TUTKIELMASEMINAARIT LUKUVUONNA

Transkriptio

1 TUTKIELMASEMINAARIT LUKUVUONNA Tutkielmaseminaarien seminaariopetukseen ilmoittaudutaan WebOodissa, seminaariilmoittautuminen löytyy koodilla Opiskelija ilmoittautuu yhteen seminaariin, jonka yhteydessä hän myös ilmoittaa vaihtoehtoisen seminaarin, jollei tule valituksi ensisijaiseen seminaariinsa. Opiskelijat seminaariin valitsee seminaarin ohjaaja. Ilmoittautuminen koskee seuraavan lukuvuoden tutkielmaseminaaria. Tutkielmaseminaarin aloittamisen edellytyksenä ovat seuraavat suoritukset: - metodiopinnot joko ennen seminaaria tai samanaikaisesti seminaarin kanssa - hyväksytty kandidaatintutkielma - katso opinto-opas sivu 141 Joissakin pääaineissa voidaan edellyttää lisäopintoja niiltä opiskelijoilta, jotka ovat tehneet kandidaatin tutkintonsa eri pääaineessa ja joilla ei ole edeltäviä aineopintoja maisterin tutkinnon pääaineen alalta. Oppiaineet voivat myös suositella tiettyjä opintoja omille pääaineopiskelijoilleen. Mahdollisista lisäopinnoista saa tietoa oppiaineiden esittelykurssilla ja niistä sovitaan seminaariin ilmoittautumisen yhteydessä. Seminaarien esittelykurssi 8. ja 9.4. Kurssin tavoitteena on esitellä laitosten pääaineet, niiden tutkimusalat ja metodit sekä auttaa opiskelijaa pääaineen valinnassa. MA Eksegetiikka (V3, TDK-sali) Käytännöllinen teologia (V3, TDK-sali) TI Kirkkohistoria (Vahvistuu myöhemmin) Uskontotiede (U38 F216) Systemaattinen teologia (PR sl 7)

2 Eksegetiikka VT Psalmit - perinne ja päivitys Seminaarin ohjaaja: Anneli Aejmelaeus Seminaarin assistentti: Marika Pulkkinen Metodikurssin yleisosa (Antti Marjanen) Metodikurssin erityisosa to klo Seminaarikokoontumiset to klo ; (3x) to klo ; ja (3x) to klo ; (3x) to klo ; (3x) to klo Psalmien kirja on uskonnollista runoutta. Se käsittää 150 psalmia, rukousta ja ylistystä, valitusta ja kiitosta, toisaalta yksityisen ihmisen, toisaalta yhteisön näkökulmasta. Psalmeissa heijastuvat muinaisten rukoilijoiden monenlaiset elämäntilanteet ja inhimilliset kokemukset, jotka ovat yli kahden vuosituhannen jälkeen edelleenkin helposti tunnistettavia. Psalmit ovat pitkälti yleisinhimillisiä ja ajattomia, yhtä hyvin kristittyjen kuin juutalaisten käyttöön soveltuvia. Toisaalta psalmeja on myös päivitetty niiden historian kuluessa niin, että niissä näkyy ajankohtaisten tilanteiden ja uusien kokemusten, kehittyvän teologisen ajattelun ja myös muiden VT:n tekstien vaikutus. Seminaarissa tutkitaan juuri tätä psalmien kerrostuneisuutta, perinteisen ilmaisutavan yhdistymistä ajankohtaiseen kokemukseen, psalmien keskinäisiä suhteita ja psalmiryhmiä - perinnettä ja sen päivitystä. Gradujen aiheet käsittelevät yksittäisiä psalmeja, joissa tekstin kerrostuneisuus näkyy erityisen havainnollisesti. Eksegetiikan kivijalkakurssi (EK205) Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Kiinnostus Raamatun tekstien tutkimukseen ja halu oppia uutta Seminaarissa perehdytään psalmitutkimukseen, johdatetaan oman tutkielman kirjoittamiseen sekä kannustetaan ja ohjataan kirjoitusprosessin kuluessa. Seminaarivuoden kuluessa kukin osallistuja tuottaa tutkimussuunnitelman ja tehtävän alustavan kartoituksen jälkeen yhden tekstianalyysin ja kolme seminaariesitelmää (yksi seuraavana syksynä), jotka käsittävät osia valmistuvasta pro gradu -tutkielmasta. Seminaarivuosi rytmittyy jaksoihin, jolloin pidetään seminaarikokoontumisia, ja itsenäisen työskentelyn jaksoihin. Ihannetapauksessa tutkielma valmistuu seminaarivuoden kuluessa. Lisäksi seminaaritoimintaan sisältyy toisten tehtävien kommentointia ja opponenttina toimimista.

3 Tutkielmien aiheet käsittelevät yksittäisiä psalmeja, joissa tekstin kerrostuneisuus näkyy erityisen selvästi, esim. näitä: Psalmi 25 Psalmi 33 Psalmi 40 Psalmi 44 Psalmi 73 Psalmi 74 Psalmi 77 Psalmi 90 Psalmi 91 Psalmi 102 Psalmi 103 Psalmi 109 Psalmi 116 Psalmi 132 Psalmi 144 Psalmi 147 Otsikko muotoillaan työn kuluessa itsenäisesti. Heprean kurssit ja auttava englannin taito; kreikan ja saksan taidosta on hyötyä Muuta huomioitavaa Seminaarin osallistujien edellytetään osallistuvan myös pääainekurssiin "Yksilö ja yhteisö psalmeissa" ti klo ja siihen liittyvään lukupiiriin.

4 Eksegetiikka Muutettu Raamattu, tulkittu Raamattu Seminaarin ohjaaja: Juha Pakkala II periodi: to klo 12 16, , , III periodi: to klo 12 15, 23.1., III periodi: to klo , ja lisäksi sovitaan 2 pidempää työskentelypäivää opiskelijoiden kanssa. Raamatun tekstit on kirjoitettu syntykontekstinsa lähtökohdista käsin. Ne ensisijaisesti heijastavat kirjoittajien ja vastaanottajaksi tarkoitetun ryhmän historiallista ja sosiaalista kontekstia. Yhteiskunta kuitenkin muuttuu, jonka seurauksena tekstit eivät välttämättä vastaa myöhemmän tilanteen kysymyksenasettelua. Raamatun tekstejä muokattiin vastaamaan uutta tilannetta. Muutokset teksteissä olivat mahdollisia Raamatun kirjojen alkuvaiheissa. Useita kirjoja muokattiin vuosisatojen ajan. Toisaalta vanhojen tekstien pohjalta myös kirjoitettiin uusia tekstejä, jotka vastasivat paremmin muuttunutta sosiaalista, uskonnollista tai historiallista tilannetta. Lisäykset, muutokset ja uudet tekstit yleensä pyrkivät tulkitsemaan vanhempia auktoritatiivisina pidettyjä tekstejä uuden tilanteen valossa ja siihen paremmin sopien. Tutkielmaseminaari tutkii miten tekstejä on muokattu ja tulkittu uusissa tilanteissa. Gradussa voidaan perehtyä yhteen raamatuntekstiin, siihen tehtyihin muutoksiin ja/tai sen tulkintaan myöhäisemmissä konteksteissa. Näkökulma voi olla tekstikriittinen, kirjallisuuskriittinen, tekstejä vertaileva, mutta tutkielmassa voi myös painottaa erityisesti sosiaalihistoriallisen kontekstin ymmärtämistä tekstien muutosten valossa. Useissa teksteissä käytetään monia eksegeettisiä lähestymistapoja. Seminaarin voi tehdä Uuden tai Vanhan testamentin teksteistä, mutta myös muut Raamatun syntykontekstin tekstit soveltuvat tutkielman aiheeksi. Opiskelija voi valita pääaineekseen joko Vanhan tai Uuden testamentin eksegetiikan. Seminaari antaa valmiuksia ymmärtää miten Raamattu on syntynyt ja miten auktoritatiivisina teksteinä pidettyjä tekstejä on tulkittu uusissa tilanteissa ja konteksteissa. Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Heprea ja kreikka suoritettu Seminaarin osanottajat laativat seminaarivuoden aikana tutkimussuunnitelman ja neljä esitelmää. Lisäksi he opponoivat muita esitelmiä. Tavoitteena on saada pro gradu -tutkielma mahdollisimman valmiiksi seminaarivuoden aikana. 1) Aikakirjojen uudelleentulkinta Israelin historiasta (esim. valitun tekstin valossa) 2) Pentateukin lakien muutokset ja myöhempi tulkinta (esim. valitun lain muutokset ja tulkinta) 3) Juhlapyhien lainsäädäntö, sen muutokset ja myöhempi tulkinta (esim. pääsiäinen, lehtimajanjuhla) 4) Heprealaisen Esterin kirjan muokkaus Kreikkalaisessa Esterin kirjassa 5) Jeremian kirjan muokkausprosessit Septuagintan ja masoreettisen tekstin valossa 6) Valitun Vanhan testamentin tekstin uudelleentulkinta Uudessa testamentissa tai muussa varhaiskristillisessä kirjallisuudessa, esim. Vanhan testamentin profetiat ja Jeesus 7) Juutalaisen ei-kanonisen kirjallisuuden käyttö ja tulkinta Uudessa testamentissa (teksteistä sovitaan erikseen)

5 8) Vanhan testamentin sitaatit, niiden muutokset ja tulkinta Uuden testamentin yhdessä kirjassa: Esim. Markuksen evankeliumissa, Ilmestyskirjassa, Roomalaiskirjeessä, 1. Korinttolaiskirjeessä 1. Pietarin kirjeessä 9) Deuteronomismin perintö Uudessa testamentissa 10) Psalmien käyttö Uudessa testamentissa (voidaan rajata osaan Uutta testamenttia) Voit myös ehdottaa tai tulla keskustelemaan sinua kiinnostavasta aiheesta. Voimme etsiä tekstejä, joita on muutettu tai joiden tulkinta on muuttunut esim. Uuden ja Vanhan testamentin välillä. Suomi ja englanti + heprea ja kreikka Uuden testamentin eksegetiikka Kristinusko muutosvoimana antiikin maailmassa Seminaarin ohjaaja: Petri Luomanen , ti klo ti klo ti klo ti, klo 9-12 ja ti klo ti klo 9-12 ja Kristinusko kasvoi Rooman valtakunnassa kolmen ensimmäisen vuosisatansa aikana pienestä galilealaisesta liikkeestä valtakunnan viralliseksi uskonnoksi. Varhaiskristillisyyden sosiaalitieteellisen tutkimuksen puitteissa (esim. Rodney Stark) on esitetty, että kristinusko menestyi, koska se tarjosi paremmat elinolosuhteet naisille, lapsille ja orjille sekä kaupunkien köyhille, sairaille ja yksinäisille. Seminaarissa tutkitaan, missä määrin nämä väitteet pitävät paikkansa. Tutkielmat keskittyvät kukin yhden osa-alueen tai teeman selvittämiseen. Kristillisten lähteiden (UT; kirkkoisät) tietoja verrataan antiikin kulttuuria ja uskontoa käsitteleviin tutkimuksiin. Töissä voidaan keskittyä joko yksittäisten tekstien (alkukieliseen) analyysiin tai laajempiin temaattisiin kokonaisuuksiin, joita käsitellään tuoreimman tutkimuskirjallisuuden avulla. Seminaarin ensimmäinen tapaaminen on toukokuussa 2013, jolloin on jo mahdollista sopia tulevasta gradun aiheesta. Lukuvuoden kuluessa käsitellään jokaisen osallistujan tutkimussuunnitelma sekä kaksi esitelmää tulevan gradun alaluvuista. Seminaarin työskentelyssä tähdätään kannustavaan ja luovaan, mutta samalla kriittiseen tieteelliseen keskusteluun. Perinteisten opponointien ohella töitä käsitellään myös muiden keskustelumenetelmien avulla. Prosessikirjoittamiseen perustuvilla harjoituksilla kukin opiskelija voi hioa niitä osa-alueita, jotka ovat oman kehittymisen kannalta tärkeimpiä. Ks. yleiskuvaus. Yksittäisistä aiheista sovitaan tarkemmin toukokuun 2013 kokoontumisessa. Seminaarissa on mahdollista käsitellä myös muita aiheita osallistujan oman ehdotuksen pohjalta. Seminaarista on eniten hyötyä sosiaalitieteellisti suuntautuneiden gradujen kirjoittamisessa.

6 Yleinen kirkkohistoria Vanhemman kirkkohistorian tutkielmaseminaari Seminaarin ohjaaja: Kaarlo Arffman Seminaarin assistentti: Jaakko Mikkola Kokoontumisajat sovitaan seminaarissa. Todennäköisesti kokoonnutaan kahtena perättäisenä päivänä kerran kuukaudessa. Seminaarilla ei ole yhteistä teemaa, vaan tutkielmien aiheet ulottuvat varhaisesta kirkosta 1900-luvulle saakka. Pääpaino on kuitenkin 1900-lukua vanhemmassa kirkkohistoriassa. Osallistujat voivat tehdä tutkielman myös itse valitsemastaan aiheesta, mutta tällöin siitä on sovittava ohjaajan kanssa ennen seminaarin kokoontumista. Aiheet voivat liittyä sekä yleiseen että Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriaan. Tällaisena seminaari antaa osallistujille laajan kuvan kristinuskon historiasta. Aiheista voi käydä neuvottelemassa ohjaajan kanssa huhtikuun aikana. Ensimmäinen kokoontuminen on toukokuun alussa. Tällöin sovitaan aiheista. Tämän jälkeen jokainen tekee omasta aiheestaan lyhyen kuvauksen. Seuraavan kerran kokoonnutaan syyskuun alussa. Tällöin aiheet sovitaan kuvausten perusteella lopullisesti. Tutkimussuunnitelmat tehdään metodikurssin yhteydessä. Toisesta periodista alkaen kokoonnutaan (todennäköisesti) kerran kuukaudessa. Jokainen pitää tällöin esitelmän ja opponoi jonkun toisen esitelmää. Seminaari kokoontuu viimeisen kerran syksyn 2014 alussa. Isidorus Sevillalaisen (k. 636) käsitys oikeasta ja väärästä kristinuskosta (lähteet englanniksi) Kristinuskon leviäminen Pohjois-Ruotsiin (lähteet ja kirjallisuus Ruotsiksi) Nicolaus Cusanuksen (k. 1464) käsitys kirkon johtamisesta (lähteet englanniksi) Erasmus Rotterdamilaisen kuva paavi Julius II:sta (lähteet englanniksi) Martin Lutherin maailmankuva (lähteet englanniksi) Reformaattoreiden käsitys luostareista kouluina (lähteet englanniksi) Pohjoisuus Wegeliuksen postillassa (n. 1750, lähde suomeksi) Pääsiäisen viettäminen 1800-luvulla Kastekäytäntö Kuusamossa ja Suomussalmella n Sairaista ja vammaisista huolehtiminen syrjäseuduilla (n ) Martti Rautasen päiväkirjojen kuva lähetystyöstä Seurakunta ja korpikommunismi Tarvittava kielitaito riippuu tutkielman aiheesta. Muuta huomioitavaa Kevään lopulla tehdään (jos näin halutaan) opintomatka Saksaan.

7 Kirkkohistoria (kirjahistoria) Kirja uskonnossa - uskonto kirjassa. Kirjojen omistaminen, käyttö ja vaikutus Seminaarin ohjaaja: prof. Tuija Laine Seminaarin assistentti: TT Minna Ahokas periodisesti noin kerran kuussa periodissa ja seuraavan lukuvuoden 1. periodissa Uskonnollisella kirjallisuudella on vuosisatojen ajan ollut tärkeä merkitys uskonnon harjoittamisessa. Kirjoja on luettu kirkoissa ja hartauskokouksissa, mutta myös yksityisesti kodeissa ja ystävien kesken. Uskontoa käsitellään usein myös kaunokirjallisuudessa. Seminaarissa tarkastellaan uskonnollisen kirjallisuuden omistamista, käyttöä ja vaikutusta ihmisten elämään eri aikoina sekä yksityiskirjastojen ja yksittäisten teosten että päiväkirjojen, kirjeiden ja kaunokirjallisuuden kuvausten avulla. Kirjahistorian opintojen (KH258, YKH382/SKH367) suorittaminen on suositeltavaa ennen seminaaria tai sen aikana, mutta ei välttämätöntä. Seminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma ja 4 5 esitelmää omasta gradunaiheesta sekä opponoidaan toisten töitä. Seminaarityöskentelyä tukevat samana lukuvuonna järjestettävät luentosarjat "Päiväkirja, perukirja, hartauskirja. Kirjahistorian lähteistä ja niiden tutkimisesta", "Kirjahistorian perusteet ja tutkimus" sekä "Raamatun käyttö". - Robinson Crusoen eri versioiden uskonnolliset ulottuvuudet - Thomas Jeffersonin Raamattu - Kirkko ja pappi Ulla-Lena Lundbergin romaanissa "Jää" - Uskonnon ja rationalismin vastakkaisuus romaanissa "Piin elämä" - Jonkun yksityishenkilön kirjaston analyysi erityisesti uskonnollisen kirjallisuuden näkökulmasta (1700/1800-l.) - Uskonnollinen lukeminen Torniossa 1700-luvulla (vaihtoehtoisesti jollain muulla alueella) - Pyhäkoululehdet/pyhäkoulutraktaatit kristillisinä kasvattajina - John Bunyanin "Pyhä sota" - Henkilö X:n spiritualiteetti hänen päiväkirjansa/kirjastonsa valossa - Hartauskirjallisuuden lukukokemukset Britanniassa luvuilla tutkielman aiheen mukaan Muuta huomioitavaa Tässä seminaarissa gradun voi tehdä myös muusta kirjahistoriaan liittyvästä aiheesta.

8 Kirkkohistoria Uusimman ajan kirkkohistoria Seminaarin ohjaaja: Yliopistonlehtori Mikko Ketola Seminaarin assistentti: TM Milla Bergström Ensimmäinen kokoontuminen on toukokuussa 2013 (järjestäytyminen), sen jälkeen (ideapaperit) ja sen jälkeen keskitetysti 30. ja , ja , ja , 9.4. ja , ja Seminaarin viimeinen kokoontuminen on lukuvuoden ensimmäisessä periodissa, mutta se ei koske niitä, jotka ovat jo saaneet gradunsa valmiiksi. Seminaarissa on mahdollista tehdä tutkielma lähes mistä tahansa aiheesta, joka sijoittuu tai luvulle. KH253, TEO210 tai TEO 230 Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Ks. opinto-opas Seminaari kokoontuu keskitetysti. Jokainen opiskelija tekee tutkimussuunnitelman ja neljä esitelmää. Ryhmäopponointia käytetään. Aihe rajataan niin, että se on mahdollista saada valmiiksi kevään 2014 viimeiseen jättöön. Riittää, että aihe sijoittuu tai 2000-luvulle. Myös juutalaisuutta koskevat aiheet ovat mahdollisia. Muuta huomioitavaa Pääaineeksi voi ottaa joko YKH:n tai SKH:n aiheen mukaan.

9 Church History Church History in English Seminaarin ohjaaja: Juliette Day The provisional structure of the seminar is as follows. There will be 3 sessions in the 2nd period and then one session per week in the 3rd period. Students will be expected to attend a private consultation about their research in the 2nd period. There is no limit on the research topics but it is expected that students will write their gradu in English. It is, though, preferable that topics are chosen from early christianity, or British (and Irish) Christianity from any period, or liturgical history from any period. Topics may be based upon a particular text or writer, or be concerned with social or theological history. The seminar will focus on a critical reading of texts and the development of research questions. The sessions in the 2nd period will give students the opportunity to present their topics and to discuss research methods, resources and the organisation of writing. In the 3rd period, students will take it in turns to present and respond to each other's work. Early Christianity The letters of Jerome (Hieronymous) to Roman women Eusebius of Caesarea on persecution Treatises on Prayer (eg Origen, Tertullian) The response of the monks in Jerusalem to the council of Ephesus Themes from the letters of Ignatius of Antioch Cyprian on the eucharist in North Africa British & Irish Christianity Conversion to Christianity Aspects of early monasticism Medieval lay spirituality The Sarum rite - texts and rubrics for a festival Roman Catholics in England after the Reformation 'Holy Dying' in 17th century protestantism Urban mission in Victorian England Liturgical History Papal liturgy in the ordo romanus primus Monastic prayer changes to liturgical space The 20th century liturgical movement Good standard of written English is required. Muuta huomioitavaa Students who would like to do further studies abroad might find it advantageous to have written their gradu in English.

10 Dogmatiikka Saarnan teologia Seminaarin ohjaaja: Prof. Miikka Ruokanen Maanantaisin klo 14-16, periodit 1-3 sekä seuraavan syksyn periodi 1. Seminaarissa on tarkoitus laatia tutkielmia, joissa perehdytään saarnan teologiseen identiteettiin ja substanssiin sekä saarnan erilaisiin teorioihin, malleihin ja toteutustapoihin. Monien mielestä länsimaisissa kirkoissa on meneillään "saarnan kriisi". Kurssilla pohditaan myös tätä kysymystä ja etsitään näkökulmia ja keinoja saarnan uudistamiseksi suomalaisessa kristillisessä kontekstissa. Kristinusko on ilmoitususkonto. Jumalan ilmoitus, hänen sanansa, on vastaanotettu ensisijaisesti profeetallisena ja apostolisena julistuksena. Tämä julistus saanut kirjallisen muodon Vanhan ja Uuden testamentin kirjoituksissa. Suullinen kristinuskon totuuden eksplikointi ja eteenpäin välittäminen on alusta alkaen ollut kristillisen kirkon keskeisin toiminto. Tämä oraalinen toiminta on monimuotoista ja siitä käytetään monia erilaisia nimityksiä: profetia, kerygma, saarna, julistus, homilia, todistus, opetus, kehotus, hartauspuhe jne. Perinteisesti saarnaa tutkiva tiede eli homiletiikka on mielletty osaksi käytännöllistä teologiaa. Kristillinen julistus on kuitenkin myös syvästi dogmatiikan alaa, koska saarnassa eksplikoituu kristillisen uskon itseymmärrys, ja julistus tulkitsee kristinuskon keskeisimpiä uskontotuuksia. Itse julistuksen käsite ja ilmiö sellaisenaan on jo syvästi teologinen kysymys. Saarnan teologia liittyy olennaisesti myös Raamatun tulkintaan ja teologiaan sekä hermeneutiikkaan. Ilmiselvästi saarnan teologia on teologian eri alat yhdistävä, syvästi poikkitieteellinen tutkimuksen ja keskustelun kohde. Se koskettaa myös spiritualiteetin teologiaa ja sielunhoidon teologiaa. Sillä on niinikään liittymäkohtia humanistisiin tieteisiin, erityisesti retoriikkaan. SY205, osat A ja B1 (ns. kivijalkakurssi) DOG 350 Tämä seminaari toteutetaan osittaisessa yhteistyössä prof. Jyrki Knuutilan johtaman samanaiheisen käytännöllisen teologian tutkielmaseminaarin kanssa. Seminaarin kolmen ensimmäisen periodin aikana kukin osallistuja esittää vähintäänkin kolme paperia: tutkielman johdannon sekä kaksi lukua. Kukin toimii myös kolme kertaa opponenttina. Seminaari noudattaa prosessikirjoittamisen ideaa. Merkittävä osa seminaarin ajasta toteutuu pienryhmätyöskentelynä. Tarkoituksena on, että seminaarin päättyessä tutkielma on kertaalleen kirjoitettu.

11 Johannes Krysostomoksen saarnan teologia, Martti Lutherin käsitys lain ja evankeliumin erottamisesta saarnassa (esim. Kirkkopostillassa), Jean Calvinin (tai Karl Barthin) opetus Jumalan sanan ja saarnan suhteesta, Saarnan sakramentaalisuus luterilaisessa teologiassa, L.L.Laestadiuksen näkemys Jumalan sanan saarnasta, Martin Lönnebon homiletiikan pääpiirteet, Yrjö Sariolan homileettiset perusnäkemykset, Voitto Huotarin saarnan teologia, John Stottin käsitys raamatullisesta saarnasta, Alvin Rueterin homiletiikan teologiset perusteet, Liturgian ja saarnan suhde modernissa katolisessa teologiassa, Narratiivinen saarna Jumalan sanan julistuksena, Billy Grahamnin näkemys saarnasta Pyhän Hengen työnä jne. Suomi, englanti, aiheesta riippuen saksa, ruotsi, kreikka, latina Ekumeniikka Sakramenttiteologia Seminaarin ohjaaja: Ekumeniikan yliopistonlehtori 7.10., , , , , ma , 3.2., , 7.4., ma Seminaariin liittyvä metodiopetus: ma, ke ja 8.5 sekä ma ja 16.9 Seminaarin aiheena ovat sakramentit, erityisesti kaste ja ehtoollinen. Opiskelijoiden teemat voivat koskea patristiikkaa, reformaatioaikaa tai modernia teologiaa. SY210, 211, 212 tai 220 Seminaari alkaa metodikurssilla toukokuussa, jossa ohjeistetaan kurssiin liittyvä tehtävä. Metodikurssi jatkuu syksyn ensimmäisessä jaksossa. Seminaari kokoontuu toisen jakson alusta alkaen joka toinen viikko sekä seuraavan lukuvuoden 1. periodissa. englanti

12 Sosiaalietiikka Sosiaalietiikan metodit ja peruskäsitteet Seminaarin ohjaaja: Jaana Hallamaa maanantaisin klo seuraavina päivinä: 9.9., 23.9., 7.10., , , ja , 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4. ja 28.4 Sosiaalietiikka on filosofisen etiikan haara ja lähestyy tutkimuskohteitaan soveltamalla erilaisia käsiteanalyyttisia menetelmiä. Sosiaalietiikassa selvitetään toisaalta, mitä jollakin yhteisöelämän kannalta merkityksellisellä käsitteellä tarkoitetaan tai kehitetään käsitteitä, jotta yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten ja ongelmien tarkasteleminen olisi mahdollista. Jotta sosiaalietiikan tutkimuksella olisi relevanssia, siinä pitää kuitenkin myös ottaa huomioon yhteiskuntaa koskeva empiirinen tutkimustieto. Seminaarissa perehdytään keskeisten sosiaalieettisten käsitevälineiden käyttämiseen, paneudutaan uusien käsitteiden tutkimiseen ja tarkastellaan käsitetutkimuksen merkitystä yhteiskunnallisissa puheenvuoroissa. Toinen seminaarin tavoite on hahmotella erilaisia tapoja hyödyntää empiiristä materiaalia sosiaalieettisen työskentelyn osana. Seminaarissa on mahdollista tehdä tutkielma monista erityyppisistä aiheista. Keskeistä tutkielmissa on käsiteanalyyttisten välineiden käyttö ja kehittäminen ja/tai empiiristen aineistojen hyödyntäminen sosiaalieettisen tarkastelun pohjana. TES 350 Seminaarissa opiskellaan, harjoitellaan ja sovelletaan käsiteanalyyttisia menetelmiä ja paneudutaan empiiristen aineistojen käyttöön. Tavoitteena on saada tutkielmat valmiiksi seminaarivuoden kuluessa. Työn käsite työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa Kärsimyksen käsite eutanasiasta käydyssä keskustelussa Syrjäytymispuhe sosiaalipoliittisessa keskustelussa Millaista toimijuutta opintotukijärjestelmä tuottaa? Toimijuus johdon palkitsemisjärjestelmissä Menestymisen käsite yliopistoa koskevissa asiakirjoissa Riippuvuuden merkitykset addiktioita koskevissa diskursseissa Toimijuus terveysvalistuksen valossa Uhri toimijapositiona suomi, englanti ja jokin muu vieras kieli

13 Uskonnonfilosofia Uskonto ilman uskomuksia -- Mitä uskominen merkitsee? Seminaarin ohjaaja: Timo Koistinen Kaksi tapaamista jo keväällä 6.5. klo ja , paikka selviää myöhemmin 7.10 ma 10-16, pe ma ke ma ma ke pe ma ke Ateistinen uskontokritiikki on viime aikoina ollut julkisessa keskustelussa näkyvästi esillä. Yhtäältä kritiikki on koskenut uskonnollisten uskomusten intellektuaalisia perusteita ja uskonnon suhdetta tieteeseen. Toisaalta monet uusateismin kannattajat ovat pitäneet uskontoa myös eettisesti ja poliittisesti vahingollisena ilmiönä. Ateismi ja uskonto nähty toisilleen jyrkästi vastakkaisina maailmankatsomuksina. Ateismin historia ulottuu antiikkiin asti, mutta valistuksen synnyttämät kysymyksenasettelut ovat nykykeskustelun kannalta olleet keskeisiä. Moderni teologia on suurelta osin ollut vastausta valistuksen uskonnolle osoittamaan haasteeseen, ja uskonnonfilosofiassa valistuksen ajattelutavat heijastuvat erityisesti teistisen perinteen apologeettisessa uskonnonfilosofiassa. Seminaarin tarkoituksena on tarkastella ja arvioida uskontoa koskevan filosofisen keskustelun yhteydessä kehiteltyjä näkemyksiä ja ajattelutapoja, joissa asetetaan kyseenalaiseksi teismi-ateismi kiistan keskeiset oletukset ja joissa lähdetään liikkeelle toisenlaisesta käsityksestä uskonnon luonteesta. Yksi keskeinen kysymys koskee uskonnon suhdetta tieteeseen. Kuten tunnettua, suuri osa nykyteologeista ajattelee, ettei uskonnollisen uskon ja tieteellisen maailmankuvan välillä ole ristiriitaa, muttei niillä ole juurikaan mitään yhteistä. Tähän aihepiiriin kuuluu monia tärkeitä uskonnonfilosofian kysymyksiä. Voi esimerkiksi kysyä, minkälaisia uskomuksia uskonnollinen usko ja elämänmuoto ylipäätään edellyttävät. Ongelma ei koske vain uskonnollisten uskomusten suhdetta tieteeseen, vaan myös uskonnollisen uskon eroa muista uskomisen tyypeistä. Jotkut analyyttisen perinteen kirjoittajat, kuten Louis Pojman ja Robert Audi, ovat esittäneet, että uskonnollisen uskon luonne on mahdollista ymmärtää tavalla, joka ei edellytä uskoa tiedollisen totenapitämisen mielessä. Näin ollen kysymys siitä, mitä propositionaalisia asenteita tai metafyysisiä oletuksia uskonnollinen usko edellyttää on moniulotteisempi kuin teistisessä ja ateistisessa uskonnonfilosofiassa on ollut tapana ajatella. Ei ole mahdotonta ajatella, että jopa eräänlainen heikko episteeminen ateismi sopii yhteen uskonnolliseen uskon tai uskonnolliseen elämään osallistumisen kanssa.

14 Aihepiirin kuuluu kysymys, minkälainen rooli opeilla on uskonnossa. Näkemysten kirjo teologien keskuudessa on tältä osin suuri. Jotkut pitävät uskontoa enemmänkin praktisena toimintana kuin oppien ja uskomusten hyväksymisenä, jolloin kysymys oppien totuudesta ei ole relevantti uskonnollisen elämän kannalta. Mystiikasta viehtyneet ajattelijat katsovat uskonnollisen kielen puhuvan todellisuudesta, jota ei voi lainkaan kuvata ja ymmärtää. Lisäksi on skeptikkoja, jotka pitävät uskontojen eettisiä opetuksia ja esteettisiä elementtejä arvokkaina, vaikka uskontojen opit ovat muissa suhteissa heidän mielestään epäuskottavia. Seminaarin tarkoituksena on pohtia edellä kuvattuihin teemoihin liittyviä kysymyksiä ja suuntauksia nykyisessä uskonnonfilosofisessa keskustelussa, mutta myös historialliset aiheet ovat mahdollisia. Seminaarin aihepiirillä onkin pitkät juuret teologian ja uskonnonfilosofian historiassa. Nämä ulottuvat esimerkiksi negatiivisen teologian perinteeseen, Kantin eettiseen uskonnontulkintaan ja Schleiermacherin käsitykseen uskonnosta tunteena. Nykyisessä uskonnonfilosofiassa muun muassa pragmatistinen uskonnonfilosofia (James, Dewey, Putnam), wittgensteinilainen uskonnonfilosofia (Phillips, Winch) ja postmoderni teologia (Marion, Caputo) ovat eri tavoin kyseenalaistaneet valistuksen perinteen kysymyksenasettelut. Työt voivat olla temaattisia tai niissä voidaan keskittyä jonkin tietyn filosofin ajatteluun. Myös muunlaiset aihevalinnat uskonnonfilosofian alalta ovat mahdollisia. Opiskelijan omat kiinnostuksen kohteet voivat vaikuttaa aiheiden valintaan. SY 240 Uskonnonfilosofia Ensimmäinen tapaaminen on jo keväällä 2013 ilmoittautumisen jälkeen. Tarkoituksena on mahdollisimman pian löytää kullekin mielekäs tutkimusaihe. Syksyllä työskentely jatkuu aiheenvalinnan ja metodikysymysten merkeissä. Toiveena on se, että kirjoitustyö voisi alkaa mahdollisimman pian syksyllä. Tutkielman aihe pyritään valitsemaan ja rajaamaan siten, että se on mahdollista saada valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Tämä edellyttää opiskelijan varaavan huomattavasti aikaa tutkielman tekemiseen lukuvuoden aikana. Ks. esittely. Englanti (aihevalinnasta riippuen)

15 Missiologia / SY&KH&KT Missiologia, lähetystyö ja globaali teologia Seminaarin ohjaaja: Pekka Lund Maanantaisin kello ja sekä ja Seminaarin aihe kattaa lähetystyön teologian, historian ja käytännön sekä lähetystyöhön läheisesti liittyvät kysymykset globaalista teologiasta ja uskontojen kohtaamisesta, uskontoteologiasta ja uskontodialogiasta. Seminaari on kolmen oppiaineen, systemaattisen ja käytännöllisen teologian sekä kirkkohistorian, yhteinen. Syksyn 2013 ensimmäisessä periodissa järjestetään luentosarja "Lähetystyön tutkimus" maanantaisin kello Tätä luentosarjaa suositellaan seminaariin osallistujille. Käytännöllisen teologian pääaineekseen valitseville opiskelijoille tämä luentosarja toimii kollokviona. Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset Eri oppiaineissa (syst., käyt., kkohist.) on erilaiset metodiopetuksen käytännöt. Opiskelijan tulee noudattaa oman pääaineensa vaatimuksia ja ohjeita. Seminaarissa jokainen opiskelija kirjoittaa kirjallisia esitelmiä omasta tutkimusaiheestaan sekä osallistuu aktiivisesti toisten esitelmien käsittelemiseen. Tutkielma-aiheet voivat liittyä systemaattiseen teologiaan, kirkkohistoriaan tai käytännölliseen teologiaan. Tutkielman voi toteuttaa systemaattisella, historiallisella tai empiirisellä otteella. Aiheet voivat liittyä - lähetyksen teologiaan, käytäntöön tai historiaan - uskontojen kohtaamisen dialogin ja vuorovaikutuksen teologiaan, käytäntöön tai historiaan - globaaliin teologiaan, globaalin kristinuskon käytäntöihin tai historiaan Muuta huomioitavaa Opiskelijan tulee valita pääaineensa joko systemaattisesta teologiasta, kirkkohistoriasta tai käytännöllisestä teologiasta. Hänen tulee osallistua pääaineensa mukaiseen syventävien opintojen metodiopetukseen.

16 Uskontotiede Uskonto ja yhteiskunta Seminaarin ohjaaja: Heikki Pesonen Seminaarin assistentti: Minja Blom , ti Seminaarin teemana on ensinnäkin se, miten uskonnolliset yhteisöt ovat paikantuneet ja paikantuvat suhteessa erilaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten ympäristökysymyksiin sekä seksuaalieettisiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Tutkielmissa voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, miten uskonnollisessa yhteisössä on reagoitu ja toimittu suhteessa ympäristöongelmiin tai homoseksuaalisuuteen. Toinen seminaarin teema käsittelee sitä, minkälaisia uudenlaisia uskonnollisuuden muotoja tämän hetken yhteiskunta tuottaa. Tutkielmissa voidaan tarkastella esimerkiksi populaarikulttuurin tuotteiden (kuten elokuvien tai musiikin) uskonnollista tematiikkaa, faniutta tai uskonnon ja turismin välistä suhdetta. Kolmanneksi seminaarin teemana on pääkaupunkiseudun uskonnollinen tarjonta. Seminaariin toivotaan töitä, jotka liittyvät Helsinkiin ja sen lähialueisiin. Tämä teema kytkeytyy laajempaan tutkimushankkeeseen, ja valmistuneita graduja tullaan hyödyntämään hankkeessa. Seminaari kokoontuu lähitapaamisissa joko viikoittain tai intensiivijaksoina. Seminaarin ensimmäinen tapaaminen on toukokuun loppupuolella, jolloin keskustellaan pro gradujen aiheista ja annetaan aiheeseen liittyvä valmisteleva tehtävä. Seminaarin tarkoituksena on tuottaa pro gradu tutkielma. Tutkielman kirjoittaminen tapahtuu prosessikirjoittamisena, jolloin seminaarin aikana tuotetaan useita työpapereita, joista gradun runko muodostuu. Seminaarityöskentely koostuu työpapereiden pohjalta käydyistä ryhmäpalautekeskusteluista sekä pienryhmätyöskentelystä. Seminaari sisältää myös syventävien opintojen menetelmäopinnot, jotka nivotaan osaksi gradujen metodisen välineistön rakentamista.

17 Uskontotiede Uskonto ja perinne Seminaarin ohjaaja: Prof. René Gothóni Seminaarin assistentti: FM Nina Maskulin ti 14-16, Perehdytään uskonnon ja perinteen väliseen suhteeseen, miten uskonnollinen perinne muuttuu sosiokulttuuristen muutosten seurauksesta sekä miten uskonnollinen perinne vaikuttaa käyttäytymiseen ja arvomaailmaan. Metodiopinnot ja hyväksytty kandintutkinto. Alustava aihetta kartoittava esitys, tarkennettu tutkimussuunnitelma sekä palautteen pohjalta kirjoitetaan noin 15s essee. Opponointi tehtävän lisäksi aktiivinen osallistuminen seminaariin. Aiheet sovitaan ohjaajan kanssa loppukevään ensimmäisessä istunnossa.

18 Uskontotiede Uskonto ja yksilö Seminaarin ohjaaja: Ilkka Pyysiäinen ma Ilmoitetaan myöhemmin Seminaari kokoontuu lähitapaamisissa joko viikoittain tai intensiivijaksoina. Seminaarin ensimmäinen tapaaminen on toukokuun loppupuolella, jolloin keskustellaan pro gradujen aiheista ja annetaan aiheeseen liittyvä valmisteleva tehtävä. Seminaarin tarkoituksena on tuottaa pro gradu tutkielma. Tutkielman kirjoittaminen tapahtuu prosessikirjoittamisena, jolloin seminaarin aikana tuotetaan useita työpapereita, joista gradun runko muodostuu. Seminaarityöskentely koostuu työpapereiden pohjalta käydyistä ryhmäpalautekeskusteluista sekä pienryhmätyöskentelystä. Seminaari sisältää myös syventävien opintojen menetelmäopinnot, jotka nivotaan osaksi gradujen metodisen välineistön rakentamista. Aiheet sovitaan ohjaajan kanssa loppukevään ensimmäisessä kokoontumisessa Muuta huomioitavaa Ensimmäinen kokoontuminen loppukeväällä 2013

19 Käytännöllinen teologia Uskonnon merkitys elämänhallinnassa Seminaarin ohjaaja: Auli Vähäkangas Seminaarin assistentti: Aura Nortomaa Huom! Ensimmäinen tapaaminen jo keväällä: klo I periodi: ti 10.9, 17.9 ja 24.9 kello III periodi: to 23.1, 30.1 ja 6.2 kello IV periodi: to 13.3, 20.3, 27.3, 3.4, 10.4 ja 24.4 kello Uskonnon merkitys elämänhallinnassa seminaarissa tutustutaan coping-tutkimukseen uskonnon näkökulmasta. Elämänhallinta kollokvio (4 op:ta) johdattaa seminaarin teoreettiseen taustaan. KT251 Osallistuminen, esitelmät ja muut oppimistehtävät Uskonnollisten rituaalien merkitys joukkokriiseissä Herätysliikkeiden näkemykset uskonnosta elämänhallinnassa Parantaminen karismaattisessa hengellisyydessä Uskonnollinen coping psykiatrisesta sairaudesta toipumisessa Uskonnon merkitys maahanmuutossa/maastamuutossa Kampin kappeli julkisen hiljentymisen/uskonnollisuuden mahdollistajana englanti Muuta huomioitavaa Huom! Ensimmäinen tapaaminen jo keväällä 13.5 kello 15-17

20 Käytännöllinen teologia Homiletiikasta verkkoviestintään Seminaarin ohjaaja: Jyrki Knuutila Seminaarin assistentti: Tiina Ikonen 4, 11, 18, ja ; 24, 31.3, 7, 14. ja Yhteisistunnot Sy kanssa ja ; 23.1 ja Seminaarissa perehdytään uskonnolliseen viestintään sen monitahoisuuden ja -muotoisuuden näkökulmasta. Uskonnollisen viestinnän eri muotoja tutkitaan sekä suomalaisessa kulttuurikontekstissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Tutkimusaineiston hankinnassa ja analyysissa käytetään hyväksi eri tieteellisiä menetelmiä. KTY213, KTY301, KTY302, KTY303. Seminaarin mahdolliset muut pääsyvaatimukset KTY303 kollokvion osalta Jokainen seminaariin osallistuja pitää yhdestä kolmeen esitystä sekä toimii opponenttina toisille seminaarilaisille. Koska seminaariryhmä on vertaisryhmä, seminaarissa keskustellaan paljon sekä osallistujien töistä että uskonnolliseen viestintään liittyvistä metodisista ja viestinnällisistä kysymyksistä. Toivontuottajien jouluradio, YLE1-kanavan Varttikirkko, piispa X:n saarnat, pyhimys X:ä kuvaava kirkkotaide, postillat ja nykypäivän saarna, katolinen saarna Pyhän Henrikin kirkossa, ortodoksinen joulusaarna, kirkkovuosi ja saarna, Inkerin kirkon saarna Suomi, ruotsi, englanti, saksa

21 Kirkkososiologia Uskonto elämänvalinnoissa Seminaarin ohjaaja: Eila Helander Seminaarin assistentti: Suvi Saarelainen Keskiviikko 15.10, , klo Yksilön elämänkulku rakentuu sosiaalisen ja kulttuurisen ohjauksen ja yksilöllisten valintojen vuorovaikutuksessa. Tässä vuorovaikutuksessa yksilö joutuu jatkuvasti erilaisten valintojen eteen. Perinteiden kyseenalaistaminen, suuntatietoisuuden hämärtyminen ja ennalta arvaamattomuus ovat piirteitä, joilla on luonnehdittu aikamme yhteiskuntaa ja kulttuuria. Elämäntyylin valinta, pyrkimys onneen ja hyvään elämään ovat keskiössä. Keskeinen kysymys onkin, miten ihmiset hallitsevat elämänsä vaihtelevia tilanteita? Sosiologi Anthony Giddens näkee, että nyky-yhteiskunnassa ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin valita. Omaa elämäänsä koskevilla päätöksillä ja valinnoilla ihmiset toteuttavat omaa elämänpolitiikkaansa. Tässä seminaarissa tarkastelemme missä määrin yhteiskunnan ohella uskonto ja uskonnolliset yhteisöt vaikuttavat yksilöiden elämänvalintoihin. Millainen rooli uskonnolla on identiteetin rakennuksessa elämänkaaren eri vaiheissa? Sosiologit esittävät, että nyky-yhteiskunnassa elämänkaari jäsentyy ennemminkin spontaanisuuden ja avointen kokemusten kuin elämänkaaren eri vaiheisiin sijoittuvien perinteisten siirtymäriittien kautta. Miten tämä heijastuu kirkollisten toimitusten asemaan ja merkitykseen yksilön elämässä? Millainen asema uskonnolla on seurusteluun, puolison ja ammatin valintaan liittyvissä kysymyksissä? Eri tieteenaloilla tapahtunut kehitys on johtanut vaikeisiin eettisiin ongelmiin ja niihin ei löydy yksiselitteisiä vastauksia. Perinteiset eettiset auktoriteetit ovat menettämässä merkitystään ja valinnat siirtyvät yksityisille kansalaisille. Mikä asema tässä tilanteessa uskonnolla on yksilön eettisissä ratkaisuissa? Ihmisten kokeman epävarmuuden ja turvattomuuden on katsottu johtavan erilaisten uskonnollisten liikkeiden syntyyn ja/tai kasvuun. Liittymällä erilaisiin yhteisöihin ihmiset etsivät ja rakentavat omaa identiteettiään. Millainen merkitys uskonnollisella yhteisöllä on yksilön identiteetin muodostukselle? Kun lähiyhteisöt puuttuvat tai heikkenevät, symboliset ja virtuaaliset yhteisöt tulevat merkittäviksi. Mitä ihmiset etsivät yhteisöistä ja mitkä tekijät johtavat niistä irrottautumiseen? Miten yhteisö sosiaalistaa jäseniään oikeisiin elämänvalintoihin? Käytännöllisen teologian kivijalkakurssin metodiopinnot; 10 op kirkkososiologian aineopintoja KT220 Ensimmäinen istunto on keväällä 2013 välittömästi sen jälkeen kun seminaariin osallistujat on valittu, tiistaina 7.5 klo Seminaari alkaa 1. Periodissa prof. Eila Helanderin metodisella kollokviolla (ti 12-16). Seminaaritapaamiset ovat 2. Ja 4. Periodissa (ke klo 12-16). Seminaarityöskentely jatkuu syksyllä Periodin aikana. Seminaarin aikana osallistujat pitävät esitelmän joka periodissa. Istunnot rakentuvat keskinäiseen palautteeseen, kannustukseen ja yhteistyöhön. Seminaarityöskentelyssä hyödynnetään erilaisia oppimismenetelmiä. Gradu voi valmistua jo keväällä 2014, tavoitteena viimeistään syksyllä 2014.

22 Uskonnon merkitys kumppanin valinnassa Uskonto ja valintana avoliitto, avioliitto, parisuhteen rekisteröinti Työ/ammatti kutsumuksena Uskonnollisen yhteisön suosimat ammatit Kotiäitiys, -isyys valintana Kääntymys, uskonnollisen yhteisön vaihto Uskonnollinen yhteisö elämänvalintojen auktoriteettina Uskonto identiteetin rakennusaineksena Valintana peritty uskonnollinen identiteetti Uskonto ja eettiset valinnat Osa aiheista on mahdollista linkittää Kirkon tutkimuskeskuksen uuteen projektiin Yhteisöllisyys kirkossa. suomi, englanti, ruotsi Muuta huomioitavaa Soveltavien opintojen ajoittaminen seminaarivuoteen ei ole suositeltavaa. Uskonnonpedagogiikka Lähetys ja kasvatus Seminaarin ohjaaja: Antti Räsänen ja ; ke klo Lähetystyön painopistealueet ja muodot ovat vaihdelleet eri aikakausina. Käytössä olleet lähetysstrategiat ovat vaihdelleet paikkojen, aikojen ja kulttuurien mukaan. Pidemmällä aikavälillä tarkastellen perinteinen lähetystyö on muuttunut viime vuosikymmeninä kirkkojen väliseksi yhteistyöksi. Myös lähetystyön suunta on vaihtunut niin, että enää liike ei ole vain kristillisiltä alueilta ei-kristillisille, vaan lähetystyötä tehdään kaikkialla, enenevässä määrin esimerkiksi Euroopassa. Muutosten keskellä yksi on pysynyt. Lähetystyöhön on kuulunut ja kuuluu elementaarisena osana kasvatus ja opetus. Se ilmenee jo Raamatun lähetyskäskyssä, joka on kirkon missionaarisen olemuksen perusta: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 28: 18 20) Opettaminen on lähetystyön metodi, vaikka sen rooli on muuttunut lähetystyön toimintaympäristön muutosten myötä. Edellä esitettyä taustaa vasten uskonnonpedagogiikan tutkielmaseminaarin teemaksi on valittu lähetys ja kasvatus. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa. Tavoitteena on tuottaa Lähetysseuraa palvelevaa tutkimusta sen toimiessa alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Seminaarissa pureudutaan niin lähetystyön teologisiin perusteisiin kuin myös käytännölliseen lähetyskasvatukseen Lähetysseurassa ja seurakunnissa.