Vantaan esi- ja perusopetuksen KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vantaan esi- ja perusopetuksen KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA

2 Julkaisija: Vantaan kaupungin sivistystoimi ja kulttuuripalvelut, 2011 Toimitus: Reeli Karimäki, Risto Kilvelä, Teea Markkula, Ulla Nurmi, Hanna Nyman Kannen valokuvat: vasemmalla: Tiina Kujala, ylhäällä oikealla: Lasten taidetalo Pessi, alhaalla oikealla: Kassandra, Johnny Korkman Graafinen suunnittelu: Tiina Kuoppala Paino: Hakapaino Oy, 2011

3 Sisällys 1. KULTTUURIA JA LUOVUUTTA SUUNNITELMALLISESTI 6 TAITEEN OSA-ALUEET ERI LUOKKA-ASTEILLE 7 ESIOPETUS JA LUOKAT 8 1. VISUAALISET TAITEET 8 2. SIRKUS LUOKAT TEATTERI TANSSI MUOTOILU JA KÄDENTAIDOT LUOKAT ELOKUVA MUSIIKKI SANATAIDE LUOKAT MEDIA JA DIGITAALINEN KULTTUURI ARKKITEHTUURI LUOKAT KULTTUURIPERINTÖ JA MAAILMAN KULTTUURIT KULTTUURITAPAHTUMAT KULTTUURIYHDYSOPETTAJAT JA MENETELMÄOPPAAT KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAN TUKENA 22 KULTTUURIYHDYSOPETTAJAT 23 TAIKALAMPUN MENETELMÄOPPAITA TAITEEN JA KULTTUURIN TEKEMISEEN KULTTUURIKOHTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA KULTTUURIN JA TAITEEN TEKEMISEEN JA KOKEMISEEN KOKO PERUSKOULUN AJAN 24 KULTTUURI- JA TAIDELAITOKSIA VANTAALLA 26 TAITEEN PERUSOPETUS 27 3

4 Kuva Taidetalo Pessi. 4

5 "Luovuus syntyy ajatuksista. Ajatuksista syntyy inspiraatio!" (12-vuotias tyttö ja 12-vuotias poika) Kulttuurista iloa ja eväitä elämään Tämä kulttuurikasvatussuunnitelma on osa Vantaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. Sen tarkoituksena on tukea sinua työssäsi opettajana. Suunnitelma on laadittu siten, että sen käyttö on helppoa ja selkeää. Suunnitelma on koottu luokka-asteittain eteneväksi kulttuuritarjonnaksi taiteenosa-alueittain. Kulttuurikasvatus ja -opetus ei ole oma oppiaineensa, vaan se sisällytetään muihin oppiaineisiin. Tavoitteena on, että lapsi tutustuu esi- ja perusopetuksen aikana vantaalaiseen kulttuuritarjontaan ja saa monipuolisia kulttuurikokemuksia. Kulttuurin kokeminen ja tekeminen lisäävät lapsen hyvinvointia. Samalla ne kehittävät hänen elämän hallinnan taitojaan ja kasvattavat kykyä kohdata erilaisuutta ja muutoksia. Innostavia kulttuurielämyksiä ja kokemuksia Sinulle ja oppilaillesi! 5

6 1. KULTTUURIA JA LUOVUUTTA SUUNNITELMALLISESTI 6

7 Kulttuurikasvatus on kokonaisvaltainen prosessi. Se tukee ja täydentää opetusta sekä integroituu laajasti eri oppiaineisiin ja koulun/päiväkodin toimintakulttuuriin. Lapsen kannalta luovuuden ja kulttuurin merkitys erilaisten ajattelu- ja toimintamallien kehittymisessä on merkittävä. Kulttuurikasvatuksella lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja luoviin ratkaisuihin sekä tarjotaan mahdollisuus elämyksiin. Näin lapsen kulttuuri-identiteetti vahvistuu ja kehittyy. Kulttuurikasvatussuunnitelma on opettajan työväline kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen osana opetussuunnitelman mukaista opetusta antaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet tutustua ja osallistua oman kaupungin taide- ja kulttuurielämään antaa päiväkodeille ja kouluille tietoa Vantaan kulttuuritarjonnasta mahdollistaa alueellisen kulttuuritarjonnan hyödyntämisen koulujen ja päiväkotien omissa kulttuuritapahtumissa ja -perinteissä ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT LUOKAT 9. LUOKAT TAITEEN OSA-ALUEET ERI LUOKKA-ASTEILLE Luokka-astekohtainen toteuttaminen kirjataan lukuvuosi-/työsuunnitelmaan. Taiteen osa-alueiden sisältöjä voidaan toteuttaa kouluissa/päiväkodeissa sekä eri kulttuurikohteissa. Teemoihin voi myös perehtyä esimerkiksi kirjallisuuden ja digitaalisten oppimateriaalien kautta. Kulttuuripalvelut järjestää lukuvuosittain opettajille koulutusta eri taiteen osa-alueista. Opettajana voit itse valita taiteen osa-alueiden sisällöt ja laajuuden sekä mihin oppiaineisiin tai aihekokonaisuuksiin ne haluat sisällyttää. Suunnitelmaan on valittu ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi sellaisia vantaalaisia kulttuurikohteita, joihin tutustuminen nähdään jokaiselle lapselle tärkeänä. Lisäksi kohteet ovat ilmaisia tai lähes ilmaisia, joten kouluille/päiväkodeille tulee kustannuksia vain mahdollisesta kuljetuksesta. Osaan tarjotuista kulttuurikohteista on mahdollista hakea sivistystoimelta ilmainen kuljetus. Esitettyjen kulttuurikohteiden lisäksi jokaiselle luokka-asteelle esitetään muita mahdollisia käyntikohteita, joita voi toteuttaa koulun/päiväkodin resurssien puitteissa. 7

8 ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT LUOKAT 9. LUOKAT ESIOPETUS JA LUOKAT Esi- ja alkuopetuksen kulttuurikasvatuksen painopisteinä ovat visuaaliset taiteet ja sirkus. Nämä taiteen osa-alueet soveltuvat hyvin esi- ja alkuopetusikäisille lapsille, koska ne eivät edellytä luku- ja kirjoitustaitoa. Molempia taiteen osa-alueita voidaan toteuttaa toiminnallisesti. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mikä sinun mielestäsi on sirkusta? Mitkä ovat sirkuksen päälajit? Mikä tekee esityksestä sirkusesityksen? Miten sinä voit harjoitella eri sirkuslajeja? Mitä kokemuksia sinulla on sirkuksesta? Mitä sirkukseen liittyviä ammatteja tiedät? Kuva Taidetalo Pessi. 1. VISUAALISET TAITEET Maalaus, piirustus, valokuva, kuvanveisto, taidegrafiikka, sarjakuva ja ympäristötaide ovat visuaalisen taiteen muotoja. Menetelminä ovat edellä mainittujen muotojen sekä kuvanlukutaidon harjoittelu ja visuaalisten taiteiden tarjonta Vantaalla. Visuaaliset taiteet voi liittää eri oppiaineiden sisältöihin. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Miten teet tarinan ilman tekstiä? Mitä mielikuvia teos sinussa herättää? Mitä yhteistä on taiteella ja tieteellä? Mitä (visuaalisiin) taiteisiin liittyviä ammatteja tiedät? 2. SIRKUS Akrobatia, jongleeraus, tasapainoilu ja taikuus ovat sirkustaiteen lajeja. Menetelminä ovat mm. kehon hallinnan harjoittelu, temppuilu, esitykset, esittäminen ja sosiaaliset taidot. Sirkus yhdistyy luontevasti osaksi liikuntaa, mutta sirkusaihetta voi käsitellä esimerkiksi osana musiikin tai äidinkielen opetusta. 8

9 KÄYNTIKOHTEITA JA MUITA MAHDOLLISUUKSIA: Vantaan taidemuseon ja Lasten taidetalojen Pessin ja Toteemin näyttelyt ja niiden oheisohjelmistot Galleria Gjutars/ Vantaan Taiteilijaseura Kirjastojen järjestämät näyttelyt Nissbackan kartanon veistosnäyttely Leonardo Da Vilhun veistospuisto Tiedekeskus Heureka (huom. ilmainen ekaluokkalaisille) Hämevaaran ateljee (keramiikkataide) Lasten taidetalojen Pessin ja Toteemin sirkustyöpajat Lastenkulttuurin Sirkusviikon ohjelma Tikkurilan Teatterin ja Sirkuskoulun esitykset ja työpajat Tanssityöpajat Tanssiteatteri Raatikko, Tanssiteatteri Dis Tanz, Vantaan Tanssiopisto Lisää kulttuurikohteita ja mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen koko peruskoulun aikana löytyy sivulta 24. www. OPPIMATERIAALIT: > lastenkulttuuri ja Vantaan taidemuseo (Sirkusopas) Kuva Taidetalo Pessi. 9

10 ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT LUOKAT 9. LUOKAT LUOKAT Kolmas- ja neljäsluokkalaisille kulttuurikasvatuksen painopisteinä ovat teatteri, tanssi, muotoilu ja kädentaidot. Teatterin tekeminen ja tanssi edellyttävät ryhmätyötaitoja ja kehon hallintaa, joita on jo harjoiteltu esi- ja alkuopetuksessa. Muotoilu ja kädentaidot sopivat opetussuunnitelmallisesti tähän vaiheeseen, jossa käsityö eriytyy omaksi oppiaineekseen. 1. TEATTERI Näytelmät, musikaalit, oopperat, nukke- ja varjoteatteriesitykset jne. ovat tapoja toteuttaa teatteritaidetta. Menetelminä ovat mm. esitysten tekeminen ja esittäminen sekä draama- ja ilmaisuharjoitukset. Teatteritaiteen voi liittää esimerkiksi musiikin, äidinkielen, kuvaamataidon ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä teatterin lajeja tiedät? Mitä kokemuksia sinulla on teatterista? Miten teatterin keinoin kerrotaan tarinoita? Miten teatteriesitys syntyy? Mitä teatteriin liittyviä ammatteja tiedät? 2. TANSSI Valssi, tango, baletti, nykytanssi, kansantanssi, showtanssi, breakdance, jne. ovat tanssitaiteen lajeja. Menetelminä ovat mm. tanssisatu- ja leikki, luovat harjoitteet, rytmi- ja melodiaharjoitukset, tempon vaihtelun harjoitukset sekä koreografioiden (esitysten) tekeminen ja tanssiteatteriesitykset. Tanssitaidekasvatus yhdistyy luontevaksi osaksi liikuntaa ja musiikkia. Vantaalla on otettu käyttöön menetelmiä opettaa tanssin keinoin myös matematiikkaa, kieliä ja biologiaa. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä tanssilajeja tiedät? Miten liikkeestä tulee tanssi? Miten kerrot tanssin keinoin tarinoita? Mitä tanssiin ja tanssiesityksiin liittyviä ammatteja tiedät? 3. MUOTOILU JA KÄDENTAIDOT Käsityö, taidekäsityö ja teollinen muotoilu ovat muotoilun lajeja. Menetelminä ovat mm. keskustelut tuotteen tehtävästä, esteettisyydestä ja elinkaaresta, omien töiden suunnittelu ja tekeminen sekä tutustuminen paikallisiin veistoksiin, patsaisiin ja tilataideteoksiin. Kuvataiteen ja käsityön lisäksi muotoilua ja kädentaitoja voi sisällyttää esimerkiksi ympäristö- ja luonnontieteeseen. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä sinun mielestäsi on muotoilu? Miten tuotteen muotoilu vaikuttaa sen käytettävyyteen? Miten kestävä kehitys näkyy muotoilussa? Millaisen uuden esineen sinä muotoilisit ja miksi? Mitä käsityöläisammatteja tiedät? 10

11 KÄYNTIKOHTEITA JA MUITA MAHDOLLISUUKSIA Kulttuuripalveluiden järjestämät teatteri- ja tanssiesitykset Lasten taidetalojen Pessin ja Toteemin näyttelyt ja niiden oheisohjelmistot Hurraa!/ Bravo! -Lasten ja nuorten teatterifestivaalit (maaliskuu) Teatteri Vantaa Tikkurilan Teatteri Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu Tanssityöpajat Tanssin viikot (huhtikuu) Tanssiteatteri Raatikko, Tanssiteatteri Dis Tanz, Vantaan Tanssiopistoo Vantaan taidemuseo ja Kaupunginmuseo sekä niiden oheisohjelmistot ot Vantaan Taiteilijaseura, Galleria Gjutars Vantaalla sijaitseviin julkisiin tila- ja ympäristötaideteoksiin tutustuminen Lisää kulttuurikohteita ja mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen tekemiseen een ja kokemiseen koko peruskoulun aikana löytyy sivulta 24. www. OPPIMATERIAALIT: Kuva Taidetalo Pessi. > lastenkulttuuri ja Vantaan taidemuseo (Tanssinmenetelmäoppaat) minnin_tanssiaskeleet/

12 ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT LUOKAT 9. LUOKAT LUOKAT Viides- ja kuudesluokkalaisille kulttuurikasvatuksen painopisteinä ovat elokuva, musiikki ja sanataide. Nämä taiteenlajit tukevat alemmilla luokka-asteilla opittujen äidinkielen ja ilmaisun perustaitojen syventymistä ja ne ovat keskenään luontevasti integroitavissa. 1. ELOKUVA Dokumentti, fiktio ja animaatio ovat elokuvalajeja. Menetelminä ovat mm. käsikirjoituksen ja elokuvatehosteiden tekeminen, kuvaaminen ja editointi. Elokuvakasvatus yhdistyy luontevaksi osaksi äidinkielen, kuvataiteen ja musiikin opetusta. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Miksi elokuvia tehdään? Mitä tarvitset elokuvan tekemiseen? Miten erotat faktan ja fiktion elokuvassa? Mitkä ovat elokuvan lajityypit eli genret? Millaisen tarinan kertoisit elokuvan keinoin? Mitä elokuvan tekemiseen liittyviä ammatteja tiedät? 2. MUSIIKKI Lastenmusiikki, klassinen, kansanmusiikki, rock, heavy ovat musiikin lajeja. Menetelminä ovat mm. laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, soittimiin tutustuminen ja esitysten seuraaminen. Musiikkikasvatusta voidaan sisällyttää musiikin opetuksen lisäksi esimerkiksi liikunnan, äidinkielen ja historian opetukseen. Kuva Taidetalo Pessi. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä musiikkityylejä tiedät? Miten musiikki vaikuttaa sinuun? Miten kerrot äänillä tarinan? Mitä musiikkiin ja sen tekemiseen liittyviä ammatteja tiedät? 3. SANATAIDE Kertomukset, sadut ja runot ovat sanataiteen lajeja. Menetelminä ovat mm. luova kirjoittaminen, erilaisiin teksteihin tutustuminen, kuvan ja sanan yhdistäminen sekä lukukokemusten jakaminen. Sanataidekasvatusta voi sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä sanataide mielestäsi sisältää? Mikä vaikutus kulttuurilla on kieleen? (murteet, alakulttuurit, monikulttuurisuus) Miten oma kokemus muuttuu tarinaksi? Miten sanoilla ja kielellä voi leikitellä? Mitä sanataiteeseen liittyviä ammatteja tiedät? 12

13 KÄYNTIKOHTEITA JA MUITA MAHDOLLISUUKSIA Lasten taidetalojen Pessin ja Toteemin oheisohjelmistot Monikulttuuriset työpajat Elokuvakäynti, Koulukinoviikko (edulliset koululaisnäytökset ja tuetut bussikuljetukset) Elokuvateatteri Bio Grand Elokuvateatteri Kino Myyri Vernissan Animaatioasema Koululaiskonsertit ja työpajat Vantaan Sanataidekoulun työpajat Vantaalaiset kirjastot ja kirjallisuusdiplomin suorittaminen Vantaan musiikkiopiston oppilas- ja opettajakonsertit koululuokille Lisää kulttuurikohteita ja mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen koko peruskoulun aikana löytyy sivulta 24. www. OPPIMATERIAALIT: Kuva Vernissan Animaatioasema. 13

14 ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT LUOKAT 9. LUOKAT LUOKAT Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisille kulttuurikasvatuksen painopisteinä ovat media ja digitaalinen kulttuuri sekä arkkitehtuuri. Tässä iässä lapset toimivat yhä itsenäisemmin tiedon hankkijoina ja informaation tuottajina erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ja medioissa. Mediakasvatuksella tuetaan kriittistä ajattelua ja vastuullista käyttäytymistä eri ympäristöissä. Arkkitehtuuri painopistealueena lisää lasten tietoisuutta rakennetun ympäristön vaalimisen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. 1. MEDIA JA DIGITAALINEN KULTTUURI Tietokone, puhelin, televisio, radio, lehdet ja pelikonsolit ovat median ja digitaalisen kulttuurin välineitä. Menetelminä ovat mm. omien mediankäyttötottumusten ja tiedonvälityksen kehittäminen, kriittinen mediatekstien ja -kuvien tarkastelu, pelaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen median välityksellä. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä on sosiaalinen media? Miten nykyteknologiaa käytetään taiteissa? Mitä asioita ja ilmiöitä pelikulttuuriin liittyy? Millainen on sinun eettinen ja moraalinen vastuusi median käyttäjänä? Mikä on median eettinen ja moraalinen vastuu? Mitä media- ja kulttuurialaan liittyviä ammatteja tiedät? Kuva Vantaan kaupunki, Tiina Kujala. 2. ARKKITEHTUURI Rakennustyylit eri aikakausina, tila- ja ympäristötaide sekä maisemasuunnittelu ovat arkkitehtuurin osa-alueita. Menetelminä ovat tutustuminen rakennettuun ja luonnon ympäristöön, perehtyminen erilaisiin rakennustyyleihin, omien tila- ja ympäristötaideteosten toteuttaminen. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä kaikkea arkkitehtuuri sisältää? Miten aika vaikuttaa arkkitehtuuriin? Millainen vaikutus rakennetulla ja luonnon ympäristöllä on sinuun? Miten sinä voit vaikuttaa oman lähiympäristösi viihtyisyyteen? Mitä arkkitehtuuriin liittyviä ammatteja tiedät? 14

15 KÄYNTIKOHTEITA JA MUITA MAHDOLLISUUKSIA Lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissa Lasten taidetalojen Pessin ja Toteemin työpajat Lastenkulttuurin kulttuurikurssit Vantaalaiset kirjastot Arkkitehtuurin näkökulmasta taiteen ja tieteen rakennukset Vantaalla (esim. Heureka, Vantaan kaupunginmuseo, Galleria Gjutars, kartanot ja kirkot) Sotungin kylä Vantaa-Seura / Opastetut kulttuurikävelyt Helsingin pitäjän kirkonkylässä Arkkitehtuurikoulu Arkin työpajat ja kurssit Lisää kulttuurikohteita ja mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen koko peruskoulun aikana löytyy sivulta 24. www. OPPIMATERIAALIT:

16 ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT LUOKAT 9. LUOKAT 9. LUOKAT Yhdeksäsluokkalaisille kulttuurikasvatuksen painopisteinä ovat kulttuuriperintö ja maailman kulttuurit sekä kulttuuritapahtumat. Nämä painopistealueet tukevat lapsen kasvamista aktiiviseksi kansalaiseksi ja kulttuurin itsenäiseksi käyttäjäksi. Oman kulttuuriperinnön tuntemus lisää ymmärrystä ja kiinnostusta muihin kulttuureihin. 1. KULTTUURIPERINTÖ JA MAAILMAN KULTTUURIT Korkeakulttuuri, työväenkulttuuri, lasten- ja nuortenkulttuuri, kansanperinne, tapakulttuuri sekä ruokaperinne ovat kulttuuriperintöön kuuluvia osa-alueita. Menetelminä ovat mm. oman kotiseudun kulttuuriperintöön tutustuminen, oman ja muiden maiden kulttuuri- ja juhlaperinteeseen tutustuminen ja juhlien järjestäminen. Kulttuuriperintöön ja maailman kulttuureihin tutustuminen voi sisältyä kaikkiin oppiaineisiin. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä tarkoittavat kulttuuriperintö ja maailmanperintö? Mitä tarkoittaa kulttuuri-identiteetti? Millainen vaikutus maantieteellisellä sijainnilla on kulttuuriperintöön? Mitä on nuorisokulttuuri? Miten pukeutumisessa, käyttäytymisessä, syömisessä ja kauneusihanteissa näkyvät paikallinen kulttuuriperintö ja kansainväliset vaikutteet? Millaisissa ammateissa alalla toimitaan? (arkeologi, entisöijä, eräopas, lähetystyöntekijä, rauhanturvaaja jne.) 16 Kuva Taidetalo Toteemi. 2. KULTTUURITAPAHTUMAT Kalenterivuoden eri juhlat ja teemapäivät, kulttuuri- ja taidefestivaalit ja koulun oma juhlaperinne ovat keskeisiä kulttuuritapahtumia. Menetelminä ovat mm. omien juhlien ja tapahtumien järjestäminen, erilaisiin tapahtumiin osallistuminen sekä vapaa-ajan kulttuurikortin; Valttikortin hyödyntäminen. Lapsille esitettäviä kysymyksiä: Mitä kulttuuri- ja taidetapahtumia Vantaalla järjestetään? Mihin vantaalaisiin kulttuuri- ja taidetapahtumiin olet osallistunut? Miten olet saanut tietoa tapahtumista ja festivaaleista? Miten tapahtumapaikka ja alue vaikuttavat tapahtumiin? Mitkä ovat tapahtumien ja festivaalien yhteiskunnalliset merkitykset ja vaikutukset? Miten sinä voit osallistua tapahtumien järjestämiseen? Millaisia ammatteja alalla on?

17 KÄYNTIKOHTEITA JA MUITA MAHDOLLISUUKSIA Kulttuuritapahtumat ja festivaalit Vantaalla mm. Vantaan kaupunkijuhla (toukokuussa) Hurraa!/ Bravo! -Lasten ja nuorten teatterifestivaalit (maaliskuu) Tikkurilan Teatterin i`mpro-festivaali (toukokuu) Tikkurilan ja Myyrmäen kulttuuriviikot (loka-marraskuussa) Vantaan kaupunginmuseon näyttelyt ja oheisohjelmat Vantaan taidemuseon näyttelyt ja oheisohjelmat Vantaan Maatalousmuseo Sotungin kylä Vantaalaiset kartanot ja kirkot Lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissa Kaupungin nuorisotalot Lisää kulttuurikohteita ja mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen koko peruskoulun aikana löydät sivulta 24. www. OPPIMATERIAALIT:

18 ESIOPETUS JA LUOKAT LUOKAT LUOKAT 7. 8 LUOKAT 9. LUOKAT Kulttuurikortti eli VALTTIKORTTI Kaikille vantaalaisille 9. luokkalaisille jaetaan kulttuurikortti eli Valttikortti. Valttikortti on 9. -luokkalaisten vapaa-ajalla käytettävä henkilökohtainen etukortti, jonka ideana on innostaa ja aktivoida nuoria löytämään itselleen sopivia, hauskoja ja laadukkaita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia oman kuntansa kulttuuritarjonnasta. Valttikortin jakotilaisuudet ovat yleensä oppitunnin mittaisia kulttuuritilaisuuksia, joihin osallistuvat kaikki Vantaan yhdeksännet luokat opettajineen. Kuva Vantaan kaupunki, Heidi Hölttä. 18

19 Kuva Vantaan kaupunginmuseo, Pekka Heiskanen. Kuva Vantaan kaupunki, Eija Välimäki. Kuva Taidetalo Pessi. 19

20 NURMIJÄRVI KERAVA TUUSULA Korso 11 KULOMÄENTIE Kivistö Mikkola SIPOO VIHDINTIE HÄMEENLINNANVÄYLÄ 22 7 Martinlaakso Veromies KEHÄ III Lentokenttä 13 Pakkala TUUSULANVÄYLÄ 5 17, 25 Tikkurila Koivukylä LAHDENVÄYLÄ Itä-Hakkila Hakunila Sotunki ESPOO Hämeenkylä Myyrmäki 3, 15, 24 HELSINKI Talvikkitie 14 2 Kielotie 8 Tikkurilan rautatieasema Jokiniementie Tikkurilantie 9, 20 PORVOONVÄYLÄ ITÄVÄYLÄ 1, 16, Vantaan kaupunki, mittausosasto

21 1. Arkkitehtuurikoulu Arkki, Tikkurilantie 44, Tikkurila 2. Elokuvateatteri Bio Grand, Kielotie 7, Tikkurila 3. Elokuvateatteri Kino Myyri, Kilterinraitti 6, Myyrmäki 4. Galleria Gjutars, Vanha Kuninkaalantie 6, Tikkurila 5. Helsingin pitäjän kirkonkylä (Pyhän Laurin kirkko) 6. Hågansbölen kartano, Vuorilehdontie 7, Hakunila 7. Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36, Martinlaakso 8. Kulttuurikeskus Orvokki, Orvokkitie 15, Tikkurila 9. Lasten ja nuorten kultuurikeskus Vernissa, Tikkurilantie 36, Tikkurila 10. Leonardo Da Vilhun veistospuisto, Sepänrinne 2, Sotunki 11. Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14, Korso 12. Sotungin kylä, Sotunki 13. Suomen Ilmailumuseo, Tietotie 3, Veromies 14. Taidetalo Pessi, Kielotie 12 14, Tikkurila 15. Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6, Myyrmäki 16. Tanssiteatteri Dis Tanz, Tikkurilantie 44, Tikkurila 17. Tanssiteatteri Raatikko, Viertolankuja 4 B, Tikkurila 18. Teatteri Vantaa, Tikkurilantie 44, Tikkurila 19. Tiedekeskus Heureka, Tiedepuisto 1, Tikkurila 20. Tikkurilan Teatteri ja Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu, Tikkurilantie 36, Tikkurila 21. Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1, Tikkurila 22. Vantaan Maatalousmuseo, Nybackankuja 2, Vantaanlaakso 23. Vantaan Sanataidekoulu, Ratatie 2, Tikkurila 24. Vantaan taidemuseo, Paalutori 3, Myyrmäki 25. Vantaan Tanssiopisto, Viertolankuja 4, Tikkurila 21

22 2. KULTTUURIYHDYSOPETTAJAT JA MENETELMÄOPPAAT KULTTUURIKASVATUS- SUUNNITELMAN TUKENA 22

23 TAIKALAMPUN MENETELMÄ- OPPAITA TAITEEN JA KULTTUURIN TEKEMISEEN Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön perustamassa valtakunnallisessa lastenkulttuurikeskusten verkostossa Taikalampussa. Taikalamppu-verkostossa on syntynyt useita innovatiivisia taidekasvatusmenetelmiä eri taiteenaloilta. Osa niistä on jalostettu kirjalliseen muotoon helppokäyttöisiksi menetelmäoppaiksi. Menetelmäoppaan avulla taidekasvattaja, opettaja tai ohjaaja voi toteuttaa uudenlaisen työpajan, toimintatavan tai taidehetken lasten tai nuorten kanssa. Kuva Taidetalo Pessi. KULTTUURIYHDYSOPETTAJAT Jokaisessa vantaalaisessa päiväkodissa ja peruskoulussa toimii lukuvuosittain valittava kulttuuriyhdysopettaja. Häntä tiedotetaan kulttuuri - ja taidetapahtumista ja hän välittää tiedon työyhteisössään. Kulttuuriyhdysopettaja osallistuu kulttuuripalveluiden ja sivistystoimen järjestämiin syys- ja kevättapaamisiin, joissa esitellään vantaalaista ajankohtaista kulttuuri- ja taidekasvatustarjontaa sekä työpajoja. Näissä tilaisuuksissa on myös erinomainen mahdollisuus esittää toiveita tulevista kulttuuri- ja taidekasvatuksen täydennyskoulutuksen sisällöistä ja kulttuuritoiminnan kehittämisestä. Kulttuuripalvelut jakaa lukuvuosittain koulujen kulttuuriyhdysopettajille kulttuuripalveluiden vapaakortin, joilla he pääsevät ilmaiseksi Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden järjestämiin tilaisuuksiin. Maksullisia menetelmäoppaita voi tilata Taikalamppukeskuksista tai ladata pdfmuodossa: menetelmaeoppaat Taikaloikka -Tanssin menetelmäopas. 23

24 3. KULTTUURIKOHTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA KULTTUURIN JA TAITEEN TEKEMISEEN JA KOKEMISEEN KOKO PERUSKOULUN AJAN 24

25 Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut ja vantaalaiset kulttuuritoimijat tuottavat lapsille ja nuorille suunnattuja teatteri- ja tanssiesityksiä, konsertteja, elokuvia, kursseja ja työpajoja. Kulttuuritarjonta julkaistaan kausittain Koulun Kulttuurikevät/-syksy ja varhaiskasvatuksen Kulttuurikipinät -esitteessä sekä lasten ja nuorten Kulttuurisäpinät -esitteessä. Lisäksi koulujen ja päiväkotien kulttuuriyhdyshenkilöt saavat lisäinformaatiota kunkin kauden tarjonnasta ( Kulttuurikasvatussuunnitelman toteutumisen tueksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tarjotaan vuosittain kulttuuri- ja taidekasvatuskoulutusta. lastenkulttuuri KULTTUURIKOHTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA KOKO PERUSKOULUN AIKANA: Vantaan taidemuseo (ilmainen sisäänpääsy ja opastus) Vantaan kaupunginmuseo, tutustuminen Vantaan historiaan (ilmainen sisäänpääsy ja opastus) Lasten taidetalojen Pessin ja Toteemin näyttelyt ja oheisohjelmat Lastenkulttuurin Pikkukinon elokuvaesitykset (esiopetus, luokat) Helsingin pitäjän kirkonkylä/ Vantaa kiertoajelu Vantaan Taiteilijaseura, Galleria Gjutars Vantaalla sijaitseviin julkisiin tila- ja ympäristötaideteoksiin tutustuminen Asiantuntija- tai taiteilijavierailut, esim. pohjustamaan omia esityksiä ja näyttelyitä Suomen Ilmailumuseo Vantaan Maatalousmuseo Kulttuuripalvelujen tarjoamat teatteriesitykset ja konsertit (edulliset näytökset) Teatteri Vantaa, Tikkurilan Teatteri, Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu Kirjastokäynti / kirjavinkkaus (ilmainen), kirjallisuusdiplomit ja näyttelyt Kirjailijavierailut (esim. Kirjailijakeskuksen kautta, kirjaston kotisivut) Vantaan viihdeorkesteri Oopperavierailut ja Kansallisoopperan järjestämä yleisöyhteistyö Tanssiteatteri Raatikko, Tanssiteatteri Dis Tanz, Vantaan Tanssiopisto Kouluille tilattavat vierailevat esitykset. Tapahtumia järjestettäessä yhteistyö muiden koulujen kanssa. Vantaalaiset harrastajateatterit Perehtyminen paikalliseen rakennustaiteeseen ja arkkitehtuuriin Tiedekeskus Heureka (ilmainen ekaluokkalaisille) Taiteen perusopetuksen asiantuntijuuden hyödyntäminen (ks. sivu 27) 25

26 KULTTUURI- JA TAIDELAITOKSIA VANTAALLA Vantaan kaupunginmuseo/ Vantaan taidemuseo/ Vantaan viihdeorkesteri/ Tanssiteatteri Raatikko/ Tanssiteatteri Dis Tanz/ Teatteri Vantaa/ Galleria Gjutars/ Vantaan Taiteilijaseura/ Ilmailumuseo/ Tiedekeskus Heureka/ Kulttuurijärjestöt/ > kulttuurialan yhdistyksiä VANTAAN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUT Svensk kulturservice Aviapoliksen palvelualue Hakunilan palvelualue Tikkurilan palvelualue Kielotie 20 C, Vantaa p. (09) (keskus) Lasten taidetalo Pessi Kielotie 12 14, Vantaa p. (09) Lasten taidetalo Toteemi Myyrmäentie 6, Vantaa p. (09) Kuva Taidetalo Pessi. Kuva Varpu Eronen. Myyrmäki-Kivistön palvelualue / Myyrmäkitalo Paalutori 3, Vantaa p. (09) Myyrmäki-Kivistön palvelualue / Konserttitalo Martinus Martinlaaksontie 36, Vantaa p. (09) Korso-Koivukylän palvelualue / Monitoimikeskus Lumo Urpiaisentie 14, Vantaa p. (09) Vantaan kaupungin kirjastopalvelut 26

27 Kuva Riikka Åstrand. TAITEEN PERUSOPETUS Taiteen perusopetusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1992 ja opetuksen järjestämisestä päättää kunta. Vaikka taiteen perusopetus on koulun ulkopuolella lapsille ja nuorille järjestettävää vapaaehtoista taidekoulutusta, voivat koulut tehdä yhteistyötä eri taiteenperusopetuslaitosten kanssa ostamalla heiltä taidekasvatus- ja kulttuuripalveluita. Lisäksi Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut tuottaa yhteistyössä taiteenperusopetuslaitosten kanssa eri luokka-asteille taidekasvatustyöpajoja, kursseja ja henkilöstölle suunnattuja koulutuksia. Vantaalla taiteen perusopetusta annetaan arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, omaan valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuvaa, tasolta toiselle etenevää lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Se antaa lapsille valmiuksia ilmaista itseään ja mahdollisuuden hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. 27

28 TAITEEN PERUSOPETUSTA ANTAVAT OPPILAITOKSET VANTAALLA: VANTAAN KAUPUNGIN TAITEEN PERUSOPETUSLAITOKSET: VANTAAN KUVATAIDEKOULU Kielotie 20 C, Vantaa VANTAAN MUSIIKKIOPISTO Lummetie 4, Vantaa MUUT: BLOW BOYS AND GIRLS OY Honkatie 41 B, Vantaa MUSIIKKIOPISTO BBG/BLUESPAJA OY PL 1, Vantaa MODERNIN TANSSIN KANNATUSYHDISTYS RY/ HELSINGIN TANSSIOPISTO Tark`ampujankatu 7 C, Helsinki HÄMEENKYLÄN MUSIIKKILEIKKIKOULUN KANNATUSYHDISTYS RY Pähkinätie 9, Vantaa LASTEN JA NUORTEN ARKKITEHTUURIKOULU ARKKI RY Tallberginkatu 1 C 106, Helsinki MUSIIKKIKOULU MUSIKEN KANNATUSYHDISTYS RY Pähkinätie 6, Vantaa MUSIIKKILEIKKIKOULU LYSTILEIKKI KY Teijantie 8, Vantaa SUOMEN KUORO-OPISTO Billskogintie 8 A a 5, Siuntio TIKKURILAN TEATTERI TIKKURILAN TEATTERI- JA SIRKUSKOULU Tikkurilantie 36 (Vernissa), Vantaa UUDENMAAN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS RY Veijontie 12, Vantaa UUDENMAAN SUZUKI-INSTITUUTTI RY Lukkitie 22 B, Vantaa VANTAAN SANATAIDEKOULU Ratatie 2, Vantaa VANTAAN TANSSIOPISTO Viertolankuja 4, Vantaa 28

29 "Luovuus on sitä, että yksinkertaisista asioista voi tehdä oman ISON jutun" (12-vuotias tyttö) kuvataidekoulu(at)vantaa.fi musiikkiopisto(at)vantaa.fi toimisto(at)musiikkiopisto.fi info(at)musiikkiopisto.fi hto(at)helsingintanssiopisto.fi muskari.musike(at)kolumbus.fi arkki(at)co.inet.fi muskari.musike(at)kolumbus.fi toimisto(at)lystileikki.fi info(at)suomenkuoro-opisto.com toimisto(at)tikkurilanteatteri.fi spuha(at)suomi24.fi info(at)sanataidekoulu.fi vto(at)vantaantanssiopisto.fi 29

30 TÄRKEIMMÄT TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT JA LAIT Laki kuntien kulttuuritoiminnasta /728 Laki taiteen perusopetuksesta /633 Perusopetuksen lainsäädäntö Esi- ja perusopetuksen valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet Vantaan kaupungin, varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden ja koulujen opetussuunnitelmat Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma (KAKO) Vantaan kaupungin, kulttuuripalvelujen ja lastenkulttuurin strategiat Muut lähteet Oulun kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma Jyväskylän kaupungin Koulun kulttuuriohjelma KOMPASSI Tämä suunnitelma on tehty Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden ja sivistystoimen yhteistyönä. Suunnitelma on voimassa Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelman työryhmä: Karimäki Reeli, lastenkulttuurin päällikkö Kilvelä Risto, Honkapuiston koulun rehtori Markkula Teea, varhaiskasvatuksen asiantuntija Nurmi Ulla, opetustoimen suunnittelija Nyman Hanna, kulttuurituottaja Ohjausryhmä: Askola-Vehviläinen Sole, varhaiskasvatuksen johtaja Kalo Ilkka, perusopetuksen johtaja Larkio Annukka, kulttuurijohtaja 30

31

32