Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu HIRVENSALMEN KUNTA Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 3 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 Kunnanvaltuuston päätösten tarkastaminen ja täytäntöönpano 5 Kunnanhallituksen varsinaiset kokoukset vuonna Kunnanhallituksen pöytäkirjan nähtävänä pitäminen vuonna Laskujen hyväksyjät vuonna Tilinkäyttöoikeuden myöntäminen Kunnan arvopostin kuittaus vuonna Rahavarojen ja asiakirjojen tarkastus 11 Kunnanhallituksen edustajat lautakunnissa 12 Edustajien nimeäminen Vaalijalan kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 13 Edustajan nimeäminen Mikkelin seudun Matkailupalvelu ry:n sääntömääräisiin kokouksiin 14 Edustajan valitseminen Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n sääntömääräisiin kokouksiin 15 Kunnan edustus yhteisöissä 16 Kansalaisopiston opistotoimikunnan asettaminen 17 Kunnan edustajat kutsuntalautakunnassa 18 Tarkastuskertomus kunnan hallinto- ja taloustoimiston rahavarojen, arvopapereiden ja vakuuksien tarkastuksesta 19 Kirkonkylän seudun ja Vilkonharjun Liukonniemen osayleiskaavan täytäntöönpano 20 Kauppakirjaluonnoksen hyväksyminen 21 Esikoululaisten ja 1-2 luokkien oppilaiden koulupäivän eheyttäminen 22 Lausunnon antaminen Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmasta Tilapäisten vastaanotto- ja järjestelykeskusten kartoitus 24 Etuosto-oikeuden käyttäminen 25 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

2 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Kunnanhallitus 1 Aika: klo Paikka: kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Esko Kekkonen, pj Jukkapekka Lempiäinen Pentti Pylkkänen Outi Kiesilä Hannu Ripatti Eija Karjalainen, Maarit Honkanen Muut läsnäolijat: Juhani Manninen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu Järvinen, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Seija Väisänen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä Asko Viljanen, tekninen johtaja klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Honkanen ja Outi Kiesilä Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Esko Kekkonen puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Maarit Honkanen Outi Kiesilä

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 3 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Lisäksi päätettiin käsitellä lisälista Merkittiin pöytäkirjaan, että kokouksen alussa tekninen johtaja Asko Viljanen kertoi Hirvensalmi Otava yhdysvesijohto ja paineviemärihankkeen nykytilanteesta. Merkittiin tiedoksi.

4 Kunnanhallitus KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TARKISTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4 KunL:n 23 :n mukaan kunnanhallituksen on tarkastettava, että kunnanvaltuuston päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä tai mene valtuuston toimivaltaa edemmäksi taikka muutoin ole lainvastaisia. Samalla kunnanhallituksen on pantava valtuuston päätökset täytäntöön. Kj Kunnanhallitus päättää panna kunnanvaltuuston päätökset täytäntöön.

5 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN VARSINAISET KOKOUKSET VUONNA Kunnan hallintosäännön 5 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Hallintosäännön 6 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu esityslistassa. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus ja - velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kj Kunnanhallitus päättää, että kunnanhallituksen kokoukset pidetään kunnanhallituksen kokoushuoneessa pääsääntöisesti joka kuukauden 2. ja 4. maanantai alkaen kello Kesä-, heinä- ja elokuussa pidetään kokouksia tarvittaessa.

6 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN VUONNA Kuntalain 63 :n mukaan kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Ilmoittaminen tapahtuu siten, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kj Kunnanhallitus päättää, että kunnanhallituksen varsinaisten kokousten pöytäkirjat tarkastetaan ja allekirjoitetaan viimeistään kokousta seuraavana maanantaina. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavan viikon tiistaina hallintotoimistossa viraston aukioloaikoina.

7 Kunnanhallitus LASKUJEN HYVÄKSYJÄT VUONNA Kunnanhallituksen on vuosittain määrättävä ne henkilöt, jotka hyväksyvät kunnan puolesta tositteet. Kj Kunnanhallitus päättää myöntää vuodelle 2007 laskujen hyväksymisoikeudet seuraavasti: Kunnanjohtaja Seppo Ruhaselle: 14 Talous- ja kuntasuunnittelu 16 Elinkeinoelämän kehittäminen 70 Tuloslaskelmaosa 81 Kunnanhallitus (investointiosa) 99 Rahoitusosa Vs. hallintojohtaja Mervi Simoskalle: 10 Vaalit 13 Yleishallinto 15 Henkilöstöhallinto 18 Edunvalvonta 24 Kulttuuritoimi 25 Liikuntapalvelut 26 Nuorisotyö 81 Kunnanhallitus (investointiosa) Lisäksi kunnanhallitus myöntää kunnanjohtaja Seppo Ruhaselle, vs. hallintojohtaja Mervi Simoskalle, palkkasihteeri Susanna Heikkoselle ja toimistosihteeri Marja Hämäläiselle yleisen hyväksymisoikeuden muidenkin lautakuntien menokohtien alaisten laskujen hyväksymiselle silloin, kun ao. lautakunnan hyväksyjä on esteellinen hyväksymään laskua.

8 Kunnanhallitus TILINKÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN Kunnanhallituksen tulee vuosittain määrätä tilinkäyttäjät. Kj Kunnanhallitus määrää tilinkäyttäjiksi kunnanjohtajan lisäksi vs. hallintojohtaja Mervi Simoskan, palkkasihteeri Susanna Heikkosen sekä toimistosihteeri Marja Hämäläisen. Perusturvajohtaja Timo Talolle annetaan oikeus tilinkäyttöön tulosalueelle 44 (toimeentuloturva) kohdistuville menoille ja tasetilille 2485 (huostassa olevat varat).

9 Kunnanhallitus KUNNAN ARVOPOSTIN KUITTAUS VUONNA Kj Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtaja Seppo Ruhasen, vs. hallintojohtaja Mervi Simoskan, kanslisti Maija Tiilikaisen, kanslisti Auli Relander-Ukkosen ja toimistosihteeri Mirja Kempin kuittaamaan ja nostamaan kaiken kunnalle tulevan arvopostin ja muut arvolähetykset.

10 Kunnanhallitus RAHAVAROJEN JA ASIAKIRJOJEN TARKASTUS Kunnanhallituksen tulee valita keskuudestaan kaksi 10 jäsentä vähintään kerran vuodessa tarkastamaan ennalta ilmoittamatta kaikki hallinto/taloustoimiston rahavarat, arvopaperit ja vakuudet. Jos lautakunnan alaisen viraston tai toimiston hallussa on edellä mainittuja varoja tai asiakirjoja, sen on vastaavalla tavalla huolehdittava niiden tarkastamisesta. Taloustoimiston sekä muun maksuliikennettä hoitavan viraston tai toimiston päällikön on tarkastettava tai tarkistutettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään puolivuosittain kassan tai alitilittäjän rahavarat. Kassanhoitajan tai alitilittäjän asemassa olevan henkilön vaihtuessa on aina toimitettava kassantarkastus. Tarkistuksesta on annettava kertomus kunnanhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle. Kj Kunnanhallitus valitsee rahavarojen ja asiakirjojen tarkastajat toimikaudeksi Kunnan rahavarojen ja asiakirjojen tarkastajiksi toimikaudeksi valittiin Outi Kiesilä ja Pentti Pylkkänen.

11 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN EDUSTAJAT LAUTAKUNNISSA 11 Kunnan hallintosäännön 13 :n mukaan kunnanhallitus päättää harkintansa mukaan siitä, mihin toimielimiin se haluaa nimetä edustajansa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja. Hallintosäännön 12 :n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakuntien kokouksissa. Edustajaa ei kuitenkaan valita eikä läsnäolo-oikeutta ole tarkastuslautakunnan, keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan eikä vaalitoimikunnan kokouksissa. Kj Kunnanhallitus nimeää toimikaudeksi edustajansa seuraaviin hallintokuntiin: - maaseutulautakunta - rakennuslautakunta - sivistyslautakunta - perusturvalautakunta - tekninen lautakunta Kunnanhallituksen edustajiksi lautakuntiin nimettiin seuraavat henkilöt: maaseutulautakunta rakennuslautakunta sivistyslautakunta perusturvalautakunta tekninen lautakunta Outi Kiesilä Maarit Honkanen Hannu Ripatti Eija Karjalainen Pentti Pylkkänen

12 Kunnanhallitus EDUSTAJAN NIMEÄMINEN VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEEN 12 Vaalijalan kuntayhtymän perussopimuksen 11 :n mukaan jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymässä päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon kukin jäsenkunta nimeää yhden (1) edustajan. Kunnan äänimäärän ylittäessä yhden sadasosan (1/100) kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä, voi kunta nimetä kaksi (2) edustajaa. Kullekin edustajalle voidaan valita henkilökohtainen varajäsen. Vaalijalan kuntayhtymä on ilmoittanut kirjeellään , että Hirvensalmen kunta voi valita joko yhden tai kaksi edustajaa yhtymäkokoukseen. Kunta päättää harkintansa mukaan yhtymäkokousedustajan toimikauden pituudesta. Kj Kunnanhallitus päättää, että se nimeää toimikaudekseen yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen Vaalijalan kuntayhtymän yhtymäkokoukseen. Kunnanhallitus nimesi toimikaudekseen Vaalijalan kuntayhtymän yhtymäkokoukseen edustajakseen Pirjo Lehtisen ja varajäseneksi Pentti Pylkkäsen.

13 Kunnanhallitus EDUSTAJAN NIMEÄMINEN MIKKELIN SEUDUN MATKAILUPALVELU RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISIIN KOKOUKSIIN 13 Hirvensalmen kunta on jäsenenä Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:ssä. Yhdistyksen kokouksiin jäsenet ovat oikeutettuja lähettämään edustajia seuraavasti. Kaikilla jäsenillä on vähintään yksi (1) ja enintään kuusi (6) edustajaa: Mikkelin kaupungilla on kuusi (6) edustajaa, muilla jäsenkunnilla kolme (3) edustajaa ja muilla yhdistyksillä yksi (1) edustaja. Kullakin edustajalla ja henkilöstöjäsenenä olevalla on kokouksessa yksi ääni. Asiat ratkaistaan yhdistyksen kokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Kj Kunnanhallitus nimeää kolme edustajaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n kokouksiin toimikaudeksi Kunnanhallitus nimesi Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n kokouksiin toimikaudeksi edustajiksi Seppo Ruhasen (varalla Rauno Turkki), Outi Kiesilän ja Maarit Honkasen.

14 Kunnanhallitus EDUSTAJAN VALITSEMINEN MIKKELIN MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISIIN KOKOUKSIIN 14 Hirvensalmen kunta on jäsenenä Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:ssä. Kj Kunnanhallitus valitsee edustajansa Mikkelin Musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n sääntömääräisiin kokouksiin toimikaudeksi Kunnanhallitus valitsi edustajakseen Mikkelin Musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n sääntömääräisiin kokouksiin toimikaudeksi Tuomo Rämän ja varalle Kari Kiviniemen.

15 Kunnanhallitus KUNNAN EDUSTUS YHTEISÖISSÄ 15 Kunnanhallituksen johtosäännön 5 :n mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on kunnan etua valvoessaan määrätä tarvittaessa edustaja käyttämään kunnan puhevaltaa, edustamaan kuntaa yhteisöissä ja tekemään oikeustoimia. Valtuutus koskee niitä yhteisöjä, joiden osakas tai jäsen kunta on. Kj Kunnanhallitus päättää, että kuntaa edustaa 1. osakaskuntien kokouksissa tekninen johtaja Asko Viljanen, varalla rakennustarkastaja Marko Pynnönen 2. kiinteistö- ja lohkomistoimituksissa tekninen johtaja Asko Viljanen, varalla rakennustarkastaja Marko Pynnönen 3. asunto- ja kiinteistöyhtiöiden kokouksissa vs. hallintojohtaja Mervi Simoska 4. Hirvensalmen Vesi Oy:ssä ja Hirvensalmen Energia Oy:ssä vs. hallintojohtaja Mervi Simoska 5. Hirvensalmen Vanhustentuki ry:n kokouksissa vs. hallintojohtaja Mervi Simoska 6. Tervaleppäyhdistyksen kokouksissa Maarit Honkanen 7. Itä-Suomen Pelastushelikopterin Tuki ry:n kokouksissa Pentti Pylkkänen 8. Kauppakamarin yhteyshenkilönä toimii elinkeinoasiamies Rauno Turkki.

16 Kunnanhallitus KANSALAISOPISTON OPISTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN 16 Kunnanhallitus on asettanut opistotoimikunnan, johon on kuulunut neljä jäsentä. Kj Kunnanhallitus päättää asettaa neljä jäsenisen kansalaisopiston opistotoimikunnan toimikaudeksi Kunnanhallitus valitsee edustajakseen Outi Kiesilän ja oikeuttaa sivistyslautakunnan nimeämään opistotoimikunnan 3 muuta edustajaa.

17 Kunnanhallitus KUNNAN EDUSTAJAT KUTSUNTALAUTAKUNNASSA 17 Kj Kunnanhallitus valitsee kunnan edustajan ja hänelle varamiehen kutsuntalautakuntaan toimikaudeksi Kunnan edustajaksi kutsuntalautakuntaan toimikaudeksi valittiin Juhani Mannisen ja varalle Matti Koppasen.

18 Kunnanhallitus TARKASTUSKERTOMUS KUNNAN HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTON RAHAVAROJEN, ARVOPAPEREIDEN JA VAKUUKSIEN TARKASTUKSESTA. 18 Outi Kiesilä ja Pentti Pylkkänen ovat toimittaneet kunnanhallituksen valitsemina kunnan hallinto- ja taloustoimiston rahavarojen, arvopapereiden ja vakuuksien tarkastuksen. Suoritetussa tarkastuksessa he havaitsivat seuraavaa: Käteiskassat tarkastettiin tositteiden kanssa ja ne täsmäsivät. - Mikkelin Puhelinyhdistyksen osakkeita (2 kpl) ei ollut luetteloitu - Kuntaan on hankittu uusia osakkeita: o Kuntarahoitus Oyj kpl á 2,70, yhteensä o Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö MISET Oy 25 kpl á 200, yhteensä Kunta on myynyt Yrttitarhan osakkeet 24 kpl á 354,17, yhteensä Tarkastuskertomuksessa mainitut puutteet on korjattu. Kj. Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa tarkastuskertomuksen hallinto- ja taloustoimiston rahavarojen, arvopapereiden ja vakuuksien tarkastuksesta. Raportti ei aiheuta toimenpiteitä.

19 Kunnanhallitus KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon kaavasta tehtyjen valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. on annettava viivytyksettä tiedoksi valittajalle ja muutoksenhakuviranomaiselle. Muutoksenhakuviranomainen on Kuopion hallinto-oikeus, joka voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Kirkonkylän seudun ja Vilkonharju Liukonniemen osayleiskaavasta on tehty yksi valitus. Valitus on kohdistunut Parkkolan kylän Liukonniemi tilaan RN:o 1:121. Kj Kunnanhallitus määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaan Kirkonkylän seudun ja Vilkonharju Liukonniemen osayleiskaavan tulemaan voimaan alkaen kunnanvaltuuston päätöksen :n mukaisesti lukuun ottamatta tilaa Liukonniemi 1:121. Tämä päätös annetaan viipymättä tiedoksi Kuopion hallinto-oikeudelle sekä valittajille maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti. 19 Kuntaan on saapunut Kuopion hallinto-oikeuden antama päätös koskien Harri Kuitusen valitusta Hirvensalmen kunnanvaltuuston päätöstä, jolla Hirvensalmen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kirkonkylän seudun ja Vilkonharju- Liukonniemi osayleiskaavan. Harri Kuitunen on vaatinut, että kaavaan on tehtävä valituksen liitteenä olevaan karttaan merkitty rakennus-paikan siirtämistä koskeva muutos. Hallinto-oikeiden ratkaisu: Hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta. Perusteluinaan Kuopion hallinto-oikeus esittää, että maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 1 momentin mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun

20 Kunnanhallitus päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Kuntalain 93 :n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksenalainen päätös on asetettu yleisesti nähtäville Valitus-aika on näin ollen päättynyt Kuitusen valituskirjelmä on saapunut hallinto-oikeuteen Koska valitus on saapunut hallinto-oikeuteen valitusajan päättymisen jälkeen, hallinto-oikeus jättää valituksen tutkimatta. Kj Kunnanhallitus merkitsee Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen tietoonsa ja päättää tyytyä päätökseen. Samalla kunnanhallitus toteaa, että Kirkonkylän seudun ja Vilkonharju Liukonniemen osayleiskaava on saavuttanut lainvoiman.

21 Kunnanhallitus KAUPPAKIRJALUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN. 20 Kiinteistö Oy Yrttitarha ja Hirvensalmen kunta ovat käyneet neuvotteluja Kesäniitty RN:o 7:156 kiinteistön määräalan, noin 1,07 ha myymisestä, Kiinteistö Oy Yrttitarhalle liitettäväksi lisämaaksi Herkkukartano RN:o 7:140 nimiseen tilaan. Kauppaan sisältyy kiinteistöllä oleva lato. Lato on tällä hetkellä kunnan teknisen toimen varastona. Kauppahinta on 5000 euroa. Kauppakirjaluonnos liitteenä 1. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

22 Kunnanhallitus ESIKOULULAISTEN JA 1 2 LUOKKIEN OPPILAIDEN KOULUPÄIVÄN EHEYTTÄMINEN Sivistysltk Kunnanvaltuutettu Kimmo Mikander yhdessä viiden muun kunnanvaltuutetun kanssa ovat jättäneet päivätyn valtuustoaloitteen, jossa esitetään että perusturva- ja sivistyslautakunta perusteellisesti selvittävät Hirvensalmen kunnan mahdollisuuden koulupäivän eheyttämiseen mainittujen kuntien tavoin ja noudattaen koulutuspoliittista selontekoa, ja ottaen huomioon esityksen päiväkodin uudelleen sijoittamisesta. Esityksessä edellä mainittuina kuntina tarkoitetaan Sipoon, Sievin, Jyväskylän ja Kuopion kuntia / kaupunkeja, joiden yhteensä seitsemässä koulussa on toteutettu Sitran rahoittamaa Mukava kokonaiskoulupäivähanketta. Kokonaiskoulupäivähankkeessa etsittiin parhaiten toimivia käytäntöjä eheytetylle koulupäivälle erilaisissa kunnissa ja kouluissa. Kunnallinen aamu- ja iltapäivätoiminta (1.-2. luokat ja erityisoppilaat) kuului osana eheytettyyn koulupäivään, mutta projektissa tarjottiin valvottuja toimintaryhmiä sekä kerhotoimintaa kaikille vuosiluokkien 1-9 oppilaille. Koulupäivän rakenteen uudistamisen lähtökohtana oli lapsen vireyden ja biologisen rytmin huomioon ottaminen, perheiden ajankäyttöön liittyvät tarpeet, erilaisten toimintojen tarkoituksenmukaisuus sekä koulunpäivän säännöllisyys. Kiinteä päivärytmi totuttaa oppilasta säännöllisiin elämäntapoihin, antaa turvallisuuden tunnetta myös pienimmille lapsille sekä tukee suotuisaa kehitystä. Eheytetyn koulupäivän perusrakenne muodostui kolmesta osasta: (1) aamutoiminnasta, (2) "hengittävästä" koulupäivästä, johon sisältyi oppitunteja, harrastustuokioita ja pitkä lounastauko sekä (3) iltapäivätoiminnasta koulun jälkeen. Alla oleva malli yleiskuvan eheytetyn koulupäivän rakenteesta, vaikka yksityiskohtaiset kelloajat vaihtelevatkin kouluittain.

23 Kunnanhallitus Koulupäivän rakenneuudistusta kokeiltiin siten, että kouluilla oli pidennetyt lounastauot joko kaikissa luokissa tai osalla luokista. Lounastauon aikana oli mahdollisuus harrastamiseen, ulkoiluun, leikkiin, tukiopetukseen yms. Jos luokassa vain osa oppilaista piti pidennetyn lounastauon, järjestettiin muille oppilaille sinä aikana opetusta. Koulupäivän rakennetta muutettiin myös välitunteja ja opetusjaksoja uudelleen rytmittämällä. Lisäksi koulupäivää kevennettiin järjestämällä valinnaisopintoja (käsityö, liikunta, kuvaamataito, musiikki yms.) keskelle päivää, jolloin teoreettisen opiskelun lomaan saatiin myös toiminnallisuutta. Kattavuuden tavoite tarkoitti sitä, että koulun tarjoamaan toimintaan pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman moni sitä tarvitseva oppilas. Erityisesti haluttiin tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka olivat paljon yksin ilman aikuisen läsnäoloa ja joilla ei ollut säännöllisiä harrastuksia koulussa tai sen ulkopuolella ja joilla tämän vuoksi oli kehitykseen liittyviä riskejä. Kokeilukoulussa toimi kouluohjaajaksi nimitetty henkilö, jonka vastuulla oli oppilaiden vapaa-ajan toiminta kouluissa. Heidän viikkotyöaikansa vaihteli kouluittain 16 tunnista täyteen viikkotyöaikaan. Hirvensalmella kunta ostaa iltapäiväkerhotoiminnan Hirvensalmen seurakunnalta. Toiminta on tarkoitettu lainsäädännön mukaisesti luokan oppilaille sekä luokalla opiskeleville erityisoppilaille. Lisäksi Hirvensalmen kunta on laajentanut toiminnan koskemaan myös esioppilaita, jotka muutoin ovat

24 Kunnanhallitus lainsäädännöllisesti toiminnan ulkopuolella. Toiminta järjestetään seurakuntakodilla johtuen koulutilojen sopimattomuudesta vapaamuotoisemman kerhotoiminnan järjestämiselle. Suurin osa iltapäiväkerhon oppilaista on Elomaan koulun oppilaita. Elomaan koulun etäisyys seurakuntakodilta on varsin lyhyt ja välillä on kevyen liikenteen väylä, joten se on myös varsin turvallinen kulkea. Elomaan koulun osalta on esiopetuksen oppilaat saatettu ip-kerhoon avustavan henkilöstön toimesta lukuvuoden alusta alkaen toukokuun toiselle viikolle saakka. Iltapäiväkerhotoiminta on nykymuodossaan toimivaa ja laadukasta ja siltä osin ei ole tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin. Toki on selvää, että mikäli päiväkoti sijaitsisi koulun yhteydessä olisi koulupäivän ja iltapäivätoiminnan ym. kerhotoiminnan järjestäminen sujuvampaa ja oppilaiden kannalta turvallisempaa ja helpompaa ja yhtenäisen hoito- / koulupäivän hallinta olisi kaikin puolin vaivattomampaa. Myös henkilöstön mahdollinen yhteiskäyttö olisi ongelmatonta. Nykyisillä kiinteistöjen sijainneilla ei synergiaetua ole saavutettavissa. Mukava hankkeessa olleissa kouluissa koulupäivän eheyttäminen oli vapaaehtoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmat voivat valita onko oppilas mukana yllä kuvaillussa eheytetyssä koulupäivässä vai opiskeleeko hän perinteisesti järjestetyn koulupäivän mukaisesti. Näin luonnollisesti tulee ollakin, koska osalla oppilaista on toinen vanhemmista kotona ja ei ole tarkoituksenmukaista väkisin pidentää oppilaan koulupäivää vanhemman / muun huoltajan ollessa kotona. Käytännössä valinnan mahdollisuus edellyttää sitä, että vuosiluokan koko on sellainen, että vuosiluokka on mahdollista jakaa kahteen opetusryhmään taloudelliset ja pedagogiset realiteetit huomioiden. Toinen ryhmä opiskelisi perinteisen työjärjestyksen mukaisesti ja toinen eheytetyn koulupäivän työjärjestyksen mukaisesti. Elomaan koulun keskimääräinen vuosiluokan koko on noin 10 oppilasta. Opetusta annetaan yhdysluokissa eli 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat ovat samassa opetusryhmässä. Mikäli toiminta järjestettäisiin eheytetyn koulupäivän mukaisesti tulisi opetusryhmien oppilasmäärien olla vähintään kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna, jotta se olisi taloudellisesti ja pedagogisesti tarkoituksenmukaista. Keskittämällä kaikki kunnan oppilaat opiskelemaan Elomaan koululle on mahdollista saavuttaa oppilasmäärien suhteen teknisesti tarkoituksenmukaiset olosuhteet eheytetyn koulupäivän toteuttamiselle. Näin olisi mahdollista saada riittävän suuret vuosiluokat, jotka voitaisiin jakaa tarkoituksenmukaisesti eheytettyihin ja perinteisiin opetusryhmiin.

25 Kunnanhallitus Mukava hankkeen taustalla on erittäin merkittävät tarpeet pienimpien koululaisten yksinäisten iltapäivien vähentämiseksi ja toisaalta perheiden yhteisen ajan lisäämiseksi harrastuksilta vapautuvana ilta-aikana. Yksinäisten iltapäivien osalta ongelma on mahdollista ratkaista nykyisen iltapäivätoiminnan puitteissa. Perheiden yhteisen ajan lisääminen siirtämällä harrastustoimintaa ilta-ajasta koulupäivän keskelle on tavoittelemisen arvoinen asia. Näin voitaisiin rauhoittaa hektistä elämänrytmiä ja saataisiin mahdollisuuksia perheiden yhteisille kokemuksille ja kasvulle. Vanhemmat vaativat harrastetoiminnalta, oli se sijoitettuna keskelle koulupäivää tai ilta-aikaan, laatua ja ammattimaisuutta. Ilta-aikaan järjestettyä harrastetoimintaa ohjaavat liikuntaharrastuksissa lähes poikkeuksetta vapaaehtoistyöntekijät ilman korvausta. Musiikin, tanssin yms. harrasteiden osalta taas kyseessä ovat pääsääntöisesti maksulliset harrasteet, joissa ohjaaja on palkattua henkilöstöä. Liikuntaharrasteiden ohjaajat ovat pääsääntöisesti normaalisti työelämässä mukana ja ovat käytettävissä vasta työajan jälkeen eli ilta-aikaan. Riittävän ammattitaitoisten ohjaajien saaminen keskelle koulupäivää vapaaehtoisvoimin on ongelmallista. Harrastetoiminnan sijoittaminen keskelle koulupäivää mahdollistaa uusien lasten saamisen mukaan ohjattuun harrastetoimintaan. Kun kyseessä on esim. liikuntaharrastus ovat vaikutukset esim. lasten terveydelle ja elämänhallinnalle positiivisia. Perheiden yhteistä ilta-aikaa tällä toimintatavalla ei kuitenkaan pystytä merkittävästi lisäämään. Näin siksi, että harrastukset ovat usein myös lajisidonnaisia eli mikäli keskellä koulupäivää onkin yleisliikunnallinen harrastekerho kulkevat aktiivisesti liikuntaa harrastavat yhä edelleen oman lajinsa harjoituksissa ilta-aikana. Musiikin, tanssin yms. harrasteiden osalta voi olla mahdollista saada ostopalveluita myös keskelle koulupäivää, mutta ostopalveluiden käytön resursointi on ongelma. Mukava hankkeen kokeilukouluissa rahoitus järjestyi Sitran hankerahoituksen avulla ja kokeilukouluissa todettiin hankkeen päätyttyä, että toiminnan järjestäminen ilman erillisrahoitusta on mahdotonta. Vapaaehtoiseen kolmannen sektorin talkootoimintaan harrastetoiminnan järjestäminen ei voi perustua. Kokeilukouluissa oli käytössä myös kouluohjaajaksi nimitetty henkilö, jonka vastuulla oli oppilaiden vapaa-ajan toiminta kouluissa. Myös kouluohjaajan resursointi mahdollistui Sitran hankerahoituksen avulla. koulupäivän eheyttämiseen mainittujen kuntien tavoin, kuten valtuustoaloitteessa todetaan edellyttäisi siis myös koulupäivän keskelle sijoitetun harrastetoiminnan osalta huomattavaa lisäresursointia oppilaiden harrastetoimintaan. Hankkeessa keskeisenä oli pitkän lounastauon järjestäminen. Perinteisesti koulujen lounastauko on ollut 30 min ja Mukava

26 Kunnanhallitus hankkeen kokeilukouluissa lounastauon pituus oli 60 min. Lounastauon pidentämisellä pyrittiin kiireettömän ruokailun mahdollisuuteen sekä harrastamisen, leikin ja ulkoilun mahdollisuuden edistämiseen. Elomaan koululla on jo useamman vuoden ajan ollut käytössä pidennetty lounastauko. Lounastauon pituus on nykyisellään 45 min ja sen edut perinteiseen 30 min taukoon verrattuna on käytännössä koettu. Pidennetty lounastauko on rauhoittanut ruokailutilannetta ja mahdollistanut pitkäkestoisemman harraste- / välituntitoiminnan sitä haluaville koulun piha-alueilla. Elomaan koulun tilat ovat siistit ja viihtyisät, mutta ne on suunniteltu koulutoimintaan. Erityisen harrastetoiminnan lisääminen vaatisi ainakin joidenkin tilojen muuttamista kerhotoimintaan sopiviksi ja muunneltaviksi. Tilojen lisäksi myös opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmän uudistaminen edistäisi koulupäivän eheyttämishankkeita. Opettajien nykyinen työaika- ja palkkausjärjestelmä perustuu opetusvelvollisuustyöaikaan ja mikäli kokonaiskoulupäivä tai koulupäivän eheyttämishanketta halutaan järjestää laajemmassa mittakaavassa tulee opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmäkin muuttaa kokonaistyöaikajärjestelmäksi. Tämä puolestaan on valtakunnallinen etujärjestöjen välinen kysymys, mihin ei paikallisella tasolla ole mahdollista vaikuttaa. Jotta koulupäivän eheyttämistä Hirvensalmella on tarkoituksenmukaista lähteä pidemmälle suunnittelemaan on ainakin useampi alla olevista kysymyksistä ratkaistava ensin. Elomaan koulun yhden vuosiluokan oppilasmäärät tulee olla vähintään kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna; tämä saavutetaan keskittämällä kaikki kunnan oppilaat Elomaan kouluun. Harrastetoiminnan ohjaajien rekrytointi ja resursointi onnistuu. Elomaan koulun tilojen muutostyöt toteutetaan tai / ja päiväkodin tilat sijaitsevat samalla tontilla. Opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmä muutetaan kokonaistyöaikajärjestelmäksi. Liite 3 Rehtori VALTUUSTOALOITE; ESIKOULULAISTEN JA 1 2 LUOKKIEN OPPILAIDEN KOULUPÄIVÄN EHEYTTÄMINEN Sivistyslautakunta hyväksyy esittelytekstin sisällön lausuntonaan koulupäivän eheyttämiseksi ja päättää, että tässä vaiheessa valtuustoaloite ei aiheuta enempää toimenpiteitä.

27 Kunnanhallitus Perusturvaltk Koulupäivän eheyttämisessä kysymys on kulupäivän sisällön uudistamisesta oheisen sivistyslautakunnan pöytäkirjan mukaisesti. Eheyttämisen piiriin kuuluisivat myös esikouluikäiset, jotka kuuluvat samalla myös päivähoitolain piiriin. Nykyisessä kunnan palvelujärjestelmässä esikoululaisten iltapäivähoito on järjestetty pääosin sivistystoimen hallinnoiman iltapäivätoiminnan kautta. Vain erityisistä hoitojärjestelyistä johtuen iltapäivähoitoa on tällä hetkellä annettu perhepäivähoidossa ja ryhmäpäiväkodissa. Esikoululaiset ovat tarvittaessa voineet olla kuitenkin päivähoidossa perjantai-päivän. Varsinainen kerhotoiminnan järjestäminen ei kuulu päivähoidon toimialaan. Koulupäivän eheyttäminen vaatii myös tilajärjestelyjä. Esille on nostettu asian ratkaiseminen päivähoidon tilakysymysten yhteydessä. Perusturvalautakunta on ottanut kantaa päivähoidon tilakysymyksiin ja todennut, että muut kuin koulukeskuksen yhteyteen rakennettavat uudet tilat tulisi olla ensisijaisia tilaratkaisuja. Ptj Lautakunta merkitsee tiedokseen sivistyslautakunnan kannanoton koulupäivän eheyttämiseen ja toteaa, että asia ei vaadi toimenpiteitä perusturvalautakunnalta tässä vaiheessa.. 21 Kj. Kunnanhallitus hyväksyy aloitteen johdosta laaditut lausunnot ja päättää, ettei asia aiheuta tässä vaiheessa enempiä toimenpiteitä. Kunnanhallitus esittää sitä edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi.

28 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN ITÄ-SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Itä-Suomen lääninhallituksen liikenneosasto on laatinut läänin uuden liikenneturvallisuussuunnitelman vuosille Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuustoimija hankkeen, läänin liikenneturvallisuusryhmän ja maakuntien liikenneturvallisuus-ryhmien jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua toimenpideosion laatimiseen. Liikenneosasto pyytää eri tahoilta lausuntoja liikenneturvallisuussuunnitelmasta mennessä. Läänin liikenneosasto toivoo, että lausunnoissa paneuduttaisiin erityisesti suunnitelman toimenpideosioon siltä osin, kun lausuntoa antava organisaatio on laitettu hankkeen vastuutahoksi tai yhteistyöorganisaatioksi. Kj. Kunnalla ei ole huomautettavaa selvitykseen.

29 Kunnanhallitus TILAPÄISTEN VASTAANOTTO- JA JÄRJESTELYKESKUSTEN KARTOITUS. 23 Etelä-Savon TE-keskus on lähettänyt maakunnan kunnanhallituksille osoitetun kirjeen, jolla se pyytää kuntia ilmoittamaan mahdollisen valmiutensa järjestää tilapäisiä vastaanotto- tai järjestelykeskuksia laajamittaisen maahanmuuton sattuessa. TE-keskus pyytää kuntia pohtimaan kuntien mahdollisia resursseja vastaanotto- ja järjestelykeskuksiksi. Päällekkäisyyksiä pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien kanssa tulee välttää. Vaikka varsinaisia turvapaikanhakijoiden normaaliaikaisia vastaanottokeskuksia ei Etelä-Savossa olekaan, niin maakunnan osalta tavoiteluku hätätilanteiden tilapäisiksi majoituspaikoiksi on noin 3 000, Valtakunnallisena tavoitteena on kartoittaa kaikkiaan noin tilapäistä majoituspaikkaa. Työministeriö ja Suomen Punainen Risti ovat tehneet valtakunnallisen aiesopimuksen siitä, miten eri puolella Suomea majoitus- ja ruokapalvelut hoidetaan joukkopaon sattuessa. Aiesopimus muuttuu konkreettiseksi sopimukseksi, jossa valtio vastaa aiheutuvista kustannuksista yhteisen talousarvion pohjalta. Vastaavasti Etelä-Savon TE-keskuksen työvoimaosasto on tehnyt SPR:n Kaakkois-Suomen piirin kanssa yhteistyössä maakunnallisen aiesopimuksen menettelytavoista joukkopaon varalta. Etelä-Savon TE-keskus pyytää kunnilta vastauksia kuntien valmiudesta tilapäisten vastaanotto- ja järjestelykeskusten toteuttamiseen mennessä. Kj. Hirvensalmen kunnasta on kartoitettu mahdolliset tilat jo aiemmin tilapäisten vastaanotto- ja järjestelykeskusten järjestämiseen. Edelleenkään kunnalla ei ole osoittaa ko. tarkoitukseen soveltuvia resursseja.

30 Kunnanhallitus ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Etuostolain mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kun- 24 nassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeutta ei ole, jos 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5000 neliömetriä tai sitä vähemmän; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Lain 21 :n mukaan päätöksen asiassa tekee kunnanhallitus, jollei se ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijan tehtäväksi. Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. Mikäli kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeutta, päätöksestä voi valittaa lääninoikeuteen. Mikäli etuosto-oikeutta ei käytetä, päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Hirvensalmella etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat päätökset tekee kunnanhallitus. Kunnalle on toimitettu seuraavat kiinteistönluovutusilmoitukset: 1. Reijo Luhanko/Tomi Riittinen 2. Jouko ja Sinikka Palander/Jyrki Vartemaa, Seija Okker, Johanna Kinnunen ja Ville Juote 3. Liisa Kostian ja Timo Kostianinen kp/klaus Kostian, Anne Ersson, Leena Kostian ja Hilde Lindgren 4. Jouko ja Riitta Häkkänen/Riina Häkkänen 5. Kiinteistö Tammilehto Oy/Oy Raita Environment/korjaus kauppakirjaan 6. Vappu Lauttanen/Jarkko Lauttanen 7. Leena, Päivi, Mirja ja Eero Vallisaari/Hilkka Vallisaari 8. Paula Marttinen/Veikko Tuhkalainen 9. Manne ja Orvokki Mäkelä/Anu Jukkola 10. Veikko Saalasti/Mikko Saalasti 11. Seija ja Juha Karhiaho/Aki Kärnä ja Titta Liukkonen

31 Kunnanhallitus Hirvensalmen kunta/jouko Tähtinen 13. Sisko Krannila/Teppo Kaarniemi 14.Mooses Kirjalainen/Seppo ja Matti Kirjalainen sekä Arttu Helomaa 15.Orvokki Kirjalainen/Seppo ja Matti Kirjalainen sekä Ansa Helomaa. Kj Kunnanhallitus päättää, että kunta ei käytä etuosto-oikeuttaan yllä mainituissa kiinteistökaupoissa.

32 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Kunnanhallituksen tiedoksi saatetaan seuraavat valtion- 25 viranomaisten päätökset ja kirjeet sekä muiden yhteisöjen ym. asiakirjat tai kirjeet: Sisäasiainministeriön päätökset: alueiden nimeämisestä aluekeskusohjelmaan ja aluekeskus- ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin varatusta määrärahasta rahoitettaviin kaupunkiohjelmiin ohjelmakaudelle seutukuntajaosta yleisestä valtionosuudesta verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen vahvistamisesta siirtymätasauksen vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta v Valtiokonttorin päätös Taimi Hännisen perinnön luovuttaminen kunnalle. 8. Kuopion hallinto-oikeuden päätös Terho Hämäläinen verovalituksesta. 9. Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston päätös perustoimeentulotukeen maksettavasta valtionosuusennakosta v Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökset Puulan Metallilajittelun ympäristöluvasta luonnonsuojelualueen perustamisesta Vanhamäen Ylätonnin Saaret tilalle luonnonsuojelualueen perustamisesta Alatalo 1:82 ja (nimetön) 1:5 tiloille. 13. TE keskuksen tiedote marraskuun 2006 työllisyystilanteesta. 14. Mikkelin työvoimatoimiston päätös työsuunnittelijan palkkatuesta Uudenmaan veroviraston tilitystulosteiden lähete Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan ja hallituksen päätösten tiedoksianto.

33 Kunnanhallitus Kuntaliiton kirjeet: suosituksesta kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista vuonna ympäristöterveydenhuollon maksullisuuden laajenemisesta. 19. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirje virka- ja työehtosopimuksesta ryhmähenkivakuutusta vastaamasta taloudellisesta edusta. Etelä-Savon koulutuksen ky:n 20. hallituksen pöytäkirja yhtymäkokouksen pöytäkirja. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n 22. hallituksen pöytäkirja rakennustoimikunnan pöytäkirja toiminta- ja laskutustilasto , vertailu ja ennuste. Etelä-Savon maakuntaliiton 25. maakuntahallituksen pöytäkirja maakuntavaltuuston pöytäkirja Mikkelin kaupungin 27. kaupunginhallituksen pöytäkirjaote perusterveydenhuollon palelujen myyntisopimuksen uudistamisesta Ristiinan ja Hirvensalmen kunnille 28. ympäristölautakunnan pöytäkirja seutuvaliokunnan pöytäkirjaote liikunnan työllistämishankkeesta 30. ympäristölautakunnan pöytäkirjaote ympäristöstrategiasta ja seurantaraportista seutuvaltuuston pöytäkirjaote seutuhallinnon huomioon ottamisesta kuntien konsernitilinpäätöksissä 32. Etelä-Savon pelastuslautakunnan pöytäkirja Pieksämäen kaupunginhallituksen päätös Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tuottavuuden tarkastelusta. Rakennuslautakunnan 34. pöytäkirja pöytäkirja Vaalijalan ky:n hallituksen pöytäkirja

34 Kunnanhallitus Kj Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Muut asiakirjat ja kirjeet eivät aiheuta enempiä toimenpiteitä.

35 Kunnanhallitus URMASLAHDEN ASEMAKAAVAN KAAVOITUKSEN SUORITTAJASTA PÄÄTTÄMINEN 26 Hirvensalmen kunnanhallitus on nimennyt Urmaslahden asemakaavoituksen ohjausryhmän Ohjausryhmä on käsitellyt kokouksessaan Urmaslahden asemakaavoituksen kaavoitustarjoukset. Määräaikaan mennessä saapui 4 tarjousta. Ohjausryhmä esittää kaavoitustyön suorittajaksi Suunnittelukeskus Oy:tä Lappeenrannasta. Perusteluna ohjausryhmä on pitänyt, että Suunnittelukeskus Oy on tehnyt Hirvensalmen kunnan alueella merkittävästi kaavoitustöitä; Puulan osayleiskaava, kaavamuutoksia asemakaava-alueella, Uutelan osayleiskaava sekä myös Liekuneen-Ryökäsveden kaavanlaatija on siirtynyt Suunnittelukeskus Oy:n palvelukseen. On myös huomioitava, että Suunnittelukeskus Oy:n tarjous sisältää viisi käyntiä Hirvensalmella. Pöyry Environment Oy:n tarjoukseen ei sisälly suunnittelukokouksia eikä viranomaisneuvottelua, vaan niissä on erillishinta. Ohjausryhmä katsoo, että kokoukset ja viranomaisneuvottelut ovat määrältään yli kymmenen käyntikertaa. Ohjausryhmä on katsonut, että Suunnittelukeskus Oy:n tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Koska ohjausryhmän osalta kunnanhallitus ei ole antanut määrärahavaltuutuksia kaavoituksen päättämisestä, niin asia joudutaan esittämään kunnanhallitukselle. Kj Kunnanhallitus päättää valita Urmaslahden asemakaavan kaavoituksen suorittajaksi Suunnittelukeskus Oy:n Lappeenrannasta tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisesti em. perustein. Liitteenä nro 2 tarjousten avauspöytäkirja.

36 Kunnanhallitus EDUSTAJIEN VALITSEMINEN MAAOIKEUDEN ISTUNTOON 27 Mikkelin käräjäoikeus on lähettänyt istuntokutsun pidettävään maaoikeuden suulliseen valmistelu- ja pääkäsittelyistuntoon. Toimitus koskee Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 96 :n mukaista lunastustoimitusta nro yhteisen venevalkama-alueen 878:1 osan lunastamiseksi Hirvensalmen kylässä. Kj Kunnanhallitus valitsee edustajansa tilaisuuteen. Kunnanhallitus valitsi edustajakseen tilaisuuteen Asko Viljasen avustajanaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juhani Manninen.

37 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT 28 Merkittiin pöytäkirjaan, että kunnanjohtaja informoi kunnanhallitusta seuraavista asioista: 1. Taloustutkimus Oy:n Kuntien VIP-Imagotutkimus. Todettiin, että kunta on edennyt edelleen myönteisesti kuntien imagovertailussa. 2. Suur-Savon Sähkö Oy:n omistusrakenteessa tapahtuneet muutokset ja näköpiirissä olevat omistajarakennetta koskevat paineet. Keskusteltiin asiasta ja valtuutettiin kunnanjohtaja toimimaan asiassa aikaisempien periaatteiden mukaisesti. 3. Kunnanjohtajan Brysselin matkan kuulumiset.

38 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimuksen tekeminen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön asianosainen tai kunnan jäsen voi hakea muutosta Hirvensalmen kunnanhallitukselta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: 5-17, 20, Oikaisuvaatimusta ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä seuraavista päätöksistä, koska päätös koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa: 1-4, 18-19, 21-25, 28 Päätöksestä, johon voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ei saa kuntalain 89 :n mukaan valittaa. Kirjallinen oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän päivän jälkeen. Asianosainen saa päätöksestä tiedon kirjeellä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu julkisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus osoitetaan: HIRVENSALMEN KUNNANHALLITUS Keskustie HIRVENSALMI Aukioloaika