A S E M A N S E U D U N a s e m a k a a v a n m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A S E M A N S E U D U N a s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S, l u o n n o s Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM ). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo Krak Nähtävillä KH KV Lainvoima

2 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan korttelia 4 sekä katu-, liikenne- ja vesialueita, Niinivaaran () kaupunginosan kortteleita ja sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita sekä Sirkkalan (3) kaupunginosan kortteleita 30, 30 ja osaa korttelista 303 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu kaupunginosan kortteli 4 sekä katu-, liikenne- ja vesialuetta, Niinivaaran () kaupunginosan korttelit,, 6 ja 6 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita sekä Sirkkalan (3) kaupunginosan korttelit 30, 36 ja korttelin 303 osa sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. Sirkkalan (3) kaupunginosan kortteli 30 poistuu. Kaavoitusohjelman työ nro 67 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.... SUUNNITTELUTILANNE... 8 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET....3 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET TOTEUTUS... 8 SUUNNITTELUVAIHEET... 8 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LTTEET. Asemakaavaluonnos, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivitetty Vireilletulovaiheen viranomaislausunnot ja mielipiteet vastineineen 4. Yhteenveto vaihtoehtoisten suunnitelmien palautteesta. Yleissuunnitelmaluonnos (Ramboll Finland Oy 06) OHEISMATERIAALI Arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä (Ramboll Finland Oy 06) Joensuun tavara-aseman kuntoarvio (Ramboll Finland Oy 06) Junamatkustajien haastattelun yhteenveto, 3..0 Liikennekaavio (Ramboll Finland Oy 06) Luontoselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Käyttäjäkyselyn yhteenveto (Ramboll Finland Oy 06) Maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Markkina-analyysi ja alueen kokonaiskonsepti (Ramboll Finland Oy 06) Matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti (Ramboll Finland Oy 06) Meluselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Talvilinnustoselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Taustaselvitys pilaantuneista maa-aineksista (Ramboll Finland Oy 06) Tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy 06)

4 3 TVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Joensuun kaupunki tavoittelee kasvua Pielisjoen molemmin puolin. Tavoitteelle on annettu nimi Symmetrinen kaupunki (KV ). 000-luvun alkupuolella alkanut Aittarannan ja Penttilänrannan rakentaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen ovat osa symmetrisen kaupungin toteuttamista. Hankkeen toteutus jatkuu Joensuun asemanseudulla. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on alueen keskustamainen toteutus. Hotelli- ja majoitustoiminta laajenee ja samaan yhteyteen tulee myös uusi kaupunkikylpylä. Matkustajien palvelut ajantasaistuvat. Lisäksi alueelle tulee uutta asunto-, liike- ja toimistorakentamista. Asemanseutu monipuolistuu. Kaava ratkaisee alueen tulevat liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuuden. Kaavaprosessi Kaavahankkeen valmistelu on käynnistynyt vuonna 0. Hankkeesta on tiedotettu vuoden 0 kaavoituskatsauksessa. Kaavamuutosta ovat hakeneet keväällä 0 VR-Yhtymä Oy sekä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kaupunki on laatinut alueen keskeisten maanomistajien kanssa kaavan käynnistämissopimuksen elokuussa 0. Mukana sopimuksessa ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä VR-Yhtymä Oy. Sopimuksen pääsisältö on suunnitteluvaiheen kustannusjako ja osapuolten yhteistoiminnan tapa. Ennen kaavan hyväksymistä laaditaan kaupungin ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus. Asemanseutu on nimetty maankäyttö- ja rakennuslain 0 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Nimeäminen mahdollistaa, että alueen kehittämisessä voidaan käyttää erityisjärjestelyitä (MRL, 44/006). Alueen suunnittelua varten on koottu suunnitteluryhmä. Ryhmään kuuluvat alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat. Mukava ovat Joensuun kaupunki, Joensuun Pysäköinti Oy, Liikennevirasto, Matkahuolto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Pohjois-Savon ELY-keskus, VR-Yhtymä Oy sekä Senaatti-Kiinteistöt ja Maakuntaliitto. Mukana ryhmässä on myös Ramboll Finland Oy konsulttina. Alueen liikennesimulaatiomallin on tehnyt Process Genius Oy. Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Hanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli 6 hen-

5 keä. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä. Kaavan laatimista ja alueen tulevaa käyttöä varten on laadittu yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmasta on vastannut konsultti. Konsultiksi valittiin kilpailullisen neuvottelumenettelyn perusteella Ramboll Finland Oy. Konsultin laatima yleissuunnitelmaluonnos on kaavaselostuksen liitteenä. Talven 0 06 kuluessa suunnitteluryhmä työsti asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 8 henkeä. Kaupungin internet-sivuilla oli vaihtoetoja koskeva kysely ja vaihtoehtoja esiteltiin myös keskeisille sidosryhmille. Yhteenveto vaihtoehdoista tulleesta palautteesta on selostuksen liitteenä. Vaihtoehdoista saadun palautteen, lisäselvitysten ja suunnittelun perusteella on muodostettu asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos. Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnokset pidetään nähtävillä ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa torstaina klo Ravintola Kerubissa. Yleisötilaisuudesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. 4 Toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja eri rakennushankkeille on myönnetty niiden toteuttamiseen tarvittavat luvat. Liite. Asemakaavaluonnos

6 9 8 ka ka nta 6 tu IV sp y-yl TAM xx d BA 9 3 SIRKKALA 3 W VP 4 7 Nis 6 IV 4 40 ka ku ja 30 IV 48 I pp 9 SIRKKAPUISTO 6 79 m 4 78 VI sp W 7 I ma SILT 7 4 y 6 TU l pp LK y-s KATU p p /j l 4 0 SILT AK ATU IV 6 p p /j l y-sil 3 TAKA 4 3 P 30 m a 0 3 TU 87:3 40 y-siltakatu SILLANKORVANPUISTO 8 VP 6 6 Rautatieasema te I sr- I pp te te te 8 SILTAKATU VI te VI VI sr-8 40 as % 3 p p /j l 9 p-4 te VI 6 AL I te 4 VP 3 3 ILTA 8 Kaupungintalo te -990 y y pp p p /j l 9 6: y :6 3 pp 7 VI KOKONSAARI te V Keskusliikenneasema pp /h 6 pp p p /j 34 y-s AKA 0 40 y V 3 33 ITÄRANTA 0 6:7 NNIVAARA LPA- 3 pp il t a dba vl- 4 xx 406 y X te 80 V lpa AL VI 4000 IV 4 VI y :39 AL IV I VP Terassi 6 e 3 XIV xx db A 6 IV 49 :39 4 ARANTIE IV KETTUVA K V ntie vaara 7 IV 4 Kettu y : SIRKKASAARI m atu V xx ak lpa sk 9 V 6 AK I 6 VP M sr I u/ LPA rp ANT 4 0 nta ra Itä 8 AK lpa xx d BA ITÄR rp A : sr- 300 W 9 :7 8 K /s rp 4 VP Karjalan Talo pp 78 uja LR VI :8 90: valomainostaulu M atu ti tu 3 36 ka on ink 4: IV on Oll :3 88 4: K : Teknillinen oppilaitos V LR :3 3 pp Ni kivi maa TU 6 ta AKA ÄSA LPA pp e a la n ti S ir k k 3 6 sp 4 9 k t 8 Itäran pp ma 3 Konservatorio 0 xx db A 0 I I ata A äs I Yl 6 7 db Ra 6 lpa IV 0 0 tu sp 78 To sp 80 rik VI atu Liite, / 0

7 Liite, / 0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AL P K VP LR LK LPA LPA- /s W Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Palvelurakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Puisto Rautatiealue Kanava-alue Autopaikkojen korttelialue Autopaikkojen korttelialue, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen Alue, jolla ympäristö säilytetään Vesialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.

8 3 N Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero. Liite, 3 / 0 SILTAKATU 0 as % I I u/ VI Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen Rakennusala. vl- te 3060 Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa laiturin Rakennusala, jolle saa sijoittaa terassin. ma lpa Maanalainen tila Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle Ohjeellinen kulkuaukko.

9 Liite, 4 / Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Aita. xx dba Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba Istutettava alueen osa Ohjeellinen istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Säilytettävä/istutettava puu Säilytettävä/istutettava pensasaita Katu. pp pp/h pp/jl Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla joukkoliikenne on sallittu Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, yhteys sitova sijainti ohjeellinen. pp pp pp/jl 0000 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla joukkoliikenne on sallittu.

10 Liite, / 0 p-4 y y y-siltakat 0004 Pysäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa Alueen ylittävä kulkuyhteys 7000 Ohjeellinen alueen ylittävä kulkuyhteys Alueen ylittävä katuyhteys Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Merkintä osoittaa paikan, jossa on melunsuojan tarve. sr- sr Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä laajentaa vaipan ulkopuolelle, eikä sen ulkoasuun saa tehdä muutoksia, jotka turmelevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa.

11 YLEISET MÄÄRÄYKSET Liite, 6 / 0. Ennen alueiden ottamista kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen on maaperän pilaantuneiden kohteiden tila tarkistettava ja tarvittaessa kohteet on puhdistettava ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla.. Toteutettavista puistoalueista on laadittava erillinen puistosuunnitelma, jossa huomioidaan puistoalueille tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Asemapuiston suunnittelussa on huomioitava tarvittavat polkupyöräkatokset sekä museohöyryveturin sijoitus. 3. Rautatieaseman pohjoispuoliset lehmukset on säilytettävä. Ympäröivät alueet on rakennettava siten, että lehmukset voidaan säilyttää. 4. Rautatiealueelle saa tehdä huoltoajoyhteyden Kettuvaarantien katualueen, korttelin LPA-alueen sekä vanhan rautatieaseman tontin kautta.. Rakennusten katutasolla sijaitseviin kerroksiin ei saa sijoittaa asuntoja katualueen puolelle. 6. Rakennukset, pihakannet ja rakennelmat on toteutettava keskenään yhtenäisillä ja korkeatasoisilla materiaaleilla. 7. Pihakansien on oltava yleisilmeeltään vehreitä. Pihakansia on hyödynnettävä leikki- ja oleskelualueina. 8. Rakennusten ullakkokerrokseen sijoittuvat tekniset tilat ja IV-konehuoneet on toteutettava julkisivuiltaan laadukkaasti ja rakennuksen kokonaisuuteen sopivasti. 9. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - lpa-alueen osille kansien alle sekä rakennusten maantaso- tai kellarikerroksiin autojen säilytystiloja sekä kannen alle johtavan ajoluiskan - talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. KORTTELIA 303 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. LPA-alue on aidattava. Aita on tehtävä korkeatasoisena ja sovitettava yhteen viereisen Virkailijatalon aidan kanssa. KORTTELIA 36 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä vaaleankeltaista tai laivastonsinistä rappausta tai puuverhousta tai kirjavaa ja ilmeikästä punatiiltä.. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja pihakannen alle saa sijoittaa vain asumisen aputiloja, teknisiä tiloja ja autopaikkoja. Näitä tiloja ei lasketa merkittyyn rakennusoikeuteen, eikä näitä tiloja varten tarvitse osoittaa autopaikkoja.

12 Liite, 7 / 0 KORTTELIA 30 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Sirkkapuistoa vasten olevat nelikerroksiset rakennusmassat on suunniteltava ja toteutettava yhtäaikaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.. Korttelin nelikerroksiset rakennusmassat on toteutettava julkisivuiltaan ja näkyviltä vesikaton osiltaan valkeina. Alle nelikerroksiset rakennusmassat on tehtävä julkisivuiltaan ja näkyviltä vesikaton osiltaan tummina kerroksisen rakennusmassan ylimpään kerrokseen on sijoitettava tiloja, joista avautuu hyvä näkymä joelle ja kaupunkiin, ja joihin yleisöllä on pääsymahdollisuus. Rakennuksen alin kerros on tehtävä luonteeltaan avonaisena ja ympäristöönsä avautuvana. 4. Korttelin istutettavan alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita, huoltoteitä ja käytön kannalta välttämätöntä pysäköintiä. Alueen yleisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Alueelle on istutettava suureksi kasvavia jaloja lehtipuita.. Kortteli on aidattava pohjoiselta ja itäiseltä rajaltaan kaupunkiympäristöön ja korttelin rakennuksiin sopeutuvalla muurimaisella aidalla, jonka yläpinnan korko on +8,0. Muurin taakse korttelin sisäpuolelle on istutettava reheviä istutuksia ja puita. Muilta rajoilta korttelia saa osittain rajata rehevillä pensailla ja puilla. 6. Korttelin tarvitsemat uudet pysäköintipaikat tulee sijoittaa pysäköintilaitokseen korttelissa lukuun ottamatta kohdassa 4 mainittuja pysäköintipaikkoja. KORTTELEITA JA 6 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Kortteli 6 on rakennettava pohjoiselta ja itäiseltä sivultaan yhtenäisenä rakennusmassana.. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä rautatiehistoriaan soveltuvaa puuverhousta, rappausta, kirjavaa ja ilmeikästä punatiiltä tai mustaa, punaista tai vihreää metallia. Kortteleiden rakennusten on muodostettava keskenään yhtenäinen kokonaisuus. 3. Rakennusten ensimmäisten kerrosten kadunpuoleisiin tiloihin saa sijoittaa vain liiketiloja tai muita julkisivuiltaan avonaisia tiloja. 4. Kortteleiden pysäköintiä voi toteuttaa alueen yhteiseen pysäköintilaitokseen korttelissa. Lisäksi pysäköintiä voi tehdä pihakansien alle.. Kortteleiden 30, 33,, 6 ja 6 välille voi tehdä kadun ylittäviä ylikulkuyhteyksiä. 6. Pysäköintitalon maantasokerrokseen saa sijoittaa liike- ja palvelutiloja. Maantasokerrokseen on lisäksi sijoitettava laadukasta polkupyöräpysäköintiä. 7. Pysäköintitalon suunnittelussa on huomioitava rautatien henkilölaitureiden ja hotellin välinen ylikulkuyhteys. Ylikulkuyhteys on tehtävä maisemaan aukeavana valoisana ja lämpimänä sisätilana. 8. Pysäköintitalon itäistä päätyseinää saa käyttää valotaideteoksiin ja valomainontaan. 9. Kortteleihin saa sijoittaa asuin-, liike- ja toimistotilojen lisäksi kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa.

13 Liite, 8 / 0 KORTTELIA 6 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Korttelin istutettavalle alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita ja huoltoteitä. Alueen yleisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Alueelle on istutettava suureksi kasvavia jaloja lehtipuita.. Rakennusten ensimmäisten kerrosten kadunpuoleisiin tiloihin saa sijoittaa vain liiketiloja tai muita julkisivuiltaan avonaisia tiloja. 3. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä rautatiehistoriaan soveltuvaa puuverhousta, rappausta, kirjavaa ja ilmeikästä punatiiltä tai mustaa, punaista tai vihreää metallia. Korttelin rakennusten on muodostettava keskenään yhtenäinen kokonaisuus. 4. Kortteli on aidattava katualueita vasten muurimaisella aidalla. Aidan korkeus saa olla enintään, metriä.. Korttelin pysäköinti on järjestettävä korttelin pysäköintilaitokseen. Kortteleiden välille saa tehdä ylikulkuyhteyksiä. KORTTELIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Asemapäällikön taloon saa sijoittaa yhden asunnon.. Kortteliin voi sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristöön. 3. K / s-korttelialueella on säilytettävä alueen rautatiehistoriallinen luonne ja ympäristö. Aluetta ei saa aidata asemapäällikön talon pohjoispuolelta, jotta alueen puistomainen luonne jatkuu katkeamattomana kaavakarttaan merkitylle puistoalueelle (VP). 4. LPA-korttelialueelle on istutettava Itärantaa vasten tuuhea ja korkea pensasaita, joka soveltuu yhteen asemapäällikön talon pensasaidan kanssa.. Uudisrakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä rautatiehistoriaan soveltuvaa puuverhousta, rappausta, kirjavaa ja ilmeikästä punatiiltä tai mustaa, punaista tai vihreää metallia. 6. AK-korttelialueella rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja lpa-alueelle saa sijoittaa vain asumisen aputiloja, teknisiä tiloja ja autopaikkoja. Näitä tiloja ei lasketa kerrosalaan, eikä näitä tiloja varten tarvitse osoittaa autopaikkoja. Ensimmäinen kerros on tehtävä julkisivuiltaan ympäristöönsä avautuvina. Lisäksi saa ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa liikeja palvelutiloja korttelialueen käyttötarkoitusmerkinnän sitä estämättä. 7. Lpa-alueelle saa sijoittaa pysäköintiä myös ilman pihakantta, jos tarvittava oleskelualue on järjestettävissä tontille. KORTTELIA 4 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Kortteliin 4 saa rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi korkeintaan 30 kerrosneliömetrin laajuisen huoltorakennuksen. Piha-alueisiin kohdistuvien rakennustoimien yhteydessä ei saaren luonnollista rantapengertä saa muuttaa.

14 Liite, 9 / 0 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 00 neliömetriä kohti. - autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 0 neliömetriä kohti. - autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- tai kokoustilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti. - autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 90 neliömetriä kohti. - autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 60 neliömetriä kohti.. Jos autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin on osoitettava: - autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 0 neliömetriä kohti. - autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 6 neliömetriä kohti. - autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 8 neliömetriä kohti. 3. Kortteliin 4 on osoitettava 0 autopaikkaa. Autopaikat voi osoittaa myös korttelin pysäköintilaitokseen. 4. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. Tälle alueelle ei saa toteuttaa rakennuksia tai merkittäviä rakenteita tai istuttaa suurikasvuisia puita, ettei autopaikkojen myöhempää käyttöönottoa estetä. Jos autopaikkoja sijoitetaan vain pysäköintilaitoksiin, ei yhteiskäyttöautoon perustuvaa vähennystä autopaikkamäärästä voi tehdä. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:. Polkupyöräpaikkoja on korttelia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään polkupyöräpaikka asuntoa kohden. - polkupyöräpaikka kutakin liike-, toimisto- ja ravintolatilan kerrosalan 0 neliömetriä kohti. - Jos kaikki pyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille.

15 Liite, 0 / 0 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 4 a :n (33/04) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU kaupunginosan korttelin 4, katu-, liikenne- ja vesialueiden sekä NNIVAARAN () kaupunginosan kortteleiden, sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueiden sekä SIRKKALAN (3) kaupunginosan kortteleiden 30, 30 ja 303 osan sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueiden asemakaavan muutos. Muodostuu uudet korttelit NNIVAARA 6 ja 6, SIRKKALA 36. Poistuu SIRKKALAN kortteli 30. ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk :000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen 3/67 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen

16 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Joensuun kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla rautatien ja Pielisjoen välisellä alueella. Pohjoisessa alue rajautuu Sirkkalan koulutus- ja teollisuusalueeseen ja etelässä Aittarantaan. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Siltakadun kautta keskustaan kulkeva katuyhteys Rantakadun liittymään saakka. Lisäksi alue kattaa Niskasaaresta Pielisjoen linnan korttelin sekä Pielisjoen pienet saaret, Kokonsaaren ja Sirkkasaaren. Alue on luonteeltaan kaksijakoinen. Viehättävä Pielisjoki rantapuistoineen on asemanseudun keskeinen elementti. Asemanseutua määrittelee vahvasti myös vilkas liikenne ja sen tarvitsemat tilavaraukset. Alue on maakunnallinen liikenteen solmukohta. Asemanseudun keskeisiä maanomistajia ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja Senaatti-kiinteistöt. Lisäksi Asemapäällikön talon määräalan omistaa Jukka Kortelainen ja Margareta Rydén-Kortelainen. Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM )... Luonnonympäristö Asemanseudulla ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Alueen kaikki viheralueet ovat kokonaisuudessaan hoidettuja puistoalueita. Merkittävimmät puistoalueet sijoittuvat Pielisjoen rantaan. Suunnittelualue on maisemaltaan pääpiirteissään tasaista. Hotelli Kimmelin kohdalla sijaitsee pieni selänne. Etelässä alueen taustalla kohoaa Niinivaara, joka muodostaa suunnittelualueen selustan.

17 Niinivaaran ja Sirkkalan väliin jää laaja ratapiha-alue, joka muodostaa leveän ja tasaisen kentän asemanseudun itä- ja kaakkoispuolelle. Asfaltoidut pysäköinti- ja katualueet lisäävät asemanseudun laakeaa tunnelmaa, jota istutukset ja katu- ja rautatiepuut jonkin verran pehmentävät. Kaava-alue sijaitsee savi- ja silttipitoisella maaperä-alueella (Havetec 984). Kaavaa varten tehtyjen pohjatutkimusten mukaan lähes koko alueella on lisäksi 0,,0 metriä paksu täyttökerros. Varsinkin linjaautoaseman ja rautatieaseman alueella on täytetty entistä Varaslammen purku-uomaa, Varasojaa. Uoma on aikaisempien rakennustöiden yhteydessä putkitettu ja täytetty täyttömailla. Täyttökerroksen alla maaperässä on savi- ja silttikerros, jonka paksuus vaihtelee metristä kahdeksaan metriin. Rakennettavuuden olosuhteet vaihtelevat. Normaalisti rakennettavia alueita ovat Sirkkalanniemi ja rautatieaseman eteläpuoli. Vaikeammin rakennettavaksi alueeksi on arvioitu rautatieaseman pohjoispuoli. Jokaisen rakennushankkeen kohdalla on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten Rakennettu ympäristö Viistoilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM ). Suunnittelualueen nykyinen rakennettu ympäristö liittyy asemanseudun liikenteelliseen historiaan ja hotellitoimintaan. Itärannan ja Kettuvaarantien kainaloon jää nykyinen hotelli Kimmelin tontti. Hotelli on rakennettu pääasiassa kahdessa vaiheessa 970- ja 980-luvuilla. Itärannan ja rautatien välissä on joukko puurakenteisia rautatierakennuksia 800-luvun lopulta ja 900-luvun alkupuolelta. Pohjoisimpana on vanha tyhjillään oleva asuinkasarmi sekä entinen asemaravintola. Ravintolan eteläpuolella sijaitsevat asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Eteläisimpänä on palaneesta makasiinista jäljellä oleva tiilirakenteinen osa. Asemarakennus sijoittuu Siltakadun päätteeksi. Asemapäällikön talon ympäristö on puistomainen. Lisäksi rautatierakennusten pohjoispuolella on 980-luvulla valmistunut punatiilinen keskusliikenneasema. Sil-

18 lankorvanpuistossa Itäkosken kupeessa sijaitsee vanha pumppuhuone sekä muuntamorakennus. Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 009). Kokonaisuuteen kuuluvat asemarakennus, asemapäällikön talo puistoineen sekä palaneesta makasiinista jäljellä oleva tiilirakenteinen osa. Myös toinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 009) kuuluu osittain suunnittelualueeseen. Asemanseudulla laajaan Joensuun rantapuistovyöhykkeeseen kuuluu Sirkkapuisto, Sirkkalan sillan ympäristö sekä etelästä Sillankorvan puisto. Suunnittelualue jakautuu kaupunginosan, Niinivaaran () ja Sirkkalan (3) kaupunginosien alueille. Vuonna 0 kaupunginosassa asui 00 asukasta, Niinivaaralla 400 ja Sirkkalassa noin 60 henkilöä. Varsinaisella suunnittelualueella asukasmäärä on vähäinen. Alueella ei ole varsinaisia asuinkäytössä olevia rakennuksia. Asemanseudun nykyinen kaupunkikuva on hajanainen. Liikenne on maankäytössä keskeisessä ja näkyvässä osassa. Laajat liikennejärjestelyt vievät suuren osan asemanseudun maapinta-alasta. Asemanseutu on liikenteen solmupiste. Suunnittelualueen kaupunkikuva muodostuu useista erilaisista osasista. Rautatierakennukset yhdessä linja-autoaseman kanssa muodostavat mittakaavaltaan pienipiirteisen kokonaisuuden. Nelikerroksinen hotelli Kimmel liittyy mittakaavallisesti pohjoispuoliseen Sirkkalan alueeseen. Rantapuistovyöhyke muodostaa yhdessä Pielisjoen ja siinä olevien saarten kanssa yhden kokonaisuuden. Asemanseudun nykyiset palvelut liittyvät matkustamiseen ja majoitukseen. Hotellitoiminnan yhteydessä on ravintola. Itärannan ja rautatien välissä toimii Matkahuolto. Vieressä on polttoaineasema. Matkahuollon tiloissa keskusliikenneaseman rakennuksessa on kioski. Vanhassa asemaravintolassa toimii kahvila Laituri ja asemapäällikön talossa antiikkiliike Jukan Antiikki. Junaliikenteen lipunmyynti on loppunut vanhasta asemarakennuksesta 0 06 talvella. Asemarakennuksen eteläpäässä on autovuokraamo. Valtaosa alueen työpaikoista liittyy hotelli Kimmelin toimintaan. Lisäksi Matkahuolto ja VR sekä alueen pienemmät toimijat ovat asemanseudun työllistäjiä. Välittömässä suunnittelualueen läheisyydessä on paljon työpaikkoja, palveluita ja asumista. Suunnittelukohteen suurimmat virkistysarvot liittyvät Pielisjokeen ja siihen liittyviin rantapuistoihin. Pielisjoen rantaa myötäilee yhtenäinen virkistysreitti. Lisäksi Pielisjoki koskineen on tärkeä virkistyskalastuskohde. 7

19 Ympäristössä on jonkin verran häiriötekijöitä. Pohjoispuolella on Sirkkalan teollisuusalue vaneritehtaineen ja meijereineen. Keskeiset kadut, Itäranta, Siltakatu ja Kettuvaarantie halkovat suunnittelualuetta. Lisäksi suunnittelualue liittyy koko itäreunaltaan laajaan Joensuun ratapihaan Maanomistus Asemanseudun yleiset alueet ja pohjoisosan autopaikkojen korttelialueen omistaa Joensuun kaupunki. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa omistaa hotelli Kimmelin tontin ja VR-Yhtymä Oy laajan alueen Itärannan ja rautatien välisellä alueella. Lisäksi kaupungin omistuksessa on pieni kiilamainen maa-ala nykyisen polttoaineaseman kohdalla. Ratapihan alueella maanomistajana on Liikennevirasto ja palaneen makasiinin kohdalla Senaatti-kiinteistöt. Asemapäällikön talon omistaa määräalana Jukka Kortelainen ja Margareta Rydén-Kortelainen. Maanomistustilanne. Vaalean keltaisella värillä on merkitty kaupungin maanomistus.. SUUNNITTELUTILANNE.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Kaikki kaavan neljä vaihetta on hyväksytty ja vahvistettu. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Suunnittelualueelle on osoitettu myös matkakeskus-merkintä.

20 9 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoreunaisella ympyrällä. Joensuun seudun yleiskaava: Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty vuonna 008. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä viheraluetta (V). Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti mustareunaisella ympyrällä. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja. Palaneen makasiinin tontti on asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Nykyisten rautatie- ja linja-autoasemien alue on rautatiealuetta (LR ja LR-). Hotelli Kimmelin tontti kuuluu hotellien ja ravitsemusliikkeiden korttelialueeseen (ALH) ja lisäksi rannan puolella Sirkkapuiston puolella on toteutumaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV). Rannassa on puistoalue (P). Lisäksi pohjoisosassa ja kiertoliittymän luona on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Niskasaaressa sijaitseva Pielisjoen linna kuuluu palvelurakennusten korttelialueeseen (P).

21 0 Ote ajantasa-asemakaavasta. Viherkaava Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt viherkaavan Viherkaava on oikeusvaikutukseton osayleiskaava (MRL 4 ), jolloin sen alueella olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat jäävät sellaisenaan voimaan. Kaavassa Pielisjoen rannat ovat suunnittelualueella merkitty keskustapuistoksi (V-). Lisäksi rantaa seurailee rantaraitti-merkintä. Itärannan ja rautatien välissä on kaupunkiaukio ja sen eteläpuolella historiallinen puisto (hi-). Ote viherkaavasta. Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..00 ja tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000.

22 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 3 :n mukaista rakennuskieltoa. Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategia on tarkistettu toukokuussa 0. Yleissuunnitelmaluonnos (Ramboll Finland Oy 06) Kaavaluonnosta varten on tehty yleissuunnitelmaluonnos. Yleissuunnitelmaluonnos on kaavaselostuksen liitteenä. Arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueesta on laadittu arvio vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä riskeistä. Joensuu on pääsääntöisesti vaarallisten aineiden kauttakulkupaikka. Ratapihan parantaminen lisää henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuutta. Asemanseudun yleissuunnitelman luonnos ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Kerrostaloasutusta suunnitellaan alueen keski- ja eteläosaan. Rautatieasema ja matkakeskus toimivat alueella jo nykyisellään. Joensuun VAK-liikenteessä ei ole tiedossa muutoksia (lisääntymistä). VAK-arvio on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Joensuun tavara-aseman kuntoarvio (Ramboll Finland Oy 06) Makasiini tuhoutui suurelta osin tulipalossa 03. Rakennuksen päädyssä oleva toimisto-osa on pystyssä, mutta on pahoin vaurioitunut. Rakennuksessa on sortumavaara. Kuntoarvio on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Junamatkustajien haastattelujen yhteenveto (Joensuun kaupunki 0) Joensuun kaupunki haastatteli junamatkustajia syksyllä 0. Kyselyllä selvitettiin matkaketjuja ja asemanseudun palveluvaatimuksia. Haastattelujen yhteenveto on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Käyttäjäkyselyn yhteenveto (Ramboll Finland Oy 06) Ramboll Finland Oy teki joulukuussa 0 kyselyn asemanseudun käyttäjille internetissä. Kyselyllä selvitettiin asemanseudun käyttöä, liikkumista ja palvelutarpeita. Vastauksia saatiin 343 kpl. Kyselyn yhteenveto on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Luontoselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina.

23 Maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueesta on laadittu maisemaselvitys. Rantapuistot ja asemapuisto ovat asemanseudun arvokkaimmat viheralueet. Säilytettävät arvokkaat näkymät kulkevat pitkin siltoja ja jokilaakson poikki. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Markkina-analyysi ja alueen kokonaiskonsepti (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueesta on laadittu markkinaselvitys. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti (Ramboll Finland Oy 06) Asemanseudusta on laadittu matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti. Palveluiden kehittäminen keskittyy pyöräilyn, joukkoliikenteen ja pysäköinnin parantamiseen. Konsepti on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Meluselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueesta on laadittu meluselvitys. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Alueen rakennettavuudesta on tehty selvitys. Kunnallistekniikan rakennussuunnitteluvaiheessa pohjatutkimuksia on tarpeen täydentää pohjarakennusolosuhteiden rajakohtien tarkentamista ja pohjanvahvistustarpeen määrittämistä varten. Tutkimuksia on tehtävä myös mahdollisille siltapaikoille sillan perustamistapalausunnon laatimista varten. Kunkin rakennuksen osalta on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Vanhoista rautatierakennuksista on laadittu rakennushistoriaselvitys. Asemarakennuksen keskeisimmät arvot liittyvät sen vuosina 894 ja 9 rakennettuihin osiin, jotka muodostavat rakennuksen päämassan. 90-luvun laajennusosa on myöhemmin muuttunut merkittävästi ja muutokset ovat heikentäneet sen rakennushistoriallista arvoa. Sisätilat ovat muuttuneet merkittävästi. Asemapäällikön talo on säilynyt hyvin alkuperäisessä ja 90-luvun laajennuksen asussa. Rakennus liittyy keskeisesti sitä ympäröivään asemapuistoon. Myös asuntokasarmi on alueen alkuperäisiä rakennuksia. Rakennuksen rooli kokonaisuudessa on kuitenkin heikentynyt. Rakennukseen on tehty merkittäviä muutoksia ja ympäröivä pihapiiri on ajan saatossa hävinnyt. Myöhemmin rakennettu ravintolarakennus on katkaissut aseman ja asuntokasarmin välisen yhteyden.

24 3 Ravintolarakennus on säilynyt sotien jälkeisessä asussaan niin sisä- kuin ulkotiloiltaan. Ravintola on rakennettu 949. Rakennus ei liity 800- luvun lopun rakenteeseen muuten kuin mittakaavaltaan. Makasiinirakennuksen arvot ovat selvästi vähentyneet rakennuksen palon myötä. Säilynyt tiilirakenteinen osa on peräisin 90-luvulta. Rakennus liittyy aseman kokonaisuuteen. Materiaaleiltaan makasiini yhdistyy ratapihan veturitalleihin. Joensuun asemaympäristö on vuosikymmenien kuluessa muuttunut ja pienentynyt. Alueella on edelleen tunnistettavia ja arvokkaita rautatiepuistoon kuuluvia elementtejä. Merkittävimpiä ovat lehmusrivistö asuinkasarmin ja asemalaiturin välillä, jalokuusiaita asemapäällikön talon ja makasiinialueen rajalla, asemapäällikön talon ympäristön avoin puistomaisuus jalopuineen ja laiturialuetta rajaavine pensasaitoineen. Asemapuiston merkitystä lisäävät Pielisjoen rantaan, alun perin asemaalueeseen kuulunut, istutettu rautatiepuiston kasvillisuutta toistava puistoalue, jossa hiekkakujanne kulkee lehmusten ja jalokuusiryhmien lomassa. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Talvilinnustoselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Asemanseudulla talvehtivista linnuista on tehty selvitys. Alueen talvilinnusto on yleisesti seudulle tyypillistä lajistoa, johon ei lukeudu erityisen harvinaisia lajeja. Talvilinnustoselvityksen perusteella Joensuun asemanseudun suunnittelualueella talvilinnustoa havaittiin runsaimmin Pielisjoen varren puistoalueilta. Kokonaisuudessaan näiden alueiden merkitys yksinään on vähäinen, sillä talvehtimaan jääneet linnut liikkuvat tavallisesti varsin laajalla alueella, jolloin yksittäisen alueen merkitys talvehtimisen aikaisena elinympäristönä vähenee. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Taustaselvitys pilaantuneista maa-aineksista (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueelta on selvitetty mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Selvityksessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät maaperän pilaantuneisuutta koskevia lisäselvityksiä käynnissä olevaa yleissuunnittelua varten. Riskikohteet tulee kuitenkin huomioida alueen uudisrakentamisessa selvittämällä kohdekohtaisesti maaperän haitta-ainepitoisuudet etukäteen, jolloin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus voidaan huomioida maarakennussuunnittelussa. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina. Tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy 06) Suunnittelualueesta on laadittu tärinäselvitys. Selvitys on kaavaselostuksen oheismateriaalina.

25 4 TAVOITTEET. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemanseudun kaavahankkeen taustalla on Symmetrisen kaupungin visio (04). Keskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu kaupungin sydämeksi. Asemanseutu on osa laajempaa Pielisjoen itäpuolista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Aittaranta ja Penttilänranta. Asemanseudun hanke jatkaa 000-luvun alkupuolella Aittarannasta ja Penttilänrannasta alkanutta itärannan täydennys- ja uudisrakentamista. Kaupunki täydentyy joen molemmin puolin. VR-Yhtymä Oy sekä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ovat hakeneet kaavamuutosta keväällä 0. Lisäksi kaupunki on laatinut yhdessä alueen keskeisten maanomistajien kanssa kaavan käynnistämissopimuksen elokuussa 0. Mukana sopimuksessa ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä VR-Yhtymä Oy. Tavoitteena on laajentaa alueen hotelli- ja majoituskapasiteettia sekä mahdollistaa uuden kaupunkikylpylän toteutus. Matkustajapalvelut ajantasaistuvat ja alueen nykyisiä toimintoja tiivistetään. Maapinta-ala on tarkoitus hyödyntää keskustamaisen tehokkaasti ja monipuolisesti. Alueelle tavoitellaan uutta asunto-, liike- ja toimistorakentamista. Kaava ratkaisee myös alueen tulevat liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkapuiston laajuuden.

26 . ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 04). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 6 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen.

27 Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-0). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt , sekä valtuuston hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-0 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 0 07: Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 6

28 7 Sitoutuminen opiskelija-asuntojen lisärakentamiseen Itä-Suomen yliopisto on siirtämässä opettajankoulutuksen kokonaisuudessaan Joensuun kampukselle. Opiskelijamäärä Joensuussa lisääntyy merkittävästi. Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään Opiskelijaasunnot Oy Joensuun Ellin asuntopaikkoja 70:llä elokuuhun 08 mennessä (KV..06 6)... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Aluetta on kehitettävä keskustamaisena, mutta on huomioitava myös merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelualueelle on toteutettava matkakeskus. Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä Pielisjoen ranta viheraluetta (V). Asemanseutua on kehitettävä keskustamaisena alueena, jossa ranta jää julkiseksi viheralueeksi. Viherkaava Rantaa seuraileva rantaraitti on otettava suunnittelussa huomioon. Rannan puistoja on kehitettävä korkeatasoisesti rakennettuina ja hoidettuina keskustapuistoina..3 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT Talven 0 06 kuluessa suunnitteluryhmä työsti asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Kaikissa vaihtoehdoissa oli samat symmetrisen kaupungin pääperiaatteet. Asemanseutu on tiivis, monipuolinen ja keskustamainen alue. Kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa huhtikuulta 06 (Ramboll Finland Oy 06)

29 Vaihtoehto painotti asumista, matkailu- ja viihdepalveluita ja toimistotilaa yhtä paljon. Vaihtoehto keskittyi matkailuun ja vapaaajanviettoon. Vaihtoehto 3 painotti laadukasta ranta-asumista. Itärantaa oli kolmannessa vaihtoehdossa siirretty lähemmäs rautatietä. Kaikissa vaihtoehdoissa säilyi julkinen rantapuistovyöhyke joen rannassa hieman eri laajuudessaan. Uusina kevyen liikenteen yhteyksinä oli jokaisessa vaihtoehdossa esitetty siltaa Sirkkapuistosta Niskasaareen sekä rautatien yli Kontionkadun päähän. Lisäksi vaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia liikenneratkaisuja Siltakadun vanhoille silloille. Kahdessa vaihtoehdossa henkilöautoliikenteen läpiajo oli katkaistu Länsisillalta, jolloin käynti Ilosaareen olisi henkilöautoilla vain Itäsillan kautta. Kolmannessa vaihtoehdossa bussiliikenne oli siirretty Sirkkalan sillalle ja henkilöautoilu sallittu vanhoilla silloilla. Vanhojen rautatierakennusten suojelun laajuus vaihteli. Laajimmillaan mukana suojelussa olivat asemarakennuksen ja asemapäällikön talon lisäksi vanha asemaravintola ja palaneen makasiinin tiilinen osa. Pienimmillään suojeluratkaisu piti sisällään asemarakennuksen ja vanhan asemapäällikön talon. Kaikissa vaihtoehdoissa Sirkkalan sillan kupeeseen oli esitetty uutta asuinkerrostalokorttelia. Rakennusten laajuus ja massoittelu vaihteli. Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 8 henkeä. Lisäksi internet-sivuilla oli vaihtoetoja koskeva kysely ja vaihtoehtoja esiteltiin myös keskeisille sidosryhmille. Yhteenveto vaihtoehdoista tulleesta palautteesta on selostuksen liitteenä. 8.4 TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN Suunnitteluryhmä muodosti kevään ja kesän 06 kuluessa kolmesta vaihtoehdosta yhden ratkaisun kaava- ja yleissuunnitelmaluonnosta varten. Itäranta pysyi ratkaisumallissa nykyisellä sijainnillaan. Kahdesta erillisestä pysäköintilaitoksesta luovuttiin ja siirryttiin yhteen keskeisesti sijoitettuun pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitos on kaavaratkaisussa esitetty Itärannan ja rautatien väliseen asemakortteliin. Pysäköintitalo palvelee matkustajia, hotellivieraita sekä uusia asukkaita ja työpaikkoja. Pysäköinnin toteuttaminen yhtenä laitoksena mahdollistaa autopaikkojen tehokkaimman käytön eri tarkoituksiin. Rautatierakennuksien suojelun lähtökohtana on valtion tekemä suojelusopimus (998). Sopimus pitää suunnittelualueelta sisällään asemarakennuksen, asemapäällikön talon sekä palaneen makasiinin jäljellä olevan osan. Makasiini tuhoutui pääosin tulipalon yhteydessä 03. Suo-

30 jeltaviksi on kaavaratkaisussa esitetty suojelusopimuksen sisällä olevat asemarakennus ja asemapäällikön talo. Toisesta uudesta kevyenliikenteen siltayhteydestä on luovuttu tarkemman suunnittelun edetessä. Sen sijaan Sirkkapuiston ja Niskasaaren välinen silta on ratkaisumallissa mukana. Siltayhteys parantaa Sirkkapuiston ja Ilosaaren välistä yhteyttä ja puistojen käytettävyyttä. Siltayhteys lisää jokirantojen ja saarien käyttömahdollisuuksia. Sirkkapuisto on tehty mahdollisimman laajana. Erillisestä Kimmelin omasta pysäköintilaitoksesta on suunnittelun edetessä luovuttu. Asemakorttelin puolella eteläisin osa painottuu asumiseen. Pysäköinti sijoittuu keskelle. Pohjoisosaan on mahdollista toteuttaa liike- ja toimistorakentamista sekä asumista. 9 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Ote yleissuunnitelmaluonnoksesta (Ramboll Finland Oy 06) Kaavaratkaisu mahdollistaa asemanseudun merkittävän täydentämisen ja uudisrakentamisen. Alue muuttuu keskustamaiseksi ympäristöksi. Asemanseudulle tulee kaavan myötä uutta asutusta sekä monipuolisempaa toimintaa. Alueen nykyinen luonne viihtymisen ja vapaa-ajan paikkana voimakkaasti korostuu. Asemanseudun merkitys liikenteellisenä solmupisteenä säilyy, mutta maapinta-ala käytetään nykyistä tehokkaammin. Vapautuvan alan voi ottaa muuhun käyttöön.

31 0 3. ALUEVARAUKSET 3.. Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen kortteleita on alueen pohjoisin ja eteläisin kortteli. Kerrosluvut vaihtelevat viidestä seitsemään. Pysäköinti sijoittuu molemmissa kortteleissa pihakannen alle, jonka päälle on tehtävä vehreä leikki- ja oleskelupiha. Eteläinen kortteli on toteutettavissa myös ilman pihakantta. Pohjoisempi asuinkerrostalojen kortteli sijaitsee Sirkkalan sillan kupeessa. Rakennuksia voidaan toteuttaa kaksi. Seitsemänkerroksinen rakennus sijoittuu Kettuvaarantien kadunpääteaiheeksi, kun saavutaan idästä keskustan suuntaan. Viisikerroksinen rakennusmassa on pohjoisrajaa vasten, jolloin rakennusten edustalle sijoittuu aurinkoinen pihakansi. Autot pysäköidään pihakannen alle. Kokonaisuus muodostaa porttiaiheen yhdessä vastarannalla sijaitsevan Tyttölyseon kanssa. Rakentamistapa on samankaltainen kuin Penttilänrannassa Ylisoutajan sillan yläpuolella. Eteläisemmässä korttelissa kuusikerroksinen rakennus muodostaa Itärannan katutilalle uuden seinämän. Pysäköinti on mahdollista toteuttaa myös katokseen rautatien varteen. Tontille on sovitettava myös riittävät oleskelutilat.

32 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi on merkitty kolme korttelialuetta. Kortteleiden ja 6 korttelit sijoittuvat alueen pohjoisosaan Kettuvaarantien ja Itärannan varteen. 4-kerroksinen torni on Kettuvaarantien kadunpääteaiheena. Toisessa päässä on kahdeksankerroksinen rakennus. Muuten rakennukset ovat enintään kuusikerroksisia. Pysäköinti on tehtävä pihakannen alle ja viereiseen pysäköintilaitokseen. Pihakansi on tehtävä vehreänä leikki- ja oleskelupihana. Eteläisempi kortteli on keskellä suunnittelualuetta rautatien ja Itärannan välissä. Rakennukset ovat kuuden kerroksen korkuisia. Sisäpiha on tehtävä yhtenäisenä oleskelu- ja leikkialueena. Yksikerroksinen rakennus rajaa korttelia Itärannan suuntaan ja jättää mahdollisuuden tehdä terasseja kadun varteen. Pysäköinti on kokonaisuudessaan toteutettava pysäköintilaitokseen. Välissä olevan katualueen yli on mahdollista tehdä ylikulkuyhteydet pysäköintilaitoksen ja kerrostalojen välille. Palvelurakennusten korttelialue (P) Pielisjoen linnan kortteli on merkitty palvelurakennusten korttelialueeksi. Rakennus on merkitty asemakaavaratkaisussa suojeltavaksi rakennukseksi (sr-8). Niskasaaren jyrkät rannat on merkitty istutettavaksi alueeksi. Korttelin kautta kulkee uusi kevyenliikenteen yhteys Sirkkapuistosta Niskasaareen ja edelleen Ilosaareen.

33 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Hotelli Kimmelin nykyinen kortteli laajenee. Kortteli on merkitty liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi. Sirkkapuistoa vasten on toteutettava yhtäaikaisesti neljäkerroksiset rakennukset, jotka muodostavat korttelin uuden julkisivun joelle ja Sirkkapuistoon päin. Rakennukset rajaavat puistomaisen sisäpihan niiden ja Kimmelin päärakennuksen väliin. Nykyinen hotellirakennus jää joen suunnasta taka-alalle. Sisäpihalle on mahdollista tehdä kaksikerroksinen rakennus nykyistä rakenusta laajentamalla. Korttelin kaakkoiskulmaan Itärantakadun varressa on 3-kerroksinen tornimainen uudisrakennus. Tornin yläkerrokseen on tehtävä yleisön käytettävissä olevia tiloja mm. näköalojen katseluun. Hotelli yhdistetään sillalla kadun yli pysäköintitaloon ja asemalaitureille. Sisäpiha on tehtävä vehreänä ja puistomaisena kokonaisuutena. Kortteli on rajattava muurimaisella aidalla pohjoiselta ja itäiseltä rajalta. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (K/s) Alue pitää sisällään vanhat suojeltavat rakennukset, asemarakennuksen sekä asemapäällikön talon. Molemmat rakennukset sijoittuvat omille tonteilleen. Ajoyhteys korttelialueelle on etelästä LPA-alueen kautta. Asemarakennuksen tontin kautta saa tehdä huoltoyhteyden rautatiealueelle. Alue muodostaa puistomaisen kokonaisuuden yhdessä viereisen puistoalueen (VP) kanssa. Korttelin puistomainen ympäristö on säilytettävä. Asemapäällikön taloon saa sijoittaa yhden asunnon ja tontin eteläosaan voi tehdä uuden pitkänomaisen rakennusmassan. Korttelialueel-

34 le saa sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristöön. 3 Autopaikkojen korttelialue (LPA) Korttelin 303 LPA-alue on pohjoispuolista Virkailijantaloa varten. Alue on aidattava korkeatasoisella aidalla, joka soveltuu yhteen viereisen Virkailijatalon aidan kanssa. Toinen autopaikkojen korttelialue sijaitsee korttelissa. Alue on korttelin kiinteistöjä varten. LPA-alueen kautta on ajoyhteys kaikille korttelin tonteille. Lisäksi alueen kautta on mahdollista tehdä huoltoyhteys rautatiealueelle. Autopaikkojen korttelialue, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen (LPA-) Korttelialueelle saa rakentaa viisikerroksisen pysäköintilaitoksen. Pysäköintilaitos on hotellia, matkustajia ja viereisiä kortteleita varten. Pysäköintilaitoksen kyljessä eteläpuolella on siltayhteys asemalaitureilta katualueen yläpuolella hotelli Kimmeliin saakka. 3.. Muut alueet Katualueet Katualueiksi on merkitty nykyiset kadut Itäranta, Siltakatu ja Kettuvaarantie. Lisäksi uutena katuna on otettu saattoliikenteen yhteys viidentenä haarana pohjoisesta kiertoliittymästä.

35 Itärannan varteen katualueisiin on tehty varaukset kiertoliittymille kahteen uuteen sijaintiin, Siltakadun ja Vanhanraitin risteyksiin. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn kaduiksi on merkitty yhteydet asemalaiturille. Siltakatu on merkitty jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kaduksi Niskasaaresta länteen aina Siltakadun ja Rantakadun liittymään saakka. Ilo- ja Niskasaareen ajo henkilöautoilla on sallittu Itäsillan kautta. Ratkaisu ohjaa asemanseudun ajoneuvoliikenteen ensisijaisesti Sirkkalan sillalle ja Kettuvaarantielle ja parantaa huomattavasti asemanseudun, keskustan ja yliopistoalueen välisen pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita. Tehtyjen liikenteellisten tarkastelujen perusteella ratkaisu on henkilöautoliikenteen kannalta mahdollinen (Ramboll Finland Oy 0), mutta edellyttää liikennetilanteen seuraamista ja mahdollisesti muutoksia ratkaisuihin 030-luvulla. Puisto (VP) Asemakaavaratkaisussa puistoiksi on merkitty Sirkkapuisto, Kokonsaari, Sirkkasaari sekä Sillankorvanpuisto. Lisäksi uutena puistona on merkitty VP-alue rautatieaseman edustalle. Rantapuistoja pitkin kulkee rantoja myötäilevä yhtenäinen rantaraitti. Puistoista on laadittava erillinen suunnitelma, jossa huomioidaan puistoihin tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Rautatieaseman edustalla sijaitsevaan puistoon saa sijoittaa museoveturin ja polkupyöräkatoksia. Vesialue (W) Asemakaavaratkaisussa Pielisjoki on merkitty vesialueeksi. Vesialueella sijaitsevat vanhat Pielisjoen sillat (Kanava-, Länsi- ja Itäsilta), uusi kevyenliikenteen silta ja ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa laiturin (vl- ) KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Kaupunkikuva Alueen sijainti on Joensuun kaupunkirakenteessa keskeinen. Hankkeella on suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan. Alueen ilme muuttuu ratkaisevasti nykytilastaan. Muistumana alueen historiasta säilyvät rautatieasemarakennus ja asemapäällikön talo. Niihin liittyvä puistomainen alue laajenee ja sen merkitys korostuu keskustamaisen uuden rakentamisen myötä. Asemanseudusta tulee uuden rakentamisen myötä osa keskustaa. Alue jatkaa Pielisjoen itärannan uusien kaupunginosien Aittarannan ja Penttilänrannan mittakaavaa. Itäranta täydentyy. Pehmentävänä tekijänä kaupunkikuvassa on vaihtelevan levyinen vehmas rantapuistovyöhyke.

36 Rakennukset ovat pääosin kuuden kerroksen korkuisia. Tornimaiset 3- ja 4-kerroksiset rakennusmassat erottautuvat muista rakennuksista alueen maamerkkeinä ja kadunpääteaiheina. Miellyttävän poikkeuksen korkeaan rakentamiseen tekevät suojeltavat rautatierakennukset yhdessä puistomaisen ympäristönsä kanssa Kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot Asemanseudun kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot liittyvät jokimaisemaan ja rautatiehistoriallisiin rakennuksiin. Pielisjoen rantapuistovyöhyke (RKY 009) säilyy edelleen puistomaisena ja siten maisemallisesti rikkaana ja monipuolisena kokonaisuutena. Uudet rakennukset sijoittuvat joelta katsottuna puistoalueen taakse. Vehmas puistoalue monipuolistaa maisemaa. Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö (RKY 009) on alueen toinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus. Suunnittelualueella kokonaisuus pitää sisällään asemarakennuksen, asemapäällikön talon sekä palaneen makasiinin tiilirakenteisen osan. Kaavaratkaisu muuttaa kokonaisuutta, kun jäljellä oleva tiilirakenteinen osa palaneesta makasiinista puretaan pois. Kokonaisuudesta tulee alaltaan nykyistä suppeampi, mutta puistomaisempi, kun rautatieaseman edustalle tulee laajempi puistoalue. Vanhojen jäljelle jäävien rautatierakennusten ja alueen puistojen merkitys korostuu, kun ympäristö tiivistyy ja muuttuu kaupunkimaisemmaksi. Vanhat rautatierakennukset näkyvät edelleen kaupunkimaisemassa. Siltakadun näkymäpäätteenä oleva rautatieasema ja ratapihan keskellä sijaitseva veturitalli säilyvät maisemassa Rantamaisema ja rantapuiston laajuus Kaavaratkaisu jättää alueelle laajan rantapuistovyöhykkeen. Uudisrakentaminen sijoittuu puistoalueen taakse, mutta se myös näkyy jokimaisemassa. Puistovyöhyke pehmentää näkymää. Pohjoisosassa Sirkkalan sillan kupeessa oleva uusi asuinkerrostalojen kortteli muodostaa porttimaisen aiheen sillan itäpäähän. Rakennukset muodostavat parin joen toisella puolella olevalle entiselle tyttökoululle. Myös tornimaiset rakennukset näkyvät jokimaisemassa. Ne muodostavat kiintopisteitä joen itäpuoliseen maisemaan. Ratkaisu vertautuu Aittarannan ja Penttilänrannan rakentamistapaan Ratapihan aiheuttamat häiriöt Ratapihan toiminta aiheuttaa ympäristöönsä jonkin verran hajuja, melua ja tärinää. Kaavaratkaisu lisää rakentamista ratapihan välittömässä

37 läheisyydessä, jolloin mahdolliset häiriöt on huomioitava rakennushankkeissa. Vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamaa riskiä koskevan arvion mukaan asemanseudun luonnos ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Kerrostaloasutusta suunnitellaan alueen keski- ja eteläosaan. Rautatieasema ja matkakeskus toimivat alueella jo nykyisellään. Joensuun ratapihan vaarallisten aineiden kuljetuksissa ei ole odotettavissa muutoksia Liikenne ja pysäköinti Joukkoliikenteen järjestäminen Kaavamuutos tiivistää asemanseudun maankäyttöä merkittävästi. Nykyinen laaja liikenteelle ja pysäköinnille varattu alue muuttuu kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Liikenne ja pysäköinti tiivistyvät olennaisesti nykyiseen nähden. Pysäköinti keskittyy pääpiirteissään keskeisesti sijoittuvaan pysäköintitaloon. Pysäköintipaikkojen määrä kasvaa olennaisesti, kun rakentamisen määrä kasvaa. Paljon uusia ja nykyistä parempia pysäköintipaikkoja osoitetaan myös polkupyöräilijöille. Liikenteellisesti alueen luonne muuttuu. Jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne painottuvat suunnittelualueella uusien liikenneratkaisujen myötä. Kaavaratkaisu katkaisee henkilöautoliikenteen Kanava- ja Länsisilloilta. Yhteydet Ilo- ja Niskasaareen ovat Itäsillan kautta. Läpikulku on sallittu pyörillä ja joukkoliikenteellä sekä kävelijöillä. Ratkaisumallissa on lisäksi uusi jalankulun ja pyöräilyn siltayhteys Niskasaaren ja Sirkkapuiston välillä. Ratkaisu edellyttää liikennetilanteen seuraamista ja mahdollisesti muutoksia ratkaisuihin 030-luvulla. Uudet kiertoliittymät Itärannan varressa ohjaavat läpikulkevaa henkilöautoliikennettä alueelta pois. Asemanseutu rauhoittuu. Alue sitoutuu voimakkaammin osaksi keskustaa. Linja-autoliikenne muuttuu, kun terminaali asemanseudulta poistuu. Linja-autot jättävät ja ottavat matkustajat kyytiin Itärannan varresta kadunvarsipysäkeiltä. Yhteys linja-autolta junaan ja päinvastoin kulkee joko maantasossa tai ylhäältä sillan kautta turvallista reittiä pitkin Matkustajien toimintaympäristö Matkustajien toimintaympäristö muuttuu nykyisestä todella paljon, kun alueen toimintoja tiivistetään. Entinen rautatierakennus muuttu-

38 nee toiseen käyttötarkoitukseen. Linja-autot pysähtyvät Itärannan varteen. Saattoliikenne tiivistyy alueen pohjoisosaan ja Itärannan varteen. Matkustajaliikenteen painopiste tiivistyy ja siirtyy nykyistä pohjoisemmaksi. Rautatien laitureiden lähiympäristö rauhoitetaan jalankululle ja pyöräilylle, kun autoliikenne siirtyy rautatien läheisyydestä Itärannalle ja pysäköintitalon pohjoispuolelle Vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Virkistysmahdollisuudet lisääntyvät, kun rantapuisto yhdistyy uuden sillan kautta Niskasaareen. Yhteys luo uusia reittejä ja mahdollisuuksia eri tapahtumille. Puistojen käyttö lisääntyy, kun alue muuttuu keskustamaisemmaksi ja monipuolisemmaksi Kaupungin strategiat Asemanseutu on Joensuun kaupungin strategioiden mukainen merkittävä kehityshanke. Kaupunki on sitoutunut opiskelija-asuntojen merkittävään lisäämiseen ja tämä on mahdollista asemanseudulla Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy kaavahankkeen myötä. Investointeja tulee yleisten alueiden muutoksista. Asemakaavan muutosluonnos Itäranta katu ja vesihuolto Ylikulkujärjestelyt (ilman p-talon hissi- ja portaikkokustannuksia) Saattokatu (pohjoisessa korttelissa) Jalankulun ja pyöräilyn kadut asemakortteleissa Siltakadun parantaminen Niskasaaren silta Hulevesiviemäri Rantakatu-Siltakatu kiertoliittymä Kokonaiskustannus (ei sis. Puistojen, Kettuvaarantien tai ulkopuolisten alueiden rakent.) Vaikutukset palveluiden saatavuuteen Asemanseudun palvelut monipuolistuvat. Alueen uudet asukkaat voivat käyttää olemassa olevia läheisten kaupunginosien palveluita.

39 Yritysvaikutusten arviointi Hankkeiden toteuttaminen työllistää rakennusvaiheessa rakennusalan yrityksiä. Laajeneva hotelli- ja majoitustoiminta sekä uusi kaupunkikylpylä tuovat alueelle lisää työpaikkoja ja monipuolistavat aluetta. Matkailijoiden lisääntymisellä on myönteisiä vaikutuksia myös muun keskusta-alueen yrityksille. Myös mahdollinen uusi toimitilarakentaminen lisää keskustatyyppisiä toimistotyöpaikkoja. 4 TOTEUTUS Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja eri rakennushankkeille on myönnetty niiden toteuttamiseen tarvittavat luvat. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 0. Kaavamuutoksen taustalla on Symmetrisen kaupungin visio ja toteutus. Kaavamuutosta ovat hakeneet VR Yhtymä Oy ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Käynnistämissopimus on laadittu Joensuun kaupungin, Liikenneviraston, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja VR Yhtymä Oy:n kanssa elokuussa 0. Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Lisäksi lähialueen talouksiin jaettiin kaavasta kertova tiedote. Hankkeen käynnistämisestä pidettiin tiedotustilaisuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin 4 kpl ja mielipiteitä kpl. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli 6 kuntalaista. Vaihtoehtoiset suunnitelmat Hankkeen suunnittelua varten on perustettu suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmä suunnitteli kaavaluonnosta pohjustavat vaihtoehtoiset yleissuunnitelmat talven aikana Vaihtoehdot olivat nähtävillä Suunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa Tilaisuudessa oli paikalla 8 henkeä. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin tärkeimmille sidosryhmille. Internet-sivuilla oli vaihtoehtoja koskeva kysely. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos ja yleissuunnitelmaluonnos pidetään nähtävillä 3 viikkoa kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja

40 siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Nähtävilläolo-ajoista kuulutetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus ja yleissuunnitelmaehdotus tullevat vuodenvaihteessa Kaavan laatija: Kartat: Antti Rissanen Kaija Kinnunen

41 Liite, / 4 Työ nro , päivitetty KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A S E M A N S E U D U N A S E M A K A A V A N M U U T O S O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan korttelia 4 sekä katu-, liikenne- ja vesialueita, Niinivaaran () kaupunginosan kortteleita ja sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita sekä Sirkkalan (3) kaupunginosan kortteleita 30, 30 ja osaa korttelista 303 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. -päivitetty Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Penttilän rakentaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen ovat yksi osa symmetrisen kaupungin toteuttamista, jota jatketaan asemanseudulla. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkakeskuksen ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuus. Samaan kaavamuutokseen otetaan mukaan myös Asemapäällikön talo ja tavaramakasiinin tontti. Matkakeskuksen toteutuminen edellyttää ainakin ratapihan henkilöliikenteen laitureiden perusparannusta.

42 Liite, / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat.. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4.vaiheen maakuntakaava on hyväksytty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 009). Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty vuonna 008. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä viheraluetta (V). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Asemakaavassa Itäranta-kadun ja rautatien välissä on etelässä liike- ja toimistorakennusten kortteli ja keskellä laaja rautatiealue. Itäranta-kadun ja joen välissä on hotellien ja ravitsemusliikkeiden kortteli, toteutumaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten kortteli sekä puistoaluetta. Lisäksi pohjoisosassa ja kiertoliittymän luona on autopaikkojen korttelialuetta. Valtio ja Joensuun kaupunkiseutu ovat allekirjoittaneet kasvusopimuksen Kasvusopimuksen tarkoituksena on Joensuun kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Käytännön toimenpiteistä yksi on Joensuun ydinkeskustan laajentaminen Pielisjoen itäpuolelle. Itärannan asemakaavan muutosalue on keskeisessä osassa kasvusopimuksen ja symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamisessa. Rautatieaseman alueeseen vaikuttaa vuonna 998 laadittu rautatieasema-alueiden suojelusopimus, jolla on kaavan alueella päätetty suojeltaviksi rautatieasema, asemapäällikön talo sekä jäljellä oleva tiilinen osa palaneesta makasiinirakennuksesta. Suojelu on vietävä asemakaavaan. Matkakeskuksesta on laadittu yleissuunnitelma vuonna 003. Tavoitteina tuolloin olivat joukkoliikenteen palvelutason ja ympäristön laadun parantaminen, jotka ovat edelleen ajankohtaisia suunnittelun lähtökohtia. Yleissuunnitelma uudistetaan kaavahankkeen yhteydessä ja samalla tehdään tarvittava liikennesuunnittelu.

43 Liite, 3 / 4 Alueen keskeiset maanomistajat VR-Yhtymä Oy ja PKO ovat hakeneet kaavamuutosta. Heidän kanssaan tehdään maankäyttösopimukset kustannusten ja hyötyjen jakamisesta. Alue on tarkoitus nimetä maankäyttö- ja rakennuslain 0 tarkoittamaksi kehittämisalueeksi, jolloin kaupungin keinovalikoima alueen toteuttamisessa laajenee. Kehittämisalueen nimeämisestä päättää kaupunginvaltuusto. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, rantamaisemaan ja rantapuiston laajuuteen, ratapihan aiheuttamiin häiriöihin, liikenteeseen, pysäköintiin, joukkoliikententeen järjestämiseen sekä matkustajien toimintaympäristöön. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Tarvittaessa laaditaan erillisiä selvityksiä. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset VR-Yhtymä Oy Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Liikennevirasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Oy Matkahuolto Ab Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto Joensuun seudun luonnonystävät ry Joensuun kalastuskunta, lisätty Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa syksyllä 04 kahtena erillisenä kaavamuutoshankkeena, Sirkkalanpuiston ja Kimmelin sekä matkakeskuksen asemakaavan muutoksina. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt keväällä 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Kaavamuutoksesta pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan kampuksen auditoriossa klo Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti kesällä 06. Hankkeen merkittävyyden vuoksi tullaan järjestämään myös täydentäviä kuulemistilaisuuksia ja mahdollisuuksia, joista ilmoitetaan tarkemmin hankkeen edetessä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 07 alussa. Nähtävilläoloajoista ja muista kuulemisista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja Viikko- Pohjois-Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie, 8000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

44 Liite, 4 / 4 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh kehittäjä Pasi Lamminluoto pasi.lammiluoto@joensuu.fi, puh Asemakaavaprosessi