METSÄALAN TULEVAISUUSVERSTAS, OSA II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄALAN TULEVAISUUSVERSTAS, OSA II"

Transkriptio

1 METSÄALAN TULEVAISUUSVERSTAS, OSA II RAPORTTI Sari Pitkänen, Jouni Pykäläinen ja Saija Miina Metsäalan ennakointiyksikkö Itä-Suomen yliopisto PL Joensuu p S-posti 1

2 Sisällys 1. Johdanto Tulevaisuusverstaan työskentelymenetelmä Tulevaisuusverstaan tulosten analyysi Tulevaisuustarinat Kooste toimenpide-ehdotuksista Yhteenveto toisen tulevaisuusverstaan tuloksista Millaisena Suomen metsäala vuonna 2050 nähtiin? Ristiriidat Yllättäviä/mielenkiintoisia havaintoja tuloksista Liite 1. Metsäalan tulevaisuusverstaan osallistujat Liite 2 Metsäalan tulevaisuusverstaan tulokset ryhmittäin: tulevaisuuspyörät, tulevaisuustaulukot ja toimenpidesuositukset

3 1. Johdanto Ennakointi on osa maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan päätöksentekoa ja se vaikuttaa ministeriöiden politiikkaan ja hallitusohjelman metsäalaa koskeviin painotuksiin. Ministeriöiden suorittama ennakointi tukee myös muiden metsäalan toimijoiden strategista päätöksentekoa. Maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsäohjelman ja työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman yksi tavoite on metsäalan ennakoinnin vahvistaminen. Ministeriöt ovat yhteistyössä ennakointityötä tekevien tahojen kanssa luoneet mallin Metsäalan ennakointifoorumista, verkostoitumiseen perustuvasta ennakointityön kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Vuonna 2010 Metsäalan ennakointifoorumi koostui sarjasta tulevaisuusverstaita, joihin osallistui sekä tulevaisuustiedon tuottajia että tiedon käyttäjiä. Verstaiden yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Itä-Suomen yliopiston Metsäalan ennakointiyksikkö. Toukokuussa pidetyssä ensimmäisessä ennakointiverstaassa keskityttiin metsäalan tulevaisuuden todennäköisimmiltä vaikuttavien suuntien löytämiseen. Lokakuussa 2010 pidettiin jatkoverstas. Jatkoverstaaseen joukko alan asiantuntijoita ja erityisosaajia täydensi ensimmäisessä verstaassa syntynyttä tulevaisuuskuvaa oman erityisteemansa näkökulmasta, pohti tulevaisuuskuvan toteutumisen mahdollisuuksia erilaisissa tulevaisuuden toimintaympäristöissä sekä lopuksi muotoili suosituksia toimenpiteistä, joilla kyseistä teemaa voidaan edistää. Jatkoverstaan tuloksena syntyi tarkennetut tulevaisuuskuvat kuudesta tulevaisuushaasteesta sekä politiikkasuosituksia ja toimenpide-ehdotuksia niin tulevaisuuskuvien toteuttamiseksi kuin ennakointityön ohjenuoraksi. Tavoitteena oli, että idearikkaus ja rohkea katse tulevaisuuteen olisivat hallitseva toimintatapa myös jatkoverstaassa. Jatkoverstaassa annettiin aiempaa enemmän painoa yhteiskunnan kehityksen ja todellisten mahdollisuuksien pohdinnalle. Toisen tulevaisuusverstaan teemat olivat: 1. Tavoitteellinen metsänomistus 2. Hyvinvointimetsä 3. Metsät energiana 4. Palveluvienti 5. Uudet teknologiat sekä niihin liittyvät tuotteet ja liiketoimintaosaaminen 6. Paperi ja kartonki Tulevaisuusverstaiden tuloksia hyödynnetään muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa ja toimeenpanossa sekä työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelmantoteuttamisessa ja Metsäalan ennakointifoorumin toiminnassa. 3

4 2. Tulevaisuusverstaan työskentelymenetelmä Toinen tulevaisuusverstas alkoi alustuksella, jolla osallistujat ohjattiin miettimään metsäalan kehittymistä osana muun yhteiskunnan kehitystä. Varsinaisen työskentelyn ensimmäisessä vaiheessa kunkin teema-alueen asiantuntijat pohtivat ryhmässään teema-alueen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa ja kirjasivat ajatukset tulevaisuuspyörään. Kohteena oli Suomen metsäala sisältäen viennin ja suomalaisten organisaatioiden toiminnan ulkomailla. Aikajänne ulottuu vuoteen Työskentelyn toisessa vaiheessa ryhmät laativat edellisen kohdan pohdintojen perusteella tulevaisuustaulukot. Tässä vaiheessa ryhmät kuvasivat mahdollisen ja mielestään todennäköisen teemaalueen tulevaisuuden. Työskentelyalustana oli ryhmälle jaettava tulevaisuustaulukko, joka koostui seuraavista pohdittavista osista: Mitä? Tavoite? Kenelle? Mitä toimijoita? Kuka tekee? Arvot? Esteet? Uhat? Rajoitukset? Ajurit? Työskentelyn kolmas vaihe koostui toimenpidesuositusten kirjoittamisesta. Ryhmät pohtivat toimenpidesuosituksia ajatellen mahdollisia tulevaisuuksia: mitä pitäisi tehdä tai tietää jotta teemaalueen myönteistä kehitystä voidaan edistää tai epätoivottua tulevaisuutta välttää? 1. Millaisia ennakointitehtäviä liittyy epävarmoihin tulevaisuuksiin? Mitä ennakointifoorumin pitäisi tehdä: mistä aiheista tarvitaan toimijoiden yhteistyötä, selvityksiä, työryhmiä, seminaareja, viestintää tms.? 2. Millaisia tiedonpuutteita on: mihin pitäisi suunnata tutkimustoimintaa? 3. Millaisia toimijoita tai toimintaa tarvitaan vuonna 2050 ja sinne mennessä: mihin pitäisi suunnata kehittämistoimintaa? 4. Millaista osaamista tarvitaan tällaisessa toimintaympäristössä? Tämä raportti esittelee edellä kuvatun teemaryhmätyöskentelyn tuloksia. Tulevaisuusverstaiden sarjan päätteeksi järjestetään marraskuussa 2010 metsäalan kansallisen ennakointifoorumin kokous, jossa tulevaisuusprosessin tulokset esitellään foorumin toimijoille. Kokouksessa osallistujat arvioivat jatkoverstaan tulevaisuuskuvia ja ehdotettuja toimenpiteitä sekä keskustelevat ennakointifoorumin roolista toimenpiteiden toteuttamisessa ja edistämisessä. Itä- Suomen yliopiston Metsäalan ennakointiyksikkö esittää tulevaisuusprosessin tuloksena ehdotuksen siitä, miten metsäalan kansallisen ennakointifoorumin työtä jatketaan ja koordinoidaan ja miten syksyllä 2010 toteutetussa tulevaisuusprosessissa määriteltyjä tulevaisuushaasteita päivitetään tulevina vuosina. Tämän prosessin loppuraportti toimitetaan sekä maa- ja metsätalousministeriöön että työ- ja elinkeinoministeriöön vuoden 2010 loppuun mennessä. 4

5 3. Tulevaisuusverstaan tulosten analyysi 3.1 Tulevaisuustarinat Tulevaisuusverstaan kahdeksassa teemaryhmässä kuvattiin tulevaisuuspyörän ja tulevaisuustaulukon avulla teema-alueen toimintaa ja merkitystä vuonna Tulevaisuustarinat ovat tulkintoja tulevaisuuspyörien ja taulukoiden sisällöistä. Tulevaisuus Tavoitteellinen metsänomistus 2050 (ryhmä 1A) Vuonna 2050 metsänomistaminen on aktiivista, dynaamista, osallistavaa ja kestävää. Metsänomistajat ovat niin raaka-aineen omistajia kuin myös sen jalostajia sekä palveluiden tuottajia. Metsänomistajien tavoitteena on, että jokaisella omistetulla hehtaarilla on arvo ja jokainen hehtaari on siten osa tuottavaa yritystoimintaa, jota kyetään toteuttamaan ilman yhteiskunnan tukia. Tämä edellyttää kasvatusmuotojen monipuolistumista, kuten jatkuva- ja lyhytkiertokasvatusta ja erikoisviljelmiä (vaikkapa joulukuusifarmit). Tärkeää on myös tunne; omistamisen ilo ja tunneside omaan metsään nousee vuonna 2050 esille. Metsien käyttöä ohjaavia arvoja ovat taloudellisuus, aktiivinen toiminta, moniarvoisuus, tavoitteellisuus, kestävyys ja tehokkuus. Metsänomistajien toiminta monipuolistuu ja metsän tuotevalikoima siis laajenee vuoteen 2050 mennessä pelkästä puuraaka-aineesta erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin, kuten metsien kasvattaminen hiilensidontaa varten, sekä erilaisten kuitujen ja niistä valmistettujen luonnontuotteiden tuottamiseen. Jalostusarvo nousee, samoin kuin metsien arvostus kasvavana metsänä sekä enenevässä määrin osana maisemanhoitoa. Metsänomistusmuotojen kirjo kasvaa osakeyhtiöiden ja erilaisten rahastojen myötä. Myös jokaiselle mahdollisuus omaan metsähehtaariin -ajattelu nousee esille. Metsillä tuotetaan hyvinvointipalveluja tarvitseville. Toiminnan ajureina ovat biomassan lisääntyvä ja monipuolistuva kysyntä, joka kytkeytyy väestönkasvuun ja ikääntymiseen, ilmastopolitiikka, joka kytkeytyy hiilensidontaan ja metsien rooliin siinä sekä energian ja uusiutumattomien raaka-aineiden hintaan ja saatavuuteen, johon puolestaan vaikuttaa luonnonvarapoliittinen ilmapiiri. Virkistyskäytön ja jokamiehenoikeuksien asema muuttuu hyvinvointipalvelujen tuotteistamisen myötä; jokamiehenoikeus saattaa jopa poistua. Toiminnalle on kuitenkin esteitä ja rajoituksia: Saattaa olla, ettei tuotteille löydykään markkinoita tai että metsänomistajat eivät omaksu uusia tavoitteita eivätkä mahdollisuuksia. Myös heidän omistamansa metsäalueet saattavat olla uutta liiketoimintaa ajatellen liian pirstaleisia ja metsänomistajakunta liian ikääntynyttä. Toiminta saattaa olla myös liian henkilösidonnaista, mikä pahimmassa tapauksessa estää jatkuvuuden ja uudistumisen. Tulevaisuus Tavoitteellinen metsänomistus 2050 (ryhmä 1B) Vuonna 2050 metsänomistus voi hyvin ja on monitavoitteista modernissa biotalousyhteiskunnassa. Tavoitteena on, että 90 % metsäpinta-alasta on tavoitteellisessa, metsänomistajille itselleen ja yhteiskunnalle, kannattavassa käytössä. Metsänomistajat (yksityiset, valtio, instituutiot) tuottavat monipuolisia palveluja ja tuotteita nykyaikaisille asiakkailleen: biojalostamoille, matkailijoille ja puunjalostusteollisuudelle. Eettinen omistus on uusi metsänomistusmuoto, joka tarkoittaa hyvän tekemistä tuottamalla metsän avulla mm. ilmastohyötyjä. Myös yhteisomistus lisääntyy samoin kuin metsän omistaminen sijoitusmielessä tai yrityksen toiminnan pohjana. PK-sektorin merkitys asiakkaana vuoden 2050 metsänomistajille korostuu; toiminnan kehittämistä tehdään yhteistyössä. Metsänomistajien toiminta ja sen suunnittelu perustuvat vankkaan asiakaslähtöisyyteen. Toisaalta myös yhteiskunnallinen ohjaus lisääntyy: metsänomistajat toimivat omien tavoitteidensa mukaisesti yhteiskunnan osaltaan määrittelemässä toimintaympäristössä (normiohjaus). 5

6 Toimintaa vievät eteenpäin muun yhteiskunnan taholta tulevat odotukset, jotka edellyttävät monipuolista toimintaa ja tuotevalikoimaa. Puun ja muiden biomassojen sekä ekosysteemipalveluiden merkitys kasvaa arvojen monipuolistumisen myötä. Kansainvälinen toiminta, joka heijastuu metsänomistajiin erityisesti ilmastopolitiikan kautta, tuo omat mahdollisuutensa liiketoimintaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on biomassojen kysynnän kasvu, mikä johtuu pyrkimyksestä päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja korkeasta energian hinnasta. Toisaalta myös paikallisuus toiminnassa korostuu. Toiminnan uhat ja esteet vuoteen 2050 ovat moninaiset. Metsien pirstoutuminen uhkaa laajamittaista liiketoimintaa samoin kuin työvoimapula. Rakenteita ja säätelyä ei kyetä uudistamaan tai muutokset ovat liian radikaaleja. Yksi esimerkki tästä on jokamiehenoikeuksien tulevaisuus: liiketoiminta ja palvelujen kehittäminen edellyttävät, että metsät rajataan yrittäjän toimintoihin, mutta tämä voi olla liian paha pala kansalaisille. Toimintaa ohjaavat myös erilaiset arvot, jotka vuonna 2050 ovat monipuolisempia ja tiedostetumpia kuin nyt vuonna Tulevaisuus - Hyvinvointimetsä (ryhmä 2) Metsäalan uusi johtava ajatus vuonna 2050 on Talouskasvusta hyvinvoinnin kasvuun Hyvinvointimetsä tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa rakennetaan tulevaisuudessa metsään nojaten. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva ihminen ja sitä kautta hyvinvoiva yhteiskunta. Tämä edellyttää metsien monipuolista hyödyntämistä kestävyyden periaatteita noudattaen ja metsän hyvinvointimerkityksen korostamista. Työlle ja vapaa-ajalle etsitään uutta jakoa, kuten 4 päivää töissä ja 3 metsässä. Luontoon pääsemistä ja luonnon kokemista pyritään helpottamaan. Tätä varten vuonna 2050 on olemassa lukuisia elinvoimaisia yrityksiä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Eri toimialoja yhdistämällä löydetään uusia teknologisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Yksi toiminnan ajuri on yritysten ja organisaatioiden tarve päästä kohti kestävää työelämää, jossa työhyvinvoinnin puutteet eivät muodostu ongelmaksi työnteolle. Tärkeinä pidettyjä yksilöllisyyttä ja yksilön hyvinvointia edistävät niin liikunta luonnossa kuin arvojen muutos kohti pehmeämpää yhteiskuntaa. Metsät tarjoavat mahdollisuuden hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen. Luontomatkailu on entistä tärkeämpää liiketoimintaa niin globaalisti kuin kotimaan matkailussa. Ilmaston ja ympäristön muutos lisäävät lähimatkailun kiinnostavuutta, kun ihmiset pyrkivät vähentämään omaa hiilijalanjälkeään. Suomen luontainen vahvuus luontomatkailussa ovat metsien tarjoamat puitteet ja resurssit. Vuonna 2050 yrittäjät tarjoavat palveluita innovatiivisessa säädösympäristössä. Alan toimijoita ovat hyvinvointiyrittäjät, matkailuyrittäjät, lääkärit, psykologit sekä maanomistajat, jotka toiminnassaan tähtäävät hyvinvoinnin kehittämiseen. Valtion metsät nähdään resurssina ja toiminnan rakentajana, uutena palveluympäristönä. Lainsäädännöstä vastaavat tahot ovat myös vuonna 2050 toimijoita, joiden päätökset vaikuttavat suoraan muiden toimijoiden mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Nämä tulevaisuuden metsäalan toimijat tarjoavat hyvinvointia ja terveyttä suomalaisesta metsäluonnosta. Erikoisuuksina ovat erilaiset superruuat ja muut hyvinvointia edistävät raaka-aineet. Aineellisten tuotteiden rinnalla yhtä tärkeinä osina hyvinvoinnissa ovat henkinen hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Myös terveyden hoito suoraan liikunnan avulla sairauksia ehkäisemällä on tärkeää liiketoimintaa. Näitä palveluita tuotetaan ostopalveluina kaikki kohderyhmät huomioiden. Hyvinvointiin keskittyvien toimijoiden asiakkaita ovat kaikki suomalaiset: työikäiset, lapset, eläkeläiset ja matkailijat. Kaikille kohderyhmille tuotetaan täsmäpalveluja. Luonnollisesti yrittäjien toiveena on houkutella asiakkaikseen varakkaita ja myös ulkomaisia matkailijoita. Työperäiset maahanmuuttajat otetaan huomioon palvelujen kohderyhmäkohtaisella tarjonnalla ja toiminnoilla. Toimintaa saattavat rajoittaa suoraan metsänomistajan toimintaedellytyksiin vaikuttava kaavoitus ja siitä johtuva maankäytön pirstoutuminen, mikä vaikeuttaa laajojen metsäalueiden käyttöä toiminnassa. Vakava uhka on myös se, että tällä hetkellä työelämässä ei suinkaan olla menossa kohti lisään- 6

7 tyvää vapaa-aikaa ja sitä myöten hyvinvoinnin edistämistä, vaan vapaa-aika vähenee, kun työaika lisääntyy ja eläkeikä nousee. Sitä mukaa myös tapahtuu metsäluonnosta etääntymistä: metsä onkin pelottava asia eikä hyvinvoinnin lähde. Myös ihmisten uusavuttomuus lisääntyy vähenevän vapaaajan myötä, kun entistä useampia arkielämän asioita ostetaan valmiina. Nämä vaikuttavat suoraan siihen, onko hyvinvointiin perustuva palvelutoiminta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Yhteiskunnan puolelta tulevia rajoituksia ja uhkia toiminnalle ovat yhteiskunnan monimutkaistuminen ja byrokratian lisääntyminen sekä mahdollinen Metsähallituksen maakeinottelu. Myös toimintaympäristö saattaa muuttua huonompaan suuntaan esimerkiksi ilmaston muutoksen myötä. Vakava uhka on myös se, etteivät toimijat ja toimialat kykene yhteistyöhön haasteiden ratkaisussa. Tulevaisuus - Metsät energiana (ryhmä 3 A) Vuonna 2050 metsät toimivat globaalina energia- ja jalostelähteenä. Toiminnan perustana on globaali paikallistuotanto sekä kokonaistaloudellinen biomassaositteiden optimointi. Metsiin perustuvan energia-alan tavoitteena on, että valtaosa jalostuksesta ja pääosa energiasta käytetään Suomessa ja sen hinta on kilpailukykyinen. Vuonna 2050 tarvittavaa teknologiaa ja ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla ja työvoimalle on tarjolla myös työpaikkoja. Energiamarkkinat toimivat avoimesti ja läpinäkyvästi ja toimijat ovat aktiivisia. Vuonna 2050 palveluiden myynti ja metsänomistajan asema päätöksentekijänä on korostunut, koska tilakoko on edelleen pirstaloitunut. Sektoreiden välinen tuotekehitys, tutkimustyö ja benchmarking hyödynnetään täysipainoisesti win-win-periaatteen mukaan. Sillä tarkoitetaan yhteistyötä, jota tekemällä päästään kohti sekä omaa että yhteistä hyvää, jossa kaikki voittavat ja kannattavuus paranee. Metsäenergiaa tuotetaan sekä globaaleille markkinoille (esim. biodiesel) että puuenergian kotimarkkinoille lähikauppaperiaatteella. Alalla on globaalien toimijoiden lisäksi suomalaisia alkutuottajia, jalostajia ja tuotteiden myyjiä, jotka toimivat ilmastomyönteisesti ja CO 2 -neutraalisti noudattaen kestävän kehityksen ja monikäyttöisyyden periaatteita käyttäen uusiutuvaa raaka-ainetta. Puulla ja puumuovikomposiiteilla (ja kenties nanosellulla) korvataan vuonna 2050 muovia, ja puun energiakäyttö tapahtuu vasta kierrätyksen lopuksi. Nämä toimet lisäävät myönteisiä tuntemuksia, jotka liittyvät metsään ja siten edistävät alaa ja sen kannattavuutta tuoden uusia asiakkaita. Toiminnan ajurina on ilmastonmuutoksesta ja öljyn hupenemisesta aiheutuva tarve kehittää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa energian tuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden raaka-aineen niukkuus johtaa energian huomattavaan hinnannousuun. Energiantarve kuitenkin kasvaa ja energian merkitys yhä vain korostuu sekä paikallisesti että globaalissa kaupankäynnissä. (Bio)energian ja puuvarojen uskotaan olevan vuonna 2050 niukkuushyödyke, kuten myös puhtaan ilman ja veden. Vuonna 2050 kilpailu energiamarkkinoilla on kiristynyt ja tässä tilanteessa Suomi ja suomalaiset yritykset nähdään globaalina energiakaupan toimijoina. Tällaiset luonnonvarat ovat keskittyneet harvoille valtioille, ja Suomella on tässä tilanteessa mahdollisuus nousta ns. uudeksi öljyvaltioksi, jos se osaa hyödyntää tämän tilaisuuden, koska metsät ovat maassamme todella monipuolinen luonnonvara. Myös kestävän kehityksen periaate ja poliittinen päätöksenteko, mukaan lukien EU:n politiikka, tukevat alan kehitystä. Venäjän toimet metsäalalla korostavat kotimaisen tuotannon merkitystä ja tärkeyttä. Toisaalta mikäli poliittiset päättäjät siirtyvätkin lyhytjänteiseen energiapolitiikkaan ja muutos vuodesta 2010 tapahtuu kovin hitaasti, politiikka muuttuu uhaksi ja rajoitukseksi alan kehittymiselle. Konservatiivisuus on suurimpia uhkia estäessään uudet innovaatiot ja aktiivisen kehittymisen. Globalisaatio voi olla myös uhka eikä vain mahdollisuus energia-alalle, jos globaalit suurtoimijat siirtyvät suomalaiseen metsään vieden mahdollisuudet PK-sektorin kehittymiseltä. Eräs tärkeä tekijä on myös 7

8 metsäalan imago; huono imago vaikkapa ekologisen kestävyyden suhteen syö alan uskottavuutta uusiutumattomien energialähteiden korvaajana. Tulevaisuus Metsät energiana (ryhmä 3B) Vuosi 2050: Puun hyödyntäminen energiana on jo pidempään ollut vakiintunutta maailmassa. Puuta hyödynnetään energiana useassa muodossa: lämpönä ja sähkönä (yhdistetyn tuotannon CHPlaitoksia), liikennepolttoaineina, kiinteinä polttoaineina ja neste- ja kaasumaisena. Globaalit metsäenergian vientituotteet on jalostettu helposti kuljetettaviksi, mutta esimerkiksi halvat puuhiili- ja puukaasutuotteet tuotetaan muualla, erityisesti Etelä-Amerikassa. Suomen metsien energiakäyttö on kansallista ja paikallista ja tukee Suomen energiaomavaraisuustavoitteita. Vaikka itse puuenergiatuotteita ei viedä Suomesta, Suomen vientituotteisiin kuuluu monenlainen puuenergiaan liittyvä teknologia ja osaaminen, mm. puun korjuu-, kuljetus- ja jalostusteknologia. Vuonna 2050 alan toimijoita ovat isot monikansalliset yritykset, paikalliset (esim. kunnalliset) energiayritykset, energiaosuuskunnat, alue(kunta)poliitikot sekä metsänomistajat. Tutkimuspuolella tarvitaan teknologiakehittäjiä, joita ovat Aalto yliopisto, VTT, METLA, jne. Nämä toimijat tuottavat lähienergiaa kotimarkkinoille, bioenergialaitteita ja osaamista globaaleille markkinoille. Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka sekä energian hinnan nousu ovat nopeuttaneet puun ja muun bioenergian käytön lisääntymistä. Puuperäinen energia on jo pitkään ollut täysin markkinahintaista. Maailmalla on massiivisia energiapuuplantaaseja; näissä kasvatettuja energiapuutuotteita tuodaan laivoilla mm. Eurooppaan. Toisaalta väestönkasvu on aiheuttanut sen, että maailmalla eri maankäyttömuotojen kilpailu on tiukkaa ja erityisesti ruoantuotantoon tarvittaisiin yhä lisää maata. Osa väestä mieltääkin jo, että puuperäinen energia tarkoittaa pettuleipää. Tiukentuneet määräykset ja kasvanut hinta ovat tehneet klapista luksustuotteen. Toiminnan yhtenä ajurina on energiantuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittäminen, mikä on omiaan luomaan uutta liiketoimintaa. Energian hinta nousee niukkuuden myötä, mikä tekee uusiutuvista energianlähteistä kannattavia liiketoiminnan kehittämisessä. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi ihmisten tekemien valintojen kuten myös politiikan ohjauskeinojen kautta alan kehittymiseen. Suomi on niitä harvoja maita, joissa maata ja metsävaroja riittää myös metsäenergian tuotantoon, tosin vain kotimaan markkinoille. Suomessa lähtökohtana onkin se, että kestävä puunkäyttö ja metsätalous ovat parhaimpia ilmastotoimia. Muun hyötykäytön ulkopuolelle jäävät jakeet hyödynnetään kotimaisena energiana. Energiapuun kasvatus on osa metsänkasvatusta. Menneinä vuosikymmeninä puuperäisen energian hyödyntäminen on kohdannut myös monia ongelmia. Esimerkiksi työvoiman saannin vaikeuksien takia Suomessa korjuun ja kuljetuksen hoitaa ulkomailta tullut työvoima, mm. aasialaisperäiset maahanmuuttajat. Turpeeseen suhtautuminen ja sen merkitys puun energiakäytön edistämiseen oli pitkään auki oleva kysymys, joka aiheutti hämmennystä. Toiminnalle on myös muita uhkia. Alan tietopohjan hataruus saattaa vaarantaa edelläkävijyyden saavuttamista ja säilyttämistä. Toisaalta lisääntyvä osaaminen ja teknologian kehittyminen saattavat tuottaa energiantuotantoon tai -käyttöön liittyvän teknologisen läpimurron, joka tekee metsäenergian kannattamattomaksi. Myös metsänomistajien käyttäytyminen ja metsänomistuksen rakenne saattavat haitata kehittymistä, mikäli tarvittavaa rohkeutta ja innovatiivisuutta ei löydy. Tähän vaikuttaa luonnollisesti aika suoraan resurssien (rahoitus) saanti sekä metsäalan vetovoima eli se, hakeutuuko talkoisiin paras tekijäjoukko. Toisaalta jo vuonna 2010 on nähtävissä merkkejä metsäteolli- 8

9 suuden joukkopaosta Suomesta, mikä aiheuttaa huolta metsäteollisuus hiipumisesta ja siten energiapohjan pettämisestä. Vuoden 2050 metsäenergiaennakoinnin kantavia teemoja on se, että puun energiakäytön siirtymäkausi on päättymässä. Puulle on olemassa parempaa arvokäyttöä, toisaalta jatkossa energia tuotetaan tehokkaammin ja halvemmin muilla menetelmillä. Energiatehokkuus- ja lämmön talteenottoteknologia sekä uusi teknologia (mm. aurinkoenergia) ovat kehittyneet, mikä on jo alkanut vähentää bioenergian kysyntää. Puuta hyödynnetään kuitenkin energiana edelleen erityisesti kierrätetyissä tuotteissa: menneinä vuosikymmeninä hiiltä on sidottu puurakentamiseen, ja elinkaaren päässä olevat puurakenteet tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään energiana. Tulevaisuus - Palveluvienti (ryhmä 4) Suomen palveluvienti vuonna 2050 perustuu siihen, että suomalaisilla on taito elää ja toimia metsän kanssa. Suomalaisten vahvuutena ovat tekninen osaaminen ja toimintatapaosaaminen ja ne ovat vahvoja vientialoja: suomalaista osaamista metsien kasvattamisessa, puutiedon logistiikassa ja metsävaratiedon hallinnassa viedään maailmalle. Tavoitteena alalla on koko liiketoimintaketjun hallinta: metsästä sisustuspalveluihin ja rakentamisen palveluihin. Alan toimijoiksi on syntynyt uusia palveluyrityksiä, jotka ovat keskenään verkottuneita. Yritysten johdossa ovat hyvällä tavalla ahneet verkostometsäsuomalaiset, joiden tavoitteena on rahan, työn ja toimeentulon tekeminen. He osaavat arvostaa omaa osaamistaan ja suhdettaan metsään, sekä osaavat myydä yritysten osaamista maailmalla. Tätä varten tarvitaan kapasiteettia hyviä opiskelijoita, hyvää työvoimaa, jota haetaan myös koulutuksen viennin kautta. Lisäksi vienti kehittää osaamista. Nämä toimijat vievät palvelunsa heti vientiin, vauhtia ei tarvitse ottaa kotimaan markkinoiden kautta. Palveluja ja tuotteita tuotetaankin vähenevässä määrin Eurooppaan; markkinat löytyvät yhä useammin kauempaa, sieltä missä on väestöä eli asiakkaita. Markkinoiden merkitys kasvaa suhteessa väestömäärään ennemmin kuin suhteessa metsien määrään. Kehittyvät maat tarvitsevat palveluja, sillä kehitys on dynaamista. Markkinoita on vuonna 2050 Afrikassa, Intiassa, mutta miksei myös Ruotsissa ja Venäjällä. Useimmilla markkina-alueilla julkinen sektori on ensimmäinen asiakas, jonka jälkeen markkinat avautuvat yksityisten toimijoiden suuntaan. Suomen ja maailman väestökehitys suuntaa koulutuksen, erityisesti yliopistokoulutuksen tarjontaa ulkomaille, sillä siellä on kysyntää koulutukselle. Toisaalta myös muuttoliike Suomeen ja Suomeen tulevat kansainväliset opiskelijat ovat Suomen osaamisen viennin voimavara. Tarvitsemme osaajia sieltä missä vientimarkkinat ovat. Kulttuurinen osaaminen ja kulttuurinen joustavuus ovat viennin edellytyksiä. Alan ajureina on monia. Riittävän kapea ala pystyy täsmäosaamiseen eli osaaminen on vahvaa ja syvää sillä valitulla osaamisalueella. Ilmastonmuutos avaa markkinoita, sillä uusia tarpeita syntyy esimerkiksi maankäyttöreformin, metsävarojen monetarisoitumisen ja laajempien kokonaisuuksien hallinnan seurauksena. Hyvinvoinnin kasvun myötä monikäytön kasvu ja luonnonvaroista käytävän kilpailun seurauksena suunnitteluhallintaosaamisen tarpeen kasvu tuovat osaamispalveluille uutta kysyntää. Osaamisen viennissä suomalaisten vahvuus on kyky itsenäiseen ajatteluun, joka on käännettävissä menestystekijäksi esimerkiksi kokonaisuuksien hallinnan tehtävissä Uhkiakin on toki monia. Yksi vakavammista on tuotannon siirtyminen pois Suomesta. Useilla aloilla osaamisen ja palvelujen tuotannon tason ylläpitäminen edellyttää tuotantotoimintaa. Toimintatapaosaamisen säilymistä ei vaaranna teollisuuden tuotantotoiminnan siirtyminen, mikä on esimerkiksi puutuoteosaamiseen liittyvä uhka. 9

10 Myös asenteet voivat muodostua ongelmaksi: kyllä me tämä tiedetään -asenne voi haitata merkittävästi strategioiden laittamista käytäntöön. Tähän liittyy myös henkisten ominaisuuksien puutteet: riskinottokyvyn puute sekä osaamisen arvostuksen puute. Puutteita on myös suomalaisten liiketoimintaosaamisessa ja vuorovaikutustaidoissa. Koulujärjestelmämme on onnistunut asenteiden latistamisessa: omaa osaamista ei arvosteta, eikä sen myötä osata esiintyä rohkeasti ja myydä osaamista. Lisäksi suomalaisten liiketoimintaosaamisessa ja vuorovaikutustaidoissa on parantamisen varaa. Rahan puute ja varsinkin riskirahan puute ovat uhkana ja toiminnan rajoitteena jo vuonna 2010 eikä ole taattua että tilanne muuttuisi. Myös metsäidentiteetin saattaa heikentyä ja johtaa siihen että vuonna 2050 ei ollakaan enää sidoksissa metsään. Tulevaisuus - Uudet teknologiat sekä niihin liittyvät tuotteet ja liiketoimintaosaaminen (ryhmä 5) Uudet teknologiat ja niihin liittyvät tuotteet ja liiketoimintaosaaminen perustuvat vuonna 2050 kestävään biomassatalouteen. Vuonna 2050 on siirrytty pois fossiilisista polttoaineista kohti uusia bioratkaisuja, jotka perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin, kuten aurinkoenergiaan. Myös energiatehokasta teknologiaa on kehitetty. Uudet teknologiat, kuten painettu älykkyys, sekä uudet selluloosapohjaiset materiaalit ovat käytössä. Tuotteiden jalostusarvo on noussut uusien materiaalien kehittymisen myötä ja liiketoimintaosaamisessa korostetaan niin paikallista kuin globaalia liiketoimintaosaamista. Edelleen tavoitteena on korvata uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvia tuotteita, kuten muoveja, ja palveluja uusiutuvilla ja sitä myötä lisätä vientituloja. Tähän tähtää myös pyrkimys vallata bio- ja kestävienratkaisujen markkinat. Pääajureina tähän tulevaisuuteen ovat uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen. Uusien teknologioiden kehittyminen lisää myös mahdollisuuksia uudenlaisen infran luomiselle uusille alueille. Tutkimus ja kehittämistoiminta vahvistuvat. Toisaalta tällä tulevaisuudella on myös lukuisia esteitä ja uhkia. Metsäteollisuuden ja infrastruktuurin muuttuminen voi olla liian hidasta ja jäykkää tukeakseen teknologian kehitystä. Energian saatavuus saattaa myös muodostaa rajoja kehittymiselle. Uuden luominen ja levittäminen edellyttää myös markkinaosaamista, jonka puute luonnollisesti hidastaa kehitystä eikä spinn offeja osata hyödyntää oikein. Uusissa innovaatioissa, jotka ovat myös teknologisen kehittymisen edellytyksenä, tarvitaan pääomaa ja se saattaa olla entistä vaikeammin saatavilla. Myös teollisen talousmetsän imago voi olla negatiivinen ajatellen innovaatioita. Vuoden 2050 toimijoita teknologian alalla ovat pienyritykset, jotka ovat onnistuneet toimimaan mielikuvien luojina ja lisäämään kuluttajien tietoisuutta kestävistä ja energiaa säästävistä teknologisista mahdollisuuksista. Asiakkaat ovat aktiivisia ja etsivät ongelmiinsa ja tarpeisiinsa sopivinta teknologiaa yhdessä yritysten kanssa; toiminta on asiakaslähtöistä. Kuluttajien toimia ohjaavat myös monet Lead user -asiakkaat, joiden esimerkkiä seurataan valinnoissa. Kaikkea toimintaa ohjaavana arvona on kestävyys. Tulevaisuus - Paperi ja kartonki (ryhmä 6) Vuonna 2050 paperi- ja kartonkiala tarjoaa ratkaisuja arjen käytäntöihin. Tavoitteena on tuottaa käyttäjälle lisää tuotteen ja oman elämän arvoja ja merkitystä. Tarjolle tuodaan esimerkiksi miellyttäviä lukutuotteita sekä kauniita ja toimivia logistiikkapakkauksia. Tätä tulevaisuutta kohti alaa vievät monenlaiset ajurit. Luonnonvarojen niukkuus johtaa hintojen nousuun ja siten ohjaa kehitystä kohti kestäviä, pitkäikäisiä, kierrätettäviä ja monikäyttöisiä tuoteratkaisuja. Ihmisten kyky hyödyntää teknologiaa on rajallinen, ja paperi ja kartonki ala vastaa tähän yksinkertaisilla ja helppokäyttöisillä ratkaisuilla hyödyntäen paperin ja kartongin monikäyttöisyyttä. Lisäksi sähköisen viestinnän voittokulku hidastuu tai se voi jopa pysähtyä mm. siksi, että sähköinen viestintä kuluttaa paljon raaka-aineita ja energiaa eikä voi siten lisääntyä rajattomasti, tietotekniikka ei aina toimi niin kuin sen on ajateltu toimivan (tietotekniikka myös kehnoa) ja paperi on niin moni- 10

11 käyttöinen materiaali. Paperin ja kartongin käyttö ei siis suinkaan lopu. Sen sijaan voi käydä useamman kehityskulun perusteella (energian, maan ja kuidun hinnannousu) niin, että paperi on jatkossa vähän arvokkaampi tuote ja sitä ei nykyiseen tapaan nähdä ihan joka paikassa ainakaan painotuotteina, vaan ehkä pikemmin kohteissa jossa sillä on selviä etuja sähköiseen viestintään nähden. Ruuan vähyys tulevaisuudessa saattaa myös ohjata alaa esimerkiksi tuomalla tarpeen kehittää ruokaa paremmin säilyttäviä pakkauksia. Ruokakysymyksen korostuminen jatkossa voi viedä siihen, että ruokahävikin pienentäminen hyvällä varastoinnilla ja pakkaamisella on keskeisellä sijalla. Kotitalouksien koon pienentyminen voi myös korostaa pakkaamista, samoin verkkokaupan laajentuminen ja ylipäätään kaupan kasvu. Tuoteryhmä paperi ja kartonki laajenee kuidunjalostuksen monipuolistamisen suuntaan siitä syystä, että puukuidusta on löydettävissä ratkaisuja moniin jatkossa ongelmallisiin materiaalikysymyksiin. Esimerkkinä on puuvilla, jonka tuotantoa tulee jatkossa rajoittamaan makean veden puute. Myös puukuituun perustuvilla hygieniatuotteilla on jatkossa todella suuret markkinat edessään. 10 miljardin ihmisen väestö sekä kasvaa että vanhenee ja tarvitsee monenlaisia kuitutuotteita elämänkaarensa aikana. Tapahtuvatko niiden tuotanto nykyistä pienemmissä yksiköissä, jotka hankkivat raakaaineensa suhteellisen läheltä ja ovat energiaomavaraisia? Ja käykö myös niin, että nykyinen metsäsektori hajoaa ja syntyy erilaisia kapeampia toimialoja joilla on oma raaka-aineen hankintansa? Toimintaa ja kehittymistä uhkaavat myös monet esteet ja rajoitukset. Puuraaka-aineesta käydään tulevaisuudessa entistä suurempaa kädenvääntöä liittyen sen parhaaseen käyttömuotoon. Tämä saattaa johtaa siihen että tulevaisuudessa raaka-aine on muussa käytössä tai ei-käytössä. Lisäksi tulee muistaa, että visiot ja innovaatiot yksin eivät riitä, on löydyttävä myös toteuttajat niille. Suuri on kaunista ajattelu voi myös olla uhka, sillä radikaalien ja pienten innovaatioiden asema on silloin heikko tuotekehityksessä ja kuitenkin todelliset läpimurrot voivat tulla juuri niistä. Vuonna 2050 paperi- ja kartonkialan asiakaskunta on hyvin laaja. Tuotteita ja palveluja tarvitsee 10 miljardia lukijaa, ruuan ostajaa, vaatteiden ostajaa, hygieniastaan huolehtivaa, teollisuuden tuotekehittelijää, sisäänostajaa, jne. Heille tuotteita ja palveluja tuottavat loppukäytön mukaan eriytyneitä ja erikokoisia yrityksiä. Myös käyttäjäryhmät voivat olla alan toimijoita silloin, kun haluavat itse luoda tuotteensa sisällön. Toimintaa ohjaavat arvot ovat uusiutuvuus, niukkuus, innovatiivisuus ja turvallisuus. 11

12 3.2 Kooste toimenpide-ehdotuksista Tutkimus - Mitä metsä/ puu sisältää -> perustutkimus, kemiantekniikka - Toimintavaihtoehtojen vertailutyökalut metsänomistajia varten (ylisektoriaalisesti) - Poikkisektoriaalinen tutkimus, esim. metsänomistajan tutkimus (yhteiskunnallinen näkökulma) - Aluetaloudelliset tutkimukset - Terveydenhuollon kytkeminen luontoon: esim. mahdollisuus metsäterapiaan -> käytännön mallit ja tutkimus - Hankintalogistiikan optimointi T&K, asiakasrajapinnasta katsoen - Kolmannen sukupolven biojalosteiden T&K - Tutkimus: mitkä ovat ne pelot mitkä estävät toiminnan -> kun löydetty voidaan käsitellä - Tarve kehittää kokonaisia konsepteja koko arvoketjulle, koko elinkaari - Osallistavat innovaatiot - Markkinatutkimus toimintaan mukaan, sis. kulttuuri, kulutus, yhteiskunta - Uusien liiketoimintamallien kehittäminen / selvittäminen - Metsänjalostus tavoitteellisen metsätalouden tuoksi Ennakointi - Metsäbiomassan tuotantoskenaariot, toimenpide-esitykset ja analyysit - Normiohjauksen kehittämistarpeet (mihin suuntaan?) - Ennakoinnin organisointi pysyväksi toiminnaksi - Jokamiehenoikeuksien selvittäminen -> rooli tulevaisuudessa - Asenne, erityisesti nuorilla: ovatko asenteet pysyviä vai muuttuvatko ne v (Asenteet koskien osaamisen vientiä) o Mitä nuoret ajattelevat todella - Esim. mikä metsien merkitys Aasiassa tulee olemaan, käytetäänkö mihin: virkistyskäyttö, talouskäyttö, mihin suuntaan mennään - Globalisaation merkitys energiamarkkinoilla -> missä mittakaavassa globaalit toimijat Suomen bioenergiamarkkinoille ja päinvastoin - Paperi ja kartonki: mitä osaamista tarvitaan lisää? - Metsätalouskäytäntöjen kehittyminen? (perinteinen metsänkäyttö vs. hiilinielu & suojelu) - Yritysten johtohenkilöiden osallistaminen ennakointiprosesseihin - Design factory -tyyppistä toimintaa ennakointifoorumin sisällä - Mikä on se tuleva maailma jossa metsää käytetään? - Erilaisuutta / erimielisyyttä kehiin: uusia ajatuksia ei synny vain hyminässä eikä osata varautua erilaisiin kehityskulkuihin - Parhaaseenkin ennakointitietoon syytä suhtautua nöyrästi (vrt. lähihistoria) Osaaminen - Tuotteiden / palveluiden tuotteistaminen (ekosysteemipalvelut: pohjavesi, tuulimyllytontit) - Katsottaisiin mitä vientiin kelpaavia palveluja tai osaamista on, miten käytetään, jos ei niin miksi ei mikä viesti - Terveysvaikutusten esille tuominen metsään / metsäympäristöön liittyen -> tiivis / koottu tietopaketti (teknologiasovellukset apuna) - Lasten ja nuorten luontoharrastustoiminnan tukeminen - Tiedon saatavuuden parantaminen liittyen luontomatkailuun ja luontoliikuntaan - Tietoisuuden lisääminen omasta vastuusta omasta hyvinvoinnista - Uusien työntekomallien kehittäminen - Yritys- ja toimijayhteistyön parantaminen: toimintojen, markkinoiden, ym. suhteen - Yrittäjien toimeentulon ja hyvinvoinnin edistäminen 12

13 - Koulutuksen suuntaaminen ja lisääminen -> työvoiman tarve metsäenergian parissa - Metsäalan imagon nosto - Aalto-metsä -> bioinsinöörit - Rubikin kuutio: erilaisten vahvuuksien ja osaamisten yhdistäminen - Osaamisen integrointi, esim. metsäteknologia, vrt. shokit, Aalto-yliopisto - Koulutus-> tutkimus > innovaatiot > kehitys -> - Vaikuttaminen opettamiseen, miten: o Opettajakoulutus, metsäteema, sisältö: kansallisylpeyden aihe, ei pelkkä taloudellisen menestyksen pohja raaka-ainevarasto o Lapsia ohjaava koulutus kuten Enon verkkokoulu: metsä- ja ympäristökasvatusta globaalisti - Myymisen taito ja halu o Onko oikeilla ihmisillä o Koulutus - Suomalaisten osaajien tunnistaminen ja yhteenlaittaminen o Mistä löydetään ne parhaat o Tarvitseeko löytää parhaat vai kaikki osaajat - Verkostoitumiseen panostaminen KV-tasolla, ensin kotimaassa (miten, millä tasolla?) - Arvoketjujen sisällä yhteistyötä ja verkostoitumista käyttäjien kanssa (nykyisten ja potentiaalisten) - Metsäalan pitäisi ottaa oppia muilta toimialoilta, esim. kiinnostus tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin - Muiden toimialojen kuuntelu - Biomassatalouden kehittämisessä yhteistyö yli asiantuntijuusrajojen, tasavertainen. Kansainvälistyminen: miten, millä tasolla? Politiikka - Normien muuttaminen (insentiivit: kaavoitus, lainsäädäntö) - Markkinoiden luonti - KEMERA pois - Osakeyhtiölain laajennus - Maankäytön tehostaminen (kaavoitus yms., sähkölinjat) - Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus - Metsä- ja energiapolitiikan kehittyminen -> vaikutus investointipäätöksiin, pitkän aikavälin raamit toimintakentälle - Riskirahoituksen kehittäminen yritystoiminnan synnyttämiseksi ja kytkös Biotalousklusteri Oy:n - Valtion maat ja rannat varataan hyvinvointimetsäkäyttöön - Työelämän joustojen kehittäminen - Uusien toimijoiden houkutteleminen - Perustettava markkinamekanismi / instanssi joka (valvoo ja) lisää avoimuutta markkinoilla - Kuntapolitiikan kehitys, kotimaisen bioenergian käyttö (myös pääkaupunkiseudulla) - Kovempi vaikuttaminen EU:n päätöksentekoon (lobbaus) - Metsäennakointi -> VTT - Ideat eivät tule käskemällä: Ei rahaa pikkuasioiden viilaamiseen vaan kunnianhimon tason nostoon - Miksi Cleen Oy ja Metsäklusteri erillään, toisaalta geenitutkijoiden ja logistiikkatutkijoiden maailmat kaukana - Investointien valtavuus kuten biojalostamo, kuka uskaltaa investoida - Pitkäjännitteisyys politiikassa - Nopeita toimenpiteitä o Saatetaan metsäala + puutuoteala + paperiala yhteen 13

14 o Pitäisikö saada aikaan biotuotetalousala muiden tilalle o Metla ja HY ja kauppakorkeakoulu yhteen tai UEF & Metla & IS-AMK -> rakenteiden esteiden muutos - Liiketoimintaketjun alku klikkaa metsänomistusrakenne pitäisi saada vähemmän pirstaleiseksi - T&K uudet yhteenliittymät: annetaan uusien ideoiden päästä läpi vaikka rakenteet rytisisivät: rahaa pitäisi saada tähän - Innovaatiojärjestelmien vahvistaminen liiketoimintamallien kehittämiseksi - Pääomasijoituksen pysyminen Suomessa kriittisessä vaiheessa (kaupallistaminen) - T&K:n ja uusien ideoiden merkittävä lisäresursointi ja nostaminen keskiöön - T&K-resurssien avoimempi käyttö Muut ehdotukset - Tiedon saatavuuden parantaminen liittyen luontomatkailuun ja luontoliikuntaan - Mikä on muutoksen tahtotila? Paljon puhetta vähän tekoja (koskee erit. metsäenergiaa) - Onnistuneen osaamisen vienti -esimerkkien nostaminen esille o Mitä? o Miten päästy markkinoille? - Kokonaisnäkemyksen hallinta, ennakointitieto tukena o Kenen pitäisi hallita koko liiketoimintaketju (ettei mene väärille henkilöille) o Tekemällä oppii -> lähdettäisiin tekemään aiemmin, ei suunnitella niin pitkään, otetaan riskejä o Esim. rakentaminen säädökset o Biotalous valtion kehittämistoimintaa: niin suurta satsausta vaativa, riski / tuotto suhde: ei ole totuttu ottamaan riskejä - Tuottoja lisää metsästyksestä (vrt. muu Eurooppa) - Toimivien metsäpalvelumarkkinoiden kehittäminen - Virkistyskäytön rakenteiden parantaminen Yhteisiä esille nousseita aiheita ryhmien suosituksissa: - Rajojen ylittäminen niin osaamisessa kuin organisaatiotasolla: tutkimus, tekeminen, innovaatiot - Kokonaisuuksien hallinta, kokonaiset konseptit koko arvoketjulle - Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus - Riskinotto ja innovaatioiden tukeminen, uudet liiketoimintamallit (mutta mitä ne ovat?) - T&K-sektorin kehittäminen ja tukeminen - Osaamisten tasoa ei tunneta tällä hetkellä ja kuitenkin on tarvetta kehittää osaamista (mihin suuntaan ja kenen osaamista) - Liiketoimintaketjujen, arvoketjujen kehittäminen - Markkinointiosaamisen kehittäminen - Politiikan toisaalta kehittyminen pois vanhoista rajoituksista, toisaalta uusien avauksien tekeminen, toisaalta pois säädökset ja toisaalta lisää valvontaa (kilpailun vapauttaminen) - Kansainvälistyminen (mitä toimia, millä tasolla?) 14

15 3.3 Yhteenveto toisen tulevaisuusverstaan tuloksista Millaisena Suomen metsäala vuonna 2050 nähtiin? Alla olevalla taulukolla havainnollistetaan aineistosta syntyvää kokonaisvaltaista kuvaa metsäalasta vuonna Taulukko on tekijöiden tulkinta aineistosta. Näkökulma Minimi Odotettu tulevaisuuskuva Maksimi (* = nykytilanne) integraatio muihin toimialoihin metsäala erillään * metsäala kokonaan integroitu muihin toiminnan alueellisuus kokonaan paikallinen toimialoihin * täysin globaali tuotteet muutama tuote * laaja kirjo palvelut energiantuotanto ilmaiset ja lakisääteiset palvelut, oheispalvelut metsäenergian käyttö vähäistä: muut energiateknologiat vallalla * laaja kirjo pääasiassa asiakasrahoitteisia palveluita * bioenergia lähes kokonaan metsäbiomassasta yritysten koko ainoastaan pieniä * ainoastaan suuria yritysten määrä muutama * Suuri tuotteiden ja palveluiden kehittäminen suora perhemetsänomistus valtion metsänomistus instituutioiden metsänomistus normiohjauksen taso yritykset, spinn offit * isot kehittämisorganisaatiot ja konsortiot ei * kaikki metsät ei * kaikki metsät ei * kaikki metsät metsien käyttöä ei ohjeisteta * täysin säädelty metsien käyttö jokamiehenoikeudet ei ollenkaan * laajat Taulukon tulkinnan perustelut Metsäalan integraatio muihin toimialoihin tuli esille lähinnä energian ja hyvinvoinnin kautta. Integraation tarve ei kuitenkaan korostunut kovin paljoa ja metsäala nähtiin edelleen varsin perinteisessä valossa. 15

16 Metsäalan nähtiin kansainvälistyvän, mutta ei kuitenkaan kovin radikaalisti. - Useassa yhteydessä korostettiin lokaalia tuotantoa joko globaalin tuotannon rinnalla tai sen tilalla: bioenergia, hyvinvointimetsä, uudet tuotteet, puutalot ja jopa kuitutuotteiden tuotanto. Polttoaineen hinta korostaa lokaalisuutta. - Metsänomistus nähtiin lähinnä kansallisena kysymyksenä, jossa metsänomistuksen siirtymiä tapahtuu lähinnä nykyisten omistajaryhmien välillä. Esim. ulkomaiset investoijat ja investoinnit ulkomaille tulivat esille mainintoina metsään sijoittavista rahastoista, mutta kansainvälinen omistaminen ei korostunut. - Hyvinvointipalveluja tarjotaan myös ulkomaalaisille. - Metsäenergiassa nähtiin mahdollisuuksia teknologian ja osaamisen vientiin, mutta toisaalta mainittiin myös lähienergia. - Palveluvientiä pohtineessa työryhmässä nähtiin, että ongelmat ovat syvällä; tarvitaan muutoksia koulutuksessa kaikilla tasoilla ja toisaalta ennakointitietoa siitä, kuinka tulevaisuuden metsäammattilaiset suhtautuvat ulkomaille töihin lähtemiseen. Tuotteiden ja palveluiden osalta nähtiin siirtymä kohti selvästi monipuolisempaa valikoimaa ja näiden käyttömuotojen mukaan tulo metsänomistajan päätöksentekoon. Tämä juontuu osaksi siitä, että metsäala nähtiin selvästi perinteistä laajemmin jo ensimmäisessä tulevaisuusverstaassa, jossa määriteltiin nyt käsitellyt teemat. Useissa ryhmissä esitetään, että vuonna 2050 on jo siirrytty tai ollaan siirtymässä pois metsäenergiasta kohti kehittyneempiä energiaratkaisuja (muut luonnonvarat, energiatehokos teknologia jne.). Uusien yritysten syntyminen ja yrittäjähenkisyys korostuu usean teema-alueen kehityksessä: tavoitteellinen metsänomistus, hyvinvointimetsä, osaamisen vienti ja uudet teknologiat. Yrittäjyydellä nähtiin olevan tärkeä rooli tuotteiden ja palveluiden tarjonnassa. Tästä seuraa, että erityisesti pienyritysten määrän on kasvettava. Ei ole realistista olettaa, että muutamat - tiukasti ydinliiketoimintoihinsa sitoutuneet - suuryritykset kehittäisivät ja toisivat markkinoille esitetyn laajuisen tuote- ja palveluvalikoiman. Kehittämistoiminnan organisoinnissa tulevaisuusverstaan osallistujat näyttivät luottavan nykyiseen malliin, jossa kehittäminen vastuutetaan suurille organisaatioille ja niiden yhteenliittymille. Spin off -yritykset mainittiin vain uusien teknologioiden yhteydessä. Metsänomistus näyttäisi tulevaisuusverstaan osallistujien mielestä kehittyvän siten, että perinteinen perhemetsänomistus vähenee, valtion metsänomistus mieluummin kasvaa kuin vähenee ja institutionaalinen metsänomistus mm. yhteismetsien ja rahastojen kautta lisääntyy. Aineiston perusteella normiohjauksessa on jonkin verran tarvetta löysäämiseen. Puhtaasti markkinavetoiseen metsäalaan vuonna 2050 ei kuitenkaan uskota, eikä sitä myöskään haluta. Pikemminkin korostetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Tarve uudistaa jokamiehenoikeuksia nousi esille monissa kommenteissa. Siitä, kuinka pitkälle uudistukset menisivät, ei kuitenkaan tullut kovin selkeitä kannanottoja. Ristiriidat Eri teema-alueiden välillä ja teema-alueiden maailmankuvien ja listattujen suositusten ja toimenpiteiden välillä havaittiin joitain ristiriitoja. - Tavoitteellinen metsänomistus -ryhmissä korostui biomassan lisääntyvä kysyntä, sen taloudellinen hyödyntäminen sekä tavoitteellinen metsänomistus, jossa joka hehtaarilla on arvo. Se voi rajoittaa metsien käyttöä henkisen hyvinvoinnin lähteenä, tai hyvinvointimetsälle on 16

17 luotava taloudellinen arvo, joka tuloutuu metsänomistajalle ainakin osittain, vaikkei hän olisi itse hyvinvointipalveluyrittäjä. - Taloudellinen ajattelu korostui tavoitteellinen metsänomistus -ryhmässä, kun taas hyvinvointimetsäryhmä näki arvojen siirtyvän talouskasvun arvostuksesta hyvinvoinnin merkityksen kasvuun. - Uusia metsiin perustuvia tuotteita ja palveluja on tulossa. Osaamisen kehittämisessä korostui poikkisektoraalinen yhteistyö sekä liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen parantaminen. Onko itse raaka-aineeseen tai metsään liittyvä tuotannollinen osaaminen kunnossa? Vai tiedetäänkö osaamisen taso tulevaisuuden kannalta tärkeillä alueilla? - Bioenergiaryhmissä uskottiin, että vuonna 2050 puu käytetään energiaksi vasta kierrätyksen lopuksi. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että Suomi nähtiin globaalina energiakaupan toimijana. Jos jalosteet viedään pääasiassa ulkomaille, niin Suomessa energiakäyttöön joutuu vain täällä käytetyt puujalosteet. - Toinen bioenergiaryhmä näki Suomen bioenergian globaalina viejänä. Toisen ryhmän mielestä Suomen tuottama bioenergia käytetään lähienergiana omavaraisuuden varmistamiseksi. Heidän mielestään vientituotteemme on monenlainen puuenergiaan liittyvä teknologia ja osaaminen. - Yrittäjyys sekä uusien ja pienten yritysten määrän uskottiin kasvavan. Kuitenkaan suosituksissa tai toimenpide-ehdotuksissa ei ole ehdotuksia yrittäjyyden tukemiseksi tai yrittäjyyshengen tai -valmiuksien luomiseen. - Jokamiehenoikeudet: hyvinvointiryhmässä oletetaan pysyvän ennallaan, tavoitteellinen metsänomistus -ryhmässä nähtiin, että jokamiehenoikeudet eivät voi säilyä entisellään hyvinvointi- ja ekosysteemipalvelujen tuotteistamisen vuoksi. Hyvinvointimetsä näki palvelujen perustan olevan vahvasti valtion metsissä. Säilyisivätkö jokamiehenoikeudet valtion mailla ja rajoitettaisiin yksityisissä metsissä? Vai onko valtion metsät edelläkävijä jokamiehenoikeuksien rajoittamisessa esimerkiksi ottamalla käyttöön pääsymaksut metsiin? - Työryhmät arvioivat lähinnä metsäbiomassan ja metsien käytön tulevaisuutta. Ensimmäisessä tulevaisuusverstaassa metsäala käsitettiin laajempana, ehkä paremminkin luonnonvaraklusterina. Metsäenergiatuotannon integroiminen muuhun uusiutuvan energian tuotantoon ei tullut vahvasti esille. Yllättäviä/mielenkiintoisia havaintoja tuloksista Lainauksia: - 3. sektorin kasvu - ylisektoraaliset PK -yritykset uudistajina - mikä metsien merkitys Aasiassa tulee olemaan? - aurinko (mikä on metsäbiomassan rooli jatkossa globaalisti? Jos pieni, niin laite- ja osaamisvienniltä putoaa pohja pois) - energiatehokkuus (toistaiseksi ollut yllättävän pienessä roolissa) - pääomasijoitusten pysyminen Suomessa kriittisessä vaiheessa - saatetaan metsäala + puutuoteala + paperiala yhteen (kyetäänkö integroitumaan alan sisällä?) - globaalit heimot (uudentyyppisiä kuluttajaryhmiä, joille mahdollista tuottaa volyymituotteita?) - myymisen taito ja halu Muuta: - EU:n ja Venäjän kehitys eivät nousseet kovin paljoa esille - päästövähennyksiin tähtäävän ilmastopolitiikan jatkoa ei epäilty 17

18 Liite 1. Metsäalan tulevaisuusverstaan osallistujat 1. Ahlqvist Toni VTT 2. Anttila Suvi Indufor 3. Donner-Amnell Jakob Itä-Suomen yliopisto, Metsäalan ennakointiyksikkö 4. Enarvi Jukka Metsäkeskus 5. Haltia Olli Dasos Capital Oy 6. Hassi Heikki Avilon Oy 7. Havia Pirjo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 8. Hopsu-Neuvonen Arja Marttaliitto 9. Hurmekoski Elias Itä-Suomen yliopisto 10. Huurinainen Arto Tornator Oy 11. Ihalainen Tanja Itä-Suomen Yliopisto 12. Ilomäki Tauno 13. Imppola Olavi Wetend Technologies Oy 14. Juva Antti Lappeenranta Innovation Oy 15. Järvinen Kimmo Finnish Wood Research Oy 16. Järvinen Erno MTK Metsälinja 17. Kauranne Tuomo Arbonaut Oy 18. Kokko Pekka Tapiola-ryhmä 19. Kokkonen Marja MMM 20. Kolström Taneli Itä-Suomen yliopisto 21. Konu Henna Itä-Suomen yliopisto 22. Kuitto Pekka-Juhani FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry 23. Kukko Timo Nuuksiokeskus Oy / Metsähallitus 24. Laasonen Salla Turun yliopisto, Tulevaisuudentutkimuskeskus 25. Lindell Mikko Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry / Yrittäjä 26. Matilainen Anne Helsingin yliopisto 27. Miina Saija Itä-Suomen yliopisto, Metsäalan ennakointiyksikkö 28. Moilanen Pekka L&T Biowatti Oy 29. Murtomäki Petri Tampereen ammattikorkeakoulu 30. Mäkelä-Pusa Pirkko Kuntoutussäätiö 31. Nieminen Miikka Stora Enso 32. Nilsson Pia UPM Kymmene 33. Niskanen Anssi Pohjois-Karjalan metsäkeskus 34. Numminen Rauno Satakunnan Metsäpalvelut ky. ja metsäsijoittaja RN 35. Ollonqvist Pekka Metsäntutkimuslaitos 36. Peltola Matti Koneyrittäjien liitto 37. Pitkänen Sari Itä-Suomen yliopisto, Metsäalan ennakointiyksikkö 38. Pykäläinen Jouni Itä-Suomen yliopisto, Metsäalan ennakointiyksikkö 39. Rosenberg-Riihimäki Eine Maanomistajain Liitto 40. Saarimaa Jorma UPM-Kymmene Oyj Metsäliiketoiminta 41. Saarinen Pertti Pääkaupunkiseudun metsänomistajat 42. Siltanen Merja Marttaliitto ry 43. Sirén Matti Metsäntutkimuslaitos 44. Sundman Stefan Metsäteollisuus ry 45. Sunabacka Sixten TEM 46. Tahvanainen Liisa Itä-Suomen yliopisto 47. Talvitie Anne Suomen Tuotekehitysyhdistys ry 48. Temmes Armi Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 49. Tuuva-Hongisto Sari Itä-Suomen yliopisto, Metsäalan ennakointiyksikkö 50. Uitamo Elina Varsinais-Suomen ELY-keskus 51. Uronen Timo Ernst & Young 18

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

METSÄALAN ENNAKOINNIN VAHVISTAMINEN

METSÄALAN ENNAKOINNIN VAHVISTAMINEN METSÄALAN ENNAKOINNIN VAHVISTAMINEN TULEVAISUUSPROSESSIN LOPPURAPORTTI 1.2.2011 Sari Pitkänen, Saija Miina ja Jouni Pykäläinen Sari Pitkänen, Saija Miina ja Jouni Pykäläinen. 2011. Metsäalan ennakoinnin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus 2030?

Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus 2030? Aamukahvitilaisuus 17.12.2010, Kitee Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus 2030? Jouni Pykäläinen, MMT Esityksen sisältö Metsäalan mahdollisuudet Muutosvoimia Muutosvoimien mahdollisia vaikutuksia metsäalaan

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot