ICT-Koulutustarvekartoitus loppuraportti 2015

Transkriptio

1 ICT-Koulutustarvekartoitus loppuraportti 2015

2 Sisällysluettelo Yhteystiedot... 2 Kartoituksen tausta ja tarkoitus... 2 Kartoituksen toteuttamistapa... 2 Havaintoja työvoiman saatavuudesta Osaaminen on väärällä teknologia-alueella ICT-alalla on paljon työttömiä managereita Tekijöitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi... 4 Haastatteluissa nousseet trendit... 4 Haastattelujen yhteenveto... 5 Nyt eniten tarvittava teknologiaosaaminen... 5 Teknologia-alueet jotka keräsivät vähän mainintoja... 6 Nyt eniten tarvittavat toimintatavat vuoden säteellä tarvittava osaaminen... 6 Haastattelujen ja sähköisen kyselyn yhteenvedon analysointi ) Suuri tarve läpi yritysten ) Keskinkertainen tarve läpi yritysten ) Pienehkö tarve fokusoiduilla aloilla... 8 Tehokkaiksi koetut koulutusmuodot... 8 Miten kiinni työtehtäviin... 8 Oppimistavat... 8 Yritysten ajatuksia rekrytoimisesta... 9 Yleisiä huomioita yritysten haasteista ja toimintatavoista... 9 Toimenpidesuosituksia Haastatellut yritykset ja ihmiset Liitteet... 12

3 Yhteystiedot Tilaaja: Toteuttajat: Jari Ikonen, Tredea, , Harri Vuolle, UnSeen Technologies Oy, , Esa Alanen, UnSeen Technologies Oy, , Kartoituksen tausta ja tarkoitus Kartoitus tehtiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimeksiannosta. Pirkanmaallla on vapaana merkittävä määrä pitkän työkokemuksen omaavia ammattilaisia jotka etsivät uusia työllistymismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena oli kerätä tietoa Tampereen alueen yritysten osaamis- ja koulutustarpeista sisällön määrittämiseksi tuleville ICT-koulutuksille. Kartoituksessa oli tarkoitus kerätä myös suuntaa antavaa tietoa tarkemmista koulutusmääristä niiltä osin kuin yritykset pystyivät määriä tarkentamaan. Ohessa yrityksille kerrottiin saatavilla olevista innovointityökaluista (Demola, TreStart) sekä erilaisista palkkatuista, esimerkiksi Tekesin Digiboostista. Kartoituksen toteuttamistapa Kartoitus toteutettiin kolmessa vaiheessa loka-joulukuussa ) Pilottivaiheessa haastateltiin kasvotusten kymmenen (10) pilottivaiheen yritystä. Nämä yritykset olivat: Accenture, Futurice, Intel, Kalmar, Leanware, Metso, Solita, Tecnotree, Tasowheel ja Vincit. Yritysten kanssa käytiin kasvotusten haastattelu koulutustarpeista, tehokkaimmiksi koetuista koulutuksen muodoista, tulevista työvoiman tarpeista sekä kerrottiin yrityksille saatavilla olevista innovointi-, ja palkkatukityökaluista. Näiden keskustelujen pohjalta listattiin yritysten käyttämät teknologiat, toimintatavat ja koulutustavat tarkemmaksi kyselyksi, jonka pohjalle vaiheen 2 haastattelut rakennettiin. Tämän pohjalta alettiin rakentaa myös sähköistä kyselyä. 2) Täysi haastattelukierros vietiin loppuun haastattelemalla vielä kahdeksantoista (18) Tampereen seudun yritystä. Nämä yritykset olivat Avant, Basware, Bittium, Bitwise, Celkee, Comatec, Cybercom, Fastems, Gofore, Insta, John Deere Forestry, Leadin, M-Files, Robit Rocktools, Sasken, Valmet, Wapice ja VTT. Haastattelut jakautuivat kolmeen alueeseen: a) Teknologiakoulutustarpeet (esim. ohjelmointikielet, automaatioteknologiat) b) Toimintatapakoulutustarpeet (esim. Lean, Agile, ratkaisukeskeinen myynti) c) Tehokkaimmiksi koetut koulutustavat Jotkin teknologiat ja toimintatavat mainittiin pilottikierroksella vain yhden yrityksen toimesta ja täyden kierroksen tarkoituksena oli saada varmennus, että samoja tarpeita esiintyy yrityskentässä laajemmin.

4 Täydellä kierroksella esiteltiin myös innovointi-, ja palkkatukityökaluja ja sekä löydettiin muutamia uusia teknologia-alueita lisättäväksi sähköiseen kyselyyn. 3) Sähköinen kysely laajemmalle yritysjoukolle. Tämä rakennettiin haastattelujen perusteella Surveypal-työkaluun. Kysely lähetettiin Tampereen seudun yrityksille Ensimetrin (Kaj Heiniö), Pirkanmaan yrittäjien (Pasi Mäkinen) ja Kauppakamarin (Peer Haataja) toimesta. Kyselyn projektiryhmä lähetti kyselyn myös vapaaehtoisena vastattavaksi jo haastatelluille yrityksille. Sähköisessä kyselyssä yrityksiä pyydettiin arvioimaan potentiaalisten koulutettavien määrää sillä tasolla kuin se oli mahdollista. Mikäli tarkempaa tietoa ei ollut, haastatteluissa ja kyselyissä merkittiin kyseisen alueen koulutustarpeen olevan yleisesti tarpeen. Haastattelujen ja sähköisen kyselyn tarkoituksena ei ollut kerätä yksityiskohtaisesti kunkin yrityksen koulutustarpeita, vaan selvittää karkealla tasolla potentiaalisten koulutettavien määrä eri osa-alueilla sekä näkemystä tarkemmista koulutusaiheista ja tavoista. Karkea luokittelu haastatelluille yrityksille Ohjelmistopalvelut Ohjelmisto Konetekniikkayritykseyritykset Elektroniikka- Muut ja - konsultointi tuoteyritykset Accenture M-Files Kalmar Intel Leadin Futurice Leanware Metso Bittium VTT Solita Basware Tasowheel Sasken Vincit Celkee Avant Bitwise Insta Comatec Cybercom Fastems Gofore John Deere Wapice Robit Valmet Taulukko 1 Haastateltujen yritysten toimintamalli voidaan jakaa karkeasti alla oleviin luokkiin, jotta ymmärretään erityyppisten yritysten suhteellinen määrä. Käytännössä kaikki yritykset tarvitsevat ohjelmisto-osaajia mutta liiketoiminnan perusta vaihtelee eri ryhmien välillä.

5 Havaintoja työvoiman saatavuudesta Aloitetaan varsinainen raportti havainnoilla työvoiman saatavuudesta. Työpaikkoja on jatkuvasti enemmän auki kuin mitä sopivia tekijöitä on saatavilla. Siitä huolimatta ICT-alalla on työttömyyttä. Tämä paradoksi voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. 1. Osaaminen on väärällä teknologia-alueella Alalla jo olevilla on väärää osaamista. Esimerkiksi Front-end ja Java-osaajista on huutava pula. Samaan aikaan matalamman tason ohjelmoijien on aktiivisesti päivitettävä osaamistaan vallitsevien trendien mukaiseksi tullakseen huomioiduksi työnhaussa. 2. ICT-alalla on paljon työttömiä managereita Toimintatavat ovat muuttumassa ketterämpään suuntaan ja perinteinen hierarkia on poistumassa. Tästä syystä varsinaisesta ohjelmistojen kehitys- ja (automatisoitu)testaustyöstä vieraantuneet managerit ovat katoava osa organisaatiota. Samaan aikaan heitä on työmarkkinoilla huomattava määrä ja voimia tulisi keskittää ohjelmiston kehittämistaitojen virkistämiseen ja uusien teknologioiden oppimiseen. 3. Tekijöitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi Ammattikorkeastakoulusta ja yliopistoista uusimmille vallalla oleville teknologia-alueille (esimerkiksi webbiteknologiat) valmistuvat viedään yksinkertaisesti käsistä ja heistä on kova kilpailu yritysten kesken. Työryhmän näkemyksen mukaan uudet valmistuvat tekijät ja alalla jo olevat muuntokoulutettavat eivät riitä vastaamaan yritysten tarpeeseen. Haastatteluissa nousseet trendit Haastatteluissa nousi esiin muutamia selkeitä trendejä, teknologioita ja menetelmiä jotka korostuivat yli muiden tai olivat tekemässä tuloaan. Perinteisten perustason ohjelmointikielten tarve on ennallaan pienin painotuseroin. Webbiteknologiat (front end, back end, tietokannat) sen sijaan ovat selkeässä nousussa. Tähän liittyen tehokas tallettaminen, datan analysointi ja uudet script-pohjaiset kielet ovat nousseet tärkeiksi kehitystyökaluiksi. Pilvipalvelut ja yritysten toiminnanohjausjärjestelmiin integroituminen on vahvassa roolissa teollisuudessa. Linux, teollinen ethernet ja sulautetut järjestelmät nostavat suosiotaan teollisuuden siirtyessä kohti IoT:tä. Samaan aikaan tietoturvallisuus eri tasoilla korostuu. Ohjelmointitavat ovat myös muuttumassa ja haastatteluissa nousevana funktionaalinen ohjelmointi ja mallipohjainen ohjelmointi (MBSD) tulivat esille alueina joilla on yleistyvää tarvetta.

6 Testiautomaatio, jatkuva integrointi ja kokonaislaadun ymmärtäminen korostuvat. Ohjelmistotuotteissa laadun tulisi olla koko ajan korkealla ja suunnittelun lähtökohtana alusta asti. Erilaiset standardit ja projektipäällikkösertifikaatit ovat suomessa vasta tekemässä nousuaan, mutta usein niiden täyttäminen on ulkomaisten asiakkaiden vaatimuslistalla projektitoimituksissa. Ratkaisukeskeinen myynti, esiintymistaidot ja käytännön kielitaito sekä kulttuuriosaaminen. Suomalaisten tuotekehittäjien haluttaisiin kehittyvän näillä alueilla. Päivän trendi on että yritykset maksavat toimittajille toteutuneista säästöistä ja parantuneesta myynnistä. Kokonaisuuksien ymmärtäminen ja toimintaa (tuotanto, tuotekehitys) tehostavien ratkaisujen ymmärtäminen on tässä tärkeässä roolissa. Tuotannon Flow ja lopputuotteen pitämistä toteutuksen keskiössä ovatkin asioita joiden myötä Lean ja Agile ovat listalla korkealla. Haastattelujen yhteenveto Tähän on tehty nostot kysytyimmistä teknologioista kyselyn pohjalta. Tarkemmat löydökset kyselyn liitteenä. Nyt eniten tarvittava teknologiaosaaminen Perinteisistä ohjelmointikielistä C ja C++ pitivät hyvin pintansa Javan, C#:n ja Scalan noustessa rinnalle. Front end-tekijöitä tarvitaan paljon ja Javascriptin eri muodot, HTML5 ja verkkokauppateknologiat haluttua osaamista. Tietomäärien kasvaessa Back endissä tiedon tehokas tallentaminen ja sen löytäminen tietokannoista korostui. SQL eri muodoissaan, Hadoop, Apachen serverit sekä NoSQL nousivat kyselyssä esiin. Pilvipalveluista Azure ja AWS osaaminen nousivat päällimmäisenä esille. Käyttöjärjestelmäpuolella tekijöistä on pulaa tasaisesti yleisimmillä alustoilla: ios, Android, Linux ja Windows. Windowsissa erityisesti.netillä on vahva kysyntä. Näiden lisäksi tyypillisesti automaatiototeutuksissa käytettäviin ympäristöihin tarvitaan jatkuvasti tekijöitä, joten listalle nousivat CODESYS, eri PLC-ympäristöjen osaaminen, CAN-väylä sekä sitä tukemaan Real Time Ethernet. Työkalupuolella Visual Studio, GIT, Selenium, Jira, Eclipse, Jenkins ja Robot Framework nousivat eniten esille. Visual Studiota ja GITiä tarvitaan peruskehitykseen. Muut listalle nousseet työkalut saivat ääniä hieman hajanaisemmin johtuen Continuous Integration ja Test Automation-työkalujen suuresta määrästä. Tarve jälkimmäisillä onkin enemmän yleisosaamisessa kuin tietyn työkalun hallitsemisessa. Tuotannon-, ja toiminnanohjausjärjestelmissä suurin tarve on SAPissa, Salesforcessa, NetSuitessa, Sharepointissa, Dynamicsissa ja Liferayssa. Muut ovat käytössä uusissa toteutuksissa ja kun taas Liferayssa tarve on enemmänkin olemassaolevien järjestelmien ylläpitoa julkishallinnolle. Yleisempiä tarpeita on 3D-grafiikan ja kuvankäsittelyn kunnollinen hallitseminen raudasta ylätason ohjelmistokerroksiin asti. Paikannus, karttapohjaiset sovellukset, hahmontunnistus ja liikkeen analysointi olivat myös kysyttyjen taitojen joukossa. Internet of Things nousi luonnollisesti listalle, ja IoT:n myötä kyberturvallisuus on nousemassa alueeksi johon on vaikea saada riittävästi tekijöitä.

7 Teknologia-alueet jotka keräsivät vähän mainintoja On luonnollista, että tämäntyyppisessä kyselytykimuksessa jotkin alueet keräävät vain vähän tai ainoastaan yhden maininnan. Yritysten tarpeiden selvittäminen aloitettiin avoimilla kysymyksillä kasvun esteistä ja tarvittavista teknologiaalueista. Näin keskustelu ohjautui luonnollisesti polttavimpiin ongelmiin ja tarpeisiin. Teknologialistaa muokattiin 1. ja 2. vaiheen välillä vastaamaan saatua palautetta. Listan häntäpään teknologioiden keskinäinen vertailu on vaikeaa vastausmäärien ollessa pieniä. Mutta vertailussa kärkipään teknologia-alueisiin eroa voidaan pitää merkitsevämpänä ja paremmin suuntaa antavana. Mitkä teknologia-alueet sitten keräsivät vähän mainintoja? Mitkä näistä on nousevia uusia alueita, mitkä ovat laskussa? Vetämättä vakavia johtopäätöksiä, muutamia huomioita voidaan johtaa tuloksista: Osa teknologioista on käytössä vain muutamissa yrityksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi Clockwork tietokantatyökalu tai Ruby on Rails ohjelmointikieli/kirjasto Antenni- ja RF suunnittelua ei mainita lainkaan tuloksissa. Tämä on hieman yllättävää, sillä useimmat yritykset työskentelevät teollisen internetin tai IoT:n parissa. Tämä saattaa noudatella samaa kaavaa kuin edellä mainittu elektroniikka-alue. Nyt eniten tarvittavat toimintatavat Lean ja Agile-menetelmät veivät tässä selkeän voiton; yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä käyttää näitä. Business design frameworkit (mm. service model canvas) ja Service Design (UX, interaction design, visual design) mainittiin noin kolmanneksessa haastatelluista yrityksistä. Ohjelmistokehityksessä uudempia tarvittavia toimintatapoja ovat funktionaalinen ohjelmointi ja Big Data. Vähemmän mainittuja, samaan aikaan selvästi nousussa olevia alueita ovat mallipohjainen ohjelmointi (MBSD) ja Datatiede (R-ohjelmointi). Standardeista ja sertifikaateista eniten esille nousevat ISO9001, ISO14001, erilaiset projektipäällikkösertifikaatit sekä nousevana standardina VDA. Ratkaisukeskeinen myynti, esiintymistaidot ja käytännön kielitaito sekä kulttuuriosaaminen. Suomalaisten tuotekehittäjien haluttaisiin kehittyvän näillä alueilla. 3-5 vuoden säteellä tarvittava osaaminen Näkyvyys pidemmälle aikajänteelle on luonnollisesti huonompi kuin tähän hetkeen. Voidaan kuitenkin päätellä Trendit-kappaleeseen tiivistettyjen teknologioiden ja toimintatapojen olevan tärkeitä myös jatkossa. Itse haastatteluissa yritykset nostivat esille seuraavia 3-5 vuoden jänteellä tarvittaviksi aiheiksi: Teknologiat: Redhat stack, Haskell, Message Q, webbiteknologiat, HTML5 ja sitä tukevat frameworkit, tietokannat, IoT, 3D-grafiikka/grafiikkapino, Big Data, datan visualisointi, funktionaalinen ohjelmointi, Apache spark, NoSQL. Toimintatavat: Model Based System Development, Datascience (R-ohjelmointi), Business intelligence, asiakkaiden tarpeiden analysointi, verkkopohjaiset liiketoimintamallit, MES, ERP, Data mining

8 Haastattelujen ja sähköisen kyselyn yhteenvedon analysointi Haastateltujen yritysten lisäksi sähköiseen kysellyn vastasivat seuraavat yritykset: John Deere Forestry, DC Diesel Control, Tilaveturi Oy, Triuvare Oy, Hunajalaituri Oy, BlomIT Ky, Fidente Terapiapalvelut, Sanatus, MyInfoMonitor, Valomo, VPFuture Oy, Lauraana, TS Isännöintialvelu Oy, HydeNet, Evertech Oy, OpusCapita Oy, Intopalo Oy, Piceasoft Oy, TAKK. Jotkin haastatelluista yrityksistä täsmensivät tietojaan vastaamalla myös sähköiseen kyselyyn. Sähköisessä kyselyssä pyydettiin yrityksiä arvioimaan lukumääriä, kuinka paljon tietyn alueen koulutusta tarvitaan. Mikäli määrät eivät olleet tiedossa, Pyydettiin merkitsemään vain yleinen tarve tietyn alueen oppimiselle. Yrityksillä ei tyypillisesti ole tarkkaa kuvaa yksilötasolla koulutusten tarpeista, ja huomattava osa yrityksistä ilmaisi täten yleisen koulutustarpeen merkitsemällä x sähköiseen kyselyyn. Työryhmä arvioi näin ollen koulutuksen tarvetta haastattelujen, sähköiseen kyselyyn tulleiden tunnettujen tarkkojen tarpeiden, kaikkien vastanneiden yritysten kokoluokkien ja vastanneiden yritysten määrä huomioiden suhteessa Tampereen alueen yritysten lukumäärään. Jaottelu on tässä selvityksessä tehty kolmiosaisesti: 1) Suuri tarve läpi yritysten Arvioitu koulutustarve hengelle 2) Keskinkertainen tarve läpi yritysten Arvioitu koulutustarve hengelle 3) Pienehkö tarve fokusoiduilla aloilla Arvioitu koulutustarve 1-10 hengelle Aihealueet on listattu suosituimmuusjärjestyksessä seuraavissa kappaleissaa. Tarkemmat arvot työmäärän arviosta löytyvät liitteestä 6. 1) Suuri tarve läpi yritysten Neuvottelu ja esiintymistaidot, Javascript, Ratkaisukeskeinen myynti, SQL (incl. mysql, PosgreSQL,.. ), Agile (Scrum, Kanban,.. ), HTML5, Lean, ios, Big Data / data mining, Android, Windows 8 / 10, Pilvipalvelut, Java, Angular, Service design (interaction, UI, visual design, graphics design), C++, Linux (Redhat, Centos, ),.NET, Sopimusjuridiikka, Visual studio, Sharepoint, IoT, Business design frameworks (value proposition, business model, service model canvases), Security, risk management, Bisneksen, talouden, kokonaisuuden logiikan ymmärtäminen, Jatkuva laatu, laadunvalvonta ja varmistus, Node, jquery, C#, Azure, Windows Phone, SAP, Hahmontunnistus, liikkeen analysointi, Security (Cybersecurity), Tiedon virtualisointi, integrointi, varastointi, ISO9001, Verkkokauppateknologiat, Hadoop, Apache web server, Jira, Paikannus ja karttasovellukset, Functional programming, Käytännön kielitaito, kulttuuriosaaminen, C, Scala, Clojure, NoSQL 2) Keskinkertainen tarve läpi yritysten CAN, Qt, Selenium, Imaging stack, Virtualisointialustat (WM Ware, MSFT Hyper V), ERP, Moderni ohjelmistotestaus, CSS, Oracle, Cassandra (OSS), Jenkins, NFC, 3D grafiikka, Testiautomaatio, Projektipäällikkösertifikaatit (Prince foundation, PMI, PMP), Työturva, sähköturva,.., peruskortit, Viestintä, Django, Apache spark, EDI, Hibernate, Microsoft SQL Server, MongoDB, AWS, Unix, Real Time Ethernet, Eclipse, GIT, Salesforce, Dynamics, Qlikview, Model Based System/Software development, ISO14001, CRM, Asiantuntijasta myyjäksi, Asiakaskokemuksien johtaminen, palvelumuotoilu, Verkkopohjaiset liiketoimintamallit, Visual Basic, React, Cordova / PhoneGap, Maven, Robot Framework, Liferay, Multimedia playerit, striimaus,.., DevOps, Continuous Integration, Data science (R-ohjelmointi), Verkko-osaajat,

9 (verkkotopologiat, ethernet-verkot), ITIL, Asiakkuuksien johtaminen, CRM, Tiimityön kehittäminen ja johtaminen 3) Pienehkö tarve fokusoiduilla aloilla Assembly, FPGA, VHDL, Python, Message Q - Apache Kafka, Drupal, Tizen / Mer, CODESYS, Siemens PLC, Omron PLC, OS-X, Valmet DNA, prosessiohjaus, RTOS, Simulink, M-Files, IBM, PowerBI, Virtuaaliset prototyypit, Reactive programming, Peruselektroniikkasuunnittelu, MES, Videoiden käyttäminen organisaatioviestinnässä, Hyvinvointi ja tuottavuus, Projektijohtaminen ja johtamisen menetelmät, Esimiestyö, Linux kernel, Haskell, Ruby on rails, ThingWorks, Redhat, BlackBerry 10, WebOS, ETherCat, Profibus, ISOBUS, J1939, Xcode, TestComplete, NetSuite, IFS, Confluence (Atlassian), Tableau, SSRS, Machine learning. VDA (autoteollisuuden standardi), EDM, Logistiikka, Radikaalit innovaatiot, Cycle, Ember, Hybris, PHP, RackSpace. Oracle, Klusteroidut järjestelmät, Windows Server, Sailfish, Beckhoff Twincat PLC, Safety PLC, Xamarin, OPC UA, Keil, Solidworks, MathCad, Clockwork, Gerrit, Cucumber, LeanSystem, SuperOffice, I2C, Virtual reality, Augmented reality, Radiotekniikka (4G, 5G), OEM laitetestaus, ENkoneturvallisuusdirektiivit, ISO27001, HIPAA, SOC, Asiantuntijasta konsultiksi, Tilannejohtaminen, Sujuva tietotyö, Flexray, SSAS, SSIS, PowerPivot, TOGAF, Optimal motivation Tehokkaiksi koetut koulutusmuodot Yrityksiltä kysyttiin mitkä koulutusmuodot ovat parhaita madaltamaan palkkaamisen kynnystä ja toisaalta pitämään talossa olevan väen osaamisen ajan tasalla. Vaihtoehdot etenivät työharjoittelusta yrityksen palkkalistoilla olemiseen seuraavasti: Töihin harjoittelun kautta, Koulutusjakso jota seuraa työharjoittelu, Intensiivikoulutus ja työssäoppiminen, Jatkuva työssäoppiminen Näiden lisäksi kysyttiin parhaita koulutus- ja oppimistapoja tukemaan edellisiä. Miten kiinni työtehtäviin Jatkuva työssäoppiminen nähtiin selkeästi halutuimpana tapana pysyä työtehtävien tasalla. Intensiivikoulutus ja työssäoppiminen tuli toiselle sijalle. Töihin harjoittelun kautta ja koulutusjako jota seuraa työharjoittelu olivat seuraavat vaihtoehdot tässä järjestyksessä. Valintojen osuessa näin työntekijän harrastuneisuus, oma-aloitteisuus ja työympäristöön sopiminen korostuvat; ensin on päästävä yritykseen sisään jonka jälkeen mahdolliset uudet teknologia-alueet otetaan haltuun. Mainittakoon että yrityksillä on hyviä kokemuksia harjoittelun kautta tai koulutusjakson ja harjoittelun kautta yritykseen tulosta. Näitä, varsinkin harjoittelun kautta työllistymistä, pyritään käyttämään. Samaan aikaan kuitenkin korostuu mahdollisimman valmiin ja suoraan täysipainoiseen työhön pystyvien ihmisten löytäminen. Oppimistavat Luokkahuone / lähiopetus (hands on), Onlinekoulutus itseopiskeluna sekä itsenäinen tiedonhaku ja harrastuneisuus jakoivat ensimmäisen sijan tiedon hankkimisessä ja oppimisessa.

10 Ohjattu onlinekoulutus, mallin mukaan toimiminen ja itsenäiset mikrokoulutukset onlinekoulutuksena jakoivat häntäpään malli ei vielä sanonut kovinkaan paljoa monelle yritykselle. Sen sijaan tätä käyttävät vannoivat sen nimeen ja tuntuma on että malli (ja sen tietoinen käyttäminen) nousevat jatkossa. Myös itsenäiset mikrokoulutukset onlinena sai yllättävän alhaisen pistemäärän harrastuneimmilla työntekijöillä on arkipäivää katsoa esim. youtubesta muutamien minuuttien koodausohjeita, jotka ohjeet ovat henkisesti hyvin lähellä mikrokoulutuksia. Yritysten ajatuksia rekrytoimisesta Haastatteluissa mainittiin seuraavilla olevan erityistä pulaa: Front end kehittäjät / webbiteknologiaosaajat, full stack-osaajat sekä kehittäjät joilla on graafista silmää ja UX-ymmärrystä. Sähköautomaatioinsinöörit, ERP/BI sovellusasiantutijat, securityä osaavat kehittäjät, PLC:tä osaavat softakehittäjät, data-analytiikka. Omia tuotteita valmistavat isäntäyritykset rekrytoivat konservatiivisesti. Tämä johtuu siitä että varsinkin ICTpalveluita on ostettu paljon alihankintaverkostolta. Isäntäyritysten menestys näkyykin enemmän alihankkijoiden rekrytointitarpeita, kuin isäntäyritysten henkilökunnan kasvuna. Harrastuneisuus korostuu koska tekeminen asiakkailla Scrum-tiimeissä ja vähenevissä määrin vastuutoimituksina alihankkijoilla -> keskenoppinutta ei voida lähettää suoraan asiakkaalle ja toisaalta ei saada koulittua omassa talossa kulisseissa. Harrastuneisuus ja harrasteprojektien esille tuominen edesauttaa työllistymistä ja vähentää työnantajalle tulevaa riskin tunnetta rekrytoimisessa. Valitettavan monet hakijat kertovat olevansa kiinnostuneita asioista, mutta eivät siitä huolimatta etsiydy koulutuksiin tai opettele niitä omatoimisesti. Palkkaaminen varsinkin pienemmissä yrityksissä koetaan kalliiksi ja riskialttiiksi ja rekrytoinneista halutaan olla varmoja. Osana tätä ilmiötä haastattelukierroksia saattaa olla jopa kolme, ja yhtenä kierroksena on tulevien tiimikaverien tekemä haastattelu, jolla varmistetaan ihmisen sopivuus työympäristöön. Perinteisempi teollisuus on hyvää vauhtia tietoteknistymässä ja muuttumassa ratkaisutoimitusten suuntaan. Työnhakijoilla arvostetaan tästä syystä laajempaa kuin vain yhden alan toimialaosaamista. Toimialaosaamista tarvitaan, jotta asioita pystytään tarkastelemaan tehokkaammin tuotannon flow:n näkökulmasta pitäen tuotantoa (ohjelmistot + rauta) keskiössä Lean-oppien mukaisesti. Osa yrityksistä on toiminut Tampereen seudulla pitkään teknologian huipulla mutta siitä huolimatta heidän on vaikea saada riittäviä määriä hyviä hakemuksia. Pahimmillaan hakemuksia on vain muutamia kymmeniä profiililla, jolla toiset yritykset saavat jopa satoja hakemuksia. Yleisiä huomioita yritysten haasteista ja toimintatavoista Tampereen alueen digistrategiaa ei tiedetä olevan olemassa. Yritysten huomioissa todettiinkin että on outoa tuntea Oulun seudun digistrategia ja tahtotilat paremmin kuin oman alueen suunnitelmat digitalisoinnin järjestelmälliseksi edistämiseksi eri kokoluokan ja toimialan yrityksissä. Teollisuuden asiakaskunta investoi kitsaasti ja tällä hetkellä julkisen puolen ostot ovat korostetussa roolissa. Julkisella puolella hankkeet etenevät usein hitaasti ja kilpailutuksissa asetetaan kovia vaatimuksia projekteihin osallistuvien ihmisten ansioluetteloille. Tämä vaatii varsinkin alihankkijoiden työntekijöitä laajan osaamistaustan ja tuoreempien tekijöiden on haastavaa päästä julkisen puolen projekteihin.

11 Sama ilmiö osaamistaustalle on jossain määrissä näkyvissä myös yksityisellä puolella. Eri syystä tosin. Yksityisellä puolella agilet toimintatavat ja enenevä tekemisen insourcing luovat haasteita alihankkijoille. Elleivät projektitoimitukset yleisesti ole nousussa, insourcing kaventaa alihankkijan toimintatilaa. Agilet toimintatavat tilaajalla puolestaan näkyvät vaateena toimia tilaajan tiloissa ja kokonaiset vastuutoimitukset ovat vähenemään päin. Tämä tarkoittaa että projektiin lähetettävien ihmisten on oltava entistä valmiimpia eikä heille voida niin helposti kerryttää oppia toimiessa osana vastuutoimituksen projektiryhmää alihankkijalla. Työntekijän harrastuneisuus ja omatoiminen oppiminen korostuvat. Koulutus- ja rekrytointitavat ovat myös muuttumassa. Yhä useammissa yrityksissä tulevat tiimikaverit ovat mukana haastatteluissa valitsemassa tulevia työntekijöitä. Samaan aikaan koulutus tapahtuu enenevässä määrin työntekijöiden välillä; kokeneemmat ja uudesta teknologiasta ensimmäisenä innostuneet kouluttavat muita yrityksen työntekijöitä. Vain uusiin ja isoihin ponnistuksiin käytetään ulkopuolisia kouluttajia. Yritykset ovat muuttumassa ratkaisutoimittajiksi, ja osana tätä muutosta projektihenkilöstön myyntitaitojen parantaminen on tärkeää. Tekninen osaaminen on Suomessa kärkiluokkaa mutta projektihenkilökunnalta tarvitaan suurempaa myyntiorientoituneisuutta jatkoprojektien hankkimiseksi projektitoimitusten yhteydessä. Tässä kisassa naapurimaa Ruotsi on selkeässä johdossa. Toimenpidesuosituksia Tässä kartoituksessa päästiin tarkastelemaan nousevia trendejä ja saatiin yritysten huomioita muutamista jatkossa nousevista teknologioista ja toimintamalleista. Tarkka lista on kuitenkin suppeahko ja sen perusteella on vaikea tehdä pitkälle kurkottavaa koulutussuunnittelua. Suositus onkin tehdä tulevaisuuteen keskittyvä selvitys, jossa haastatellaan yritysten teknisiä asiantuntijoita (harrastuneita guruja) ja tutkitaan paperityönä esimerkiksi Gartnerin tai IDC:n tuottamia raportteja. Konferenssivierailut ovat myös yksi vaihtoehto nousussa olevien teknologioiden kartoittamiseen. Yrityksissä on koulutustarpeita kahdenlaisille ryhmille: Talossa jo oleville sekä taloon tuleville. Molemmille ryhmille yhteistä on, että koulutuksen järjestämisen ajankohta on tärkeä (ottamatta kantaa tarkempaan muotoon) koulutukseen tulisi päästä joustavasti hyvinkin lyhyellä aikataululla. Tämä osaltaan madaltaisi rekrytoimisen kynnystä ja samaan aikaan auttaisi Pirkanmaalaisia yrityksiä reagoimaan nopeammin teknologioiden muutoksiin. Tarjolla olevien julkisesti tuettujen koulutusten aikataulut ja paperityöt koettiin melko jäykiksi, mikä osaltaan vähentää innostusta koulutusten käyttöön. Saatavilla olevia koulutuksia oli myös hankala löytää kootusti. Koulutusten helpompaan löydettävyyteen, ajalliseen saatavuuteen ja pienempään paperityöhön tulee kiinnittää huomiota. Hankalimmin työllistettävien ICT-ammattilaisten yleinen osaamisprofiili tulisi selvittää ja luoda koulutuspolkuja, joilla heidän osaamisensa saadaan muokattua kohti kysytyimpiä alueita. Esimerkiksi miten aiemmin puhtaasti testaajana toimineesta ihmisestä saadaan tehtyä front-end-kehittäjä tai pilvipalvelujen ammattilainen.

12 Haastatellut yritykset ja ihmiset Accenture Avant Basware Bittium Bitwise Celkee Comatec Cybercom Fastems Futurice Gofore Insta Intel John Deere Kalmar Leadin Leanware Metso M-Files Robit Sasken Solita Tasowheel Tecnotree Valmet Wapice Vincit VTT Mauno Pasanen Risto Käkelä Teemu Toroi Pertti Yppärilä Katja Nieminen Pekka Leikas Petri Leino Petteri Puhakka Pertti Lukkari, Pasi Kauhanen, Jussi Suikkari Riku Valtasola, Heli Ihamäki Heini Ala-Vannesluoma Lars Holmroos, Marja-Leena Koskinen Veli-Pekka Vatula Leena-Maija Tuunanen, Juha Vainio Katja Mecklin, Kirsi Vihusaari Topi Koskinen Janne Viinikkala, Pia Räihä Teemu Lindgren, Toni Kujala, Toni Salovuori, Kaisu Vesala Veikko Juusola Veikko Piirainen Jani Turpeinen Kati Kitti, Juha Vaaraniemi Kari Sorjonen Ari Aalto Satu Mäkelä, Mika Vanne, Nina Makkonen Kati Korolainen-Kujala Mira Ylen Jouko Suokas

13 Liitteet Liitteet saattavat sisältää luottamuksellista tietoa ja jäävät vain Tredean käyttöön. Liite 1 haastattelukierroksen yhteenveto Liite 2 haastattelukierroksen raakamateriaali Liite 3 Sähköinen kysely PDF-muodossa Liite 4 Sähköisen kyselyn tulokset Liite 5 Haastatteluissa käytetty johdanto- ja esittelypowerpoint Liite 6 Haastattelujen ja sähköisen kyselyn perusteella tehty kooste