes täydellisesti uusittu vuonna Varsinainen kartonkitehdasrakennus on rakennettu alueelle, jossa ei ollut tätä ennen teollista toimintaa. Alue on aikaisemmin ollut peltokäytössä. Alueella ei myöskään ollut esim. kaatopaikkoja eikä siellä käsitelty kemikaaleja tai muuta vastaavaa. Kartonkitehtaalla on tehty vuonna 2001 selvitys maan saastumisesta. Tehtaalla ei ole tiedossa mitään maaperää saastuttavaa tapahtumaa tms. toiminnan käynnistämisen jälkeen. Rautatiealueen maaperän tilaa on tutkittu 2012 (Ramboll Oy). Alue on toiminut VR:n lastaus ja varastointialueena. Alueelta kartoitettiin mahdollisista riskikohteista yhdeksän koekuoppapaikkaa ja viisi pintamaanäytepaikkaa. Koekuopista otettiin yhteensä 41 maanäytettä. Tutkimusalueella ei havaittu laaja-alaista maaperän pilaantuneisuutta. Alueelle tehdyissä tutkimuspisteissä ei ollut havaittavissa jäteperäisiä kerrostumia, eivätkä tutkimustulokset osoittaneen kahta poikkeusta lukuun ottamatta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pisteessä KK9 valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ylittävästä sinkkipitoisuudesta ei koidu haittaa alueen tulevassa käyttötarkoituksessa, jos aluetta hyödynnetään teollisuus- tai varastointialueena. Sama pätee pisteen KK8 kynnysarvon ylittäneeseen kuparipitoisuuteen. Molemmissa pisteissä lievästi kohonneet haittapitoisuudet niin sinkin kuin kuparinkin suhteen rajoittuivat pintamaakerrokseen. Maankäytön muutosvaiheessa on huomioitava, ettei lievästi pilaantuneita maa-aineksia hyödynnetä tai kuljeteta kiinteistön ulkopuolelle. Mikäli alueella tehtävien kaivutöiden yhteydessä maaperässä havaitaan jätteitä sisältäviä kerroksia tai viitteitä haitta-aineista, kuten poikkeavaa hajua tai värejä on kaikista havainnoista ilmoitettava alueen rakennustyöstä vastaavalle. Mahdollisten pilaantuneiden tai jätteitä sisältävien maiden laatu ja vastaanottopaikka on selvitettävä. Äänekosken ja Suolahden ilmanlaatua on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta Ilman laadun on yleisesti ottaen todettu vähintään tyydyttäväksi ja tarkkaillut epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalalle tasolle (WSP. 2000). Alueen merkittävimmät päästölähteet ovat kaava-alueen ulkopuolella Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu Äänekosken laajaan tehdasaluekokonaisuuteen. Äänekoski Oy (nykyinen Metsä Board Oyj) on perustettu Alueen tehdashistoria on alkanut vanhan kartonkitehtaan käynnistyessä Metsäliiton Selluloosa Oy:n vuonna 1964 rakentaman taivekartonkitehdas on otettu käyttöön vuonna Alkuperäinen rakennus on punatiilinen. Myöhemmin rakennusta on muokattu ja laajennettu sekä sisältä että ulkoa päin. Rakennuksen luoteispäässä on viisikerroksinen 1990 uusittu konttoriosa. Itäosassa on nykyisiä varasto- ja lastaustiloja. Vuonna 2006 laaditussa rakennuskulttuurin täydennysinventoinnissa on rakennuksella todettu arvoa paikallisesti maisemallisesti ja teollisuushistoriallisesti merkittävänä tuotantolaitoksena vaikka rakennusta on merkittävästi uusittu ja muokattu ja laajennettu toiminnan ja tuotannon edellyttämällä tavalla. Vuonna 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 8

11 laaditussa YVA ohjelmassa kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole todettu. Kohdetta ei ole asemakaavassa eikä yleiskaavaluonnoksessa osoitettu säilytettäväksi tai suojeltavaksi. Kuva 1. Kartonkitehtaan pitkä tehdasrakennus rautatiealueelta katsottuna. Punatiilinen pääty on vanhinta rakennusosaa Maanomistus Kaava-alue on Metsä Board Oyj:n omistuksessa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset tavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueeseen ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Maakuntakaava Äänekoski kuuluu Keski- Suomen maakuntaliiton alueeseen. Keski- Suomen maakuntakaava on vahvistettu Kaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on turvattava suunnittelussa. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 9

12 Kartta 3. Ote maakuntakaavasta 1. Vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 2. Vaihemaakuntakaava (Maa-aineshuolto ja luonnonvarat) on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 3. Vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) on ehdotusvaiheessa. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 4. Vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko ym.) on luonnosvaiheessa. Kaava-alueeseen ei ole osoitettu muutoksia. Yleiskaava Alueella on kaupunginvaltuuston hyväksymä Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaava. Suunnittelualuetta koskevat merkinnät ovat teollisuusalue TT-2 ja rautatieliikenteen alue LR. Osayleiskaava on moninpaikoin vanhentunut. Kartta 4. Ote osayleiskaavasta. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 10

13 Äänekosken keskustan osayleiskaavoitus on vireillä. Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kartta 5. Ote osayleiskaavaluonnoksesta. Asemakaava Suunnittelualueella on hyväksytty asemakaava, jossa kartonkitehtaan alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Tehtaan tonttiin liitettävä rautatiealue on osoitettu rautatiealueeksi (LR). Kartta 6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 11

14 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa olevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelupäätöksiä. Pohjakartta Pohjakarttana kaupungin ylläpitämää vektorimuotoista pohjakarttaa. Kaavaa varten laaditut selvitykset Liikenneselvitys, Sami Kajander, 2012 Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Ramboll, 2012 Muut alueelle laaditut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit Liito-oravaselvitys, Essnature, Mattias Kanckos, 2010 Äänekosken Paadenlahden luontoarvojen perusselvitys, Ympäristömeluselvitys M-real kartonkitehdas & Äänekosken metsäteollisuusalueen aiheuttama ympäristömelu, Promthor, 2010 Tehdasalueen maaperäselvitys, esiselvitys, Äänekosken metsäteollisuusintegraatti, 2004 Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke, YVA ohjelma, WSP, 2009; YVA selostus WSP, Äänekosekn rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake, Keski-Suomen museo, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Metsä Board Oyj:n (aikaisemmin M-real Oyj) Äänekosken kartonkitehtaalla on suunniteltu varasto- ja lastaustilojen laajennushanketta, jonka laajuus on noin 4000 m2. Laajennushanke edellyttää kaavamuutosta, jossa noin 1.5 hehtaarin osa rautatiealueesta muutetaan teollisuusalueeksi. Metsä Board Oyj on ostanut tarvittavan maa-alueen Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Metsä Board Oyj on toimittanut Äänekosken kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Metsä Board Oyj:n omistamilla kiinteistöillä Äänekosken kartonkitehtaan lisärakennussuunnitelmia varten. Hanke sisältyy vuoden kaavoituskohteisiin. Äänekosken kaupungin puolesta suunnittelua on ohjannut kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen 2011 yhteydessä. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 12

15 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo oli välisenä aikana. Ympäristölautakunnalla ja Teknisellä lautakunnalla ei ollut huomauttamista kaavasta. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu ELY-keskukseen tiedoksi. Ehdotusvaiheessa pyydetään viralliset lausunnot. Hyväksymisaineisto liitteineen toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukseen Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alkuperäisenä tavoitteena on liittää Metsä Board Oyj:n omistukseen siirtynyt osa rautatiealuetta teollisuustonttiin ja luoda kaavalliset edellytykset kartonkitehtaan laajennukselle Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Laaditut luonnosvaihtoehdot Kaavalla ei ole tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja. Aluevaraukset perustuvat laajennuksen edellyttämiin tilatarpeisiin ja laajennusta varten tehtyihin suunnitelmiin Selvitettävät vaikutukset Kaavatyön aikana arvioidaan kaavan vaikutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Luottamuselin Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Khall Vireilletulo Kaavoituskatsaus hyväksytty kaupunginhallituksessa Khall Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluvaiheen aineisto Päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Khall Kaavaehdotus..201_ Päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 13

16 K.valtuusto Kaava..200_ Kaavan hyväksyminen 4.6. Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken keskustan osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu teollisuustoimintojen alueena. MRL 54 : Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Voidaan todeta, että asemakaavan muutos on osayleiskaavaluonnoksen tavoitteiden mukainen ja täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alue liittyy laajan tehdasalueen toimintaan ja liikenneverkostoihin. Laajennus tukee ympäröivää teollisuusrakennetta. Alueen toteuttaminen olemassa olevien liikenne- ja teknisten verkostojen yhteyteen tukee yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue liittyy olemassa olevaan teollisuuden toimintaan, liikenneyhteyksiin ja rakennettuihin verkostoihin 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavalla ei osoiteta palveluja eikä kaavalla ole vaikutuksia palvelujen saatavuuteen. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaavamuutos ei edellytä uusien pääliikenneväylien rakentamista. Alue liittyy olemassa oleviin verkostoihin. Pintavedet johdetaan tehdasalueen sadevesiverkostoon. Kuljetuksia varten tulee lastausalueelle uusi ratayhteys pääradalle. Työmatkaliikenteessä alue tukeutuu Äänekosken keskustan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen verkostoihin. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön Alue on osa laajempaa teollisuusaluekokonaisuutta. Kaavalla osoitettu laajennus on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueen toteuttaminen mahdollistaa työpaikkojen lisääntymisen tuoden kunnalle verotuloja. Kaava edesauttaa osaltaan asukasmäärän kasvua. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Toiminnan laajentaminen vaikuttaa kuljetusten määrään. Kuljetusten kokonaismäärä ei liikenneselvityksen perusteella kuitenkaan kasva 2010 tasolle. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. eikä maisemaan tai luontoon kohdistuvia erityisiä arvoja. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavalla ei ole vaikutuksia virkistysalueisiin. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 14

17 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (TT) osa. Rautatiealueen osa muuttuu TT -korttelialueeksi. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden säilyy korttelialueen käyttötarkoitus ja tehokkuus ennallaan. Alue liittyy laajaan teollisuusaluekokonaisuuteen ja kokonaisuuden kannalta muutokset ovat vähäisiä Mitoitus Suunnittelualueen ja samalla teollisuus ja varastorakennusten (TT) korttelialueen pinta-ala on 6,1144 hehtaaria ja kerrosala on k-m2. Kaavamuutoksella korttelialueen pinta-ala kasvaa 1,4557 hehtaaria Palvelut Kaavalla ei osoiteta palveluja 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue liittyy olemassa olevaan laajaan teollisuusaluekokonaisuuteen, joka tukeutuu rakennettuihin liikenne ja vesihuoltoverkostoihin Aluevaraukset Korttelialueet Koko kaava-alue osoitetaan teollisuusrakennusten korttelialueen osana TT. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 6,1144 ja kerrosala k-m2 (tehokkuusluku on e=0,50). Korttelialue laajenee 1,4557 hehtaaria, mikä mahdollistaa kartonkitehtaan laajenemisen Muut alueet Kaavalla ei osoiteta muita alueita Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenne Alue kytkeytyy osaksi laajaa teollisuusaluekokonaisuutta. Tehdasalue sijoittuu hyvien pääliikenneyhteyksien (maantie, rautatie) varteen ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin. Kaavamuutos mahdollistaa nykyisten toimintojen laajentamisen. Taajamakuva Muutosalue on pieni osa teollisuusaluekokonaisuudesta, joka on rakentunut vaiheittain. Muutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 15

18 taajamakuvaan. Palvelut Työpaikat Väestön kehitys Liikenne Kaavalla ei osoiteta palveluja. Kaava-alue rajautuu keskustaan ja tukeutuu keskustan palvelutarjontaan. Toteutumisen myötä voi alueelle tulla yhteensä noin viisi uutta työpaikkaa. Kaavan kokonaisvaikutukset ovat vähäiset, mutta muutos osaltaan luo edellytyksiä väestön kasvulle. Kaavamuutos ei edellytä uusien pääteiden rakentamista. Muutos huomioi vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet. Laajennusosaan tulee rautatieyhteys sekä lastausalueet rekoille. Kartonkitehtaan toimintaan on tulossa muutoksia. Kartonkia aletaan leikata entisen paperitehtaan tiloissa. Kartonki toimitetaan sisäisenä kuljetuksena tehdasalueella, jonka perusteella tehdasalueen sisäinen liikenne lisääntyy. Kartonkitehtaan tuotantomäärät on arvioitu kasvavan tulevaisuudessa noin 10 %, minkä perusteella kuljetukset tehdasalueen ulkopuolella kasvavat. Suurin osa aikaisemmin rautateitse kuljetetuista kartonkirullista tullaan leikkaamaan alueella, jonka vuoksi raskaan liikenteen kuljetukset kasvavat. Liikenne suuntautuu pääasiassa Kotakennääntien kautta kohti valtatie 4:sta. Kokonaisuutena liikennetuotosten suurin muutos on tullut 2010 jälkeen, jolloin Äänekosken tehdasalueen liikenne on vähentynyt Paperitehtaan lakkautumisen ja Specialty Mineralsin tuotannon vähentymisen johdosta. Kaavamuutoksen ja sen toteutuksen seurauksena lisääntyvä liikenne ja liikennemelu eivät tule kasvamaan 2010 tasolle, jolloin paperitehdas oli käynnissä. Em. perusteella nykyinen katuverkko pystyy välittämään lisääntyvän liikenteen. Liikennemääriä on arvioitu 2010 ja 2012 (liite). Melu (tehdasalue) Kulttuuriympäristö Tekninen huolto ja yhdyskuntatalous Sosiaalinen ympäristö Kartonkitehtaan toiminnasta aiheutuva meluhaitta on korjattu vuoden 2010 jälkeen. Kaavan toteuttamisella ei ole erityisiä vaikutuksia melun kokonaismäärään. Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kartonkitehtaan vanhalla 1966 valmistuneella osalla on todettu paikallista maisemallista ja teollisuushistoriallista arvoa 2006 inventoinnissa, vaikka alun perin 1996 valmistunutta punatiilistä rakennusta on muutettu ja modernisoitu useasti. Vuonna 2009 laaditussa YVA ohjelmassa kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole todettu. Kohdetta ei ole asemakaavassa eikä yleiskaavaluonnoksessa osoitettu säilytettäväksi tai suojeltavaksi. Suunniteltu laajennus sijoittuu rata-alueen suuntaan. Alue kuluu keskitettyyn verkostoon hyödyntäen olemassa olevaa infrastruktuuria. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 16

19 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne maisemakuva Vesistöt Luonnonsuojelu ja Alue on osa laajaa rakennettua teollisuusympäristökokonaisuutta. Rakentamaton laajennusalueen ympäristö muuttuu teollisuusalueeksi ja toiminnan tarvitsemaksi liikennealueeksi. Alueen pintavedet johdetaan keskitetysti. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueella ei ole luonnontilaista aluetta. Alueella ei ole selvityksissä todettu luonnonsuojelu- ja/tai luontoarvoja. Maaperä Alueelta tehdyssä laajennusalueen maaperäselvityksessä maaperän pilaantuneisuusarvot ovat vähäisiä eivätkä estä alueen käyttämistä teollisuus- ja varastotoiminnassa Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen laajennusalueen osalta voidaan aloittaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. Kaupunki valvoo rakennuslupien kautta rakentamisen soveltumista alueelle tark.. Esko Hyytinen rakennusarkkitehti, YKS 373 AIRIX Ympäristö Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KARTONKITEHTAAN LAAJENNUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS 17

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KARTONKITEHTAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark. 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken tehdasalueella. Suunnittelualueen sijainti (opaskartta Äänekosken kaupunki 2009) 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET M-real Oyj on toimittanut Äänekosken kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta M- realin omistamilla kiinteistöillä Äänekosken kartonkitehtaan lisärakennussuunnitelmien takia. Suunnittelun tarkoituksena on liittää M-real Oyj:n omistukseen siirtynyt osa rautatiealuetta teollisuustonttiin ja luoda kaavalliset edellytykset kartonkitehtaan laajennukselle. Suunnittelualueen tarkempi rajaus määritellään varsinaisen suunnittelutyön alussa. Kaavamuutos laaditaan konsultin tai Äänekosken kaupungin toimesta. 3. KAAVATILANNE 3.1. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (ympäristöministeriön vahvistama). Suunnittelualuetta koskee seuraava merkintä: T/kem Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen.

21 Suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta 3.2. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksessa (päivätty ) alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Voimassa olevassa kaavassa kartonkitehtaan alue on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT) ja tehtaan tonttiin liitettävä Liikennevirastolta ostettu alue rautatiealuetta (LR). Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen rajaus määräytyy suunnittelutyön alkuvaiheessa.

22 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavassa arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto - Liikennevirasto - Turvatekniikan keskus 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena. Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja kaupungin ilmoituslehdissä. Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. 7. AIKATAULU Kaavan nähtävilläolot sekä hyväksyminen on tarkoitus tehdä kevään-kesän 2013 aikana. 8. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu Äänekoski Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija, p

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm Kaavan nimi Kartonkitehtaan asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,1144 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,1144 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6, , ,50 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 6, , ,50 1, V yhteensä R yhteensä L yhteensä -1,4557 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

24 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6, , ,50 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 6, , ,50 1, TT 6, , ,50 1, V yhteensä R yhteensä L yhteensä -1,4557 LR -1,4557 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

25 Muistio 1/2012 LIITE 3 1 (2) Sami Kajander Liikenneselvitys Liikenneselvityksen tarkoituksena oli tarkastella Äänekosken tehdasalueen liikenteen nykytilannetta. Liikenneselvityksen vertailukohtana on pidetty vuonna 2010 julkaistua Promethorin selvitystä*, jossa on tutkittu Äänekosken metsäteollisuusalueen aiheuttamaa ympäristömelua. Tähän julkaisuun on selvitetty Äänekosken tehdasalueen sisäiset ja ulkoiset liikennemäärät. Liikennemäärät on eroteltu raskaaseen liikenteeseen sekä henkilöliikenteeseen. Erottelussa on myös huomioitu raskaiden kuljetusten suunta tehdasalueen ulkopuolella. Selvitys on hyvä vertailukohta nykyiseen ja ennusteissa olevaan tulevaan tilanteeseen, koska selvityksen valmistuessa paperitehdas toimi vielä normaalisti. Paperitehtaan toiminta loppui vuoden 2011 lopulla, jonka jälkeen Äänekosken tehdasalueen liikenne pieneni huomattavasti. Toiminta entisen paperitehtaan tiloissa alkaa uudestaan syyskuun 2012 aikana, kun siellä aletaan leikata kartonkia. Kartonki toimitetaan kartonkitehtaalta sisäisen kuljetuksen avulla. Äänekosken tehdasalueen sisäinen liikenne tulee kasvamaan jonkin verran tämän seurauksena. Kartonkitehtaan tuotantomäärät on ennustettu nousevan tulevaisuudessa noin 10 %, joka tulee näkymään kasvavana liikenteenä ulospäin tehdasalueelta. Suurin osa aikaisemmin raiteilla ulos kuljetetuista kartonkirullista tullaan siis leikkaamaan tehdasalueen sisäpuolella, jonka vuoksi kuljetusmäärät kasvavat raskaan liikenteen osalta. Kokonaisuutena liikenteen määrä Äänekosken tehdasalueelle ja sieltä pois ei tule ennusteiden mukaan nousemaan samalla tasolle mitä se oli vielä paperitehtaan toimiessa. Paperitehtaan aiheuttaman liikenteen jääminen pois, mahdollistaa muun liikenteen kasvun. Lisäksi lähes kaikki Metsä Boardin liikenteestä suuntautuu vt4:llä. Liikenne ei siis kasvata kuljetuksia viisikulmaa eli Kauppakatua ja Äänekoskentietä kohti, koska tehdasalueen pääportista liikenne kulkee Kuhnamontietä Tehtaankadulle ja siitä Kotakennääntietä kohti vt4:sta. Tehdasalueella muutoksilla ei ole vaikutusta Metsä Fibren liikenteeseen, joka pääasiassa liikennöi viisikulman kautta. Viimeisen kahden vuoden aikana kuitenkin Specialty Mineralsin kuljetusmäärät ovat vähentyneet huomattavasti, koska nykyisellään heidän tuotantonsa on vain noin 30000t. Tämä on vain murto-osa mahdollisesta kapasiteetista, jonka tehdas voi tuottaa. Pienentynyt tuotanto on seurausta lähialueiden paperitehtaiden sulkemisista. Koska tuotantomäärät ovat pienentyneet huomattavasti, on sillä myös vaikutus kuljetusmäärien laskuun. Specialty Mineralsin kuljetukset kulkevat viisikulman kautta, joten kuljetusmäärien lasku vaikuttaa myös alueen liikenteeseen laskevasti. Kokonaisuutena Äänekosken tehdasalueen liikenne on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti Paperitehtaan lakkautumisen ja Specialty Mineralsin tuotannon vähentymisen johdosta. Liikenne viisikulman kautta on vähentynyt jonkin verran, mutta liikenne kokonaisuudessaan Kotakennääntiellä on vähentynyt huomattavasti. Vaikka kartonkitehtaan tuotanto kasvaisi huomattavasti, ei siitä syntyvät kuljetukset tulisi ylittämään esimerkiksi vuoden 2010 aikaisia kuljetuksia, jolloin paperitehdas oli vielä käynnissä. * Promethor - ÄÄNEKOSKEN METSÄTEOLLISUUSALUEEN AIHEUTTAMA YMPÄRISTÖMELU - Oy Metsä-Botnia Ab, M-real Oyj, CP Kelco Oy, Äänevoima Oy ja Specialty Minerals Nordic Oy (Turku ) - Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM

26 Muistio 1/2012 LIITE 3 2 (2) Sami Kajander Alle olevista taulukoista voidaan nähdä mitä liikennemäärät ovat Promethorin selvityksen mukaan olleet vuoden 2010 alkupuolella. Taulukoissa esitetyt liikennemäärät perustuvat alueen eri toimijoiden arvioihin. Esitetyt määrät ovat molempien ajosuuntien yhteenlaskettu ajoneuvomäärä. Taulukkoon on punaisella merkitty arviot mitä liikenne tulevaisuudessa on aikaisempiin selvityksiin verrattuna. Kaiken muun liikenteen lisäksi henkilöliikenne tehdasalueelle ja sieltä pois on vähentynyt merkittävästi myös viimeisen muutaman vuoden aikana. Siihen syynä on ollut muun muassa paperitehtaan lakkauttaminen, CP Kelcon yt-neuvottelut sekä henkilöstön vähentäminen Specialty Mineralsilta ja Äänevoimalta. 50 % 70 % 50 %

27 Vastaanottaja Metsä Group Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Toukokuu 2012 Hyväksyjä Ari-Pekka Heikkilä Päivämäärä Laatijat Joni Göös, Harri Görman Tarkastaja Lasse Häkkinen Kuvaus Maaperätutkimusraportti Projektinro METSÄ BOARD ÄÄNEKOSKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset

28 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1. Johdanto 3 2. Tutkimuskohteen tiedot Sijainti ja omistajuussuhteet Toimintahistoria ja rakennukset Kohteen ympäristö 3 3. Tutkimukseen osallistuneet 4 4. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen tavoitteet Maaperätutkimusten toteutus Kenttäanalyysit Laboratorioanalyysit 5 5. Tulokset ja niiden tulkinta Viitearvot Maaperän haitta-ainepitoisuudet 6 6. Maaperän pilaantuneisuusarvio ja johtopäätökset 6 LIITTEET Liite 1 SIJAINTIKARTTA Liite 2 NÄYTETAULUKKO Liite 3 TUTKIMUSPIIRROS, Y1 Liite 4 LABORATORION ANALYYSITODISTUKSET (10 S.) Metsä Group konserni on tehnyt maakaupan Äänekoski Boardin kartonkitehdasalueen viereisestä maa-alueesta Ratahallintokeskuksen kanssa loppuvuodesta Kohdealue on toiminut VR:n varastointi- ja lastausalueena. Alueella on meneillään kaavamuutos, joka mahdollistaisi kartonkitehtaan laajentamisen kyseiselle alueelle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää onko tutkimuskohteen maaperässä sen tulevaa toimintaa rajoittavia haitta-aine pitoisuuksia. Tutkimus toteutettiin koekuoppatutkimuksena huhtikuussa Maaperätutkimuksen tilasi Metsä Group konsernin Metsä Board Äänekosken tehdas. Maaperätutkimukset suoritti Ramboll Finland Oy, jonka edustajina toimivat projektipäällikkö Lasse Häkkinen sekä suunnittelijat Harri Görman ja Joni Göös. 2. TUTKIMUSKOHTEEN TIEDOT 2.1 Sijainti ja omistajuussuhteet Tutkimuskohde sijaitsee noin 2,3 kilometriä Äänekosken kaupungin keskustasta kaakkoissuuntaan, sijoittuen Metsä Group-konsernin tehdasalueen ja sen viereisen rata-alueen väliin. Kiinteistökauppa on tehty maa-alueesta, jonka kiinteistötunnuksena on Tutkimuskohteen pinta-ala on m 2 (1,01 ha). Maa-alueen omistajana toimii Metsä Group-konserni, joka osti maa-alueen Liikennevirastolta vuoden 2011 lopussa. Tutkimuskohteen sijainti on esitetty liitteen 1 sijaintikartassa. Yhteyshenkilöinä tilaajan puolelta toimivat kartonkitehtaan johtaja Petri Vakkilainen, p ja ympäristöpäällikkö Ari-Pekka Heikkilä, p Toimintahistoria ja rakennukset Tutkimuskohde on toiminut VR:n varastointi- ja lastausalueena. Ennakkotietojen mukaan alueella on ollut toiminnallisessa käytössä kaksi varastorakennusta, joista toinen on purettu. Puretun varastorakennuksen paikalle on rakennettu tehtaan pysäköintialue. Tutkimusalueen pohjoispäädystä havaittiin myös aikaisemmin puretun rakennuksen perustukset. Tutkimusalueen läpi on kulkenut tehdasaluetta palvellut raideväylä, joka ulottui pohjoispuoleiselle varastorakennukselle. Raideosuus rakennusmateriaaleineen (ratapölkyt, kiskot) on poistettu kohdekiinteistön alalta. Tutkimusalueen viereinen rata-alue on edelleen vilkkaasti liikennöity. 2.3 Kohteen ympäristö Tutkimuskohde rajoittuu kapeana kaistaleena kahden tien väliin, joista toinen toimii rata-alueen huoltotienä ja toinen johtaa tehdasalueen pysäköintialueelle. Edelleen toiminnassa olevan, viereisen rata-alueen taakse sijoittuu vanhoja, osittain asuinkäytössäkin olevia ratapiharakennuksia. Tutkimusalueen lounaispuolelle sijoittuu Metsä Group konsernin kartonkitehdasalue. Alueen läpi kulkee paineellinen vesijohto, jota kautta tehtaalta johdetaan talousvettä rata-alueen kiinteistöille. Koekuoppakaivun yhteydessä tutkimusalueella havaittiin myös sadevesiviemäröinti, josta rata-alueen sadevesi johdetaan todennäköisesti tehdasalueen sadevesiviemäreihin. Tutkimusalue on maastoltaan tasaista (noin 110 metriä merenpinnan yläpuolella). Alueen toiminta on keskittynyt pääsääntöisesti varastorakennusten läheisyyteen ja puretulle raideosuudelle. Muilta osin maa-alue oli pohjoispäästä lehtimetsikköä ja rata-alueen läheisyydessä risukkoista aluetta, jota ei ollut hyödynnetty erityiseen käyttötarkoitukseen (ks. kansikuva). Rata-alueen läheisyydessä oli pintamaakerroksissa havaittavissa mahdollisesti rakennus- ja huoltotoimien jäljiltä hajanaisesti yksittäisiä jätemateriaaleja. Lähin veden hankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue Kovalanniemi (tunnus ) sijaitsee noin 2,1 kilometriä alueelta koilliseen. Lähin pintavesialue, Kuhnamon (järvi) Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset

29 Piilolanniemi sijoittuu noin 0,5 kilometrin päähän tutkimusalueesta sijaiten kartonkitehdasalueen lounaispuolella. Tutkimusalueen maaperä muodostuu pääosin perusmaan moreenimaasta ja murske- ja moreenitäyttömaista. Täyttömaakerrokset ulottuivat maanpinnasta noin 0,5-1,5 metrin syvyyteen. Alueen kaakkoissuuntaan siirryttäessä maaperä muuttui 2 metrin kaivusyvyydessä hienorakeisemmaksi. Tutkimusalueella ei ollut asfalttipäällysteitä. 3. TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEET Tilaaja & tilaajan edustaja: Ympäristökonsultointi: Metsä Group Ympäristöpäällikkö Ari-Pekka Heikkilä p Ramboll Finland Oy - Tutkimussuunnitelma Projektipäällikkö Lasse Häkkinen, p Maaperätutkimukset ja raportointi Suunnittelijat Harri Görman, p ja Joni Göös p TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen tavoitteet Öljyjen määrittämiseen varauduttiin PetroFlag- kenttäfotometrin avulla, joka ilmaisee maaaineksen sisältämien orgaanisten hiilivetyjen kokonaispitoisuuden. Aistinvaraisten arvioiden perusteella Petroflag -mittauksia ei suoritettu. 4.4 Laboratorioanalyysit Laboratoriomääritykset valittiin perustuen aistinvaraisiin arvioihin, kenttämittaustuloksiin ja näytteenottopaikan arvioituun toimintahistoriaan. Mineraaliöljy-analyysit: PAH-yhdisteet: KK2/0,7-1,5m KK1+KK3+P2/0-0,2m (yhdistetty) KK4/0,3-1,3m+KK5/1,0-2,2m (yhdistetty) KK6+KK7/0-0,4m (yhdistetty) KK1+KK3+P2/0-0,2m (yhdistetty) Alkuaineet (Metallit VNa 214/2007 mukaisesti): KK8/0-0,2m KK9/0,2-0,4m KK6+KK7/0-0,4m (yhdistetty) Laaja haitta-ainetutkimus (TerraTest) P1+P3+P4/0-0,1 0,2m (yhdistetty) Pintanäytteistä yhdistetystä kokoomanäytteestä tehtiin laaja haitta-ainetutkimus (TerraTest), jolla voitiin kartoittaa muun muassa rata-alueella mahdollisesti käytettyjä torjunta-aineita tai muita haitta-aineita. Analyysimenetelmät on esitetty laboratorion analyysitodistuksissa liitteissä 4 ja 5. Maaperätutkimusten tavoitteena oli tutkia Metsä Group-konsernin hankkiman maa-alueen maaperä ja arvioida sen pilaantuneisuus, sekä mahdollinen kunnostustarve alueen kaavamuutosta varten. Saatuja tuloksia verrattiin valtioneuvoston asetukseen 214/ Maaperätutkimusten toteutus Maaperätutkimukset suoritettiin Tutkimusalueelle suunniteltiin maastokatselmuksen perusteella yhdeksän koekuoppapaikkaa ja viisi pintamaanäytepaikkaa. Paikat valittiin mahdollisista riskikohteista, kuten rata-alueet sekä varastorakennuksen lähialue. Koekuopat ulotettiin tiiviiseen perusmaahan tai pohja-/ orsiveden pintaan (~1,5-2,5 m). Pintamaanäytteiden (P1-P5) ja koekuoppien (KK1-KK9) sijainnit on esitetty tutkimuspiirroksessa Y1, liitteessä 3. Koekuopista maanäytteet otettiin maalajikerroksittain. Maanäytteitä otettiin yhteensä 41 kappaletta 14:sta eri tutkimuspisteestä. Koekuoppa- ja pintamaanäytehavainnot kaivusyvyyksineen ja tutkimustuloksineen on esitetty liitteen 2 näytetaulukossa. 4.3 Kenttäanalyysit Maanäytteiden määritys tehtiin ensisijaisesti kenttämittareiden avulla. Metallien määrittämiseen käytettiin röntgenfluoresenssiin perustuvaa XRF -kenttämittaria, jolla pystytään määrittämään maa-aineksessa olevien alkuaineiden pitoisuuksia. Metallit mitattiin yhteensä 17 näytteestä. Näytteiden tulokset ovat kolmen rinnakkaisen mittauksen keskiarvoja. Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset

30 TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 5.1 Viitearvot astui voimaan valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Asetuksen liitteenä annettiin uudet viitteelliset ohjearvot arvioinnin avuksi. Tutkimuskohteesta saatuja analyysiarvoja käytettiin havaintojen ohessa arvioidessa alueen maaperän pilaantuneisuutta. Kynnysarvo (KA) on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on aina arvioitava. Pitoisuusarvon ylittyessä lisäksi kaivetun maaaineksen sijoittamiselle voi olla rajoituksia. Alempi ohjearvo (AOA) on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperä katsotaan yleensä pilaantuneeksi, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, taikka muuna vastaavana alueena, ellei tarkennetulla kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo (YOA) on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperä katsotaan yleensä pilaantuneeksi alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, taikka muuna vastaavana alueena, ellei tarkennetulla kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Mikäli alueella tehtävien kaivutöiden yhteydessä maaperässä havaitaan jätteitä sisältäviä kerroksia tai viitteitä haitta-aineista, kuten poikkeavaa hajua tai värejä on kaikista havainnoista ilmoitettava alueen rakennustyöstä vastaavalle. Mahdollisten pilaantuneiden tai jätteitä sisältävien maiden laatu ja vastaanottopaikka on selvitettävä. Jyväskylässä Lasse Häkkinen Harri Görman Joni Göös Projektipäällikkö Suunnittelija Suunnittelija 5.2 Maaperän haitta-ainepitoisuudet Tutkimuspisteistä saaduissa kenttämittaus- ja laboratorion tutkimustuloksissa maaperän lievää pilaantuneisuutta esiintyi kahdessa pisteessä: Pisteessä KK8 metallipitoisuus oli lievästi koholla kuparin suhteen syvyydessä 0-0,2 m. Laboratorion analyysitulos osoitti pisteen kuparipitoisuudeksi 110 mg/kg, joka ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvon (100mg/kg). Pisteessä KK9 havaittiin kenttämittauksella kohonnutta sinkkipitoisuutta, joka varmennettiin laboratorion analyysituloksella. Pisteessä KK9 sinkkipitoisuus oli 320 mg/kg, joka ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon (250 mg/kg). Tutkimusalueella ei havaittu kohonneita öljyhiilivety-pitoisuuksia, eikä varastorakennuksen läheisyydessä kohonnutta PAH-yhdistepitoisuutta. Myöskään pintamaanäytteistä tehdyn kokoomanäytteen laaja haitta-ainetutkimus ei osoittanut pilaantuneisuutta tutkimuspistealueilta. 6. MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSARVIO JA JOHTOPÄÄ- TÖKSET Maaperätutkimukset suoritettiin kohdekiinteistölle kaavamuutosta varten, liittyen kartonkitehdasalueen laajennukseen. Tutkimusalueella ei havaittu laaja-alaista maaperän pilaantuneisuutta. Alueelle tehdyissä tutkimuspisteissä ei ollut havaittavissa jäteperäisiä kerrostumia, eivätkä tutkimustulokset osoittaneen kahta poikkeusta lukuun ottamatta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pisteessä KK9 valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ylittävästä sinkkipitoisuudesta ei koidu haittaa alueen tulevassa käyttötarkoituksessa, jos aluetta hyödynnetään teollisuus- tai varastointialueena. Sama pätee pisteen KK8 kynnysarvon ylittäneeseen kuparipitoisuuteen. Molemmissa pisteissä lievästi kohonneet haittapitoisuudet niin sinkin kuin kuparinkin suhteen rajoittuivat pintamaakerrokseen. Maankäytön muutosvaiheessa on huomioitava, ettei lievästi pilaantuneita maa-aineksia hyödynnetä tai kuljeteta kiinteistön ulkopuolelle. Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset Metsä Board Äänekoski, maaperän pilaantuneisuustutkimukset