Lapuan elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan elinkeinostrategia"

Transkriptio

1 Lapuan elinkeinostrategia

2 Sisällysluettelo Yrittäyys ja elinkeinoelämä...1 Elinkeinostrategian toteuttaminen...1 Organisaation nykytila...1 Tärkeimmät yhteistyökumppanimme...2 Innovaatiotoiminta ja tulevaisuuden näkymät...2 Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet...3 Maa- ja metsätalouden tilanteen huomioiminen...4 Lapuan matkailussa paljon kasvupotentiaalia...5

3 Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Tavoite: Lapua on dynaaminen, strateginen markkinointi on menestystekijä, elinkeinorakenne on monipuolinen ja Lapuan energiasektori kehittyy kestävän kehityksen edistämisen kärjessä. Alla kahdeksan kohtaa, joista muodostetut toimenpideohjelmat ohjaavat päätöksentekoa. 1. Päätöksenteko ja valmistelu on ripeää, avointa ja tasapuolista 2. Kunta tehostaa sopivien yritystonttien kaavoitusta 3. Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista 4. Kunta arvioi päätöstensä yritysvaikutukset 5. Pk-yritysten asema huomioidaan kuntien hankintatoiminnassa ja hankintamenettelyssä 6. Kunta tukee uuden yrittäjyyden syntymistä. 7. Kunnalla on aktiivinen rooli yritystoiminnan jatkumisen turvaamisessa 8. Kunta tarjoaa yrityksille laadukasta osaamista ja koulutuspalveluita. Elinkeinostrategiatyö aloitettiin aiheeseen liittyvän taustamuistion laatimisella ja muokkaamisella. Sen pohjalta päädyttiin kolmeen pääaiheeseen kaikki laajassa merkityksessä eli energia, maatalous ja matkailu sekä yhteisenä sateenvarjona kaikille innovaatiotoiminnan hyödyntäminen. Näitä teemoja on työstetty erillisissä kokouksissa eri vetäjien toimesta, joista avainasiat ovat esillä tässä strategiassa ja laajemmat esittelyt erillisissä liitteissä. Resurssien ollessa niukat täytyy toimenpiteitä rohkeasti priorisoida Lapuan vahvuuksista ja mahdollisuuksista lähtien, toimenpiteillä joiden vaikuttavuuden uskotaan olevan kaikkien suurin. Elinkeinostrategian toteuttaminen Elinkeinostrategiaa toteuttaa koko kaupungin organisaatio yhdessä täällä toimivien yritysten kanssa. Tehtävää ei voi erikseen siirtää kenellekään yksittäiselle taholle tai henkilölle. Jokaiseen kaupungin päätökseen liittyy elinkeinollisia vaikutuksia enemmän ja vähemmän, niitä täytyisi arvioida aina tapauskohtaisesti, mutta erityisesti isojen ja pitkävaikutteisten hankkeiden kohdalla. Elinkeinostrategiaa tehtäessä on kerätty tietoa hyvin laajasti ja ne ovat mukana erillisissä liitteissä. Tähän ohjelmaan on niihin pohjautuen koottu keskeiset asiat, johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset. Tämän elinkeinostrategian hyväksymisen jälkeen on erittäin tärkeää, että kaupungin kaikessa päätöksenteossa toimitaan tämän mukaisesti, koska myös yritysten täytyy voida luottaa päätösten pitävyyteen. Päätöksiä ei voida muuttaa hetkellisten uusien mielipiteiden mukaan vaan toiminta täytyy olla pitkäjänteistä. Organisaation nykytila Lapuan kaupungin organisaation kuuluu Lapuan yrityskeskus, jossa työskentelevät elinkeinotoimenjohtaja sekä yhteyspäällikkö. Yritys-Suomi toimintaperiaatteen mukaisesti oikeiden kontaktien välittäminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä, se on käytännössä sitä yhden luukun periaatetta. Maatalouspalvelut toimivat Seinäjoen SEEKin alaisuudessa Lapualla samoissa tiloissa. Henkilöstöresurssit asukaslukuun suhteutettuna ja muut organisaatiot myös huomioon ottaen ovat Lapualla keskimääräistä pienemmät kuin maakunnan muissa kunnissa. Tämä tarkoittaa väistämättä tehtävien priorisointia ja muiden Yritys-Suomi kumppaneiden palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Näillä resursseilla ei kaikkien toiveita täytetä. 1.

4 Tärkeimmät yhteistyökumppanimme Ulkopuolisen Aisapari rahoituksen käytössä painopisteenämme tarvelähtöiset hankkeet joihin ryhtymistä kuitenkin harkitaan erittäin Tetoimisto ja E-P:n Yrittäjät tarkasti ELY-keskus Finnvera Oyj Kuntayhteistyössä painopiste elinkeinollisissa kehittämisasioissa SC-Research E-P:n liitto Foodwest ja Pro Agria MTK Lapua ja Tiistenjoki SEEK (elinkeinojaos) Emineo Oy Uusyrityskeskus Neuvoa-antava Thermopolis Oy Lapuan kristillinen opisto Seamk Lapuan Yrittäjät Sedu Lapua / Sedu aikuiskoulutus Yrityskeskuksen yhteistyötä asiakaslähtöisesti yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kanssa sekä energiasektorin kehittämisessä Oppilaitokset kumppaneina paikallisissa koulutustarpeissa sekä hankehallinnoinnissa. Muut erityisen merkittävät yhteistyökumppanit Innovaatiotoiminta ja tulevaisuuden näkymät Innovaatiotoiminta on yritysten omaa ydintoimintaa ja kaupungin tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö. Esimerkiksi viihtyisän ympäristön ylläpitäminen palvelee innovaatiotoimintaa. Muita tärkeitä toimintaympäristön tekijöitä ovat: toimiva tietoliikenne, modernin toimistotilan tarjonta, ja kaupungin toiminnan läpinäkyvyys, uskottavuus ja ennustettavuus, jne. Elinkeinokeskuksen resurssit ovat hyvin rajalliset, joten elinkeinostrategian tehokas toteuttaminen edellyttää että kaikki kaupungin hallinnon alat ovat strategian tukena. Kaupunki voi kanavoida huomattavia resursseja paikalliseen yritystoimintaan omien hankintojensa kautta. Viihtyisyys joka vaikuttaa ihmisten halukkuuteen muuttaa Lapualle ja harjoittaa siellä liiketoimintaa / ammattiaan. Jotta kaupungin viihtyisyyttä voidaan ylläpitää tiukentuvassa budjettitilanteessa yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ottaa enemmän vastuuta oman ympäristönsä hoitamisesta. E-P:n kauppakamari Frami Oy ja Merinova Oy Raha ei välttämättä ole este asioiden paremmalle hoitamiselle. Yllättävän monta asiaa voidaan hoitaa ilman budjettia tarttumalla yhdessä ripeästi toimeen; kunta yritykset - kuntalaiset yhdessä. Valitettavan usein budjettileikkausten kanssa mennään siitä missä aita on matalin, eli juustohöyläperiaatteella jolloin ei tarvitse tehdä aitoa tarveharkintaa. Valitettavasti tämä toimintamalli johtaa useimmiten kurjistumiskierteeseen. Sen tilalle tarvitaan innovatiivisia toimintamalleja ja prosessien läpikäymistä. Yrityspuolen toiminnassa on myös monia muita mahdollisuuksia innovatiivisille julkisen- ja yksityisen sektorin toimintamalleille, esim. vuokrattavien toimitilojen tarjonnan osalta ja muutenkin. Kaupungistuminen kiihtyy, vuonna 2020 maailman väestöstä 60 % asuu kaupungeissa. Samanaikaisesti väestö vanhenee, mutta vastaavasti kiinnostus terveysasioihin lisääntyy 2.

5 Ympäristön huomioimisesta tulee tärkeää. Makean veden puute aiheuttaa jatkossa yhä enemmän sotia ja fosforista tulee kriittisin alkuaine. Energian riittävyyden ja tuotannon haasteet ratkaistaan teknologian kehittämisellä, ei EU:n direktiiveillä. Logistiikka ohjaa teollisuutta: mikäli maailman kauppa kasvaa 1% niin kuljetusten tarve kasvaa 4%. Tämä johtaa logistiseen ongelmaan eli tuotteet on valmistettava lähempänä kuluttajaa, mutta merikontti säilyttää asemansa pienimpänä kuljetusyksikkönä. Vastatrendit antavat mahdollisuuden uuteen kilpailuetuun, kuka sen nopeiten oivaltaa, muita seuraamalla ja kopioimalla on aina takamatkalla. Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet Lapuan kaupunki on Etelä-Pohjanmaan energiaalan keskus. Lapualla toimivat alan yritykset toimivat mm. lämpöpumppu-, kattilatekniikka ja tuulivoiman paineakkuteollisuudessa. Valtaosa Lapuan energiateollisuuden yrityksistä on alallaan markkinoiden kärkikastia, jonka tuotannon arvo on n. 200 M. Seinäjoen seudun kuntien yhteisellä päätöksellä Lapuan kaupunki toimii koko seudun energia-alan veturina. Energia-alan kehittämisen käytännön toimeenpanosta vastaa Thermopolis Oy. Kallis fossiilinen energia edistää uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja energiatehokkuuden parantumista. Suomi tavoittelee 37 Twh vähennystä vuosina energian kokonaiskulutuksesta ja 5 Twh vähennystä sähkön kulutuksesta. Energian kokonaiskulutus oli 307 Twh vuonna Ympäristöliiketoiminnan ennustetaan kehittyvän Suomessa toimialoista nopeimmin; tavoite 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Lapuan yritysten tulee ottaa tuosta kasvusta mahdollisimman suuri osuus itselleen tämä tarkoittaa myös merkittävää mahdollisuutta kansainvälistymiseen. Tämä on samalla sekä uhka että mahdollisuus. Suomen viennistä puuttuu arvioiden mukaan 20 miljardia euroa metsä- ja tietoliikenneteollisuuden rakennemuutoksen johdosta. Keskeistä viennin kilpailukyvyn lisäämiseksi on suomalaisen työn tuottavuuden parantaminen. Usein teollisuudessa tuottavuutta mitataan jalostusasteella. Vaasan seudun teollisuus on Suomen kappaletavaratuotannon ykkönen teollisuustuotannon jalostusarvolla mitattuna. Lapuan seudulta tehdään jo paljon yhteistyötä Vaasan suuntaan, mutta kasvun hyödyntämisessä on vielä paljon uusia mahdollisuuksia. Viennin kasvusta 85 prosenttia tulee uusista tuote- ja palveluinnovaatioista. Liuskekaasu ja liuskeöljyn tuotanto muuttaa maailman energiavirtoja, minkä seurauksena Yhdysvalloissa monet voimalaitokset ovat siirtyneet kivihiilestä käyttämään edullista liuskekaasua. Tämän johdosta sähkön hinta Yhdysvalloissa on jo puolet halvempaa kuin Euroopassa, samalla tämä hillitsee tehokkaasti öljyn hinnan nousua ja kääntää sen jopa laskuun. Toisaalta energian kulutus Kiinassa ja Aasian suunnalla kasvaa voimakkaasti. Sen kasvua jarruttaa tehokkaimmin ilman- ja veden saastuminen monissa paikoissa, mikä jälleen luo mahdollisuuksia suomalaisille ja lapualaisille Cleantech yrityksille. Lapuan energia-alan kehittäminen ja kärkikastissa pysyminen edellyttää kaikilta toimijoilta panostuksia kehittämistyöhön. 3.

6 Maa- ja metsätalouden tilanteen huomioiminen Muutamia taustatietoja Lapuan maatalouteen liittyen, täydellisempi tilasto on tämän strategian liitteenä. Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä- Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala on tällä hetkellä jo likellä 39 hehtaaria. Tilat ovat kuitenkin hieman pienempiä kuin E-P:llä keskimäärin. Kasvu painottuu tällä hetkellä yli 50 peltohehtaarin tiloihin ja suurimpien tilojen viljelypinta-ala ylittää jo 200 ha. Selitystä tilakoon hitaahkolle kasvulle ja tilasta luopumiselle on haettu lähialueen hyvästä varsinkin miehille tarjolla olevasta työpaikkatarjonnasta, tila pystytään hoitamaan sivutoimisesti. Päätoimisia maatalousyrittäjiä on enää alle puolella tiloista. Peltoa Lapualla on viljelyssä hieman vajaat ha. Pellon keskimääräinen markkinahinta Lapualla lisämaakaupoissa on noussut n euroon. Valtaosalla tiloista päätuotantosuuntana on kasvinviljely ja erityisesti rehuviljojen viljely. Leipäviljojen osalta viljelyalat ovat vakiintuneen rukiin vajaaseen 200 hehtaariin ja kevätvehnän noin 1600 hehtaariin. Vehnän osalta viljelyn rajoittavana epävarmuus tekijänä on kasvukauden lämpösumman riittävyys. Rukiin osalta lähinnä siitä saatava hinta määrää viljelyhalukkuuden. Perunan osalta viljely on tasaisen voimakkaasti vähentynyt ja sitä viljellään enää vajaalla 300 hehtaarilla. Viljelyn kannattavuus muihin viljelykasveihin nähden on selvästi heikentynyt mikä on vaikuttanut viljelyhalukkuuteen. Viljely vaatii kohtuullisen suuret tuotantopanokset itse viljelyyn sekä kalustoon. Lisäksi viljely työllistää läpi kasvukauden moninkertaisesti verrattuna tavanomaiseen kasvinviljelyyn. 90-luvun lopun yhteiskonehankinnat (2 itsekulkevaa isoa nostokonetta) sai aikaan vain hetkellisen lisäyksen viljelyalaan. Viljelyhalukkuuden voi pelastaa vain selvästi paraneva kannattavuus. Lapuan kaupungissa toimivan Lapuan perunan osalta tilanne alkaa olla jo ongelmallinen ja näin jatkuessa tulee kyseenalaistamaan tehtaan toimintamahdollisuuden jatkossa. Viljelyn osalta nykyisen Kauhavan alueella on hieman paremmin pystytty pitämään viljelyala kohtuullisella tasolla. Kotieläintiloista voimakkaimman rakennemuutoksen EU-aikana ovat kokeneet maidontuotantotilat. Maitotilojen lukumäärä Lapualla on tipahtanut 57 tilaan ja tuotettu kokonaismaitomäärä laskenut alle 11 milj. litraan vuositasolla (voimassa oleva maitokiintiömäärä 11.3 milj. ltr.). Vuosien kuluessa merkittävä määrä tilojen maitokiintiöistä on myyty kaupungin ulkopuolelle, erityisesti Keski- ja Pohjoispohjanmaalle. Investoinnit maidontuotantoon on ollut vähäistä ja erityisen suuria tuotantoyksiköitä ei ole syntynyt toistaiseksi lainkaan (< 70 lehmäpaikkaa). Maidontuotannon kannattavuus on ollut kohtuullisella tasolla, mutta siitä huolimatta tuotantomuoto ei ole jatkajia kiinnostanut. Lehmien pitoa ja hoitoa on usein pidetty liian työläänä ja sitovana saatavaan tuloon nähden. Myöskään ns. yhteisnavetat eivät vielä ole saaneet tuulta alleen yrityksistä huolimatta. Maidon hankinnasta vastaa alueella täysin Osk Maitosuomi. 4.

7 Broilertuotanto Lapualla on voimakasta, tuotanto on laajentunut ja on tulevaisuudessakin laajeneva tuotannon ala. Lapualla tuotetaan tällä hetkellä noin 4 miljoonaa kiloa koko valtakunnan 80 miljoonasta kilosta eli 5 %. Tuotannonalalla on merkitystä myös työllistäjänä nyt ja tulevaisuudessa. Broilertuotannon, niin kuin muidenkin kotieläintilojen kannalta on tärkeää, että kaupunki suhtautuu myönteisesti kotieläintilojen kehittämiseen. Tämä konkretisoituu mm. kaavoituksessa, ympäristö- sekä rakentamisluvissa. Lapuan kaupungin alueella on metsäsuunnitelmien yhdistelmän mukaan metsämaata n hehtaaria, tuosta pinta-alasta on nuoria harvennusmetsiä n ha. Lapualla on viimeisen 10 vuoden aikana tehty paljon nuoren metsän hoitoa ja energiapuun korjuuta, vuosittain n. 600 ha/ n m3. Nuoren metsän kunnostusta voitaisiin kestävästi tehdä yli 1000 ha/v ja energiapuuta olisi korjattavaksi yli m3 joka tarkoittaa n hake-m3. Tuosta energiahakemäärästä saataisiin energiaa n MWh. Lapuan matkailussa paljon kasvupotentiaalia Matkailu on maailman nopeiten kasvava elinkeino ja toimiala. Matkailutoimiala on viime vuosien aikana kehittynyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaalla ja Lapuan matkailussa on nähtävissä paljon kasvupotentiaalia. Matkailusektori on erityisesti nuorten työllistäjä. Tätä työtä ei myöskään voi siirtää ulkomailla tuotettavaksi. Matkailun ydintoimijoita ovat majoitus-, ravitsemusliikkeet, ohjelmapalveluyrittäjät ja käyntikohteet. Kattavaa tutkimusta Lapuan matkailun taloudellisista vaikutuksista ei ole viime vuosikymmenenä tehty. Lapuan vuoden 2008 välittömästä matkailutulosta vähittäiskauppa sai 46 %, autoala 19 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta 27%, ohjelma-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 7 %. Tilastoa rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista ei Lapuan osalta ole ollut saatavissa. Lapuan matkailu tarjoaa turvallisuutta, rauhaa ja luontoa maaseutumaisissa olosuhteissa. Lapuan matkailutuotteista laskettelumatkailu on merkittävin yksittäinen matkailutuote. Vapaa-ajan kesämatkailijat tulevat pääosin sukuloimaan ja tapahtumiin. Majoituskapasiteetin kasvun myötä mahdollisuudet kokousmatkailun kasvattamiseksi ovat olemassa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna matkailutulon kasvua on odotettavissa kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä matkailukeskuksista, sellaisista, jotka ovat - tunnettuja brändejä kotimaassa - MasterPlan on laadittu kehitystyön pohjaksi - kriittinen massa on saavutettu majoituskapasiteetin ja palvelujen tarjonnassa - kohteet on hyvin saavutettavissa eri liikennemuotoja käyttäen - systemaattinen laadunparannusjärjestelmä on käytössä - toimivat ympärivuotisesti - toimiva ja aktiivinen yhteistyöverkosto (kehittäminen, markkinointi, myynti) - omaa kykyä ottaa vastaan kv. asiakkaita - matkailukeskukset ovat verkottuneet omalla vaikutusalueellaan sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa - varauduttu ilmastonmuutoksiin 5.

8 Etelä-Pohjanmaalla matkailun strategiset painopistealueet vuoteen 2017 ovat matkailukeskittymien edelleen kehittämisessä - Lapualla Lapuan Simpsiö ja Vanha Paukku - sekä teemapohjaisessa matkailun kehittämisessä (lähde: Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille ). Kunnan merkitys matkailuelinkeinolle on suuri kaavoituksessa, infrastruktuurissa sekä panostuksissa alueen imagoon ja markkinointiin; Lapuan yleisimagoa voitaneen pitää hyvänä, mutta varsinaista matkailukaupungin imagoa Lapualla ei toistaiseksi ole. Alueellisen yhteismarkkinoinnin koordinoinnista vastanneen Pohjanmaan Matkailu ry:n toiminta loppuu vuoden 2013 lopussa ja alueellisen matkailun yhteismarkkinointiin syntyy uusi rakenne. Myynti- ja markkinointijärjestelmän kehittäminen, matkailun tuotetarjonnan rakentaminen sähköiseen verkkokauppaan, edellyttää palvelujen aiempaa parempaa tuotteistamista ja myös laajoja palvelukokonaisuuksia. kehitetään edelleen olemassa olevia matkailutuotteita, mutta luodaan myös aivan uusia matkailutuotteita LAPUA MATKAILUKAUPUNGIKSI osallistutaan eri matkailun kehittämishankkeisiin sitoudutaan matkailukeskittymän Lapuan Simpsiön ja Vanhan Paukun pitkäjänteiseen kehittämiseen panostetaan teemamatkailun kehittämiseen hyödynnetään Lapuan vetovoimatekijöitä kuten Alajoen lakeusaluetta, Jokilaakson matkailupuutarhaa, luontoa erilaisten reitistöjen viitekehyksenä Onnistumisen peruspilareina ovat yhteistyö, sitoutuneisuus ja pitkäjänteisyys. 6.

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Matkailun painopistealueet Etelä-Pohjanmaalla 2013-2017

Matkailun painopistealueet Etelä-Pohjanmaalla 2013-2017 Matkailun painopistealueet Etelä-Pohjanmaalla 2013-2017 Etelä-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Seinäjoella 29.1.2013 MATKO3 Matkailun koordinointi E-P:lla v. 2011-2014 Arja Kortesluoma, SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot