Kuluttajan tiedonjano s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajan tiedonjano s. 6"

Transkriptio

1 Asiaa energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntijalta 1/2011 Kuluttajan tiedonjano s. 6 Ilmastoinfo auttaa s. 8 Vakuuttavat säästöt Ilmarinen s. 10 Turhat materiaalivirrat kuriin s. 12 Kuin naisen kenkä Ekoauto 2011 s. 18

2 Pääkirjoitus Motiva Xpress Sisällys 1/ Pääkirjoitus Ajassa 4 Kiertovesipumppujen parannus Tiiveys kunniaan rakentamisessa kuntaa näyttää esimerkkiä Neljä ehdotusta Suomesta loppukilpailuun Asumisen hiilijalanjälki esiin Eroon sähkö- tai öljylämmityksestä Ympäristömerkkien uusi kotipesä Tukea energiakatselmuksiin Kuluttajien energianeuvonta 6 Kuluttajan tiedonjano 8 Apua kaupunkilaisten ilmastotalkoisiin Kuluttajien energianeuvonta laajenee Energia- ja materiaalitehokkuus 10 Vakuuttavat säästöt Ilmarinen Kestävän kehityksen kiinteistösalkku 12 Toimitilat mukaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään Turhat materiaalivirrat kuriin Parvekelaseistaan tuttu Lumon Uusiutuva energia 14 Laiteasennukset ojennukseen RES-direktiivin vaatimukset pähkinänkuoressa 15 Nostetta lämpöyrittäjyyteen Motivan Bioenergiapäivät Keuruulla Liikenne 17 Ympäristökriteerit pääkaupunkiseudun bussiliikenteelle Viinaa tankkiin 18 Kuin naisen kenkä Ekoauto taksina Ekoauto 2011: Toyota Prius -hybridi vei voiton 19 Lämmitystolpista latausasemia Kuva: Jari Aalto Kurjenmiekka 20 Taival taittuu Kytkennät 20 Horilat voittivat Vattenfallin Vuoden Energiaperhe -kisan 21 LIVE-verkostossa jo yli 300 jäsentä Liikkumisen ohjausta pitkäjänteisesti Kestävää arkea espoolaisille Yhteispelillä se sujuu Rakennettu ympäristö rapistuu ilman hoitoa 22 Elmo Energiakärpänen pörräsi voiton Euraan Uuden ajan kynnyksellä Haastateltavana Henrik Österlund Kuva: Petri Kuokka Esa Härmälä osastopäällikkö Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Kotitalouksien ja yksittäisten kuluttajien rooli on tärkeä. Energiatehokkuus lähivuosien painopisteeksi Euroopan unioni asetti joulukuussa 2008 haastavat ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan perustuvat yhteiset energiapoliittiset tavoitteet: kasvihuonekaasujen päästöjä on pienennettävä 20 prosenttia, uusiutuvan energian osuus on nostettava keskimäärin 20 prosenttiin (Suomessa 38 prosenttia) kulutuksesta ja energiatehokkuutta parannettava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kasvihuonekaasujen alentamistavoitetta toteutetaan Euroopan laajuisella päästökaupalla. Vuodesta 2013 lähtien se kattaa koko päästöjä aiheuttavan energiantuotantosektorin. Järjestelmään on rakennettu sisään mekanismit, joilla mennään tiukassa ohjauksessa kohti tavoitetta. * * * Uusiutuvan energian osuuden nostaminen on Suomelle haastava, mutta myönteinen ja realistinen tavoite. Vauhdilla kasvavat puuvaramme ovat keskeinen resurssi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Myös muuta uusiutuvaa energiaa tarvitaan, mutta puun rooli on ratkaisevan tärkeä. Energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen on kaikkein vaikeinta. Sen merkitystä korostaa kuitenkin se, että EU:n jäsenmaiden hallitusten ja valtioiden päämiesten kokouksessakin 4. helmikuuta 2011 nimenomaan tätä asiaa haluttiin vauhdittaa. Energiaministerit jatkoivat keskustelua helmikuun lopussa. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää suurempia ja pienempiä toimenpiteitä koko yhteiskunnassa. Kysymys ei missään tapauksessa ole vain energian tuotannosta tai sen käytöstä teollisuudessa. Asia koskettaa kaikkia elinkeinoja ja ihmisiä. Mukaan tarvitaan päästökaupan ulkopuoliset sektorit kuten rakentaminen, liikenne, palveluelinkeinot ja maatalous. Kotitalouksien ja yksittäisten kuluttajien rooli on tärkeä. * * * Euroopan unionista tulee lähivuosina lisää asiaa koskevaa sääntelyä. Suomen ja monen muunkin jäsenmaan tavoitteena on, että EU:ssa ei asetettaisi sitovia kansallisia tehokkuustavoitteita. Ne eivät ilmeisesti toimisi ja riitely käyttämättömän energian laskentakaavoista olisi jatkuvaa. Sen sijaan olemme valmiita kaikkia jäsenvaltioita sitoviin toimenpiteisiin. Se tarkoittaa esimerkiksi erilaisten teknisten normien ja rakentamismääräysten kiristämistä tai energiatehokkuusvelvoitteiden sisällyttämistä jollain tavalla julkisiin hankintoihin. Tässä asiassa ei kuitenkaan riitä, että katsotaan mitä EU:sta tulee. Työn painopisteen tulee olla omaehtoisissa kotimaisissa toimissa. Meillä on edessämme ja ihan oman etumme vuoksi suuret energiatehokkuustalkoot. Toyotan hybriditekniikka nappasi Ekoauto-vertailussa kaksoisvoiton. Taksinkuljettaja Erkki Keränen ajaa jo toista hybriditaksiaan ja on tyytyväinen. Kuva: Kimmo Haimi Motiva Xpress Julkaisija Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, Helsinki Puh Faksi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Minna Mattsson, Suvi Salmela Tilaukset ja osoitteenmuutokset Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaperversiona. MX 2/11 ilmestyy kesäkuussa. Vuosikerta: Maksuton Painos: kpl Motiva kehittää ympäristöministeriön tilauksesta lämmityslaiteasentajien pätevöitymiskoulutusta. Kuva: Kimmo Haimi Paino: Erweko Painotuote Oy Repro: Petri Kuokka /Aarnipaja Ky Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Työ- ja elinkeino ministeriö tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Petri Kuokka Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi Motiva Xpressissä maailman menoa omalla tavallaan tästä numerosta lähtien. Palaute piirros: Harri Tarkka Nykyään ei kuulemma Venäjältäkään saa satawattisia hehkulamppuja. Energiatehokkuusajattelu ei näemmä olekaan EU:n yksinoikeus. 2 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/2011 3

3 Ajassa Ajassa Kiertovesipumppujen parannus Valtaosa nykyisistä keskus lämmityksen kiertovesipumpuista toimii jatkuvasti vakioteholla riippumatta lämmitystarpeesta tai siitä, käytetäänkö lämmönjakojärjestelmänä patteriverkostoa vai lattialämmitystä. Euroopan unionin ekosuunnitteludirektiivi asettaa vastaisuudessa pumppujen energiatehokkuudelle uusia vaatimuksia. Vuoden 2013 alusta alkaen erillisten kiertovesipumppujen energiatehokkuusindeksi saa olla enintään 0,27. Elokuun 2015 jälkeen erillisten ja muun laitteen kanssa integroitujen kiertovesipumppujen energiatehokkuusindeksi saa olla enintään 0,23. Laskennallisesti uudet kiertovesipumput siis kuluttavat sähköä vain noin neljäsosan verrattuna aiemmin yleisesti asennettuihin pumppuihin, Motivan johtava asiantuntija Tapio Jalo selittää. Taajuusmuuttaja nousee avainasemaan Energiatehokkuusvaatimusten piiriin kuuluvat sekä erilliset että esimerkiksi lämmityskattilaan tai lämmönjakokeskukseen integroidut ns. märkäpumput, joissa moottoritila on kosketuksissa veden kanssa. Vaatimusten ulkopuolelle jäävät aurinkolämmitys- tai lämpöpumppujärjestelmiin suunnitellut pumput. Käytännössä sitten voi myydä vain taajuusmuuttajaa hyödyntäviä kiertovesipumppuja, joissa moottorin kierrosluku muuttuu kierrosluvun virtausvastuksen eli tehon tarpeen mukaan. Kun kiinteistöön tarvitaan uusi kiertovesipumppu, kannattaa ehdottomasti hankkia energiamerkinnältään A-luokan laite, vaikka se maksaakin hieman enemmän kuin esimerkiksi D-luokan laite. Lisäkustannuksen saa takaisin jo muutamassa vuodessa alentuneina energiakustannuksina, Jalo vakuuttaa. Lisää tehokkuutta tiedossa Kotitalouksia varten valmistetaan vuosittain noin 14 miljoonaa kiertovesipumppua EU-markkinoille. Niiden vuotuinen sähkönkulutus on runsaat 50 terawattituntia, mikä vastaa yli 30 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Kiertovesipumppujen lisäksi Euroopan komissio on laatinut ekosuunnitteludirektiiviin perustuvia tehokkuusvaatimuksia esimerkiksi valaistustuotteille, sähkömoottoreille, televisioille ja kylmäsäilytyslaitteille. Myöhemmin mukaan tulevat muun muassa astianja pyykinpesukoneet, ilmanvaihtopuhaltimet, lämmityskattilat ja lämminvesivaraajat. Tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten arvioidaan säästävän sähköä EU:ssa vuonna 2020 kaikkiaan terawattituntia. Se on neljäsosa EU:n tavoitteesta vähentää energiankulutusta 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Edelleenkin uusissa pientaloissa ilmanpitävyysmittauksia tehdään liian vähän, sanoo Ingo Achilles. Kuva: Jari Aalto Tiiveys kunniaan Matalaenergiatalon rakenteiden ilmanpitävyys kannattaa tarkistaa mittaamalla jo rakennusvaiheessa. Vuotokohdat on löydettävä, jotta ne voidaan tiivistää. Talon ilmanpitävyyden mittaamiseen on varattava aikaa jokunen tunti. Ennen varsinaista mittausta tukitaan rakennuksen rungon suunnitellut aukot, kuten IV-kanavat ja viemärin tuuletusaukot. Rakennuksen ulko-oveen asennetaan tehokkaalla puhaltimella varustettu mittauslaite, jonka avulla luodaan paine-eroa sisätilan ja ulkoilman välille. Ilmanpitävyysmittaus on yleensä kaksiosainen. Rakennuksen ilmanvuotoluvun määrittämisen lisäksi etsitään paineeron avulla ilmanvuotokohdat. Vuotokohtien paikantamisessa hyödynnetään lämpökameraa, teknistä savua ja ilmavirtauksen nopeutta mittaavaa anemometriä. Asiakas saa mittausraportin, ilmanvuotokohtaluettelon lämpökamerakuvineen ja todistuksen rakennuksen ilmanpitävyydestä. Ilman riittävää paine-eroa ei voi aina sanoa, mikä on kylmäsilta ja mikä vuotokohta. Kaikkia pieniä vuotopaikkoja, kuten pistorasian kohtia, ei nähdä lämpökameralla, vaan ne katsotaan savulla tai anemometrillä, kertoo arkkitehti Ingo Achilles Suunnittelutoimisto Dimensiosta. Achilles mittasi viime vuoden lopussa Tiina ja Rauno Kontion rakenteilla olevan Lammi- Kivitalot-yhtiön toimittaman matalaenergiatalon tiiveyden Nummelassa. Kontioiden talo kuuluu Motivan Energiatehokas koti -hankkeen seurantakohteisiin. Kohteen ilmanvuotoluvuksi saatiin (n50) 3,31 1/h. Tulos oli hyvä, kun otetaan huomioon rakennustöiden keskeneräisyys. Valmiissa passiivitalossa ilmanvuotoluvun on oltava vähintään 0,6 1/h. Keväämmällä Kontioiden talossa on tarkoitus tehdä vielä tarkistusmittaus, jossa selviää valmiin rakennuksen lopullinen ilmanvuotoluku. Edelleenkin uusissa pientaloissa ilmanpitävyysmittauksia tehdään liian vähän. Mittauksella varmistetaan rakennuksen tiiveys, ja näin vähennetään lämmityskuluja ja lisätään asumisviihtyvyyttä, Achilles toteaa. Ingo Achilles Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 100 kuntaa näyttää esimerkkiä Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan liittyneiden kuntien alueella asuu lähes 70 prosenttia suomalaisista. Liittyneet kunnat ja kuntayhtymät ovat sitoutuneet tehostamaan toimintansa energiankäyttöä monipuolisesti. Esimerkiksi kiinteistöjen energiankäytön tehostamismahdollisuuksia on haettu aktiivisesti energiakatselmusten avulla. Niitä toteutettiin vuonna 2009 ennätysmäärä. Katselmustoiminta jatkui vilkkaana myös vuonna Sopimustoiminta velvoittaa kuntia myös kartoittamaan mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Tämän vuoksi uusiutuvan energian kuntakatselmusten määrä on kasvussa. Seppo Silvonen, Motiva Eroon sähkö- tai öljylämmityksestä Uusi energia-avustus auttaa lämmityksen muuttamista uusiutuvaan energiaan perustuvaksi. Tukea on mahdollista saada maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppujen, pelletti- ja muuhun puulämmitykseen siirtymiseen. Myös erilaisille yhdistelmäratkaisuille on mahdollista saada tukea. Tärkeintä on, että uusiutuvalla energialla korvataan sähköllä tai öljyllä toimiva päälämmitysjärjestelmä. Tuki on korkeintaan 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea voivat saada yksityistaloudet ja asuinraken Neljä ehdotusta Suomesta loppukilpailuun Lahden, Porvoon ja Tampereen sekä Ahvenanmaan Jomalan kunnan ehdotukset pääsivät jatkoon Energiakunta kilpailussa, jonka järjestää Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomen Kuntaliitto ja Motiva valitsivat jatkoon pääsijät 13 ehdotuksesta. Pohjoismainen raati valitsee voittajan, joka julkistetaan kesäkuuta pääministerikokouksen yhteydessä Helsingissä. Asumisen hiilijalanjälki esiin Suomen Omakotiliitto on julkaissut asumisen hiilijalanjäljen jäljittämiseen laskurin. Päästölaskuri kertoo pientalossa asuvan hiilidioksidipäästöt energian kulutuksen kannalta. Laskurin avulla voi vertailla muun muassa lämmitysmuodon ja sähkölaitteiden käytön vaikutusta omiin päästöihinsä. Laskuri on tehty excel-muotoon ja sen voi ladata käyttöön Omakotiliiton verkkosivuilta. hiililaskuri Uusi kotipesä Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki ovat saaneet uuden kotipesän. Niiden hallinnointi siirtyi vuodenvaihteessa Suomen Standardisoimisliitolta Motivan tytäryhtiölle Motiva Services Oy:lle. Kummankin merkin toiminta jatkuu ennallaan. Myös ympäristömerkinnän kotisivu säilyy entisenä. nuksia omistavat yhtiöt. Työkustannuksia ei hyväksytä tuen piiriin enintään kaksi huoneistoa sisältävien pientalojen lämmityssaneerauksissa, mutta niistä voi saada verotuksessa kotitalous vähennystä. Uusiutuvan energian käyttöönoton tukeen on varattu 30 miljoonaa euroa. Tuen hakuaika päättyy 8. huhtikuuta Hakemus jätetään kuntaan. Tukea energiakatselmuksiin Työ- ja elinkeinoministeriön energiakatselmustukea voivat saada yritykset ja yhteisöt. Myös kaukolämpöalan, voimalaitosalan ja kuljetusketjujen katselmushankkeet sekä uusiutuvan energian kuntakatselmukset kuuluvat katselmustuen piiriin. Tuki haetaan paikallisesta ELYkeskuksesta ennen katselmushankkeen aloittamista. Tukea voi hakea ympäri vuoden. Ympäristöministeriö myöntää tukea asuinrakennusten (yli 3 asuntoa) energiakatselmusten laadintaan. Tukihakemukset käsittelee kunnan energia-avustuksia myöntävä taho ja tukea on haettava ennen hankkeen aloittamista. Haku päättyy 8. huhti kuuta 2011 ja hakemusohjeet löytyvät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivuilta. > avustukset 4 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/2011 5

4 Kuluttajien energianeuvonta Kyselimme kuluttajien näkemyksiä energiaasioista Helsingin K-Rauta Lanternassa tammikuussa. Vastausten yhteinen nimittäjä on hämmennys ristiriitaisen ja usein puolueellisen tiedon tulvassa. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuvat: Petri Kuokka K yselimme muutamilta vastaantulijoilta, mitä tietoa he kaipaavat kodin energiaasioista ja mistä he ovat tietoa etsineet ja saaneet. Lisäksi meitä kiinnosti kuluttajien näkemys siitä, mikä on energiatulevaisuudessa keskeistä. Anni ja Tommi Hujala ovat etsineet energiatietoa netistä ja erilaisista julkaisuista. Irina Kekki on tyytyväinen sähkölaskun pienentymisestä maalämpöön siirtymisen myötä. Pulmana lämmitysjärjestelmän hallinta Tuija Kuusenmäki on rautakauppaostoksilla miehensä seurana. Heidän perheessään tietoa on kaivattu erityisesti valaistuksesta ja valaisimista sekä lämmitysjärjestelmien hallinnasta. Valaisimien ja sopivien lamppujen osto on nykyään tosi vaikeata, koska ne ovat niin erilaisia. Tarvitaanko halogeenilamppu vai loisteputki ja milloin sitten tarvitaan himmennin. Myyjätkään eivät tunnu vielä tietävän näitä asioita, Kuusenmäki toteaa. Valaistusta suurempana pulmana on heillä ollut kodin lämmitys. Kuusenmäen mielestä sellaista tahoa ei tunnu löytyvän, joka osaisi neuvoa kuluttajan omaan kotiin sopivan järkevimmän lämmitysratkaisun. Meillä on aika hankala lämmitysjärjestelmä: sähkökäyttöinen ilmalämmitys, jossa on lisänä vielä ilmalämpöpumppu sekä kaksi varaavaa uunia. Näistä pitäisi rakentaa mahdollisimman paljon sähköä säästävä kombinaatio. Se ei ole helppoa emmekä myöskään ole löytäneet ketään, joka ymmärtäisi kunnolla tämän kokonaisuuden hallinnan. Emme oikein tiedä edes, mistä kysyä apua. Ilmalämpöpumpun myyjä tuntee vain oman tuotteensa, muttei ole osannut neuvoa Kuusenmäkiä, miten se toimisi parhaiten varsinaisen lämmitysjärjestelmän kanssa. Tietoa perhe on yrittänyt etsiä pääasiassa netistä, mutta vastaan on tullut toivottoman epämääräinen tiedon ryväs. Energiansäästö oli tärkeä valintakriteeri lämmitysjärjestelmämme vaihdossa, Pentti Kekki kertoo. Kuluttajan tiedonjano Kuusenmäki pitää tärkeänä sähkön säästämistä. Hänen mielestään yksittäinen ihminen ei voi juuri vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Hän haluaakin säästää sähköä lähinnä taloudellisista syistä. Valaistus ja vedenkulutus mietityttävät Kerrostalossa asuvat Anni ja Tommi Hujala ovat toistaiseksi tarvinneet tietoa lähinnä valaistuksesta ja energialampuista, joita on myös tullut kotiin jo useasti ostettua. Hujalat ovat muuttamassa isompaan asuntoon, johon on tulossa vedenkulutuksen seuranta, joten vesiasiat ovat alkaneet kummasti kiinnostaa. Nyt on jo tullut mieleen, että minkälainen kaksoishuuhtelulla varustettu wcpönttö tarvitaan, että vettä säästyisi. Kodinkoneiden hankinnassa hinta on tällä hetkellä määräävä tekijä, mutta tulevassa kodissamme on esimerkiksi vanha jääkaappipakastin, joka syö paljon sähköä. Sen vaihtaminen energiatehokkaaseen malliin tulee varmaan jossain vaiheessa ajankohtaiseksi, Tommi Hujala toteaa. Anni Hujalan mielestä tietoa energiaasioista on saatavilla, jos sitä haluaa aktiivisesti hakea, vaikka tiedonlähteet ovatkin kirjavia. Hujalat ovat etsineet energiatietoa netistä ja erilaisista julkaisuista. Sähkölasku pienemmäksi maalämmöllä Omakotiasujat Pentti ja Irina Kekki ostivat aikoinaan vanhan talon, jossa vesikiertoinen lämmitys perustui kivihiilellä lämmitettävään kattilaan tai yösähköön ja suureen kuumavesivaraajaan. Kivihiilen käyttäminen oli perheelle liian työlästä, joten litran varaajan lämmitys sähköllä kasvatti sähkölaskua huomattavasti. Vaihdoimme lämmitysjärjestelmän maalämpöön muutama kuukausi sitten. Entinen järjestelmä oli yli 50 vuotta sitten paikan päällä rakennettu, ja talon kokoon nähden ylisuuri kuumavesivaraaja kaiken lisäksi alkoi vuotaa. Lämmitykselle oli joka tapauksessa tehtävä jotain, joten päädyimme maalämpöön, vaikka kallishan se uusi järjestelmä oli. Energiansäästö oli meille tärkeä valintakriteeri, Pentti Kekki kertoo. Kekkien mielestä maalämpö oli paras vaihtoehto heidän taloonsa ja tilavalle tontilleen. Maalämmöstä löytyi tietoa rakennusalan lehdistä ja tuttaviltakin. Kekit hakivat aktiivisesti tietoa myös omasta energiayhtiöstään. Maalämpö säästää energiaa. Lämmitysjärjestelmän uusimista edeltävä sähkölaskumme oli kuukaudessa 370 euroa. Nyt jatkuu seuraavalla sivulla 6 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/2011 7

5 Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajien energianeuvonta Pentti Lehtiön mielestä energia-asioista on tarjolla ristiriitaista tietoa, joten puolueettomalle tiedolle olisi tarvetta. uusimisen jälkeen lasku oli vain 165 euroa, Irina Kekki sanoo tyytyväisenä. Sähkölaitoksen neuvoja on kysytty myös uusia kodinkoneita ostettaessa. Energiatehokkuus painoi muun muassa uuden jääkaapin hankinnassa. Lisäksi valot napsautetaan sammuksiin sieltä, missä niitä ei tarvita. Yksi väittää yhtä, toinen toista Pentti Lehtiö on rautakaupassa ostamassa tarvikkeita kummityttönsä asunnon remontointiin. Hän itse asuu vaimonsa kanssa Salon Halikossa vanhassa hirsitalossa, jossa on suora sähkölämmitys. Sauna sentään lämpiää puilla. Lehtiö nauttii sähkölämmityksensä helppoudesta eikä ole viitsinyt kilpailuttaa sähköyhtiöitä. Energiansäästö lamppuja hän pitää hitaasti syttyvinä tuikkuina. Kodinkoneita uusiessaan hän on varmistanut, että ne ovat energiatehokkaita. Mistäs sitä tietoa sitten tarvittaessa on löytynyt? Kysyn myyjältä, kun menen kauppaan. Omasta energiayhtiöstä olen myös saanut tietoa. Puolueettomalle tiedolle olisi tarvetta, mutta mistäs semmosta nyt löydät? Lehtiön mielestä yksi kehuu maalämpöä ja toinen puuta, jos itse lämmittää puilla. Energia-asioihin liittyvä tieto vaikuttaa risti riitaiselta muutenkin. Ne on semmosia asioita, ettei niistä oikein tiedä. Yksi väittää, että öljy loppuu, ja toinen sanoo, että kun ei ole vettä satanut niin täytyy nostaa sähkön hintaa, mutta sekään ei ole hyvä, jos tulee liikaa vettä. Puulämmitys kannattaa, kun vaan viitsii tehdä itse pölliä, mutta ei se puukaan edullista ole, jos sitä lähdet ostamaan halkona. Yksi kaveri nyt suunnittelee laittavansa tuulivoimaa omaan mäkeensä. Ilmastoasiat eivät ole helppoja ministerillekään. Paula Lehtomäki oli mukana Ilmasto pelissä -tapahtumassa Ilmastoinfon oman neuvontatilan avajaisissa Sanomatalossa Helsingissä tammikuussa TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL Kuva: Rhinoceros Oy Apua kaupunkilaisten Pääkaupunkiseudulla asuvan ei tarvitse enää yksin pähkäillä, miten voisi vähentää ilmastorasitustaan. Sanomatalossa Helsingissä avattiin tammikuussa Ilmastoinfo, joka toimii myös internetissä ja on siten avoin kaikille suomalaisille. Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään. Keskus paketoi tietoa, järjestää tapahtumia ja neuvoo pääkaupunkiseudun asukkaita sekä pk-yrityksiä. Kysymyksiä on tullut asumisen, lämmittämisen ja liikkumisen lisäksi myös kierrättämisestä, ravinnosta ja jopa sähkön alkuperästä, kertoo asukasneuvoja Antti Pöyhönen. Hän ja neuvontapisteen toinen neuvoja Sally Londesborough vastaavat kysymyksiin Ilmastoinfon Sanomatalon pisteessä ja verkkosivuilla. Sanomataloon on helppo tulla varsinkin julkisilla. Ilmastoinfoon voi lähettää myös säh Pienetkin teot ovat tärkeitä Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat sitoutuneet pienentämään asukaskohtaisia ilmastopäästöjään 39 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä nykyisestä kilosta vuodessa. Jos asukkaan koko hiilijalanjälki, kuten ruoan tuotanto, lasketaan mukaan, on päästö noin kaksinkertainen. Tästä kolmannes tulee asumisesta, kolmannes liikkumisesta ja kolmannes tuotteista ja palveluista. Jokainen voi omalla toiminnallaan osallistua ilmastotalkoisiin. Jos oma teko tuntuu pieneltä, kannattaa miettiä minkälainen vaikutus sillä olisi, jos kaikki pääkaupunkiseutulaiset tai vaikkapa kaikki suomalaiset tekisivät samoin, Sally Londesborough sanoo. Ilmastoinfon viime syksyn Tonni vetoa -kampanjan kimppavetojen perusteella kaupunköpostia tai soittaa. Nettisivut palvelevat asuinpaikasta riippumatta. Ilmastoinfon verkkosivuille kootaan ilmastoaiheisia neuvoja asukkaille kolmeen kokonaisuuteen, joilla on eri vaatimustasot. Ilmastoresepti neuvoo helppoja ja nopeita toimia, jotka ovat vaivattomia toteuttaa. Ne eivät vaadi isoja investointeja, erityistyökaluja tai ammattiapua, kuten Ilmastotoimenpiteet. Ilmastoinfo neuvoo myös Ilmastoinvestointeihin. Ne vaativat tarkan valmistelun ja suunnittelun, jotta investoinnilla todella saavutetaan haluttu tulos eli energiankulutuksen ja sitä kautta ilmastopäästöjen väheneminen. ilmastotalkoisiin kilaiset ovat valmiita pitämään kerran viikossa kasvisruokapäivän. Myös jätteiden lajittelu ja työmatkojen tekeminen julkisella liikenteellä oli suosittu veto. Kaikkiaan kampanja keräsi 50 kampanjapäivän aikana noin osallistujaa, Pöyhönen kertoo. Yhteinen ponnistus Ilmastoinfon taustalla ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL ja Helsingin Energia. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Info on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta. Mika Hakosalo, Kuluttajien energianeuvonta laajenee M otiva Oy käynnistää työja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 10 uutta neuvontahanketta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kokonaisuuden kustannusarvio toimijoiden omarahoitus mukaan laskien on yli euroa, josta valtion rahoitus on noin puolet. Valinnassa painotettiin laajahkoja, useamman toimijan yhteishankkeita, joissa toiminnan pysyvyydelle on hyvät edellytykset. Hankkeet toteutetaan kuluvan vuoden aikana, ja ne Kuluttajien energianeuvonnan uudet hankkeet 2011 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä: Hämeen energiatoimisto BioPoint kestävän energianeuvonnan pilottihanke Forssan alueella Kotkan kaupunki: Kotkan rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan kehittäminen LVI-talotekniikkateollisuus ry: Talotekniikan energianeuvonta Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy: Loma-asukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta Oulun kaupunki: Energia- ja ilmastoneuvonta Oulussa Padasjoen kunta: Kuhmoisten ja Padasjoen kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden energianeuvonta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois- Karjalassa kohdistuvat erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen, lomaasumiseen, kotitalouksiin ja kiinteistöihin. Käynnissä on nyt 24 työ- ja elinkeinoministeriön tai Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvonnan hanketta. Vuonna 2010 käynnistyneet 14 hanketta tarjoavat neuvontaa rakentamisen, remontoinnin, asumisen energiankulutuksen ja liikkumisvalintojen tiimoilta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Suomen Isännöintiliitto ry: Isännöintiyritykset ja isännöitsijät energianeuvojina asuntoyhtiöissä Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvonta Suomen ympäristökeskus: Etätöissä mutta läsnä kampanja etätyön ja muun yksityisautoilua vähentävän toiminnan edistämiseksi 8 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/2011 9

6 Energia- ja materiaalitehokkuus Energia- ja materiaalitehokkuus Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kiinteistöjen energiakatselmuksissa paljastui yllättävän suuria säästön mahdollisuuksia. TEKSTI: Vesa Ville Mattila Kuvat: Kimmo Haimi, Vesa Ville Mattila Vakuuttavat säästöt E läkevakuutusyhtiö Ilmarisen 40 toimitila- ja liikekiinteistössä teetettiin energiakatselmus. Vaikka tulokset eivät kokonaisuutena yllättäneet, joidenkin kohteiden säästöpotentiaalit hätkähdyttivät kiinteistöpäällikkö Heikki Niemeä. Esimerkiksi yhdessä liikekiinteistössä voisi saavuttaa yli euron vuotuisen säästön lämpöenergiassa lähinnä lisäämällä lämmön talteenottoa ja taajuusmuuttajien käyttöä. Laitamme asian aikanaan kuntoon peruskorjauksessa. Monissa kiinteistöissä on energiankulutusta päästy pienentämään myös ihan ilman investointeja. Vuonna 2010 poikkeuksellinen talvi ja kesä vaativat erityissäätöjä, joita sitten jälkikäteen on pitänyt palauttaa tavalliselle tasolle, Niemi selittää. Uutta talotekniikkaa kehiin Kaikkiaan energiansäästöinvestointien summa noussee Niemen mukaan noin Energiakatselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden kokeilukohteena on Ympyrätalo Helsingin Hakaniemessä euroon. Nollainvestointien jälkeen toteutetaan lyhyen maksuajan investointeja. Usein sellaiseksi osoittautuu taajuusmuuttajan asentaminen ilmanvaihtokoneeseen. Asuinkiinteistöissä kiinnitetään erityistä huomiota valaistukseen ja vedenkulutukseen. Hankintalistalla ovat esimerkiksi vettä säästävät vesikalusteet. Laajemmat kokonaisuudet vaikkapa toimitilarakennusten lämmön talteenottojärjestelmät Ilmarinen sisällyttää investointiohjelmiin. Eri toimenpiteitä toteutetaan usein remonttien ja peruskorjausten yhteydessä. Kaukokylmää Ilmarinen ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan, sillä se vähentää huomattavasti sähkönkulutusta. Uusi talotekniikka on tehokkain tie energiansäästöön. Vanhoissa kiinteistöissä energiankäytön virittäminen taloteknisten ratkaisujen avulla peruskorjausten yhteydessä on oikeastaan ainoa realistinen toimintamalli, Niemi arvioi. Uusien kohteiden suunnittelussa Ilmarinen keskittyy energiatehokkuuteen alusta alkaen. Parhaillaan on hahmottumassa logistiikkakiinteistö, jossa mietitään muun muassa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntämistä, kiinteistön sisäisen lämmitysverkoston ratkaisuja ja huopakaton väritystä. Seurantaa ja yhteistyötä Kiinteistöhuollon palveluntuottajat raportoivat Ilmariselle kuukausittain energiankulutuksista ja mahdollisista poikkeamista. Energia sisältyy myös koko kiinteistösalkun neljännesvuosittaiseen raportointiin. Seurannan lisäksi energiansäästö vaatii hyvää yhteistyötä käyttäjien kanssa. On jatkuu seuraavalla sivulla Kiinteistösijoittajakaan ei voi koskaan kokonaan ulkoistaa energiatehokkuuden toteuttamista, muistuttaa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi. Kestävän kehityksen kiinteistösalkku Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omistaa Suomessa kiinteistöjä useiden miljardien eurojen arvosta. Omaisuutensa hoitamisessa ja jalostamisessa Ilmarinen pyrkii pitkäjänteisyyteen. Se tarkoittaa muun muassa aktiivisia toimia rakennusten kestävän kehityksen, energiatehokkuuden, ekologisuuden ja elinkaaren vastuullisuuden hyväksi. Ilmarinen omistaa runsaat asuntoa sekä kymmeniä liike-, toimisto-, varasto- ja muita kiinteistöjä. Suurelle kiinteistösijoittajalle energiakatselmus on tärkeä energiankäytön tehostamisen mahdollisuuksien tunnistamiseksi. 10 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/

7 Energia- ja materiaalitehokkuus Energia- ja materiaalitehokkuus Onneksi energiatehokkuus kiinnostaa nykyään kaikkia. neksi energiatehokkuus kiinnostaa nykyään kaikkia. Tiedämme tarkkaan askelmerkit, mutta esimerkiksi vuokralaisen vaihtuminen ja toiminnan muuttuminen kiinteistössä voi vaikuttaa monin tavoin energiansäästötoimien tarpeeseen ja aikatauluun, Niemi mainitsee. Eläketurva ja energiatehokkuus Ilmarinen vastaa yli puolen miljoonan työntekijän ja yrittäjän eläketurvasta. Yhtiön kiinteistösijoitusten arvo vuoden 2009 lopussa oli 2,6 miljardia euroa. Sijoitustoiminnan tavoitteena on saada eläkkeitä varten rahastoiduille varoille mahdollisimman hyvä tuotto. Toimitilat mukaan energiatehokkuussopimusjärjestelmään Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus täydentyy toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmalla. Ohjelma julkaistiin 2. helmikuuta, ja se on voimassa vuoteen 2016 asti. Heti alussa mukaan liittyy 15 merkittävää toimitilakiinteistöjen omistajaa. Toimenpideohjelma on osa kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta, ja sen ovat solmineet työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Motiva on osallistunut aktiivisesti toimenpideohjelman valmisteluun. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus velvoittaa yhtiön vuoden 2016 loppuun mennessä energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus vastaa yhdeksää prosenttia vuoden 2005 energiankäytöstä. Tähän mennessä kiinteistöissäm me on saavutettu katselmusten suosittamilla toimenpiteillä ja investoinneilla kahden vuoden aikana yli neljän prosentin säästö energiankulutuksessa, sanoo kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi. Energiakatselmuksissa ehdotettujen energiansäästötoimenpiteiden kokeilukohteena on Ympyrätalo Helsingin Hakaniemessä. Ilmarisen yhteistyökumppani analysoi säännöllisesti talon energiankulutuksen ja järjestelmien prosessit. Liittyessään toimenpideohjelmaan yritys esittää kiinteistökantansa energiankulutuksen ja säästötavoitteensa sopimusaikana. Mukaan tulijoita kannustetaan uuden teknologian ja toimintatapojen käyttöön. Toimenpideohjelmaan liittyneet organisaatiot raportoivat saavutuksistaan vuosittain keväällä. TEM tukee energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä yrityksiä mm. rahoittamalla kehityshankkeita, tukemalla energiainvestointeja ja myöntämällä pienille yrityksille korotettuja tukia energiakatselmuksiin. Suomessa on käytössä maailman laajin energiatehokkuussopimusjärjestelmä. Sopimukset on luotu elinkeinoelämälle, kunnille, liikenteelle, maatiloille ja kiinteistöille. Ensimmäisten joukossa on mukava olla, totesi vastuullisuusjohtaja Kirsi Borg Cityconilta toimitilayhteisöjen toimenpideohjelman allekirjoitustilaisuudessa. Kuva: Adolfo Vera / RAKLI Materiaalikatselmus on käytännön työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Lumon Oy löysi lupaavia säästön mahdollisuuksia Kouvolan tehtailtaan. L uonnonvarojen riittävyys ja raaka-aineiden saatavuus on vuosikymmenen suuri kysymys Euroopassa. Niukkuutta jaettaessa raaka-aineiden kustannukset nousevat, mikä vaikuttaa suoraan yritysten kannattavuuteen. Lumonin Kouvolan tehtailla tehtiin viime vuonna Motivan kehittämä materiaalikatselmus, jonka perusteella haettiin toimia tuotannon tehokkuuden parantamiseen. Parannustoimia ideoitiin ja arvioitiin yhdessä kohdeyrityksen ja konsulttina toimineen Etteplan Oyj:n kanssa erikseen järjestetyissä työpajoissa. Katselmuksessa tarkasteltiin kustannuksia, jotka liittyvät raaka-aineisiin, Turhat materiaalivirrat kuriin TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Soile Suomilammi-Mäkijärvi käyttö- ja energiahyödykkeisiin sekä käytettyyn työvoimaan. Merkittävimmät säästöt saadaan tehostamalla lasin jumbolevyn optimointia, analysoimalla hävikkiä entistä tarkemmin ja vähentämällä alumiiniprofiilin sahaushukkaa, listaa tuotantojohtaja Pekka Oikarinen. Materiaalikatselmusraportissa esitettiin kaiken kaikkiaan 68 ehdotusta toimenpiteiksi. Oikarisen mukaan noin puolet niistä otetaan yhtiössä käsittelyyn jo kuluvan vuoden aikana. Osa ehdotuksista tuo meille huomattavan materiaalien ja kustannusten säästön, joka merkitsee varovaisesti arvioiden yli euron ja mahdollisesti jopa lähes euron säästöä, Oikarinen lisää. Euromäärät havahduttivat Materiaalikatselmuksen vahvin valtti on yrityksissä usein jo tiedossa olevien kehityskohteiden systemaattinen läpikäynti ja kokonaistarkastelu. Lumonilla suurin osa säästöideoista tuli yrityksen omalta henkilökunnalta, joka suhtautui tuotannon järkeistämiseen innostuneesti. Joukossa oli muutamia todellisia helmiä aivan uusia ideoita, jotka liittyivät muun muassa lasien hiomalinjan jäähdytyksen parantamiseen. Hukkaan menevän materiaalin kustannukset eli laskennallinen euron säästöpotentiaali herätteli katselmukseen ja työpajoihin osallistuneita, vaikka käytännössä säästö voikin olla pienempi. Meillä oli totuttu mittaamaan ja analysoimaan eri tavalla prosessin eri vaiheiden hukkia. Nyt lähtökohtana oli kokonaistarkastelu eli se, minkä verran ostetulla raaka-aineella saadaan valmiita tuotteita aikaan. Oikarisen mielestä mitään itsestään selvää ei jää selvittämättä, kun katselmuksen tekee ulkopuolinen. Silloin asiat pysyvät Parvekelaseistaan tuttu Lumon Oy on erikoistunut rakennusten parvekejulkisivutuotteiden ja lasiterassien myyntiin, valmistukseen ja asennukseen. Erikoisosaamisalat ovat lasi- ja alumiinirakentaminen. Katselmuksessa tutkittiin parvekelasi- ja lasiseinätuotteiden materiaalitaseet Lumonin Kouvolan tehtailla. Tarkasteltavat tuotteet olivat Lumon 3,4 ja 5. Nämä koostuvat kolmesta eri tuotepaketista: lasipaketista, profiilipaketista ja peltipaketista. Erityisesti syvennyttiin lasija profiilipakettien valmistuksen materiaalivirtoihin, sekä niiden valmistamiseen tarvittaviin käyttö- ja energiahyödykkeisiin että työvoimakustannuksiin. Peltipakettiin liittyviä materiaalivirtoja ja kustannuksia ei tutkittu. Jaana Tuovinen ja Krista Myllylä työn touhussa Lumonin parvekelasien kokoonpanolinjalla. paremmin aikataulussa sekä riittävässä laajuudessa. Lumonilla katselmuksen tuloksia hyödynnetään todennäköisesti myös laatuja turvallisuusjärjestelmään suunnitteilla olevan ympäristöjärjestelmän rakentamisessa. Materiaalikatselmusohjelma valmisteilla Katselmusmallin kehitystyössä tärkeässä roolissa ovat olleet materiaalikatselmuksia tehneet konsultit. Etteplan hoiti Lumonin katselmuksen ohjeistuksemme mukaisesti erittäin hyvin ja auttoi meitä kehittämään erityisesti ideointityöpajan ohjeistusta, sanoo materiaalikatselmushankkeen vetäjänä toimiva Paula Eskola Motivasta. Seuraavaksi Motiva käynnistää materiaalikatselmusohjelman valmistelun. Ohjelman keskeistä sisältöä ovat katselmoijakoulutus, tulosten seuranta ja arviointi. Tavoitteena on, että materiaalikatselmustoiminta jatkuu saumattomasti myös kuluvana vuonna. Paula Eskola, Motiva 12 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/

8 Uusiutuva energia Nostetta lämpöyrittäjyyteen Amiedun Hannu Hirsivaara ja Jukka Saikkonen tutkivat tasokeräintä aurinkolämpökurssilla. Joskus kuulee ikäviä uutisia. Ilmalämpöpumppu on asennettu, mutta sähkölasku vain kasvaa. Öljylasku ei olekaan pienentynyt, vaikka katolle on hankittu aurinkolämpökeräimet. Laiteasennukset ojennukseen TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: Kimmo Haimi U usiutuvan energian pienkäyttö lisääntyy nopeasti. Haasteet ovat yhteiset kaikkialla Euroopassa. Uusien lämmityslaitteiden ja -järjestelmien asennus ei luonnistukaan ilman lisäkoulutusta. Tämän vuoksi EU:n uusiutuvan energian RES-direktiivissä velvoitetaan jäsenmaita luomaan koulutusjärjestelmä laiteasentajille. Valmistelutyö on edennyt asteittain myös Suomessa. Olemme Motivassa ryhtyneet kehittämään ympäristöministeriön tilauksesta asentajien pätevöitymiskoulutusta. Suunnittelussa on huomioitu direktiivin vaatimukset ja Suomen ilmaston erityisvaatimukset, kertoo asiantuntija Olli Laitinen. Motivan koordinoima koulutusjärjestelmän suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta Tärkein osa valmistelussa on ollut pilottikoulutusten suunnittelu ja toteutus, josta päävastuu on kilpailutuksen voittaneella Amiedulla. Lisäksi suunnitteluun ovat osallistuneet uusiutuvan energian yhdistykset ja TTS. Pilottikoulutukset saatiin päätökseen helmikuussa Koulutusta kehitetään edelleen Palaute viisipäiväisistä koulutuksista oli varsin positiivinen. Toki löytyi myös puutteita ja kehittämistarpeita. Valmistelutyö jatkuu edelleen. Varsinainen koulutusjärjestelmä lanseerataan vasta kun se on tuotteistettu ja kaikkiin direktiivin vaatimuksiin pystytään vastaamaan. Motiva osallistuu kahteen eurooppalaiseen hankkeeseen, joissa käsitellään lämmityslaitteiden asentajakoulutuksen toteutusta. Niissä on hyvin käynyt ilmi, miten RES-direktiivin vaatimukset pähkinänkuoressa Koulutusta on järjestettävä puu- ja pellettijärjestelmistä, lämpöpumpuista sekä aurinkosähköstä ja -lämmöstä. Direktiivissä esitetään yksityiskohtaisia vaatimuksia koulutusten sisällöstä. Jäsenvaltioiden on luotava sertifiointi- tai pätevöitymisjärjestelmä. Toimenpiteet on toteutettava vuoden 2012 loppuun mennessä. erilaisista lähtökohdista työ on pitänyt aloittaa. Etenkin muutamissa itäisen Euroopan maissa hyödynnetään varsin vähän uusiutuvaa energiaa pientalojen lämmityksessä. Toisaalta esimerkiksi Itävallassa ollaan hyvin pitkällä uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja asentajakunta on varsin laaja. On monia uusia unionin jäsenmaita, joissa ei ole juurikaan kokemusta kyseisistä laitteista. Koulutusta ei ole järjestetty ja asentajakuntaa ei juuri ole. Direktiivin mukaisen järjestelmän luominen on varmasti kova haaste näille maille, sillä aikataulu on vaativa ja alan osaamisessa puutteita. Sinänsä hyvä, että työ aloitettiin täällä Suomessa ajoissa. Vuosi 2012 tulee nopeasti. Olli Laitinen, Motiva Suomessa on vielä satoja öljykäyttöisiä lämpökeskuksia, jotka voitaisiin korvata metsähaketta käyttävillä lämpökeskuksilla. Vaikka lämpöyrittäjän omistamista ja hoitamista laitoksista on paljon hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea, on yrittäjyyden lisääntymiseen nähtävillä myös selviä esteitä. TEKSTI: Iiris Lappalainen M aakunnissa on käynnissä monia bioenergian kehittämishankkeita, mutta niiden työnkuvaan ei kuulu suora yritysten neuvonta. Kuitenkin aloitteleva yritys tarvitsisi monipuolista käytännön tietoa, projektipäällikkö Timo Karjalainen Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksesta selittää. Esteitä Metsäenergian yleiset kehittämishankkeet on pääasiassa toteutettu Manner- Suomen maaseudun kehittämisrahalla, jossa yrityskohtainen neuvonta ei ole sallittua EU:n säännösten mukaisesti, sillä sen nähdään vääristävän kilpailua. Jotta bioenergia-asiat esimerkiksi kunnissa etenisivät, niissä tarvittaisiin bioenergia-asian aktiivinen eteenpäin viejä. Sitä paitsi fossiiliset polttoaineet ovat vielä suhteellisen edullisia, joten kilpailutilanne ei ole metsäenergialle lyömättömän hyvä, Karjalainen jatkaa. Esteiden luettelo jatkuu: Yrittäjät ja asiakkaat eivät kohtaa, lämpöyrittäjyyteen ei uskota, lämpökeskusinvestointien rahoitus on vaikeata. Ehkä sekään ei yllätä, että Karjalainen mainitsee myös poliittiset esteet ja suoranaisen kateuden vaikuttavan päätöksiin. Motivan Bioenergiapäivät Keuruulla Varmasti Suomessa on kaiken tämän lisäksi vielä ongelmana hyvälaatuisen hakkeen saanti markkinoilta. ja kuinka ne voitetaan Jotta metsäenergiaa oikeasti ryhdyttäisiin laajemmin hyödyntämään, tarvittaisiin yritysrajapinnassa toimivia bioenergianeuvojia, jotka tunnistaisivat julkiset ja yksityiset lämpöyrittämiseen soveltuvat kohteet ja pystyisivät myös kouluttamaan uusia yrittäjiä. Neuvojan pitäisi pystyä tarjoamaan tukipalveluita aloittavalle lämpöyrittäjälle. Toki yleistä tiedotustakin tarvitaan. Kunnat voisivat olla aloitteellisia ja pyytää julkiset tarjoukset soveltuvien kohteiden lämmityksen muuttamiseksi lämpöyrittäjävetoiseksi. Kunnan tai kunnan laitosten lämpökeskusten lisäksi Karjalainen näkee lämpöyrittämisen mahdollisuuksia myös isoissa asuintaloyhtiöissä, jotka voisivat myös ryhtyä lämmön ostajiksi. Projektipäällikkö Timo Karjalainen selvitti lämpöyritystoiminnan esteitä Motivan tilauksesta. Timo Karjalainen, Lämpöyrittäjät ja bioenergianeuvojat kohtaavat Motivan Bioenergiapäivillä Keuruulla huhtikuuta. Seminaarin aiheita ovat muun muassa kaukolämpö ja lämpöverkostot sekä lämpölaitoksen etäohjaus. Päivillä tutustutaan myös Keuruun lämmön uuteen sähköä ja lämpöä tuottavaan 20 megawatin laitokseen ja HT Enercon puukaasutuskonttiin. 14 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/

9 Liikenne Ympäristökriteerit pääkaupunkiseudun bussiliikenteelle TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Kimmo Haimi Pohjolan Liikenne käyttää NExBTL-polttoainetta pääkaupunkiseudun liikenteessä tietyillä linjoilla. Kuvassa sompailee tilausajossa bussinkuljettaja Jura Puranen. Helsingin seudun liikenne (HSL) on kilpailuttanut liikennöitsijät viime syksystä lähtien uusin kriteerein, joissa painotetaan mahdollisimman pieniä hiilidioksidi- ja lähipäästöjä. Ympäristökriteereitä voi suositella myös muille tilaajaorganisaatioille. Ympäristökriteerien käyttö kilpailutuksissa ei ole vielä kovin yleistä. Tämä käy ilmi tuoreesta Tampereen Teknillisessä Yliopistossa tehdystä JOLEN-tutkimuksesta (Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen), jossa selvitettiin joukkoliikenteen energiatehokkuuden nykytilaa. Sekä tilaajien että bussiyritysten osaamisessa on parannettavaa. Nykyään kilpailuttamisen kriteerinä on useimmiten vain katsastuskuntoinen autokalusto ja hinta. Jos tilaajat pisteyttäisivät tarjouksia nykyistä useammin myös energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen mukaan, linja-autoyritykset kiinnostuisivat energiansäästöstä ja raportoisivat saavutuksistaan myös asiakkailleen, toteaa viestintäjohtaja Jochim Donner Motivasta. Raportointiin yritykset voisivat käyttää tietojärjestelmää, jonka jokainen energiatehokkuussopimukseen liittynyt joukkoliikenneyritys saa käyttöönsä ilmaiseksi. Jäteperäisille biopolttoaineille parhaat pisteet Pääkaupunkiseudulla viime vuoden lopussa ratkenneessa kilpailutuksessa menestynyt Pohjolan Liikenne tuo lähiliikenteeseen 19 linja-autoa ja Neste Oilin vähäpäästöisen vetykäsitellyn kasviöljyn eli uusiutuvan NExBTL-dieselin uutena polttoaineena. NExBTL:ää valmistetaan eri kasviöljyistä ja elintarviketeollisuuden rasvajätteestä. Toistaiseksi pääraaka-aineena (n. 90 %) on kiistelty palmuöljy rypsiöljyn ja rasvajätteen ohessa. Palmuöljyn käyttö polttoaineiden raaka-aineena herättää ristiriitoja, koska sen laajamittaisen hyödyntämisen arvioidaan kiihdyttävän sademetsien hävittämistä. Palmuöljy NExBTL-dieselin valmistukseen tulee kuitenkin olemassa olevilta öljypalmuviljelmiltä. Kilpailutusperiaatteemme eivät kiellä yksittäisen biopolttoaineen käyttöä, jos se luokitellaan biopolttoaineeksi direktiivin mukaisesti. CO 2 -vähenemä määräytyy direktiivin 2009/28/EY (RES) perusteella, jolloin jäteperäiset biopolttoaineet saavuttavat parhaat vähenemät ja siten parhaat pisteet, johtaja Reijo Mäkinen HSL:stä kertoo. Pohjolan Liikenne voitti syksyn tarjouskierroksella kaksi kohdetta lupaamalla käyttää elintarviketeollisuuden rasvajätettä biopolttoaineen raaka-aineena. Tuotannossa raaka-aineet sekoittuvat Kyseessä on Nesteen toimittama NExBTLdiesel, jonka raaka-aineena käytetään rasvajätettä laskennallisesti vähintään toimitusta vastaava määrä. Massataselaskennalla varmistetaan jäteperäisen raaka-aineen riittävä määrä. Greenpeace nosti asiasta hälyn, mutta muut tahot eivät, Mäkinen sanoo. Suomessa on voimassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki, joka antaa alan toimijoille vapaat kädet täyttää velvoitteet parhaimmaksi näkemällään tavalla lainsäädännön rajoissa. Yksittäisen polttoaine-erän biokomponenttipitoisuutta tai alkuperää ei aina tarkkaan tiedetä. Ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Simo Honkanen Neste Oil -yhtiöstä muistuttaa, jatkuu seuraavalla sivulla Viinaa tankkiin Tulevaisuudessa joidenkin linja- ja kuorma-autojen tankissa voi olla jätteistä tehtyä viinaa eli etanolidieseliä. Yksi Valion jakeluauto kulkee jo nyt sellaisella. Etanoliauto on saatu jakeluliikenteeseen TransEco-tutkimusohjelman ansiosta. Siinä tutkitaan uuden RED95-etanolidieselin käytettävyyttä ja pakokaasupäästöjä kolmen vuoden ajan. Tutkimusprofessori Nils- Olof Nylund VTT:ltä kertoo, että laboratoriotestien perusteella RED95-etanolidieselin energiatehokkuus on lähes samaa tasoa kuin tavallisen dieselin. Käymiskelpoisesta jätteestä etanolia St1:n tekemästä polttoaineesta 98 prosenttia on etanolia ja vettä. Alustavien tulosten mukaan sillä kulkeva kuorma-auto tuottaa jopa 90 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja 70 prosenttia vähemmän hiukkaspäästöjä kuin tavallinen kuorma-auto. Etanolidieseliä valmistetaan elintarviketeollisuuden sokeria tai tärkkelystä sisältävistä käymiskelpoisista jätteistä ja muista biojätteistä. Toistaiseksi etanoliauto on liikenteen poikkeusyksilö, jonka tunnistaa auton perästä tulevasta vienosta viinan tuoksahduksesta. RED95-polttoainetta voi käyttää vain etanolimoottorilla varustetussa autossa. 16 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/

10 Liikenne Liikenne että EU:n määräysten mukaista massabalanssi- eli massataselaskentaa hyödynnetään myös sähköyhtiöiden tuulisähkön myynnissä. Ostamme Suomesta kaiken saatavilla olevan rasvajätteen ja lisäksi tuomme ulkomailta lisää. Käsitellystä jäterasvasta tehdyn polttoaineen määrä ylittää reilusti Helsingin kahden linjan vuositarpeen, Simo Honkanen sanoo. Honkasen mukaan tuotantoprosessissa eri raaka-aineet sekoittuvat, mutta ulosmyytyjen tuotteiden ominaisuudet yhteensä vastaavat raaka-aineiden ominaisuuksia. Massa taselaskenta on käytössä, jotta voidaan erottaa erilaisista raaka-aineista tuotettuja lopputuotteita ja erityisen tärkeä menetelmä se on jäteperäisistä raaka-aineista tuotetun polttoaineen erottamisessa. EUlainsäädännössä jätteistä tuotetuilla polttoaineilla on erityisasema ja niiden käyttöä pyritään lisäämään. Polttoaineen jakelija takaa, että polttoaineiden laatudirektiivin (2009/30/EY) ja eurooppalaisen dieselpolttoainestandardin EN590 vaatimukset täyttyvät. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on valvoa, että Suomessa käyttöön tulevat biopolttoaineet täyttävät RES-direktiivin mukaiset vaatimukset. Uusia raaka-aineita haussa Uusia biopolttoaineiden raaka-aineita tutkitaan aktiivisesti koko ajan. Esimerkiksi metsien hakkuutähteet ovat varteenotettava vaihtoehto jo muutaman vuoden kuluttua, mikäli suunnitellut investoinnit toteutuvat. Tekniikka on olemassa. Palmuöljyn ja muiden ruokatuotannon kanssa kilpailevien raaka-aineiden käytön uskon vähenevät jatkossa, Mäkinen arvioi. Jätepohjaisen mikrobiöljyn ja metsäteollisuuden sivutuotteiden, kuten hakkuutähteiden ja kuorien, lisäksi Neste Oil tutkii muun muassa levien, mikrobien ja jatropha-kasvin syötäväksi kelpaamattoman öljyn hyödyntämistä polttoaineiden raaka-aineena. Liikenteen osuus ilmastonmuutosta kiihdyttävistä hiilidioksidipäästöistä on noin viidennes. Joukkoliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöstä on pääkaupunkiseudulla noin 10 prosenttia. Henkilöautot tuottavat liikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 60 prosenttia ja tavaraliikenne loput 30 prosenttia. Kaupunkiympäristössä kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös liikenteen lähipäästöihin kuten typenoksideihin, partikkeleihin ja häkään. Tiheään asutulla alueella lähipäästöt heikentävät ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Keravalainen taksiautoilija Erkki Keränen on ajanut Toyota Prius -hybridillä nelisen vuotta. Hän on tyytyväinen sen taloudellisuuteen ja tilavuuteen. Auton vähäpäästöisyydestä on etua myös markkinoinnissa. Kuin naisen kenkä TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Kimmo Haimi T ässä on isommat sisätilat kuin missään muussa taksiautossa. Tavaratilakin on lähes yhtä suuri kuin farmarissa. Tämä on kuin naisen kenkä, päältä pieni mutta sisältä suuri, Erkki Keränen toteaa myhäillen. Keräsellä on käytössä jo toinen Toyota Prius, ja käyttökokemusta on kertynyt lähes puolen miljoonan ajokilometrin verran. Keräsen mielestä se on markkinoilla tarjolla olevista hybrideistä ainoa, joka soveltuu taksikäyttöön. Hän on toiminut taksiautoilijana Keravalla vuodesta 1998, ja jo sitä ennen ollut alalla toisen renkinä. Päivääkään en vaihtaisi pois. Olen täysin tyytyväinen autoon ja erityisesti sen taloudellisuuteen verrattuna vastaavan painoiseen bensiinimoottorilla varustettuun malliin. Puhutaan lähes euron vuotuisesta säästöstä. Mitä enem män jää tuottoa viivan alle, sitä parempi yrittäjälle. Myös hybridin huollot ovat tavallista edullisemmat. Vaikka kyseessä on automaattiauto, perinteistä vaihdelaatikkoakaan ei ole laisinkaan, eikä siten sataa hammaspyörää kulumassa. Jarrupalat kestävät Keräsen mukaan yli ajokilometriä, eikä moottorin jakopäätä tarvitse vaihtaa koskaan. Hiljainen hybridi kiinnostaa Sekä asiakkaat että kollegat ovat olleet kiinnostuneita Keräsen hiljaisesta menopelistä. Vakituinen kuljettajakin on pitänyt kaupunkiliikenteessä ketterästi kulkevasta toimintavarmasta työkalusta. Asiakkaiden keskuudessa jo pelkästään erikoinen näyttötaulu herättää paljon kysymyksiä. Ekoauto 2011: Toyota Prius -hybridi vei voiton Toyotan hybriditekniikka nappasi Ekoauto-vertailussa kaksoisvoiton: selväksi voittajaksi nousi Toyota Prius ja kakkoseksi Toyota Auris. Vertailuun valittiin 10 tekniikaltaan erilaista autoa. Hybridien lisäksi mukana oli pieni bensiiniauto, dieselautoja sekä bensiinillä ja etanolipolttonesteellä toimiva flexifuel-auto. EU:n pyrkimystä uusien autojen hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi alle 120 grammaan kilometriltä on pidetty vaikeana. Jo nyt myynnissä kuitenkin on useita autoja, joissa 100 g/km:n rajapyykki alittuu. Ekoauto 2011 valittiin tästä joukosta. Testissä hybridiautot nousivat kärkeen, sillä jarrutusenergian talteenotto ja hyödyntäminen nostaa niiden energiataloudellisuutta. Loppupisteistä puolet tuli kulutuksesta, neljännes muista päästöistä ja kymmenesosa suorituskyvystä. Ekoauton valitsee Tuulilasi-lehden ja Motiva Oy:n kokoama asiantuntijaraati, joka määrittää arvosteluperusteet ja päättää valintaan mukaan otettavat autot. Tuulilasi vastaa mittauksista ja tietojen hankkimisesta. Lauri Larmela, , A-lehdet Oy, Tuulilasi Jochim Donner, Motiva Taksiautoilija Erkki Keräsen mielestä hybridiauto sopii hyvin taksikäyttöön. Uuteen tekniikkaan ennakkoluuloisesti suhtautuvat kyselevät, voiko tämä toimia talvella ja tarkeneeko kylmällä. Tämähän on lämpöisempi kuin yksikään dieselauto, eikä edes tarvitse polttoainekäyttöistä lisälämmitintä. Akkua auton tekniikka tarkkailee kaiken aikaa, ja lataa sitä tarvittaessa. Varsinkin nuoret asiakkaat ovat antaneet Keräselle positiivista palautetta vähäpäästöisen auton valinnasta. Ovat sillä perusteella pyytäneet käyntikortinkin, että voisivat tilata uudestaan juuri hybriditaksin. Ilmastonsuojeluteema näkyy myös Keräsen omissa markkinointiaineistoissa. Ehdotin, että lähitaksin tilauskeskuksesta voisi tilata hybriditaksin. Saahan sieltä tilata myös savuttoman pirssin ja auton, jossa ei ole kuljetettu kotieläimiä, mutta toistaiseksi meitä hybriditakseja on vielä liian vähän liikenteessä. Taksiliitolla on oma ympäristöohjelma, joka sisältää muun muassa taloudellisen ajotavan kursseja, joihin osallistumalla saa ekokuljettajan passin. Keräsen mielestä siinä olisi kehitettävää. Vaikka joku ajaisi vanhalla savuttavalla dieselillä, mutta läpäisee ekokuljettajan kurssin, niin hänet palkitaan siitä, mutta hybriditakseja ei palkitse kukaan, vaikka ajamme oikeilla ekoautoilla. Lämmitystolpista latausasemia T aloyhtiöt joutuvat tarkistamaan autopaikkojensa lämmitystolpat ja tarvittaessa uusimaan ne ennen sähköautojen yleistymistä. Nykyiset auton esilämmitykseen suunnitellut tolpat eivät suoraan sovi sähköautojen lataamiseen. Lämmitystolpissa yleiset 2 3 tunnin ajastimet rajoittavat sähköauton lataamista. Siihen tarvitaan virransyöttö, jota ei rajoiteta kellokytkimellä. Auton oma valvontaelektroniikka katkaisee virransyötön, kun akut ovat latautuneet. Jos tolpan virransyötössä käytetään 16 ampeerin sulaketta, riittää pelkkä tolpan uusiminen ilman maakaapelointitöitä. Joissakin taloyhtiöissä virta jaetaan keskitetysti joko ajastimen tai ulkolämpötilan ohjaamana tai niiden molempien termostaatin rajoittamana. Tällaiset rajoitukset voidaan poistaa tolppiin koskematta, mutta sähkönsyöttö on pidettävä 16 ampeerissa. Jos tolpissa on käytössä vain 10 ampeerin sulakkeet, niiden lisäksi on tarvittaessa uusittava myös sähkönsyöttökaapeli määräysten mukaiseksi (2,5 mm 2 paksuinen). Lämmitystolppiin kannattaa joka tapauksessa asentaa sähkönkulutusmittarit sähköautoja varten. Sähköauton lataukseen kuluu helposti kertainen määrä sähköä verrattuna moottorin esilämmityksen sähköntarpeeseen. Liian suuri latausvirta on haitallinen akuille Liian suurta latausvirtaa kannattaa välttää. Se voi vahingoittaa akkuja. Pikalatauksen vaatima yli 50 kw:n tehoinen virransyöttö on myös teknisesti hankala järjestää. Sähköauton on arvioitu kuluttavan sähköä noin 20 kwh/100 km. Sähkön nykyhinnoilla laskua kertyy noin 0,020 /km. Sähköä takaisin verkkoon Sähköautokanta voi tulevaisuudessa toimia sähkön vuorokausitason kulutushuippujen tasaajana. Sähköautoilija voisi siis halutessaan myydä sähköä takaisin verkkoon. 18 Motiva Xpress 1/2011 Motiva Xpress 1/

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen,

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Motiva Oy Lähtökohtia kuluttajien energianeuvonnalle Ilmastopolitiikka

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE

TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE TUOTELISTAUS JA TILAUSOHJE elokuu/2010 Hyvä Energiansäästöviikon vastuuhenkilö, Ohessa tietoa Energiansäästöviikon tuotteista ja Motivan muista julkaisuista. Toivottavasti niistä on apua Energiansäästöviikon

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2014 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma. Kokemuksia energianhallintajärjestelmän käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.fi Esityksen sisältö Parma Kokemukset alussa Etenemisvaihtoehdon valinta

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot