Lapuan elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan elinkeinostrategia"

Transkriptio

1 Lapuan elinkeinostrategia

2 Sisällysluettelo Yrittäyys ja elinkeinoelämä...1 Elinkeinostrategian toteuttaminen...1 Organisaation nykytila...1 Tärkeimmät yhteistyökumppanimme...2 Innovaatiotoiminta ja tulevaisuuden näkymät...2 Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet...3 Maa- ja metsätalouden tilanteen huomioiminen...4 Lapuan matkailussa paljon kasvupotentiaalia...5

3 Yrittäjyys ja elinkeinoelämä Tavoite: Lapua on dynaaminen, strateginen markkinointi on menestystekijä, elinkeinorakenne on monipuolinen ja Lapuan energiasektori kehittyy kestävän kehityksen edistämisen kärjessä. Alla kahdeksan kohtaa, joista muodostetut toimenpideohjelmat ohjaavat päätöksentekoa. 1. Päätöksenteko ja valmistelu on ripeää, avointa ja tasapuolista 2. Kunta tehostaa sopivien yritystonttien kaavoitusta 3. Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista 4. Kunta arvioi päätöstensä yritysvaikutukset 5. Pk-yritysten asema huomioidaan kuntien hankintatoiminnassa ja hankintamenettelyssä 6. Kunta tukee uuden yrittäjyyden syntymistä. 7. Kunnalla on aktiivinen rooli yritystoiminnan jatkumisen turvaamisessa 8. Kunta tarjoaa yrityksille laadukasta osaamista ja koulutuspalveluita. Elinkeinostrategiatyö aloitettiin aiheeseen liittyvän taustamuistion laatimisella ja muokkaamisella. Sen pohjalta päädyttiin kolmeen pääaiheeseen kaikki laajassa merkityksessä eli energia, maatalous ja matkailu sekä yhteisenä sateenvarjona kaikille innovaatiotoiminnan hyödyntäminen. Näitä teemoja on työstetty erillisissä kokouksissa eri vetäjien toimesta, joista avainasiat ovat esillä tässä strategiassa ja laajemmat esittelyt erillisissä liitteissä. Resurssien ollessa niukat täytyy toimenpiteitä rohkeasti priorisoida Lapuan vahvuuksista ja mahdollisuuksista lähtien, toimenpiteillä joiden vaikuttavuuden uskotaan olevan kaikkien suurin. Elinkeinostrategian toteuttaminen Elinkeinostrategiaa toteuttaa koko kaupungin organisaatio yhdessä täällä toimivien yritysten kanssa. Tehtävää ei voi erikseen siirtää kenellekään yksittäiselle taholle tai henkilölle. Jokaiseen kaupungin päätökseen liittyy elinkeinollisia vaikutuksia enemmän ja vähemmän, niitä täytyisi arvioida aina tapauskohtaisesti, mutta erityisesti isojen ja pitkävaikutteisten hankkeiden kohdalla. Elinkeinostrategiaa tehtäessä on kerätty tietoa hyvin laajasti ja ne ovat mukana erillisissä liitteissä. Tähän ohjelmaan on niihin pohjautuen koottu keskeiset asiat, johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset. Tämän elinkeinostrategian hyväksymisen jälkeen on erittäin tärkeää, että kaupungin kaikessa päätöksenteossa toimitaan tämän mukaisesti, koska myös yritysten täytyy voida luottaa päätösten pitävyyteen. Päätöksiä ei voida muuttaa hetkellisten uusien mielipiteiden mukaan vaan toiminta täytyy olla pitkäjänteistä. Organisaation nykytila Lapuan kaupungin organisaation kuuluu Lapuan yrityskeskus, jossa työskentelevät elinkeinotoimenjohtaja sekä yhteyspäällikkö. Yritys-Suomi toimintaperiaatteen mukaisesti oikeiden kontaktien välittäminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä, se on käytännössä sitä yhden luukun periaatetta. Maatalouspalvelut toimivat Seinäjoen SEEKin alaisuudessa Lapualla samoissa tiloissa. Henkilöstöresurssit asukaslukuun suhteutettuna ja muut organisaatiot myös huomioon ottaen ovat Lapualla keskimääräistä pienemmät kuin maakunnan muissa kunnissa. Tämä tarkoittaa väistämättä tehtävien priorisointia ja muiden Yritys-Suomi kumppaneiden palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Näillä resursseilla ei kaikkien toiveita täytetä. 1.

4 Tärkeimmät yhteistyökumppanimme Ulkopuolisen Aisapari rahoituksen käytössä painopisteenämme tarvelähtöiset hankkeet joihin ryhtymistä kuitenkin harkitaan erittäin Tetoimisto ja E-P:n Yrittäjät tarkasti ELY-keskus Finnvera Oyj Kuntayhteistyössä painopiste elinkeinollisissa kehittämisasioissa SC-Research E-P:n liitto Foodwest ja Pro Agria MTK Lapua ja Tiistenjoki SEEK (elinkeinojaos) Emineo Oy Uusyrityskeskus Neuvoa-antava Thermopolis Oy Lapuan kristillinen opisto Seamk Lapuan Yrittäjät Sedu Lapua / Sedu aikuiskoulutus Yrityskeskuksen yhteistyötä asiakaslähtöisesti yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kanssa sekä energiasektorin kehittämisessä Oppilaitokset kumppaneina paikallisissa koulutustarpeissa sekä hankehallinnoinnissa. Muut erityisen merkittävät yhteistyökumppanit Innovaatiotoiminta ja tulevaisuuden näkymät Innovaatiotoiminta on yritysten omaa ydintoimintaa ja kaupungin tehtävänä on luoda suotuisa toimintaympäristö. Esimerkiksi viihtyisän ympäristön ylläpitäminen palvelee innovaatiotoimintaa. Muita tärkeitä toimintaympäristön tekijöitä ovat: toimiva tietoliikenne, modernin toimistotilan tarjonta, ja kaupungin toiminnan läpinäkyvyys, uskottavuus ja ennustettavuus, jne. Elinkeinokeskuksen resurssit ovat hyvin rajalliset, joten elinkeinostrategian tehokas toteuttaminen edellyttää että kaikki kaupungin hallinnon alat ovat strategian tukena. Kaupunki voi kanavoida huomattavia resursseja paikalliseen yritystoimintaan omien hankintojensa kautta. Viihtyisyys joka vaikuttaa ihmisten halukkuuteen muuttaa Lapualle ja harjoittaa siellä liiketoimintaa / ammattiaan. Jotta kaupungin viihtyisyyttä voidaan ylläpitää tiukentuvassa budjettitilanteessa yritykset ja yksityiset henkilöt voivat ottaa enemmän vastuuta oman ympäristönsä hoitamisesta. E-P:n kauppakamari Frami Oy ja Merinova Oy Raha ei välttämättä ole este asioiden paremmalle hoitamiselle. Yllättävän monta asiaa voidaan hoitaa ilman budjettia tarttumalla yhdessä ripeästi toimeen; kunta yritykset - kuntalaiset yhdessä. Valitettavan usein budjettileikkausten kanssa mennään siitä missä aita on matalin, eli juustohöyläperiaatteella jolloin ei tarvitse tehdä aitoa tarveharkintaa. Valitettavasti tämä toimintamalli johtaa useimmiten kurjistumiskierteeseen. Sen tilalle tarvitaan innovatiivisia toimintamalleja ja prosessien läpikäymistä. Yrityspuolen toiminnassa on myös monia muita mahdollisuuksia innovatiivisille julkisen- ja yksityisen sektorin toimintamalleille, esim. vuokrattavien toimitilojen tarjonnan osalta ja muutenkin. Kaupungistuminen kiihtyy, vuonna 2020 maailman väestöstä 60 % asuu kaupungeissa. Samanaikaisesti väestö vanhenee, mutta vastaavasti kiinnostus terveysasioihin lisääntyy 2.

5 Ympäristön huomioimisesta tulee tärkeää. Makean veden puute aiheuttaa jatkossa yhä enemmän sotia ja fosforista tulee kriittisin alkuaine. Energian riittävyyden ja tuotannon haasteet ratkaistaan teknologian kehittämisellä, ei EU:n direktiiveillä. Logistiikka ohjaa teollisuutta: mikäli maailman kauppa kasvaa 1% niin kuljetusten tarve kasvaa 4%. Tämä johtaa logistiseen ongelmaan eli tuotteet on valmistettava lähempänä kuluttajaa, mutta merikontti säilyttää asemansa pienimpänä kuljetusyksikkönä. Vastatrendit antavat mahdollisuuden uuteen kilpailuetuun, kuka sen nopeiten oivaltaa, muita seuraamalla ja kopioimalla on aina takamatkalla. Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet Lapuan kaupunki on Etelä-Pohjanmaan energiaalan keskus. Lapualla toimivat alan yritykset toimivat mm. lämpöpumppu-, kattilatekniikka ja tuulivoiman paineakkuteollisuudessa. Valtaosa Lapuan energiateollisuuden yrityksistä on alallaan markkinoiden kärkikastia, jonka tuotannon arvo on n. 200 M. Seinäjoen seudun kuntien yhteisellä päätöksellä Lapuan kaupunki toimii koko seudun energia-alan veturina. Energia-alan kehittämisen käytännön toimeenpanosta vastaa Thermopolis Oy. Kallis fossiilinen energia edistää uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja energiatehokkuuden parantumista. Suomi tavoittelee 37 Twh vähennystä vuosina energian kokonaiskulutuksesta ja 5 Twh vähennystä sähkön kulutuksesta. Energian kokonaiskulutus oli 307 Twh vuonna Ympäristöliiketoiminnan ennustetaan kehittyvän Suomessa toimialoista nopeimmin; tavoite 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Lapuan yritysten tulee ottaa tuosta kasvusta mahdollisimman suuri osuus itselleen tämä tarkoittaa myös merkittävää mahdollisuutta kansainvälistymiseen. Tämä on samalla sekä uhka että mahdollisuus. Suomen viennistä puuttuu arvioiden mukaan 20 miljardia euroa metsä- ja tietoliikenneteollisuuden rakennemuutoksen johdosta. Keskeistä viennin kilpailukyvyn lisäämiseksi on suomalaisen työn tuottavuuden parantaminen. Usein teollisuudessa tuottavuutta mitataan jalostusasteella. Vaasan seudun teollisuus on Suomen kappaletavaratuotannon ykkönen teollisuustuotannon jalostusarvolla mitattuna. Lapuan seudulta tehdään jo paljon yhteistyötä Vaasan suuntaan, mutta kasvun hyödyntämisessä on vielä paljon uusia mahdollisuuksia. Viennin kasvusta 85 prosenttia tulee uusista tuote- ja palveluinnovaatioista. Liuskekaasu ja liuskeöljyn tuotanto muuttaa maailman energiavirtoja, minkä seurauksena Yhdysvalloissa monet voimalaitokset ovat siirtyneet kivihiilestä käyttämään edullista liuskekaasua. Tämän johdosta sähkön hinta Yhdysvalloissa on jo puolet halvempaa kuin Euroopassa, samalla tämä hillitsee tehokkaasti öljyn hinnan nousua ja kääntää sen jopa laskuun. Toisaalta energian kulutus Kiinassa ja Aasian suunnalla kasvaa voimakkaasti. Sen kasvua jarruttaa tehokkaimmin ilman- ja veden saastuminen monissa paikoissa, mikä jälleen luo mahdollisuuksia suomalaisille ja lapualaisille Cleantech yrityksille. Lapuan energia-alan kehittäminen ja kärkikastissa pysyminen edellyttää kaikilta toimijoilta panostuksia kehittämistyöhön. 3.

6 Maa- ja metsätalouden tilanteen huomioiminen Muutamia taustatietoja Lapuan maatalouteen liittyen, täydellisempi tilasto on tämän strategian liitteenä. Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä- Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala on tällä hetkellä jo likellä 39 hehtaaria. Tilat ovat kuitenkin hieman pienempiä kuin E-P:llä keskimäärin. Kasvu painottuu tällä hetkellä yli 50 peltohehtaarin tiloihin ja suurimpien tilojen viljelypinta-ala ylittää jo 200 ha. Selitystä tilakoon hitaahkolle kasvulle ja tilasta luopumiselle on haettu lähialueen hyvästä varsinkin miehille tarjolla olevasta työpaikkatarjonnasta, tila pystytään hoitamaan sivutoimisesti. Päätoimisia maatalousyrittäjiä on enää alle puolella tiloista. Peltoa Lapualla on viljelyssä hieman vajaat ha. Pellon keskimääräinen markkinahinta Lapualla lisämaakaupoissa on noussut n euroon. Valtaosalla tiloista päätuotantosuuntana on kasvinviljely ja erityisesti rehuviljojen viljely. Leipäviljojen osalta viljelyalat ovat vakiintuneen rukiin vajaaseen 200 hehtaariin ja kevätvehnän noin 1600 hehtaariin. Vehnän osalta viljelyn rajoittavana epävarmuus tekijänä on kasvukauden lämpösumman riittävyys. Rukiin osalta lähinnä siitä saatava hinta määrää viljelyhalukkuuden. Perunan osalta viljely on tasaisen voimakkaasti vähentynyt ja sitä viljellään enää vajaalla 300 hehtaarilla. Viljelyn kannattavuus muihin viljelykasveihin nähden on selvästi heikentynyt mikä on vaikuttanut viljelyhalukkuuteen. Viljely vaatii kohtuullisen suuret tuotantopanokset itse viljelyyn sekä kalustoon. Lisäksi viljely työllistää läpi kasvukauden moninkertaisesti verrattuna tavanomaiseen kasvinviljelyyn. 90-luvun lopun yhteiskonehankinnat (2 itsekulkevaa isoa nostokonetta) sai aikaan vain hetkellisen lisäyksen viljelyalaan. Viljelyhalukkuuden voi pelastaa vain selvästi paraneva kannattavuus. Lapuan kaupungissa toimivan Lapuan perunan osalta tilanne alkaa olla jo ongelmallinen ja näin jatkuessa tulee kyseenalaistamaan tehtaan toimintamahdollisuuden jatkossa. Viljelyn osalta nykyisen Kauhavan alueella on hieman paremmin pystytty pitämään viljelyala kohtuullisella tasolla. Kotieläintiloista voimakkaimman rakennemuutoksen EU-aikana ovat kokeneet maidontuotantotilat. Maitotilojen lukumäärä Lapualla on tipahtanut 57 tilaan ja tuotettu kokonaismaitomäärä laskenut alle 11 milj. litraan vuositasolla (voimassa oleva maitokiintiömäärä 11.3 milj. ltr.). Vuosien kuluessa merkittävä määrä tilojen maitokiintiöistä on myyty kaupungin ulkopuolelle, erityisesti Keski- ja Pohjoispohjanmaalle. Investoinnit maidontuotantoon on ollut vähäistä ja erityisen suuria tuotantoyksiköitä ei ole syntynyt toistaiseksi lainkaan (< 70 lehmäpaikkaa). Maidontuotannon kannattavuus on ollut kohtuullisella tasolla, mutta siitä huolimatta tuotantomuoto ei ole jatkajia kiinnostanut. Lehmien pitoa ja hoitoa on usein pidetty liian työläänä ja sitovana saatavaan tuloon nähden. Myöskään ns. yhteisnavetat eivät vielä ole saaneet tuulta alleen yrityksistä huolimatta. Maidon hankinnasta vastaa alueella täysin Osk Maitosuomi. 4.

7 Broilertuotanto Lapualla on voimakasta, tuotanto on laajentunut ja on tulevaisuudessakin laajeneva tuotannon ala. Lapualla tuotetaan tällä hetkellä noin 4 miljoonaa kiloa koko valtakunnan 80 miljoonasta kilosta eli 5 %. Tuotannonalalla on merkitystä myös työllistäjänä nyt ja tulevaisuudessa. Broilertuotannon, niin kuin muidenkin kotieläintilojen kannalta on tärkeää, että kaupunki suhtautuu myönteisesti kotieläintilojen kehittämiseen. Tämä konkretisoituu mm. kaavoituksessa, ympäristö- sekä rakentamisluvissa. Lapuan kaupungin alueella on metsäsuunnitelmien yhdistelmän mukaan metsämaata n hehtaaria, tuosta pinta-alasta on nuoria harvennusmetsiä n ha. Lapualla on viimeisen 10 vuoden aikana tehty paljon nuoren metsän hoitoa ja energiapuun korjuuta, vuosittain n. 600 ha/ n m3. Nuoren metsän kunnostusta voitaisiin kestävästi tehdä yli 1000 ha/v ja energiapuuta olisi korjattavaksi yli m3 joka tarkoittaa n hake-m3. Tuosta energiahakemäärästä saataisiin energiaa n MWh. Lapuan matkailussa paljon kasvupotentiaalia Matkailu on maailman nopeiten kasvava elinkeino ja toimiala. Matkailutoimiala on viime vuosien aikana kehittynyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaalla ja Lapuan matkailussa on nähtävissä paljon kasvupotentiaalia. Matkailusektori on erityisesti nuorten työllistäjä. Tätä työtä ei myöskään voi siirtää ulkomailla tuotettavaksi. Matkailun ydintoimijoita ovat majoitus-, ravitsemusliikkeet, ohjelmapalveluyrittäjät ja käyntikohteet. Kattavaa tutkimusta Lapuan matkailun taloudellisista vaikutuksista ei ole viime vuosikymmenenä tehty. Lapuan vuoden 2008 välittömästä matkailutulosta vähittäiskauppa sai 46 %, autoala 19 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta 27%, ohjelma-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 7 %. Tilastoa rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista ei Lapuan osalta ole ollut saatavissa. Lapuan matkailu tarjoaa turvallisuutta, rauhaa ja luontoa maaseutumaisissa olosuhteissa. Lapuan matkailutuotteista laskettelumatkailu on merkittävin yksittäinen matkailutuote. Vapaa-ajan kesämatkailijat tulevat pääosin sukuloimaan ja tapahtumiin. Majoituskapasiteetin kasvun myötä mahdollisuudet kokousmatkailun kasvattamiseksi ovat olemassa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna matkailutulon kasvua on odotettavissa kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä matkailukeskuksista, sellaisista, jotka ovat - tunnettuja brändejä kotimaassa - MasterPlan on laadittu kehitystyön pohjaksi - kriittinen massa on saavutettu majoituskapasiteetin ja palvelujen tarjonnassa - kohteet on hyvin saavutettavissa eri liikennemuotoja käyttäen - systemaattinen laadunparannusjärjestelmä on käytössä - toimivat ympärivuotisesti - toimiva ja aktiivinen yhteistyöverkosto (kehittäminen, markkinointi, myynti) - omaa kykyä ottaa vastaan kv. asiakkaita - matkailukeskukset ovat verkottuneet omalla vaikutusalueellaan sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa - varauduttu ilmastonmuutoksiin 5.

8 Etelä-Pohjanmaalla matkailun strategiset painopistealueet vuoteen 2017 ovat matkailukeskittymien edelleen kehittämisessä - Lapualla Lapuan Simpsiö ja Vanha Paukku - sekä teemapohjaisessa matkailun kehittämisessä (lähde: Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille ). Kunnan merkitys matkailuelinkeinolle on suuri kaavoituksessa, infrastruktuurissa sekä panostuksissa alueen imagoon ja markkinointiin; Lapuan yleisimagoa voitaneen pitää hyvänä, mutta varsinaista matkailukaupungin imagoa Lapualla ei toistaiseksi ole. Alueellisen yhteismarkkinoinnin koordinoinnista vastanneen Pohjanmaan Matkailu ry:n toiminta loppuu vuoden 2013 lopussa ja alueellisen matkailun yhteismarkkinointiin syntyy uusi rakenne. Myynti- ja markkinointijärjestelmän kehittäminen, matkailun tuotetarjonnan rakentaminen sähköiseen verkkokauppaan, edellyttää palvelujen aiempaa parempaa tuotteistamista ja myös laajoja palvelukokonaisuuksia. kehitetään edelleen olemassa olevia matkailutuotteita, mutta luodaan myös aivan uusia matkailutuotteita LAPUA MATKAILUKAUPUNGIKSI osallistutaan eri matkailun kehittämishankkeisiin sitoudutaan matkailukeskittymän Lapuan Simpsiön ja Vanhan Paukun pitkäjänteiseen kehittämiseen panostetaan teemamatkailun kehittämiseen hyödynnetään Lapuan vetovoimatekijöitä kuten Alajoen lakeusaluetta, Jokilaakson matkailupuutarhaa, luontoa erilaisten reitistöjen viitekehyksenä Onnistumisen peruspilareina ovat yhteistyö, sitoutuneisuus ja pitkäjänteisyys. 6.

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailun painopistealueet Etelä-Pohjanmaalla 2013-2017

Matkailun painopistealueet Etelä-Pohjanmaalla 2013-2017 Matkailun painopistealueet Etelä-Pohjanmaalla 2013-2017 Etelä-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Seinäjoella 29.1.2013 MATKO3 Matkailun koordinointi E-P:lla v. 2011-2014 Arja Kortesluoma, SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot