1/2009 TÄSSÄ NUMEROSSA mm: aamunkoitto mullistivat sotahistorian varaosia pika- valmistuksella aurinkokennot tulevat

Transkriptio

1 KEMIA 35 vuotta Kemi 1/2009 TÄSSÄ NUMEROSSA mm: MOLEKYYLI- KONEIDEN aamunkoitto KUUSI- JALKAISET mullistivat sotahistorian IHMISEN varaosia pikavalmistuksella MUOVISET aurinkokennot tulevat

2 VTT on puolueeton, moniteknologinen, kansain välisesti verkottunut tutkimus ja kehitysorganisaatio. VTT:llä työskentelee noin 2700 eri alojen asiantuntijaa. Liikevaihtomme on noin 230 M. Pää toimi pisteemme ovat Espoossa, Tampe reella, Oulussa ja Jyväskylässä. VTT:n asiakastoimialat Bio, lääke ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia ICT Kiinteistöt ja rakentaminen Koneja kuljetusvälineteollisuus Palvelut ja logistiikka Metsäteollisuus Prosessiteollisuus ja ympäristö Tehokkuutta prosessiteollisuuteen ja kestävää ympäristökehitystä Tarjoamme kemian osaamistamme prosessien tehostamiseen ja tuoteominaisuuksien parantamiseen. Kehitämme myös aivan uusia tuotteita, menetelmiä ja prosesseja. Huomioimme ympäristönäkökulman teollisuuden ongelmatilanteissa ja prosessikehityksessä. Kokeellinen osaaminen erilaisissa tutkimusympäristöissä ja tehdasolosuhteissa sekä tätä tukeva mallinnus ja simulointi ovat erityisvahvuuksiamme. Kehitämme myös mittalaitteita prosessien hallintaan ja tuotteiden laadunvalvontaan. Sovellusalueet Kemian teollisuus Muoviteollisuus Ympäristöasiat Jätehuolto Painovärit Pakkaukset Metallin jalostus Teknologiakumppanuus Lue lisää: Teknologia- ja liike- Strateginen Tuote- ja IPR ja Asiantuntijaselvitykset, toimintaennakointi tutkimus palvelukehitys lisensointi testaus, sertifiointi Innovaatio- ja teknologiajohtaminen Kemia_lehti_2009_185x266 mm.indd :34:19

3 Vuoden tärkein kaava Aktiivinen, alan ihmisten kohtaamisiin panostava, uudistunut kemian ja bioteknologian huipputapahtuma Helsingin Messukeskus Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin, verkostoitumaan ja päivittämään tietosi. Kemian Päivien laadukkaat luennot ovat nyt ensimmäistä kertaa kävijöille veloituksettomat. Tarjolla on myös kiinnostavia bioalan seminaareja. Tutustu ohjelmaan tarkemmin ja rekisteröidy:

4 SISÄLLYS 6 Molekyylikoneiden aamunkoitto Jari Koponen 10 Tätä mieltä Pohjalaisella päättäväisyydellä Toni Andersson 12 Tuntemattomat sotilaat Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen 16 Ajankohtaista Suomalaisuus ei suojaa malarialta Arja-Leena Paavola Orion ulkoistaa tutkimusta Päivi Ikonen 18 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Yasuhiro Shirai Kultaisella pinnalla etenevä nanoauto avaa tietä tulevaisuuden molekyylikoneille. (s. 6) Kun kuusijalkainen ja kaksijalkainen soturi kohtaavat, tappion kärsii tavallisesti jälkimmäinen. (s. 12) 22 Uutisia Lujitemuovijätteelle etsitään käyttöä Hevonen kuntoon kantasoluhoidolla 28 Terveydenhuollon riesana Sitkeät sairaalabakteerit Arja-Leena Paavola 30 Pikavalmistuksella Ihmisen varaosia Arja-Leena Paavola 32 NÄKÖKULMA Jokaisessa asuu pieni lokapoika Anja Nystén 32 KEMIA SILLOIN ENNEN Scanstockphoto 36 Muoviset aurinkokennot tulevat Aafko Schanssema 38 Alakoululaiset laboratoriossa Hei, meistä tuli kemistejä! Pirjo Häkkinen 40 Kirjojen pelastaja taistelee Aikaa vastaan Arja-Leena Paavola 42 Hiiliputkia ja optisia kiteitä Bayer satsaa nanotuotantoon Lauri Lehtinen Jos 11-vuotiaassa saadaan syttymään kemiakipinä, se voi myöhemmin roihahtaa intohimoksi. (s. 38) 33 Ympäristömuutos yhdisti suomalaistutkijat Päivi Tikka ja Eerik Järvinen 34 PPR-laitteistolla Tehoa polymeeritutkimukseen Minna Vuorio 43 Kokouksia, Tapahtumia Vesien kemian tekniikkaa Helena Laavi 44 Ulkomailta 46 Keemikko Täyteen tankatut Pirjo Häkkinen Tropiikissa vaanivan malarian voi välttää suojautumalla ohjeiden mukaan. (s. 16) 47 Henkilöuutisia Polymeerikeksijät tähtäävät kansainvälisille markkinoille Jari Koponen 52 Tulevia tapahtumia Scanstockphoto 53 Seurasivut 56 Puolet petäjäistä Puusta leipää Pekka T. Heikura 4 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

5 Pääkirjoitus 12. helmikuuta 2009 KEMIA Kemi Vol. 36 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-chief DI Leena Laitinen Toimittaja Redaktör Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Toimitusharjoittelija Praktikant Trainee Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Arja Sipilä Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 80 euroa, muut maat 120 euroa Kouluille 40 euroa, Prenumerationspris i Finland 80 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 10 (special issue 5/2009 EUR 15) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3 FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Suomen Bioteollisuus FIB Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimittaja Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Tutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira Oyj Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2009 ISO 9002 On sitä Monnissakin Voi kun tämä on voimassa vasta huomenna, nuori myyjä brändikahvilan kassan takana säikähtää ja ojentaa takaisin tarjouslipukkeen, jonka saman ketjun edustaja on hetkeä aikaisemmin työntänyt käteeni kauppakeskuksessa. Huomautan sävyisästi, että olen paikalla tänään enkä huomenna ja että kassakoneen valtiaana myyjä voi varmasti antaa alennuksen jo nyt. Olen tosi pahoillani mutta kun tämä koodikin toimii vasta huomenna, myyjä sanoo entistä surkeampana. Älä sure, on sitä tyttöjä Monnissakin, olen ajatella ääneen sukuni lentävän lauseen. Vilpittömät lohdun sanat lausui kuusi vuosikymmentä sitten alta kouluikäinen naapurin poika samanikäiselle tädilleni, joka itki parhaan ystävänsä muuttoa pitäjän toiselle puolelle. Seuraavalla kerralla suuntaan läheiseen telttakahvilaan, jossa on uusi yrittäjäpari. Suomea sukkelasti puhuva mies tervehtii hyväntuulisena ja esittelee hymyilevän vaimonsa ja tummasilmäisen taaperonsa. Kun viikkoa myöhemmin palaan, kahvilanpitäjä ottaa luontevasti rupatellen selvää ammatistani ja perhesuhteistani. Kemisti! Miten mukavaa, meillä käy täällä toinenkin. Oikein kiva kemisti, oikein mukava kaveri. Minä kerron hänelle, mies innostuu ja kaataa santsikupin. Talo tarjoaa. Kahvinjano yllättää taas parin päivän päästä. Myyjä tulee hymyillen vastaan teltan ovelle. Se kemisti ilahtui, kun kerroin. Sanoi tulevansa taas maanantaina. Kyllä teidän pitäisi tavata! Nousukausia tulee ja menee, laskukausia samoin. Syklin huomaa jo silmäillessä 35 vuotta ilmestyneen Kemia- Kemi-lehden sidottujen vuosikertojen selkämyksiä. Lihavien vuosikertojen lomassa näkyy laihempia. Koko ajan on puskettu eteenpäin, niin omassa kuin lukemattomissa muissakin suomalaisissa yrityksissä. Mitä yrittäjältä kysytään laskusuhdanteessa? Sitkeyttä, joustavuutta, yhteistyökykyä ja palvelualttiutta. Valmiutta uudistua, halua tukea toisia, rohkeutta investoida tulevaan. Ei panikoitumista eikä poteroihin kaivautumista. Valmiiksi tuli tämäkin lehti. Taidanpa lähteä kahville. Antti Mannermaa Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 5

6 Molekyylikoneet ovat vasta tiensä alussa, mutta kehitys kulkee kohti nanorobotteja. Nasa 6 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

7 Molekyylikoneiden aamunkoitto Kun molekyylikoneiden valmistus ennen oli luonnon yksinoikeus, nyt myös ihminen on alkanut tehdä niitä laboratorioissaan. Tulevaisuuden kehittyneemmät nanorobotit merkitsevät jo uuden teknologian aikakautta. Jari Koponen Yli neljän miljardin vuoden evoluutiossa luonto on kehittänyt molekyylikoneita, joiden toiminnan tulosta on maapallon koko elämä. Molekyylikoneet koodaavat perimää, huolehtivat solujen toiminnoista ja liikuttavat lihaksia. Molekyylikoneen muodostavat myös vaikkapa kasvien fotosynteesikoneisto ja ATP-syntaasimolekyyli. Edellisessä auringon säteily muuttuu kemialliseksi sidosenergiaksi, jonka jakelun oikeisiin kohteisiin soluissa hoitaa jälkimmäinen. Luonnon molekyylikoneet ovat itsejärjestyviä ja tuottavat hierarkkisesti rakentuvia, dynaamisia systeemejä. Jokaiselle omakohtainen esimerkki on oma kehitys munasolusta yksilöksi. Ihmisen valmistamilta koneilta puuttuvat luonnon koneiden ominaisuudet, myös ympäristöön mukautuminen ja evoluutio. Miksi sitten ryhtyä rakentamaan keinotekoisia molekyylikoneita? Nykymaailmassa vastaus on ilmeinen. Ihminen on ajamassa itseään ja muuta luontoa umpikujaan. Tehottomasta, saastuttavasta ja liikaa luonnonvaroja käyttävästä tekniikasta on pakko siirtyä osittain molekyylikoneteknologiaan. Muutos ei ole ainoastaan järkevä vaan myös välttämätön. Tehon mestareita Omia molekyylikoneitaan suunnitteleva ihminen voi joissakin tapauksissa käyttää hyväksi luonnon koneistoja. Kasvien geenejä manipuloimalla hän voi parantaa niiden ominaisuuksia ja saada parempia satoja. Lääketieteessä hän kykenee tekemään luonnon omasta rakennemateriaalista eli proteiineista uudenlaisia molekyylikoneita, joilla on elimistön kaltaisissa biologisissa systeemeissä haluttuja hyödyllisiä vaikutuksia. Biologisesta ympäristöstään irrotetut molekyylikoneet eivät kuitenkaan toimi kaikissa teknisten sovellusten olosuhteissa. Silloin on valmistettava sopivista molekyyleistä keinotekoisia koneita, joi- den toimintaperiaatteet silti ovat samat kuin luonnollisten. Luonnon ja ihmisen tekemien molekyylikoneiden väliin jäävät hybridikoneet, jotka yhdistävät molempien ominaisuuksia. Hyvä esimerkki on Cornellin yliopistossa rakennettu hybridi, joka valmistettiin istuttamalla ATP-syntaasi nikkelialustalle ja kiinnittämällä nikkelinen nanolanka syntaasin pyörivän keskusosan päähän. Näin saatiin aikaan biologisen molekyylikoneen pyörittämä metallipropelli. Mikroskoopin kautta tapahtuma onnistuttiin tallentamaan videolle. Varsinainen yllätys oli syntaasin tuottama vääntövoima. Kun sitä ja auton moottorin vääntövoimaa tilavuusyksikköä kohden verrattiin, auto jäi kirkkaasti kakkoseksi. Juuri se on molekyylikoneiden salaisuus: tehokkuudessa ne päihittävät nykyteknologiamme tuotteet mennen tullen. Kirjoittaja on nanoteknologiaan erikoistunut kemisti ja vapaa toimittaja. Scanstockphoto Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 7

8 Molekyyleillä on omat pelisäännöt Molekyylien maailmassa merkitsevät asiat, joita suuremmissa kokoluokissa ei tarvitse ottaa huomioon. Koska lämpö- eli Brownin liike heiluttelee molekyylejä jatkuvasti satunnaisiin suuntiin, molekyylikoneiden toimimisen ensimmäinen edellytys on saada liikkuminen hallintaan. Molekyylin atomit ovat kovalenttisesti toisiinsa sidottuja, mutta vuorovaikutuksia varten tarvitaan myös heikkoja, helposti syntyviä ja purkautuvia liitoksia. Niitä saadaan aikaan muun muassa vety- ja van der Waals -sidoksilla. Toimiakseen molekyylikoneet tarvitsevat energiaa, jonka ne yleensä saavat valosta, kemiallisesti reagoivasta yhdisteestä tai elektronin lisäämisestä tai poistamisesta. Kun kone on useimmiten kiinnitettävä pintaan, keskeiseksi voimanlähteeksi nousee valo. Ehtymätöntä lähdettä kannattaa hyödyntää myös tulevaisuuden teknologiassa. Koska koneen on toiminnon jälkeen Jari Koponen Katenaanien (vas.) ja rotaksaanien rakenteet kaaviona. Komponenttien lukumäärä esitetään muodossa: [2] katenaani, [3] rotaksaani jne. palauduttava alkutilaansa, prosessin pitää olla mahdollisimman reversiibeli. Sellaisia ovat energian, elektronin ja protonin siirrot sekä tietyt isomerisoinnit ja koordinaatioreaktiot. Koneita voidaan rakentaa monenlaisista molekyyli- ja supramolekyyliyhdistelmistä. Käytetyimmiksi ovat valikoituneet rotaksaanit ja katenaanit, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta toisiinsa mekaanisesti kytkeytyneestä molekyylistä. Sellaisessa systeemissä koneen vaatimukset voidaan toteuttaa suhteellisen yksinkertaisesti. Mekaaninen sidos sallii komponenteille suuren valikoiman erilaisia asemia ilman systeemin stabiilisuuden muutoksia. Toisiinsa kytkettyjen molekyylien liikettä rajoittaa jo niiden rakenne, joten hallittu liike on helppo saada aikaan. Lisäksi komponentteihin voidaan luoda alueita, joiden avulla heikot vuorovaikutukset lukitsevat ne paikoilleen. Lukitus on myös purettavissa. Prototyypeistä kohti sovelluksia Koska joidenkin rotaksaanien sähkönjohtavuus vaihtelee renkaan siirtyessä rungolla, amerikkalainen J. Fraser Stoddard kumppaneineen keksi hyödyntää niitä sähköisinä kytkiminä. Pari vuotta sitten ryhmä onnistui rakentamaan rotaksaaneihin perustuvan 160 kilobitin muistipiirin. Rotaksaanien pienuuden ansiosta muistin pakkaustiheys piirissä on vaikuttava, bittiä neliösenttimetrillä. Sellaisiin lukuihin ei nykymuisteilla päästä. Stoddardin piiri on tosin vasta prototyyppi, kuten kaikki muutkin nykyiset molekyylimoottorit. Rotaksaanien toimivuus on osoitettu esimerkiksi venttiileinä. Demonstraatiossa kiinteän materiaalin huokoset avataan ja suljetaan niiden ympärille kiinnitettyjen rotaksaanien avulla. Nanoautosta nanorobottiin Alkeellisia molekyylikoneita on valmistettu muistakin yhdisteistä kuin rotaksaaneista ja katenaaneista. Joku vuosi sitten kohua herätti yhdysvaltalaisessa Ricen yliopistossa rakennettu nanoauto, jonka pyörinä toimivat fullereenit ja runkorakenteena oligo(fenyylietyleeni)-ketju. Kun kullattua pintaa lämmitetään, sille asetettu auto lähtee liikkeelle. Salaisuutena ovat lämmön vaikutuksesta pyörivät hiilisidokset, jotka liittävät fullereenit runkoon. Monimutkaisempia, luotettavia ja teollisesti tuotettavia keinotekoisia molekyylilaitteita ei ole vielä kyennyt val- Pasi Jalkanen Jari Koponen Université Louis Pasteurin professori Jean- Pierre Sauvage (vas.) kuuluu tärkeimpiin rotaksaanien ja katenaanien synteesien kehittäjiin. Molekyylikoneiden kehittäjänä tunnettu professori David A. Leigh Edinburghin yliopistosta on eloisa luennoija, joka ei kaihda taikatemppujenkaan käyttöä. 8 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

9 mistamaan kukaan. Sellaisten tekeminen edellyttää kiperien kysymysten ratkaisemista. Rakentamatta ovat vielä koneet, joilla on nopea liikesykli, jotka kykenevät erilaisiin liikeratoihin, jotka pystyvät kuljettamaan kuormia ja jotka kestävät käytössä pitkään. Molekyylikoneet ja -moottorit tulee lisäksi voida liittää erilaisiin nanorakenteisiin, myös epäorgaanisista materiaaleista valmistettuihin. Kun tälle tasolle päästään, voidaan jo tehdä nanoroboteiksi kutsuttavia laitteita. Nanoauton pyörät ovat fullereeneja ja runko muodostuu hiiliketjumolekyylistä. Kultapinnalle asetettu auto liikkuu, kun pintaa lämmitetään. Yasuhiro Shirai David A. Leigh Eteenpäin tai ympyrää Molekyylikoneen liike voi olla joko ympyrä- tai suoraviivaista. Katenaaneilla rengas yritetään saada liikkumaan pitkin toisen renkaan kehää täydet 360 astetta. Päämäärään on päässyt [3] katenaanilla englantilaisen professorin David A. Leighin ryhmä, joka molekyylikoneiden kehittäjänä kuuluu alan huippuihin. Suoritukseen tarvittiin neljä välipysäkkiä liikkumattomalla renkaalla, joten täysi kierros tapahtui neljässä osassa, Leigh kertoi Jyväskylässä syksyllä järjestetyillä Nanotieteen päivillä. Vaikka Leighin kiertoliikemoottori edustaa kehityksen kärkeä, siitä on toistaiseksi vain osoittamaan periaatteen [3] katenaani, jossa suuremmalla renkaalla on kuvassa värillisinä näkyvät neljä pysäkkiä. Kaksi pienempää rengasta saadaan kulkemaan pysäkiltä toiselle perättäisillä valo- tai kemiallisilla impulsseilla ja tekemään siten täyden kierroksen. Liike voidaan tehdä toiseen suuntaan kääntämällä impulssijärjestys päinvastaiseksi. Jean-Pierre Sauvage toimivuus. Täyteen kierrokseen koneelta hupenee 17 minuuttia, ja kiertosyklin aikana toimii vain vajaa viidennes moottoreista. Rotaksaaneilla on jo päästy pidemmälle. Kun ensimmäisissä kokeissa renkaan kierto akselin ympäri saattoi viedä jopa tunteja, uusimmilla viidennen polven rotaksaaneilla aika mitataan mikro- ja millisekunneissa. Eniten rotaksaaneja on kuitenkin käytetty lineaariseen liikkeeseen, jolloin rengasosa yleensä liikkuu akselilla kahden paikan välillä. Esimerkki lineaarisen liikkeen molekyylikoneesta on toisen pioneerin, ranskalaisen Jean-Pierre Sauvagen ryhmän valmistama [3] rotaksaani, jonka molempiin renkaisiin on liitetty sinkkiporfyriinilevyt. Rotaksaani toimii joko molekyylipuristimena tai molekyylilihaksena. Sauvage ryhmineen on kehittänyt menetelmiä, joiden ansiosta rotaksaanien ja katenaanien synteesien teko on helppoa ja saannot huippuluokkaa. Hänen ansiostaan tutkimus on harpannut pitkän askeleen 1980-luvulta, jolloin synteesit olivat hankalia, pitkäkestoisia ja saannoltaan surkeita ja yhdisteet pelkkiä pienen piirin harrastamia akateemisia kummajaisia. Kollektiivisella voimalla Sekä Leighin että Sauvagen molekyylikoneet toimivat liuoksissa, joiden käyttämisessä on huonojakin puolia. Koska molekyylimoottorit liikkuvat liuoksessa vapaasti, ei ole perustasoa, jonka suhteen liike molekyylissa tapahtuu. Toiseksi molekyylien toiminta ei ole yhtenäiseksi tahdistettua. Myös Brownin liikkeen vaikutus on liuoksessa suuri. Koska useimmat sovellukset edellyttävät paikallaan pysyviä molekyylimoottoreita, edullisinta on niiden kiinnittäminen rajapinnoille tai kiinteälle alustalle. Pinta toimii vertaustasona, yksikköjen toiminta voidaan tahdistaa ja lämpöliikkeen vaikutus minimoituu. Pintaan kiinnitettyjen molekyylikoneiden voiman voi nähdä paljain silmin Leighin laboratoriossa tehdyssä kokeessa, jossa kulta pinnoitettiin rotaksaaneilla fysisorption avulla. Rotaksaanin rungolle aiheutettiin uv-valolla trans-cis -isomerisaatio, jolloin rengasosa liikkui toiseen asemaan rungolla. Tämä vaikuttaa pintaenergiaan, jolloin liikkuvien renkaiden yhteinen voima riittää työntämään pinnalle asetettua mikrolitran nestepisaraa eteenpäin jopa ylämäkeen. Vaikuttava näyttö pikkuruisten tahdistettujen molekyylikoneiden mahdollisuuksista. [3] rotaksaani, jossa rengasosien liike saadaan aikaan lisäämällä rakenteeseen tai poistamalla siitä kaksi kupariatomia. Molekyyli voi toimia molekyylipuristimena tai molekyylilihaksena. Molekyylin synteesissä on 35 vaihetta. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Pohjalaisella päättäväisyydellä OLEMME viime kuukausien aikana saaneet kuulla ja lukea huolestuttavia uutisia maailmantalouden nykytilasta. USA ja Islanti ovat ensimmäisinä saaneet kokea taantuman karun todellisuuden. Merkit ovat näkyneet selvimmin pankki- ja rahoitusalalla, autoteollisuudessa, rakennusteollisuudessa sekä asuntokaupan tyrehtymisessä. Suomessa olemme toistaiseksi selvinneet lähes kuivin jaloin tai ainakin sukeltamatta suohon kaulaa myöten. Tulevaisuudessa lumipallo näyttää vääjäämättä vyöryvän myös Suomen ylitse. Taantuma jota joku jo lamaksi kutsuu tulee tännekin. ONGELMIA siis on, mutta onko tilanne sittenkään niin paha? Ovatko kaikki ylivarovaisia ja median uutisointi kärjistettyä? Onko kauppa tyrehtynyt osin aiheetta, mikä puolestaan ruokkii lamaa ja aiheuttaa lisää vaikeuksia? Ovatko kaikki lomautukset ja irtisanomiset pakon sanelemia vai käytetäänkö tilaisuutta hyväksi yritysten uudelleenorganisoimiseksi? Voitaisiinko korkean teknologian ja jalostusasteen ja huipputuotteiden Suomessa jopa hyötyä maailmantalouden tilasta ja kiristyvästä kilpailusta? PÄIVÄ toisensa jälkeen olemme saaneet kuulla masentavia uutisia käynnistettävistä yt-neuvotteluista. Vähiten tilanne ei ole koskettanut meille suomalaisille tärkeitä ja rakkaita aloja, kuten metsä- ja paperiteollisuutta ja kemianteollisuutta. Kun puhutaan suurten kansainvälisten yritysten tarpeesta vähentää henkilöstöään, uutinen koskettaa aina tuhansia ihmisiä. Säästöjä haettiin nykyhetken pelastamiseksi tulevaisuuden kustannuksella. Tänään on toisin. Olemme ilmiselvästi oppineet jotain. Yritykset panostavat tutkimus- ja kehityshankkeisiinsa kasvavalla innolla. Ne tietävät, että tulevaisuus on turvattava entistä korkealaatuisempina tuotteina ja palvelukonsepteina. Poikkeus tosin vahvistaa säännön, kuten parin suuryrityksen tutkimushenkilöstön yt-neuvottelut ovat osoittaneet. ETUNENÄSSÄ uusia kehityshankkeita ovat suunnittelemassa pk-sektorin yritykset, mikä lupaa hyvää Suomen tulevaisuudelle. Myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vaatimus siitä, että valtion tulisi tuntuvasti nostaa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta, antaa uskoa. Tilanteen kiteytti mielestäni parhaiten erään asiakkaamme toteamus: Nyt on hihnat rasvattava, etteivät ne luista, kun tuotanto alkaa taas vetää. Tällä pohjanmaalaisyrittäjä viittasi vuoden alussa aloittamaansa laajaan tuotekehityshankkeeseen. Se osoittaa aitoa yrittäjähenkeä. TUNNELIN päässä pilkottaa jo, ja tulevaisuus näyttää valoisalta, kunhan yritykset muistavat pitää kiinni osaamisestaan, kehittää henkilöstöään ja satsata tuotekehityk- seen. Siten voidaan pärjätä kiristyvässä kilpailussa ja erottua myös jatkossa. Tämä on ainoa tie selvitä muutaman vuoden päässä vaanivasta työvoimapulasta. Suomalaisilla tuotteilla on maailmalla hyvä imago, joillakin jopa brandi. Pidetään tasosta kiinni, jalostetaan ja vaalitaan sitä yhdessä. Toivon, että pohjalainen päättäväisyys, periksiantamattomuus ja jopa jääräpäinen asenne leviävät myös muualle Suomeen. Toni Andersson Ketek SAMAAN aikaan uutisoidaan kuitenkin edessä olevasta suurten ikäluokkien eläköitymisestä ja sitä seuraavasta työvoimapulasta. Osaajien eläkkeelle poistumisen myötä osaamisen pelätään katoavan kiikkustuoliin ja laiturinnokkaan palvelemaan sukkapuikkoja ja mato-onkea. Miten on mahdollista toisaalta työttömyyden ja toisaalta työvoimapulan yhtäaikainen kasvu jopa samoilla aloilla? YRITYSTEN kehityshankkeiden parissa toimivan organisaation palveluksessa olen ilokseni havainnut merkittävän eron edelliseen lamaan. Tuolloin henkilöstöä karsittiin ensimmäiseksi rankalla kädellä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Toni Andersson toimii Teknologiakeskus KETEK Oy:n kehitysjohtajana. 10 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

11 SUOMEN KEMIAN SEURA Paineiset fluiditeknologiat -jaosto Opinnäytepalkinto Paineiset fluiditeknologiat -jaosto pyytää ilmoituksia erinomaisista opinnäytetöistä ( ) mahdollisesti jaettavaa tunnustuspalkintoa varten. Opinnäytetyön tulee olla tehty suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa ja liittyä jaoston toimialaan eli mm. ylikriittisiin fluiditekniikoihin, paineisiin hiilidioksiditekniikoihin tai paineisiin kuumavesitekniikoihin (kts. tarkemmin www. greenfluids.org). Palkinnon jaosta päättää jaoston hallitus Palkinnon suuruus on 500 tai 1000 euroa. Takaraja ilmoituksille on Yhteydenotot: FT Kari Hartonen FT Eila Järvenpää Helsingin yliopisto Turun yliopisto Kemian laitos Biokemian ja elintarvike- PL 55 kemian laitos Helsingin yliopisto Turun yliopisto p. (09) p. (02) SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA 90-vuotisjuhlakokous ja juhlaillallinen Helsingin yliopiston Unioninkadun Juhlahuoneistossa, Unioninkatu 33, Helsinki huhtikuun 24. päivänä 2009 klo Tilaisuuden ohjelma: Avaussanat Kunnianosoitukset Juhlaesitelmä Buffet-illallinen Ilmoittautumiset mennessä Heleena Karrus, tai puh Tumma puku KNF_an_fi_0803.pdf :18:02 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numeron 1/2009 osateemoina Analytiikka Työturvallisuus Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh Päätoimittaja Leena Laitinen puh INNOVATIVE TECHNOLOGY WORLDWIDE NEUBERGER Kalvopumpputekniikkaa asiantuntijoilta KNF Neubergerillä on laaja valikoima öljyvapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille, höyryille ja nesteille. Kontaminaatiovapaat kompressorit, alipainepumput, nesteen siirtoja annostelupumput. OEM- ja laboratorioversiot. Asiakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme, ota yhteyttä. vaativiin sovelluksiin: Lääketieteen laitteet Analyysitekniikka Elintarviketekniikka Prosessilaitteet Laboratoriot Tutkimus KNF Neuberger AB Box SE Tukholma Puh Fax info@knf.se

12 Tuntemattomat Ylivertaisimpia tappajia historian sotatantereilla ovat olleet varreltaan vähäisimmät soturit: syöpäläiset, sääsket ja muut kaksisiipiset. sotilaat 12 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

13 Schildts Kirjan tekijä, valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2008 saanut Lena Huldén väitteli hiljattain maa- ja metsätaloustieteiden tohtoriksi malariasta Suomessa. Hänellä on myös filosofian tohtorin tutkinto keskiajan historiasta. Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen Sotilaan hengen voi viedä vihollisen miekka tai nuoli, luoti tai kranaatti, ohjus tai pommi. Eniten taistelijoiden rivejä ovat kuitenkin harventaneet piskuiset niveljalkaiset, joiden keinot ovat olleet paljon toimivampia kuin varsinaiset surma-aseet. Sotien todellisia voittajia ovatkin olleet kuusiraajaiset tuholaiset, joiden merkitystä sotahistoriassa ei ole juuri tunnettu tai ainakaan tunnustettu. Täiden, torakoiden, kirppujen ja kärpästen levittämät taudinaiheuttajat ovat niittäneet synkkää satoa mahtavimmissakin armeijoissa. Lukemattomat sotilaat ovat sortuneet sairauksiin ennen kuin ovat edes ehtineet etulinjaan. Epidemiat eivät ole säästäneet kotirintamaakaan, vaan hengissä takaisin selvinnyttä ovat olleet vastassa omaisten haudat. Kaatuneiden lukumäärä ei ennen 1900-lukua koskaan ylittänyt tartuntatautien tappamien määrää. Jos otetaan huomioon kaikki sotien vaatimat ihmishenget eli myös siviilit, tautien huima ylivoima kasvaa entisestään. Tutkija Lena Huldén esittelee kirjassaan Kuusijalkainen vihollinen. Niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildts 2008) hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä, jotka ovat vaikuttaneet taistelujen kulkuun siirtämällä sotajoukkoihin häijyjä mikrobeja. Useimmiten syypäitä ovat olleet syöpäläiset, jotka aiheuttavat ihmiselle harmia turmelemalla hänen ravintonsa tai ärsytystä imemällä hänen vertaan. Kumpikin tuhotyö johtaa siihen, että sotilas saa elimistöönsä näkymättömiä tunkeilijoita, jotka voivat koitua hänen kohtalokseen. Tappava täi Jotkin hyönteiset ovat mestareita sotavoimien hyödyntämisessä kuljetusalustanaan. Erityisen hyvin keinoa on osannut käyttää torakka, joka teki invaasion Suomeen Suuren Pohjan sodan aikana. Kun Venäjän joukot vuonna 1710 lähtivät vyörymään kohti länttä, kyytiin hyppäsivät myös niveljalkaiset vapaamatkustajat, joilla oli lokoisat oltavat huollon tavaravankkureissa. Miehittäjä poistui Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721, mutta torakka jäi. Ennen vanhaan maailma kuhisi myös kärpäslaumoja, joiden kokoa nykyihmisen on vaikea käsittää. Kärpänen kykenee siirtämään eteenpäin 65:tä erilaista taudinaiheuttajaa ja lisäksi alkueläimiä, kuten punatautia aiheuttavaa Entamoeba Larry Huldén histolyticaa. Pelkästään punatauti on useimmissa sodissa päästänyt päiviltä enemmän uhreja kuin yksikään ase. Satavuotisessa sodassa tauti kaatoi niin paljon englantilaisia, että ranskalaiset alkoivat kutsua näitä paljaspyllyiksi. Nolo vitsaus on kuitenkin yritetty unohtaa, veriripuliin tuupertuminen kun ei kuulosta kovin sankarilliselta. Historian kenties tehokkain tappaja Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 13

14 Hyvä paha DDT DDT on eniten ihmishenkiä pelastanut kemikaali, sanoo Lena Huldén. Sveitsiläinen kemisti Paul Müller oivalsi 1930-luvulla, että jo vuonna 1874 keksitty diklooridifenyylitrikloorietaani oli tehokas hyönteismyrkky. Müllerin idea oli Huldénin mukaan vedenjakaja ihmisen ja syöpäläisten suhteissa. Sitä ennen taistelu kuusijalkaisia vastaan oli niin sodassa kuin siviilissäkin hyödytöntä puuhaa. DDT:stä tuli ase, jonka avulla ihminen sai yliotteen vaatetäistä, malariahyttysestä ja niiden levittämistä taudeista. Müller taas nappasi lääketieteen Nobelin. Myrkyn läpimurto tapahtui toisessa maailmansodassa. Yhdysvallat suojasi sotilaansa DDT:n voimin kaikilla rintamilla, joilla esiintyi malariaa. Kemikaalilla nujerrettiin myös täiden Napolissa vuonna 1943 aiheuttama pilkkukuumeepidemia. Kuvat: Scanstockphoto Ihminen vai ympäristö? Sodan jälkeen DDT:llä alettiin hävittää malariahyttysiä kehitysmaista. Vuosina toteutetuilla maailmanlaajuisilla myrkytyksillä sairaustapausten määrä saatiin putoamaan dramaattisesti luvulla havaittiin DDT:n ylettö- nut kehitysmaissa joka vuosi 1,5 miljoonaa henkeä. Syksyllä 2006 WHO joutui taas suosittelemaan DDT:tä aseeksi taisteluun malariaa vastaan. Myrkyn nykyinen käyttötapa on kuitenkin aiempaa rajatumpi. Malariahyttysen saa hengiltä DDT:llä, mutta myrkky myös pilaa ympäristön. on kuitenkin sotapäälliköiden kannalta kiusallisesti sekin ollut vaatetäi. Kun se on pesiytynyt taistelijan tamineisiin, seurauksena ei ole ollut pelkästään sietämätön kutina, vaan hyvin usein tauti, joka ottaa uhrinsa hengiltä. Kenttäolosuhteissa täitä on ollut mahdoton välttää. Sen kannat voivat kasvaa käsittämättömiksi; yhdestä paidasta on löydetty pahimmillaan yksilöä. Inha syöpäläinen kuuluukin eniten ihmisiä surmanneisiin hyönteislajeihin. Vaatetäi levittää toisintokuumetta, ampumahautakuumetta ja ennen kaikkea Rickettsia prowazekii -bakteeria, joka aiheuttaa epideemistä pilkkukuumetta. Sotajoukoissa kulovalkeana etenevässä taudissa kuolevuus voi nousta 60 prosenttiin. Pilkkukuume-epidemia puhkesi esimerkiksi Granadaa piirittäneen Espanjan Ferdinandin armeijassa vuonna Kun seuraavan vuoden alussa laskettiin tappiot, rivistä puuttui miestä. Vihollinen oli tappanut 3 000, loput oli nujertanut pilkkukuume. Kolmisen vuosisataa myöhemmin ka- män käytön ympäristöhaitat. Pääongelmana oli sen hyödyntäminen myös maatalouden tuholaistorjunnassa. DDT kiellettiin Ruotsissa 1969, Yhdysvalloissa Muut länsimaat seurasivat esimerkkiä, Suomi vuonna Vuonna 2001 jo 120 maata hyväksyi kemikaalin käytön kieltävän sopimuksen. DDT:stä luopumisen jälkeen malaria ryöpsähti räjähdysmäisesti. Huldénin mukaan ympäristönsuojelu on maksahakoitiin Prahan hallinnasta. Verisissä taisteluissa kaatui soturia, mutta kaupunkia vuonna 1757 piirittäneistä itävaltalaissotilaista pilkkukuumeeseen menehtyi Kohtalokas kirppu Myös kirppu levittää äärimmäisen vaarallista mikrobia: paiseruttoa aiheuttavaa Yersinia pestis -bakteeria. Maailma on kokenut kolmesti sen synnyttämän vitsauksen: antiikin Justinianuksen ruton, 1300-luvulla alkunsa saaneen mustan surman ja vuonna 1894 käynnistyneen niin sanotun kolmannen pandemian. Musta surma tosin oli erään teorian mukaan Ebolan tai Marburgin kaltaista verenvuotokuumetta, ei paiseruttoa, minkä Huldén jättää mainitsematta. Kun armeijat liikkuivat halki maan, aina joku sai tartunnan ja siirsi sen tovereihinsa. Vaikka epidemiat veivät valtavan määrän myös siviiliuhreja, ruttoa pidettiin leimallisesti sotilaiden tautina. Jo 700-luvulta ekr kerrotaan, kuinka Jumala pelasti Juudan kaupungit. Niitä piirittäneisiin assyrialaisjoukkoihin iski rutto, joka legendan mukaan tappoi miestä. Luku on epäilemättä liioiteltu eikä tautiakaan voida todistaa juuri paiserutoksi, mutta tosipohja tarinalla lienee. Rutto ratkaisi myös Ruotsin ja Tanskan välillä vuonna 1563 puhjenneen seitsenvuotisen kiistan. Eerik XIV:n armeija menetti vuonna 1566 taudille ylipäällikkönsä Klaus Kristerinpojan ja tämän alaista. Pian sairastuivat myös vihollisen joukot, ja lopulta tauti lamasi koko sodankäynnin. Sotilaat ovat kautta aikain olleet myös hyttysten hyökkäyskohteita. Kun leirejä pystytetään kosteikkoihin, malarialoista kantavat inisijät pääsevät helposti siirtämään lastinsa suoraan uhrin suoneen. Armeijoille malaria on vakava uhka ja joskus mahdollisuus. Rooman ympäristössä esiintyvä malaria oli läpi keskiajan kaupungin parhaita puolustajia, joka tehokkaasti karsi hyökkääjien rivejä ja teki metropolin valloittamisen erittäin hankalaksi. 14 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

15 Punkkien puremat Plutoona amerikkalaisia laskuvarjojääkäreitä hyppäsi vuonna 1943 pieneen uusiguinealaiseen kylään tehtävänään tuhota japanilaisten kiitorata. Matkalla kohteeseen miehet joutuivat piilottelemaan korkeaa ruohoa kasvavalla niityllä. Siellä he eivät olleet yksin. Kasvustossa eleli myös punkkipopulaatio, joka tartutti jenkkeihin tsutsugamushin eli pensaikkopilkkukuumeen. Jääkärien sotilaallinen missio oli menestys, mutta kahden viikon kuluttua kolmannes heistä sairastui ankaraan kuumeeseen ja päänsärkyyn. Puolet sairastuneista kuoli. Punkki siirtää taudinaiheuttajan ihmiseen poraamalla reiän ihon pintakerrokseen. Euroopan pelastaja Kaspianmeren aroilta lähti 300-luvulla kohti länttä pelottava sotajoukko: hunnit. He riehuivat Bysantissa ja panivat matalaksi itägootit. Seuraavalla vuosisadalla mahtava hunnihallitsija Attila valloitti pohjoisen Italian ja hyökkäsi jo Reinin yli germaanien kimppuun. Sitten onni kääntyi: hunnien sotaratsut pettivät. Maahan sortuneet hevoset kuolivat muutamassa minuutissa tuskaisiin kouristuksiin. Seuraavaksi menehtyi mukana kuljetettu karja, ja lopulta alkoi sairastua myös sotureita. Kun kulkuvälineet ja muona oli menetetty, henkiin jääneetkin hunnit oli lyöty. Euroopan pelastajaksi ylistetty tauti oli pernarutto, jonka aiheuttaa Bacillus anthracis -bakteeri. Sitä levittävät muun muassa paarmat, joita hevosvetoisen armeijan saattueessa riitti. Torakka ei kuulu vaarallisimpiin tautien levittäjiin, mutta ikäviä loisia se voi ihmiselle lahjoittaa. Kuljettamillaan bakteereilla se pystyy tuhoamaan isonkin ruokavaraston. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmanpalossa malariahyttynen iski monilla rintamilla, muun muassa Balkanilla. Siellä vuonna 1916 taistellut Ranskan sotavoimien ylipäällikkö joutui lopulta lähettämään Pariisiin lannistuneen säh- keen: Armeijani makaa lamaantuneena sairaalassa. Pekka T. Heikura on historioitsija ja vapaa toimittaja. Ei talvi vaan täi Kun Napoleon kesäkuussa 1812 käynnisti kuuluisan sotaretkensä Venäjälle, hänen armeijansa liittolaisineen käsitti vaikuttavat miestä. Heti alkumatkasta majoituttiin täitä kuhisseisiin puolalaispirtteihin. Parissa päivässä ensimmäisille sotilaille nousi korkea kuume ja läikikäs ihottuma. Pilkkukuume oli aloittanut hyökkäyksensä. Etenevien joukkojen ja hevosten tuottamat mahtavat jätösmäärät houkuttelivat paikalle armadan kärpäsiä, joiden tuliainen oli punatauti. Kuukaudessa kaksi tautia olivat tappaneet marssijaa. Smolenskiin päästyä pääjoukoista oli jäljellä enää henkeä ja Moskovaan vielä 500 kilometrin taival. Syyskuussa kohdattiin Venäjän armeija Moskovan edustalla Borodinossa. Taistelun jälkeen ranskalaisia jäi jatkamaan kohti Kremliä Kaupunki oli ehditty tyhjentää paitsi ihmisistä myös elintarvikkeista. 900 kilometrin päästä lännestä armeijaa oli mahdoton huoltaa, joten lokakuussa valloittajan oli pakko kääntyä takaisin. Perääntyjiä ahdistelivat pakkaset, kostonhimoiset venäläiset ja ennen kaikkea raivokkaaksi yltynyt pilkkukuume. Kun marsalkka Ney joulun alla johdatti viimeiset miehet kotiin, Suuri armeija koostui paristakymmenestä tuhannesta nääntyneestä. Napoleon ilmoitti tappion syyksi Venäjän talven. Todellisuudessa vaatetäi oli saavuttanut historian suurimman voittonsa. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 15

16 ajankohtaista Suomalaisuus ei suojaa malarialta Viime vuonna suomalaiset toivat tropiikintuliaisinaan muun muassa 40 malariatartuntaa. Scanstockphoto Suomalaisilla todettiin viime vuonna 40 malariatapausta, joista 33 oli erityisen vaarallista falciparum-tyyppiä. Syynä tartuntoihin on, että tautialueille matkustavat eivät suojaudu vitsausta vastaan. Arja-Leena Paavola Malarian aiheuttaa Plasmodium-sukuun kuuluva loiseliö, joka siirtyy tautia kantavasta ihmisestä toiseen hyttysen piston välityksellä. Monistuttuaan maksassa loiset siirtyvät verenkiertoon, jossa ne tunkeutuvat edelleen veren punasoluihin. Tartunnan voi ehkäistä suojautumalla Anopheles-suvun hyttysiltä ja käyttämällä estolääkitystä. Kuuri aloitetaan ennen matkaa ja sitä jatketaan jonkin aikaa myös matkan jälkeen. Jos näin ei toimi, seuraukset voivat olla ikävät. Kukaan viime vuonna sairastuneista suomalaisista matkailijoista ei ollut syönyt oikeaa lääkettä säännöllisesti ohjeen mukaan, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri Katariina Kainulainen HU- Sista. Osa ei ollut ottanut lääkettä lainkaan, joillakin oli väärä, tehoamaton estolääke ja jotkut olivat jättäneen kuurin kesken. Hyttysiltäkään ei ollut suojauduttu asianmukaisesti. Jälkimmäinen on erityisen tärkeää, koska mikään estolääkitys ei anna aivan täydellistä suojaa. Kainulaisen mukaan suomalaiset suhtautuvat malariariskiin aivan liian kevyesti. Moni sairastuneista oli kyllä saanut tiedon estolääkityksen tarpeellisuudesta matkanjärjestäjältä, mutta silti jättänyt lääkkeen hankkimatta. Malariaa on useita lajeja, joista falci- parum-tyyppi on hengenvaarallinen. Se aiheuttaa yli 90 prosenttia malariakuolemista. Falciparum-malarian oireet ilmenevät useimmiten viikkojen sisällä tartunnasta. Muita malariatyyppejä aiheuttavat plasmodit saattavat piileskellä maksasoluissa pitkiäkin aikoja, ja tauti voi puhjeta vasta vuosia matkan jälkeen. Maailmalla malaria on valtava ongelma: siihen sairastuu vuosittain lähes 500 miljoonaa ihmistä. Heistä 1,5 3 miljoonaa kuolee tautiin. Suurin osa sairastuneista ja menehtyneistä on afrikkalaisia. Arvioiden mukaan malaria tappaa joka minuutti kahdesta kolmeen afrikkalaislasta. Kuolema muutamassa tunnissa Malaria aiheuttaa kuumeisen tulehduksen. Tyypillisiä oireita ovat toistuvat, vilunväreillä alkavat kuumekohtaukset ja runsas hikoilu kuumeen laskiessa. Tautiin saattaa liittyä myös hengitystie- ja vatsaoireita, kuten voimakasta ripulia. Keskushermosto-oireet voivat vaihdella sekavuudesta ja tajunnan tason heikkenemisestä koomaan asti. Pahimmillaan infektio saattaa jo muutamassa tunnissa oireiden alkamisesta aiheuttaa vakavat vauriot keuhkoihin, aivoihin, munuaisiin ja muihin elimiin, ja ihminen menehtyy. Suomessa malarianestoon on saatavilla neljää eri reseptilääkettä. Niistä klorokiini tehoaa vain joillakin malaria-alueilla, kuten osassa Väli-Amerikkaa. Suurin tartuntariski on Afrikassa. Sinne matkustettaessa estolääkitysvaihtoehdot ovat meflokiini, doksisykliini tai atovakonin ja proguaniliin yhdistelmä. Malarianestolääkkeiden annostus, hinta ja sivuvaikutukset vaihtelevat. Jokaiselle Afrikkaan lähtevälle matkailijalle valitaan hänelle sopiva vaihtoehto, Kainulainen selittää. Jos epäilee saaneensa tartunnan, peliä ei silloinkaan ole menetetty. Kun matkan aikana tai sen jälkeen nousee kuume, lääkäriin tulee hakeutua heti. Suomessa malaria voidaan tutkia periaatteessa minkä tahansa keskussairaalan päivystyspisteessä. Tartunta todetaan sormenpäästä otettavalla verinäytteellä. Kun malariaan sairastunut pääsee ajoissa hoitoon, käytettävissä on useita tehokkaita lääkkeitä, esimerkiksi kiniini ja artemisiinijohdannaiset. Käytäntönä on, että ennen malarian tyypitystä hoito suunnataan kattamaan resistentti P. Falciparum. Joskus potilaan tila vaatii tehohoitoa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arja-leena.paavola@helsinki.fi 16 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

17 Neljäsosa tutkijoista sai lähteä Orion ulkoistaa tutkimusta Lääkeyhtiö Orion karsii rankalla kädellä väkeä tutkimus- ja kehitystoiminnoistaan. Erityisesti alkuvaiheen tutkimus siirtyy talon ulkopuolelle. Päivi Ikonen Orion irtisanoi tammikuussa tutkimus- ja kehitysosastoiltaan noin 170 hengen joukon. Lisäksi parikymmentä saa lähtöpassit eläke- ja muin järjestelyin. Eniten lopputilejä jaettiin yhtiön pääpaikassa Espoossa, mutta tutkijoita karsittiin myös Turun ja Kuopion yksiköistä. Syynä on toimitusjohtaja Timo Lappalaisen mukaan yhtiön tarve muokata tutkimustoimintansa ja kustannusrakenteensa aiempaa joustavammaksi. Lähtökohtana ei ollut kustannusten nopea alentaminen vaan malli, joka tarvittaessa mahdollistaa sekä kustannusten alentamisen että painopisteen muuttamisen, Lappalainen korostaa. Käytännössä Orion siirtää ison osan alkuvaiheen tutkimustaan tehtäväksi yhdessä korkeakoulujen ja muiden lääkeyhtiöiden kanssa. Myös kliinisessä vaiheessa se haluaa jatkossa jakaa sekä työn että kulut muiden toimijoiden kanssa. Alalla on murehdittu tutkimuksenteon katoamista Suomen rajojen taa. Lappalainen myöntää näin käyvän myös Orionin tutkimuksen osalta. Varmasti osa tapahtuu Suomen ulkopuolellakin. Lääketeollisuuden tutkimus ja tuotanto ovat globaalia toimintaa, johon pyritään saamaan parhaat osaajat. Läheisyydelläkin on arvonsa, ja aiomme tehdä laajalti yhteistyötä myös kotimaassa. Remeksenkin mielestä parempi vaihtoehto olisi ollut, että väkeä olisi vähennetty tasaisesti usean vuoden mittaan. Se olisi hänen mukaansa taannut toimintojen sujuvan alasajon. Mutta nyt menee pari vuotta ennen kuin taas päästään täyteen tehoon, Remes arvioi äkkirysäyksen vaikutuksia. Myös Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL harmittelee Orionin tilannetta. Erittäin valitettavaa, että näin laajamittaisia irtisanomisia tapahtuu, varsinkin tällaisessa taloustilanteessa, jossa uusien työpaikkojen löytäminen on vaikeaa, kommentoi toiminnanjohtaja Jari Lehto. Tietysti ymmärrämme, että teollisuuden pitää kehittää toimintaansa ja kilpailukykyään. Mutta Orionilla olisi taloutensa puolesta ollut siihen toisenlaisiakin mahdollisuuksia. Tutkimus jatkuu Suomen lääketeollisuuden lippulaiva liputtaa ulos ison osan tutkimustaan. Koska irtisanotuista suurimmalla osalla ei ollut työvelvollisuutta, he jättivät yhtiön saman tien. Jäljelle jääneet jatkavat vaisuissa tunnelmissa. Lähteneissä oli niin monenlaista väkeä: laboratoriohenkilökuntaa, kemistejä, biokemistejä, proviisoreja, tohtoritason tutkijoita. Nyt kun käynnistelemme toimintoja uudestaan, pitää luoda ihan uudet järjestelyt, Sirpa Pelttari kuvaa. Hänen mieltään painaa potkut saaneiden kohtalo. Kaikkien nopea uudelleensijoittuminen ei vaikuta kovin todennäköiseltä, vaikka jotkut huippututkijat heti löysivätkin toisen työn. Jonkin verran paikkoja on hänen mukaansa tarjolla toisen ison kemianyrityksen myllerrysten myötä. Kun Kemira lakkautti muualla Suomessa toimineet tutkimusyksikkönsä ja keskitti toimintonsa Espooseen, konsernin pääkallonpaikalla avautui tilaa alan osaajille. Orion lopettaa muun muassa nonkliinisen sydäntauteihin keskittyvän tutkimuslinjansa. Lisäksi joitakin toimintoja siirtyy yksiköltä ja paikkakunnalta toiselle. Toimitusjohtaja Lappalainen kuitenkin vakuuttaa, etteivät muutokset merkitse yhtiön tutkimustoiminnan hiipumista. Jatkamme edelleen huippututkimusta ja tulemme olemaan siinä Suomen merkittävin tekijä. Kehitämme sekä alkuperälääkkeitä että geneerisiä valmisteita, kuten ennenkin. Henkilöstölle yllätys Tutkijoille irtisanomiset olivat ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna Espoossa toimivan Sirpa Pelttarin mukaan yllätys. Tyrmistys on sopivin sana kuvaamaan henkilöstön reaktiota. Tuli puun takaa. Sekä Pelttari että toimihenkilöiden luottamushenkilö Liisa Remes pahoittelevat työnantajan hoppua tehdä näin iso ja äkillinen leikkaus. Meillä oli juuri menossa projekti, jossa suunniteltiin toiminnan järkeistämistä hitaammalla aikataululla, mutta se katkaistiin aivan odottamatta, Pelttari sanoo. Päivi Ikonen Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 17

18 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Hajuhyökkäyksellä citykanien kimppuun Urbaanikaniinien pään menoksi kehitetään uusia keinoja. Helsingin yliopiston metsäekologian laitos tutkii mahdollisuutta ennaltaehkäistä kanituhoja karkoteainein, jotka tuottavat eläimille vastenmielisiksi oletettuja hajuja ja makuja. Villiintyneiden lemmikkikanien jälkeläiset ovat kaupunkiluonnossa hankala tapaus. Kaniinilla on laaja ravintovalikoima, joten etenkin Helsingissä maanvaivaksi asti kasvanut kanta köyhdyttää alueen kasvilajistoa ja hävittää puutarhoja. Kani myös lisääntyy nopeasti. Kaupunki on kaniinille suotuisa elinalue, sillä pesäpaikkoja ja ruokaa on riittävästi ja petoja vähän. Pahimman tuhon kaniinit aiheuttavat talvikautena syömällä puiden ja pensaiden kuorta, juuria, silmuja, versoja sekä oksien päitä, sanoo tutkija Päivi Leikas. Hyvä vaihtoehto puuvartisten kasvien suojaamisessa olisivat hänen mukaansa suihkutettavat tai siveltävät karkotteet, sillä kasvien peittäminen esimerkiksi verkoilla on monin paikoin hankalaa. pahoja makuja. Tarkoituksenamme on selvittää muutamien eri aineiden toimivuutta villikanien karkotteina Suomen olosuhteissa. Niiden tehosta ei toistaiseksi ole juurikaan kokemuksia. Tällä hetkellä Suomessa myytävissä jäniseläinten karkotteissa on tehoaineina esimerkiksi pelargonihappoa, verijauhetta ja koivutislettä. Kasvissyöjälle veri on luotaantyöntävä aine, joka kaniinien aistimaailmassa kuvastaa uhkaa. Grillihiilituotannon tervaisa sivutuote koivutisle taas on kasvinsuojelussa uutuus, vaikka se hyönteiskarkotteena tunnetaankin suomalaisessa kansanperinteessä. Tutkimusten mukaan aine näyttäisi tehoavan hyönteisten lisäksi myös nisäkkäisiin ja rikkakasveihin. Näiden karkotteiden hajut ovat koivutislettä lukuun ottamatta niin mietoja, että ihmisnenää ne eivät häiritse. Myynnissä olevista karkotteista koivutisle on erityisen kiinnostava tuote, Leikas toteaa. Arja-Leena Paavola Veri pelottaa Kaniinit elävät hajujen maailmassa ja tekevät esimerkiksi reviirimerkkejään papanoilla ja virtsalla. Karkotteisiin haetaan siksi pelottavia tai epämiellyttäviä hajuja sekä Scanstockphoto Kaniinit lisääntyvät kuin kaniinit. Niitä yritetään siksi häätää kaupungista kaikin keinoin, myös hajuasein. Neidonhiuspuu ei estä dementiaa Neidonhiuspuun eli Ginkgo biloban lehdistä tehty uute ei anna suojaa Alzheimerin tautia eikä muitakaan dementiasairauksia vastaan, ilmenee viiden yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Aiemmat selvitykset ovat viitanneet siihen, että rohdos parantaisi ikäihmisten muistia ja hidastaisi aivojen rappeutumista ainakin dementian alku- ja keskivaiheissa. Vuosina tehdyssä tutkimuksessa puolet runsaasta 3 000:sta yli 75-vuotiaasta amerikkalaisesta sai kahdesti päivässä 120 milligrammaa ginkgouutetta, puolet saman verran lumerohtoa. Seurannan aikana 523 vanhusta sairastui dementiaan, suurin osa Alzheimeriin. Sairastuneista 277 oli nauttinut ginkgoa ja 246 lumetta. Itä-Aasiasta kotoisin oleva neidonhiuspuu on tunnettu monikäyttöisenä rohtona jo 2800-luvulla ekr. Tätä nykyä ginkgo kuuluu Yhdysvalloissa kymmenen suosituimman luonnonlää- Scanstockphoto Suomen jätevedet puhdistetaan hyvin Suomalaispuhdistamoiden mereen johtamat jätevedet eivät häiritse kalojen hormonitoimintaa yhtä paljon kuin monen muun maan. Åbo Akademissa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan meillä käytetään tehokasta puhdistustekniikkaa, jonka ansiosta hormonaalisesti aktiivisten yhdisteiden määrä vedessä vähenee. Hormonihäiritsijöitä pääsee vesiin lääkeaineiden, torjunta-aineiden ja teollisuuden jääminä. keaineen joukkoon, kertoo tutkimusta referoinut Science Daily. Myös Euroopassa, varsinkin Saksassa ja Ranskassa, se on yleisimpiä kasvirohtoja. Pekka T. Heikura Neidonhiuspuun lehdet eivät valitettavasti sittenkään näytä ehkäisevän dementiaa. 18 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

19 Sokerilla sinistä Glukoosi eli rypälesokeri sopii hyvin kasviperäisen indigonsinisen pelkistämiseen, osoittaa MTT:n tutkijan Anne Vuoreman väitös. Lähinnä värimorsingosta erotettavan indigon pelkistykseen on käytetty natriumditioniittia, joka saastuttaa jätevesiä ja ympäristöä. Kasvi-indigon saantoa on tutkimuksen mukaan mahdollista tehostaa erotusolosuhteet optimoimalla. Glukoosivärjäystä voidaan hyödyntää korkeaa ph:ta kestäviin kasvikuituihin, kuten puuvillaan ja pellavaan.villan ja silkin tapaisille eläinkuiduille sokerivärjäystä ei vielä suositella. Ratkaisuna saattaa kuitenkin olla katalyyttien, kuten antrakinonin käyttö, jolla voidaan vähentää pelkistyksessä tarvittavaa emäspitoisuutta. Synteettinen indigo syrjäytti luonnonindigon jo sata vuotta sitten, mutta nykyään erityisesti design-tuotteita kehittävät pk-yrittäjät etsivät ympäristömyötäisempiä vaihtoehtoja. Indigonsinisellä värjätään muun muassa farkkuja. Punasilmäpuusammakko sen sijaan on evoluution värittämä. Scanstockphoto Varsinkin pienten jokien vaikutus maailman hiilenkiertojärjestelmään on yllättävän suuri. Jos sinulla on geenimuoto SLCO1B1, kolesterolilääkitys kannattaa suunnitella tarkkaan. Geeni kun lisää riskiä saada lääkkeenä käytettävistä statiineista vakaviakin haittoja, kuten lihasvaurioita. Geenimuunnos on poikkeuksellisen yleinen juuri suomalaisilla: meistä kolmasosa kantaa sitä. Väestöjen välillä on huomattavia eroja; vähiten geenimuotoa tavataan päiväntasaajan asukkailla. Statiinien kolesterolia alentava vaikutus tapahtuu lähinnä maksassa. Mutaatio heikentää statiineja sinne rahtaavien kuljetusproteiinien tehoa. Afrikkalaisille tyypillinen geeni taas pitää huolen siitä, että proteiinit liikkuvat ripeästi. Tätä nykyä erilaisia statiineja syö suomalaista. Helsingin yliopistossa väitelleen lääketieteen tohtorin Marja Pasasen mukaan sopivan lääkkeen ja annostuksen määrittämistä voidaan tulevaisuudessa helpottaa geenitestein. Joet ovat iso tekijä hiilenkierrossa Joet eivät ole inerttejä vesijohtoja, vaan ratkaisevia tekijöitä maapallon hiilenkierrossa, sanoo Wienin yliopiston tutkija Tom Battin, jonka mukaan joista vapautuu ilmakehään valtavasti hiilidioksidia. Tätä hiilivirtaa ei ole otettu huomioon edes hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n laskelmissa. Bakteerit ja muut mikrobit hajottavat jokiveden orgaanista ainesta muuttaen sen sisältämää hiiltä hiilidioksidiksi. Laskettuaan maapallon suurten virtojen pinta-alan itävaltalaistutkijat arvioivat niiden tuottavan yhteensä 0,7 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa. Arviosta puuttuvat kokonaan pienemmät joet, joiden pinta-alan määrittäminen on erittäin hankalaa. Niissä mikrobitoiminta on kuitenkin suuria virtoja paljon aktiivisempaa. Tutkijat epäilevätkin, että kaikkien vesiväylien yhteispäästöt nousevat jopa kahteen gigatonniin. Ryhmä on myös havainnut, että tarkoituksellisesti tuotetut nanopartikkelit voivat vaikuttaa huomattavasti makean veden hiilenkierrossa mukana oleviin mikrobeihin. Kun nanohiukkasten määrä ympäristössä kasvaa koko ajan, ekosysteemi saattaa reagoida asiaan arvaamattomalla tavalla. Suomalaisgeeni altistaa haittavaikutuksille Scanstockphoto Mitä pohjoisempi perimä, sitä suurempi vaara saada kolesterolilääkkeestä haitallisia sivuvaikutuksia. Pienin riski on afrikkalaisilla. Scanstockphoto Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1 19