Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä
|
|
- Veikko Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Rakennustekniikan laitos Juhani Heljo, Jaakko Vihola Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä Osaselvitys liittyen Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen AESS-sopimusten mukaisen toimenpideohjelman laatimiseen Tampere 2010
2 2 ESIPUHE Tämä selvitys on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja talouden yksikössä 5/2010-6/2010 välisenä aikana laboratorioinsinööri Juhani Heljon ja diplomi-insinööri Jaakko Viholan toimesta. Selvitys on osa Helsingin kaupungin perustaman energiatehokkuustyöryhmän tavoitetta laatia toimenpideohjelma koskien AESS-sopimuksen mukaista energiatehokkuustavoitetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Helsingin kaupungin hallinnoiman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalia sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Yhteyshenkilönä Helsingin kaupungin puolelta on toiminut Ifa Kytösaho. Selvityksessä ei voitu pyrkiä suureen tarkkuuteen, koska energiasäästötoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa perustuu kiinteistöyhtiöiden toimittamiin PTS-suunnitelmiin. PTS-suunnitelmia ei ollut käytössä kaikkien kiinteistöyhtiöiden osalta ja osa toimitetuista suunnitelmista oli energiansäästönäkökulmasta epätarkkoja. Selvityksen tulokset ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja kuvaavat melko hyvin realistisia toteuttamiskelpoisia energiansäästömahdollisuuksia. Tampereella Jaakko Vihola Juhani Heljo
3 3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on arvioitu energiansäästömahdollisuuksia Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa. Perusvuotena on käytetty vuotta 2006 ja laskelmat on tehty vuosille 2016, 2020 ja Pääpaino laskelmissa oli prosentuaalisilla säästöillä koskien lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteismäärää. Perusoletuksena korjaustoiminnan osalta on, että yhtiöiden PTS-suunnitelmien mukaisten korjausten yhteydessä tehdään aina niihin liitettävät järkevät energiansäästötoimet. Uudistuotannon osalta oletuksena on, että määräysten mukaisten talojen sijaan rakennetaan A-energialuokan mukaisia taloja. Uudistuotannon osuus säästöistä on aluksi alle 20 % ja vuonna 2050 lähelle 30 %. Kokonaisuudessaan energiansäästöiksi muodostuu vuonna ,5 % (0,8 %/a), vuonna ,6% (0,7%/a) ja vuonna ,6 % (0,4%/a) laskettuna kyseisten ajankohtien lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteiskulutuksesta (hyötyenergiasta). Säästöstä 2-3 % on vuosina sisälämpötilan alenemisesta aiheutuvaa ja 5-6 % vuonna Korjaustoiminnassa voidaan päästä vuonna ,6 % säästöön, vuonna ,7 % säästöön ja vuonna ,3 % säästöön tarkasteltaessa nykyisen kannan lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteiskulutusta ilman poistumaa. Tapio Jalon AESSsopimukseen liittyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2006 tähän päivään asti suoritettujen toimenpiteiden määrä on PTS-suunnitelmien kartoituksella selville saatua vuosittaista korjausastetta huomattavasti pienempi. Tästä johtuen Aikavälillä ollaan säästötavoitetta huomattavasti jäljessä. PTS-suunnitelmien mukaan huomattava energiansäästöpotentiaali on kuitenkin olemassa, jos varmistetaan, että korjausten yhteydessä tehdään niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Jotta säästöt toteutuisivat edes laskelmien mukaisina, pitää varmistaa, että energiansäästötoimenpiteet tehdään suunniteltujen korjausten yhteydessä. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat lämpötilan säätöön ja hallintaan liittyvät toimet, ikkunoiden vaihto, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja vedenkulutuksen mittaus. Energiansäästön määrää voidaan lisätä valitsemalla korjausten yhteydessä energiatehokkaampia ratkaisuja kuin mitä laskelmissa on oletettu. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. ikkunat vaihdetaankin normaalin U- arvoltaan 1 W/m2,K sijasta U-arvoltaan n. 0,85 ikkunoiksi. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet voidaan valita normaalin 50 % vuosihyötyhyötysuhteen sijasta jopa 70 % vuosihyötysuhteen laitteiksi.
4 Halvin, tehokkain ja nopein energiansäästömahdollisuus liittyy sisälämpötilan säätöön. Patteriverkoston säädöllä, säätölaitteita uusimalla sekä huoltomiehiä ja asukkaita jatkuvasti motivoimalla saadaan keskimääräistä sisälämpötilaa pudotettua lämmityskaudella. Jotta lämpötilan pudotus olisi mahdollista, täytyy asuntojen vetohaitat ja nurkkahuoneistojen mahdolliset kylmyysongelmat kuitenkin ensin poistaa. 4
5 5 SISÄLLYS 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS SELVITYKSEN TAUSTA SELVITYKSEN TAVOITE SELVITYKSEN TOTEUTUS NYKYISEN RAKENNUSKANNAN LAAJUUS JA SEN ENERGIANKULUTUS KORJAUSTOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT SÄÄSTÖT UUDISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIASÄÄSTÖ YHTEENVETO LÄHTEET...19 LIITTEET...20 LIITE 1. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2016 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...21 LIITE 2. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...22 LIITE 3. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...23 LIITE 4. HYÖTYENERGIAN KULUTUKSEN MUUTOS OSA-ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINRAKENNUSKANNASSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ...24 LIITE 5. HYÖTYENERGIAN KULUTUKSEN MUUTOS OSA-ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINRAKENNUSKANNASSA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ...25 LIITE 6. VAIPAN JA ILMANVAIHDON LÄMMÖNKULUTUKSEN SÄÄSTÖT NYKYISESSÄ KANNASSA RAKENTAMISVUODEN MUKAAN VUOSINA 2016, 2020 JA
6 6 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TO- TEUTUS 1.1. Selvityksen tausta Tämän selvityksen tavoitteena oli tutkia Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalia sekä nykyisen rakennuskannan että uudistuotannon kannalta. Selvityksen taustalla on ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sekä RAKLI Ry:n väliseen sopimukseen asuinkiinteistöjen energiansäästön edistämisestä (AESS-sopimus), joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. [1] Helsingin kaupunki on sitoutunut AESS-sopimukseen, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten hyötyenergiankulutusta prosentin vuosivauhtia. Jotta tavoitteeseen on mahdollista päästä, tulee tuntea rakennuskannan mahdollinen energiansäästöpotentiaali tulevilla suunnitelluilla toimenpiteillä. Näiden tietojen avulla on mahdollista suunnitella toimenpideohjelma, jotta sopimuksen edellyttämä tavoite on mahdollista saavuttaa Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena oli tutkia Helsingin kaupungin asuinrakennuskantaan mahdollisesti tehtävien energiansäästötoimenpiteiden hyötyenergian säästöpotentiaalia vuosiin 2016, 2020 ja 2050 mennessä sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Näiden tietojen pohjalta voidaan esittää toimenpide-ehdotuksia käytössä olevien resurssien oikeanlaiseksi kohdentamiseksi Selvityksen toteutus Selvitystä varten saatiin Helsingin kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöyhtiöiden PTS-suunnitelmia, joiden pohjalta kartoitettiin korjaustoimenpiteiden mahdollista laajuutta koko kannassa. Otoksen kooksi muodostui 70 % koko kannasta (kartoitukseen käytetty kohteiden asuinpinta-aloja) johtuen siitä, että osasta yhtiöitä PTS-suunnitelmaa ei vielä ollut olemassa ja osan yhtiöistä tekemä suunnitelma oli liian suppea, jotta siitä olisi ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä korjaustoimenpiteisiin liittyen. Laskelmat eri poikkileikkausvuosina tehtiin hyväksikäyttäen Heljon VTT:n kanssa yhteistyössä luomaa EKOREM- rakennuskannan energiankulutuksen laskentamallia. Mal-
7 7 lin laskenta perustuu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaiseen rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaan. Laskelmissa oletettiin, että Helsingin kaupungin rakennukset on rakennettu samalla tavalla kuin keskimäärin Suomessa. 2. NYKYISEN RAKENNUSKANNAN LAAJUUS JA SEN ENERGIANKULUTUS Kuvassa 2.1 on esitetty koko Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna rakennusten asuinpinta-alojen perusteella kerrostaloihin ja muihin rakennuksiin. Kuvasta voidaan havaita, että rakennuskannasta noin puolet on valmistunut 1980-vuoden jälkeen. Kanta on siis kohtalaisen nuorta. Asuinkerrostalojen osuus kannasta oli niin suuri (noin 96 %), että ei nähty tarpeelliseksi jakaa kantaa laskelmissa talotyyppien mukaan. milj. m 2 RAKENNUSKANNAN KERROSALA ASUINPINTA-ALA V V.2010 milj. milj. m 2 m 2 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Asuinkerrostalot Julkiset palvelurakennukset Muut asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot Omakotitalot 0, * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Kuva 2.1. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna asuinpinta-alojen perusteella. Muiden asuinrakennusten osuus koko rakennuskannasta asuinpinta-alassa mitattuna on noin 4 %.
8 8 Kuvassa 2.2 on esitetty selvityksessä käsitelty Helsingin kaupungin hallinnoima asuinrakennuskanta ikäjakaumittain bruttoalojen perusteella. milj. m2 1,2 RAKENNUSKANNAN BRUTTOALA V milj. m 2 1,0 0,8 0,6 Asuinrakennukset 0,4 0,2 0, * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Kuva 2.2. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna bruttoalojen perusteella Kuvassa 2.2 on esitetty kannan EKOREM-mallilla laskettu lämmönkulutus ikäluokittain vuonna Kuvasta on myös nähtävissä lämpöhäviöiden osuus sekä vaipan että ilmanvaihdon läpi. Käytännössä ilmanvaihdon määrä on oletettua pienempi. 160 LÄMMÖNKULUTUS IKÄLUOKITTAIN V ASUIN-, LIIKE- JA JULKISET RAKENNUKSET YHTEENSÄ 1 TWh ( NETTO, EI LÄMMINTÄ VETTÄ, EI MUUT RAKENNUKSET) Jäteilma Ulko-ovet Ikkunat Seinät Yläpohja Alapohja Kuva 2.2. EKOREM-laskentamallin avulla esitetty arvio Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan lämmönkulutus ikäluokittain vuonna 2010
9 9 Kuvassa 2.3. on esitetty nykyisen kannan vuosittainen hyötyenergian kulutus (636 ). Tämä pitää sisällään sekä lämmityksen että kiinteistösähkön osuuden. HYÖTYENERGIANKULUTUS VUONNA YHTEENSÄ 1 TWh Kiinteistösähkö Lämminvesi Ilmanvaihto Vaippa 0 Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Kuva 2.3. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan hyötyenergiankulutus vuonna 2010 Kun vertaillaan EKOREM-mallin antamaa tulosta ja Helsingin kaupungilta saatua mittausdataa toisiinsa (taulukko 2.1), huomataan, että mallilla saavutetut kulutusluvut ovat mitattuja todellisia kulutuksia hieman suurempia. Taulukko 2.1. EKOREM-mallin ja kulutusseurannan tuloksien vertailua hyötyenergian vuosikulutuksen osalta. Mitattu hyötyenergian kulutus pitää sisällään kiinteistöissä käytettävän taloussähkön. Kiinteistösähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta on 60. Kulutustiedot on saatu Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Lasketun ja mitatun kulutuksen vertailu: Mitattu hyötyenergian kokonaiskulutus: 707 kokonaissähkönkulutus: 42,5 kwh/m2,a 169 kiinteistösähkön osuus: 15 kwh/m2,a 60 Muuta kuin kiinteistösähköä: 109 Mitattu energiankulutus (lämmitys+kiinteistösähkö): EKOREM:in antama kulutus (lämmöntarveluku 4229): virhe: 6,5 %
10 10 3. KORJAUSTOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT SÄÄSTÖT Jotta olemassa olevan kannan korjaustoiminnalla saavutettavia säästöjä päästiin laskemaan, tuli ensiksi selvittää mahdollisten toimenpiteiden määrä. Tämä tehtiin hyväksi käyttäen Helsingin kaupungilta saatuja PTS-suunnitelmia, joista poimittiin kohteittain toimenpiteet joiden ohessa on mahdollista parantaa energiatehokkuutta, tai jotka suoraan parantavat rakennuksen energiatehokkuutta. Vuosittain tehtävä toimenpiteiden laajuus koko kannassa on nähtävissä kuvasta ,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa (otos 70% kannasta) 0,7 % 2,0 % 0,6 % 2,4 % 4,2 % 2,6 % 1,8 % 1,7 % 0,5 % 0,9 % 2,0 % Kuva 3.1. Vuosittainen korjaustoimenpiteiden laajuus Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa Vesikattojen peruskorjauksista mukaan laskettiin vain puolet, koska oletettiin osan korjaustoimenpiteistä olevan sellaisia, että yläpohjan samanaikainen lisäeristäminen ei olisi todennäköistä tai mahdollista. Taulukossa 3.2 on esitetty samojen toimenpiteiden laajuus Helsingin kaupungin rakennuskannassa, kun kanta on jaoteltu osiin sen iän perusteella. Taulukkoa tarkasteltaessa on hyvä huomata, että joidenkin poikkileikkausten kohdalla tehtävien toimenpiteiden määrä on hyvin suuri. Tämä johtuu siitä, että tämä osa kannasta on laajuudeltaan hyvin pieni ja siihen kohdistuu paljon toimenpiteitä. Koska toimenpiteet kohdistuvat tällöin kuitenkin hyviin pieneen osaan kannasta, niiden vaikutus kokonaisenergiansäästön kannalta ei ole muita merkittävämpi.
11 11 Taulukko 3.2. Korjaustoimenpiteiden vuosittainen laajuus Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa, kun kanta on jaoteltu ikäluokittain Parvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % ,0 % 10,3 % 1,2 % 11,1 % 10,3 % 10,3 % 1,2 % 10,3 % 1,2 % 10,3 % 10,3 % ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 9,5 % 0,0 % ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 4,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 0,0 % ,0 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 16,7 % ,0 % 5,2 % 0,0 % 7,4 % 7,4 % 7,4 % 0,0 % 7,4 % 0,0 % 5,2 % 5,2 % ,0 % 11,3 % 0,0 % 8,8 % 8,8 % 8,8 % 0,0 % 8,8 % 0,0 % 8,8 % 16,2 % ,0 % 5,4 % 0,0 % 4,9 % 6,2 % 7,1 % 0,0 % 6,2 % 4,5 % 4,5 % 5,4 % ,0 % 1,5 % 1,3 % 0,8 % 2,9 % 2,4 % 1,0 % 2,4 % 0,9 % 0,9 % 2,9 % ,6 % 2,9 % 1,2 % 2,8 % 1,4 % 2,3 % 1,1 % 1,1 % 0,1 % 1,1 % 1,1 % ,2 % 3,1 % 3,4 % 2,9 % 3,1 % 2,6 % 0,2 % 1,1 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % ,1 % 2,7 % 0,1 % 0,7 % 2,0 % 1,7 % 1,1 % 1,2 % 0,2 % 0,4 % 0,2 % ,0 % 2,8 % 0,7 % 2,3 % 3,3 % 4,8 % 3,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,8 % ,0 % 1,3 % 0,0 % 2,1 % 6,1 % 1,6 % 0,7 % 1,8 % 0,3 % 0,3 % 1,0 % ,6 % 0,3 % 0,0 % 3,9 % 8,6 % 1,9 % 5,1 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 1,3 % ,1 % 0,0 % 0,0 % 0,6 % 1,2 % 1,0 % 1,5 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % ,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,2 % 1,0 % 0,0 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % ,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
12 12 Toimenpiteiden laajuudet poikkileikkausvuosina 2016, 2020 ja 2050 löytyvät liitteistä 1, 2 ja 3. Kun poikkileikkausvuosia on tarkasteltu, on oletettu, että koskaan korjaustoimenpiteiden laajuudessa ei mennä yli 100 %:n. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin parannustoimenpide voidaan tehdä vain kerran. Tämä saattaa vääristää tuloksia jonkun verran vuoden 2050 osalta, koska on hyvinkin mahdollista, että joitakin toimenpiteitä on tehty tällöin jo useampaan kertaan ja näin ollen saavutettava energiansäästö voi olla laskennallista suurempi. Suurempi energiansäästö johtuu siitä, että toisella korjauskerralla olisi mahdollista valita energiatehokkaampi ratkaisu kun ensimmäistä kertaa korjatessa. Tuloksia tarkastellessa tulee muistaa, että kyseessä on hyvin optimistinen näkemys toimenpiteiden määrästä. Säästöt toteutuvat vain siinä tapauksissa, että energiasäästötoimenpiteitä tehdään aina kun muu korjaustoiminta antaa siihen mahdollisuuksia. Toimenpiteitä kuitenkin tuskin suoritetaan näin suuressa mittakaavassa. Tämä tarkoittaa sitä, että todellinen saavutettava energiansäästö jäänee laskennallista pienemmäksi. Toisaalta tulee myös muistaa, että on mahdollista tehdä laskelmissa oletettua tehokkaampi energiansäästötoimenpide, jolloin yksittäisellä toimenpiteellä saavutettu säästö on oletettua suurempi. Suoritettujen korjaustoimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa on esitetty taulukossa 3.3. Taulukkoon on lisätty myös joitakin huomautuksia liittyen toimenpiteisiin. Näitä ovat muun muassa toimenpiteen toteutukseen liittyvät seikat ja tehtyyn tarkasteluun liittyvät epävarmuustekijät. Taulukko 3.3. Toimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa ja toimenpiteisiin liittyviä huomautuksia. LTO tarkoittaa koneellisen sisäänpuhallus ja poistoilmanvaihdon rakentamisen yhteydessä asennettavaa ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitetta. Toimenpide Tarkasteltava ominaisuus Muuttujan muutos Parvekelasien asennus Ikkunoiden U-arvo -0,3 W/m 2,K Säästö 1-4 % rakennustasolla Ikkunoiden vaihto Ikkunoiden U-arvo -1 W/m 2,K Vanhoista osa kaksilasisia ja osa kolmilasisia. Uudet 1,0 W/m2,K tai alle Julkisivujen peruskorjaus Seinien U-arvo -0,2 W/m 2,K U-arvo puolitetaan eli n. 100 mm lisäeristys Vesikattojen peruskojaus Yläpohjan U-arvo -0,15 W/m 2,K Oletetaan 50% lisäeristys. Lisäeristetyissä U-arvo puoleen eli n. 100 mm lisäeristys Lämmönvaihtimen uusiminen Sisälämpötila -0,5 C o Säästön suuruusluokka Energia-avustusta saaneiden kohteiden mukainen Patteriverkoston säätö Sisälämpötila -0,5 C o Säästön suuruusluokka Energia-avustusta saaneiden kohteiden mukainen yksikkö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Veden kulutus -2 % Arvio Patteriventtiilien vaihto Sisälämpötila -0,5 C o Arvio. Toimenpiteitä vähän! Parvekeovien vaihto Ovien U-arvo -0,5 W/m 2,K Tiivistyminen tuo lisäsäästöä! Huomautukset LTO-laitteen asennus LTO 50 % Ilmanvaihdon ja sähkönkulutuksen kasvu syö osan säästöstä. SFP -luvun muutokseksi oletettu 1,5-2,5 Vedenkulutuksen mittaus Veden kulutus -20 % Veden kulutus vähenee keskimäärin 20 % useiden selvitysten perusteella Kun liitteestä 1, 2 ja 3 löytyvillä korjausmääräprosenteilla kerrotaan muuttujan muutoksia, saadaan korjaustoimenpiteiden vaikutukset rakennuskannassa selville. Kuvassa 3.1 on esitetty poikkileikkausvuodet 2016, 2020 ja 2050 ja toimenpiteillä saavutettavat hyötyenergiansäästöt asuinrakennuksissa verrattuna vuoden 2006 lähtötasoon (636 ).
13 Kuten kuvasta havaitaan, vuoteen 2016 mennessä saavutetaan korjaustoiminnalla 7,6 % säästö (-48 ). Vuoteen 2020 mennessä säästö on 9,7 % (-62 ) ja vuoteen 2050 mennessä 19,3 % (-123 ). Nämä säästöt saavutetaan siis jos tehdään kaikki toimenpiteet mihin suunnitellun korjaustoiminnan aikana voisi olla mahdollisuuksia. Todelliset säästöt tulevat todennäköisesti olemaan kuitenkin yllä olevia lukuja pienempiä. Toinen tuloksiin vaikuttava seikka on, että tarkastelu laskelmien osalta alkaa vuodesta Toimenpiteiden laajuudesta välillä ei ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Voi siis olla mahdollista, että osa laskennallisesta säästöpotentiaalista on menetetty jo tällä aikavälillä, jos energiansäästötoimenpiteitä ei ole toteutettu tämän selvityksen olettamassa mittakaavassa. Vuoden 2050 osalta säästö voi kuitenkin olla suurempi, kuten jo aikaisemmin on mainittu. 13
14 14 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Mahdollisilla energiansäästötoimenpiteillä saavutettavat prosentuaaliset hyötyenergian säästöt Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa poikkileikkausvuosina 2016,2020 ja ,6 % -9,7 % -19,3 % Prosentuaalinen säästö Kuva 3.1. Mahdollisten energiasäästötoimenpiteiden aikaansaamat hyötyenergian säästö poikkileikkausvuosina 2016, 2020 ja 2050
15 15 Kuvassa 3.2. on esitetty hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain rakennuskannassa vuonna Kuten huomataan, suurin säästö saavutetaan vaipan parannuksilla (30 ). Kiinteistösähkön kulutus nousee 2 lämmöntalteenottolaitteiden asennusten yhteydessä. LTO-laitteiden asennuksilla saavutetaan kuitenkin 16 suuruinen lämmitysenergian säästö. Lämpimän käyttöveden osalta saavutetaan 5 energiasäästö huoneistokohtaisten vesimittareiden ja parempien vesikalusteiden asennusten seurauksena. Lämpimän käyttöveden osalta energiasäästöt ovat todennäköisesti suuremmat, koska laskentamallissa peruskulutuksen oletuksena on hieman pienempi vedenkulutus kuin vuokrakerrostaloissa on yleensä. Prosentuaaliset muutokset on esitetty kuvassa 3.4. Kuvassa 3.3 on eritelty vaipan parannuksella saavutettavat energiasäästöt vuoteen 2016 mennessä. Liitteessä 6 on nähtävissä vaipan parannuksilla saavutettavat energiansäästöt taulukoina kaikkina tarkasteluvuosina (2016, 2020 ja 2050). 10 Hyötyenergian kulutuksen muutos mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen vuonna Kulutuksen muutos Vaippa Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö Yhteensä Asuinrakennukset Kuva 3.2. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2016 mennessä
16 Lämmönkulutuksen mahdolliset säästöt Helsingin kaupungin nykyisessä asuinrakennuskannassa rakentamisvuoden mukaan (kolmasosa säästöstä tulee sisälämpötilan 0,5 asteen alenemisesta) Alapohja Yläpohja Seinät Ikkunat Ulko-ovet Jäteilma Kuva 3.2. Lämmönkulutuksen mahdolliset säästöt Helsingin kaupungin nykyisessä asuinrakennuskannassa rakentamisvuoden mukaan, jos PTS-suunnitelmien mukaan toteutettujen korjaustoimien yhteydessä suoritetaan niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Suurimmat lämmönkulutuksen säästöt voidaan saavuttaa ikkunoita uusimalla, ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla ja seinien lisäeristyksellä. Lämmönkulutuksen säästöissä on mukana sisälämpötilan alenemisen aiheuttama säästö, joka on keskimäärin n. kolmasosa säästöstä. Tässä kuvassa ei ole mukana lämpimän käyttöveden energiansäästö eikä kiinteistösähkön kulutusmuutos. Hyötyenergian kulutuksen prosentuaalinen muutos mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen vuonna % 4 % Kulutuksen muutos 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Vaippa Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö Kuva 3.4. Hyötyenergian kulutuksen prosentuaalinen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2016 mennessä Vuosien 2020 ja 2050 osalta samanlaiset kuvat löytyvät liitteistä 4 ja 5. Yhteensä Asuinrakennukset -10,5 % -7,9 % -4,7 % 4,8 % -7,6 %
17 17 4. UUDISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIASÄÄSTÖ Helsingin kaupungin uudistuotanto rakennetaan A-energiatehokkuusluokkaan (100 kwh/brm 2 ). Kun tätä tasoa vertaillaan vuoden 2010 Suomen rakentamismääräyskokoelman vertailutasoon, saadaan säästöksi bruttoneliötä kohti noin 20 kwh/a. Tämä säästö on kuitenkin karkea arvio, koska vielä ei ole tietoa siitä, kuinka suuri vuoden 2010 määräyksillä rakennetun asuinrakennuksen energiatodistuksen ET-luku todellisuudessa on. Arvaus perustuu arvioon, että vuoden 2010 määräykset pienentävät ETlukua 25 %. Helsingin kaupungilta saatujen tietojen mukaan uudistuotannon määrä on noin as.m 2 vuodessa. Asuinneliöt on muutettu bruttoneliöiksi kertomalla ne 1,4:lla. Vuotuiseksi hyötyenergian säästöksi uudistuotannon määrän ja saavutettavan säästön perusteella saadaan noin 1,2, kun kulutus on noin 7,1. Saavutettava Säästö on siis noin 16,7 % Suomen rakentamismääräyskokoelman vertailutasosta (8,3 ).
18 18 5. YHTEENVETO Vuonna 2016 säästöpotentiaali korjaustoiminnan ja uudistuotannon osalta on yhteensä laskelmien mukaan 8,6 % (noin 0,8 %/a). Vuonna 2020 säästöpotentiaali on 10,7 % (noin 0,7 %/a) ja vuoteen 2050 mennessä 18,5 % (noin 0,4 %/a). Tuloksista on havaittavissa, että mitä pitemmälle tarkastelussa ajallisesti mennään, sitä enemmän jäädään prosentin vuosisäästötavoitteesta. Laskelmien tarkkuus kuitenkin kärsii mitä kauemmas ajassa mennään, jotenka vuoden 2050 tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Säästöt on esitetty tarkemmin taulukossa 5.1. Taulukko 5.1. Uudistuotannon ja korjaustoiminnan hyötyenergian säästöpotentiaali vuosina 2016, 2020 ja Uudistuotannon tarkastelu on tehty vuodesta 2010 eteenpäin. Korjaustoiminnassa asuinkerrostalojen osuus noin 96 %. Mahdollisella korjaustoiminnalla ja uudistuotannolla saavutettavat hyötyenergian säästöt Korjaustoiminta: Kulutus ennen säästöjä : säästö : Kulutus säästöjen jälkeen : säästö % 7,6 % 9,7 % 19,4 % Uudistuotanto: Kulutus ennen säästöjä : säästö verrattuna RakMk tasoon : Kulutus säästöjen jälkeen : säästö % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % Yhteensä: Kulutus ennen säästöjä : säästö : Kulutus säästöjen jälkeen : säästö % 0,0 % 8,6 % 10,7 % 18,5 % Tuloksia tarkastellessa on hyvä kuitenkin muistaa, että laskenta perustuu arvioon korjaustoimenpiteiden vuosittaisesta laajuudesta PTS-suunnitelmien perusteella. Laskelmat vuodesta 2006 lähtien on tehty olettaen, että suoritettavien toimenpiteiden määrä vastaa PTS-suunnitelmista kerättyä dataa vuodesta 2010 eteenpäin. Tapio Jalon AESS:seen liittyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2006 tähän päivään suoritettujen toimenpiteiden määrä on ollut PTS-suunnitelmista kerättyä määrää huomattavasti pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä vuoden 2016 tavoitetta (9 %) ollaan tässä vaiheessa jo selvästi jäljessä. PTS-suunnitelmien mukaan huomattava säästöpotentiaali
19 19 on kuitenkin olemassa, jos varmistetaan, että korjausten yhteydessä tehdään niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. 6. LÄHTEET [1] Jalo, T., Isohella, R. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti Helsinki 2008, Motiva Oy. 40 s. [2] Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H. Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. Tampere s. + liitteet 32 s. [3] Heljo, J. Asuinrakennusten energia-avustusten vaikutukset. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustuotannon ja talouden yksikkö. Tampere s.
20 20 LIITTEET 1. Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2020 mennessä 5. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä 6. Vaipan ja ilmanvaihdon lämmönkulutuksen säästöt nykyisessä kannassa rakentamisvuoden mukaan vuosina 2016, 2020 ja 2050
21 LIITE 1. Korjaustoimenpiteiden laajuus kannassa vuoteen 2016 mennessä ikäluokittain 21 P arvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,00 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % ,00 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,96 % 45,96 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,96 % 0,00 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 57,11 % 0,00 % 81,14 % 81,14 % 81,14 % 0,00 % 81,14 % 0,00 % 57,11 % 57,11 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 96,63 % 96,63 % 96,63 % 0,00 % 96,63 % 0,00 % 96,63 % 100,00 % ,00 % 59,56 % 0,00 % 53,62 % 67,77 % 78,01 % 0,00 % 67,77 % 49,32 % 49,32 % 59,56 % ,00 % 15,96 % 14,84 % 8,80 % 32,41 % 26,16 % 10,88 % 26,16 % 9,76 % 9,76 % 31,65 % ,34 % 32,39 % 12,95 % 30,35 % 15,30 % 25,81 % 12,22 % 12,22 % 1,27 % 12,22 % 12,22 % ,49 % 34,44 % 37,48 % 32,30 % 34,48 % 29,03 % 1,99 % 12,03 % 1,99 % 1,99 % 1,99 % ,32 % 29,15 % 1,58 % 7,38 % 21,87 % 18,92 % 12,15 % 12,96 % 2,33 % 4,91 % 2,33 % ,69 % 30,71 % 8,14 % 25,13 % 35,77 % 52,55 % 38,21 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 8,74 % ,00 % 13,98 % 0,00 % 22,89 % 67,23 % 17,23 % 7,78 % 20,06 % 3,14 % 3,14 % 11,01 % ,09 % 3,42 % 0,00 % 42,46 % 94,53 % 20,95 % 56,24 % 8,85 % 2,16 % 0,00 % 14,10 % ,69 % 0,00 % 0,00 % 6,91 % 13,63 % 11,00 % 16,01 % 11,00 % 0,00 % 0,00 % 45,83 % ,81 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 13,73 % 10,56 % 0,00 % 10,56 % 0,00 % 0,00 % 7,60 % ,65 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 6,04 % 6,04 % 0,00 % 6,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %
22 LIITE 2. Korjaustoimenpiteiden laajuus kannassa vuoteen 2020 mennessä ikäluokittain 22 Parvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,00 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % ,00 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,68 % 62,68 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,68 % 0,00 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 77,88 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 77,88 % 77,88 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 81,21 % 0,00 % 73,12 % 92,42 % 100,00 % 0,00 % 92,42 % 67,26 % 67,26 % 81,21 % ,00 % 21,77 % 20,23 % 12,00 % 44,20 % 35,67 % 14,84 % 35,67 % 13,31 % 13,31 % 43,15 % ,64 % 44,17 % 17,66 % 41,38 % 20,86 % 35,20 % 16,66 % 16,66 % 1,73 % 16,66 % 16,66 % ,39 % 46,96 % 51,10 % 44,05 % 47,02 % 39,59 % 2,71 % 16,40 % 2,71 % 2,71 % 2,71 % ,79 % 39,75 % 2,16 % 10,07 % 29,82 % 25,81 % 16,56 % 17,68 % 3,18 % 6,70 % 3,18 % ,58 % 41,88 % 11,10 % 34,27 % 48,78 % 71,66 % 52,11 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 11,92 % ,00 % 19,06 % 0,00 % 31,22 % 91,68 % 23,50 % 10,60 % 27,36 % 4,28 % 4,28 % 15,01 % ,67 % 4,66 % 0,00 % 57,90 % 100,00 % 28,57 % 76,68 % 12,06 % 2,94 % 0,00 % 19,23 % ,94 % 0,00 % 0,00 % 9,42 % 18,58 % 15,00 % 21,83 % 15,00 % 0,00 % 0,00 % 62,50 % ,38 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,72 % 14,40 % 0,00 % 14,40 % 0,00 % 0,00 % 10,36 % ,43 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 8,23 % 8,23 % 0,00 % 8,23 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %
Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotJaakko Vihola & Juhani Heljo Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa
Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 5 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics.
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotEnergiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
LisätiedotTulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa
Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotERILLINEN ENERGIATODISTUS
ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki 16.2.2012
Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki 16.2.2012 1 ENERGIANSÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET RAKENNUSKANNAN KORJAUSTOIMINNASSA Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotanto ja talous Energia- ja
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät" 998 092-080-008-0007-E Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn
LisätiedotEnergiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä
Lisätiedot27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:
RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJTALO Tuohistanhua 4 7 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4968 97 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Kerrostalo Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotKOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994
KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotEU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle
Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotEnergiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa
Juhani Heljo, Antti Kurvinen, Jaakko Vihola Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Liitteet III Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous.
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotEnergiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020
Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotEnergiaselvityksen tulosten yhteenveto
Energiaselvityksen tulosten yhteenveto Rakennuskohde: Demokohde Rakennustyyppi: Omakotitalo Pääsuunnittelija: Pekka Pääsuunnittelija Selvityksen tekijä: Demo2 Käyttäjä Rakennuslupa Nro: Osoite: Pvm: Allekirjoitus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)
ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotEnergiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008
Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotEnergiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö
LisätiedotEi hukata rahaa lämmittämällä harakoille
Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotEnergiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa
Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta
LisätiedotKiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY
LisätiedotEnergia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista
Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotParitalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot
Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 95 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Karkkilan Linjaautoasema Oy Talo B Huhdintie 6 Karkkila Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4546 989 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liikerakennus
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS 08500, LOHJA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Mäntynummentie Mäntynummentie 08500, LOHJA Rakennustunnus: 444-4--58- Rakennuksen valmistumisvuosi: 97 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 90 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus
Lisätiedot