Lapuan elinkeinostrategia

Transkriptio

1 Lapuan elinkeinostrategia

2 Sisällysluettelo Yrittäyys ja elinkeinoelämä...1 Elinkeinostrategian toteuttaminen...1 Organisaation nykytila...1 Tärkeimmät yhteistyökumppanimme...2 Innovaatiotoiminta ja tulevaisuuden näkymät...2 Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet...3 Maa- ja metsätalouden tilanteen huomioiminen...4 Lapuan matkailussa paljon kasvupotentiaalia...5

3 Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Tavoite: Lapua on dynaaminen, strateginen markkinointi on menestystekijä, elinkeinorakenne on monipuolinen ja Lapuan energiasektori kehittyy kestävän kehityksen edistämisen kärjessä. Alla kahdeksan kohtaa, joista muodostetut toimenpideohjelmat ohjaavat päätöksentekoa. 1. Päätöksenteko ja valmistelu on ripeää, avointa ja tasapuolista 2. Kunta tehostaa sopivien yritystonttien kaavoitusta 3. Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista 4. Kunta arvioi päätöstensä yritysvaikutukset 5. Pk-yritysten asema huomioidaan kuntien hankintatoiminnassa ja hankintamenettelyssä 6. Kunta tukee uuden yrittäjyyden syntymistä. 7. Kunnalla on aktiivinen rooli yritystoiminnan jatkumisen turvaamisessa 8. Kunta tarjoaa yrityksille laadukasta osaamista ja koulutuspalveluita. Elinkeinostrategiatyö aloitettiin aiheeseen liittyvän taustamuistion laatimisella ja muokkaamisella. Sen pohjalta päädyttiin kolmeen pääaiheeseen kaikki laajassa merkityksessä eli energia, maatalous ja matkailu sekä yhteisenä sateenvarjona kaikille innovaatiotoiminnan hyödyntäminen. Näitä teemoja on työstetty erillisissä kokouksissa eri vetäjien toimesta, joista avainasiat ovat esillä tässä strategiassa ja laajemmat esittelyt erillisissä liitteissä. Resurssien ollessa niukat täytyy toimenpiteitä rohkeasti priorisoida Lapuan vahvuuksista ja mahdollisuuksista lähtien, toimenpiteillä joiden vaikuttavuuden uskotaan olevan kaikkien suurin. Elinkeinostrategian toteuttaminen Elinkeinostrategiaa toteuttaa koko kaupungin organisaatio yhdessä täällä toimivien yritysten kanssa. Tehtävää ei voi erikseen siirtää kenellekään yksittäiselle taholle tai henkilölle. Jokaiseen kaupungin päätökseen liittyy elinkeinollisia vaikutuksia enemmän ja vähemmän, niitä täytyisi arvioida aina tapauskohtaisesti, mutta erityisesti isojen ja pitkävaikutteisten hankkeiden kohdalla. Elinkeinostrategiaa tehtäessä on kerätty tietoa hyvin laajasti ja ne ovat mukana erillisissä liitteissä. Tähän ohjelmaan on niihin pohjautuen koottu keskeiset asiat, johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset. Tämän elinkeinostrategian hyväksymisen jälkeen on erittäin tärkeää, että kaupungin kaikessa päätöksenteossa toimitaan tämän mukaisesti, koska myös yritysten täytyy voida luottaa päätösten pitävyyteen. Päätöksiä ei voida muuttaa hetkellisten uusien mielipiteiden mukaan vaan toiminta täytyy olla pitkäjänteistä. Organisaation nykytila Lapuan kaupungin organisaation kuuluu Lapuan yrityskeskus, jossa työskentelevät elinkeinotoimenjohtaja sekä yhteyspäällikkö. Yritys-Suomi toimintaperiaatteen mukaisesti oikeiden kontaktien välittäminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä, se on käytännössä sitä yhden luukun periaatetta. Maatalouspalvelut toimivat Seinäjoen SEEKin alaisuudessa Lapualla samoissa tiloissa. Henkilöstöresurssit asukaslukuun suhteutettuna ja muut organisaatiot myös huomioon ottaen ovat Lapualla keskimääräistä pienemmät kuin maakunnan muissa kunnissa. Tämä tarkoittaa väistämättä tehtävien priorisointia ja muiden Yritys-Suomi kumppaneiden palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Näillä resursseilla ei kaikkien toiveita täytetä. 1.

4 Tärkeimmät yhteistyökumppanimme Ulkopuolisen Aisapari rahoituksen käytössä painopisteenämme tarvelähtöiset hankkeet joihin ryhtymistä kuitenkin harkitaan erittäin Tetoimisto ja E-P:n Yrittäjät tarkasti ELY-keskus Finnvera Oyj Kuntayhteistyössä painopiste elinkeinollisissa kehittämisasioissa SC-Research E-P:n liitto Foodwest ja Pro Agria MTK Lapua ja Tiistenjoki SEEK (elinkeinojaos) Emineo Oy Uusyrityskeskus Neuvoa-antava Thermopolis Oy Lapuan kristillinen opisto Seamk Lapuan Yrittäjät Sedu Lapua / Sedu aikuiskoulutus Yrityskeskuksen yhteistyötä asiakaslähtöisesti yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kanssa sekä energiasektorin kehittämisessä Oppilaitokset kumppaneina paikallisissa koulutustarpeissa sekä hankehallinnoinnissa. Muut erityisen merkittävät yhteistyökumppanit Innovaatiotoiminta ja tulevaisuuden näkymät Innovaatiotoiminta on yritysten omaa ydintoimintaa ja kaupungin tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö. Esimerkiksi viihtyisän ympäristön ylläpitäminen palvelee innovaatiotoimintaa. Muita tärkeitä toimintaympäristön tekijöitä ovat: toimiva tietoliikenne, modernin toimistotilan tarjonta, ja kaupungin toiminnan läpinäkyvyys, uskottavuus ja ennustettavuus, jne. Elinkeinokeskuksen resurssit ovat hyvin rajalliset, joten elinkeinostrategian tehokas toteuttaminen edellyttää että kaikki kaupungin hallinnon alat ovat strategian tukena. Kaupunki voi kanavoida huomattavia resursseja paikalliseen yritystoimintaan omien hankintojensa kautta. Viihtyisyys joka vaikuttaa ihmisten halukkuuteen muuttaa Lapualle ja harjoittaa siellä liiketoimintaa / ammattiaan. Jotta kaupungin viihtyisyyttä voidaan ylläpitää tiukentuvassa budjettitilanteessa yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ottaa enemmän vastuuta oman ympäristönsä hoitamisesta. E-P:n kauppakamari Frami Oy ja Merinova Oy Raha ei välttämättä ole este asioiden paremmalle hoitamiselle. Yllättävän monta asiaa voidaan hoitaa ilman budjettia tarttumalla yhdessä ripeästi toimeen; kunta yritykset - kuntalaiset yhdessä. Valitettavan usein budjettileikkausten kanssa mennään siitä missä aita on matalin, eli juustohöyläperiaatteella jolloin ei tarvitse tehdä aitoa tarveharkintaa. Valitettavasti tämä toimintamalli johtaa useimmiten kurjistumiskierteeseen. Sen tilalle tarvitaan innovatiivisia toimintamalleja ja prosessien läpikäymistä. Yrityspuolen toiminnassa on myös monia muita mahdollisuuksia innovatiivisille julkisen- ja yksityisen sektorin toimintamalleille, esim. vuokrattavien toimitilojen tarjonnan osalta ja muutenkin. Kaupungistuminen kiihtyy, vuonna 2020 maailman väestöstä 60 % asuu kaupungeissa. Samanaikaisesti väestö vanhenee, mutta vastaavasti kiinnostus terveysasioihin lisääntyy 2.

5 Ympäristön huomioimisesta tulee tärkeää. Makean veden puute aiheuttaa jatkossa yhä enemmän sotia ja fosforista tulee kriittisin alkuaine. Energian riittävyyden ja tuotannon haasteet ratkaistaan teknologian kehittämisellä, ei EU:n direktiiveillä. Logistiikka ohjaa teollisuutta: mikäli maailman kauppa kasvaa 1% niin kuljetusten tarve kasvaa 4%. Tämä johtaa logistiseen ongelmaan eli tuotteet on valmistettava lähempänä kuluttajaa, mutta merikontti säilyttää asemansa pienimpänä kuljetusyksikkönä. Vastatrendit antavat mahdollisuuden uuteen kilpailuetuun, kuka sen nopeiten oivaltaa, muita seuraamalla ja kopioimalla on aina takamatkalla. Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet Lapuan kaupunki on Etelä-Pohjanmaan energiaalan keskus. Lapualla toimivat alan yritykset toimivat mm. lämpöpumppu-, kattilatekniikka ja tuulivoiman paineakkuteollisuudessa. Valtaosa Lapuan energiateollisuuden yrityksistä on alallaan markkinoiden kärkikastia, jonka tuotannon arvo on n. 200 M. Seinäjoen seudun kuntien yhteisellä päätöksellä Lapuan kaupunki toimii koko seudun energia-alan veturina. Energia-alan kehittämisen käytännön toimeenpanosta vastaa Thermopolis Oy. Kallis fossiilinen energia edistää uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja energiatehokkuuden parantumista. Suomi tavoittelee 37 Twh vähennystä vuosina energian kokonaiskulutuksesta ja 5 Twh vähennystä sähkön kulutuksesta. Energian kokonaiskulutus oli 307 Twh vuonna Ympäristöliiketoiminnan ennustetaan kehittyvän Suomessa toimialoista nopeimmin; tavoite 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Lapuan yritysten tulee ottaa tuosta kasvusta mahdollisimman suuri osuus itselleen tämä tarkoittaa myös merkittävää mahdollisuutta kansainvälistymiseen. Tämä on samalla sekä uhka että mahdollisuus. Suomen viennistä puuttuu arvioiden mukaan 20 miljardia euroa metsä- ja tietoliikenneteollisuuden rakennemuutoksen johdosta. Keskeistä viennin kilpailukyvyn lisäämiseksi on suomalaisen työn tuottavuuden parantaminen. Usein teollisuudessa tuottavuutta mitataan jalostusasteella. Vaasan seudun teollisuus on Suomen kappaletavaratuotannon ykkönen teollisuustuotannon jalostusarvolla mitattuna. Lapuan seudulta tehdään jo paljon yhteistyötä Vaasan suuntaan, mutta kasvun hyödyntämisessä on vielä paljon uusia mahdollisuuksia. Viennin kasvusta 85 prosenttia tulee uusista tuote- ja palveluinnovaatioista. Liuskekaasu ja liuskeöljyn tuotanto muuttaa maailman energiavirtoja, minkä seurauksena Yhdysvalloissa monet voimalaitokset ovat siirtyneet kivihiilestä käyttämään edullista liuskekaasua. Tämän johdosta sähkön hinta Yhdysvalloissa on jo puolet halvempaa kuin Euroopassa, samalla tämä hillitsee tehokkaasti öljyn hinnan nousua ja kääntää sen jopa laskuun. Toisaalta energian kulutus Kiinassa ja Aasian suunnalla kasvaa voimakkaasti. Sen kasvua jarruttaa tehokkaimmin ilman- ja veden saastuminen monissa paikoissa, mikä jälleen luo mahdollisuuksia suomalaisille ja lapualaisille Cleantech yrityksille. Lapuan energia-alan kehittäminen ja kärkikastissa pysyminen edellyttää kaikilta toimijoilta panostuksia kehittämistyöhön. 3.

6 Maa- ja metsätalouden tilanteen huomioiminen Muutamia taustatietoja Lapuan maatalouteen liittyen, täydellisempi tilasto on tämän strategian liitteenä. Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä- Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala on tällä hetkellä jo likellä 39 hehtaaria. Tilat ovat kuitenkin hieman pienempiä kuin E-P:llä keskimäärin. Kasvu painottuu tällä hetkellä yli 50 peltohehtaarin tiloihin ja suurimpien tilojen viljelypinta-ala ylittää jo 200 ha. Selitystä tilakoon hitaahkolle kasvulle ja tilasta luopumiselle on haettu lähialueen hyvästä varsinkin miehille tarjolla olevasta työpaikkatarjonnasta, tila pystytään hoitamaan sivutoimisesti. Päätoimisia maatalousyrittäjiä on enää alle puolella tiloista. Peltoa Lapualla on viljelyssä hieman vajaat ha. Pellon keskimääräinen markkinahinta Lapualla lisämaakaupoissa on noussut n euroon. Valtaosalla tiloista päätuotantosuuntana on kasvinviljely ja erityisesti rehuviljojen viljely. Leipäviljojen osalta viljelyalat ovat vakiintuneen rukiin vajaaseen 200 hehtaariin ja kevätvehnän noin 1600 hehtaariin. Vehnän osalta viljelyn rajoittavana epävarmuus tekijänä on kasvukauden lämpösumman riittävyys. Rukiin osalta lähinnä siitä saatava hinta määrää viljelyhalukkuuden. Perunan osalta viljely on tasaisen voimakkaasti vähentynyt ja sitä viljellään enää vajaalla 300 hehtaarilla. Viljelyn kannattavuus muihin viljelykasveihin nähden on selvästi heikentynyt mikä on vaikuttanut viljelyhalukkuuteen. Viljely vaatii kohtuullisen suuret tuotantopanokset itse viljelyyn sekä kalustoon. Lisäksi viljely työllistää läpi kasvukauden moninkertaisesti verrattuna tavanomaiseen kasvinviljelyyn. 90-luvun lopun yhteiskonehankinnat (2 itsekulkevaa isoa nostokonetta) sai aikaan vain hetkellisen lisäyksen viljelyalaan. Viljelyhalukkuuden voi pelastaa vain selvästi paraneva kannattavuus. Lapuan kaupungissa toimivan Lapuan perunan osalta tilanne alkaa olla jo ongelmallinen ja näin jatkuessa tulee kyseenalaistamaan tehtaan toimintamahdollisuuden jatkossa. Viljelyn osalta nykyisen Kauhavan alueella on hieman paremmin pystytty pitämään viljelyala kohtuullisella tasolla. Kotieläintiloista voimakkaimman rakennemuutoksen EU-aikana ovat kokeneet maidontuotantotilat. Maitotilojen lukumäärä Lapualla on tipahtanut 57 tilaan ja tuotettu kokonaismaitomäärä laskenut alle 11 milj. litraan vuositasolla (voimassa oleva maitokiintiömäärä 11.3 milj. ltr.). Vuosien kuluessa merkittävä määrä tilojen maitokiintiöistä on myyty kaupungin ulkopuolelle, erityisesti Keski- ja Pohjoispohjanmaalle. Investoinnit maidontuotantoon on ollut vähäistä ja erityisen suuria tuotantoyksiköitä ei ole syntynyt toistaiseksi lainkaan (< 70 lehmäpaikkaa). Maidontuotannon kannattavuus on ollut kohtuullisella tasolla, mutta siitä huolimatta tuotantomuoto ei ole jatkajia kiinnostanut. Lehmien pitoa ja hoitoa on usein pidetty liian työläänä ja sitovana saatavaan tuloon nähden. Myöskään ns. yhteisnavetat eivät vielä ole saaneet tuulta alleen yrityksistä huolimatta. Maidon hankinnasta vastaa alueella täysin Osk Maitosuomi. 4.

7 Broilertuotanto Lapualla on voimakasta, tuotanto on laajentunut ja on tulevaisuudessakin laajeneva tuotannon ala. Lapualla tuotetaan tällä hetkellä noin 4 miljoonaa kiloa koko valtakunnan 80 miljoonasta kilosta eli 5 %. Tuotannonalalla on merkitystä myös työllistäjänä nyt ja tulevaisuudessa. Broilertuotannon, niin kuin muidenkin kotieläintilojen kannalta on tärkeää, että kaupunki suhtautuu myönteisesti kotieläintilojen kehittämiseen. Tämä konkretisoituu mm. kaavoituksessa, ympäristö- sekä rakentamisluvissa. Lapuan kaupungin alueella on metsäsuunnitelmien yhdistelmän mukaan metsämaata n hehtaaria, tuosta pinta-alasta on nuoria harvennusmetsiä n ha. Lapualla on viimeisen 10 vuoden aikana tehty paljon nuoren metsän hoitoa ja energiapuun korjuuta, vuosittain n. 600 ha/ n m3. Nuoren metsän kunnostusta voitaisiin kestävästi tehdä yli 1000 ha/v ja energiapuuta olisi korjattavaksi yli m3 joka tarkoittaa n hake-m3. Tuosta energiahakemäärästä saataisiin energiaa n MWh. Lapuan matkailussa paljon kasvupotentiaalia Matkailu on maailman nopeiten kasvava elinkeino ja toimiala. Matkailutoimiala on viime vuosien aikana kehittynyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaalla ja Lapuan matkailussa on nähtävissä paljon kasvupotentiaalia. Matkailusektori on erityisesti nuorten työllistäjä. Tätä työtä ei myöskään voi siirtää ulkomailla tuotettavaksi. Matkailun ydintoimijoita ovat majoitus-, ravitsemusliikkeet, ohjelmapalveluyrittäjät ja käyntikohteet. Kattavaa tutkimusta Lapuan matkailun taloudellisista vaikutuksista ei ole viime vuosikymmenenä tehty. Lapuan vuoden 2008 välittömästä matkailutulosta vähittäiskauppa sai 46 %, autoala 19 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta 27%, ohjelma-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 7 %. Tilastoa rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista ei Lapuan osalta ole ollut saatavissa. Lapuan matkailu tarjoaa turvallisuutta, rauhaa ja luontoa maaseutumaisissa olosuhteissa. Lapuan matkailutuotteista laskettelumatkailu on merkittävin yksittäinen matkailutuote. Vapaa-ajan kesämatkailijat tulevat pääosin sukuloimaan ja tapahtumiin. Majoituskapasiteetin kasvun myötä mahdollisuudet kokousmatkailun kasvattamiseksi ovat olemassa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna matkailutulon kasvua on odotettavissa kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä matkailukeskuksista, sellaisista, jotka ovat - tunnettuja brändejä kotimaassa - MasterPlan on laadittu kehitystyön pohjaksi - kriittinen massa on saavutettu majoituskapasiteetin ja palvelujen tarjonnassa - kohteet on hyvin saavutettavissa eri liikennemuotoja käyttäen - systemaattinen laadunparannusjärjestelmä on käytössä - toimivat ympärivuotisesti - toimiva ja aktiivinen yhteistyöverkosto (kehittäminen, markkinointi, myynti) - omaa kykyä ottaa vastaan kv. asiakkaita - matkailukeskukset ovat verkottuneet omalla vaikutusalueellaan sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa - varauduttu ilmastonmuutoksiin 5.

8 Etelä-Pohjanmaalla matkailun strategiset painopistealueet vuoteen 2017 ovat matkailukeskittymien edelleen kehittämisessä - Lapualla Lapuan Simpsiö ja Vanha Paukku - sekä teemapohjaisessa matkailun kehittämisessä (lähde: Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille ). Kunnan merkitys matkailuelinkeinolle on suuri kaavoituksessa, infrastruktuurissa sekä panostuksissa alueen imagoon ja markkinointiin; Lapuan yleisimagoa voitaneen pitää hyvänä, mutta varsinaista matkailukaupungin imagoa Lapualla ei toistaiseksi ole. Alueellisen yhteismarkkinoinnin koordinoinnista vastanneen Pohjanmaan Matkailu ry:n toiminta loppuu vuoden 2013 lopussa ja alueellisen matkailun yhteismarkkinointiin syntyy uusi rakenne. Myynti- ja markkinointijärjestelmän kehittäminen, matkailun tuotetarjonnan rakentaminen sähköiseen verkkokauppaan, edellyttää palvelujen aiempaa parempaa tuotteistamista ja myös laajoja palvelukokonaisuuksia. kehitetään edelleen olemassa olevia matkailutuotteita, mutta luodaan myös aivan uusia matkailutuotteita LAPUA MATKAILUKAUPUNGIKSI osallistutaan eri matkailun kehittämishankkeisiin sitoudutaan matkailukeskittymän Lapuan Simpsiön ja Vanhan Paukun pitkäjänteiseen kehittämiseen panostetaan teemamatkailun kehittämiseen hyödynnetään Lapuan vetovoimatekijöitä kuten Alajoen lakeusaluetta, Jokilaakson matkailupuutarhaa, luontoa erilaisten reitistöjen viitekehyksenä Onnistumisen peruspilareina ovat yhteistyö, sitoutuneisuus ja pitkäjänteisyys. 6.