Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä"

Transkriptio

1 1 Rakennustekniikan laitos Juhani Heljo, Jaakko Vihola Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä Osaselvitys liittyen Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen AESS-sopimusten mukaisen toimenpideohjelman laatimiseen Tampere 2010

2 2 ESIPUHE Tämä selvitys on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja talouden yksikössä 5/2010-6/2010 välisenä aikana laboratorioinsinööri Juhani Heljon ja diplomi-insinööri Jaakko Viholan toimesta. Selvitys on osa Helsingin kaupungin perustaman energiatehokkuustyöryhmän tavoitetta laatia toimenpideohjelma koskien AESS-sopimuksen mukaista energiatehokkuustavoitetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Helsingin kaupungin hallinnoiman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalia sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Yhteyshenkilönä Helsingin kaupungin puolelta on toiminut Ifa Kytösaho. Selvityksessä ei voitu pyrkiä suureen tarkkuuteen, koska energiasäästötoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa perustuu kiinteistöyhtiöiden toimittamiin PTS-suunnitelmiin. PTS-suunnitelmia ei ollut käytössä kaikkien kiinteistöyhtiöiden osalta ja osa toimitetuista suunnitelmista oli energiansäästönäkökulmasta epätarkkoja. Selvityksen tulokset ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja kuvaavat melko hyvin realistisia toteuttamiskelpoisia energiansäästömahdollisuuksia. Tampereella Jaakko Vihola Juhani Heljo

3 3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on arvioitu energiansäästömahdollisuuksia Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa. Perusvuotena on käytetty vuotta 2006 ja laskelmat on tehty vuosille 2016, 2020 ja Pääpaino laskelmissa oli prosentuaalisilla säästöillä koskien lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteismäärää. Perusoletuksena korjaustoiminnan osalta on, että yhtiöiden PTS-suunnitelmien mukaisten korjausten yhteydessä tehdään aina niihin liitettävät järkevät energiansäästötoimet. Uudistuotannon osalta oletuksena on, että määräysten mukaisten talojen sijaan rakennetaan A-energialuokan mukaisia taloja. Uudistuotannon osuus säästöistä on aluksi alle 20 % ja vuonna 2050 lähelle 30 %. Kokonaisuudessaan energiansäästöiksi muodostuu vuonna ,5 % (0,8 %/a), vuonna ,6% (0,7%/a) ja vuonna ,6 % (0,4%/a) laskettuna kyseisten ajankohtien lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteiskulutuksesta (hyötyenergiasta). Säästöstä 2-3 % on vuosina sisälämpötilan alenemisesta aiheutuvaa ja 5-6 % vuonna Korjaustoiminnassa voidaan päästä vuonna ,6 % säästöön, vuonna ,7 % säästöön ja vuonna ,3 % säästöön tarkasteltaessa nykyisen kannan lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteiskulutusta ilman poistumaa. Tapio Jalon AESSsopimukseen liittyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2006 tähän päivään asti suoritettujen toimenpiteiden määrä on PTS-suunnitelmien kartoituksella selville saatua vuosittaista korjausastetta huomattavasti pienempi. Tästä johtuen Aikavälillä ollaan säästötavoitetta huomattavasti jäljessä. PTS-suunnitelmien mukaan huomattava energiansäästöpotentiaali on kuitenkin olemassa, jos varmistetaan, että korjausten yhteydessä tehdään niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Jotta säästöt toteutuisivat edes laskelmien mukaisina, pitää varmistaa, että energiansäästötoimenpiteet tehdään suunniteltujen korjausten yhteydessä. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat lämpötilan säätöön ja hallintaan liittyvät toimet, ikkunoiden vaihto, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja vedenkulutuksen mittaus. Energiansäästön määrää voidaan lisätä valitsemalla korjausten yhteydessä energiatehokkaampia ratkaisuja kuin mitä laskelmissa on oletettu. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. ikkunat vaihdetaankin normaalin U- arvoltaan 1 W/m2,K sijasta U-arvoltaan n. 0,85 ikkunoiksi. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet voidaan valita normaalin 50 % vuosihyötyhyötysuhteen sijasta jopa 70 % vuosihyötysuhteen laitteiksi.

4 Halvin, tehokkain ja nopein energiansäästömahdollisuus liittyy sisälämpötilan säätöön. Patteriverkoston säädöllä, säätölaitteita uusimalla sekä huoltomiehiä ja asukkaita jatkuvasti motivoimalla saadaan keskimääräistä sisälämpötilaa pudotettua lämmityskaudella. Jotta lämpötilan pudotus olisi mahdollista, täytyy asuntojen vetohaitat ja nurkkahuoneistojen mahdolliset kylmyysongelmat kuitenkin ensin poistaa. 4

5 5 SISÄLLYS 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS SELVITYKSEN TAUSTA SELVITYKSEN TAVOITE SELVITYKSEN TOTEUTUS NYKYISEN RAKENNUSKANNAN LAAJUUS JA SEN ENERGIANKULUTUS KORJAUSTOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT SÄÄSTÖT UUDISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIASÄÄSTÖ YHTEENVETO LÄHTEET...19 LIITTEET...20 LIITE 1. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2016 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...21 LIITE 2. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...22 LIITE 3. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...23 LIITE 4. HYÖTYENERGIAN KULUTUKSEN MUUTOS OSA-ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINRAKENNUSKANNASSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ...24 LIITE 5. HYÖTYENERGIAN KULUTUKSEN MUUTOS OSA-ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINRAKENNUSKANNASSA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ...25 LIITE 6. VAIPAN JA ILMANVAIHDON LÄMMÖNKULUTUKSEN SÄÄSTÖT NYKYISESSÄ KANNASSA RAKENTAMISVUODEN MUKAAN VUOSINA 2016, 2020 JA

6 6 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TO- TEUTUS 1.1. Selvityksen tausta Tämän selvityksen tavoitteena oli tutkia Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalia sekä nykyisen rakennuskannan että uudistuotannon kannalta. Selvityksen taustalla on ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sekä RAKLI Ry:n väliseen sopimukseen asuinkiinteistöjen energiansäästön edistämisestä (AESS-sopimus), joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. [1] Helsingin kaupunki on sitoutunut AESS-sopimukseen, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten hyötyenergiankulutusta prosentin vuosivauhtia. Jotta tavoitteeseen on mahdollista päästä, tulee tuntea rakennuskannan mahdollinen energiansäästöpotentiaali tulevilla suunnitelluilla toimenpiteillä. Näiden tietojen avulla on mahdollista suunnitella toimenpideohjelma, jotta sopimuksen edellyttämä tavoite on mahdollista saavuttaa Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena oli tutkia Helsingin kaupungin asuinrakennuskantaan mahdollisesti tehtävien energiansäästötoimenpiteiden hyötyenergian säästöpotentiaalia vuosiin 2016, 2020 ja 2050 mennessä sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Näiden tietojen pohjalta voidaan esittää toimenpide-ehdotuksia käytössä olevien resurssien oikeanlaiseksi kohdentamiseksi Selvityksen toteutus Selvitystä varten saatiin Helsingin kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöyhtiöiden PTS-suunnitelmia, joiden pohjalta kartoitettiin korjaustoimenpiteiden mahdollista laajuutta koko kannassa. Otoksen kooksi muodostui 70 % koko kannasta (kartoitukseen käytetty kohteiden asuinpinta-aloja) johtuen siitä, että osasta yhtiöitä PTS-suunnitelmaa ei vielä ollut olemassa ja osan yhtiöistä tekemä suunnitelma oli liian suppea, jotta siitä olisi ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä korjaustoimenpiteisiin liittyen. Laskelmat eri poikkileikkausvuosina tehtiin hyväksikäyttäen Heljon VTT:n kanssa yhteistyössä luomaa EKOREM- rakennuskannan energiankulutuksen laskentamallia. Mal-

7 7 lin laskenta perustuu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaiseen rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaan. Laskelmissa oletettiin, että Helsingin kaupungin rakennukset on rakennettu samalla tavalla kuin keskimäärin Suomessa. 2. NYKYISEN RAKENNUSKANNAN LAAJUUS JA SEN ENERGIANKULUTUS Kuvassa 2.1 on esitetty koko Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna rakennusten asuinpinta-alojen perusteella kerrostaloihin ja muihin rakennuksiin. Kuvasta voidaan havaita, että rakennuskannasta noin puolet on valmistunut 1980-vuoden jälkeen. Kanta on siis kohtalaisen nuorta. Asuinkerrostalojen osuus kannasta oli niin suuri (noin 96 %), että ei nähty tarpeelliseksi jakaa kantaa laskelmissa talotyyppien mukaan. milj. m 2 RAKENNUSKANNAN KERROSALA ASUINPINTA-ALA V V.2010 milj. milj. m 2 m 2 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Asuinkerrostalot Julkiset palvelurakennukset Muut asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot Omakotitalot 0, * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Kuva 2.1. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna asuinpinta-alojen perusteella. Muiden asuinrakennusten osuus koko rakennuskannasta asuinpinta-alassa mitattuna on noin 4 %.

8 8 Kuvassa 2.2 on esitetty selvityksessä käsitelty Helsingin kaupungin hallinnoima asuinrakennuskanta ikäjakaumittain bruttoalojen perusteella. milj. m2 1,2 RAKENNUSKANNAN BRUTTOALA V milj. m 2 1,0 0,8 0,6 Asuinrakennukset 0,4 0,2 0, * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Kuva 2.2. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna bruttoalojen perusteella Kuvassa 2.2 on esitetty kannan EKOREM-mallilla laskettu lämmönkulutus ikäluokittain vuonna Kuvasta on myös nähtävissä lämpöhäviöiden osuus sekä vaipan että ilmanvaihdon läpi. Käytännössä ilmanvaihdon määrä on oletettua pienempi. 160 LÄMMÖNKULUTUS IKÄLUOKITTAIN V ASUIN-, LIIKE- JA JULKISET RAKENNUKSET YHTEENSÄ 1 TWh ( NETTO, EI LÄMMINTÄ VETTÄ, EI MUUT RAKENNUKSET) Jäteilma Ulko-ovet Ikkunat Seinät Yläpohja Alapohja Kuva 2.2. EKOREM-laskentamallin avulla esitetty arvio Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan lämmönkulutus ikäluokittain vuonna 2010

9 9 Kuvassa 2.3. on esitetty nykyisen kannan vuosittainen hyötyenergian kulutus (636 ). Tämä pitää sisällään sekä lämmityksen että kiinteistösähkön osuuden. HYÖTYENERGIANKULUTUS VUONNA YHTEENSÄ 1 TWh Kiinteistösähkö Lämminvesi Ilmanvaihto Vaippa 0 Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Kuva 2.3. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan hyötyenergiankulutus vuonna 2010 Kun vertaillaan EKOREM-mallin antamaa tulosta ja Helsingin kaupungilta saatua mittausdataa toisiinsa (taulukko 2.1), huomataan, että mallilla saavutetut kulutusluvut ovat mitattuja todellisia kulutuksia hieman suurempia. Taulukko 2.1. EKOREM-mallin ja kulutusseurannan tuloksien vertailua hyötyenergian vuosikulutuksen osalta. Mitattu hyötyenergian kulutus pitää sisällään kiinteistöissä käytettävän taloussähkön. Kiinteistösähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta on 60. Kulutustiedot on saatu Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Lasketun ja mitatun kulutuksen vertailu: Mitattu hyötyenergian kokonaiskulutus: 707 kokonaissähkönkulutus: 42,5 kwh/m2,a 169 kiinteistösähkön osuus: 15 kwh/m2,a 60 Muuta kuin kiinteistösähköä: 109 Mitattu energiankulutus (lämmitys+kiinteistösähkö): EKOREM:in antama kulutus (lämmöntarveluku 4229): virhe: 6,5 %

10 10 3. KORJAUSTOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT SÄÄSTÖT Jotta olemassa olevan kannan korjaustoiminnalla saavutettavia säästöjä päästiin laskemaan, tuli ensiksi selvittää mahdollisten toimenpiteiden määrä. Tämä tehtiin hyväksi käyttäen Helsingin kaupungilta saatuja PTS-suunnitelmia, joista poimittiin kohteittain toimenpiteet joiden ohessa on mahdollista parantaa energiatehokkuutta, tai jotka suoraan parantavat rakennuksen energiatehokkuutta. Vuosittain tehtävä toimenpiteiden laajuus koko kannassa on nähtävissä kuvasta ,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa (otos 70% kannasta) 0,7 % 2,0 % 0,6 % 2,4 % 4,2 % 2,6 % 1,8 % 1,7 % 0,5 % 0,9 % 2,0 % Kuva 3.1. Vuosittainen korjaustoimenpiteiden laajuus Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa Vesikattojen peruskorjauksista mukaan laskettiin vain puolet, koska oletettiin osan korjaustoimenpiteistä olevan sellaisia, että yläpohjan samanaikainen lisäeristäminen ei olisi todennäköistä tai mahdollista. Taulukossa 3.2 on esitetty samojen toimenpiteiden laajuus Helsingin kaupungin rakennuskannassa, kun kanta on jaoteltu osiin sen iän perusteella. Taulukkoa tarkasteltaessa on hyvä huomata, että joidenkin poikkileikkausten kohdalla tehtävien toimenpiteiden määrä on hyvin suuri. Tämä johtuu siitä, että tämä osa kannasta on laajuudeltaan hyvin pieni ja siihen kohdistuu paljon toimenpiteitä. Koska toimenpiteet kohdistuvat tällöin kuitenkin hyviin pieneen osaan kannasta, niiden vaikutus kokonaisenergiansäästön kannalta ei ole muita merkittävämpi.

11 11 Taulukko 3.2. Korjaustoimenpiteiden vuosittainen laajuus Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa, kun kanta on jaoteltu ikäluokittain Parvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % ,0 % 10,3 % 1,2 % 11,1 % 10,3 % 10,3 % 1,2 % 10,3 % 1,2 % 10,3 % 10,3 % ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 9,5 % 0,0 % ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 4,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 0,0 % ,0 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 16,7 % ,0 % 5,2 % 0,0 % 7,4 % 7,4 % 7,4 % 0,0 % 7,4 % 0,0 % 5,2 % 5,2 % ,0 % 11,3 % 0,0 % 8,8 % 8,8 % 8,8 % 0,0 % 8,8 % 0,0 % 8,8 % 16,2 % ,0 % 5,4 % 0,0 % 4,9 % 6,2 % 7,1 % 0,0 % 6,2 % 4,5 % 4,5 % 5,4 % ,0 % 1,5 % 1,3 % 0,8 % 2,9 % 2,4 % 1,0 % 2,4 % 0,9 % 0,9 % 2,9 % ,6 % 2,9 % 1,2 % 2,8 % 1,4 % 2,3 % 1,1 % 1,1 % 0,1 % 1,1 % 1,1 % ,2 % 3,1 % 3,4 % 2,9 % 3,1 % 2,6 % 0,2 % 1,1 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % ,1 % 2,7 % 0,1 % 0,7 % 2,0 % 1,7 % 1,1 % 1,2 % 0,2 % 0,4 % 0,2 % ,0 % 2,8 % 0,7 % 2,3 % 3,3 % 4,8 % 3,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,8 % ,0 % 1,3 % 0,0 % 2,1 % 6,1 % 1,6 % 0,7 % 1,8 % 0,3 % 0,3 % 1,0 % ,6 % 0,3 % 0,0 % 3,9 % 8,6 % 1,9 % 5,1 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 1,3 % ,1 % 0,0 % 0,0 % 0,6 % 1,2 % 1,0 % 1,5 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % ,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,2 % 1,0 % 0,0 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % ,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

12 12 Toimenpiteiden laajuudet poikkileikkausvuosina 2016, 2020 ja 2050 löytyvät liitteistä 1, 2 ja 3. Kun poikkileikkausvuosia on tarkasteltu, on oletettu, että koskaan korjaustoimenpiteiden laajuudessa ei mennä yli 100 %:n. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin parannustoimenpide voidaan tehdä vain kerran. Tämä saattaa vääristää tuloksia jonkun verran vuoden 2050 osalta, koska on hyvinkin mahdollista, että joitakin toimenpiteitä on tehty tällöin jo useampaan kertaan ja näin ollen saavutettava energiansäästö voi olla laskennallista suurempi. Suurempi energiansäästö johtuu siitä, että toisella korjauskerralla olisi mahdollista valita energiatehokkaampi ratkaisu kun ensimmäistä kertaa korjatessa. Tuloksia tarkastellessa tulee muistaa, että kyseessä on hyvin optimistinen näkemys toimenpiteiden määrästä. Säästöt toteutuvat vain siinä tapauksissa, että energiasäästötoimenpiteitä tehdään aina kun muu korjaustoiminta antaa siihen mahdollisuuksia. Toimenpiteitä kuitenkin tuskin suoritetaan näin suuressa mittakaavassa. Tämä tarkoittaa sitä, että todellinen saavutettava energiansäästö jäänee laskennallista pienemmäksi. Toisaalta tulee myös muistaa, että on mahdollista tehdä laskelmissa oletettua tehokkaampi energiansäästötoimenpide, jolloin yksittäisellä toimenpiteellä saavutettu säästö on oletettua suurempi. Suoritettujen korjaustoimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa on esitetty taulukossa 3.3. Taulukkoon on lisätty myös joitakin huomautuksia liittyen toimenpiteisiin. Näitä ovat muun muassa toimenpiteen toteutukseen liittyvät seikat ja tehtyyn tarkasteluun liittyvät epävarmuustekijät. Taulukko 3.3. Toimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa ja toimenpiteisiin liittyviä huomautuksia. LTO tarkoittaa koneellisen sisäänpuhallus ja poistoilmanvaihdon rakentamisen yhteydessä asennettavaa ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitetta. Toimenpide Tarkasteltava ominaisuus Muuttujan muutos Parvekelasien asennus Ikkunoiden U-arvo -0,3 W/m 2,K Säästö 1-4 % rakennustasolla Ikkunoiden vaihto Ikkunoiden U-arvo -1 W/m 2,K Vanhoista osa kaksilasisia ja osa kolmilasisia. Uudet 1,0 W/m2,K tai alle Julkisivujen peruskorjaus Seinien U-arvo -0,2 W/m 2,K U-arvo puolitetaan eli n. 100 mm lisäeristys Vesikattojen peruskojaus Yläpohjan U-arvo -0,15 W/m 2,K Oletetaan 50% lisäeristys. Lisäeristetyissä U-arvo puoleen eli n. 100 mm lisäeristys Lämmönvaihtimen uusiminen Sisälämpötila -0,5 C o Säästön suuruusluokka Energia-avustusta saaneiden kohteiden mukainen Patteriverkoston säätö Sisälämpötila -0,5 C o Säästön suuruusluokka Energia-avustusta saaneiden kohteiden mukainen yksikkö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Veden kulutus -2 % Arvio Patteriventtiilien vaihto Sisälämpötila -0,5 C o Arvio. Toimenpiteitä vähän! Parvekeovien vaihto Ovien U-arvo -0,5 W/m 2,K Tiivistyminen tuo lisäsäästöä! Huomautukset LTO-laitteen asennus LTO 50 % Ilmanvaihdon ja sähkönkulutuksen kasvu syö osan säästöstä. SFP -luvun muutokseksi oletettu 1,5-2,5 Vedenkulutuksen mittaus Veden kulutus -20 % Veden kulutus vähenee keskimäärin 20 % useiden selvitysten perusteella Kun liitteestä 1, 2 ja 3 löytyvillä korjausmääräprosenteilla kerrotaan muuttujan muutoksia, saadaan korjaustoimenpiteiden vaikutukset rakennuskannassa selville. Kuvassa 3.1 on esitetty poikkileikkausvuodet 2016, 2020 ja 2050 ja toimenpiteillä saavutettavat hyötyenergiansäästöt asuinrakennuksissa verrattuna vuoden 2006 lähtötasoon (636 ).

13 Kuten kuvasta havaitaan, vuoteen 2016 mennessä saavutetaan korjaustoiminnalla 7,6 % säästö (-48 ). Vuoteen 2020 mennessä säästö on 9,7 % (-62 ) ja vuoteen 2050 mennessä 19,3 % (-123 ). Nämä säästöt saavutetaan siis jos tehdään kaikki toimenpiteet mihin suunnitellun korjaustoiminnan aikana voisi olla mahdollisuuksia. Todelliset säästöt tulevat todennäköisesti olemaan kuitenkin yllä olevia lukuja pienempiä. Toinen tuloksiin vaikuttava seikka on, että tarkastelu laskelmien osalta alkaa vuodesta Toimenpiteiden laajuudesta välillä ei ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Voi siis olla mahdollista, että osa laskennallisesta säästöpotentiaalista on menetetty jo tällä aikavälillä, jos energiansäästötoimenpiteitä ei ole toteutettu tämän selvityksen olettamassa mittakaavassa. Vuoden 2050 osalta säästö voi kuitenkin olla suurempi, kuten jo aikaisemmin on mainittu. 13

14 14 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Mahdollisilla energiansäästötoimenpiteillä saavutettavat prosentuaaliset hyötyenergian säästöt Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa poikkileikkausvuosina 2016,2020 ja ,6 % -9,7 % -19,3 % Prosentuaalinen säästö Kuva 3.1. Mahdollisten energiasäästötoimenpiteiden aikaansaamat hyötyenergian säästö poikkileikkausvuosina 2016, 2020 ja 2050

15 15 Kuvassa 3.2. on esitetty hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain rakennuskannassa vuonna Kuten huomataan, suurin säästö saavutetaan vaipan parannuksilla (30 ). Kiinteistösähkön kulutus nousee 2 lämmöntalteenottolaitteiden asennusten yhteydessä. LTO-laitteiden asennuksilla saavutetaan kuitenkin 16 suuruinen lämmitysenergian säästö. Lämpimän käyttöveden osalta saavutetaan 5 energiasäästö huoneistokohtaisten vesimittareiden ja parempien vesikalusteiden asennusten seurauksena. Lämpimän käyttöveden osalta energiasäästöt ovat todennäköisesti suuremmat, koska laskentamallissa peruskulutuksen oletuksena on hieman pienempi vedenkulutus kuin vuokrakerrostaloissa on yleensä. Prosentuaaliset muutokset on esitetty kuvassa 3.4. Kuvassa 3.3 on eritelty vaipan parannuksella saavutettavat energiasäästöt vuoteen 2016 mennessä. Liitteessä 6 on nähtävissä vaipan parannuksilla saavutettavat energiansäästöt taulukoina kaikkina tarkasteluvuosina (2016, 2020 ja 2050). 10 Hyötyenergian kulutuksen muutos mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen vuonna Kulutuksen muutos Vaippa Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö Yhteensä Asuinrakennukset Kuva 3.2. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2016 mennessä

16 Lämmönkulutuksen mahdolliset säästöt Helsingin kaupungin nykyisessä asuinrakennuskannassa rakentamisvuoden mukaan (kolmasosa säästöstä tulee sisälämpötilan 0,5 asteen alenemisesta) Alapohja Yläpohja Seinät Ikkunat Ulko-ovet Jäteilma Kuva 3.2. Lämmönkulutuksen mahdolliset säästöt Helsingin kaupungin nykyisessä asuinrakennuskannassa rakentamisvuoden mukaan, jos PTS-suunnitelmien mukaan toteutettujen korjaustoimien yhteydessä suoritetaan niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Suurimmat lämmönkulutuksen säästöt voidaan saavuttaa ikkunoita uusimalla, ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla ja seinien lisäeristyksellä. Lämmönkulutuksen säästöissä on mukana sisälämpötilan alenemisen aiheuttama säästö, joka on keskimäärin n. kolmasosa säästöstä. Tässä kuvassa ei ole mukana lämpimän käyttöveden energiansäästö eikä kiinteistösähkön kulutusmuutos. Hyötyenergian kulutuksen prosentuaalinen muutos mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen vuonna % 4 % Kulutuksen muutos 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Vaippa Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö Kuva 3.4. Hyötyenergian kulutuksen prosentuaalinen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2016 mennessä Vuosien 2020 ja 2050 osalta samanlaiset kuvat löytyvät liitteistä 4 ja 5. Yhteensä Asuinrakennukset -10,5 % -7,9 % -4,7 % 4,8 % -7,6 %

17 17 4. UUDISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIASÄÄSTÖ Helsingin kaupungin uudistuotanto rakennetaan A-energiatehokkuusluokkaan (100 kwh/brm 2 ). Kun tätä tasoa vertaillaan vuoden 2010 Suomen rakentamismääräyskokoelman vertailutasoon, saadaan säästöksi bruttoneliötä kohti noin 20 kwh/a. Tämä säästö on kuitenkin karkea arvio, koska vielä ei ole tietoa siitä, kuinka suuri vuoden 2010 määräyksillä rakennetun asuinrakennuksen energiatodistuksen ET-luku todellisuudessa on. Arvaus perustuu arvioon, että vuoden 2010 määräykset pienentävät ETlukua 25 %. Helsingin kaupungilta saatujen tietojen mukaan uudistuotannon määrä on noin as.m 2 vuodessa. Asuinneliöt on muutettu bruttoneliöiksi kertomalla ne 1,4:lla. Vuotuiseksi hyötyenergian säästöksi uudistuotannon määrän ja saavutettavan säästön perusteella saadaan noin 1,2, kun kulutus on noin 7,1. Saavutettava Säästö on siis noin 16,7 % Suomen rakentamismääräyskokoelman vertailutasosta (8,3 ).

18 18 5. YHTEENVETO Vuonna 2016 säästöpotentiaali korjaustoiminnan ja uudistuotannon osalta on yhteensä laskelmien mukaan 8,6 % (noin 0,8 %/a). Vuonna 2020 säästöpotentiaali on 10,7 % (noin 0,7 %/a) ja vuoteen 2050 mennessä 18,5 % (noin 0,4 %/a). Tuloksista on havaittavissa, että mitä pitemmälle tarkastelussa ajallisesti mennään, sitä enemmän jäädään prosentin vuosisäästötavoitteesta. Laskelmien tarkkuus kuitenkin kärsii mitä kauemmas ajassa mennään, jotenka vuoden 2050 tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Säästöt on esitetty tarkemmin taulukossa 5.1. Taulukko 5.1. Uudistuotannon ja korjaustoiminnan hyötyenergian säästöpotentiaali vuosina 2016, 2020 ja Uudistuotannon tarkastelu on tehty vuodesta 2010 eteenpäin. Korjaustoiminnassa asuinkerrostalojen osuus noin 96 %. Mahdollisella korjaustoiminnalla ja uudistuotannolla saavutettavat hyötyenergian säästöt Korjaustoiminta: Kulutus ennen säästöjä : säästö : Kulutus säästöjen jälkeen : säästö % 7,6 % 9,7 % 19,4 % Uudistuotanto: Kulutus ennen säästöjä : säästö verrattuna RakMk tasoon : Kulutus säästöjen jälkeen : säästö % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % Yhteensä: Kulutus ennen säästöjä : säästö : Kulutus säästöjen jälkeen : säästö % 0,0 % 8,6 % 10,7 % 18,5 % Tuloksia tarkastellessa on hyvä kuitenkin muistaa, että laskenta perustuu arvioon korjaustoimenpiteiden vuosittaisesta laajuudesta PTS-suunnitelmien perusteella. Laskelmat vuodesta 2006 lähtien on tehty olettaen, että suoritettavien toimenpiteiden määrä vastaa PTS-suunnitelmista kerättyä dataa vuodesta 2010 eteenpäin. Tapio Jalon AESS:seen liittyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2006 tähän päivään suoritettujen toimenpiteiden määrä on ollut PTS-suunnitelmista kerättyä määrää huomattavasti pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä vuoden 2016 tavoitetta (9 %) ollaan tässä vaiheessa jo selvästi jäljessä. PTS-suunnitelmien mukaan huomattava säästöpotentiaali

19 19 on kuitenkin olemassa, jos varmistetaan, että korjausten yhteydessä tehdään niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. 6. LÄHTEET [1] Jalo, T., Isohella, R. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti Helsinki 2008, Motiva Oy. 40 s. [2] Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H. Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. Tampere s. + liitteet 32 s. [3] Heljo, J. Asuinrakennusten energia-avustusten vaikutukset. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustuotannon ja talouden yksikkö. Tampere s.

20 20 LIITTEET 1. Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2020 mennessä 5. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä 6. Vaipan ja ilmanvaihdon lämmönkulutuksen säästöt nykyisessä kannassa rakentamisvuoden mukaan vuosina 2016, 2020 ja 2050

21 LIITE 1. Korjaustoimenpiteiden laajuus kannassa vuoteen 2016 mennessä ikäluokittain 21 P arvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,00 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % ,00 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,96 % 45,96 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,96 % 0,00 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 57,11 % 0,00 % 81,14 % 81,14 % 81,14 % 0,00 % 81,14 % 0,00 % 57,11 % 57,11 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 96,63 % 96,63 % 96,63 % 0,00 % 96,63 % 0,00 % 96,63 % 100,00 % ,00 % 59,56 % 0,00 % 53,62 % 67,77 % 78,01 % 0,00 % 67,77 % 49,32 % 49,32 % 59,56 % ,00 % 15,96 % 14,84 % 8,80 % 32,41 % 26,16 % 10,88 % 26,16 % 9,76 % 9,76 % 31,65 % ,34 % 32,39 % 12,95 % 30,35 % 15,30 % 25,81 % 12,22 % 12,22 % 1,27 % 12,22 % 12,22 % ,49 % 34,44 % 37,48 % 32,30 % 34,48 % 29,03 % 1,99 % 12,03 % 1,99 % 1,99 % 1,99 % ,32 % 29,15 % 1,58 % 7,38 % 21,87 % 18,92 % 12,15 % 12,96 % 2,33 % 4,91 % 2,33 % ,69 % 30,71 % 8,14 % 25,13 % 35,77 % 52,55 % 38,21 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 8,74 % ,00 % 13,98 % 0,00 % 22,89 % 67,23 % 17,23 % 7,78 % 20,06 % 3,14 % 3,14 % 11,01 % ,09 % 3,42 % 0,00 % 42,46 % 94,53 % 20,95 % 56,24 % 8,85 % 2,16 % 0,00 % 14,10 % ,69 % 0,00 % 0,00 % 6,91 % 13,63 % 11,00 % 16,01 % 11,00 % 0,00 % 0,00 % 45,83 % ,81 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 13,73 % 10,56 % 0,00 % 10,56 % 0,00 % 0,00 % 7,60 % ,65 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 6,04 % 6,04 % 0,00 % 6,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

22 LIITE 2. Korjaustoimenpiteiden laajuus kannassa vuoteen 2020 mennessä ikäluokittain 22 Parvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,00 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % ,00 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % ,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,68 % 62,68 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,68 % 0,00 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 77,88 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 77,88 % 77,88 % ,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % ,00 % 81,21 % 0,00 % 73,12 % 92,42 % 100,00 % 0,00 % 92,42 % 67,26 % 67,26 % 81,21 % ,00 % 21,77 % 20,23 % 12,00 % 44,20 % 35,67 % 14,84 % 35,67 % 13,31 % 13,31 % 43,15 % ,64 % 44,17 % 17,66 % 41,38 % 20,86 % 35,20 % 16,66 % 16,66 % 1,73 % 16,66 % 16,66 % ,39 % 46,96 % 51,10 % 44,05 % 47,02 % 39,59 % 2,71 % 16,40 % 2,71 % 2,71 % 2,71 % ,79 % 39,75 % 2,16 % 10,07 % 29,82 % 25,81 % 16,56 % 17,68 % 3,18 % 6,70 % 3,18 % ,58 % 41,88 % 11,10 % 34,27 % 48,78 % 71,66 % 52,11 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 11,92 % ,00 % 19,06 % 0,00 % 31,22 % 91,68 % 23,50 % 10,60 % 27,36 % 4,28 % 4,28 % 15,01 % ,67 % 4,66 % 0,00 % 57,90 % 100,00 % 28,57 % 76,68 % 12,06 % 2,94 % 0,00 % 19,23 % ,94 % 0,00 % 0,00 % 9,42 % 18,58 % 15,00 % 21,83 % 15,00 % 0,00 % 0,00 % 62,50 % ,38 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,72 % 14,40 % 0,00 % 14,40 % 0,00 % 0,00 % 10,36 % ,43 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 8,23 % 8,23 % 0,00 % 8,23 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Jaakko Vihola & Juhani Heljo Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa

Jaakko Vihola & Juhani Heljo Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 5 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics.

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki 16.2.2012

Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki 16.2.2012 Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki 16.2.2012 1 ENERGIANSÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET RAKENNUSKANNAN KORJAUSTOIMINNASSA Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotanto ja talous Energia- ja

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia

Lisätiedot

Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa

Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Juhani Heljo, Antti Kurvinen, Jaakko Vihola Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Liitteet III Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous.

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Energiatodistuksen eri antotavat ja todistusten voimassaolo

Energiatodistuksen eri antotavat ja todistusten voimassaolo Energiatodistukset käyttöön kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla Maarit Haakana Yli-insinööri, Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto maarit.haakana@ymparisto.fi Energiatodistuksien toivotaan tulevina

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa

Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 8 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics.

Lisätiedot

Ratkaisu lähiön energiaperuskorjaukseen Case Peltosaari. Jyri Nieminen, Pekka Lahti & Antti Nikkanen

Ratkaisu lähiön energiaperuskorjaukseen Case Peltosaari. Jyri Nieminen, Pekka Lahti & Antti Nikkanen Ratkaisu lähiön energiaperuskorjaukseen Case Peltosaari Jyri Nieminen, Pekka Lahti & Antti Nikkanen EcoDrive Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta Osallistujat Kokkola Kokkolan Energia Asuntomessut Kankaanpää

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot