LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tien geotekninen suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tien geotekninen suunnittelu"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA

2

3 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012

4 Kannen kuva: Luiskan vakavuus Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5

6

7 Liikenneviraston ohjeita 10/ Esipuhe Ohjeen laati työryhmä, johon kuuluivat Panu Tolla ja Jenni Myllymäki Destia Oy:stä. Työtä ovat ohjanneet Pentti Salo ja Tiina Perttula Liikennevirastosta. Kirjoitustyön kuluessa järjestettiin lausuntokierros, josta saadut lausunnot ja kommentit käsiteltiin ryhmän toimesta. Helsingissä kesäkuussa 2012 Liikennevirasto Hankesuunnitteluosasto

8 6 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Ohjeen soveltamisala Suunnittelussa käytettävät ohjeet GEOTEKNISEN SUUNNITTELUN PROSESSI Yleistä Suunnittelun dokumentointi Yleissuunnitelma ja muut esisuunnitelmat Ohjeet Yleissuunnitelman sisältö Geoteknisen suunnittelun tehtävät Tiesuunnitelma Ohjeet Sisältö Geoteknisen suunnittelun tehtävät Tiesuunnitelman täydennys Rakennussuunnitelma Ohjeet Sisältö Geoteknisen suunnittelun tehtävät POHJARAKENTEIDEN VERTAILUPERUSTEET MATERIAALIOMINAISUUDET Maan geoteknisten ominaisuuksien määritys Yleistä Määritysmenetelmät Maan ominaisuuksien luokitus Maanrakennusmateriaalien ominaisuuksien määritys Rakennusmateriaalien ominaisuuksien määritys ULKOISET KUORMAT TIEN GEOTEKNISET SUUNNITTELUKRITEERIT Yleistä Geotekninen luokka ja seuraamusluokka Mitoitusmenettely Säilyvyys Rakenteen käyttöikä Vakavuusmitoitus Alueellinen vakavuus Tierakenteen, maaleikkauksen ja kallioleikkausten vakavuus Painumamitoitus Painuman arviointi Mitoituskriteerit Mitoituksen arviointi Sivusiirtymämitoitus Routatekninen mitoitus Pohjaveden huomioiminen... 27

9 Liikenneviraston ohjeita 10/ Suunnittelun lähtökohdat Pohjatutkimukset Pohjaveden alennussuunnitelma Pohjaveden suojaus Tärinä ja melu RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Maanvarainen tiepenger Tieleikkaus Massanvaihto Kevennysrakenteet Syvästabilointi Suihkuinjektointi Pystyojitus Pudotustiivistys Paalulaatat ja paaluhatturakenteet Siirtymärakenteet Tukimuuri- ja kaukalorakenteet Meluesteet ja meluvallit Kaivannot LIITTEET Liite 1 Materiaalit ja parametrit

10 8 Liikenneviraston ohjeita 10/ Johdanto 1.1 Ohjeen soveltamisala Tässä ohjeessa esitetään maanteiden geoteknisen suunnittelun perusteet sekä täydennetään eurokoodia SFS-EN ja sen kansallista liitettä (LVM) sekä Liikenneviraston soveltamisohjetta NCCI7 pohjarakenteiden ja pohjanvahvistusten geoteknisen suunnittelun osalta. Ohjetta noudatetaan kaikissa Liikenneviraston tieväylien pohjanvahvistusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Tämä ohje ei koske siltoja tai muita rakenteita, kuten tukimuureja ja paalutettuja meluseiniä, joiden yleiset suunnitteluperusteet on esitetty ohjeessa Siltojen geotekninen suunnittelu (Liikenneviraston ohjeita 11/2012). 1.2 Suunnittelussa käytettävät ohjeet Geotekninen suunnittelu Liikenneviraston hankkeissa perustuu seuraaviin asiakirjoihin ja ohjeisiin: 1. Hankekohtaiset suunnitteluperusteet ja tuotevaatimukset 2. Eurokoodi 7 osat 1 ja 2 sekä osan 1 kansallinen liite (LVM-liite) 3. Eurokoodin soveltamisohjeet NCCI7 (soveltamisohje Eurokoodin 7 osaan 1) ja NCCI 1 (soveltamisohje Eurokoodiin 1) sekä ohje Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH , joka toimii Eurokoodi 1997:n osan 2 soveltamisohjeena 4. Tämä ohje (Liikenneviraston ohjeita 10/2012) sekä Sillan geotekninen suunnittelu (Liikenneviraston ohjeita 11/2012) 5. Liikenneviraston pohjanvahvistusten menetelmäohjeet: - Tiepenkereiden ja -leikkausten suunnittelu - Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnitteluohje - Syvästabiloinnin suunnittelu - Massanvaihdon suunnittelu - Tiepenkereen siirtymärakenteet pehmeiköllä - Nauhapystyojitus - Kevennysrakenteiden suunnittelu - Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa - Meluesteet Käsikirjaa Lujitetut maarakenteet (Liikenneviraston oppaita 2/2012) voidaan hyödyntää suunnittelussa. 6. Muut Liikenneviraston pohjanvahvistusohjeet, jotka koskevat tieväyliä InfraRYL:n osa Tekniset laatuvaatimukset on urakka-asiakirja. Suunnittelussa laadittavilla hankekohtaisilla laatuvaatimuksilla ja työselostuksilla voidaan korvata ja täydentää InfraRYL:n yleisiä laatuvaatimuksia.

11 Liikenneviraston ohjeita 10/ Geoteknisen suunnittelun prosessi 2.1 Yleistä Geoteknisen suunnittelun liittyminen muuhun tien suunnitteluprosessiin on esitetty Liikenneviraston Tiensuunnittelun toimintajärjestelmäohjeissa. Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet suunnitellaan tienpidon kannalta mahdollisimman edullisiksi kuitenkin siten, että asetetut vaatimukset tien palvelutasolle ja aiheutuville ympäristövaikutuksille täyttyvät koko käyttöiän. Yleis- ja tiesuunnitteluvaiheessa suunnittelun tarkkuus on valittava sellaiseksi, että näissä suunnitteluvaiheissa laaditut arviot kustannuksista, ympäristövaikutuksista ja tiealueen tarpeesta ovat realistisia ja oleellisilta osiltaan pitävät paikkaansa myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Rakennussuunnitelmassa pohjanvahvistukset ja pohjarakenteiden suunnittelun tulee olla niin yksityiskohtaista, että ne voidaan toteuttaa. Mikäli tien rakennussuunnitelman laatiminen sisällytetään rakennusurakkaan, on tämä otettava huomioon tiesuunnitelman laatimisessa ohjeen Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat, Sisältö ja esitystapa TIEH v-09 mukaisesti. 2.2 Suunnittelun dokumentointi Tiehankkeissa toteutuu yleensä vaiheittain etenevä ja tarkentuva suunnittelu, jolloin on välttämätöntä huolehtia kunkin vaiheen dokumentoinnista ja arkistoinnista. Tulosten tulee olla aina arvioitavissa ja hyödynnettävissä seuraavissa vaiheissa. Pohjatutkimukset Geoteknisen suunnittelun tulee perustua laadultaan hyviin ja määrältään riittäviin geoteknisiin tutkimuksiin ja mittauksiin. Ne toteutetaan ja niiden tulokset raportoidaan ohjeen Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH mukaisesti. Pohjatutkimusten toteutuksen yhteydessä laaditaan Pohjatutkimusten työraportti, joka tehdään tarvittaessa erikseen: kenttätutkimuksista laboratoriotutkimuksista Laajoissa tai pitkäkestoisissa hankkeissa pohjatutkimusten työraportit voidaan laatia vaiheittain tai tutkimusohjelmittain. Pohjatutkimusten tulokset kootaan ja arvioidaan em. ohjeen mukaisesti pohjatutkimusraportiksi. Geotekninen suunnittelu Kaikissa suunnitteluvaiheissa sovelletaan Eurokoodi 7 osan 1 mukaisia mitoitusmenettelyjä.

12 10 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Koska geoteknisessä suunnittelussa merkittävä osa suunnittelutehtävistä ratkaistaan ilman laskelmiin perustuvaa mitoitusta, tulee kaikki tehdyt mitoitukset ja tarkastelut dokumentoida suunnitteluperusteineen Eurokoodi 7:n mukaiseen Geotekniseen suunnitteluraporttiin. Raportin sisältövaatimukset on esitetty Eurokoodi 7 osassa 1. Mitoituslaskelmat laaditaan ja arkistoidaan niin selkeästi, että ne ovat hankkeen ulkopuolisen asiantuntijan arvioitavissa. Geoteknisestä suunnitteluraportista tulee mitoituksen lisäksi käydä ilmi suunnitellut pohjarakenteet ja pohjanvahvistukset sekä missä suunnitelma-asiakirjoissa ne on esitetty. Suunnittelun lopputuloksena laaditaan Pohjarakennussuunnitelma. Pohjarakennussuunnitelma on joko oma asiakirjansa tai se sisällytetään osina koko tiehankkeen suunnitelmaan, kuten seuraavissa kappaleissa esitetään suunnitelmavaiheittain. Pohjarakennussuunnitelma sisältää: Esityksen perustamistavasta sekä työselostuksen tai laatuvaatimukset Piirustusluettelo Piirustukset pohjarakenteista ja pohjatutkimustuloksista Geotekninen suunnitteluraportti Vaatimukset seurantamittauksille ja koekuormituksille 2.3 Yleissuunnitelma ja muut esisuunnitelmat Ohjeet Yleissuunnitelman sisältö on määritetty ohjeella: Yleissuunnitelma, sisältö ja esitystapa TIEH v-07 Sisällön yksityiskohtaisia ohjeita on määritetty lisäksi ohjeissa: Tie- ja vesirakennushallitus, Teiden suunnittelu I - IX Tilaajan ja suunnittelijoiden tehtävät on kuvattu yksityiskohtaisimmin julkaisuissa Tiensuunnittelun toimintajärjestelmä: Yleissuunnittelu. Toimintaohjeet, Liikenneviraston ohjeita 19/2010 Toimenpide- ja tarveselvityksissä sovelletaan tätä kohtaa geoteknisen suunnittelun osalta tarpeellisessa laajuudessa. Pohjatutkimukset Pohjatutkimusten osalta noudatetaan: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Yleissuunnitelman sisältö Geotekniset ratkaisut yleissuunnitelmaa varten laaditaan kulloinkin tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Esitettävien ratkaisujen tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

13 Liikenneviraston ohjeita 10/ Ratkaisut, jotka ovat jatkosuunnittelun ja hankeen toteutuksen kannalta sitovia, suunnitellaan niin yksityiskohtaisesti, että niiden tekninen toteuttamiskelpoisuus, kustannukset ja ympäristövaikutukset hallitaan Geoteknisen suunnittelun tehtävät Geoteknisen suunnittelun tehtävät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Geoteknisen suunnittelun tehtävät yleissuunnitelmaa laadittaessa Tiensuunnittelun toimintajärjestelmä Lähtötietojen hankkiminen Tavoitteiden tarkentaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettely Vuorovaikutus ja osallistuminen Vaihtoehtojen muodostaminen ja vertailu Valitun vaihtoehdon viimeistely Vaikutusten arviointi Geoteknisen suunnittelijan tehtävät Esitys maaperätietojen hankkimiseksi Olemassa olevien tutkimusten kokoaminen ja arviointi Olemassa olevien siltojen ja muiden rakenteiden perustamistietojen hankinta Osallistuu pääsuunnittelijan ohjeiden mukaan Osallistuu pääsuunnittelijan ohjeiden mukaan Osallistuu pääsuunnittelijan ohjeiden mukaan Pohjatutkimusten ohjelmointi Pohjasuhteiden selvittämien Rakenteiden alustava mitoitus Ympäristövaikutusten arviointi Kustannusarvioiden laadinta vertailua varten Painumien, vakavuuden ja routimisen arviointi Pohjavesisuhteiden arviointi ja hankkeen vaikutus pohjavesisuhteisiin Pohjarakenteiden ja pohjanvahvistustoimenpiteiden alustava mitoitus pehmeikköosuuksilla ja siltapaikoilla Alustavia siltatyyppien, -ratkaisujen ja -paikkojen vertailu Pohjavesien suojaustarve, suojauskohteet - ja periaatteet Vaikutukset ympäristöön Kustannusarvioiden laadinta Vaikutustarkastelu: pohjavesi, tärinä ja pohjarakennustyön vaikutukset ympäristöön Tulostus Pohjatutkimusohjelma Suunnitteluraportti ja työkansio Suunnitteluraportti Suunnitteluraportti Pohjatutkimusohjelma Selvitykset liitetään osaksi suunnitelmaselostusta tai raportteina työkansioon Selvitykset liitetään osaksi suunnitelmaselostusta Pohjanvahvistustoimenpiteet esitetään suunnitelmapiirustuksissa Yksityiskohtaisemmat selvitykset liitetään raportteina Tekniseen suunnitelmaan Mitoitustarkastelut dokumentoidaan työkansioon. Selvitykset liitetään raportteina Tekniseen suunnitelmaan

14 12 Liikenneviraston ohjeita 10/ Tiesuunnitelma Ohjeet Tiesuunnitelman sisältö on määritetty ohjeella: Tiesuunnitelma, sisältö ja esitystapa TIEH v-09 Sisällön yksityiskohtaisia ohjeita on määritetty lisäksi ohjeissa: Tie- ja vesirakennushallitus, Teiden suunnittelu I - IX Tilaajan ja suunnittelijoiden tehtävät on kuvattu yksityiskohtaisimmin julkaisuissa Tiensuunnittelun toimintajärjestelmä: Tiensuunnittelu. Toimintaohjeet, Liikenneviraston ohjeita 20/2010 Pohjatutkimukset Pohjatutkimusten osalta noudatetaan: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Sisältö Tiesuunnitelma määrittelee hankkeen yksityiskohtaisesti. Tiesuunnitelman keskeisenä vaatimuksena on, että siinä määritetään maankäytön rajoitukset tiealueen rajat suunnitelman vaikutukset ympäristöön, esimerkiksi vaikutukset pohjaveteen, pohjavedensuojaus, tärinä tai maastonmuotoilu kustannusarvio: rakennuskustannukset ja muut kustannukset Jotta tiealue, tien rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ja tien ympäristövaikutukset voidaan määrittää, suunnitelmaa varten on selvitettävä maankäyttö, tarvittavat tie- ja liikennejärjestelyt sekä maanpinnan muodot ja pohjaolosuhteet. Näiden perusteella suunnitellaan: teiden linjaukset ja tasaukset liikennetekniset poikkileikkaukset sillat pohjanvahvistusten ja pohjarakenteiden sekä tien rakenteiden vaatima tila, esimerkiksi kevennysleikkaukset Suunnitelma ratkaisujen ja kustannusarvion laatiminen edellyttävät yleensä rakenneosien yksityiskohtaista suunnittelua, massojen määritystä ja kustannusten arviointia. Kuitenkin yksityiskohdat, jotka eivät vaikuta tiealueen leveyteen, tien rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin tai tien ympäristövaikutusten määrittämiseen, voidaan tehdä myöhemmin rakennussuunnittelun yhteydessä.

15 Liikenneviraston ohjeita 10/ Geoteknisen suunnittelun tehtävät Geoteknisen suunnittelun tehtävät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Geoteknisen suunnittelun tehtävät tiesuunnitelmaa laadittaessa Geoteknisen suunnittelun sisältöön tehdään tarvittaessa tarkennuksia hankekohtaisilla päätöksillä.

16 14 Liikenneviraston ohjeita 10/ Tiesuunnitelman täydennys Jos tiehanke toteutetaan käyttäen hankintamuotoa, johon sisältyy rakennussuunnittelu, tehdään lakisääteiselle tiesuunnitelmalle täydennys, jossa selvitetään erityisesti pohjaolosuhteet yksityiskohtaisemmin kuin kappaleessa 2.4 on esitetty. Tiesuunnitelman täydennykseen perustuen tarjoajan on voitava arvioida olosuhteet sekä suunnittelu- ja rakentamiskustannukset riittävän luotettavasti. Pohjatutkimusten osalta noudatetaan: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Pohjatutkimusten kattavuuden ja yksityiskohtaisuuden osalta on huomioitava, että: Pohjatutkimuksista on saatava tarvittavat lähtötiedot kaikkien tuotevaatimusten sallimien tasausvaihtoehtojen suunnitteluun Pohjatutkimusten perusteella on voitava alustavasti mitoittaa eri vahvistustapoja ja arvioida niiden toteuttamiskelpoisuus Pohjatutkimusten perusteella tulee olla mahdollista tehdä riskien arviointi rakennusurakan tarjousvaiheessa Tiesuunnitelman täydennyksen yhteydessä tulee ottaa huomioon, että vain pohjarakennus- ja pohjanvahvistusmenetelmiin liittyviä yksityiskohtaisia tutkimuksia täydentävät lisätutkimukset, on mahdollista jättää tehtäväksi välittömästi rakentamista edeltävän suunnittelun yhteydessä. Ylläpitotarpeen arviointia varten tarvitaan tiedot urakkaan sisältyvistä olemassa olevista rakenteista ja niiden kunnosta. Tiedot tarvitaan nykyisistä rakenteista, vaikka niissä ei ole havaittu ongelmia tai niille ei tehdä toimenpiteitä rakentamisen yhteydessä. Tietojen hankinnassa noudatetaan ohjetta: Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet, Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Tiesuunnitelman täydennyksen yhteydessä tulee lisäksi varmistaa, että tiesuunnitelmassa esitetyt geotekniset ratkaisut täyttävät tiesuunnitelmalle asetetut vaatimukset. Lisäksi tulee varmistaa, että suunnitelmaratkaisut täyttävät hankkeen tekniset tuotevaatimukset. Jos hankekohtaisia tuotevaatimuksia ei ole käytettävissä, suunnitelmaratkaisujen tulee olla Liikenneviraston geoteknisten ohjeiden mukaisia.

17 Liikenneviraston ohjeita 10/ Rakennussuunnitelma Ohjeet Rakennussuunnitelman sisältö on määritetty ohjeella: Tie- ja vesirakennushallitus, Teiden suunnittelu I - IX Pohjatutkimusten osalta noudatetaan: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Sisältö Rakennussuunnitelmassa esitetään pohjanvahvistusten sekä pohjarakenteiden ja pohjanvahvistusten suunnitelmat. Niiden tarpeellisuus on arvioitava kaikkien suunnitelmaan sisältyvien väylien ja muiden rakenteiden osalta. Rakennussuunnitelmalla määritetään rakennettavan kohteen lopputulos. Geoteknisen suunnittelun kannalta rakennussuunnitelman keskeiset sisältövaatimukset ovat: rakennussuunnitelmassa osoitetaan työssä tarvittavat mitat rakennussuunnitelmassa selvitetään käytettävät materiaalit tai materiaalille asetut vaatimukset asetetaan laatuvaatimukset ja määritetään niiden todentaminen sekä seurantamittaukset laaditaan kustannusarvio Silloista laaditaan rakennussuunnitelmat. Geoteknisessä suunnittelussa on erityisesti huomioitava nykyiset rakenteet ja liikenteen turvallisuus Geoteknisen suunnittelun tehtävät Geoteknisen suunnittelun tehtävät on esitetty taulukossa 3.

18 16 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Taulukko 3. Geoteknisen suunnittelun tehtävät rakennussuunnitelmaa laadittaessa

19 Liikenneviraston ohjeita 10/ Pohjarakenteiden vertailuperusteet Pohjarakenteiden ja pohjanvahvistusten suunnittelun tulee perustua tieteknisen ja geoteknisen suunnittelun yhteensovittamiseen, jolloin ratkaisuja arvioidaan molemmista näkökulmista ja otetaan huomioon tekniset, taloudelliset, turvallisuus- ja ympäristövaikutukset. Asetetut laatuvaatimukset täyttäviä vaihtoehtoisia pohjarakenteita tai pohjanvahvistuksia verrataan toisiinsa niiden arvioitujen rakentamiskustannusten perusteella. Vertailua tehtäessä selvitetään eri pohjarakenteiden ja pohjanvahvistusten tekniset ja taloudelliset riskit. Suunnittelun lähtökohtana on, että tässä ohjeessa mainittujen ja yleisesti käytössä oleviin pohjarakenteisiin ja pohjanvahvistuksiin tai muihin vastaaviin maarakenteisiin ei liity menetelmästä johtuvia riskejä, joiden suhteen niitä olisi verrattava keskenään. Paikallisiin pohjasuhteisiin tai rakenteisiin saattaa liittyä riskejä, jotka huomioidaan suunnittelussa hankkeen suunnitteluperusteissa esitetyllä tavalla. Pohjarakenteen valintaa tehtäessä otetaan huomioon rakenteen käyttöikä ja materiaalienpitkäaikaiskestävyys. Rakenteiden käyttöiällä tarkoitetaan aikaa, jona rakenteen tulee täyttää sille asetetut vaatimukset käyttö- ja murtorajatiloissa. Käyttöiän aikana rakennetta ylläpidetään ja sille tehdään vain suunnittelussa määritellyt korjaustoimenpiteet asianmukaisesti huollettuna ja ylläpidettynä. Väliaikaisiksi tarkoitetut rakenteet suunnitellaan niiden käytön ajalle, joka myös esitetään suunnitelmassa. Pohjarakenteiden ja pohjanvahvistusten elinkaarikustannukset huomioidaan tilaajan hyväksymällä tavalla. Pohjanvahvistusmenetelmien valintaa on opastettu Tiehallinnon julkaisussa Tien perustamistavan valinta TIEH v-03.

20 18 Liikenneviraston ohjeita 10/ Materiaaliominaisuudet 4.1 Maan geoteknisten ominaisuuksien määritys Yleistä Rakennuspaikan geotekniset maakerrokset, ja tarvittaessa kallion ominaisuudet, on aina selvitettävä suunnitteluvaiheen ja suunnittelutehtävän edellyttämällä riittävällä tarkkuudella sekä riittävän luotettavilla menetelmillä huomioiden Eurokoodi 7 osissa 1 ja 2 sekä osan 1 kansallisessa liitteessä (LVM-liite) että Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjeessa NCCI7 esitetyt vaatimukset Määritysmenetelmät Maakerrosten geoteknisten ominaisuuksien määritys perustuu pohjatutkimuksiin, joiden toteutuksessa noudatetaan ohjetta: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Maan ja maamateriaalien routivuus määritettään sekä routatekninen mitoitus tehdään kappaleen 7.3 Routatekninen mitoitus mukaisesti. Tämän ohjeen liitteessä 1 Materiaalit ja parametrit on esitetty opastusta eri menetelmien soveltamisesta käytännön suunnittelussa Maan ominaisuuksien luokitus Maankerrosten ominaisuudet luokitellaan soveltaen geoteknistä maalajiluokitusta (GEO luokitus), jonka sisältö on esitetty VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonannossa 14 (Korhonen et.al. 1974). Tierakenteiden kohdalla pohjamaa luokitellaan lisäksi alusrakenneluokkiin noudattaen ohjetta: Tierakenteen suunnittelu, TIEH Kallioperän ominaisuudet luokitellaan soveltaen rakennusgeologista kallioluokitusta (RG luokitus), jonka sisältö on esitetty VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonannossa 12 (Korhonen et.al. 1974). 4.2 Maanrakennusmateriaalien ominaisuuksien määritys Maanrakennusmateriaalien ominaisuuksien määritys perustuu pohjatutkimuksiin, joiden toteutuksessa noudatetaan ohjetta: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Lisäksi noudatetaan InfraRYL esitettyjä laatuvaatimukset materiaaleille ja rakenteille, ellei niihin työkohtaisessa työselostuksessa esitetä poikkeamia.

21 Liikenneviraston ohjeita 10/ Rakennusmateriaalien ominaisuuksien määritys Pohjanvahvistuksissa ja pohjarakenteissa käytettävien materiaalien ominaisuudet määritetään suunnitelmassa. Suunnitelmien laatimisessa noudatetaan rakenteen suunnittelusta annettuja Liikenneviraston suunnitteluperusteita ja erillisiä ohjeita, jotka on esitetty luvussa 1. Lisäksi noudatetaan InfraRYL:ssä esitettyjä laatuvaatimuksia materiaaleille ja rakenteille ellei niihin työkohtaisessa työselostuksessa tai tilaajan asettamassa tuotevaatimuksessa esitetä poikkeamia. Suunnitelmassa tulee huomioida materiaaliominaisuuksien muuttuminen käyttöiän aikana. Muuttuminen määritettään menetelmäkohtaisesti tilaajan hyväksymällä tavalla. Määritys tulee tehdä muun muassa seuraavissa tapauksissa: puun lahoaminen teräksen korroosio polymeerien rakenteen heikkeneminen betonin ja kiviaineksen rapautuminen Tierakenteissa voidaan käyttää sivutuotteita vain, jos tilaaja sen hyväksyy. Sivutuotteella tarkoitetaan aikaisemmasta käytöstä poistettua hyödyntämiskelpoista materiaalia, pois lukien luonnonmateriaalit, tai teollisuuden sivutuotteena syntyvää materiaalia. Sivutuotteiden käyttö rakenteissa vaatii ympäristöluvan. Sivutuotteiden käyttöön liittyviä kysymyksissä noudatetaan ohjetta: Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa, Tiehallinto

22 20 Liikenneviraston ohjeita 10/ Ulkoiset kuormat Suunnittelussa tarvittavat ulkoiset kuormat ja niiden yhdistäminen määritetään noudattaen standardeja: Eurokoodit 1990, 1991 ja sekä niiden kansalliset liitteet (LVM) Liikenneviraston eurokoodien soveltamisohjeita NCCI1 ja NCCI7 Kuormituksia määritettäessä on huomioitava mahdollisuuksien mukaan kaikki käytön aikana rakenteeseen kohdistuvat kuormat, joita voivat olla: liikenne rakenteen omapaino maan paino vedenpaino ja -paine negatiivinen vaippahankaus rakenteista aiheutuvat siirtymät rakennuspaikan maan heikosta vakavuudesta aiheutuvat maan siirtymät Lisäksi erityisesti tiealueelle sijoitettaviin rakenteisiin ja varusteisiin vaikuttaa lumen aurauksesta ja tuulesta aiheutuvia kuormituksia Tierakenteita suunniteltaessa pyritään huomioimaan mahdollisimman kattavasti toteutuksesta aiheutuvat ja muut työn aikana vaikuttavat kuormitukset, joita voivat olla: työkoneet työn tekemisestä aiheutuvat siirtymät pohjaveden alennus huokosylipaine Rakennustöiden aiheuttama tärinästä muodostuva kuormitus huomioidaan julkaisun RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaisesti. Kuormat erotetaan pysyviksi ja muuttuviksi kuormiksi sekä poikkeuksellisissa olosuhteissa vaikuttaviksi kuormiksi (onnettomuuskuormat). Kuormat, jotka suunnittelussa on otettu huomioon, dokumentoidaan laskelmiin ja piirustuksiin selkeästi.

23 Liikenneviraston ohjeita 10/ Tien geotekniset suunnittelukriteerit 6.1 Yleistä Geotekninen luokka ja seuraamusluokka NCCI7 esitetyn mukaisesti tien rakenteet kuuluvat geotekniseen luokkaa 1, kun rakenne tehdään kantavalle pohjamaalle eikä riskiä vakavuuden, painuman tai siirtymän suhteen ole. Muissa tavanomaisissa olosuhteissa rakenne kuuluu geotekniseen luokkaan 2. Geotekniseen luokkaan 3 kuuluvat vain erittäin suuret ja epätavalliset rakenteet tai rakenteet, jotka suunnitellaan alueelle, jossa maamassat ovat lähtötilanteessa liikkeessä. Seuraamusluokka ja luotettavuusluokka määritettään Eurokoodi 7 osien 1 ja 2 sekä osan 1 kansallisen liitteen (LVM-liite) että Liikenneviraston Eurokoodi 7 soveltamisohjeen NCCI7 mukaisesti Mitoitusmenettely Geoteknisessä suunnittelussa käytetään mitoitusmenettelyjä, jotka on esitetty Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjeessa NCCI7 Seuraavien rakenteiden murtorajatilaa koskevat laskennalliseen mitoituksen eurokoodin soveltamisohjeet on esitetty NCCI7:ssä: sillan perustamistapoja: antura- ja laattaperustukset paaluperustukset tukipaaluja käyttäen ankkurointi maanpainerakenteita: jäykkä tukimuuri ja taipuisa tukiseinä hydraulinen murtuminen syvästabilointi luiskat ja maanvaraiset penkereet Tässä ohjeessa esitetään suunnitteluperusteet penkereen varaan ja leikkaukseen rakennettavan tierakenteen käyttörajatilassa sallituille painumille. Lisäksi tässä ohjeessa määritellään perusteet, joilla pohjanvahvistukset suunnitellaan Säilyvyys Rakenteiden käyttöiällä tarkoitetaan aikaa, jona rakenteen tulee täyttää sille asetetut vaatimukset käyttö- ja murtorajatiloissa. Käyttöiän aikana rakennetta ylläpidetään ja sille tehdään vain suunnittelussa määritellyt asianmukaiset ylläpito- ja huoltotoimenpiteet. Rakenteen käyttöikä ei vaikuta suunnittelun ja mitoituksen yksityiskohtaisuuteen Rakenteen käyttöikä Tien pohjarakenteiden tekninen käyttöikä on 100 vuotta. Tien päällysrakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden käyttöikä on 50 vuotta.

24 22 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Siltarakenteiden ja niihin vaikuttavien tulopenkereiden pohjarakenteiden tekninen käyttöikä on 100 vuotta. Kuitenkin aallotettujen teräsputkisiltoihin liittyvien pohjarakenteiden käyttöikä on 50 vuotta, ellei sillalle ole asetettu muuta tavoitekäyttöikää. Väliaikaisiksi tarkoitetut rakenteet suunnitellaan niiden käytön ajalle. Suunniteltu käyttöikä merkitään suunnitelmaan, mikäli se poikkeaa vastaavalle pysyvälle rakenteelle asetusta käyttöiästä. Suunnitelmaan tulee merkitä myös mitoitusperusteet kuormitusten osalta, mikäli ne muuttuvat käyttöajan jatkuessa; esimerkiksi routa, vedenpaine tai korroosio. Mikäli rakenteessa on käyttöiältään erilaisia rakenteita, pyritään rakennetta suunniteltaessa ottamaan huomioon niiden eriaikainen korvaaminen tai korjaustarve siten, että pitemmän käyttöiän omaavia rakenteita ei jouduta purkamaan ennenaikaisesti. 6.2 Vakavuusmitoitus Alueellinen vakavuus Tiehankkeen vaikutusalueen alueellisen vakavuuden tulee olla riittävä ja se arvioidaan aina. Alueellinen vakavuus selvitetään laskelmilla, ellei vakavuus suuruusluokkatarkastelujen perusteella ole selvästi riittävä. Alueelliselta vakavuuden riskeille herkimpiä alueita ovat yleensä ranta-alueet ja rinteet. Murtorajatilan osalta noudatetaan: Eurokoodi 7 osaa 1 ja osan 1 kansallista liitettä (LVM-liite) että Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjetta NCCI7 Mitoitus murtorajatilassa tehdään kuten tiepenkereille ja leikkauksille (kappale 6.2.3). Mikäli alueella on tapahtunut sortumia, maaston luonnolliset tai tierakenteista muodostuvat korkeuserot ovat suuret, tehdään vakavuustarkastelu käyttäen NCCI7 kohdan esitettyjä korkeampia varmuuslukujen arvoja. Tällöin alueellisen vakavuuden heikkenemisen aiheuttamat riskit arvioidaan ja dokumentoidaan suunnitteluraporttiin. Erityisesti otetaan huomioon alueella olemassa olevat pohjarakenteet ja maanalaiset rakenteet, kuten rakenteiden perustukset, putkistot ja kaivot, jotka ovat vaarassa vaurioitua vakavuuden alentumisen seurauksena. Suunnitelmaratkaisuilla ja työlle työselostuksessa asettavilla vaatimuksilla siirtymien aiheuttamat haitat rajataan tilaajan hyväksymälle tasolle. Suunnitelmassa esitetään myös mahdolliset rakentamista tai suunniteltavia rakenteita koskevat alueellisesta vakavuusongelmasta aiheutuvat rajoitukset. Mikäli rajoitukset eivät riitä varmistamaan riittävää vakavuutta tai alueen todetaan olevan sortumatilassa, tarkistetaan suunnitteluperusteita Tierakenteen, maaleikkauksen ja kallioleikkausten vakavuus Tierakenteen ja maaleikkauksen vakavuuden tulee olla riittävä. Tierakenteen, mukaan lukien tien vaikutusalueella olevien mahdollisten muiden rakenteiden, vakavuus tarkistetaan aina. Vakavuus selvitetään laskelmilla, ellei vakavuus suuruusluokkatarkastelujen perusteella ole selvästi riittävä. Analyysiä varten määritetään työnaikaiset ja käyttötilan kuormitusten edustavat arvot.

25 Liikenneviraston ohjeita 10/ Tierakenteiden ja maaleikkausten murtorajatilan osalta mitoituksessa noudatetaan: Eurokoodi 7 osaa 1 ja osan 1 kansallista liitettä (LVM-liite) että Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjetta NCCI 7 Kallioleikkauksen vakavuus arvioida kohdekohtaisesti ja selvitetään laskelmilla, ellei vakavuus suuruusluokkatarkastelujen perusteella ole selvästi riittävä. Arviointi tehdään työn aikana, ellei yksityiskohtaista arviointia ole mahdollista tehdä ennakkoon. Kallioleikkauksen vakavuustarkastelu on erityisesti tarpeen, jos kallio on hyvin rikkonaista tai kallioleikkauksen alueella esiintyy leikkaukseen päin viettävää rakoilua. 6.3 Painumamitoitus Painuman arviointi Tien painumamitoituksessa määritetään laskemalla tien pinnan tai muun maarakenteen painuminen ajan funktiona. Mitoituksen tulee perustua laadultaan hyviin ja kattaviin pohjatutkimuksiin huomioiden suunnitteluvaiheen vaatimukset. Mitoituksessa lasketaan painuman vaikutus tien pituus- ja poikkisuunnassa tien käyttöaikana. Tavanomaisissa tapauksissa tarkastelu tehdään ainakin 5 vuoden, 10 vuoden ja 50 vuoden kohdalla tien käyttöönotosta. Mikäli tiehen sijoitetaan kunnallistekniikkaa tai muita vastaavia laitteita, on rakentamisen aikaiset painumat huomioitava mitoituksessa. Painumamitoitukseen perustuvan painuma-arvion toteutuminen todennetaan seurantamittauksilla suunnitelmassa esitettävällä tavalla. Seurantamittauksen tulokset analysoidaan soveltaen julkaisussa: Painuman ennustaminen painumahavaintojen perusteella, TIEH esitettyjä menetelmiä Mitoituskriteerit Painumamitoituksen tavoitteena on suunnitella rakenteet ja niiden toteutustapa sellaisiksi, että käyttöaikana tapahtuva painuma ei aiheuta suunnittelemattomia korjaus- tai ylläpitotoimenpiteitä. Tien pituus- ja poikkisuuntaisten painumien sekä painumaerojen tulee täyttää tilaajan hanke- ja kohdekohtaisesti asettamat vaatimukset. Painumien suositeltavat rajaarvot on esitetty taulukossa 4. Painumamitoituksen vaatimukset koskevat kaikkia maanvaraisia rakenteita ja pohjanvahvistustoimenpiteitä. Taulukossa esitettyjä rajaarvoja käytettäessä ei oteta huomioon korjaus- tai ylläpitotoimenpiteitä, joilla painumia voidaan käyttöaikana tasata. Sallittua kokonaispainumanarvoa voidaan suurentaa rakennettaessa hyvin paksulla (> 20m) pehmeiköllä, jos olosuhteet ovat hyvin homogeeniset maan painumaominaisuuksien suhteen ja arvio pohjasuhteista perustuu laadultaan hyviin ja kattaviin pohjatutkimuksiin. Vastaavasti sallittuja arvoja tulee tiukentaa, jos pehmeikön syvyydessä havaitaan voimakasta vaihtelua tai painumaominaisuuksia ei ole voitu luotettavasti pohjatutkimuksilla selvittää.

26 24 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Kokonaispainuman raja-arvojen voidaan arvioida toteutustavan, kun konsolidaatiosta riittävän suuri osa saadaan tapahtumaan rakentamisaikana. Jotta käyttöaikana ei synny haitallisia painumia, käyttöajan ensimmäisen 10 vuoden aikana painuman tulisi jäädä laskennallisesti alle 40 %:in 50 vuoden kokonaispainumasta. Painuma ei saa vahingoittaa tierakenteeseen sijoitettuja kuivatusrakenteita, kunnallistekniikkaa, energiaverkkoja ja vastaavia rakenteita. Rakenteen alla tai vieressä olevat laitteet tai johdot voivat edellyttää em. tiukempia arvoja sallitulle painumalle. Sellaisia painumia tai kaltevuudenmuutoksia, jotka estävät pintaveden poistumisen tien pinnalta, ei sallita. Sallitun painuman tai painumaeron suuruutta voivat rajoittaa lisäksi kuivatuksen ja tien geometrian liikennetekniset vaatimukset sekä tien rakenteelliset seikat, jotka selvitetään osana suunnittelutehtävää. Lisäksi tien suunniteltu rakenne sekä pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet vaikuttavat osaltaan painuman sallittuihin arvoihin (luku 7). Taulukko 4 Pohjanvahvistustarpeen arvioinnissa ja mitoituksessa käytettävät tienpinnan sallitut painumat, sallitut painumaerot ja sivukaltevuuden muutokset käyttötilassa Tien vaatimusluokka Pituuskaltevuuden muutos 0 50 v (2) Kokonaispainuma 50 v aikana (1) Sivukaltevuuden muutos 50 v aikana (2) Sivukaltevuuden muutos 10 v aikana (2) pksall 0/50 ssall50v sksall50v sk sall10v [%] [%] yksikköä [%] yksikköä [mm] yksikköä V1 0, ,5-1,0 tai +1,0 V2 0, ,5-1,0 tai +1,0 V3 1, ,0-1,0 tai +1,0 V4 1, ,0-1,0 tai +1,5 V5 2, ,0-1,5 tai +1,5 R1 0, ,5-1,0 tai +1,0 R2 0, ,5-1,0 tai +1,5 R3 1, ,5-1,5 tai +1,5 K1 2, ,5-1,0 tai +1,5 K2 Kuten ajorata (1) Kokonaispainuman sallittua arvoa tulee arvioida tämän ohjeen mukaisesti ja sitä täsmentää tarvittaessa. Lisäksi on huomioitava, että usein mitoittavana tekijänä on kaltevuuden muutos. (2) Siirtymärakenteiden mitoituksessa käytetään enintään 50 % taulukon pituuskaltevuuden ja sivukaltevuuden muutoksien sallituista arvoista. (Kappale 7.10)

27 Liikenneviraston ohjeita 10/ Taulukko 5 Tien vaatimusluokkien määrittely Tien vaatimusluokka ja niitä kuvaavia tietoja mm. mitoitusnopeus [km/h] V1 V2 V3 Moottoriväylät (Mo, Mol) 120 km/h Päätiet (Vt,Kt) km/h ja moottoriväylät (Mo, mol) 100 km/h Seudulliset tiet km/h ja KVL >1000 ajon/vrk V4 Seudulliset tiet 60 km/h tai KVL< 1000 ja paikalliset väylät KVL >1000 V5 Paikallisväylät KVL ajon./vrk R1 Väylän poikkileikkauksessa painumaherkkiä rakenteita, 80 km/h (1) R2 Väylän poikkileikkauksessa painumaherkkiä rakenteita, km/h (1) R3 Väylän poikkileikkauksessa painumaherkkiä rakenteita, alle 50 km/h (1) K1 K2 Kevyenliikenteen tie, erillinen (päällystetty) Kevyenliikenteen tie, reunakivellä erotettuna ajoradasta (1) Liikenteenjakaja, korotettu kevyenliikenteenväylä ja kunnallisteknisiä tai muita pohjamaan painumalle herkkiä rakenteita Taulukossa 4 esitetyillä käsitteiltä pituuskaltevuuden puutoksella (pksall0/50) ja kokonaispainauma 50 vuoden aikana (ssall50v) on havainnollistettu kuvassa 1. Pituuskaltevuuden muutoskriteeriä verrataan kunkin painuvan tieosan suurimpaan pituuskaltevuuden muutokseen ja kokonaispainumalla tarkoitetaan vastaavasti suurinta tienpinnan painumaa verrattuna suunniteltuun tienpinnan tasaukseen. Kuva 1 Tien pituussuuntaisen ja kokonaispainuman määritys Mitoituksen arviointi Painumamitoituksen tuloksesta tehdään yhteenveto, josta tarkastellaan tulosta ja sen luotettavuutta. Tarkastelussa huomioidaan muun muassa: tiedot pohjaolosuhteista ja niiden vaihtelusta tiedot maan lujuudesta, vedenläpäisevyydestä ja kokoonpuristuvuudesta kuormitusta aiheuttavista täytöistä ja pohjaveden pinnanmuutoksista painuman vaikutuksista mitoitettavan rakenteen toimintaan painuman vaikutuksista mitoitettavan rakenteen ympäristöön Tarvittaessa sovellettavia raja-arvoja tarkistetaan ja ne dokumentoidaan suunnitteluraporttiin.

28 26 Liikenneviraston ohjeita 10/ Sivusiirtymämitoitus Sivusiirtymillä tarkoitetaan tässä leikkausmuodonmuutoksien aiheuttamia, pääosin vaakasuuntaisia, siirtymiä pohjamaassa. Suunniteltavat tierakenteet tai niiden vaikutusalueella olevat muut rakenteet eivät saa vahingoittua suunniteltavasta rakenteesta johtuen. Mahdolliset siirtymien aiheuttamat riskit arvioidaan ja dokumentoidaan suunnitteluraporttiin. Suunnitelmaratkaisuilla ja työselostuksessa asettavilla vaatimuksilla siirtymien aiheuttamat haitat rajataan tilaajan hyväksymälle tasolle. Tyypillisiä tierakenteisiin sijoitettuja rakenteita ovat kuivatusrakenteet, kunnallistekniikka ja energiaverkot. Ohjeita, joiden mukaan laitteita sijoitetaan tiealueelle, on esitetty Liikenneviraston Tienpidon teknisissä ohjeissa. Sivusiirtymiä voi syntyä muun muassa: maanvaraisen rakenteen riittämättömän vakavuuden seurauksena maa- ja kallioleikkauksessa riittämättömän vakavuuden tai jännitystilan muutoksen seurauksena maarakenteen jälkitiivistymisen seurauksena käytettäessä maata syrjäyttäviä pohjarakennusmenetelmiä rakennustyön aiheuttaman tärinän, maan tiivistymisen tai häiriintymisen seurauksena Maanvaraisten rakenteiden muodostaman staattisen kuormituksen aiheuttamien sivusiirtymien suuruus voidaan laskennallisesti selvittää käyttämällä FEM-laskentaohjelmia. Laskelmien tuloksista ja erityisesti niissä käytettyjen lähtötietojen luotettavuudesta tehdään yhteenveto, joka liitetään laskelmiin. Tavanomaisissa tapauksissa maarakenteisiin ja maanvaraisiin tierakenteisiin liittyvää sivusiirtymien mahdollisuutta voidaan arvioida vakavuuslaskelmilla. Sivusiirtymistä tehdyn arvion toteutuminen todennetaan seurantamittauksilla suunnitelmassa esitettävällä tavalla. 6.5 Routatekninen mitoitus Roudan ja routimisen vaikutus huomioidaan rakenteiden suunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä ja routimaton perustamissyvyys esitetään kunkin rakenteen suunniteltuperusteissa (luku 7). Teräsbetoni- ja teräsrakenteiden routimaton perustamissyvyys ja routasuojaus suunnitellaan noudattaen ohjetta: Sillan geotekninen suunnittelu, Sillat ja muut taitorakenteet Liikenneviraston ohjeita nro/2012 Pohjamaan routivuus määritetään materiaalin rakeisuuteen perustuvaa luokitusta käyttäen.

29 Liikenneviraston ohjeita 10/ Kuva 2 Maalajin routivuuden arviointi rakeisuusjakauman perusteella Maalajin rakeisuusjakautuman perusteella sen routivuus arvioidaan kuvan 2 mukaisesti. Maalaji, jonka rakeisuuskäyrä kuvassa 2 sijoittuu alueelle 1, on routiva. Rakeisuuskäyrän sijoittuessa alueelle 1L maalaji on kuitenkin lievästi routiva. Vastaavasti maalaji, jonka rakeisuuskäyrä kulkee alueilla 2, 3 tai 4 luokitellaan routimattomaksi, jos rakeisuuskäyrän alapää pysyy kyseessä olevan alueen ylemmän rajakäyrän alapuolella. Tien päällysrakenteiden suunnittelussa noudatetaan Liikenneviraston Tienpidon teknisiä ohjeita. 6.6 Pohjaveden huomioiminen Suunnittelun lähtökohdat Pohjaveden pinnan asema ja vaihteluvälit selvitetään pohjatutkimuksilla. Pohjaveden vaikutus rakenteisiin ja rakentamiseen selvitetään osana geoteknistä suunnittelua. Suunnittelu sisältää tarvittaessa työnaikaisen ja pysyvän pohjaveden alentamisen sekä alentamisen vaikutusten selvittämisen. Pohjarakenteiden suunnittelun peruslähtökohtana on rakenteiden suunnittelu siten, että pohjaveden pinnan tasoa ei pysyvästi muuteta, eikä pohjavettä pilata. Mikäli pohjaveden tasoa muutetaan, se edellyttää aina ympäristövaikutusten luotettavaa selvittämistä ja alentamiseen tarvitaan lupa ympäristöviranomaiselta. Pohjaveden alentamiseen tarvitaan Vesilain mukainen ympäristölupa, jos pumpattava vesimäärä on >250 m 3 vuorokaudessa tai pohjaveden alentamisella vaikutetaan toisen kiinteistön talousveden saantiin, vaikka pois pumpattava vesimäärä on <250 m 3 vuorokaudessa Pohjatutkimukset Kun on mahdollista, että tiehankkeen rakenteet vaikuttavat pohjaveteen tai ulottuvat pohjaveden tasoon, tehdään rakenteen suunnittelun ja ympäristövaikutusten selvittämisen kannalta riittävän laaja-alaiset ja pitkäaikaiset pohjavesihavainnot osana muita pohjatutkimuksia.

30 28 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Pohjatutkimusten osalta noudatetaan julkaisuja: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Sillan geotekninen suunnittelu, Sillat ja muut taitorakenteet (Liikenneviraston ohjeita 11/2012) Pohjavesihavaintojen perusteella on voitava päätellä suunnittelutehtävän kannalta riittävällä tarkkuudella yli-, keski- ja alivesi. Mikäli havaintojakso ei ole riittävän pitkä, voidaan havaintoja verrata vastaavissa olosuhteissa tehtyihin pitkäaikaishavaintoihin, sekä ottamalla huomioon pohjaveden vuotuiset korkeusvaihtelut ja sadanta havaintojaksojen aikana. Jotta pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu saadaan selvitettyä luotettavasti, on havaintojakson oltava vähintään vuosi ja havaintotiheyden kerran kuukaudessa. Luotettavat havainnot hankitaan kohteissa, joissa pohjaveden alentaminen saattaa aiheuttaa rakennusten tai rakenteiden painumista tai puisten perustusrakenteiden lahoamista. Jotta pohjavedenpintojen vaihtelut ja pohjaveden virtaussuunnat saadaan yksityiskohtaisesti ja luotettavasti selville, on pohjaveden havaintoputkia sijoitettava koko vaikutusalueelle pohjasuhteiden vaihtelusta riippuen m välein. Maan vedenläpäisevyyden määritykset tehdään alustavasti maanäytteiden avulla laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävillä suorilla mittauksilla. Maan kerrosrakenteen ja erityisesti vedenläpäisevyyden suuri vaihtelu voivat tehdä alustavat arviot epäluotettaviksi. Maan vedenläpäisevyyden määritys voidaan tehdä yleensä luotettavasti vain pitkäaikaisiin koepumppauksiin perustuvilla tutkimuksilla ja analyyseillä Pohjaveden alennussuunnitelma Geotekniseen suunnitteluun kuuluu arvion laatiminen pohjaveden alentamisen vaikutuksista ja suunnitelman laatiminen tilaajaan päättämien toimenpiteiden mukaisesti. Toimenpiteiden vaihtoehtoina voivat olla pohjaveden pysyvän alenemisen estäminen tai rajaaminen tai pohjaveden alenemisen haittoja vähentäminen. Jos pohjavedenalennus kestää kuukausia, se voi aiheuttaa puuston kuolemista, sekä maaperän painumista hienorakeisten ja eloperäisten maakerrosten alueella, jolloin on mahdollista alueella olevien maanvaraisten ja joskus myös paaluilla perustettujen rakennusten ja rakenteiden painuminen. Kertaluonteinen, lyhytaikainen pohjaveden alennus ei yleensä aiheuta puupaalujen lahoamista. Kuitenkin puupaalut voivat olla koheesiopaaluja tai ne on muuten lyöty niin vähäisellä lyöntienergialla, että ne painuvat ympäröivien maakerrosten painuessa. Pohjaveden alennussuunnitelma laaditaan tilaajan hankekohtaisesti määrittämällä tarkkuudella tai vähintään suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella. Koska ratkaisun kustannusvaikutukset ovat huomattavat ja ratkaisu saattaa vaikuttaa merkittävästi koko suunniteltavaan kohteeseen, on pohjaveden alentamisesta ja sen vaiku-

31 Liikenneviraston ohjeita 10/ tuksista koskevat selvitykset tehtävä suunnitelmavaiheeseen nähden muuta suunnittelua yksityiskohtaisempana Pohjaveden suojaus Pohjavesialueilla tieltä muodostuvien valumavesien imeytyminen maaperään estetään ja onnettomuustilanteissa tiealueelle joutuvien haitallisten nesteiden imeytymistä pohjamaahan hidastetaan pohjavesisuojausrakenteilla. Pohjaveden suojaustarve määritellään ja suojausrakenteet suunnitellaan ohjeen mukaisesti: Pohjaveden suojaus tien kohdalla TIEH Käytettäviin suojausmateriaaleihin osalta noudatetaan ensisijaisesti infrarakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa (InfraRYL) esitettyjä pohjaveden suojausta koskevia vaatimuksia. 6.7 Tärinä ja melu Tärinää aiheutuu maa- ja pohjarakentamisesta sekä kallion louhinasta, joissa maapohjaan tai kallioon aiheutetaan iskuja tai tärinää. Tärinä aiheuttaa lisäksi runkomelua. Tärinälle ja melulle on asetettu rajoituksia, joista melulle annetut rajoitukset vaihtelevat alueittain ja kunnittain. Suunnittelun ohjearvot ja vaikutusten arviointi on esitetty julkaisussa: RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät Julkaisussa on myös esitetty laskentamenetelmät tärinälle ja sen vaikutusalueelle. Pohjarakentamisen suunnittelussa huomioidaan, että suunniteltavat rakenteet on voitava toteuttaa niin, että asetettuja raja-arvoja ylittävää melua tai tärinää ei synny eikä rakentamisen vaikutusalueella olevia rakenteita vaurioiteta. Työsuunnittelussa tulisi välttää tärinää ja melua aiheuttavien työvaiheiden yhtä aikaista toteutusta sekä haittojen minimoimista menetelmien valinnalla.

32 30 Liikenneviraston ohjeita 10/ Rakenteiden suunnitteluperusteet 7.1 Maanvarainen tiepenger Maanvarainen tiepenger suunnitellaan rakennettavaksi luonnontilaisen pohjamaan tai täytön varaan. Penkereen koko ja pengermateriaali suunnitellaan sellaiseksi, että vaatimukset tierakenteen vakavuudelle ja tien pinnan tasaisuudelle saavutetaan. Tienpenkereiden suunnittelussa noudatetaan ohjetta: - Tiepenkereiden ja leikkausten suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 09/2010 Pohjatutkimusten osalta noudatetaan: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset, TIEH Täytön kelvollisuus penkereen alustaksi selvitetään aina pohjatutkimuksilla. Tutkimuksia suunniteltaessa huomioidaan täytön mahdollinen epähomogeenisuus. Maanvaraisen penkereen käyttöikä on 100 vuotta. Tiepenkereen vakavuus tarkistetaan aina. Vakavuus selvitetään laskelmilla, ellei vakavuus suuruusluokkatarkastelujen perusteella ole selvästi riittävä. Laskennallisen mitoitus tehdään luvun 6 mukaan. Tienpenkereen liittyessä siltaan tai muuhun vastaavan rakenteeseen, jotka voivat vaurioitua pohjamaan plastisten siirtymien vuoksi, tehdään penkereen vakavuustarkastelu myös käyttäen NCCI7 kohdan esitettyjä korkeampia varmuuslukujen arvoja. Kuvassa 3 on esitetty esimerkkeinä tilanteita, joissa vakavuusmitoitus tehdään käyttäen edellä mainittuja korkeampia varmuuslukujen arvoja.

33 Liikenneviraston ohjeita 10/ Kuva 3 Vakavuustarkastelut sillan tai muun siirtymille alttiin rakenteen alueella a) Paalutustyön aikainen vakavuus: peruslaatan tason ja /tai paalutusalustan määrittämiseksi b) Sillan etuluiskan ja keilojen vakavuus c) Tulopenkereen vakavuus silta-aukkoon ja sivusuunnassa: kevennyksen mitoitus d) Ennen sillan rakentamista tehdyn tulopenkereen vakavuuden määrittäminen e) Rinteen tai rannan alueellisen vakavuuden määrittäminen Mikäli olosuhteet sitä edellyttävät, suunnitellaan penkereen rakentaminen työvaiheittain. Luiskien kaltevuus ja tukemistarve suunnitellaan tie- ja liikenneteknisten seikkojen lisäksi huomioiden muun muassa pohjamaan laatu, pohjavesisuhteet, huokosvedenpaine, pengermateriaali, eroosio ja ulkopuoliset kuormitukset. Pohjamaan painuminen tiepenkereen alla tarkistetaan. Painumien suuruus selvitetään laskelmilla, elleivät ne maaperätietojen ja penkereen korkeuden perusteella ole selvästi merkityksettömän pieniä. Laskennallisen mitoitus tehdään luvun 6 mukaan. Lisäksi selvitetään sivusiirtymien suuruus, mikäli niillä on merkitystä tiepenkereen painumalle, tien päällysrakenteen kestävyyteen tai tien ympäristön kannalta. Laskelmia varten pohjamaan ja pengermateriaalien ominaisarvot määritetään ottaen huomioon: pohjatutkimusten kattavuus ja laatu pohjatutkimuksista todettavissa oleva olosuhteiden epähomogeenisuus pinta- ja pohjavesien korkeusvaihtelu sekä niiden vaikutus jännitystilaan

34 32 Liikenneviraston ohjeita 10/2012 Laskelmia varten määritetään työnaikaiset ja käyttötilan kuormitusten edustavat arvot. Laskelmissa eritellään painumalajit: alkupainuma konsolidaatiopainuma tarkasteltavina hetkinä käyttötilassa sekundääripainuma ellei, jotain näistä voida todeta merkitykseltään vähäiseksi. Tien pituus- ja poikkisuuntaisten painumien ja painumaerojen tulee täyttää kappaleessa 6.3 esitetyt vaatimukset. Pohjaolosuhteiden lisäksi vakavuus- ja painumamitoituksessa otetaan tarvittaessa huomioon muun muassa: nykyiset tai suunnitellut rakenteet tiealueella kuten kunnallistekniikan rakenteet tien kuivatuksen asettamat vaatimukset työnaikaiset ja käyttötilan aikana tapahtuvat painumat ja niiden korjaus vastapenkereiden käyttö vaiheittain pengerrys Erityistä huomiota on kiinnitettävä tiepenkereen levitykseen pehmeiköillä. Luotettava laskennallinen mitoitus voidaan usein tehdä vain FEM-menetelmillä, kun on käytettävissä riittävän kattavat ja yksityiskohtaiset tiedot pohjasuhteista. Tarvittaessa suunnittelussa käytetään tavanomaista tiukempia raja-arvoja sallituille muodonmuutoksille. Sivusiirtymämitoitus tehdään luvun 6 mukaisesti. Painuma- ja sivusiirtymälaskelmien tuloksia arvioitaessa ja verratessa niitä tien tasaisuudelle asetettuja vaatimuksia kiinnitetään erityisesti huomiota tien nykyiseen rakenteeseen sekä pohjasuhteiden ja pohjamaan kokoonpuristumisominaisuuksien vaihteluun. Routateknisessä mitoituksessa sovelletaan Liikenneviraston ohjetta Tien päällysrakenteen mitoitus. 7.2 Tieleikkaus Tieleikkauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tien ja siihen kuuluvien varusteiden ja laitteiden rakentamisen yhteydessä tehtäviä pysyviä maa- ja kallioleikkauksia. Tieleikkaus suunnitellaan sellaiseksi, että vaatimukset tierakenteen vakavuudelle ja tien pinnan tasaisuudelle saavutetaan. Leikkaus suunnitellaan sellaiseksi, että varmuus sortumista ja hydraulista murtumista tai pohjannousua vastaan on riittävä. Mikäli olosuhteet sitä edellyttävät, suunnitellaan myös leikkauksen teko työvaiheittain. Luiskien kaltevuus ja tukemistarve suunnitellaan huomioiden muun muassa pohjamaan laatu, leikkaussyvyys, pohjavesisuhteet ja -virtaus, eroosio ja ulkopuolisen kuormitukset.

35 Liikenneviraston ohjeita 10/ Maa- ja kallioleikkausten suunnittelussa noudatetaan ohjetta: Tiepenkereiden ja -leikkausten suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 9/2010 Tieleikkauksen käyttöikä on 100 vuotta. Leikkausta suunniteltaessa huomioidaan sen vaikutukset ympäristöön ja erityisesti pohjaveteen. Maaleikkausten vakavuus sekä työnaikaisissa tilanteissa että valmiina rakenteena on tarkistettava aina. Hienorakeisten ja eloperäisten maakerrosten alueella vakavuus on selvitettävä laskelmilla. Myös karkearakeisten ja moreenimaakerrosten alueella vakavuus on selvitettävä laskelmilla, ellei se suuruusluokkatarkastelujen perusteella osoittaudu selvästi riittäväksi. Sivusiirtymämitoitus tehdään luvun 6 mukaisesti. Routivassa pohjamaassa roudan vaikutus leikkauksen vakavuuteen ja eroosioitumiseen arvioidaan ja huomioidaan suunniteluussa. Kallioleikkausten yhteydessä leikkausluiskan vakavuustarkastelu ja tarvittavien kallion lujitustoimenpiteiden suunnittelu on tarpeen, jos kallio on hyvin rikkonaista tai kallioleikkauksen alueella esiintyy leikkaukseen päin viettävää rakoilua. Erityistä huomiota kallioleikkauksen seinämän vakavuustarkasteluun tulee kiinnittää silloin, kun leikkaukseen päin viettävissä raoissa esiintyy täytteisyyttä. Maa- ja kallioleikkauksesta irrotettavan materiaalin kelpoisuus maarakennusmateriaaliksi arvioidaan ohjeen Tiepenkereiden ja leikkausten suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 9/2010 mukaan. 7.3 Massanvaihto Massanvaihto on pohjanvahvistusmenetelmä, jossa huonosti kantava tai kokoonpuristuva pohjamaa korvataan kantavalla täyttömateriaalilla. Massanvaihto ja vaatimukset rakentamisen työmenetelmälle ja materiaaleille suunnitellaan sellaisiksi, että vaatimukset tierakenteen vakavuudelle ja tien pinnan tasaisuudelle saavutetaan. Massavaihdon suunnittelussa huomioitava käyttöikä on 100 vuotta. Massanvaihto suunnitellaan siten, että rakenne ei käyttötilassa painu pengertäytön jälkitiivistymisen tai pohjamaan kokoonpuristumisen vuoksi. Massanvaihdon suunnittelussa noudatetaan ohjetta: Massanvaihdon suunnittelu Liikenneviraston ohjeita 11/2011 Pohjatutkimusten osalta noudatetaan: Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Massanvaihdon vakavuus- ja painumamitoitus tehdään kuten maanvaraiselle penkereelle.

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Lähtökohta? Rakennuskaivanto on välivaihe, jonka kustannukset halutaan minimoida Välivaiheen hinta 2 kuolemantapausta

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa

Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa 1 (4) Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa 1. Yleistä 1.1. Tikkurilan pohjavesiolosuhteet Tikkurilan alueen luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi savikkoa, jonka alla on karkeampia

Lisätiedot

SILATEKNIIKAN PÄIVÄT 2016 Georakentamisen näkökulmia

SILATEKNIIKAN PÄIVÄT 2016 Georakentamisen näkökulmia SILATEKNIIKAN PÄIVÄT 2016 Georakentamisen näkökulmia Sisältö Geosuunittelun ohjeet Eurokoodi 7 ja NCCI7:n päivitys Ankkurit Siltojen kantavuuslaskenta ja korjauksiin liittyvä suunnittelu Kitkapaalut Rata-

Lisätiedot

Tien perustamistavan valinta

Tien perustamistavan valinta Tien perustamistavan valinta Tien perustamistavan valinta Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2003 ISBN 951-803-061-8 TIEH 2100019-v-03 Oy Edita Ab Helsinki 2003 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto,

Lisätiedot

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS 21.11.2014 Työnumero 140107 LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkalan kunta Pirkkala ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjeiden tilanne

Liikenneviraston ohjeiden tilanne Liikenneviraston ohjeiden tilanne 10.12.2015 WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/OHJELUETTELO 10.12..2015 Panu Tolla 2 Sisältö Geotekniset ohjeet Eurokoodi 7 ja Kansallinen liite 2015 (LVM) Ankkureiden suunnittelu

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat säädökset ja eurokoodit

Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat säädökset ja eurokoodit Kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat säädökset ja eurokoodit Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY - keskus 13.11.2013 Yli-insinööri Jukka Bergman Maankäyttö- ja rakennuslaki, muutos

Lisätiedot

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut

RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 8.12.2011/GÅ 1 Eurokoodien suunnitteluohjeet RIL 201 207 (EC1 EC7) Tavoite: Helpottaa eurokoodipohjaisen rakenteiden suunnittelujärjestelmän

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Teräsbetonipaalujen kantokyky Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10073 SKOL jäsen GUNNARLAN ALUETUTKIMUS Kaivurinkatu 08200 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 01.06.2010 Liitteenä 7 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 18.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 1 Rakennushankkeen kuvaus:... 1 Suunnittelijat, asiantuntijat:... 1 2.

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi

Lisätiedot

Virtuaalimallin näkymät: Liikennevirasto. A-insinöörit Suunnittelu Oy

Virtuaalimallin näkymät: Liikennevirasto. A-insinöörit Suunnittelu Oy Virtuaalimallin näkymät: Liikennevirasto A-insinöörit Suunnittelu Oy www.a-insinoorit.fi Esityksen sisältö 1) Taustaa ja yleistä E18 hankkeesta Tunnuslukuja Elinkaarimallin erityispiirteitä Yleistä E18

Lisätiedot

Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi)

Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi) Sivu 1 (7) KaS (Kaakkois-Suomi) Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460 Rakennussuunnitelmaselostus Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat 1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

NIEMENRANTA IV KAAVA-ALUE, Oulunsalo

NIEMENRANTA IV KAAVA-ALUE, Oulunsalo 25.11.2010 Tekniset palvelut Kauppiaantie 5 Pl 4, 90461 Oulunsalo NIEMENRANTA IV KAAVA-ALUE, Oulunsalo Rakennetavuusselvitys SaL, EiN 25.11.2010 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Toimeksianto 1 2. TEHDYT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Rakentamisen laadun prosessi

Rakentamisen laadun prosessi Rakentamisen laadun prosessi Työn suunnittelu Työmaan toimintasuunnitelma Työn toteutus Rakenne- tai työvaihekohtainen laaturaportti Urakkakohtainen laaturaportti Työnaikainen laadunvarmistus Poikkeamaraportti

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

ALUEELLINEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS KORTTELIT 5705, 5706, 5707 JA 5708 (SAVIALUEELLA SIJAITSEVAT TONTIT)

ALUEELLINEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS KORTTELIT 5705, 5706, 5707 JA 5708 (SAVIALUEELLA SIJAITSEVAT TONTIT) PORVOON KAUPUNKI, OMENATARHAN ASEMAKAAVA-ALUE ALUEELLINEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS KORTTELIT 5705, 5706, 5707 JA 5708 (SAVIALUEELLA SIJAITSEVAT TONTIT) Viite 82131721 Versio 1.2 Pvm Hyväksynyt Mervi Fors

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10108 SKOL jäsen ROUTIONKAAREN ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 08.06.2010 Liitteenä 2 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/13 KANSALLINEN

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA

YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA VT12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YLEISSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA 15.6.2016 PITKÄJÄRVEN KOULU, KANGASALA YVA-SELOSTUSEN 1. TILAISUUDEN

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Kuvalähde: Ramboll Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Miia Ajo SRV Yhtiöt Oyj Hulevedet 2.0 seminaari, Espoo 19.1.2017 Esityksen esimerkkialueet Vermontie (Siemensin alue,

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

EUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet

EUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus. Eurokoodiseminaari Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Jukka Bergman

Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus. Eurokoodiseminaari Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Jukka Bergman Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus Eurokoodiseminaari 8.12.2016 Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Kantavien rakenteiden suunnittelu, säädösten ja ohjeiden nykytilanne Maankäyttö-

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet 1 Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet 2015 Ympäristöministeriö 2 Alumiinirakenteet Ohjeet 2015 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 2 2 RAKENTEIDEN SUUNNITTELU... 2 2.1 Toteutusasiakirjat...

Lisätiedot

Kaivannon toiminnallinen suunnittelu

Kaivannon toiminnallinen suunnittelu RIL263-2014 Kaivanto-ohjeen koulutustilaisuus, Helsinki Kaivannon toiminnallinen suunnittelu Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Kaivannon ympäristövaikutusten hallinta 2. Kaivannon tilantarve 3. Rakennustyön

Lisätiedot

SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ

SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ taulukko A2.4(A)(FI) (Sarja A) korvaa SFS-EN 1997-1 taulukon A.1. (EQU) taulukko A2.4(B)(FI) (sarja B)

Lisätiedot

Kuormitus NCCI1 B.5 Kevyenliikenteen siltojen kuormat: 5,0kN/m J. Luokkakallio Sito Oy. Tarkastanut 3.5.

Kuormitus NCCI1 B.5 Kevyenliikenteen siltojen kuormat: 5,0kN/m J. Luokkakallio Sito Oy. Tarkastanut 3.5. KUUNSILTA ESPOO SUUNNITELMASELOSTUS 7031-400 29.04.2016 Jatkuva kaukalopalkkisilta Jännemitat (m) Hyödyllinen leveys (m) Kokonaispituus (m) 13,10+13,50+12,80+13,20 +12,00+15,80+21,50+5,50m=107,40m 3,50

Lisätiedot

Ajankohtaista. Yhteisiä pelisääntöjä

Ajankohtaista. Yhteisiä pelisääntöjä Pasi Timo Tarkastuspäällikkö Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta Ajankohtaista ja Yhteisiä pelisääntöjä Eurokoodiseminaari 8.12.2016 Kalastajatorppa pksrava.fi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen TOPTEN

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 21.10.2015 OHJEITA VESIHUOLTOON LIITTYVIEN KUNNALLISTEKNISTEN TUNNELEIDEN PÄÄLLE JA LÄHEISYYTEEN RAKENTAMISESTA

OHJE 1 (5) 21.10.2015 OHJEITA VESIHUOLTOON LIITTYVIEN KUNNALLISTEKNISTEN TUNNELEIDEN PÄÄLLE JA LÄHEISYYTEEN RAKENTAMISESTA OHJE 1 (5) 21.10.2015 OHJEITA VESIHUOLTOON LIITTYVIEN KUNNALLISTEKNISTEN TUNNELEIDEN PÄÄLLE JA LÄHEISYYTEEN RAKENTAMISESTA 1. YLEISTÄ Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (jäljempänä HSY) vesihuoltopalveluihin

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet Teräsrakennepäivät 8.11.2016 Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman Valmistelun tausta MRL I 1.1.2013-> MRL II 1.9.2014-> YMa+VNa 2013-2017

Lisätiedot

Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016

Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016 Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016 Siirtymärakenteen ja laattatyypin valinta Radan stabiliteetti ja painumaerojen tasaaminen Olemassa oleva/ uusi rata/kaksoisraiteet Sillan tausta/ pehmeiköt jotka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 13 Asianro 8411/10.03.00.00/2014 Oikaisuvaatimus / Vs. tarkastusarkkitehti Saara Revon päätös 24.11.2014 946 / 19-17-2 / Mustikkatie 21 / Jäte-pyöräkatos, entisen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ 0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011 1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

Paalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio

Paalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio PDA-mittaukset urakoitsijan kannalta Vaatimukset dynaamiset koekuormitukset. PO 2011: Paalutusluokassa 3

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS

Lisätiedot

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot