Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli"

Transkriptio

1 KOHTI YHDENMUKAISTA KÄYTÄNTÖÄ Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli

2 ISBN Toimitus: Marjo Heinonen Ulkoasu: Niina Kilpelä Tyylipaino, Helsinki 2009

3 SISÄLLYS Johdanto 7 Toimintaympäristö 11 Lainsäädännöllinen lähtökohta 13 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat uudessa vammaispalvelulaissa 13 Uuden lain antama toimintamahdollisuus Henkilökohtaisen Avun Keskuksille 16 Vaikeavammaisen asema työmarkkinoilla 17 Henkilökohtaisen avun käyttäjämäärä kasvaa 18 Henkilökohtaisen Avun Keskus 19 Määritelmä ja toiminnan perusteet 19 Toiminnan lähtökohdat 20 Arvot ohjaavat toimintaa 21 Kohderyhmänä vaikeavammaiset henkilöt 23 Yhdenmukainen toimintamalli henkilökohtaisen avun järjestämiseen 25 Keskuksen sidosryhmät ja asiakkuuslajit 25 Keskuksen sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät 25 Keskuksen asiakkaat ja asiakkuuden sopimukset 27 Seudullinen toiminta 32 Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot 33 Ydintoimintojen peruselementit 34 Tuki työntekijän rekrytointiin 40 Rekrytointiprosessin vaiheet 41 Työvoiman hankinta 42 Arviointi ja sitouttaminen 46 Sopimus ja perehdytys 50 Sijaisten hankkiminen 51 Työsuhteen tuki 51 Koulutus, ohjaus ja neuvonta 52 Vertaistuki ja vertaispalveluohjaus 54 Hallinnollinen ja juridinen tuki 55 Työaikahallinto 57 Avustajien palkkahallinto 58 Työntekijän vakuuttaminen 60 Työterveyshuolto 61

4 Keskus avustajan työantajana 61 Neuvontapalvelu keskuksen asiakkaille 62 Tukipaketti yksilölliseen tarpeeseen 63 Keskusten palvelumalli 63 Yhteistoiminta kunnan kanssa 66 Seudullisen keskuksen avaamiseen tähtäävä yhteistyö 66 Toimivan keskuksen ja kunnan välinen yhteistyö 68 Henkilökohtaisen Avun Keskusten organisaatio 69 Seudullisten keskusten verkosto 69 Luottamusmiesorganisaatio 70 Henkilöstö 72 Keskustoimiston henkilöstö ja toiminta 72 Seudullisen keskuksen henkilöstö 72 Johtamis- ja raportointijärjestelmä 75 Johtamisjärjestelmän tavoitteet 75 Johtamisjärjestelmän käytännön toteutus 76 Sidosryhmien kuuleminen seudullisesti 79 Henkilökohtaisen Avun Keskusten tilat ja muut toimintaresurssit 81 Toimitilat 81 ITC - infrastruktuuri 81 Muut resurssit 83 Henkilökohtaisen Avun Keskusten rahoitus 85 Käynnistämisvaiheen rahoitus 85 Pysyvä rahoituspohja 86 Kuntayhteistyö, sopimukset ja raportointi 87 Yhteenveto ja suositukset 89 Liitteet 93

5 Tiivistelmä Sentteri -hankkeen kehittämistyö on tuottanut pääosin vuoden 2008 aikana tämän raportin sisällön, Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamallin kuvauksen, yhteistyössä laajan toimijakunnan kanssa. Tiiviimmin yhteistyötä ovat tehneet Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ja Kynnys ry:n Assistentti.info. Henkilökohtainen apu on vaikeavammaisen ihmisen tärkein tukimuoto. Henkilökohtaisen avun turvin vaikeavammainen ihminen voi elää itsenäistä elämää, opiskella, käydä työssä, harrastaa ja osallistua muiden kansalaisten tavoin. Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Uuden vammaispalvelulain myötä henkilökohtainen apu voidaan järjestää eri tavoin. Lainsäädäntöuudistuksen lisäksi tarvitaan henkilökohtaisen avun toteuttamisen rakenteellisia uudistuksia. Uutena toimintamuotona maahamme luodaan Henkilökohtaisen Avun Keskusten verkosto. Seudullisesti toimivien Henkilökohtaisen Avun Keskusten tukitoimintojen kautta vaikeavammaisia ihmisiä voidaan jatkossa tukea erilaisissa henkilökohtaiseen apuun liittyvissä kysymyksissä. Nämä seudulliset Henkilökohtaisen Avun Keskukset tarjoavat tukea työntekijän rekrytointiin, työsuhteen käynnistämiseen ja ylläpitoon sekä erilaisiin hallinnollisiin ja juridisiin tehtäviin, joita toimiminen avustajan kanssa edellyttää. Seutukunnallisia keskuksia palvelee keskustoimisto, joka tuottaa sisällöt ja tukee seudullista toimintaa. Keskitetyn toimintatavan etuna on se, että seudullisesti toimivat keskukset voivat panostaa varsinaiseen toimintaan, henkilökohtaisen avun toteuttamiseen. Koko toimintaverkostoa hallinnoidaan sitä varten perustettavan yhdistyksen kautta, jonka varsinaisina jäseninä toimivat tukitoimien käyttäjät vammaiset henkilöt itse. Näin uusi toimintatapa on ainutlaatuisella tavalla käyttäjälähtöinen ja korkein päätöksentekovalta on vaikeavammaisilla ihmisillä. Raporttia kirjoitettaessa keskusten käynnistysvaiheen rahoitukselle etsitään mahdollisuuksia saada RAY-avustusta. Joka tapauksessa rahoitus tulee nojaamaan toiminnan piirissä olevien kuntien rahoitukseen, sillä uuden vammaispalvelulain mukaan avustamisen välttämättömät tukitoimet kuuluvat kunnan erityisjärjestämisvelvollisuuden alle. Keskukset antavatkin kunnalle mahdollisuuden tuottaa henkilökohtaiseen apuun liittyvät palvelut kustannustehokkaasti. 5

6 6

7 Johdanto Johdanto Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa vammaiselle ihmiselle yksilöllisen elämisen ja osallistumisen. Henkilökohtaiseksi avun tekee se, että apu sovittautuu vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin, henkilökohtaisesti, selkeiden kriteereiden turvin. Avustamiseen liittyvissä kysymyksissä päätösvalta on vammaisen henkilön omissa käsissä ja hän voi itse Valita avustajan ja määritellä hänen toimenkuvansa Määrittää työtehtävät ja töiden toteutustavan Määrittää työsuorituksen hyväksyttävän laadun Määrittää työajat Määrittää työpaikan (oman elämänpiirinsä) käyttäytymisohjeet ja muut toimintaohjeet. Henkilökohtainen avustaja -toiminta pohjaa yksilölliseen avun tarpeeseen ja työnantajuuteen liittyvän määräysvallan avulla vammainen henkilö ohjaa saamansa avun omien tarpeidensa mukaisesti. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä, jossa vammainen henkilö toimii oman avustajansa juridisena työnantajana, on mahdollistanut ainutlaatuisella tavalla vammaisen henkilön itsenäisenelämän. Samalla järjestelmä on velvoittanut vammaista henkilöä kantamaan työnantajuuteen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Virallisesti lakisääteisenä palvelumuotona henkilökohtainen avustajajärjestelmä on toiminut jo vuodesta Samalla kun järjestelmä on tarjonnut vammaisille henkilöille mahdollisuuden itsenäiseen elämään, sen toteutuksessa on ilmennyt kehittämistarpeita. Kunnat ovat soveltaneet vammaispalvelulakia (vuosina ) varsin kirjavasti ja avustajien myöntämiskriteerit ovat vaihdelleet. Eri kunnissa vammaiset ihmiset ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan, osa jäänyt kokonaan vaille henkilökohtaista avustajaa, avun tarpeesta huolimatta. Vammaisen henkilö työnantajuutta tukevat toiminnat kuten koulutus, neuvonta ja vertaistuki, eivät ole kuuluneet osana avustajapäätöstä. Vammaisten työnantajien asema työmarkkinoilla on haastava. Heidän on ollut vaikeaa löytää itselle sopivaa työntekijää ja sijaisia. Avustajat ovat tehneet työtä pienellä palkalla, eikä yleissitovaa työehtosopimusta alalla ole. Riittämättömän tiedon ja tuen takia järjestelmä on koettu vaikeaksi ja puutteellisten tukijärjestelmien takia haavoittuvaksi toimintamuodoksi. 7

8 Johdanto Vuosien aikana toimineen Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämisprojektin (HAJ) (mikä oli Kynnyksen, Lihastautiliiton, Näkövammaisten Keskusliiton ja Suomen MS-liiton toteuttama yhteistyöprojekti) yhteydessä havaittiin selkeästi tarve saada alueellisia Henkilökohtaisen Avun Keskuksia, jotka tarjoaisivat kokonaisratkaisun edellä esitettyihin haasteisiin. Keskuksen kautta tuettaisiin vammaisen henkilön työnantajuutta, velvoitteiden hoitamista ja avustajan kanssa työskentelyä. Samoin avustaja voisi saada perehdytystä ja ohjausta, työsuhteen edellyttämällä tavalla. Keskukset auttaisivat työntekijöiden rekrytoinnissa ja sijaisten välityksessä. Samoin tietyt työnantajavelvoitteet kuten avustajan palkkahallinto olisi mahdollista ulkoistaa keskukselle. Tärkeänä nähtiin se, että keskusten toiminnan tulee perustua vammaisten ihmisten omaan toimintaan, vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Vammaisten ihmisten mukanaolo keskusten hallinnossa tulisi olla keskeinen osa valtakunnallista ja seudullista toimintaa. Kattavan toimintakirjon kautta keskusten toivottiin tuovan ratkaisu toimialan monitahoiseen haasteeseen. Selvityksen jälkeen on syntynyt ja syntymässä hieman eri konsepteilla toimivia Henkilökohtaisen Avun Keskuksia (vrt. avustajakeskus) eri puolille Suomea. Syntyneillä, toisistaan irrallaan toimivilla avustajakeskuksilla, ei pystytä tuottamaan valtakunnallisesti kattavaa palvelua. Huolestuttavaa on se, että henkilökohtainen apu -toimiala on pirstaleinen ja sekava ja alalla on ilmiöitä, joissa henkilökohtaisen avun toteutus on siirtymässä pois vammaisten omista käsistä. Entuudestaan kirjava kenttä on saamassa eri tavoin toimivia keskuksia, mikä hajottaa toimintaympäristöä ja vaikeuttaa toimialan toimivien ja kustannustehokkaiden käytäntöjen kehittymistä sekä koko toimialan imagon kehittymistä myönteisempään suuntaan ja sen myötä kykyä kilpailla sopivasta työvoimasta. Heta- Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien liitto ja Kynnys ry:n Assistentti.info yhdistivät kokemuksensa ja tahtotilansa yhdenmukaistaa henkilökohtaisen avun tukitoimien toteutusta. Yhteistyöhankkeen (Sentteri) kautta lähdettiin kokoamaan toimintamallia, yhdenmukaista tapaa järjestää henkilökohtaisen avun tukitoimia seudullisten keskusten kautta. Yhdenmukainen, ketjumaiseen toimintaan nojaava, uskottava ja tehokkaasti toimiva keskusten verkosto voi tarjota kokonaisratkaisun toimialan haasteisiin. Seudulliset keskukset voidaan saada toimimaan yhdenmukaisesti silloin, kun toimintaa koordinoidaan ja hallinnoidaan keskitetysti, keskustoimis- 8

9 Johdanto ton kautta, yhtenäisen arvopohjan, normiston ja johtamisen kautta. Tämä raportti kuvaa yksittäisen Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ja keskuksia pyörittävän yhdistyksen organisoitumis-, tuotanto- ja rahoitustavat. Toimintamalli antaa ohjeita siihen, miten keskus voidaan perustaa ja saada toimimaan valitun arvopohjan mukaisesti ja luotettavalla tavalla. Toimintamallin idea on yhtenäistää ja vakiinnuttaa toimialaa sekä varmistaa henkilökohtaisen avun toteutuminen vaikeavammaisille henkilöille yhdenmukaisesti riippumatta siitä, minkä seutukunnallisen keskuksen asiakkaana hän on. Toimintamalli ei ole monistettavissa sellaiseen toimintatapaan, jossa ei ole keskitettyä tuotantoa. Toimintamallin perusajatus on ketjumaisuus, jossa keskitetysti tehtyjä ratkaisuja toteutetaan hajautetusti. Henkilökohtaisen avun seudullinen keskus toimii oman alueensa käytännön organisaattorina, joka tarjoaa niitä toimintoja, jotka ovat henkilökohtaisen avun onnistuneen toteutumisen kannalta välttämättömiä. Keskus tarjoaa tukitoimintoja vaikeavammaisille ihmisille ja henkilökohtaisille avustajille. Sen toiminnot ovat määritelty ja keskuksen toiminta muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tuotteistetuista tukitoiminnoista valitaan sopiva tukipaketti jokaiselle keskuksen asiakkaalle. Keskus tukee toiminnallaan henkilökohtaisen avun toteutumista ja avustamisen sujuvuutta. Henkilökohtaisen Avun Keskusten toiminta pohjautuu määriteltyyn toimintatapaan ja organisoitumiseen yhteen yhteiseen yhdistykseen. Seutukunnallisia keskuksia palvelee keskustoimisto, joka tuottaa ja ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat ja tukevat niiden toimintaa. Keskustoimisto tuottaa seudullisten keskusten toimintaan sisällön, seudulliset keskukset keskittyvät asiakaspalveluun. Tällä tavoin keskitetyn toimintatavan etuna on se, että seudullisesti toimivat keskukset voivat panostaa varsinaiseen toimintaan, henkilökohtaisen avun toteuttamiseen. Määritellyn toimintatavan taustalla on tavoite saavuttaa mahdollisimman yhdenmukainen ja kustannustehokas sekä vaikuttava toimintatapa. Vaikeavammaisten ihmisten elämäntilanne on niin vaikea, ettei tehottomaan näennäistoimintaan ole varaa. Keskuksilta odotetaan konkreettisia tuloksia. 9

10 10

11 Toimintaympäristö Toimintaympäristö Henkilökohtaisen Avun Seudullisten Keskusten toimintaympäristön tärkeimmät tekijät ovat 1. Vammaispalvelulaki 2. Henkilökohtaisen avun alueen työehtosopimustilanne 3. Toiminta työmarkkinoilla 4. Työlainsäädäntö Vammaispalvelulaki ja henkilökohtaisen alueen työehtosopimustilanne ovat toimialan erityisehtoja. Vammaiset henkilöt toimivat yleisillä työmarkkinoilla ja samojen työlainsäädännöllisten normien mukaan kuin muutkin työnantajat. Henkilökohtaisen avun järjestämistä ohjaa lainsäädäntö. Vuodesta 1998 voimassa ollut laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) on ohjannut kuntia korvaamaan vammaiselle henkilölle hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaan kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan ja sisältää aiempaa kattavammin kunnan järjestämisvelvollisuuden henkilökohtaisen avun toteutuksessa vaikeavammaisen henkilön yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne huomioiden. Lakiuudistus tuo kaivatun parannuksen vaikeavammaisten mahdollisuuteen saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun harkinnanvaraisuus muuttuu kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuden alaiseksi. Vaikeavammaisille henkilöille syntyy subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Sen lisäksi laissa on joukko muita uudistuksia, joiden vaikutus henkilökohtaisen avun toteutumiseen on merkittävä. Tärkeimpänä niistä on sellaisten välttämättömien kulujen korvaaminen, jotka oleellisesti liittyvät esimiehenä toimimiseen ja työntekijöiden rekrytoimiseen. Henkilökohtaisen avun toteutustapoihin tulee uusia vaihtoehtoja ja henkilökohtaisen avun piiriin tulee uusia käyttäjäryhmiä vammaispalvelulain tultua ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden. 11

12 Toimintaympäristö Toimialan laajemman kehittymisen kannalta on tärkeää huomioida toimialaa koskettava työvoimapula. Työmarkkina on aito markkina, työnantajat kilpailevat sopivista työntekijöistä. Kilpailutekijöitä on useita kuten palkka, mielikuva, työn merkitys, työolosuhteet ja pysyvyys. Nykyisellään avustajan löytäminen on vaikeaa. Matala palkkataso ja usein osa-aikainen työ (tuntimääräiset päätökset) sekä alan toimimattomat käytännöt yhdistettynä olemattomaan markkinointimahdollisuuksiin eivät ole eduksi parantamaan vammaisten asemaa työmarkkinalla. Asia on vaikeavammaisten henkilöiden kannalta ratkaiseva: Työmarkkinalla on pakko pärjätä selvitäkseen elämästä. Jotta vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtainen apu toteutuisi asianmukaisesti, luotettavasti ja sujuvasti, on lakimuutoksen rinnalla rakennettava kattava tukijärjestelmä (Henkilökohtaisen Avun Keskusten verkosto) ja neuvoteltava avustajia koskeva suositus alan keskeisiksi työehdoiksi. Toimintamallin luomisen loppuvaiheessa työmarkkinoiden tilanne näytti muuttuvan nopeasti. Kansainvälisen finanssikriisin mukanaan tuomat vaikeudet käänsivät monia aloja koskettaneen työvoimapulan laskevaksi työllisyydeksi ja työttömyyden peloksi. Raporttia kirjoitettaessa emme vielä tiedä kriisin lopullisia vaikutuksia työmarkkinoihin. Kriisin vaikutusten kohdentuminen eri toimialoille, alueille, vaikutusten volyymi ja kesto kaikki ovat vielä täysin epäselviä. Sen sijaan on kiistämätöntä faktaa, että jo ensi vuosikymmenen alusta alkaa työvoiman vähentyminen työmarkkinoilla. Toimintamallin mukaista valtakunnallista tukirakennetta ei peruteta hetkellisen työmarkkinatilanteen perusteella. Tavoitteena on turvata henkilökohtaisen avun toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä. Näiden tekijöiden vuoksi on edelleen perusteltua luoda rakenne, joka mahdollistaa henkilökohtaisen avun tekijöiden kyvyn toimia työmarkkinoilla tehokkaasti ja kilpailukyvyn sopivasta työvoimasta. Lisäksi on varauduttava siihen, että alalle tarvitaan työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Myös tällaisia toimintoja varten on oltava toimija, jolla on kyky toteuttaa lisäresurssien hankkimista toimialalle. Muutoin henkilökohtaisen avun alueen elinmahdollisuudet pitkällä aikavälillä heikkenevät. 12

13 Toimintaympäristö Lainsäädännöllinen lähtökohta Henkilökohtaisen avun järjestämistavat uudessa vammaispalvelulaissa Henkilökohtaisen avun järjestämistä koskeva lakitausta on aivan tuore. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta hyväksyttiin 10. joulukuuta Laki sisältää säännökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta. Siitä tulee nyt kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa tukitoimi. Uuden lain kautta vaikeavammaiset henkilöt saavat tietyin rajauksin subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun, jonka toteuttamistavat ovat nykyistä henkilökohtainen avustaja -järjestelmää monipuolisemmat. Lain sisältö ja henki pohjaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja osallistumiseen. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan laissa vaikeavammaisen henkilön avustamista Päivittäisissä toimissa Työssä Opiskelussa Harrastuksissa Yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu diagnoosiin ja ikään katsomatta sellaisille vaikeavammaisille, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua näistä selviytyäkseen. Jos avun tarve perustuu pääasiassa normaaliin ikääntymiseen liittyviin sairauksiin ja toimintarajoitteisiin, on sellaisessa tilanteesta johtuvaan avun tarpeeseen vastattava muilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Vaikeavammaisille henkilölle sopivan henkilökohtaisen avun toteutuksen vaihtoehtoja voidaan suunnitella ja arvioida palvelusuunnitelman 13

14 Toimintaympäristö laatimiseen yhteydessä. Palvelusuunnitelman tekeminen edellyttää asiakkaan ja kunnan sosiaalityöntekijän yhteistyötä. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää asiakkaan hakemusta ja kunnan viranomaisen tekemää hallintopäätöstä. Palvelusuunnitelmalla ei ole oikeuksia luova asemaa, eikä se lopullisesti velvoita kuntaa suunnitelma mukaiseen päätöksentekoon. Päätöksestä voidaan valittaa kunnan omaan vastuunalaiseen lautakuntaan ja sen päätöksestä hallinto-oikeuteen, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Uuden vammaispalvelulain säännökset ohjaavat henkilökohtaisen avun järjestämistä tarkemmin kuin aikaisempi lainsäädäntö. Koska henkilökohtainen apu on tarkoitettu mahdollistamaan vaikeavammaisen henkilön itsenäinen elämä, sen luonteeseen kuuluu, että avustettava kykenee itse määrittelemään tarvitsemansa avun sisällön ja toteuttamistavan. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on huomioitava vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Uusi vammaispalvelulaki antaa aiempaa laajemman kirjon henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella tavalla: 1. Henkilökohtainen avustaja -malli Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettaviksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen ja muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. 2. Palvelusetelimalli Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. 3. Ostopalvelumalli Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. 14

15 Toimintaympäristö Henkilökohtaisen avun eri toteutustapojen eroja voi tarkastella seuraavasta taulukosta: Vammaisen henkilön oikeudellinen asema Henkilökohtaisen Avun Keskusten asiakkaana Henkilökohtainen avustaja -malli Työnantaja Avustajan työnjohtaja, palvelun tarjoajan ja vammaisen henkilön välisen sopimuksen puitteissa, asiakassuhteessa palveluntarjoajaan Palvelusetelimalli Ostopalvelumalli Avustajan työnjohtaja, palvelun tarjoajan ja vammaisen henkilön välisen sopimuksen puitteissa Kyllä Ei Silloin kun työnantajuuden hoitamiseen liittyvät palvelut ostetaan keskukselta Taulukko 1. Henkilökohtaisen avun toteutusmallien erot. Kolmen erilaisen toteutustavan kautta lisätään vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja laajennetaan niiden vaikeavammaisten joukkoa, jotka voivat elää itsenäisesti henkilökohtaisen avun turvin. Niinpä uuden lain myötä myös sellaisilla vaikeavammaisilla henkilöillä, jotka eivät itse pysty toimimaan työnantajina, on mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun. Erityisen tärkeää on se, että vammainen henkilö voi jatkossakin toimia avustajansa työnantajana, mutta saada enemmän tukea ja korvausta kuluihin, joita syntyy kouluttautumisesta esimiehenä toimimiseen, sijaisten rekrytoinnista ja muista välttämättömistä avustajasta aiheutuvista menoista. 15

16 Toimintaympäristö Uuden lain antama toimintamahdollisuus Henkilökohtaisen Avun Keskuksille Uusi vammaispalvelulaki antaa vahvan tuen henkilökohtaisen avun käytännön järjestämiselle. Lain 8 d 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Lain perusteluosan mukaan henkilökohtaisen avun järjestämisen yhteydessä kunnan maksuvelvollisuuteen kuuluvat avustajan tuntipalkan lisäksi myös seuraavat kulut: Vammaisen henkilön kouluttautuminen työnantajuuteen/ esimiehenä toimimiseen, tarvittaessa jo ennen työsuhteen alkua Työntekijöiden/Sijaisten välityksestä aiheutuvat kulut Järjestelyt, jotka aiheutuvat niiden vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun toteutuksessa, jotka eivät kykene hoitamaan työnantajavelvoitteita Lisäksi lain perusteluosassa täsmennetään lainsäätäjän tarkoitusta yleisestä avustusvelvollisuudesta: Vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan myös, että Työnantajana toimiessaan vaikeavammainen henkilö voi delegoida osan tehtävistään kolmannelle osapuolelle ostamalla tältä esimerkiksi palkanlaskentaan ja palkanmaksuun, koulutukseen ja avustajavälitykseen liittyviä palveluita. Lain perusteluosassa viitataan myös suoraan Henkilökohtaisen Avun Keskuksiin, jotka helpottavat kuntien vammaispalveluista vastaavan henkilöstön työtä ja auttavat heitä toiminnan järjestämisessä kustannustehokkaasti. Henkilökohtaisen Avun Keskukset mahdollistaisivat monipuolisen tuen sekä vaikeavammaisille työnantajille että avustajille. Ne voisivat auttaa avustajan ja sijaisten rekrytoinnissa, palkanmaksussa ja muissa hallinnollisissa asioissa sekä tarjoaisivat koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. 16

17 Toimintaympäristö Lainsäätäjällä on ollut vahva ja selkeä tahto saada henkilökohtainen apu toimivaksi kokonaisuudeksi. Siksi kunnan korvausvelvollisuus ulottuu entistä laajemmalle alueelle. Avustajan palkan ja sen lakisääteisten sosiaalikulujen ja lisien lisäksi kunnan on siis korvattava kustannukset, jotka aiheutuvat kohtuullisista seuraavista tukitoimista: Rekrytointi Työnantajuuteen kouluttautuminen Palkkahallinto Työnantajuuden kantamisesta toisen puolesta Ohjaus ja neuvonta Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintamalli sisältää lainsäätäjän tarkoittamat tukitoimet henkilökohtaisen avun saamiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Vaikeavammaisen asema työmarkkinoilla Vammaisilla työnantajilla on viime vuosien ajan ollut lisääntyvässä määrin vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä pitkä- ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Keskeisinä syinä tähän ovat olleet: Järjestelmän väljä lainsäädännöllinen pohja ennen lakiuudistusta Kuntien vaihteleva tapa tehdä päätöksiä henkilökohtainen avustaja järjestelmästä. Valtaosa päätöksistä on tuntimäärällisesti pieniä, jolloin työnantajan on vaikea löytää työntekijää. Avustajien matala palkkataso ja suuri tuntipalkan ero kuntien välillä Keskitettyjen työehtojen puuttuminen (palkan lisät epäyhtenäiset, koska ei yleissitovaa työehtosopimusta, TES) Heikosti toimivat hallinnolliset käytännöt (kuten avustajien palkkahallinto) Vammaisten työnantajien saama riittämätön tuki työnantajuuteen Toimialan ja henkilökohtaisen avustajan työn heikko arvostus 17

18 Toimintaympäristö Työnantajat ovat hakeneet työntekijöitä työvoimahallinnon, oppilaitosten, ystävien ja tuttavien, muun ilmoittelun tai paikallisesti toimivien avustajavälitysten kautta. Erityisen vaikea on ollut löytää työntekijää pienempiin tuntimääriin (osa-aikainen tai tuntityö) ja sijaistarpeisiin. Koska avustajan työtä voi tehdä erilaisista taustoista tulevat henkilöt, ovat vammaiset työnantajat kilpailleet muiden matalapalkkaalojen kanssa samasta työvoimasta. Monien yritysten rekrytointi on tehokasta ja laadukasta niin, että ne saavat potentiaaliset työntekijät itselleen. Kyse on aidosta työmarkkinasta, jossa kilpailua käydään työnantajien kesken. Yksittäisen vammaisen henkilön on vaikea kilpailla työmarkkinoilla, joissa kilpailijoilla on käytössään osaamista ja taloudellisia resursseja oman kilpailukykynsä parantamiseksi. Henkilökohtaisen avun käyttäjämäärä kasvaa Tulevina vuosin henkilökohtaisen avun käyttäjien määrä kasvaa. Vaikka vammaispalvelulakiin jää palveluasuminen ja laissa viitataan myös omaishoitoon ja kunnalliseen kotiapuun, uusi laki muuttaa painopisteen palveluasumisesta kohti henkilökohtaista apua. Myös yhä useammat sellaiset henkilöt, joiden asuminen ja avuntarve on toteutettu esim. palveluasumisen kautta, siirtyvät kodin ulkopuolisen avuntarpeen osalta henkilökohtaisen avun käyttäjäksi. Kehitysvammaisten ihmisten laitosasumista puretaan ja osa kehitysvammaisista siirtyy itsenäisen elämän piiriin. Se mahdollistuu uuden vammaispalvelulain myötä henkilökohtaisen avun turvin. Tämä kehityssuunta lisää työntekijöiden tarvetta toimialalla. Voidaan arvioida, että lähivuosien aikana nykyinen noin henkilökohtaisen avustajan käyttäjän määrä nousee noin henkilökohtaisen avun käyttäjään. Muutoksen nopeutta on vaikea arvioida. Vaikeavammaisen elämän avustusjärjestelyiden muutos ei ole aivan helppoa. Myös tottumuksilla ja vakiintuneilla käytännöillä on oma muutosta hidastava roolinsa. Henkilökohtaisen Avun Keskuksilla on ratkaisevan tärkeä roolinsa kehityksessä, joka vapauttaa vammaiset kohti itsenäistä ja vapaata elämää henkilökohtaisen avun turvin. 18

19 Henkilökohtaisen Avun Keskus Henkilökohtaisen Avun Keskus Määritelmä ja toiminnan perusteet Henkilökohtaisen avun seudullinen keskus tarjoaa henkilökohtaisen avustajan työnantajalle tai oman avustajansa työnjohtajalle tukitoimia henkilökohtaisen avun saamiseen ja hallintaan määriteltyyn toimintatapaan perustuen. Yksittäinen Henkilökohtaisen Avun Keskus on osa valtakunnallista Henkilökohtaisen Avun Keskusten verkostoa. Verkoston toimintaa tukee ja koordinoi keskustoimisto. Toiminta on organisoitu yhden aatteellisen yhdistyksen pohjalle. Yhdistyksen jäseninä ovat tukitoimien käyttäjät ja toiminnan käynnistäneet vammaisjärjestöt. Seudullisen keskuksen tarkoituksena on Mahdollistaa vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun turvallisen ja toimivan toteutuksen. Tarjota sellaisia avustamisen tukitoimintoja, jotka mahdollistavat vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämän ja henkilökohtaisen avun järjestymisen yksilöllisen elämäntilanteen mukaan. Tuottaa avustamisen tukitoimintoja kustannustehokkaasti ja joustavasti koko toimialueellaan. Tarkoituksensa saavuttamiseksi Henkilökohtaisen Avun Keskukset Antavat sisällöltään määriteltyjä tukitoimia avustajien rekrytoimiseksi, työsuhteen johtamisen ja hallinnan helpottamiseksi, juridisten työnantajavelvoitteiden ja palkkahallinnon hoitamiseksi. Toimivat keskitetysti, yhden hallinnon ja johdon alla. Tukitoimet määritellään, johdetaan ja osin tuotetaan keskitetysti, mutta tukitoimintojen toteutus tapahtuu paikallisesti. Toimivat seudullisesti. Niillä on kiinteä toimipaikka, mutta ne toimivat hajautetusti omalla alueellaan sekä Internetissä. 19

20 Henkilökohtaisen Avun Keskus Seudullisen keskuksen toiminta-ajatus on turvata henkilökohtaisen avun toteutuminen ja välttämättömien avustamisen tukitoimintojen tuottaminen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämiseksi. Henkilökohtaisen Avun Keskuksen tarjoamat tukitoimet kuvataan myöhemmin. Toiminnan lähtökohdat Henkilökohtaisen Avun Keskuksen toiminta lähtee vammaisten tarpeista saada apua riittävästi ja henkilökohtaisen avun periaatteiden mukaisesti vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden hengessä. Keskuksen toiminnan tulee pysyä voittoa tavoittelemattomana ja kustannustehokkaana toimintana. Keskusten toiminta ei saa tarpeettomasti kuluttaa niitä määrärahoja, joiden käyttötarkoitus on hankkia vaikeavammaiselle henkilökohtaista apua. Keskusten kautta voidaan keskittää tiettyjä toimintoja kuten avustajien palkkahallinto, koulutus- ja neuvontamateriaalin tuotanto sekä esimerkiksi juristin osaamista vaativien neuvontatapausten käsittely, tiedotus ja markkinointi sekä tietojärjestelmäratkaisut. On selvää, että keskitetty ratkaisu tuo selvää taloudellista säästöä sekä ylivertaiset laadulliset mahdollisuudet verrattuna koko toiminnan hajautettuun tuotantoon (itsenäisesti toimivat keskukset). Keskuksia pyörittävässä yhdistyksessä päätöksenteko on vammaisten omissa käsissä. Vaikka henkilökohtaisen avun päätökset tehdään kunnissa ja kunta on toiminnan rahoittaja, Henkilökohtaisen Avun Keskukset tarjoavat käytännön henkilökohtaisen avun toteutukseen tarvittavat tukitoimet. Toimintatapana on kumppanuus, mikä helpottaa eri osapuolten toimintaa ja selkiyttää toimialan käytäntöjä. Keskus tuottaa ensisijaisesti tukea vaikeavammaisille henkilöille, mutta myös avustajan työtä tekeville. Keskuksen toiminnan keskiössä on avustaminen ja sen toteutuminen mahdollisimman kitkattomasti muuttuvissa arjen tilanteissa. Keskus ohjaa eri osapuolia toimimaan oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Se edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja kaikkien osapuolten sitoutumista yhteisiin periaatteisiin. Vammainen voi valita itse, tuleeko keskuksen asiakkaaksi (toimijaksi, jäseneksi) vai toimiiko hän ilman keskusten tarjoamaa tukea. 20

21 Henkilökohtaisen Avun Keskus Henkilökohtainen apu mahdollistaa vammaiselle henkilölle avun toteutumisen myös ilman työnantajuutta. Vaikka Henkilökohtaisen Avun Keskus tukee ensisijaisesti niitä vammaisia henkilöitä, jotka toimivat oman avustajansa juridisena työnantajana, tarjoaa keskus tukea ja osaamista myös niihin tilanteisiin, jolloin vammaisella työnjohtajalla on avustaja, mutta keskus toimii työnantajana. Tarkempi kuvaus on Ydintoiminnot kappaleessa. Henkilökohtainen apu järjestetään keskuksen kautta niin, että vammaisen henkilön ihmisarvo ja -oikeudet toteutuvat ja hän pääsee käyttämään päätösvaltaa omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Arvot ohjaavat toimintaa Henkilökohtaisen Avun Keskusten toimintaa ohjaavat arvot, jotka ovat keskuksen eettisen ohjeistuksen perusta. Keskusten arvot ovat: 1. Vammaisten itsemääräämisoikeus 2. Itsenäisen elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen 3. Tasapuolisuus 4. Yksilöllisyys ja yksityisyys 5. Ammatillisuus (asiantuntijuus) 6. Palveluiden luotettavuus ja laatu Näillä arvoilla on useita merkityksiä ja tämän kehittämistyön prosessin yhteydessä arvot määriteltiin seuraavalla tavalla: Vammaisten itsemääräämisoikeus Henkilökohtaisen Avun Keskusten toiminnassa huomioidaan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus avustamiseen liittyvissä asioissa. Vammainen henkilö saa itse päättää, kuka häntä avustaa ja minkälaista tukea hän keskukselta vastaanottaa. Itsemääräämisoikeuden myötä vammainen henkilö sitoutuu siihen vastuuseen, joka hänelle tulee joko työnantajana tai esimiehenä ja keskuksen aktiivisena toimijana (asiakkaana). 21

22 Henkilökohtaisen Avun Keskus Itsenäisen elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Jokaisella vammaisella ihmisellä on oma elämä, jota keskus ja sen työntekijät kunnioittavat. Avustajan ja tarvittavien tukitoimintojen avulla vammainen henkilö voi elää itsenäistä elämää ja selviytyä erilaisista arjen tilanteista. Keskus tukee vammaisten itsenäistä elämää. Tasapuolisuus Henkilökohtaisen Avun Keskus tarjoaa tukitoimintaa kaikille vammaisille henkilöille, jotka toimivat henkilökohtaisen avustajan työnantajina tai esimiehinä, riippumatta mikä on henkilön vamma, avuntarve, asuinpaikka tai elämäntilanne. Henkilökohtaisen Avun Keskus kohtelee asiakkaita yhdenvertaisesti ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Yksilöllisyys ja yksityisyys Henkilökohtaisen Avun Keskuksen toiminta tukee yksilöllisen avuntarpeen täyttymistä ja tukee vammaisen henkilön yksityisyyttä avun toteuttamisessa. Keskuksen tarjoamista toiminnoista valitaan sopiva tukipaketti yksilöllisen avun ja tuen järjestymiseksi. Keskuksen toiminnassa painotetaan yksilöllisyyttä kunnioittavan salassapidon periaatetta. Ammatillisuus Henkilökohtaisen Avun Keskuksen toiminta nojaa ammatilliseen tekemiseen sekä eri osa-alueiden tuntemiseen ja osaamiseen. Keskuksen toiminta arvostaa avustajien työtä ja tukee koulutuksen ja ohjauksen avulla avustajien pysyvyyttä alalla ja jaksamista työssä. Ammatillisuuden osana nähdään myös solidaarisuus, mikä ilmenee eri toimijoiden oikeudenmukaisena kohteluna. Palveluiden luotettavuus ja laadukkuus Henkilökohtaisen Avun Keskus edustaa luotettavaa toimijaa, joka hoitaa sovitut tehtävät ammattitaitoisesti ja laadukkaasti. Keskuksen toimintaa seurataan ja kehitetään arviointijärjestelmän kautta. Tehokkuus ei ole ainoa laadun mittari, vaan laatua mitataan myös vammaisten käyttäjien tyytyväisyydellä. 22

23 Henkilökohtaisen Avun Keskus Kohderyhmänä vaikeavammaiset henkilöt Henkilökohtaisen Avun Keskuksesta voivat hankkia avustamisen tukitoimintoja vaikeavammaiset henkilöt. Tukitoimien kohdentamisen rajaus on uuden vammaispalvelulain mukainen. Henkilökohtaisen avun toteutumiseksi keskuksen kautta tuetaan molempia työsuhteen osapuolia. Ennen kaikkea varmistetaan työntekijöiden, henkilökohtaisten avustajien saaminen keskusten asiakkaina olevien vammaisten palvelukseen. Tarkemmin kuvattuna keskuksen toiminnan kohderyhmät ovat: Vaikeavammaiset henkilöt, joilla on viranhaltijan päätös henkilökohtaisesta avusta (henkilökohtaisesta avustajasta) Vaikeavammaiset henkilöt, jotka harkitsevat henkilökohtaisen avun järjestymistä omaan elämäänsä. Henkilökohtaiset avustajat tai sellaisiksi aikovat. Kohderyhmät voidaan määritellä tarkemmin seuraavalla tavalla: Vaikeavammaiset henkilöt, joilla on päätös henkilökohtaisesta avusta/avustajasta Henkilökohtaisen Avun Keskus tarjoaa tukitoimia kaikille niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on henkilökohtaisen avun/ avustajan päätös ja joiden kotikunta on tehnyt sopimuksen keskusten toimintaa pyörittävän yhdistyksen kanssa. Keskuksen tarjoama tuki ei ole riippuvainen päätöksen tuntimäärästä tai vaikeavammaisen henkilön diagnoosista. Vaikka keskuksen toimintojen pääpaino on vammaisen henkilön työnantajuuden tukemisessa, keskus tarjoaa tukea ja koulutusta myös niille, jotka eivät itse toimi työnantajina. Keskuksesta on mahdollista saada apua ja tukea akuutteihin tilanteisiin ja tilapäisiin tarpeisiin kuten sijaisen saaminen avustajan sairastuessa. 23

24 Henkilökohtaisen Avun Keskus Vaikeavammaiset henkilöt, jotka harkitsevat henkilökohtaisen avun järjestymistä omaan elämäänsä Keskus rakentaa omat neuvontapalvelut sellaisille vaikeavammaisille henkilöille, jotka eivät ole vielä henkilökohtaisen avun piirissä, mutta jotka etsivät itselleen sopivaa avun toteutustapaa. He hyötyvät muiden vammaisten ihmisten kokemuksista ja voivat vertaistuellisen keskustelun pohjalta valmistautua henkilökohtaisen avun vaatimiin toimenpiteisiin ja avustajan hakemiseen. Keskuksen kouluttaman ja tukeman vertaistukihenkilön kanssa vaikeavammainen henkilö voi käydä läpi niitä yksityiskohtia, mitkä liittyvät avustajan kanssa toimimiseen, työnantajuuteen ja/tai esimiehen tehtäviin. Keskus voi tarjota vertaispalveluohjausta, mikä sisältää kokeneen vammaisen henkilön keskustelutuen ja henkilökohtaisen avun toteutuksen vaihtoehtojen pohtimisen. Tämä ei poista kunnan velvollisuutta neuvoa ja laatia palvelusuunnitelma, vaan keskuksen tarkoituksena on tukea vaikeavammaista henkilöä löytämään itselleen sopivin palvelumuoto ja henkilökohtaisen avun toteuttamistapa. Henkilökohtaiset avustajat Henkilökohtaisen Avun Keskus Jakaa tietoa henkilökohtaisen avustajan työstä Välittää työpaikkoja avustajan työtä etsiville Perehdyttää avustamisen perusasioihin Tukee ja kouluttaa avustajana toimivia työsuhteiden aikana. Keskuksen tuki ja ohjaus henkilökohtaisille avustajille täydentää sitä perehdytystä ja työhön opastusta, jonka vammainen työnantaja antaa työntekijälleen. Henkilökohtainen avustaja voi toimia työsuhteessa vammaiseen työnantajaan tai henkikohtaisen avun keskukseen. Kaikki henkilökohtaiset avustajat noudattavat samoja avustamisen periaatteita ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. 24

25 Henkilökohtaisen Avun Keskus Yhdenmukainen toimintamalli henkilökohtaisen avun järjestämiseen Henkilökohtaisen Avun Keskukset toimivat verkostossa yhdenmukaisesti ja ketjumaisesti. Se tarkoittaa, että tavoitteena on tarjoamaltaan ja toimintatavoiltaan samanlaiset keskukset. Kaikki keskeiset sisältöalueet tuotetaan keskitetysti niin, että eri puolilla maata toimivat seudulliset keskukset pystyvät keskittymään palveluiden toteuttamiseen. Toimintaa koordinoi keskustoimisto. Toiminnan pyörittämisestä vastaa yhdistys ja sen kautta tukitoimien käyttäjät. Yhdenmukaisen toimintamallin kautta Vaikeavammaiset henkilökohtaisen avun käyttäjät saavat tasa-arvoisesti tukea riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat tai minkä seudullisen keskuksen asiakkaiksi he kuuluvat. Koko toimiala selkiytyy ja toiminta yhtenäistyy, vakiintuu. Henkilökohtaisen avun järjestäminen ja eri osapuolten toiminta selkiytyy. Keskusten toiminta tulee tehokkaaksi. Keskusten toiminta on johdettavissa. Keskusten toiminnan kehittäminen tulee mahdolliseksi. Keskuksen sidosryhmät ja asiakkuuslajit Keskuksen sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät Henkilökohtaisen Avun Keskusten toiminta pohjaa vahvaa yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Keskuksia pyörittävän yhdistyksen keskeisimmät sidosryhmät ja niiden roolit on esitetty seuraavissa taulukoissa taulukko 2. ja 3.): 25

26 Henkilökohtaisen Avun Keskus Sisäiset sidosryhmät ja niiden roolit Sidosryhmä Varsinaiset jäsenet Yhdistysjäsenet Yhdistyksen valtuusto Yhdistyksen hallitus Toimitusjohtaja Keskustoimisto Seudullinen keskus Rooli Omistajan rooli Omistajan rooli, synnyttäjän rooli, taustatuki, osaamisen antaja Ylin päätöksentekijä yhdistyksen toiminnassa, strateginen päätöksenteko, nimittää hallituksen, valvoo hallituksen toimintaa Strateginen suunnittelu, ylin taktinen ja operatiivinen johto, toimii toimitusjohtajan johtoelimenä Vastaa toiminnan operatiivisesta johtamisesta, sidosryhmäsuhteiden ylläpito, toimii henkilöstön esimiehenä Vastaa tuotteiden ja tukitoimien tuotannosta, erityiskysymysten hoitaminen, palvelevat seudullisia keskuksia Toimii seudullisena asiakaspalvelupisteenä vammaisille asiakkaille sekä nykyisille että potentiaalisille asiakkaille Taulukko 2. Sisäiset sidosryhmät ja niiden roolit. 26

27 Henkilökohtaisen Avun Keskus Ulkoiset sidosryhmät ja niiden roolit Sidosryhmä Tukitoimien käyttäjät Potentiaaliset avustajat Avustajat Kunnan viranomaispäättäjät ja luottamusmieshenkilöt Alihankkijat Vammaisjärjestöt STM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Eduskunta, hallitus Rooli Toiminnan kohde ja tarkoitus omistajat Toiminnan kohde, voimavara Toiminnan kohde, voimavara ja imagon luojat Rahoittajat, asiakasryhmä Osa toiminnallista kokonaisuutta, tuotanto ja suunnittelu yhteistä Yhteistyökumppaneita, alan vaikuttajia Lainsäädännön kehitys, tutkimus, kehitys Lainsäädännöllinen kehitys Taulukko 3. Ulkoiset sidosryhmät ja niiden roolit. Keskuksen asiakkaat ja asiakkuuden sopimukset Henkilökohtaisen Avun Keskuksia pyörittävä yhdistys on sopimussuhteessa tärkeimpien asiakkaidensa kanssa kuten vaikeavammaisten henkilöiden, kuntien ja työntekijöiden kanssa. Asiakkuuslajit voidaan nimetä seuraavasti: 1. Työnantaja -asiakkuus 2. Työnjohtaja -asiakkuus 3. Kunta -asiakkuus 4. Työntekijä/avustaja -asiakkuus Eri asiakkuuksille tarjottavat tukitoimet kuvataan erikseen (tukitoimintojen tuotteet). Kullekin asiakaslajille tehdään sopimus, joka sisältää toiminnan kuvauksen ja pelisäännöt sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Toimijoiden väliset sopimukselliset suhteet on kuvattu kaaviossa 1 (seuraavalla sivulla). 27

28 Henkilökohtaisen Avun Keskus Hakemus Päätös Työnantaja Kunta Jäsenyys Palvelutuotantosopimus (2.) Työsopimus, työehdot Palvelusopimus (1.) Työnhakija/-tekijä HA keskus Työsopimus (jos keskus työnantaja) (4.) Rekisteröintisopimus (3.) Kaavio 1. Toimijoiden väliset sopimussuhteet. Sopimukset ja niiden perussisällöt Toiminnan lähtökohta on, että vammainen hakee päätöstä henkilökohtaisesta avusta ja kunta tekee hallintopäätöksen henkilökohtaisesta avusta ja avun järjestämistä koskevista tukitoimista. Vammainen henkilö voi olla seudullisen keskuksen asiakas riippumatta siitä, toimiiko hän itse työnantajana vai toimiiko keskus avustajan työnantajana. Kunta sopii palvelutuotantosopimuksella keskukselta hankkimansa tukitoimintojen määrän, sisällön, hinnan ja toimituksen sekä raportoinnin ja maksuliikenteen. Henkilökohtainen avustaja voi olla työsuhteessa keskukseen, vaikka pääosin keskus ohjaa vammaisia henkilöitä toimimaan työnantajina, jolloin työsopimus solmitaan vammaisen työnantajan ja työntekijän välille. Keskusten ja sen sidosryhmien välinen yhteistoiminta nojaa kirjallisiin sopimuksiin. Keskustoimisto tuottaa toiminnassa tarvittaville sopimusmalleille vakiopohjat ja vastaa niiden päivityksestä. Seudulliset keskukset käyttävät samoja sopimuspohjia. Muutokset sopimuspohjiin edellyttävät yhdistyksen hallituksen päätöstä. 28

29 Henkilökohtaisen Avun Keskus 1. Vammainen henkilö Henkilökohtaisen Avun Keskus -sopimus (Palvelusopimus) Osapuolet: Vammainen henkilö ja Henkilökohtaisen Avun Keskus Sopimus henkilökohtaisen avun yksilöllisistä tukitoimista Edellyttää työnantajuuden ja henkilökohtaisen avun järjestämisen perustietojen hallintaa (varmennetaan joko alkukoulutuksen tai testin kautta) Sisältää muun muassa seuraavat osat - Työnantajavastuun määrittäminen - Palveluiden sisältö - Hallinnolliset vastuut Lakimääräiset sopimukset (työterveyshuolto, vakuutukset, eläke) Työntekijätietojen ilmoittaminen ja ylläpito Työaikakirjanpito ja tuntilistat Palkanlaskenta ja virhetietojen käsittely Palkanmaksu Raportointi (palkkaraportti) - Vastuu palveluiden toimituksesta ja laadusta - Vastuu palveluiden käyttämisestä - Henkilötiedot, käyttö, säilytys ja ylläpito - Muut säilytettävät tiedot, käyttö, säilytys ja ylläpito - Asiakkaan oikeudet - Tuntimäärävalvonta ja vastuu kokonaistyöajasta Liitteet: - Hallintopäätös henkilökohtaisesta avusta ja avun järjestämistä koskevista tukitoimista - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä 29

30 Henkilökohtaisen Avun Keskus 2. Kunta Henkilökohtaisen Avun Keskus -sopimus (Palvelutuotantosopimus) Osapuolet: Kunta ja Henkilökohtaisen Avun Keskus Sisältää - Palvelutuotannon kuvaus (sisältäen alihankinnat) - Eri tukitoimien hinnat - Raportointi - Rahaliikenne ja maksuehdot - Henkilölista ja sen ylläpito (kenelle keskus tarjoaa tukitoimintoja, millä hinnalla, tukipaketin koko per asiakas) - Toimitusehdot asiakkaalle Liitteet: - Sopimusmalli työnantaja keskus -sopimuksesta - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä 3. Keskus työntekijä -sopimus (Rekisteröintisopimus) Osapuolet: Henkilökohtaisen Avun Keskus ja työnhakija (vammainen henkilö työnantajana) Sisältää työnhakijan henkilötiedot, käyttö, säilytys ja ylläpito Sopimus syntyy rekisteröitymisen yhteydessä ja päättyy silloin, kun peruste tietojen ylläpitoon loppuu (työsuhteen päättyminen) - Työn hakemisvaihe - Työn tekemisvaihe Liitteet: - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä 30

31 Henkilökohtaisen Avun Keskus 4. Keskus työnantajana: Keskus työntekijä -sopimus (Työsopimus) Osapuolet: Henkilökohtaisen Avun Keskus ja työntekijä Vammainen henkilö on työnjohtaja Normaalit työsopimuksen ehdot Ehdot, molempien oikeudet ja velvollisuudet Tietojen ylläpito, säilytys ja käyttö Toimintatapa asiakkaalla - Tehtävien rajaukset (vaaralliset tilanteet, vastuut kolmansille osapuolille, työnjohtoa koskevat pelisäännöt) - Tiedot, mistä informoidaan keskusta ja millä tavalla - Asiakkaan tietojen antaminen, vaitiolosäännöt - Kuvaus laadukkaasta avustamisesta, avustamisen kriteerit - Erityiskysymykset (kuten raha ja sen käsittely, kalliit esineet ja niiden käsittely, liikenne, perheenjäsenet, lemmikkieläimet) - Työsuojeluasiat (kuten allergiat ja henkilökohtaiset rajoitteet) - Sairastuminen ja siitä ilmoittaminen - Asiakkaan avaimet ja lukitusohjeet Liitteet: - Keskus työjohtaja - Rekisteriseloste käytettävistä rekistereistä Kaikissa sopimuksissa on näiden lisäksi seuraavat kohdat: Sopimussuhteen alku ja voimassaolo Sopimuksen purku ja irtisanominen Riitojen ja erimielisyyksien käsittely Liite: Keskuksen palveluiden toimitusehdot 31

32 Henkilökohtaisen Avun Keskus Seudullinen toiminta Yhdelle Henkilökohtaisen Avun Keskukselle on oltava riittävä asiakaskunta, minimissään noin vammaista asiakasta. Se osaltaan antaa keskuksen toimialueen koolle viitteellisen rajauksen. Maan eri osat vaihtelevat asumistiheyden mukaan paljon. Lapissa 300 työnantajan saaminen seudulliseen keskukseen voi olla haaste, sen sijaan pääkaupunkiseudun avustajakeskuksen potentiaalinen asiakaskunta on heti yli työnantajaa. Henkilökohtaisen Avun Keskus sijoittuu oman seutukuntansa isoimmalle paikkakunnalle. Sieltä vuokrataan liikuntaesteetön toimitila, joka toimii keskuksen pääasiallisena toimipaikkana. Seudullisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että keskuksen toiminta-alue kattaa kaikki keskukselle nimetyt kunnat. Keskuksen toiminta jalkautuu näiden kuntien alueelle. Seudullisuus toteutuu tekemisessä. Keskuksen tukitoimet tuodaan koko seutukunnan alueelle. Toimiston ulkopuolella voidaan pitää erilaisia tilaisuuksia tarpeen mukaan aina rekrytointitilaisuuksista koulutus- ja neuvontatilaisuuksiin. Näillä tilaisuuksilla on suora operatiivinen merkitys: ne ovat osa keskuksen toimintaa, eikä niiden merkitys voi rajoittua yksinomaan niiden informatiiviseen arvoon. Kukin keskus etsii omalta alueeltaan sopivia tiloja näiden tilaisuuksien järjestämiseen. Yleisötilaisuuksien lisäksi voidaan yksilöneuvontaa viedä tarvittaessa asiakkaan kotiin. Näiden lisäksi työpaikkailmoittelua voidaan tehdä hyvinkin paikallisesti paikallismedioissa. Jokaisessa keskuksessa on oltava vähintään kaksi palkattua henkilöä, tällöin myös henkilöstöresurssi sallii tosiasiallisen vaikuttamisen koko alueella. Kaikki aluetoimistot varustetaan vuokra-autolla. Matkustamiseen käytetty työaika on minimoitava. Keskustoimisto huolehtii seudun kuntayhteistyöstä keskitetysti. 32

33 Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnat kattavat sellaiset keskeiset osa-alueet, joita henkilökohtaisen avun toteutumisessa edellytetään ja onnistuneen työskentelyn sujumiseksi tarvitaan. Ydintoiminnot vastaavat suurimpaan osaan niistä tarpeista, jotka vammaiset työnantajat ja henkilökohtaiset avustajat ovat vuosien aikana nostaneet esille kehittämiskohteina. Samat kehittämistarpeet ovat niitä, jotka kuntien sosiaalitoimi on nimennyt lainsoveltamisen jälkeen järjestelmän haasteellisimmiksi ja työläimmiksi asioiksi. Nämä keskeiset ongelmat ja kehittämistoiveet on koottu taulukkoon 4. Osapuoli Ongelmat Kehittämistoiveet Vammainen työnantaja Henkilökohtainen avustaja Riittämätön tieto henkilökohtaisen avun järjestämisestä Riittämätön tuki työnantajana toimimiseen ja velvoitteiden hoitamiseen Vaikeudet löytää itselle sopivia työntekijöitä Puutteellinen sijaisjärjestely Vähän työtunteja, osa-aikatyö Matala palkka Puutteellinen sijaisjärjestely Heikosti järjestetty työterveyshuolto Mahdollisuus saada koulutusta ja tietoa järjestelmästä ja työnantajan velvoitteista Mahdollisuus ulkoistaa työnantajan velvoitteet osittain tai kokonaan Tukea työntekijöiden rekrytointiin Lisää työtunteja* Avustajan asema ja palkan korottaminen** Sijaisjärjestelyt Tukea ja koulutusta työnantajille ja avustajille Taulukko 4. Vammaisten työnantajien ja henkilökohtaisten avustajien esittämät kehittämistarpeet, joihin Henkilökohtaisen Avun Keskusten kautta toivotaan parannusta. 33

34 Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot * Ei riipu keskuksen toiminnasta, kunnan päätös määrittää tuntimäärän. ** Palkkakehitys on riippuvainen alan työehtosopimuksen valmistumisesta ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Keskusten toiminta kohdistuu nimenomaan tukemaan arjen työsuhdetta sen alusta loppuun saakka. Keskusten ydintoiminnat täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, minä avulla vaikeavammaisen ihmisen henkilökohtaisen avun toteutuminen helpottuu, ja ennen kaikkea itsenäinen elämä ja työskentely avustajan kanssa mahdollistuvat. Ydintoiminnot voidaan jakaa seuraaviin kolmeen pääryhmään ja ne määritellään tarkemmin tämän luvun alla. Henkilökohtaisen avun seudullisten keskusten ydintoiminnot ovat: Tuki työntekijän rekrytointiin Työsuhteen tuki Hallinnollinen ja juridinen tuki Henkilökohtaisen Avun Seudullinen Keskus TUKI TYÖN- TEKIJÄN REKRYTOIN- TIIN TYÖSUH- TEEN TUKI HALLINNOL- LINEN JA JURIDINEN TUKI Kaavio 2. Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnat. Ydintoimintojen peruselementit Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminta kohdistuu vaikeavammaisen henkilön ja avustajan välisen työskentelyn tukemiseen. Keskuksen ensisijainen tehtävä on tukea vaikeavammaista ihmistä toimimaan työnantajana. Keskus voi toimia avustajan työnantajana 34

35 Henkilökohtaisen Avun Keskuksen ydintoiminnot vammaisen henkilön puolesta, jos tällainen järjestely on tarkoituksenmukaista ja kunta myöntänyt vammaiselle henkilölle mahdollisuuden ulkoistaa työnantajuuden. Työnjohto-oikeus säilyy myös tässä tapauksessa vaikeavammaisella henkilöllä itsellään ja keskus voi tukea vammaista henkilöä työnjohdollisen aseman ja roolin löytymisessä työskentelyssä avustajan kanssa. Työnantajuudella tarkoitetaan tämän toimintamallin yhteydessä vammaispalvelulain mukaista tapaa järjestää henkilökohtainen apu niin, että vaikeavammainen henkilö toimii avustajan työnantajana ja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin kohtuullisiin avustajasta aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Työnjohtajuus on sellaisilla vaikeavammaisilla henkilöillä, joilla on henkilökohtaisen avun päätös, mutta järjestämistapana muu kuin työnantajuus. Jos keskus toimii työntekijöiden juridisena työnantajana ja vuokratyön periaatteiden mukaisesti antaa avustajan vammaisen henkilön käyttöön, jää vammaiselle henkilölle tässäkin tapauksessa työnjohdolliset tehtävät. Tällöin vammainen henkilö johtaa ja valvoa työntekoa ja hänellä on velvollisuus määritellä välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin liittyvät asiat kuten työaika, vuosiloma ja perehdytys. Oikeus- ja sopimussuhteet on kuvattu alla olevassa kaaviossa (kaavio 3). TYÖNTEKIJÄ Työnjohto-oikeus Työsopimus VAIKEAVAMMAINEN TYÖNJOHTAJA TYÖNANTAJA (Henkilökohtaisen Avun Keskus) Asiakassopimus Kaavio 3. Oikeus- ja sopimussuhteet tilanteessa, jolloin Henkilökohtaisen Avun Keskus toimii avustajan työnantajana ja työnjohto-oikeus on vaikeavammaisella henkilöllä. 35

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

OSTAJAN OPAS Henkilökohtaista apua palvelusetelillä

OSTAJAN OPAS Henkilökohtaista apua palvelusetelillä Assistentti.info OSTAJAN OPAS Henkilökohtaista apua palvelusetelillä - opas palvelusetelin käyttäjälle Sanna Ahola 2011 Tässä oppaassa käsitellään henkilökohtaisen avun järjestämistä palvelusetelin avulla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA 1.9.2016 LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun merkitys asumispalveluissa. Mitä on henkilökohtainen apu? Lainsäädäntö ja sen tulkinta. Avun käyttötarkoitus ja tuntimäärät

Henkilökohtaisen avun merkitys asumispalveluissa. Mitä on henkilökohtainen apu? Lainsäädäntö ja sen tulkinta. Avun käyttötarkoitus ja tuntimäärät Henkilökohtaisen avun merkitys asumispalveluissa Mitä on henkilökohtainen apu? Lainsäädäntö ja sen tulkinta Avun käyttötarkoitus ja tuntimäärät Omien valintojen toteutus ja voimavarat Vammaisuuden määritelmä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Vammaispalvelulain muutos HE 166/2008

Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Vammaispalvelulain muutos HE 166/2008 17.11.2008 1 (6) Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Vammaispalvelulain muutos HE 166/2008 Yleistä Vammaispalvelulain muutos on pitkään odotettu ja se tulee todelliseen tarpeeseen. Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot