Tampereen Tesoman asuinrakennuskannan energiankulutus ja päästöt

Transkriptio

1

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 17 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics. Report 17 Jaakko Vihola Tampereen Tesoman asuinrakennuskannan energiankulutus ja päästöt Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos Tampere 2016

3 ISBN ISSN

4 ALKUSANAT Tämä osatutkimus on toteutettu osana laajempaa Tampereen yliopiston Rakennustekniikan laitoksella toteutettua SEULI-tutkimuskokonaisuutta (Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla). SEULI-hanke toteutettiin vuosien aikana osana ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) toteuttamaa Asuinalueiden kehittämisohjelmaa. ARA:n lisäksi ohjelmassa olivat mukana ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. SEULI-tutkimushankkeen päätemana oli selvittää aluekehittämisen vaikutuksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön sekä yksityistaloudellisesta että kaupunkitalouden näkökulmasta. Hankkeen yksi päätutkimuskohteista oli Tampereen Tesoma. Tesoma on lukujen lähiöbuumin tyypillinen edustaja. Alueella on runsaasti aikakaudelle tyypillisiä elementtikerrostaloja, jotka ovat tällä hetkellä mittavien peruskorjausten tarpeessa. Tilanteesta ongelmallisen tekee Tesoman Tampereen keskiarvoa heikompi taloudellinen tilanne. Tesoman alueella työttömyysluvut ovat suurempia ja tämän seurauksena tulotasot pienempiä kuin Tampereella keskimäärin. Toinen alueesta kiinnostavan tekevä seikka on Tampereen kaupungin laatima Tesoman yleissuunnitelma, jossa on esitetty mittavia muutostoimenpiteitä alueen elinvoiman lisäämiseksi. Tässä raportissa esitetyt laskelmat käsittelevät Tesoman nykyisen rakennuskannan korjaustoiminnan ja yleissuunnitelman mukaisen asuinrakennusten uudistuotannon energiansäästö- ja päästövähennyspotentiaaleja. Näitä potentiaaleja kartoitettiin useamman eri laskentatapauksen avulla, jotka pyrkivät kuvaamaan mahdollisimman hyvin alueen vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Raportissa esitetyt laskelmat tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksella. Laskelmien tekemisestä ja niiden raportoinnista vastasi DI Jaakko Vihola. Tampereella Jaakko Vihola 4

5 TIIVISTELMÄ Tesoma on Tampereen kantakaupungin luoteisosassa noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta sijaitseva asuinalue. Tesoma ei ole oma kaupunginosansa, vaan useasta alueesta muodostuva lähiöalue. Alue on tyypillinen ja 1970-luvun lähiöbuumin edustaja. Tämä tutkimusraportti käsittelee Tampereen Tesoman nykyisen asuinrakennuskannan sekä Tampereen kaupungin laatiman Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon rakennusteknisillä toimenpiteillä saavutettavissa olevia energiansäästö- sekä päästövähennyspotentiaaleja. Raportin laskelmissa ei huomioitu rakennuskannan poistumaa tai mahdollisia lämmitysjärjestelmämuutoksia, jotka voivat vaikuttaa rakennusten ostoenergiankulutukseen. Laskelmat tehtiin hyödyntäen TTY:n Rakennustekniikan laitoksella kehitettyä EKO- REM-laskentamallia. Ennen säästöpotentiaalien kartoittamista Tesoman asuinrakennuskannan nykytila kartoitettiin perustuen eri lähteistä kerättyyn aineistoon alueen rakennusten korjaushistoriasta. Tämän aineiston avulla laskentamallin lähtötietoja muokattiin rakennusteknisten ominaisuuksien osalta vastaamaan paremmin nykytilannetta. Tulevaisuuden korjausmääriä ennustettiin perustuen Kiinteistöliiton syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tuloksiin, Rakennustutkimus RTS Oy:n Asuntokorjaaja julkaisuun sekä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen PTS-suunnitelmiin. Tämän lisäksi säästöpotentiaaleja kartoitettiin teoreettisen laskentatapauksen pohjalta, joka perustuu ympäristöministeriön asetukseen 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä sekä rakenteiden ja LVI-tekniikan teoreettisiin käyttöikiin. Tesoman yleissuunnitelman mukaisia rivi- ja kerrostalokannan uudistuotannon energiansäästö- ja päästövähennyspotentiaaleja tarkasteltiin mallintamalla uudistuotantoa kolmella eri energiatehokkuustasolla. Tarkastelua varten Tilastokeskukselta tilattiin aineisto postinumeroalueen rakennuksista vuoden 2012 lopusta. Laskelmien mukaan Tesoman asuinrakennuskannan hyötyenergiankulutus lähtötilanteessa (vuonna 2014) on noin 84 GWh/a (255 kwh/brm 2,a). Hyötyenergia pitää sisällään tilojen ja käyttöveden lämmitykseen kuluvan energian sekä huoneisto- ja kiinteistösähkön. Korjausrakentamista käsittelevien lähteiden mukainen korjaustoiminta johtaa vuoteen 2030 mennessä noin 9 % (7,1 GWh/a) hyötyenergiansäästöön ja ympäristöministeriön asetuksen mukainen korjaustoiminta noin 11 % (9,6 GWh/a) säästöön. 5

6 Tesoman yleissuunnitelman mukaisessa rivi- ja kerrostalojen uudistuotannossa voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä rakentamalla Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittelemiä minimivaatimuksia energiatehokkaammin. Jos uudistuotanto toteutetaan teknisesti vastaamaan rakennuksen vertailulämpöhäviön (D3 2012) laskennassa käytettyjä vähimmäisarvoja, on rivi- ja kerrostalojen hyötyenergiankulutus kannan osan valmistuttua vuonna 2050 tasolla 36,2 GWh/a (142 kwh/brm 2,a). Jos uudistuotanto rakennettaisiin raportissa kuvatun matalaenergialaskentatapauksen mukaisesti, laskee hyötyenergiankulutus tasolle 28,1 GWh/a (118 kwh/brm 2,a). Säästöä verrattuna rakentamismääräyskokoelman mukaisesti toteutettavaan uudistuotantoon syntyy 8,1 GWh/a (noin 23 %). Raportissa on kuvattu myös lähes nollaenergiarakentamista kuvaava laskentatapaus, mutta johtuen raportissa kuvatuista käytetyn laskentamallin rajoitteista kyseisen laskentatapauksen tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Tämän tutkimuksen laskelmien mukaan Tesoman asuinrakennuskannan energiankulutuksen päästöt olivat noin CO2-ekvivalenttitonnia vuonna Päästöjen osalta voidaan saavuttaa korjaustoiminnan ja raportissa kuvattujen energiantuotannon muutoksien yhteisvaikutuksena vuoteen 2030 mennessä noin 27 % vähennykset vuoden 2014 tasoon verrattuna. Potentiaali energiansäästöön verrattuna on yli kaksinkertainen johtuen päästökertoimien muutoksista kyseisellä aikavälillä. Päästökertoimien tulevaisuuden kehitykseen liittyvät oletukset ovat hyvin varovaisia johtuen arvioimiseen soveltuvien lähtötietojen puutteesta. Päästövähennyspotentiaali on todennäköisesti vielä kuvattuakin suurempi. Uudistuotannon päästöjen osalta vähennyspotentiaali rakentamismääräyskokoelman mukaisen rakentamisen ja matalaenergialaskelman välillä on noin 18 %. Luku on pienempi kuin energiansäästössä saavutettu 23 % säästö. Syynä tähän on, että uudistuotannon laskentatapauksissa kiinteistösähkön kulutusosuuteen ei kohdistettu energiatehokkuustoimenpiteitä. Koska laskelmissa käytetty sähkön päästökerroin on isompi kuin kaukolämmön ja sähkön kulutuksen osuus vähän energiaa kuluttavissa rakennuksissa on kokonaisuuden kannalta merkittävä, jäädään säästöprosentissa päästöjen osalta verrattuna energiansäästöön. 6

7 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 4 TIIVISTELMÄ... 5 TERMIT JA KÄSITTEET TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS TESOMA ALUEENA TESOMAN RAKENNUSKANTA Tesoman asuinrakennuskanta ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET TESOMAN RAKENNUSKANNASSA Tesoman asuinrakennuskannan nykytila Korjausrakentaminen tulevaisuudessa Tesomalla Korjausrakentaminen syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin mukaan Korjausrakentaminen ympäristöministeriön asetuksen 4/13 mukaan TESOMAN ASUINRAKENNUSKANNAN ENERGIANKULUTUKSEN SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan energiankulutus vuonna Korjaustoiminnan energiansäästöpotentiaalit Tesoman asuinrakennuskannassa TESOMAN YLEISSUUNNITELMAN MUKAISEN UUDISTUOTANNON ENERGIANKULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Tesoman yleissuunnitelman mukaisen täydennysrakentamisen energiansäästöpotentiaalit TESOMAN ASUINRAKENNUSKANNAN PÄÄSTÖT Laskelmissa käytetyt päästökertoimet Tesoman rakennuskannan päästövähennyspotentiaalit Vuoden 2012 rakennuskanta Tesoman yleissuunnitelman mukainen uudistuotanto LASKELMIIN SISÄLTYVÄT VIRHETEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO

8 LIITTEET

9 TERMIT JA KÄSITTEET Kuvassa on esitetty tässä raportissa esiintyviä energian- ja lämmönkulutuksen käsitteitä. Rakennusten energiankäyttöä voidaan tarkastella eri tasoilla, joita ovat tyypillisesti ostoenergia, hyötylämmitysenergia ja rakennuksen lämmön tarve. Hyötylämmitysenergiamäärä on näistä pienin. Lämmöntarve Lämmön kehitys Rakennuksesta ulos kulkeutuva lämpö ilmanvaihdon, vuotoilman, vaipan (ulkoseinät, ikkunat, yläpohja ja alapohja) ja jäteveden mukana. Mahdollinen lämmön talteenotto vähentää ilmanvaihdon mukana ulos kulkeutuvaa lämmön määrää. Vuotoilma on rakennuksen epätiiviyskohdista läpi menevää ilmaa. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa vuotoilma on osa varsinaista ilmanvaihtoa. Pitää sisällään erilaiset lämpökuormat ja lämmitysjärjestelmän tuottaman lämmön. Lämpökuormia aiheutuu 9

10 mm. ihmisistä, auringosta, lämmitysjärjestelmän häviöistä ja rakennuksessa käytettävistä sähkölaitteista. Lämmitysjärjestelmän häviöt tarkoittavat lämmitysjärjestelmässä tuotettua lämpöä, jota ei hyödynnetä (kuten savupiipusta ulos menevä savukaasujen lämpö). Ostoenergia Hyötylämmitysenergia Hyötyenergia Huoneisto- ja kiinteistösähkö Pitää sisällään rakennukseen tuotavan sähkön ja lämmitysenergian kokonaismäärän energiasisällön mukaan. Se osa rakennukseen tuodusta lämmitysenergiasta, joka saadaan käytettyä hyödyksi tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmityksessä. Lämmönkulutuksen määrä on suurempi kuin hyötylämmitysenergian määrä. Erotus katetaan huoneisto- ja kiinteistösähköstä, auringosta ja ihmisistä passiivisesti hyödynnettävillä lämpökuormilla. Pitää sisällään hyötylämmitysenergian, sekä huoneistoja kiinteistösähkön. Huoneisto- ja kiinteistösähkö sisältää kotitalouksissa kulutetun huoneistosähkön, palvelurakennusten huoneistosähkön sekä asuin- ja palvelurakennusten kiinteistösähkön. Se ei sisällä lämmityssähköä. 10

11 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TO- TEUTUS Rakennuskannan rooli kansallisten energiansäästötavoitteiden toteutumisessa on hyvin merkittävä. Rakennuskanta kulutti vuonna 2010 Suomessa käytettävästä primäärienergiasta noin 40 % (Vehviläinen et al., 2010). Primäärienergialla tarkoitetaan aineiden sisältämää tai niistä saatavaa energiaa niiden ollessa ensimmäistä kertaa siinä tilassa, että niitä voidaan hyödyntää energianlähteinä. Primäärienergian lähteitä ovat muun muassa kivihiili, raakaöljy, uraani, auringon säteily, tuuli, virtaava vesi, maakaasu ja kasvit (Keto, 2010). Tämä tutkimus on osa Tampereen teknillisen yliopiston ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelmaan kuuluvaa SEULI-hanketta ( Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla ). Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Tampereella sijaitsevan Tesoman alueen nykyisen asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaali tarkasteluvuosina 2020 ja Toinen osa tarkastelua on Tampereen kaupungin laatiman Tesoman yleissuunnitelman (Tampereen kaupunki 2012) mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon energiansäästöpotentiaalin kartoittaminen. Tutkimuksen on tehnyt tohtorikoulutettava Jaakko Vihola Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta. Raportissa esitetyt laskelmat tehtiin Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetyllä EKOREM-laskentamallilla (Heljo et al., 2005). EKO- REM-laskentamalli käsittelee rakennuskantaa Tilastokeskuksen käyttämällä rakennusten käyttötarkoitusluokkajaolla. Mallissa rakennuskanta on jaettu talotyypeittäin viisivuotisikäluokkiin ja eri ikäluokille on rakennustyypistä riippuen määritelty aikakaudelle tyypilliset keskimääräiset rakennustekniset ominaisuudet. Tavallaan kyseessä on siis koko rakennuskannan kattava tyyppitalokokoelma. Laskentaa varteen malliin syötetään tarkasteltavan rakennuskannan osan tietoja mm. laajuuden, lämmitysjärjestelmäjakaumien ja asukaslukumäärien osalta. EKOREM-mallia on mahdollista käyttää niin energia- kuin päästölaskelmien tekemiseen. EKOREM-mallissa käytetään säädatana Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia vuosittaisia lämmitystarvelukuja. Lämmitystarvelukuja käytetään normeeraamaan energiankulutustietoja eri aikakausilta ja paikkakunnilta, jotta eri vuosien ja säävyöhykkeiden laskentatulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Lämmitystarveluvun käyttö perustuu ajatukseen, että rakennuksen energiankulutus on verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen 11

12 erotukseen. Koska Tesoma sijaitsee Tampereella, käytettiin tässä selvityksessä lämmitystarvelukuna Tampereen 30 vuoden ( ) keskiarvoa, joka on Kd. Tarkastelu on rajattu kattamaan vain Tesomalla sijaitsevat asuinrakennukset. Muiden rakennustyyppien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisen laajuudesta ei ollut saatavilla tarpeeksi kattavia selvityksiä luotettavien laskentatulosten aikaansaamiseksi. Tässä raportissa esitettävät tulokset sisältävät vain suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä tehtävät rakenteelliset toimenpiteet, ilmanvaihtoremontit sekä lämmitysjärjestelmien säätötoimenpiteet. Suunnitelmallisella korjaustoiminnalla tarkoitetaan rakenteiden teknisen toiminnallisuuden varmistavaa korjaustoimintaa, joka toteutetaan ennakoivasti rakenteiden lähestyessä fysikaalisen elinkaarensa loppua. Lämmitysjärjestelmämuutokset, mahdolliset erilaisia lämpöpumppuja hyödyntävät hybridiratkaisut sekä aurinkoenergiaa hyödyntävät järjestelmät on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimusraportin ensimmäisen osa (luvut 2 5) keskittyy Tesoman nykyisen (tilanne vuoden 2012 lopusta) rakennuskannan ominaisuuksien kuvaamiseen ja energiansäästöpotentiaalien määrittämiseen. Seuraavassa luvussa esitellään Tesomaa alueena, jonka jälkeen kuvaillaan tarkemmin alueen nykyisen rakennuskannan ominaisuuksia, kuten erilaisten rakennustyyppien osuuksia ja kannan ikärakennetta. Tämän jälkeen kuvataan vaikutuslaskelmissa huomioidut energiansäästötoimenpiteet sekä niiden laajuus Tesoman asuinrakennuskannassa. Tätä lukua seuraavat energialaskelmien tulokset nykyisen rakennuskannan osalta. Kappale 6 käsittelee Tampereen kaupungin tekemän Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon energiansäästöpotentiaalin kartoittamiseen liittyvät laskentaoletukset ja laskelmien tulokset. Raportin viimeinen tuloskappale keskittyy kuvaamaan päästövähennysvaikutuksia sekä uudistuotannon että nykyisen rakennuskannan osalta. Raportin lopussa käsitellään vielä lyhyesti laskelmiin liittyviä virhetekijöitä sekä esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista. 2. TESOMA ALUEENA Tesoma sijaitsee Tampereen kantakaupungin luoteisosassa noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta. Tesoma ei ole oma kaupunginosansa, vaan useasta alueesta muodostuva lähiöalue (kuva 2.1). (Tampereen kaupunki 2012.) Tesoma on tyypillinen ja 1970-lukujen lähiöbuumin edustaja, joka syntyi osana yhteiskunnan rakennemuutosta muuttoliikkeen ollessa voimakasta maalta kaupunkeihin. Kyseisen aikakauden lähiörakentamisen avainsanoja olivat: tehokkuus, teollinen sarjatuotanto, esivalmisteiset rakennusosat, moduulimitat ja standardointi (Neuvonen 2006). 12

13 Kuva 2.1. Tesoman alue on rajattu karttapohjalle sinisellä viivalla. Tesoman rajautuminen kartalla vaihtelee lähteestä riippuen. Tässä kuvassa on esitetty Tampereen kaupungin käyttämä rajaus yleissuunnitelmatyön yhteydessä. (Tampereen kaupunki 2012, s. 5) Kuvan 2.1 kartalle sinisellä viivalla rajatulla Tesoman alueella on asukkaita yhteensä noin 8 000, mutta Tesoman aluekeskuksen vaikutuspiirissä ihmisiä on yhteensä yli Väestörakenteellisesti alueella on enemmän ikäihmisiä ja kouluikäisiä kuin Tampereella keskimäärin. Tulotaso on hieman Tampereen keskiarvoa pienempi. Tesoman alueen työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 16,6 % sen ollessa muualla Tampereella 13,8 %. Etenkin ikäryhmässä vuotiaat työttömyys on hyvin yleistä. 25,1 % tämän ikäluokan tesomalaisista on työttömänä koko Tampereen vastaavan luvun ollessa 14,9 %. (Tampereen kaupunki 2013.) 3. TESOMAN RAKENNUSKANTA Tätä tutkimusta varten tilattiin Tilastokeskukselta Tesoman rakennuskantatiedot vuoden 2012 lopusta, joka oli tutkimuksen aloitushetkellä uusin saatavilla oleva tieto. Koska Tesoma ei ole virallinen kaupunginosa, niin tilasto haettiin tietokannasta käyttäen rajaukseen postinumeroaluetta Postinumeroalueella on rakennuksia Tohlopista (209 13

14 kpl), Ikurista (39 kpl), Ristimäestä (134 kpl) ja Tesomajärveltä (51 kpl). Yhteensä postinumeroalueella on siis 433 rakennusta. Rakennuskantadatasta saatiin rakennusten laajuustietojen ja asukkaiden lukumäärien lisäksi eri rakennustyyppien lämmitystapajakaumat. Kannan lämmitystapajakauman tunteminen mahdollistaa rakennuskannan päästötarkasteluiden tekemisen EKOREM-laskentamallin avulla. Tesoman rakennuskannan kerrosala oli vuoden 2012 lopussa yhteensä kerrosneliömetriä (kem 2 ). Suurin yksittäinen rakennusryhmä alueella ovat kerrostalot 59 % osuudellaan (kuva 3.1). Muista asuinrakennuksista erilliset pientalot ja rivi- ja ketjutalot kattavat yhteensä 17 % koko kannasta. Tesoman historiasta johtuen, teollisuusrakennusten osuus alueella on melko suuri (12 % koko rakennuskannasta). (Tilastokeskus 2013a.) Kuva 3.1. Tesoman rakennuskannan jakautuminen rakennustyyppeihin Tilastokeskuksen käyttämän käyttötarkoitusluokituksen mukaan vuoden 2012 lopussa. Tämä selvitys käsittelee vain Tesoman asuinrakennuskantaa, jonka osuus kerrosalassa mitattuna on noin 76 % koko rakennuskannasta. (Tilastokeskus 2013.) 14

15 Kuva 3.2. Tesoman koko rakennuskannan ikäjakauma vuoden 2012 lopussa (Tilastokeskus 2013). 74 % Tesoman rakennuskannasta on rakennettu ja 1970-luvuilla (kuva 3.2). Suuri osa Tesoman rakennuskannasta on siis vuotta vanhaa. Tämän ikäisissä rakennuksissa useat rakenneosat tulevat teknisen käyttöikänsä päähän. Korjaukset liittyvät usein rakennuksen ulkovaippaan ja putkistoihin. Korjaustoiminnan yhteydessä voidaan toteuttaa energiansäästötoimenpiteitä, jotka eivät olisi taloudellisesti kannattavia ilman teknisen kulumisen aiheuttamaa korjaustarvetta. 15

16 Kuvassa 3.3 on esitetty Tesoman rakennuskannan lämmitysmuotojakauma. Koko Tesoman kerrostalokanta on liitetty kaukolämpöön. Kokonaisuutena alueen rakennuskannasta 83 % lämpenee kaukolämmöllä. Toiseksi suurin ryhmä ovat öljylämmitteiset rakennukset vajaan 11 %:n osuudellaan. Sähkölämmitteisiä rakennuksia alueella on noin 4 %. Muiden lämmitysmuotojen osuudet ovat marginaalisia. Kuva 3.3. Tesoman rakennuskannan lämmitystapajakauma vuoden 2012 lopussa. (Tilastokeskus 2013) Tesoman asuinrakennuskannan lämmitystapajakaumasta johtuen lämmitystapamuutokset ovat hyvin epätodennäköisiä lyhyellä aikajänteellä. Kaukolämpö on edullinen ja kerrostaloissa yleisesti tehokkaimmaksi koettu lämmitysmuoto alueilla, joilla palvelu on saatavilla. Sen tueksi voidaan asentaa mm. poistoilmalämpöpumppuja, jolloin kaukolämmön tilausvesivirtaa voidaan kohdekohtaisesti pienentää ja näin säästää lämmityskuluissa. 16

17 3.1. Tesoman asuinrakennuskanta Tässä selvityksessä keskitytään vain Tesoman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalin selvittämiseen. Tesoman asuinrakennuskannan koko oli vuoden 2012 lopussa yhteensä noin kem 2. Asuinrakennuskannan suurin yksittäinen ryhmä ovat asuinkerrostalot 78 % osuudellaan. Rivitaloja alueella on 13 % ja pientaloja 9 % asuinrakennuskannasta. (kuva 3.4) Kuva 3.4. Rakennustyyppien osuudet Tesoman asuinrakennuskannassa vuoden 2012 lopussa kerrosalassa mitattuna. (Tilastokeskus 2013) 17

18 Kuvassa 3.5 on esitetty Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan lämmitysjärjestelmäjakauma. Kannan lämmitysjärjestelmäjakauman suurimman ryhmän muodostavat kaukolämpöä hyödyntävät rakennukset. Tämä on hyvin luonnollista johtuen kerrostalojen suuresta määrästä alueella. Kerrostaloista kaikki ovat liittyneenä kaukolämpöön ja myös rivitaloissa se on vallitseva lämmitysmuoto 59 % osuudellaan. 28 % rivitaloista lämpiää öljyllä ja 13 % sähköllä. Pientaloissa lämmitysjärjestelmäjakauma on monimuotoisempi sähkölämmitteisten rakennusten muodostaessa suurimman ryhmän 36 % osuudellaan. Öljyllä pientaloista lämmitetään 32 %, kaukolämmöllä 16 % ja maalämmöllä 12 %. Muiden lämmitysmuotojen osuudet ovat hyvin pieniä. Kuva 3.5. Tesoman asuinrakennuskannan lämmitysjärjestelmäjakauma vuoden 2012 lopussa. Alue on kerrostalovaltainen, joka selittää kaukolämmön suurta osuutta. (Tilastokeskus, 2013) 4. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET TESOMAN RAKENNUSKANNASSA Analyysien tekemisessä käytetty EKOREM-laskentamalli käsittelee rakennuskantaa rakennustyypeittäin. Rakennustyyppien sisällä kanta on jaettu viisivuotisikäluokkiin, joille on määritelty rakennusajankohdalle tyypilliset rakennustekniset ominaisuudet. Tässä raportissa esiteltävien laskelmien luotettavuuden parantamiseksi huomioitiin Tesoman alueen rivi- ja kerrostalokannan korjaushistoriatietoja. Näiden avulla korjattiin EKO- 18

19 REM-mallin rakennusteknisiä lähtötietoja (esimerkiksi rakenneosien U-arvot ja ilmanvaihdon ominaisuudet) vastaamaan paremmin kannan nykytilannetta. Vastaavaa korjausaineistoa ei ollut saatavilla pientalojen osalta. Pientalojen osalta tehtiin karkea oletus, että ne ovat rakentamisvuotta vastaavassa kunnossa. Pientalojen osuus asuinrakennuskannasta on vain 9 % (kuva 3.4), joten arviosta ei aiheudu suurta virhettä kokonaisuuden kannalta. Pientalojen energiansäästöpotentiaalit näyttäytyvät eriteltyinä kuitenkin liian suurina, koska kantaa on todennäköisesti korjattu muun korjaustoiminnan yhteydessä energiatehokkaampaan suuntaan Tesoman asuinrakennuskannan nykytila Ennen asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalien selvittämistä täytyi selvittää rakennuskannan nykytila. Kerros- ja rivitalojen korjaushistoria selvitettiin käyttäen Lännen kiinteistöpalvelu Oy:lta, Tampereen Vuokratalosäätiöltä ja Tampereen kaupungilta saatuja tietoja rakennusten korjaushistoriasta sekä myönnetyistä energia-avustuksista. Kerrostalokannan otoksen kattavuus on esitetty ikäluokittain kuvassa 4.1. Kuva 4.1. Tesoman vuoden 2012 kerrostalokanta ja otoskoot kannan korjaushistoriasta ikäluokittain. Korjaushistoria on kerätty Lännen Kiinteistöpalvelu Oy:n, Tampereen Vuokratalosäätiön ja Tampereen kaupungin toimittamista aineistoista. Korjaushistoriaotos kattaa yhteensä noin 46 % Tesoman kerrostalokannasta kerrosalassa mitattuna. Eri korjaustoimenpiteet luokiteltiin kannassa EKOREM-laskentamallin käyttämiin viisivuotisikäluokkiin. Toimenpiteet on esitetty ikäluokittain taulukossa 4.1. Taulukkoon on 19

20 kerätty kaikki kerrostalokantaan tehdyt korjaustoimenpiteet riippumatta siitä, onko näiden yhteydessä parannettu rakennuksen energiatehokkuutta vai ei. Korjaukset jaettiin eri vuosikymmeninä toteutettuihin toimenpiteisiin, jotta tulevaisuuden korjaustarvetta olisi helpompi ennustaa. Rivitalojen osalta tehtiin oletus, että niiden korjaushistoria on hyvin samantyyppinen kerrostalojen kanssa, joten aineistojen tietoja sovellettiin suoraan myös Tesoman rivitalokannan rakennusteknistä lähtötilannetta selvitettäessä. Taulukko 4.1. Tesoman kerrostalokannan korjaustoiminta ennen vuotta Taulukon prosentti kertoo, kuinka suureen osaan ikäluokasta on tehty kyseinen toimenpide. Taulukon prosentteja on sovellettu myös Tesoman rivitalokannan lähtötilanteen selvittämisessä. Taulukon prosentit eivät kerro, kuinka suuressa osassa remontteja on samalla parannettu rakennuksen energiatehokkuutta. Ikäluokan vihreällä merkatut luvut perustuvat raportin tekijän asiantuntija-arvioon. Energiatehokkuustoimenpide oletettiin tehdyksi korjauksen yhteydessä vain, jos se oli selvästi mainittu korjaushistoriatiedoissa. Ennen vuotta 2014 toteutuneiden energiatehokkuustoimenpiteiden määrä Tesoman vuoden 2012 asuinkerrostalo- ja rivitalokannassa on esitetty taulukossa 4.2. Tesoman vanhimmat rivi- ja kerrostalot ovat peräisin

21 luvulta. Korjaushistoriaotos ei pitänyt sisällään kuitenkaan tämän aikakauden rakennuksia. Tämä kannan osa on kooltaan pieni, joten vaikutus kokonaisuuden kannalta ei ole merkittävä. Kyseisen aikakauden rakennusten osalta tehtiin oletus, että kaikkiin on vaihdettu ikkunat 1990-luvun aikana. On todennäköistä, että tähän kannan osaan on tehty myös putkiremontteja, joiden yhteydessä rakennusten energiatehokkuutta on voitu parantaa vähemmän vettä kuluttavilla vesikalusteilla tai asentamalla vedenkulutusmittaus. Tämän takia oletettiin, että puoleen tämän aikakauden kerros- ja rivitaloista on tehty putkiremontti 2000-luvulla. Laskelmia varten tehtiin kuitenkin oletus, että ennen vuotta 2013tapahtuneiden putkiremonttien yhteydessä ei ole asennettu vesimittareita ja tästä syystä säästöjä ei ole saavutettu. Vuonna 2013 voimaan astuneissa korjaus- ja muutostöiden energiatehokkuusmääräyksissä (Ympäristöministeriö 2013) edellytetään, että linjasaneerausten yhteydessä tulee asentaa huoneistokohtainen vedenkulutusmittaus. Taulukko 4.2. Korjaushistoriatietoihin perustuva arvio Tesoman kerros- ja rivitalokantaan tehdyistä energiansäästötoimenpiteistä. Sinisellä pohjalla arvio, muut arvot perustuvat korjaushistoriasta poimittuihin tietoihin. Taulukosta nähdään, että ikkunoita ja kylpyhuonekalusteita on vaihdettu paljon ennen vuotta 1980 rakennettuihin kerrostaloihin. Julkisivujen ja yläpohjien lisäeristyksiä on sen sijaan tehty paljon vähemmän. Myös ilmanvaihtoremontteja on toteutettu hyvin vähän. Rakennuskantaan tehtyjen energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset mallinnettiin hyödyntämällä ikäluokittain esitettyjä prosentteja eri toimenpiteistä (taulukko 4.2) ja arvioita toimenpiteiden vaikutuksia yksittäisissä rakennuksissa. Korjaustoimenpiteiden vaikutuksia yksittäisessä kohteessa on esitetty taulukossa

22 Taulukko 4.3. Ennen vuotta 2014 toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä rakennuksessa. Ikkunoiden vaihdon osalta valittu korvaava ratkaisu riippuu remontin toteutusajankohdasta. Mallinnukseen valitut arvot kuvaavat Suomen rakentamismääräyskokoelman kiristymistä U-arvovaatimusten suhteen. Julkisivujen ja yläpohjien lisäeristystapauksissa on oletettu, että eristepaksuutta kasvatetaan 100 millimetriä. Tesoma on hyvin kaukolämpövaltainen alue ja lämmönvaihtimien uusiminen sekä patteriverkoston perussäätö ovat tästä johtuen yleisiä toimenpiteitä. Näiden on huomattu vaikuttavan sisälämpötilaan alentavasti, mutta vaikutus ei ole yleensä pitkäaikainen. Näissä laskelmissa on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi oletettu molempien toimenpiteiden vaikuttavan koko teknisen järjestelmän käyttöiän ajan Korjausrakentaminen tulevaisuudessa Tesomalla Tesoman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalit kartoitettiin vuosille 2020 ja 2030 vuoden 2014 toimiessa laskelmien perusvuotena. Energiansäästöpotentiaalin suuruutta havainnollistetaan tässä raportissa kahden laskentatapauksen avulla: Ensimmäisessä analyysissa oletettiin korjaustoiminnan volyymin noudattelevan tulevaisuudessa syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin (Kiinteistöliitto 2013) tuloksia. Toinen laskelma perustuu ympäristöministeriön asetuksen 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (2013) mukaiseen korjaustoimintaan. Toisen laskelman perusoletuksena on, että rakenneosia ja teknisiä järjestelmiä korjataan niiden tullessa elinkaariensa päähän ja korjausten yhteydessä energiatehokkuutta parannetaan ympäristöministeriön asetuksen antamien ohjearvojen mukaisesti. 22

23 Korjausrakentaminen syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin mukaan Korjausrakentamisbarometri on Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttama kysely, jonka vastaajina toimivat asuntoyhtiöiden hallitusten jäsenet ja isännöitsijät (Kiinteistöliitto 2013). Kiinteistöliitto toimitti tämän tutkimuksen käyttöön syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tulokset rivi- ja kerrostalojen osalta eriteltynä kymmenvuotisikäluokittain. Tätä tutkimusta varten barometrista poimittiin vastaukset kysymyksiin: Mitä korjaustarpeita uskot taloyhtiössänne olevan seuraavan viiden vuoden aikana? Oletteko toteuttaneet/aiotteko toteuttaa korjauksen yhteydessä tai lähiaikoina jotain energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä? Jos taloyhtiössänne on hanke vuonna 2013, mitä rakennusosaa ja/tai teknistä järjestelmää yhtiössänne korjataan? Korjausrakentamisbarometriin vastasi syksyllä 2013 kerrostalojen osalta 627 henkilöä ja rivi- sekä erillistalojen (pientalot sekä omakotitalot) osalta 330 henkilöä. Erillistaloja edustavien vastaajien osuus oli kuitenkin vain 13 %, joten barometrin tulokset kuvaavat hyvin rivitalojen korjaustoimintaa. Tarkemmat otoskoot jaoteltuna rakennusten ikäluokittain löytyvät taulukosta 4.4. Taulukko 4.4. Syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin vastaajajakauma jaoteltuna rakennusten ikäluokittain. (Kiinteistöliitto 2013) Syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tuloksia on täydennetty joidenkin toimenpiteiden osalta perustuen Heljon ja Viholan (2010) tekemään tutkimukseen Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen energiansäästöpotentiaalista. Vuoden 2010 hankkeessa tulevaisuuden korjausvolyymia mallinnettiin perustuen Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen PTS-suunnitelmiin. Näiden kahden lähteen perusteella muodostetut ennusteet tulevaisuuden vuosittaisista korjausmääristä on esitetty taulukoissa 4.5 kerrostalojen ja 4.6 rivitalojen osalta. 23

24 Taulukko 4.5. Tesoman kerrostalokannassa vuosittain tehtävät korjaustoimenpiteet ikäluokittain ja toimenpiteittäin. Sinisellä pohjalla olevien toimenpiteiden volyymit perustuvat Korjausrakentamisbarometrin (Kiinteistöliitto 2013) tietoihin ja oranssilla pohjalla olevat Heljon ja Viholan (2010) aikaisemmin tekemään selvitykseen. Taulukko 4.6. Tesoman rivitalokannassa vuosittain tehtävät korjaustoimenpiteet ikäluokittain ja toimenpiteittäin. Sinisellä pohjalla olevien toimenpiteiden volyymit perustuvat Korjausrakentamisbarometrin (Kiinteistöliitto 2013) tietoihin ja oranssilla pohjalla olevat Heljon ja Viholan (2010) aikaisemmin tekemään selvitykseen. 24

25 Edellisten taulukoiden prosentteihin on laskettu vain Korjausrakentamisbarometrin rakentamis-/korjausvaiheessa olevat hankkeet. Korjausrakentamisbarometri ilmoittaa vuosittaisen korjausmäärän, joka sisältää rakentamisvaiheen lisäksi hankesuunnittelu-, rakennesuunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheessa olevat hankkeet. Korjausrakentamisbarometrin tulokset on jaoteltu rakennusten valmistumisvuosikymmenten mukaan. Jotta barometrin tuloksia oli mahdollista hyödyntää EKOREM-laskentamallissa (rakennuskanta jaettu viisivuotisikäluokkiin), tehtiin olettamus, että vuosikymmenittäin jaoteltu korjaaminen tapahtuu tasaisesti ensimmäisellä ja jälkimmäisellä vuosikymmenen puolikkaalla rakennetuissa kiinteistöissä. Taulukoiden 4.5 ja 4.6 perusteella saatiin laskettua korjausmäärät tarkasteluvuosiin 2020 ja 2030 mennessä. Korjausrakentamisen määrä tarkasteluvuosina eriteltynä toimenpiteittäin ja rakennuskannan ikäluokittain on esitetty kerrostalojen osalta liitteessä 1 ja rivitalojen osalta liitteessä 2. Korjausmääriä tarkasteluvuosille laskettaessa huomioitiin rakennusten korjaushistoriatietoihin perustuva korjaustoiminta (ks. taulukko 4.1). Esim. vuoden 1990 jälkeen korjattuja ulkoseinärakenteita (oletuksena raskaat korjaukset) ei tulla korjaamaan enää ennen vuotta Tarkastelun aikajänne on 16 vuotta ( ) ja rakenneosien elinkaaret, joihin tarkastelevat toimenpiteet liittyvät ovat tätä pidempiä. Tästä syystä yli 100 % meneviä korjausmääriä ei huomioitu laskelmissa. Toisin sanoen rakenneosa korjataan maksimissaan kerran tarkasteluaikajänteen aikana. Tulevaisuuden korjaustoiminnan energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa on esitetty taulukossa 4.7. Taulukko 4.7. Mallinnettujen korjaustoimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa. Tämän taulukon arvoja ja korjausvolyymiprosentteja hyödyntämällä on selvitetty korjaustoiminnan vaikutus kantatasolla eri ikäisissä rakennuksissa. 25

26 Tässä laskelmassa pientalojen korjaustoiminnan määrää arvioitiin perustuen Rakennustutkimus RTS Oy:n raporttiin Asuntokorjaaja Raportti perustuu huhti-toukokuussa 2009 toteutettuun kirjekyselyyn, johon vastauksia yksityisiltä omakotikorjaajilta kertyi noin 2300 vastausprosentin ollessa noin 36 %. (Rakennustutkimus RTS Oy 2009.) Toimenpiteiden vaikutukset on huomioitu myös pientalojen osalta soveltamalla taulukossa 4.7 esitettyjä tietoja. Pientaloja käsittelevissä laskelmissa huomioitiin toimenpiteistä vain ikkunoiden vaihto, ulkoseinien lisäeristys, yläpohjan sekä alapohjan lisäeristys ja ilmanvaihtoremontit, joiden yhteydessä parannetaan ilmanvaihdon lämmöntalteenoton ominaisuuksia. Myös pientaloihin tehdään putkiremontteja, mutta pientaloissa on jo kiinteistökohtainen vedenkulutuksen mittaus, jolloin säästövaikutuksia ei synny tätä kautta remonttien yhteydessä. Vesikalusteiden vaihto vähemmän vettä kuluttaviin on toki mahdollista, mutta asennuksista ei ollut käytettävissä tietoa tutkimuksen tueksi. Pientalojen korjausmäärät toimenpiteittäin ja ikäluokittain tarkasteluvuosiin 2020 ja 2030 mennessä on esitetty liitteessä 3. Korjausrakentaminen ympäristöministeriön asetuksen 4/13 mukaan Toinen, teoreettisempi laskelma energiansäästöpotentiaalista tehtiin huomioiden vuonna 2013 voimaantulleen ympäristöministeriön asetuksen 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (Ympäristöministeriö 2013) ohjausvaikutus. Asetuksen tarkoituksena on huolehtia, että luvanvaraisen suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä toteutetaan taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoiset energiansäästötoimenpiteet. Korjaustoiminnan energiansäästötoimenpiteiden vaikutukset on tämän raportin laskelmissa ajateltu toteutuvan asetuksen 4 :n mukaisesti. Asetuksen 4 määrittelee luvanvaraisessa korjaustoiminnassa noudatettavat rakennusosakohtaiset minimivaatimukset U-arvoille korjaamisen jälkeen. Asetuksen vaatimukset on esitetty taulukossa

27 Taulukko 4.8. Rakenneosien tekniset käyttöiät perustuen KH julkaisun tietoihin sekä ympäristöministeriön asetuksen 4/13 energiatehokkuusvaatimukset rakennusosakohtaiselle korjausrakentamiselle. Lisäksi on esitetty laskennallinen osa kannasta, joka tulee korjattua tarkasteluaikajänteen aikana. Laskelmassa rakennekohtaisen korjaamisen on ajateltu tapahtuvan perustuen rakenteiden teknisen käyttöiän asettamiin rajoitteisiin. Rakenteiden tekniset käyttöiät on määritelty käyttäen julkaisua KH Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot (Rakennustietosäätiö RTS & LVI-Keskusliitto 2008). Ikkunoiden osalta on käytetty lyhyempää elinkaarta kuin ohjekortin suosittelema 50 vuotta. Yleensä ikkunoiden käyttöikä määritellään välille vuotta ja tässä laskelmassa on käytetty näiden keskiarvoa. Rakenteiden ja talotekniikan tekniset käyttöiät on esitetty taulukossa 4.8. Ympäristöministeriön asetuksen mukaisessa laskelmassa on huomioitu tiedot kannan korjaushistoriasta. Jos vanhoja rakennuksia on korjattu välisenä aikana, niin korjatun rakenne-/talotekniikkaosan elinkaaren on katsottu alkavan alusta ja korjaukset siirtyvät eteenpäin. Tässä laskelmassa on huomioitu myös Heljon ja Viholan (2012) aikaisemmassa tutkimuksessaan esille tuomat korjausrakentamista rajoittavat tekijät. Taulukossa 4.9 on esitetty EPAT-hankkeen yhteydessä pidetyn asiantuntijapäivän näkemyksiä eri asuinrakennustyyppien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisesta tulevaisuudessa. 27

28 Taulukko 4.9. EPAT-hankkeen yhteydessä järjestetyn asiantuntijapäivän näkemys energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisesta rakennustyypeittäin (Heljo & Vihola 2012) Asiantuntijoiden näkemys jakautuu erittäin voimakkaasti koskien kerrostalojen ilmanvaihtoremontteja. Kerrostalojen ilmanvaihtoremonttien toteuttamisen määrä riippuu voimakkaasti siitä, saadaanko teknologia kehitettyä taloudellisesti ja teknisesti riittävän houkutteleviksi. Tässä raportissa esiteltyjen laskentatulosten kohdalla on tehty optimistinen oletus, että ilmanvaihtoremontteja jää tekemättä vuoteen 2050 mennessä vain 20 %. Asiantuntijoiden näkemykset ovat muiden rakenneteknisten toimenpiteiden osalta hyvin yhtenäisiä. Ikkunoiden vaihdon ja julkisivujen lisäeristämisen esteenä on joidenkin kohteiden osalta arkkitehtuuri. Kohteet ovat mahdollisesti historiallisesti merkittäviä tai muuten suojeltuja ja tämän takia toimenpiteiden suorittaminen ei ole mahdollista. Yläpohjan lisäeristämistä kerrostalojen osalta vaikeuttaa kattoullakkojen yleisyys. 5. TESOMAN ASUINRAKENNUSKANNAN ENER- GIANKULUTUKSEN SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Rakennuskanta uudistuu hyvin hitaasti ja suurin osa vuoden 2030 rakennuskannasta on jo rakennettu. Tästä syytä nykyisen rakennuskannan rooli pyrittäessä kohti energiasäästötavoitteita on hyvin merkittävä. Tässä luvussa on esitetty laskelmia Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan energiankulutuksesta tällä hetkellä ja energiansäästöpotentiaalista tarkasteluvuosina 2020 ja Tesoman rakennuskanta on verrattain uutta johtuen alueen kehittymisen historiasta. Laskelmien tarkkuuden parantamiseksi hyödynnettiin alueen rakennusten korjaushistoriatietoja kartoitettaessa rakennuskannan nykytilaa. 28

29 5.1. Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan energiankulutus vuonna 2014 Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalien määrittämiseksi ensiksi laskettiin kannan energiankulutus vuoden 2014 lopussa. Tässä kappaleessa on esitetty Tesoman asuinrakennuskannan hyötyenergian-, lämmön ja ostoenergiankulutus talotyypeittäin eriteltynä. Kuvaukset eri energiatermien sisällöistä löytyvät Termit ja käsitteet -osiosta tutkimusraportin alusta. Laskelmissa on huomioitu isännöintitoimistojen toimittamaan korjaushistoriaan perustuvat energiansäästötoimenpiteet, jotka on toteutettu aikaisempina vuosina. Kuva 5.1. Tesoman asuinrakennuskannan hyötyenergiankulutus vuonna 2012 talotyypeittäin. Vuonna 2014 Tesoman asuinrakennuskannan hyötyenergiankulutus oli noin 84 GWh/a (255 kwh/brm 2,a) (kuva 5.1). Tästä suurimman osan muodostivat kerrostalot, joiden osuus oli noin 67 GWh (259 kwh/brm 2,a). Pientalot ja rivitalot kuluttivat yhteensä noin 17 GWh (pientalot 225 kwh/m 2,a ja rivitalot 253 kwh/brm 2,a). Yhteensä asuinrakennuskannassa vaipan lämpöhäviöistä johtuva hyötyenergiankulutus oli suurin yksittäinen erä 29 GWh osuudellaan. Ilmanvaihdon lämpöhäviöihin energiaa kului 23 GWh, käyttöveden lämmittämiseen 11 GWh ja huoneisto- sekä kiinteistösähköä 20 GWh. 29

30 Kuva 5.2. Tesoman asuinrakennuskannan vaipan ja ilmanvaihdon lämmönkulutus vuonna Kuvassa 5.2 on esitetty Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan lämmönkulutuksen jakautuminen ikäluokittain ja rakenneosittain. Rakennuskannan ikärakenteesta johtuen lämpöhäviöt ovat suurimmat ja 1970-luvulla rakennetuissa kiinteistöissä. Vaipparakenteiden osalta lämpöhäviöt ovat suurimmat ulkoseinien ja ikkunoiden osalta. Kokonaisuutena lämpöhäviöitä syntyy kuitenkin eniten ilmanvaihdon ja vuotoilman aiheuttamana. Kuva 5.3. Tesoman asuinrakennuskannan energiankulutus vuonna 2012 jaoteltuna talotyypeittäin ja lämmitystavoittain. 30

31 Kuvassa 5.3 on esitetty Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan ostoenergiankulutus lämmitystavoittain. Ostoenergiankulutus vuoden 2012 rakennuskannassa on laskelmien mukaan noin 86 GWh/a. Suurin osa alueen ostoenergiankulutuksesta muodostuu kaukolämmöstä johtuen alueen kerrostalovaltaisuudesta. Omakotitaloissa ja rivitaloissa käytettävien lämmitysmuotojen kirjo on edelleen suurempi Korjaustoiminnan energiansäästöpotentiaalit Tesoman asuinrakennuskannassa Luvussa 4 kerrottiin, kuinka tulevaisuuden korjaustoiminnan määrää on ennustettu tässä tutkimuksessa. Kun otetaan huomioon kannan nykytila ja sen perusteella laskettu energiankulutus lähtötilanteessa, voidaan nämä oletukset korjaustoiminnan määrästä huomioiden tarkastella Tesoman mahdollista energiansäästöpotentiaalia tulevaisuudessa. Kuva 5.4. Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan energiankulutus lähtötilanteessa vuonna 2014 ja vuosina 2020 ja 2030 olettaen korjausrakentamisen määrän noudattelevan tulevaisuudessa syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tai ympäristöministeriön asetuksen 4/13 mukaista kehitystä. 31

32 Tätä tutkimusta varten korjaustoiminnan laajuutta kuvattiin kahdesta eri näkökulmasta (ks. raportin luku 4). Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan hyötyenergiansäästöpotentiaali kartoitettiin poikkileikkausvuosina 2020 ja 2030 (kuva 5.4). Jos korjausrakentamisen volyymin odotetaan noudattelevan syksyn 2013 Korjausbarometrin mukaista tilannetta, Tesoman asuinrakennuskannan energiankulutus tippuisi noin 4 % (11 kwh/brm 2,a) vuoteen 2020 ja 9 % (22 kwh/brm 2,a) vuoteen 2030 mennessä. Jos korjaustoiminta taas toteutuisi noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaista ohjeistusta samalla huomioiden EPAT-hankkeen asiantuntijapäivän näkemykset toteutettavien toimenpiteiden rajoituksista, olisi säästöpotentiaali noin 7 % (18 kwh/brm 2,a) vuoteen 2020 ja 11 % (29 kwh/brm 2,a) vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriön korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten ohjaava vaikutus verrattuna suunnitelmalliseen korjaustoimintaan on siis noin 2,4 GWh/a vuoteen 2030 mennessä. 6. TESOMAN YLEISSUUNNITELMAN MUKAISEN UUDISTUOTANNON ENERGIANKULUTUS JA SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Tesoman nykyisen rakennuskannan lisäksi myös Tampereen kaupungin tekemän Tesoman yleissuunnitelman (Tampereen kaupunki 2012) mukaisen uudistuotannon energiansäästöpotentiaaleja. Uudistuotannon tarkastelu rajattiin koskemaan vain alueelle yleissuunnitelmassa esitettyjä rivi- ja kerrostaloja, johtuen niiden suuresta määrästä muuhun rakentamiseen verrattuna. Tampereen kaupungilta saatiin tieto, että realistinen toteutuksen tarkasteltava aikajänne on Rakentamisen oletettiin tapahtuvan vuosittain tasaisesti tällä aikavälillä. Suunnitelmassa esitetään yhteensä noin kerrosneliömetriä kerrostaloja ja kerrosneliömetriä rivitaloja Tesoman alueelle. Uusien rakennuksien asukkaiden määrä arvioitiin käyttämällä asumistiheytenä arvoa 50 kem 2 /henkilö. Tällä hetkellä asumisväljyys Tampereella on noin 37 kem 2 /henkilö, mutta tulevaisuudessa sen oletetaan kasvavan (Tampereen kaupunki, 2012). Taulukossa 6.1 on esitetty uudistuotannon energialaskelmissa analysoitujen laskentatapausten rakennustekniset lähtöarvot. Uudistuotannon tarkastelun perustasona on käytetty Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittelemiä lämpöhäviöiden tasauslaskennassa käytettäviä rakennusosakohtaisia U-arvoja (Ympäristöministeriö 2012a) ja taloteknisille järjestelmille asetettuja vaatimuksia (Ympäristöministeriö 2012b). Alueelle raken- 32

33 nettava uudistuotanto liitetään käytännössä aina kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö lämmitysmuotona mahdollistaa rakentamisen lämpöhäviöiden tasauslaskennassa käytettävien U-arvojen mukaisesti ja samalla vaadittavien E-lukujen saavuttamisen. Taulukko 6.1. Uudistuotannon energialaskelmissa käytetyt rakennetekniset ominaisuudet eri laskentatapauksissa. Matalaenergia- (LowE) ja lähes nollaenergiarakentamista (nzeb) kuvaavien laskentatapausten lähtötiedot (U-arvot, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ja tiiviys) valittiin pohjautuen Tuominen et al. (2014, s.157) artikkelissaan mallintamiin tapauksiin. Ilmanvaihtomäärien on oletettu noudattelevan kaikissa laskentatapauksissa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (Ympäristöministeriö 2012b) mukaista vähittäisvaatimusta 0,5 kertaa tunnissa. Suomen ilmasto-olosuhteissa myös matalaenergia- tai lähes nollaenergiarakennukset tarvitsevat lämmitysenergiaa lämmitysjärjestelmistä lämmityskauden aikana. Lämmityskausi on näissä rakennuksissa kuitenkin lyhyempi kuin esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman vaatimusten mukaan rakennetuissa kohteissa. Tämän lisäksi rakennettaessa hyvin energiatehokkaita rakennuksia jäähdytysenergiankulutus yleensä kasvaa. EKO- REM-mallin vuositason laskentamenetelmä ei sovellu näiden ilmiöiden mallintamiseen. Tästä syystä nzeb-laskentatapauksen tulokset on esitetty tuloskuvaajissa läpikuultavina ja niitä ei myöskään avata tarkemmin tuloksia kuvattaessa. Laskentatulokset voivat sisältää paljon virhettä ja luotettavimpien tulosten aikaansaamiseksi laskelmat tulisi tehdä käyttäen dynaamisia esimerkiksi tuntitason laskentaan perustuvia simulointimenetelmiä Tesoman yleissuunnitelman mukaisen täydennysrakentamisen energiansäästöpotentiaalit Tässä luvussa esitetyissä laskelmissa on vertailtu Tesoman yleissuunnitelmassa kuvatussa laajuudessa toteutetun kerros- ja rivitalojen uudistuotannon energiankulutusta kannan osan valmistuttua kokonaisuudessaan vuonna 2050 vaihtoehtoisten laskentatapausten avulla. Mallinnetut uudistuotannon energiatehokkuustasot on kuvattu raportin edellisessä aliluvussa. Kuvassa 6.1 on esitetty Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon lämmönkulutus vuonna

34 Kuva 6.1. Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon lämmönkulutus vuonna Eri laskentatapausten erot ovat huomattavia. Rakennettaessa voimassa olevan (2012) rakentamismääräyskokoelman mukaisesti kerros- ja rivitalojen lämmöntarve on yhteensä noin 26 GWh/a (n. 104 kwh/brm 2,a) vuodessa kannan osan valmistuttua vuonna Suurimman osan lämmöntarpeesta muodostavat kaikissa tapauksissa rakennusten ilmanvaihto ja vuotoilma. Rakennuksen vaipan osalta suurin lämpöhäviö tapahtuu ikkunoiden kautta. Ikkunoiden yhteenlaskettu pinta-ala on huomattavasti esimerkiksi ulkoseiniä pienempi, mutta niiden lämmönläpäisykerroin (U-arvo) on seiniin verrattuna moninkertainen. Jos uudisrakentaminen toteutettaisiin taulukossa 6.1 esitetyn LowE-tapauksen mukaisessa energiatehokkuustasossa, tippuisi lämmöntarve tasolle 20 GWh/a (78 kwh/brm 2,a). Absoluuttinen energiansäästö verrattuna rakentamismääräyskokoelman mukaiseen tuotantoon on noin 6 GWh ja prosentuaalinen noin 23 %. Suurimmat säästöt on saavutettavissa parantamalla ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristävyyttä sekä koneellisen tulopoistoilmanvaihdon lämmöntalteenottoon vuosihyötysuhdetta. Kuvassa 6.2 on esitetty Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon hyötyenergiankulutus vuonna Hyötyenergia tarkoittaa lämmitysjärjestelmistä tilojen sekä käyttöveden lämmityksessä hyödyksi saatua energiaa sekä huoneisto- ja kiinteistösähköä. Erona lämmönkulutukseen on, että osa lämmönkulutuksesta katetaan erilaisilla rakennuksen käytöstä ja ympäristöstä aiheutuvilla lämpökuormilla. Lämmönkulutus ei sisällä myöskään lämmintä käyttövettä eikä huoneisto- ja kiinteistösähköä. 34

35 Kuva 6.2. Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon hyötyenergiankulutus vuonna Tuloksista nähdään, että kaikissa tapauksissa suurimman osuuden hyötyenergiankulutuksesta muodostaa huoneisto- ja kiinteistösähkö noin 14,4 GWh/a osuudellaan. Käyttöveden lämmittämiseen käytettävä energia on kaikissa tapauksissa sama noin 7,6 GWh/a, koska uudistuotannon laskelmissa ei huomioitu veden kulutukseen tai sen lämmittämiseen käytettävän energian tuottamiseen vaikuttavia toimenpiteitä. Tilojen hyötylämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa huomattavasti rakennuksen lämpökuormat. 7. TESOMAN ASUINRAKENNUSKANNAN PÄÄS- TÖT Osana Tesoman rakennuskannan analyysia mallinnettiin nykyisen rakennuskannan ja Tampereen kaupungin tekemän yleissuunnitelman mukaisen uudistuotannon päästöjä. Päästölaskelmat tehtiin vuoden 2012 rakennuskannan osalta aikajänteellä ja uudistuotannon mallinnettiin eri laskentatapausten päästövaikutukset tuotannon päätyttyä vuonna Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät voimakkaammin kuin energiankulutus, koska niihin vaikuttaa rakennusten energiankulutuksen lisäksi myös energian tuotantorakenteen muutokset. Energian tuotantorakenteen muutoksia on kuvattu laskentamallissa käyttämällä erisuuruisia päästökertoimia eri poikkileikkausvuosina. Energian tuotannon 35

36 päästökertoimet voivat tippua vielä paljon tässä raportissa tehtyjä oletuksia voimakkaammin, jos esimerkiksi ydinvoiman määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kaukolämmön tuotannossa siirrytään paremmin uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäviin ratkaisuihin tai voimalaitosten hiilidioksidipäästöjen talteenotto kehittyy nykyisestä Laskelmissa käytetyt päästökertoimet Tutkimuksen tarkasteluissa on käytetty hiilidioksidiekvivalenttia kuvaamaan rakennuskannan päästövaikutuksia. Hiilidioksidiekvivalentti huomioi myös muut kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidin ja mahdollistaa samalla kaikkien kasvihuonekaasujen yhteismitallistamisen ja yhdellä luvulla esittämisen. Taulukossa 7.1 on esitetty päästölaskelmissa käytetyt päästökertoimet. Taulukko 7.1. Tesoman rakennuskannan päästölaskelmissa käytetyt CO2ekvpäästökertoimet. (Energiateollisuus ry 2013; Heljo et al. 2005) Taulukossa 7.1 on kuvattu tässä päästölaskelmissa käytetyt päästökertoimet. Päästökertoimia määritettäessä puun osalta ei huomioida hiilidioksidipäästöjä, koska puun sisältämän hiilidioksidin ajatellaan joka tapauksessa vapautuvan ilmakehään puun lahoamisen yhteydessä myöhemmin. Tästä syystä päästökerroin on vain 18 gco2ekv/kwh. Sähkön ja kaukolämmön osalta päästökertoimien määrittäminen on hyvin hankalaa. Kaukolämmön osalta päästökerroin vaihtelee voimakkaasti sen mukaan, tuotetaanko kaukolämpö sähkön ja lämmön yhteistuotantona vai erillistuotantona kaukolämpövoimalaitoksessa. Myös käytetyllä laskentamenetelmällä (hyödynjako- vai energiamenetelmä) on merkitystä. Koska Tampereella kaukolämpö tuotetaan pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantona Naistenlahden ja Lielahden CHP-voimaloissa, on perusteltua käyttää Energiateollisuuden määrittelemää hyödynjakomenetelmällä laskettua kolmen vuoden keskiarvona määriteltyä päästökerrointa yhteistuotannon kaukolämmölle, joka on 217 gco2ekv/kwh (Energiateollisuus ry 2013). Päästökertoimien määrittäminen on kaikista hankalinta sähkön osalta. Heljo et al. (2005) esittävät raportissaan tavan mallintaa sähkön päästökertoimen muodostumista. Tarkastelutapaa on raportissa kutsuttu kulutusrakennemenettelyksi ja se perustuu ajatukseen, että sähkön kulutusprofiili jaetaan kolmeen osa-alueeseen: perustehoon, välitehoon ja huipputehoon. Tarkastelussa perustehontarve katetaan pääasiassa ydin- ja vesivoimalla, väliteho yhteistuotannon sähköllä ja huipputeho lauhdesähköllä. Tästä johtuen sähköntuotan- 36

37 non päästöt vaihtelevat voimakkaasti riippuen siitä, millä tehoalueella ollaan. Lämmityskaudella sähköntuotannon päästöt ovat paljon suuremmat kuin taloussähkön käytön aiheuttaman tasaisen kuormituksen aikana. Tästä syystä lämmityssähkön päästökerroin 400 gco2ekv/kwh on huomattavasti huoneisto- ja kiinteistösähkön päästökerrointa 204 gco2ekv/kwh suurempi. Arviot vuosien päästökertoimista perustuvat Heljon ja Viholan (2012) aikaisemmassa tutkimuksessa käyttämiin lukuihin. Päästökertoimet pienentyvät todennäköisesti voimakkaammin vuoteen 2050 mennessä, mutta koska lähteitä tulevaisuuden muutoksista ei ollut saatavilla, käytettiin vuoden 2020 päästökertoimia mallintamaan myös vuoden 2050 tilannetta Tesoman rakennuskannan päästövähennyspotentiaalit Vuoden 2012 rakennuskanta Nykyisen (vuoden 2012) rakennuskannan päästöt laskettiin aikaisemmin raportissa esitellyille kolmelle laskentatapaukselle tarkasteluvuosina 2014, 2020 ja 2030 (kuva 7.1) hyödyntäen edellä mainittuja päästökertoimia. Päästölaskelmien tuloksiin vaikuttavat sekä korjaustoiminnan määrä että päästökertoimien kehittyminen tulevaisuudessa. Kuva 7.1. Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan vuotuiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt tarkasteluvuosina 2014, 2020 ja

38 Kuvassa 7.1 on esitetty päästölaskelmien tulokset. Tuloksista voidaan päätellä, että päästökertoimien kehittymisellä on suurempi vaikutus rakennuskannan energiankäytön päästöihin tulevaisuudessa kuin mallinnetulla korjaustoiminnalla. Ilman korjaustoimenpiteitä Tesoman asuinrakennuskannan vuosittaiset energiankulutuksen päästöt putoavat päästökertoimien muutoksen seurauksena vuoden 2014 tasolta CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa tasolle CO2-ekvivalenttitonnia vuoteen 2030 mennessä. Prosentuaalisesti ilmaistuna päästökertoimien muutoksen seurauksena päästöt vähenevät noin 17 % vuoden 2014 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kannan korjaustoiminnan vaikutus päästöihin on pienempi kuin päästökertoimien pienentymisen vaikutus. Korjausrakentamisbarometrin mukainen korjaustoiminta johtaa vuoteen 2030 mennessä päästötasolle CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa ja ympäristöministeriön asetuksen mukainen korjaustoiminta tasolle CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa. Korjausbarometrin mukaisen korjaustoiminnan osalta lisävähennysvaikutus on noin 7 % ja ympäristöministeriön asetuksen mukaisen korjaustoiminnan noin 10 %. Tuloksista huomataan, että energian tuotantoon liittyvien kysymysten tulee olla rakennuskannan korjaustoiminnan ohella tulevien tarkasteluiden keskiössä pyrittäessä kohti päästövähennystavoitteita. Kuvan 7.1 tulokset on esitetty numeerisessa muodossa taulukossa 7.2. Taulukko 7.2. Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan hiilidioksidiekvivalentti päästöt (CO2-ekv.tn) tarkasteluvuosina 2014, 2020 ja 2030 numeraalisessa muodossa. Taulukosta nähdään myös puun ja maalämmön aiheuttamat päästöt, jotka eivät pienen osuutensa takia erotu kuvasta 7.1. Tesoman yleissuunnitelman mukainen uudistuotanto Kuvassa 7.2 on esitetty Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon laskentatapausten vuosittaiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt vuonna 2050, jolloin kannan osan on oletettu olevan kokonaisuudessaan valmiina. Uudistuotannon laskelmissa oletettiin, että päästökertoimet pysyvät vuodesta 2020 lähtien samalla tasolla. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä energiantuotannon kehittyessä tulevaisuu- 38

39 dessa hyödyntämään kasvavassa määrin vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kuten energialaskelmissa, NZEB-skenaario on jälleen esitetty läpikuultavana johtuen tuloksien oikeellisuuteen sisältyvästä epävarmuudesta. Kuva 7.2. Tesoman yleissuunnitelman mukaisen kerros- ja rivitalojen uudistuotannon vuotuiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt vuonna Jos uudistuotanto rakennettaisiin noudattaen nykyisiä Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisessa vertailulämpöhäviön laskennassa käytettäviä U-arvoja ja ilmanvaihdon ominaisuuksia (Ympäristöministeriö 2012a, s. 13), olisivat Tesoman yleissuunnitelman mukaisen uudistuotannon päästöt noin CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa. Mikäli uudistuotanto rakennettaisiin taulukon 6.1 LowE-laskentatapauksen esittämälle energiatehokkuustasolle, tippuisivat päästöt noin tasolle CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa. Lähes nollaenergiarakentamista kuvaava laskentatapaus (NZEB) johtaisi noin CO2-ekvivalenttitonnin vuosittaisiin päästöihin. Tesoman nykyisen asuinrakennuskannan ja yleissuunnitelman mukaisen uudistuotannon vertailemiseksi, kaikille mallinetuille tapauksille laskettiin vuosittaiset ominaispäästöt. Ominaispäästöillä tarkoitetaan vuosittaista hiilidioksidiekvivalenttipäästöä rakennuskannan bruttoneliötä kohti. Tesoman vuoden 2012 asuinrakennuskannan ominaispäästöt vuonna 2030 ilman korjaustoiminnan yhteydessä toteutettavia energiansäästötoimenpiteitä ovat noin 39,5 kgco2ekv/brm 2. Jos energiansäästötoimenpiteitä toteutetaan korjausrakentamisbarometrin kuvaamassa laajuudessa, tippuvat kannan ominaispäästöt tasolle 36,1 kgco2ekv/brm 2. Ympäristöministeriön korjausasetuksen mukainen toiminta johtaisi puolestaan 34,7 kgco2ekv/brm 2 suuruisiin ominaispäästöihin. 39

40 Tesoman yleissuunnitelman mukaisen uudistuotannon ominaispäästöt ovat 25,0 kgco2- ekv/brm 2, jos uudistuotanto rakennetaan rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan vastaamaan vertailulämpöhäviön laskennassa käytettäviä arvoja. Jos uudistuotanto toteutetaan noudatellen raportissa kuvatun LowE-laskentatapauksen energiatehokkuustasoa, päästöt tippuvat tasolle 20,4 kgco2-ekv/brm 2. Lähes nollaenergiataso kuvaava laskentatapaus (NZEB-laskentatapaus) johtaa päästötasolle 15,0 kgco2-ekv/brm 2, mutta kuten aikaisemmin on mainittu, tämän mallinnustapauksen tuloksiin tulee suhtautua varauksella niiden sisältämän virheen takia. Eroja nykyisen rakennuskannan ja uudistuotannon välillä selittää rakennusteknisten ratkaisujen kehittymisen lisäksi erot lämmitysjärjestelmäjakaumissa. Tässä raportissa käsitelty asuinrakennusten uudistuotanto koostuu ainoastaan rivi- ja kerrostaloista, joista kaikkien on oletettu liittyvän kaukolämpöverkkoon. Vanhassa kannassa on mukana vielä öljy- ja sähkölämmitteisiä rakennuksia, jotka osaltaan nostavat olemassa olevan rakennuskannan päästöjä. Näiden rakennusten mahdolliset lämmitystapamuutokset saattavat pienentää nykyisen rakennuskannan päästöjä tässä raportissa esitettyjä laskentatuloksia voimakkaammin. 8. LASKELMIIN SISÄLTYVÄT VIRHETEKIJÄT Tässä raportissa esiteltyihin laskentatuloksiin sisältyy epävarmuutta. Tässä kappaleessa laskelmien mahdollisia virhelähteitä on pyritty kuvaamaan, jotta lukijalle syntyy käsitys tulosten oikeellisuudesta. Kerros- ja rivitalojen osalta Tesoman rakennuskannan rakennusteknisiä ominaisuuksia on korjattu vastaamaan paremmin nykytilaa perustuen erinäisiin selvityksiin, jotka on kuvattu tarkemmin raportin aikaisemmissa luvuissa. Tätä korjausta ei ole tehty kuitenkaan pientalojen osalta, koska niiden korjaushistorian kartoittaminen ei ollut tämän hankkeen puitteissa mahdollista. Pientalojen on oletettu siis olevan rakennusvuotta vastaavassa kunnossa, joka ei kuitenkaan oikeasti pidä paikkaansa. Pientalojen osuus Tesoman asuinrakennuskannasta on kuitenkin sen verran pieni, että korjaushistoriatietojen puute ei aiheuta isoa virhettä koko kantaa käsittelevien laskelmien tuloksiin. Toinen laskelmiin vaikuttava epävarmuustekijä on tutkimuksen tekijän omat oletukset liittyen jo toteutettuihin energiansäästötoimenpiteisiin. Tietystä osasta rakennuskantaa ei ollut korjaushistoriatietoja saatavilla ja osa toimenpidekuvauksista oli sen verran epämääräisiä, että niiden perusteella oli mahdotonta sanoa, onko energiansäästötoimenpiteitä toteutettu vai ei. Korjaushistoriatietoihin liittyvät oletukset on selitetty jo aikaisemmissa luvuissa, joissa aineistoja on käsitelty syvällisemmin. 40

41 Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä kaikista tässä raportissa käsitellyistä toimenpiteistä. Tällaisten toimenpiteiden osalta aineistoa on täydennetty perustuen raportin tekijän aikaisemmissa selvityksissä hankkimiin aineistoihin. Raportissa ei ole käsitelty jo toteutettuja tai tulevaisuudessa tehtävien lämmitysjärjestelmämuutosten vaikutuksia. Lämmitysjärjestelmän muuttaminen ei vaikuta olennaisesti rakennusten lämmitysenergiankulutukseen, mutta sillä voi olla huomattavia vaikutuksia ostoenergiankulutukseen ja päästöihin. Tämä pätee etenekin pientaloissa vaihdettaessa sähkö- tai öljylämmityksestä kauko- tai maalämpöön. Myös uusiutuvaa energiaa tuottavat järjestelmät, kuten aurinkokeräimet ja -paneelit on jätetty tämän tutkimuksen puitteissa tarkastelematta. Raportissa tarkastelujen taloteknisten järjestelmien säätötoimenpiteiden säästövaikutusten kestoksi on laskelmissa oletettu 20 vuotta. Jos säästövaikutusten halutaan säilyvän näin pitkään, joudutaan säätötoimenpiteitä toteuttamaan tätä useammin. Uudistuotantolaskelmissa virhettä aiheuttaa osittain samat yllä mainitut seikat. Suurin virhemarginaali liittyy kuitenkin käytetyn laskentamallin rajoitteisiin liittyen matalaenergiarakennusten mallintamiseen. Talotekniikka tulee todennäköisesti kehittymiseen näin pitkällä tarkasteluaikavälillä. Kiinteistökohtaiset uusiutuvaa energiaa tuottavat järjestelmät tulevat todennäköisesti yleistymään etenkin uudistuotannossa energiamääräysten kiristyessä ja järjestelmien hyötysuhteiden parantuessa sekä tekniikan 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä raportissa esitetyt laskelmat auttavat hahmottamaan Tesoman asuinrakennuskanan nykytilaa ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä energiankäytön ja päästöjen näkökulmasta. Raportin laskelmissa on huomioitu Tesoman rakennuskannan korjaushistoriatietoja perustuen useaan eri lähteeseen. Lähteiden tulkinnanvaraisuudesta ja niiden puutteellisuudesta johtuen laskelmat sisältävät kuitenkin paljon tekijän omia oletuksia. Laskelmien tulokset osoittavat, että olemassa oleva rakennuskanta on olennaisessa osassa pyrittäessä kohti tulevaisuuden päästövähennys- ja energiansäästötavoitteita. Jos verrataan toisiinsa vuoden 2030 tilannetta nykyisen asuinrakennuskannan ja Tesoman yleissuunnitelman mukaisen uudistuotannon energiankulutusta vuonna 2050, on nykyisen rakennuskannan osuus kokonaishyötyenergiankulutuksesta edelleen korjausrakentamisskenaariosta riippumatta noin 67 %. Päästöjen osalta nykyisen kannan osuus voi olla vieläkin suurempi johtuen nykyisin käytössä olevista lämmitysjärjestelmistä ja uudistuotannon 41

42 liittymisestä kaukolämpöön. Tulee kuitenkin muistaa, että tässä raportissa ei ole huomioitu olemassa olevan rakennuskannan poistumaa tai mahdollisia lämmitysjärjestelmämuutoksia. Nykyisen rakennuskannan keskimääräinen hyötyenergiansäästöpotentiaali aikavälillä korjaustoiminnan seurauksena ilman ilmaisenergioiden kuten aurinkoenergian hyödyntämistä on keskimäärin 0,7 % vuodessa. Tesoman yleissuunnitelman mukaisessa rivi- ja kerrostalojen uudistuotannossa voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä verrattuna Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittämään minimitasoon. Noudattamalla rakentamismääräyskokoelman mukaisia vaatimuksia uudistuotannon hyötyenergiankulutus on kannan osan valmistututtua vuonna 2050 tasolla 36,2 GWh/a. Toteuttamalla rakennukset raportissa kuvatun matalaenergiatason mukaisesti päästään hyötyenergiankulutuksessa tasolle 28,1 GWh/a, joka tarkoittaa noin 22 % säästöä verrattuna rakentamismääräyskokoelman mukaisiin ratkaisuihin. Raportissa on kuvattu myös lähes nollaenergiarakentamista kuvaava laskentatapaus, mutta johtuen raportissa kuvatuista käytetyn laskentamallin rajoitteista NZEB-laskentaskenaarion tuloksiin tulisi suhtautua kriittisesti. Päästöjen osalta korjaustoiminnan ja energiantuotannon päästökertoimien pienentymisen yhteisvaikutuksena voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä noin 27 %:n säästöt. Säästöpotentiaali energiansäästöön verrattuna on yli kaksinkertainen. Päästökertoimiin tulevaisuuden kehitykseen liittyvät oletukset ovat hyvin varovaisia johtuen arvioimiseen soveltuvien lähteiden puutteesta, päästövähennyspotentiaali on todennäköisesti vielä kuvattuakin suurempi. Uudistuotannon päästöjen osalta vähennyspotentiaali rakentamismääräyskokoelman mukaisen energiatehokkuustason ja matalaenergialaskelman välillä on noin 18 %. Luku on pienempi kuin energiansäästössä saavutettu 22 % säästö. Syynä tähän on, että päästökertoimien ei oletettu muuttuvan vuosien välillä ja rakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkön kulutusosuuteen ei kohdistettu energiatehokkuustoimenpiteitä. Koska sähkön päästökerroin on isompi kuin kaukolämmön ja sähkön kulutuksen osuus vähän energiaa kuluttavissa rakennuksissa on kokonaisuuden kannalta merkittävä, jäädään säästöprosentissa päästövähennysten osalta verrattuna energiansäästöön. 42

43 LÄHDELUETTELO Energiateollisuus ry Tilastovuosi Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H Rakennusten energian kulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos, Tampereen teknillinen yliopisto. 104 s. Heljo, J., Vihola, J Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä Osaselvitys liittyen Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen AESS-sopimusten mukaisen toimenpideohjelman laatimiseen. Heljo, J., Vihola, J Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa. Rakennustuotanto ja -talous, Tampereen teknillinen yliopisto. 84 s. Keto, M Energiamuotojen kerroin - Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto. 104 s. Kiinteistöliitto Korjausrakentamisbarometri, syksy Kiinteistöliitto. Neuvonen, P Kerrostalot Arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja korjaaminen. Rakennustieto Oy, Tampere. Rakennustietosäätiö RTS, LVI-Keskusliitto KH Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Rakennustutkimus RTS Oy Asuntokorjaaja Helsinki. Tampereen kaupunki Tesoman yleissuunnitelma Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma. 19 s. Tampereen kaupunki Tampere alueittain Tampere. 332 s. Tilastokeskus Tesoman rakennuskanta Tilastokeskus, Helsinki. Tuominen, P., Holopainen, R., Eskola, L., Jokisalo, J., Airaksinen, M Calculation method and tool for assessing energy consumption in the building stock. Building and Environment, 75, s. Vehviläinen, I., Pesola, A., Heljo, J., Vihola, J., Jääskeläinen, S., Kalenoja, H., Lahti, P., Mäkelä, K., Ristimäki, M Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä s. Ympäristöministeriö. 2012a. Suomen rakentamismääräyskokoelma D3: Rakennusten energiatehokkuus. Helsinki. 35 s. 43

44 Ympäristöministeriö. 2012b. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. 34 s. Ympäristöministeriö /13 Ympäristöministeriön asetus, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta lisä- ja muutostöissä. 5 s. 44

45 LIITTEET LIITE 1. Energiansäästötoimenpiteiden määrä Tesoman kerrostalokannassa ikäluokittain vuosina 2020 ja 2030 perustuen syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tietoihin sekä Heljon ja Viholan vuonna 2010 tekemään tutkimukseen. Luvuissa on huomioitu Tesoman asuinrakennuskannan korjaushistoria. LIITE 2. Energiansäästötoimenpiteiden määrä Tesoman rivitalokannassa ikäluokittain vuosina 2020 ja 2030 perustuen syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tietoihin sekä Heljon ja Viholan vuonna 2010 tekemään tutkimukseen. Luvuissa on huomioitu Tesoman asuinrakennuskannan korjaushistoria. LIITE 3. Energiansäästötoimenpiteiden määrä Tesoman pientalokannassa ikäluokittain vuosina 2020 ja 2030 perustuen Asuntokorjaaja julkaisun tietoihin. LIITE 4. Energiansäästötoimenpiteiden määrä kerrostaloissa noudatellen ympäristöministeriön asetusta 4/13 KH ohjekortissa ilmoitettuja rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaaria. LIITE 5. Energiansäästötoimenpiteiden määrä rivitaloissa noudatellen ympäristöministeriön asetusta 4/13 ja KH ohjekortissa ilmoitettuja rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaaria. LIITE 6. Energiansäästötoimenpiteiden määrä pientaloissa noudatellen ympäristöministeriön asetusta 4/13 KH ohjekortissa ilmoitettuja rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaaria. 45

46 LIITE 1. Energiansäästötoimenpiteiden määrä Tesoman kerrostalokannassa ikäluokittain vuosina 2020 ja 2030 perustuen syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tietoihin sekä Heljon ja Viholan vuonna 2010 tekemään tutkimukseen. Luvuissa on huomioitu Tesoman asuinrakennuskannan korjaushistoria. 46

47 LIITE 2. Energiansäästötoimenpiteiden määrä Tesoman rivitalokannassa ikäluokittain vuosina 2020 ja 2030 perustuen syksyn 2013 Korjausrakentamisbarometrin tietoihin sekä Heljon ja Viholan vuonna 2010 tekemään tutkimukseen. Luvuissa on huomioitu Tesoman asuinrakennuskannan korjaushistoria. 47

48 LIITE 3. Energiansäästötoimenpiteiden määrä Tesoman pientalokannassa ikäluokittain vuosina 2020 ja 2030 perustuen Asuntokorjaaja julkaisun tietoihin. 48

49 LIITE 4. Energiansäästötoimenpiteiden määrä kerrostaloissa noudatellen ympäristöministeriön asetusta 4/13 KH ohjekortissa ilmoitettuja rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaaria. 49

50 LIITE 5. Energiansäästötoimenpiteiden määrä rivitaloissa noudatellen ympäristöministeriön asetusta 4/13 ja KH ohjekortissa ilmoitettuja rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaaria. 50

51 LIITE 6. Energiansäästötoimenpiteiden määrä pientaloissa noudatellen ympäristöministeriön asetusta 4/13 KH ohjekortissa ilmoitettuja rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaaria. 51