HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO"

Transkriptio

1 HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO ELL Tiina Hietalahti 2007

2 Hevosten terveydenhuolto Sisällysluettelo Sivu 2 1. Hevosten terveydenhuollon peruskäsitteet 3 2. Hevosten terveydenhuollon yleiset tavoitteet 4 3. Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma Tallin toiminta ja hevoset Tallin rakenteet ja olosuhteet Ulkoilu ja liikunta Ruokinta ja juomavesi Perusterveydenhuolto Sairastapaukset ja lääkintä Varautuminen kriisitilanteisiin Siittolatoiminta Kirjanpito Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Terveydenhuoltosuunnitelma 25 Liite I Rokottamalla ennaltaehkäistävät taudit 26 Liite II Loishäätö 28 Liite III Hevosten terveydenhuoltosopimus lomake 32 Liite IV Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma lomake 33 Liite V Hevosten terveydenhuollon seurantakäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma lomake 45 Liite VI Hevosen terveyskortti lomake 49 Kirjallisuusluettelo Eläinlääkintölainsäädäntö Knottenbelt D. C., Le Blanc M., Lopate C., Pascoe R.R., 2003, Equine Stud Farm Medicine and Surgery Maa ja metsätalousministeriön julkaisu Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen Reed S., Bayly W., McEachern R.B., Sellon D., 2003 Equine Internal Medicine Saari S., Nikander S., 2006, Elinympäristönä hevonen hevosen loiset ja loissairaudet Smith B.P., 2001, Large Animal Internal Medicine

3 1. Hevosten terveydenhuollon peruskäsitteet 3 1. Terveydenhuoltoeläinlääkäri 2. Terveydenhuoltosopimus 3. Terveydenhuoltosuunnitelma 4. Terveydenhuollon aloituskäynti 5. Terveydenhuollon seurantakäynnit 6. Hevoskohtainen terveyskortti 7. Lomakkeet Lainsäädäntö määrittelee hevosten pidolle ja terveydenhuollolle pakollisen noudatettavan vähimmäistason. Suunnitellun hevosten terveydenhuollon tarkoituksena on luoda vapaaehtoinen laatujärjestelmä, jonka avulla parannetaan hevosten terveyttä ja hyvinvointia sekä yrittäjän osalta taloudellista kannattavuutta. Suunnitellun terveydenhuollon perustana on toimiva yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin ja tallin omistajan tai toiminnanharjoittajan välillä. Terveydenhuoltoeläinlääkärinä voi toimia tallin oma hoitava eläinlääkäri tai ainoastaan tallin terveydenhuollon suunnitteluun keskittyvä eläinlääkäri. Tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja ja eläinlääkäri allekirjoittavat terveydenhuoltosopimuksen, jossa sovitaan montako kertaa vuodessa eläinlääkäri tekee tallille terveydenhuoltokäynnin. Eläinlääkäri tekee tallille vuosittain vähintään yhden terveydenhuoltokäynnin. Terveydenhuoltokäynnin ensisijainen tarkoitus on eläinlääkinnällinen neuvontatyö, mutta tallin omistaja ja eläinlääkäri määrittelevät keskenään tarkemmin käyntikohtaiset tehtävät. Tallin koosta riippuen terveydenhuoltokäyntiin voidaan tarvittaessa liittää perusterveydenhuollon toimenpiteitä ja sairastapausten hoitoa. Eläinlääkäri laatii terveydenhuollon aloituskäynnin perusteella tallikohtaisen terveydenhuoltosuunnitelman. Aloituskäynnillä pyritään luomaan kokonaiskuva tallista, ympäristöolosuhteista, ruokinnasta ja hoidosta. Lisäksi kartoitetaan tallikohtaiset erityispiirteet tai ongelmat, jotka vaikuttavat yksilöiden sairastapauksien määrään tai suoritustasoon. Ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto suunnitellaan siten, että se on tallin tartuntapaineen, hevosmäärän ja hevosten vaihtuvuuden mukainen. Terveydenhuoltosuunnitelman tekoon vaikuttavat oleellisesti myös tallin hevosten käyttötarkoitus sekä omistajan toiveet ja tavoitteet. Terveydenhuoltosuunnitelma päivitetään terveydenhuollon seurantakäyntien yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Terveydenhuoltokäynnin tarkoitus on myös palautetta. Havaitut puutteet tai erityistä huomiota vaativat asiat kirjataan ylös ja tarkastetaan uudestaan sovittuna ajankohtana. Terveydenhuoltokäyntilomakkeeseen merkitään suunniteltu seuraava käyntiajankohta. Hevoskohtaiseen terveyskorttiin merkitään kunkin hevosen kaikki lääkitykset, tehdyt eläinlääkinnälliset toimenpiteet ja sairastapaukset. Tallin omistaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että korttiin tehdään tarvittavat merkinnät, myös silloin kun hevosta hoitaa muu kuin terveydenhuoltoeläinlääkäri. Tallin kaikkien hevosten terveyskortit säilytetään samassa paikassa esimerkiksi kansiossa, jotta ne ovat helposti saatavilla päivystysaikanakin. Terveydenhuoltosopimus, terveydenhuollon aloituskäynti, terveydenhuollon seurantakäynnit ja terveydenhuoltosuunnitelma tehdään kirjallisina. Eläinlääkäri ja tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja säilyttävät omat kappaleensa näistä lomakkeista.

4 2. Hevosten terveydenhuollon yleiset tavoitteet 4 Hevosten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Eläinsuojelulain ja asetusten noudattaminen. Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy. Sairauksien ennaltaehkäisy, seuranta ja aikainen hoito. Varautuminen kriisitilanteisiin. Toimiva ammattimainen perusterveydenhuolto. Taloudellisen kannattavuuden parantaminen. Kattava kirjanpito tallin hevosista sekä niiden sairauksista, lääkinnästä ja hoidoista. Hevosten pitoon liittyvän yleisen tietotason, motivaation ja osaamisen parantaminen.

5 3. Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma 5 Terveydenhuollon suunnittelu aloitetaan tekemällä tallille terveydenhuollon aloituskäynti. Tämän käynnin aikana selvitetään yksityiskohtaisesti talliin ja hevosiin liittyvät tiedot. Terveydenhuoltosopimus on allekirjoitettu jo aiemmin tai allekirjoitetaan käynnin aikana. Tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja on läsnä koko terveydenhuoltokäynnin ajan. Terveydenhuollon aloituskäynnille täytyy varata reilusti aikaa. Käynnin perusteella eläinlääkäri täyttää liitteen IV mukaisen lomakkeen ja kirjoittaa terveydenhuoltosuunnitelman määrätylle ajalle. Terveydenhuollon seurantakäynti tehdään sovittuna ajankohtana, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Seurantakäynnillä käydään läpi edelliselle kerralla havaittuja ongelmakohtia ja tehtyjä muutoksia. Kokonaisuudessaan käynti on suppeampi kuin aloituskäynti. Aikaa täytyy kuitenkin varata riittävästi. Käynnin perusteella eläinlääkäri täyttää liitteen V mukaisen lomakkeen ja päivittää terveydenhuoltosuunnitelman. Terveydenhuoltokäynteihin liittyvistä lomakkeista toimitetaan kopiot tallinomistajalle tai toiminnanharjoittajalle. Seuraavilla sivuilla käydään läpi hevosten terveydenhuollon aloituskäynnin sisältö.

6 3.1. Tallin toiminta ja hevoset 6 Tallikohtaista terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä kartoitetaan tallin toiminta ja hevosten käyttötarkoitus. Tiedot hevosten lukumäärästä, vaihtuvuudesta, tallin vierailijamääristä sekä kontakteista muihin talleihin ovat tärkeitä tallikohtaista tartuntapainetta arvioitaessa.

7 1. Tallin toiminta ja hevoset Tallin toiminta: Ratsastuskoulu Hevosten kasvatus ja opetus Harrastetalli Matkailu Siittola Valmennus- ja kilpatalli: Myyntitalli a) Ravi Täysihoitotalli b) Ratsastus Kuvaus tallin toiminnasta: Tiedot hevosista: Lukumäärä.hevosta.ponia.aasia tai muuta kavioeläintä.yhteensä 7 Rotu..... Ikä Alle 1-vuotiaita varsoja 1 -vuotiaita 2 -vuotiaita 3 -vuotiaita 4-5 -vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 25 -vuotiaita Hevosten vaihtuvuus: Hevosten matkat: Vierailijamäärät: Kontaktit muihin talleihin: Etäisyys lähimmälle tallille: Muut tilan eläinlajit: Sukupuoli.tammaa.ruunaa.oria Uusia hevosia/poneja vuodessa Uusia hevosia/poneja kuukaudessa Kotimaassa.. matkaa vuodessa Ulkomaille matkaa vuodessa Viikossa. Kuukaudessa Vuodessa km

8 3.2. Tallin rakenteet ja olosuhteet 8 Tallin tai muun pitopaikan, kuten pihaton, rakenteet käydään läpi terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelmaan liitetään tallin pohjapiirros. Eläinsuojelulaki antaa hyväksyttävät vähimmäismitat ja -arvot useille tallin rakenteisiin ja olosuhteisiin liittyville tekijöille. Tavoiteltavan tason tulisi kuitenkin olla vähimmäisvaatimuksia korkeampi. Tallin on oltava niin hevosille kuin ihmisille turvallinen. Hätätilanteessa hevoset on pystyttävä saamaan ulos nopeasti. Palovaroitin kuuluu jokaiseen talliin. Käytettyjen pintamateriaalien tulee olla myrkyttömiä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, että pinnat ovat helposti puhdistettavia ja ehjiä. Tallin rakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja puutteet korjattava ennen kuin vaaratilanteita pääsee syntymään. Karsinoiden on oltava sellaisia, että hevoset eivät pääse vahingoittamaan itseään, toisiaan tai karkaamaan. Karsinat kuivitetaan hyvin. Oviaukkojen, käytävien ja hoitotilojen täytyy olla riittävän leveitä ja korkeita. Rehut säilytetään puhtaassa kuivassa tilassa, hevosten ulottumattomissa. Tallissa huolehditaan tuhoeläinten torjunnasta. Jyrsijöiden ja lintujen pääseminen talliin on estettävä. Talli, mukaan lukien varusteet ja välineet, pidetään puhtaana. Tallin ilmanvaihdon on oltava riittävän tehokas, jotta hevoset eivät altistu liian suurelle ilmankosteudelle, pölylle tai haitallisille kaasuille. Koneellinen ilmanvaihto vaatii hälytysjärjestelmän, joka ilmoittaa mahdollisesta viasta. Tallin suositeltava lämpötila riippuu hevosten loimituksesta ja käytöstä. Valaistuksen on oltava riittävä, jotta tallissa on turvallista toimia.

9 Hevosten pitopaikkaa koskevia vähimmäisvaatimuksia ja suosituksia 9 Lähde: Eläinsuojeluasetus F Tallin sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 1,5. Sisäkorkeuden on kuitenkin aina oltava vähintään 2,2 m. - Tallin oviaukon leveyden tulee olla vähintään 1,5 m ja korkeuden vähintään 2,2 m. - Karsinan oviaukon leveyden tulee olla vähintään 1,2 m ja korkeuden vähintään 2,2 m. - Karsinoiden välisen käytävän tulee olla vähintään 2,5 m. - Ikkunoiden pinta-alan on oltava vähintään 1/20 tallin pinta-alasta. - Jatkuva melualtistus ei saa ylittää 65 desibeliä. - Tallin sisälämpötilan tulee olla vähintään Ilman suhteellisen kosteuden tulee olla 50-80%. Yksittäiskarsinan tilavaatimukset: Hevosen säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m²) Enintään 1,08 4,0 Yli 1,08 mutta enintään 1,30 5,0 Yli 1,30 mutta enintään 1,40 6,0 Yli 1,40 mutta enintään 1,48 7,0 Yli 1,48 mutta enintään 1,60 8,0 Yli 1,60 9,0 Mikäli hevosen säkäkorkeus on yli 1,70 m niin karsinan pinta-ala lasketaan seuraavasti: [(säkäkorkeus x 1,8)²]

10 Varsomiskarsinan tilavaatimukset: 10 Tamman säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m²) Enintään 1,08 4,5 Yli 1,08 mutta enintään 1,30 6,5 Yli 1,30 mutta enintään 1,40 7,5 Yli 1,40 mutta enintään 1,48 8,5 Yli 1,48 mutta enintään 1,60 10,0 Yli 1,60 11,0 Mikäli tamman säkäkorkeus on yli 1,70 m niin karsinan pinta-ala lasketaan seuraavasti: [(säkäkorkeus x 2)²] Ryhmäkarsinassa tilaa on oltava seuraavasti: Aikuiselle hevoselle yksittäiskarsinan pinta-ala. Nuorelle hevoselle (12-24 kk) 75 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Varsalle (alle 12 kk) 50 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Pihaton makuuhallissa tilaa on oltava seuraavasti: Aikuiselle hevoselle 80 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Nuorelle hevoselle (12 24 kk) 60 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Varsalle (alle 12 kk) 40 % yksittäiskarsinan pinta-alasta. Pihatossa tai ryhmäkarsinassa pidettäviä hevosia varten on oltava sairaskarsina jokaista alkavaa 10 hevosen ryhmää kohden. Ensisijaisesti suositellaan, että hevosia ei pidetä pilttuussa. Pilttuun vähimmäisvaatimukset: Pilttuun leveys = Hevosen säkäkorkeus + 10 cm Pilttuun pituus = Hevosen pituus + 25 cm Pilttuiden väliseinien korkeus = Hevosen säkäkorkeus x 0,9

11 2. Tallin rakenteet ja olosuhteet Tallin rakennusvuosi:.. Tallityyppi: Karsina Pilttuu Pihatto Liitteenä pohjapiirros: Kyllä Ei Hevospaikat:..kpl karsinapaikkoja..kpl pilttuupaikkoja..kpl varsomiskarsinoita..kpl pihattopaikkoja..kpl paikkoja yhteensä Karsinat/pilttuut: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Pihatto: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Sairaskarsina... Rehuvaraston kuvaus:... Hoitotilojen kuvaus:... Sosiaalitilojen kuvaus:... Lannanpoistojärjestelmä:... Lantala: Olosuhteet: Siisteys.. Ilmanvaihto... Lämpötila.. Valaistus... Melu... Hevosten puhtaus Tallin puhtaanapito: Päivittäin... Viikottain... Vuosittain.. Tuhoeläinten torjunta: Desinfektiomahdollisuus: Desinfektioaineet:... Kokonaisarvio kohta 2. Hyvä Parannettavaa 11

12 3.3. Ulkoilu ja liikunta 12 Ulkoilutarhojen ja laitumien kunto ja käyttöaste käydään läpi terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä. Ulkoilutarhojen ja laitumien aitamateriaaliin, pohjaan ja kulkureitteihin kiinnitetään erityistä huomiota. Aitojen tulee olla ehjät, tarpeeksi korkeat ja turvallisesta materiaalista tehdyt. Aitaamiseen ei saa käyttää piikkilankaa. Aitojen kunto tulee tarkastaa usein ja puutteet on korjattava välittömästi. Mikäli alueella on selviä turvallisuusriskejä, kuten esimerkiksi sähköjohtoja, syviä ojia tai myrkyllisiä kasveja, tulee nämä alueet aidata/rajata pois. Pohjamateriaalin ja kulkureittien on oltava hevosille turvallisia. Ulkoilutarhojen ja laitumien koon tulee olla hevosmäärään nähden sopiva, jotta vältytään turhilta onnettomuuksilta. Tarvittaessa, riippuen ulkoilun kestosta, ulkoilutarhassa tai laitumella on oltava säänsuoja ja juomavettä tarjolla. Ulkoilutarhat tulee puhdistaa lannasta säännöllisin väliajoin. Laitumien kunnostustoimenpiteet kuvataan. Tarha- ja laidunhygienialla on suuri merkitys sisäloistartuntojen torjumisessa. Hevosten ulkoilun ja muun liikunnan määrä sekä käytöshäiriöiden (stereotyyppinen käyttäytyminen) esiintyvyys kartoitetaan.

13 3. Ulkoilu ja liikunta Tallin käytössä on: Ulkoilutarhat: Laitumet: Ulkoilu ja liikunta: Käytöshäiriöiden (kuten esim. puunpurenta tai kutominen) esiintyminen: Kokonaisarvio kohta 3...kpl ulkoilutarhoja, kooltaan....kpl laitumia, kooltaan Käytössä. kuukautta vuodessa,. tuntia päivässä Hevosia. / tarha Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus.. Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta tarhaan.. Käytössä. kuukautta vuodessa,. vuoden ajan Hevosia. / laidun Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus ja hoito.... Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta laitumelle.. Hevoset ulkoilevat tarhassa/laitumella tuntia päivässä Hevosista aktiivikäytössä kpl, liikuntaa tuntia päivässä Hyvä Parannettavaa 13

14 3.4. Ruokinta ja juomavesi 14 Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten käydään läpi ruokinnassa käytettävät rehut, ruokintasuunnitelma sekä rehuanalyysi. Terveydenhuoltosuunnitelmassa panostetaan ruokintaperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ruokintakertoja tulee olla vähintään kolme päivässä. Ruokinnan muutokset, kuten laitumeen tai uuteen rehuun totutus, on tehtävä asteittain. Ruokintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon yksilöiden erilaiset energiantarpeet, jotka määräytyvät iän ja käyttötarkoituksen mukaan. Eläimet kuntoluokitellaan ja mietitään mahdollisia tarvittavia ruokinnan muutoksia. Rehujen tulee hyvälaatuisia ja ne säilytetään puhtaassa ja kuivassa tilassa. Hevosille tulee jatkuvasti olla hyvälaatuista juomavettä tarjolla.

15 4. Ruokinta ja juomavesi Käytettävät rehut: Karkearehut.. Väkirehut.. Muut.. Ruokintasuunnitelma liitteenä: Kyllä Ei Rehuanalyysi liitteenä: Kyllä Ei Ruokintakerrat:... Ruokinta tapahtuu: Tallissa Tarhassa Laitumella Karkearehut ruokitaan: Rehujen säilytys: Tallissa karsinan lattialta Tallissa heinäverkosta/heinätelineestä Tarhassa/laitumella maasta Tarhassa/laitumella heinätelineestä... Juomakuppien puhdistus: Ruokakuppien puhdistus: Juomaveden laatu: On tutkittu Ei ole tutkittu Juomavesi täyttää talousvesivaatimukset: Kyllä Ei Juomaveden saatavuus: Hevosten kuntoluokitus: Aikuisten hevosten ruokinta: Nuorten hevosten ruokinta: Tiineiden tammojen ruokinta: Varsojen ruokinta: Siitosorien ruokinta: Sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 4. Tallissa.. Ulkoilutarhassa.... Laitumella Ähky... Kaviokuume.. Ripuli.. Ruokatorventukos Allergiset ihoreaktiot... Krooninen hengitystiesairaus.... Botulismi... Muut ruokintaan liittyvät.. Hyvä Parannettavaa 15

16 3.5. Perusterveydenhuolto 16 Ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon kuuluvat hevosten rokotukset, sisä- ja ulkoloishäädöt, hammashuolto ja kengitys. Hevoskohtaiseen terveyskorttiin merkitään tehdyt toimenpiteet ja annetut lääkitykset. Tallin rokotusohjelma suunnitellaan tartuntapaineen mukaiseksi. Tallin kaikki hevoset rokotetaan samanaikaisesti. Tämä helpottaa rokotusohjelman seuraamista ja parantaa laumaimmuniteettia. Sisäloishäätöohjelmassa pyritään kohdennettuun loishäätöön, joka perustuu lantanäytteiden ottamiseen. Tällöin käytettävä valmiste valitaan tutkimustuloksen perusteella. Mikäli lantanäytteitä ei oteta niin kaikki tallin hevoset lääkitään samaan aikaan samalla valmisteella. Tällöin valmisteen ja lääkitysajankohdan valinnassa on otettava huomioon loisten elinkierto. Ulkoloishäätö tehdään tarvittaessa, kun oireita havaitaan. Diagnoosi varmistetaan näytteenotolla. Kesällä on suositeltavaa käyttää ennaltaehkäisevästi hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja valmisteita. Hammashuollolle sovitaan pääasialliset käyntikerrat 1-2 kertaa vuodessa. Tietyt yksilöt saattavat kuitenkin tarvita hammashuoltoa huomattavasti useammin. Säännöllinen kengitys tai kavioiden vuoleminen kuuluu osana perusterveydenhuoltoon. Tallin kavioterveys kartoitetaan.

17 5. Perusterveydenhuolto Rokotukset Rokotushistoria: Voimassaolevat rokotukset: Tartuntautien esiintyvyys: Arvio tartuntapaineesta: Rokotussuunnitelma: Loishäätö Sisäloishäätöhistoria: Aiempi loishäätöohjelma: Lantanäytteet: Sisäloisten esiintyvyys: Ulkoloisten esiintyvyys: Ulkoloisten häätö: Muu loistentorjunta: Arvio tartuntapaineesta: Loishäätösuunnitelma: Kaikki hevoset on rokotettu samanaikaisesti Hevoset on rokotettu eri aikoina Kaikilla hevosilla on sama rokotusohjelma Hevosten rokotusohjelmat vaihtelevat Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu.. Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset... Tiineet tammat..... Varsat... Kaikki hevoset lääkitty samanaikaisesti Hevoset lääkitty eri aikoina Kaikilla hevosilla sama loishäätöohjelma Hevosten loishäätöohjelmat vaihtelevat On tutkittu Ei ole tutkittu Talli.... Ulkoilutarhat.. Laidun Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset Tiineet tammat.... Varsat

18 Hammashuolto Aiempi hammashuolto: Suun ja hampaiden ongelmien esiintyvyys: Hammashuollon suunnitelma: Kavioterveys Kengitysseppä/-sepät: Peruskengitys/vuoleminen: Sairaskengitys: Kavion sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 5: Aikuiset ja nuoret hevoset... Varsat Rokotukset Hyvä Parannettavaa Loishäätö Hyvä Parannettavaa Hammashuolto Hyvä Parannettavaa Kavioterveys Hyvä Parannettavaa 18

19 3.6. Sairastapaukset ja lääkintä 19 Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten kartoitetaan mitä sairauksia tallissa on aiemmin esiintynyt. Sairastapaukset tulisi pyrkiä huomaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta mahdollinen tarvittava hoito päästään aloittamaan ajoissa. Oireiden tunnistaminen edellyttää tallihenkilökunnalta ammattitaitoa ja kokemusta. Tallihenkilökunnan koulutus ja hevosten päivittäinen tarkkailu ovat avainasemassa. Lisäksi tulee varmistaa, että kaikki hevosten hoitoon osallistuvat tietävät miten toimitaan hevosen sairastuessa. Epäselvissä tapauksissa on tärkeää, että hevosten hoidosta vastuussa oleva henkilö tietää mihin voi soittaa ja kysyä neuvoa. Sairastapauksia varten tallissa tulee olla lääkekaappi, josta löytävät ensiapuun tarvittavat välineet sekä eläinlääkäreiden yhteystiedot. Hevosten lääkintämääräyksistä on säädetty eläinlääkintölaissa. Hevonen lääkitään eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Eläinlääkärin ohjeiden mukaiset jatkolääkitykset tekee tehtävään perehdytetty henkilö. Tallinomistajan tai toiminnanharjoittajan tulee pitää lääkinnästä kirjanpitoa. Lääkkeet säilytetään oikein ja vanhentuneet lääkkeet toimitetaan apteekkiin hävitettäviksi. Lääkkeiden käytön tulee olla hallittua. Toiselle hevoselle määrättyä lääkettä ei ilman eläinlääkärin antamia ohjeita käytetä muille hevosille. Kilpailevien ravihevosten ohjeelliset dopingvaroajat ja lääkityksiä koskevat muut ohjeet löytyvät sivuilta: Suomen Ratsastajainliiton alaisuuteen kuuluvien kilpailujen rokotusvaatimukset ja lääkityksiä koskevat ohjeet löytyvät sivuilta Hevosen lopettamisesta ja kuolleen hevosen hävityksestä on säädetty eläinlääkintölaissa. Eläinlääkäri saa lopettaa hevosen lopetus- tai nukutusaineella. Hevonen saadaan lopettaa joko ampumalla aivoihin tai tainnuttamalla ensin pulttipistoolilla, jonka jälkeen suoritetaan välitön verenlasku. Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot toimenpiteen suorittamiseen. Lopetettu eläin voidaan haudata tai lähettää kansalliseen eläinten polttolaitokseen tai yksityiseen lemmikkieläinten tuhkauksia hoitavaan yritykseen. Lisätiedot ja määräykset hevosen hautaamisesta voi varmistaa oman kunnan virkaeläinlääkäriltä. Tuotantoeläimille hyväksyttyjen lääkevalmisteiden ja erityislupavalmisteiden varoajat löytyvät sivuilta: kitseminen/laakeluettelot/

20 6. Sairastapaukset ja lääkintä Sairauksien esiintyvyys: Tarttuvat taudit.... Tuki- ja liikuntaelinsairaudet..... Ruoansulatuskanavan sairaudet... Hengityselinten sairaudet Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet..... Munuaisten ja virtsaelinten sairaudet Lisääntymiselinten sairaudet..... Ihosairaudet..... Silmä- ja korvasairaudet Varsojen sairaudet.. Loiset. Hermostosairaudet..... Aineenvaihduntasairaudet.. Onnettomuus- ja tapaturmaperäiset sairaudet.... Muut sairaudet..... Terveydentilan tarkkailu: Aikuiset hevoset.. Varsat... Sairaan hevosen... eristysmahdollisuus: Henkilökunnan koulutus: Sairastapaukset... Onnettomuudet ja tapaturmat.... Lääkintä.... Yhteystiedot: Alueen päivystävä eläinlääkäri... Hoitava eläinlääkäri.... Lääkekaapin sisältö: Lääkkeiden säilytys:... Kokonaisarvio kohta 6. Hyvä Parannettavaa 20

21 3.7. Varautuminen kriisitilanteisiin 21 Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten tarkastetaan miten tallissa on varauduttu kriisitilanteisiin. 7. Varautuminen kriisitilanteisiin Varautuminen seuraaviin: Tulipalo..... Sähkökatkos Veden saatavuus Sijaisavun saatavuus..... Hevosten kuljetusmahdollisuus.... Kokonaisarvio kohta 7. Hyvä Parannettavaa

22 Siittolatoiminta Hevosten keinosiemennystoiminta sekä alkioiden ja munasolujen kerääminen tai tuottaminen on luvanvaraista toimintaa (Hevostalouslaki 796/93 ja MMM:n päätös 22/00). Lakisääteiset vaatimukset löytyvät sivuilta: Terveydenhuoltosuunnitelmaa varten siittolan toiminta, hevosmäärät ja sairauksien esiintyvyys kartoitetaan. Useimmat siittolat käyttävät hevoskohtaista tammakorttia, johon kirjataan kyseisen hevosen kiimojen seuranta, eläinlääkärin suorittamat tutkimukset, siemennykset ja näihin liittyvät lääkitykset. Mikäli siittolassa syntyy vuosittain varsoja on terveydenhuoltosuunnitelmassa erityisesti otettava huomioon varsomisten valvonta. Varsojen, tammojen ja oriiden päivittäinen terveydenseuranta ja ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto kuvaillaan ryhmittäin. Varsojen kuolinsyyt tulisi aina selvittää.

23 8. Siittolatoiminta Toiminta: Kuvaus toiminnasta: Hevosten lukumäärä: Varsomisen valvonta: Siittolaeläinlääkäri: Siittolan henkilökunta: Lisääntymiseen liittyvien sairauksien esiintyvyys: Varsojen kuolinsyyt: Terveydentilan päivittäinen tarkkailu: Perusterveydenhuolto: Kokonaisarvio kohta 8. Keinosiemennysasematoiminta Alkioiden ja munasolujen kerääminen tai tuottaminen Muu.. Omia siitostammoja.. Vierailevia tammoja/vuosi.. Omia oreja.. Vierailevia oreja/vuosi.. Varsoja Siittolassa syntyviä varsoja/vuosi Ei ole selvitetty On selvitetty Varsat Tammat.... Oriit... Varsat Tammat Oriit Hyvä Parannettavaa 23

24 3.9. Kirjanpito 24 Tallin aiempi terveydenhuoltoa koskeva kirjanpito käydään läpi ja mietitään mahdollisia parannusehdotuksia. Hevosten terveydenhuollon kehittämisen kannalta on tärkeää, että tallinomistaja tai toiminnanharjoittaja pitää kirjanpitoa sairastumisista, lääkityksistä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Hevosten pidosta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle, jos hevosten pito on ammattimaista tai muutoin laajamittaista (Eläinsuojelulaki (247/1996) ja eläinsuojeluasetus (396/1996). Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia talleja, joissa on vähintään kuusi aikuista hevosta, ponia, aasia tai muuta vastaavaa kavioeläintä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista ja viimeistään 14 vuorokautta ennen toiminnan lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää eläinluetteloa tallinsa eläimistä. Tarkemmat ohjeet ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen sisällöstä: Hevosten lääkinnästä on pidettävä kirjaa. Lakisääteiset hevosten lääkityksiä koskevat kirjanpitovaatimukset löytyvät eläinlääkintölainsäädännön B-osasta: Siittolatoiminnassa vaaditut lakisääteiset kirjanpitovaatimukset löytyvät: 9. Kirjanpito Kirjanpidon kuvaus: Kokonaisarvio kohta 9. Hevosluettelo... Sairastapaukset... Lääkitykset.... Ruokinta/rehut.. Siittolatoiminta.. Muu Hyvä Parannettavaa

25 Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Eläinlääkintölainsäädäntöön perustuvien lakisääteisten vaatimusten tulee täyttyä. 10. Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Ei huomautettavaa Huomautettavaa Lakisääteiset vaatimukset Terveydenhuoltosuunnitelma Eläinlääkäri kirjoittaa tallikohtaisen terveydenhuoltosuunnitelman tietylle ajalle, esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelmassa kuvataan vuoden aikana tehtävät parannustoimenpiteet ja mainitaan perusterveydenhuoltoon liittyvät alustavat ajankohdat rokotuksille, näytteenotoille, loishäädöille ja hammashuollolle. Terveydenhuollon seurantakäynnin ajankohta kirjataan suunnitelmaan. Terveydenhuoltosuunnitelma ajalle / 20 - / 20 : Seuraava terveydenhuoltokäynti tehdään viimeistään: / 20 Paikka ja aika / 20 Eläinlääkärin allekirjoitus

26 26 Liite I Rokottamalla ennaltaehkäistävät taudit - Rokottamalla voidaan ennaltaehkäistä ja lieventää osaa hevosen tarttuvista taudeista - Rokottaminen ei anna täydellistä suojaa - Rokotetut eläimet erittävät vähemmän taudinaiheuttajaa - Rokotus auttaa pitämään infektion paikallisena - Rokotus on kuitenkin aina vain yksi osa tartuntatautien vastustamistyössä - Tällä hetkellä kaupallinen rokote markkinoilla: - Hevosinfluenssa - Tetanus l. jäykkäkouristus - Herpesvirukset (EHV1 ja EHV4) - Botulismi (Clostridium botulinum B) - Rabies Hevosinfluenssa - Erittäin tarttuva, viruksen aiheuttama akuutti tauti - Leviää pisaratartuntana, oireetonkin hevonen voi levittää - Itämisaika 1-5 vrk - Oireina mm. kuume, yskä, syömättömyys - Virusinfektio saattaa altistaa bakteeri-infektioille - Hoitona lepo, toipumisaika 2-3 vko - Useita eri kantoja Tetanus l. jäykkäkouristus - Aiheuttajana itiöitä muodostava bakteeri (Clostridium tetani), jota esiintyy yleisesti maaperässä - Useimmiten bakteeri pääsee elimistöön haavan kautta, bakteerin tuottama myrkky vaurioittaa hermokudosta ja aiheuttaa oireet - Oireina mm.jäykkyys, epänormaali pureskelu, nielemisvaikeudet, syömättömyys, kolmas silmäluomi esillä, ns. sahapukkiasento, kaatuilu, tehohoito kallista, huono ennuste Herpesvirukset (EHV-1 ja EHV-4) - Kuumeilua, hengitystietulehduksia (oireet voimakkaampia nuorilla hevosilla) - Abortteja - Vastasyntyneiden varsojen kuolleisuutta - Hermostomuoto aiheuttaa halvausoireita - Suositellaan annettavaksi tiineille tammoille Rabies - Villieläimistä (kettu, supikoira) sekä kulkukoirista ja kissoista kotieläimiin tarttuva - Rokotusta suositellaan Baltian maihin matkustettaessa Botulismi - Maaperässä elävä itiöitä muodostava bakteeri (Clostridium botulinum B) - Bakteerin tuottama myrkky aiheuttaa oireet - Tavallisen tartuntareitti on pilaantunut säilörehu - Oireina mm. apaattisuus, syömättömyys, roikkuva kieli, myöhemmin halvausoireet leviävät hengityselimistöön, ennuste on tehohoidosta huolimatta huono

27 27 Rokotukset hevosryhmittäin: Varsat - Ensimmäinen rokotus (hevosinfluenssa, tetanus) 4-6 kk ikäisenä - Toinen rokotus (hevosinfluenssa, tetanus) edellisestä 4-6 viikon kuluttua - Kolmas rokotus (hevosinfluenssa, tetanus) 12 kk iässä - Tästä eteenpäin hevosinfluenssa rokotus 6-12 kk välein ja tetanusrokotus kk välein - Herpesrokotus voidaan yhdistää edellä mainittuihin Tiineet tammat - Influenssa- ja herpesrokotus annetaan 5., 7. ja 9. tiineyskuukaudella - Lisäksi 9. tiineyskuukaudella annetaan tetanusrokotus Aikuiset hevoset - Mikäli hevosta ei ole aiemmin rokotettu hevosinfluenssaa ja tetanusta vastaan niin perusimmunisointi vaatii kaksi rokotuskertaa 4-6 viikon välein - Jatkossa hevosinfluenssa 6-12 kk välein, tetanus kk välein - Herpesrokotus voidaan yhdistää edellä mainittuihin Rokotusohjelma - Tarkka rokotusohjelma suunnitellaan oman terveydenhuoltoeläinlääkärin/hoitavan eläinlääkärin kanssa - Rokotusohjelma on tallikohtainen ja siinä täytyy ottaa huomioon hevosten rokotushistoria, erityisen voimakas/vähäinen tartuntapaine ja tallissa aiemmin ilmenneet ongelmat - Pääsääntöisesti kaikki tallin hevoset rokotetaan samana päivänä

28 28 Liite II Loishäätö Loistartunta voi aiheuttaa: - Kutinaa - Ripulia - Yskää - Ähkyoireita - Yleiskunnon laskua - Vastustuskyvyn heikkenemistä - Anemiaa - Hidastunutta kasvua Vakavimmat loistartunnan seuraukset nähdään varsoilla ja nuorilla hevosilla: - Pahimmillaan sisäloistartunta saattaa johtaa suolitukokseen, suolen repeämiseen ja kuolemaan johtavaan vatsakalvontulehdukseen - Matoinen varsa on kitukasvuinen, huonokarvainen ja pulleavatsainen Loistartuntoja lisäävät: - Huono hygienia - Ylilaiduntaminen - Lantakasojen levittäminen laitumilla - Suuret hevosyksiköt pienellä alueella Merkittävät sisäloiset Suolinkainen (Parascaris equorum): - Kooltaan suuri, aikuinen vaalea mato cm pitkä - Elää hevosen ohutsuolessa - Munat lannan mukana ympäristöön - Munat ovat erittäin kestäviä (jopa vuosia) - Tartunta karsinasta/ulkotarhasta - Munassa kehittyvä L3-toukkamuoto vapautuu ruuansulatuskanavassa - Toukan vaellusvaihe: maksa-sydän-keuhkot-henkitorvi-nielu-ruoansulatuskanava - Suolinkaisia esiintyy tyypillisesti varsoilla n. 1,5 vuoden ikään saakka - Vanhemmille hevosille kehittyy tartunnoilta suojaava immuniteetti - Toukkien keuhkovaellusvaiheen aikana saattaa esiintyä kuumeilua, yskää, sierainvuotoa - Aikuiset suolinkaiset aiheuttavat suolistotulehduksen, ripulia, huonokasvuisuutta, vatsan turvotusta - Tartunnan saamisesta kuluu n. 70 vrk aikuisiin suolinkaisiin - Osa matolääkkeistä tehoaa vain aikuismuotoihin, ja näin toukkamuodot kehittyvät uusiksi - Pikkuvarsa tulisi madottaa ennen 2 kk ikää - Laidun-, tarha- ja karsinahygienia tärkeitä suolinkaistartuntojen estämisessä Strongylus-madot (suuret sukkulamadot): - Elävät hevosen paksusuolessa - Kooltaan pienempiä kuin suolinkaiset (1-5 cm) - Munat lannan välityksellä laitumelle - Hevonen saa tartunnan syömällä toukkamuodon ruohon mukana - Aika tartuntahetkestä aikuisiin matoihin 6-10 kk

29 - Suolistosta toukat kulkeutuvat suolen seinämän valtimoihin ja edelleen suoliliepeen valtimohaaraan ja takaisin paksusuoleen - Usein oireettomia tartuntoja, merkitys ähkyjen aiheuttajina vähentynyt - Suuri määrä strongylus-matojen toukkia saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta, kuivumista, ähkyoireita, ripulia, kuumeilua - Suoliliepeen verisuonissa tulehdusmuutoksia, verisuonilaajentumia, verenkiertohäiriöitä suolen seinämässä - Matolääkkeiden teho aikuisiin matoihin on hyvä, mutta teho toukkamuotoihin vaihtelee - Laidunhygienia on tärkeä osa strongylusten torjuntaa Pienet sukkulamadot (Cyathostominae): - Nykykäsityksen mukaan merkittävin sisäloisryhmä - Kooltaan pieniä <1,5 cm - Valkoisia-punertavia - Elävät hevosen paksusuolessa - Munat lannan mukana laitumelle - Hevonen saa tartunnan syömällä toukkamuodon ruohon mukana - Kehitys tartuntahetkestä aikuiseksi madoksi kestää 6-12 vko - Paksusuolessa pienet sukkulamatotoukat tunkeutuvat suolen seinämän limakalvoon, josta lopulta siirtyvät taas paksusuoleen aikuistumaan - Mahdollinen pitkä epäaktiivinen kausi suolen seinämässä (jopa kaksi vuotta) - Usein oireettomia tartuntoja - Tartuntoja tavataan kaikenikäisillä hevosilla - Nuorilla hevosilla kevättalvelle ajoittuva vakava limakalvovaurio ja tulehdusvaste - Yleistyneet, resistenssiä matolääkkeille - Laidunhygienia tärkeä keino Heisimato (Anoplocephala perfoliata): - Jaokkeinen 2-8 cm pitkä vaalea mato - Elää ohutsuolen loppuosassa, umpi- ja paksusuolessa - Munia sisältävät jaokkeet kulkeutuvat lannan mukana laitumelle - Tarvitsee väli-isännäksi punkin, jonka hevonen syö ruohon mukana - Aika tartuntahetkestä aikuiseen on 4-10 vko - Tartunnat usein oireettomia - Suosivat ohutsuolen ja umpisuolen liittymäkohtaa ja aiheuttavat tämän alueen ähkyjä - Saattaa aiheuttaa suolitukoksen - Aikuisilla hevosilla - Negatiivinen ulostenäyte ei ole luotettava - Seerumiverinäyte luotettavampi - Loishäätölääkkeistä löytyy nimenomaan heisimadoille tarkoitetut valmisteet - Oikein ajoitetulla loishäädöllä (syksyllä laidunkauden jälkeen) pyritään estämään laiduntartunnat Vähemmän merkittäviä sisäloisia: Käpymato (Gasterophilus l. mahasaivartaja) - Käpymadot kiinnittyvät mahalaukkuun - Tartunnat ovat usein oireettomia - Saattavat aiheuttaa haavaumia mahan limakalvolle - Ähkyoireita ja ruokahaluttomuutta saattaa esiintyä 29

30 Kihomato (Oxyuris equi) - Aiheuttavat hännän hankaamista - Diagnoosi perustuu munien osoittamiseen näytteessä (teippinäyte peräaukon ympäriltä) - Munia ei yleensä löydetä lantanäytteestä 30 Strongyloides westerii - Varsat saavat tartunnan tamman maidosta - Tartunnat usein oireettomia - Saattavat aiheuttaa hengitystieoireita, ripulia, syömättömyyttä, laihtumista ja ihotulehdusta - Häätö vaikeaa - Ennaltaehkäisevästi tammalle voidaan antaa juuri ennen varsomista ivermektiini -lääkitys Ulkoloiset Väive (Bovicola equi) - Elää hevosen karvapeitteessä - Ravintona ihon uloimmat solukerrokset - Yleisiä kevättalvella, erityisesti nuorilla hevosilla - Kutina, hankaaminen, ihovauriot, ihotulehdukset Vuohispunkki (Chorioptes equi, Chorioptes bovis) - Hevosten vuohiskarvoituksessa - Erityisesti roduilla, joilla suuret vuohistupsut - Diagnosointi raapenäytteestä - Kutina, hankaaminen, jalkojen tömistely ja vuohisten näykkiminen Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) - Esiintyy siipikarjalla, tarttuu muihin lintuihin ja hevoseen - Aiheuttaa hevosella voimakasta kutinaa, ihovaurioita, levottomuutta ja ihon näykkimistä - Siipikarjaa ei tule pitää samassa tilassa hevosten kanssa Puutiainen (Ixodes ricinus) - Tartunnat kasvillisuudesta - Punkki kiinnittyy hevosen ihoon, imee verta ja pudottautuu 3-13 vrk kuluttua maahan - Aiheuttaa ärsytys- ja yliherkkyysoireita - Levittää vektorivälitteisiä tauteja, joista hevoselle merkittäviä ovat anaplasmoosi (aikaisemmin granulosytäärinen erlichioosi) ja borrelioosi Laitumella esiintyvät hyönteiset (esimerkiksi polttiaiset, hyttyset, mäkärät) - Voivat aiheuttaa ärsytys- ja yliherkkyysoireita - Allergisille hevosille voi kehittyä voimakas ihosairaus ns. kesäihottuma - Ennaltaehkäisevästi suositellaan hyönteiskarkotteiden käyttöä ja suojaloimia Sisäloishäätö 1. Intervalli lääkitys - säännöllisin väliajoin (esimerkiksi neljä kertaa vuodessa) lääkitään kaikki tallin hevoset samanaikaisesti samalla valmisteella - jokaisella kerralla käytetään eri valmistetta 2. Strateginen lääkitys - kaikki tallin hevoset lääkitään samanaikaisesti samalla valmisteella - lääkityksen ajoitus ja lääkkeen valinta perustuu tietoon sisäloisten elinkierrosta

31 31 3. Kohdennettu loishäätö - Kunkin hevosyksilön tarve loishäädölle määritetään lantanäytteen perusteella - Lääkitään ne yksilöt, joiden EPG-arvo (munia per gramma) on yli EPG arvojen laskemiseen tarvitaan mikroskooppi ja motivaatiota laskemisen opetteluun - Lääkeaineresistenssin kehittyminen hidastuu Loishäätöohjelman suunnittelu yhdessä terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa: - Pyritään kohdennettuun loishäätöön (perustuu lantanäytteiden tuloksiin) - Lääkkeen valinnan tulisi perustua siihen, mitä loisia häädetään - Talli-, tarha- ja laidunhygienia yhtä tärkeitä kuin loishäätö

32 32 Liite III Hevosten terveydenhuoltosopimuslomake Hevosten terveydenhuoltosopimus Tallin nimi Lähiosoite Kunta Lääni Tallinomistaja/toiminnanharjoittaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Eläinlääkäri Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Tämä on hevosten terveydenhuoltosopimus yllä mainitun tallinomistajan tai toiminnanharjoittajan ja eläinlääkärin välillä. Eläinlääkäri tekee tallille terveydenhuoltokäynnin vähintään kertaa vuodessa. Terveydenhuoltokäynnin perusteella laaditaan tallin terveydenhuoltosuunnitelma. Paikka ja aika: / 20 Tallinomistajan/toiminnanharjoittajan allekirjoitus Eläinlääkärin allekirjoitus

33 Liite IV Hevosten terveydenhuollon aloituskäyntilomake Hevosten terveydenhuollon aloituskäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma Tallin nimi Lähiosoite Kunta Lääni 33 Tallinomistaja/toiminnanharjoittaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Eläinlääkäri Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti 1. Tallin toiminta ja hevoset Tallin toiminta: Ratsastuskoulu Hevosten kasvatus ja opetus Harrastetalli Matkailu Siittola Valmennus- ja kilpatalli: Myyntitalli a) Ravi Täysihoitotalli b) Ratsastus Kuvaus tallin toiminnasta: Tiedot hevosista: Lukumäärä.hevosta.ponia.aasia tai muuta kavioeläintä.yhteensä Rotu..... Ikä Alle 1-vuotiaita varsoja 1 -vuotiaita 2 -vuotiaita 3 -vuotiaita 4-5 -vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 25 -vuotiaita Sukupuoli.tammaa.ruunaa.oria

34 Hevosten vaihtuvuus: Hevosten matkat: Vierailijamäärät: Kontaktit muihin talleihin: Etäisyys lähimmälle tallille: Muut tilan eläinlajit: Uusia hevosia/poneja vuodessa Uusia hevosia/poneja kuukaudessa Kotimaassa.. matkaa vuodessa Ulkomaille matkaa vuodessa Viikossa. Kuukaudessa Vuodessa km Tallin rakenteet ja olosuhteet Tallin rakennusvuosi:.. Tallityyppi: Karsina Pilttuu Pihatto Liitteenä pohjapiirros: Kyllä Ei Hevospaikat:..kpl karsinapaikkoja..kpl pilttuupaikkoja..kpl varsomiskarsinoita..kpl pihattopaikkoja..kpl paikkoja yhteensä Karsinat/pilttuut: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Pihatto: Materiaalit. Kunto. Turvallisuus.. Mitat... Kuivitus.. Juomakupit... Ruokakupit... Sairaskarsina... Rehuvaraston kuvaus:... Hoitotilojen kuvaus:... Sosiaalitilojen kuvaus:... Lannanpoistojärjestelmä:... Lantala:

35 Olosuhteet: Tallin puhtaanapito: Tuhoeläinten torjunta: Desinfektiomahdollisuus: Desinfektioaineet: Kokonaisarvio kohta Ulkoilu ja liikunta Tallin käytössä on: Ulkoilutarhat: Laitumet: Ulkoilu ja liikunta: Siisteys.. Ilmanvaihto... Lämpötila.. Valaistus... Melu... Hevosten puhtaus Päivittäin... Viikottain... Vuosittain..... Hyvä Parannettavaa..kpl ulkoilutarhoja, kooltaan....kpl laitumia, kooltaan Käytössä. kuukautta vuodessa,. tuntia päivässä Hevosia. / tarha Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus.. Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta tarhaan.. Käytössä. kuukautta vuodessa,. vuoden ajan Hevosia. / laidun Pohjamateriaali ja kasvillisuus.. Aitamateriaali... Aitojen kunto. Puhdistus ja hoito.... Säänsuoja. Juomavesi. Ruokinta laitumelle.. Hevoset ulkoilevat tarhassa/laitumella tuntia päivässä Hevosista aktiivikäytössä kpl, liikuntaa tuntia päivässä 35

36 Käytöshäiriöiden (kuten esim. puunpurenta tai kutominen) esiintyminen: Kokonaisarvio kohta 3. Hyvä Parannettavaa Ruokinta ja juomavesi Käytettävät rehut: Karkearehut.. Väkirehut.. Muut.. Ruokintasuunnitelma liitteenä: Kyllä Ei Rehuanalyysi liitteenä: Kyllä Ei Ruokintakerrat:... Ruokinta tapahtuu: Tallissa Tarhassa Laitumella Karkearehut ruokitaan: Rehujen säilytys: Tallissa karsinan lattialta Tallissa heinäverkosta/heinätelineestä Tarhassa/laitumella maasta Tarhassa/laitumella heinätelineestä... Juomakuppien puhdistus: Ruokakuppien puhdistus: Juomaveden laatu: On tutkittu Ei ole tutkittu Juomavesi täyttää talousvesivaatimukset: Kyllä Ei Juomaveden saatavuus: Hevosten kuntoluokitus: Aikuisten hevosten ruokinta: Nuorten hevosten ruokinta: Tiineiden tammojen ruokinta: Varsojen ruokinta: Siitosorien ruokinta: Tallissa.. Ulkoilutarhassa.... Laitumella

37 Sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta Perusterveydenhuolto Rokotukset Rokotushistoria: Voimassaolevat rokotukset: Tartuntautien esiintyvyys: Arvio tartuntapaineesta: Rokotussuunnitelma: Ähky... Kaviokuume.. Ripuli.. Ruokatorventukos Allergiset ihoreaktiot... Krooninen hengitystiesairaus.... Botulismi... Muut ruokintaan liittyvät.. Hyvä Parannettavaa Kaikki hevoset on rokotettu samanaikaisesti Hevoset on rokotettu eri aikoina Kaikilla hevosilla on sama rokotusohjelma Hevosten rokotusohjelmat vaihtelevat Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu.. Hevosinfluenssa Tetanus Herpesvirukset (EHV-1/EHV-4) Rabies Botulismi Muu Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset... Tiineet tammat..... Varsat... 37

38 Loishäätö Sisäloishäätöhistoria: Aiempi loishäätöohjelma: Lantanäytteet: Sisäloisten esiintyvyys: Ulkoloisten esiintyvyys: Ulkoloisten häätö: Muu loistentorjunta: Arvio tartuntapaineesta: Loishäätösuunnitelma: Hammashuolto Aiempi hammashuolto: Suun ja hampaiden ongelmien esiintyvyys: Hammashuollon suunnitelma: Kaikki hevoset lääkitty samanaikaisesti Hevoset lääkitty eri aikoina Kaikilla hevosilla sama loishäätöohjelma Hevosten loishäätöohjelmat vaihtelevat On tutkittu Ei ole tutkittu Talli.... Ulkoilutarhat.. Laidun Aikuiset ja yli 1-vuotiaat hevoset Tiineet tammat.... Varsat

39 Kavioterveys Kengitysseppä/-sepät: Peruskengitys/vuoleminen: Sairaskengitys: Kavion sairauksien esiintyvyys: Kokonaisarvio kohta 5: Aikuiset ja nuoret hevoset... Varsat Rokotukset Hyvä Parannettavaa Loishäätö Hyvä Parannettavaa Hammashuolto Hyvä Parannettavaa Kavioterveys Hyvä Parannettavaa 39

40 6. Sairastapaukset ja lääkintä Sairauksien esiintyvyys: Tarttuvat taudit.... Tuki- ja liikuntaelinsairaudet..... Ruoansulatuskanavan sairaudet... Hengityselinten sairaudet Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet..... Munuaisten ja virtsaelinten sairaudet Lisääntymiselinten sairaudet..... Ihosairaudet..... Silmä- ja korvasairaudet Varsojen sairaudet.. Loiset. Hermostosairaudet..... Aineenvaihduntasairaudet.. Onnettomuus- ja tapaturmaperäiset sairaudet.... Muut sairaudet..... Terveydentilan tarkkailu: Aikuiset hevoset.. Varsat... 40

41 Sairaan hevosen eristysmahdollisuus: Henkilökunnan koulutus: Yhteystiedot: Lääkekaapin sisältö: Lääkkeiden säilytys: Kokonaisarvio kohta Sairastapaukset... Onnettomuudet ja tapaturmat.... Lääkintä.... Alueen päivystävä eläinlääkäri... Hoitava eläinlääkäri Hyvä Parannettavaa Varautuminen kriisitilanteisiin Varautuminen seuraaviin: Tulipalo..... Sähkökatkos Veden saatavuus Sijaisavun saatavuus..... Hevosten kuljetusmahdollisuus.... Kokonaisarvio kohta 7. Hyvä Parannettavaa 8. Siittolatoiminta Toiminta: Kuvaus toiminnasta: Keinosiemennysasematoiminta Alkioiden ja munasolujen kerääminen tai tuottaminen Muu..

42 Hevosten lukumäärä: Varsomisen valvonta: Siittolaeläinlääkäri: Siittolan henkilökunta: Lisääntymiseen liittyvien sairauksien esiintyvyys: Varsojen kuolinsyyt: Terveydentilan päivittäinen tarkkailu: Perusterveydenhuolto: Kokonaisarvio kohta 8. Omia siitostammoja.. Vierailevia tammoja/vuosi.. Omia oreja.. Vierailevia oreja/vuosi.. Varsoja Siittolassa syntyviä varsoja/vuosi Ei ole selvitetty On selvitetty Varsat Tammat.... Oriit... Varsat Tammat Oriit Hyvä Parannettavaa 42

43 9. Kirjanpito Kirjanpidon kuvaus: Kokonaisarvio kohta 9. Hevosluettelo... Sairastapaukset... Lääkitykset.... Ruokinta/rehut.. Siittolatoiminta.. Muu Hyvä Parannettavaa Lakisääteisten vaatimusten täyttyminen Ei huomautettavaa Huomautettavaa Lakisääteiset vaatimukset

44 Terveydenhuoltosuunnitelma ajalle / 20 - / 20 : 44 Seuraava terveydenhuoltokäynti tehdään viimeistään: / 20 Paikka ja aika / 20 Eläinlääkärin allekirjoitus

45 Liite V Hevosten terveydenhuollon seurantakäyntilomake Hevosten terveydenhuollon seurantakäynti ja terveydenhuoltosuunnitelma Tallin nimi Lähiosoite Kunta Lääni 45 Tallinomistaja/toiminnanharjoittaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Eläinlääkäri Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Talli ja olosuhteet Tallin siisteys Hyvä Parannettavaa Tavoite Rakenteiden kunto Ilmanvaihto Valaistus Lämpötila Kuivitus Tallin turvallisuus Ruokintaolosuhteet Vesi Hevosten hyvinvointi Hyvä Parannettavaa Tavoite Hevosten kuntoluokitus Hevosten puhtaus Ulkoilu tarhoissa Laiduntaminen

46 Ruokinta ja juomavesi Hyvä Parannettavaa Tavoite Ruokintasuunnitelma Rehuanalyysi 46 Rehujen säilytys Juomaveden laatu Ruokintaperäiset sairaudet Perusterveydenhuolto Hyvä Parannettavaa Tavoite Rokotusohjelma Loishäätöohjelma Hammashuolto Kengitykset Sairauksien esiintyminen Ei Kyllä Sairauden tarkennus Sairastuneet Tarttuvat taudit Tuki- ja liikuntaelimet Ruoansulatuskanava Hengityselimet Sydän- ja verenkiertoelimistö Munuaiset ja virtsaelimet Lisääntymiselimet Iho Silmä- ja korva Hermosto Aineenvaihdunta

47 Varsojen sairaudet 47 Sisäloiset Ulkoloiset Onnettomuudet ja tapaturmat Muut sairaudet Lääkintä Lääkekaappi Hyvä Parannettavaa Tavoite Lääkkeiden säilytys Henkilökunnan koulutus Varautuminen kriisitilanteisiin Hyvä Parannettavaa Tavoite Tulipalo Sähkökatkos Veden saatavuus Sijaisapu Hevosten kuljetusmahdollisuus Siittolatoiminta Varsomisten valvonta Terveydentilan seuranta, varsat Terveydentilan seuranta, tammat Terveydentilan seuranta, oriit Perusterveydenhuolto Tarttuvat taudit Hyvä Parannettavaa Tavoite

48 Muut sairaudet 48 Kirjanpito Hevosluettelo Hyvä Parannettavaa Tavoite Lääkintä Siittolatoiminta Muu kirjanpito Eläinsuojelulaki ja eläinsuojelusäädökset Ei huomautettavaa Huomautettavaa Lakisääteiset vaatimukset Terveydenhuoltosuunnitelma ajalle / 20 - / 20 : Seuraava terveydenhuoltokäynti tehdään viimeistään: / 20 Paikka ja aika / 20 Eläinlääkärin allekirjoitus

49 49 Liite VI Hevosen terveyskorttilomake HEVOSEN TERVEYSKORTTI Omistajan nimi Hevosen vakuutus Hevosen nimi Omistajan puhelinnumero Hevosen rekisterinumero Hevosen syntymäaika Omistajan osoite Hevosen rotu Hevosen sukupuoli Erityistä huomioitavaa: Perusterveydenhuolto Rokotus (pvm,rokote) Loishäätö(pvm,valmiste) Hammashuolto (pvm) Kengitys (pvm)

50 Sairastapaukset Pvm Diagnoosi/oireet Toimenpiteet Lääkitykset Jatkohoito ja -lääkitys ELL 50

HEVOSEN TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELU

HEVOSEN TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELU HEVOSEN TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELU Yhteenveto HevosAgron järjestämien tiedotustilaisuuksien (17.9.2011 Oulussa ja 12.11.2011 Kuusamossa) eläinlääkäreiden Katja Hautalan ja Tanja Tenhosen luennoista.

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri Tampere 21.1.2012 Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset Hevosen hyvinvointi Yleistä Hevosten

Lisätiedot

Tallimääräykset 2014. Lahti 15.4.2014 Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Tallimääräykset 2014. Lahti 15.4.2014 Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Tallimääräykset 2014 Lahti 15.4.2014 Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Vuokko Puurula 15.4.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Esityksen sisältö Tallien tilavaatimukset Valvonta Yleisiä hevosten hyvinvointiin vaikuttavia

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Varsomiseen valmistautuminen

Varsomiseen valmistautuminen Varsomiseen valmistautuminen Eläinlääkäri Katja Hautala 20.2.2014 www.tervetalli.fi Esityksen sisältö Tiineen tamman terveydenhuolto LoppuCineyden ongelmat Istukkatulehdus Luominen Kohtukierre Ennen varsomista

Lisätiedot

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

HEVOSEN PERUSTERVEYDENHUOLTO

HEVOSEN PERUSTERVEYDENHUOLTO HEVOSEN PERUSTERVEYDENHUOLTO Yhteenveto HevosAgron järjestämien tiedotustilaisuuksien (17.9.2011 Oulussa ja 12.11.2011 Kuusamossa) eläinlääkäreiden Katja Hautalan ja Tanja Tenhosen luennoista. Sisältö

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

[Type text] Hevosten terveydenhuolto

[Type text] Hevosten terveydenhuolto [Type text] Hevosten terveydenhuolto ELK Sonja Pitkänen Lisensiaatin tutkielma Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2009 Tiedekunta - Fakultet

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

HOITOSOPIMUS (koira) 1/5

HOITOSOPIMUS (koira) 1/5 HOITOSOPIMUS (koira) 1/5 KOIRAN OMISTAJA Nimi Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin Puhelin hoitojakson aikana Jos omistaja ei ole tavoitettavissa hoitojakson aikana yhteyshenkilönä toimii

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

NEMAVET jauhe koirille

NEMAVET jauhe koirille NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Siittolan terveydenhuolto Saara Joukanen

Siittolan terveydenhuolto Saara Joukanen Siittolan terveydenhuolto Saara Joukanen Lisensiaatin tutkielma Kliinisen lisääntymistieteen oppiaine Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2014

Lisätiedot

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämät Valtakunnalliset Hevostaitomestaruuskilpailut Aitoossa 18.5.2013 TEORIAKOE SARJA I kilpailija numero: nimi: seura: kokonaispisteet:

Lisätiedot

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Siipikarjan terveydentila on Suomessa ollut jo vuosikausia erittäin hyvä Vaarallisia

Lisätiedot

HOITOSOPIMUS (kissa) 1/5

HOITOSOPIMUS (kissa) 1/5 HOITOSOPIMUS (kissa) 1/5 KISSAN OMISTAJA Nimi Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin Puhelin hoitojakson aikana Jos omistaja ei ole tavoitettavissa hoitojakson aikana, yhteyshenkilönä toimii

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

TALLIN TERVEYSOHJELMA. TALLIN TERVEYSOHJELMA -yleisohjeet

TALLIN TERVEYSOHJELMA. TALLIN TERVEYSOHJELMA -yleisohjeet TALLIN TERVEYSOHJELMA TALLIN TERVEYSOHJELMA -yleisohjeet Päivittäinen terveydentilan tarkkailu Tarttuvien tautien vastustus Sisäloiskontrolli Hammashuolto Kengitys ja kavioiden hoito Ruokinta Talli-ilman

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

seura: kokonaispisteet: / 40 p. Tehtävä 1. Monivalinta

seura: kokonaispisteet: / 40 p. Tehtävä 1. Monivalinta Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämät Valtakunnalliset Hevostaitomestaruuskilpailut Aitoossa 18.5.2013 TEORIAKOE SARJA II / OIKEAT VASTAUKSET kilpailijanumero: nimi: seura:

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 Uusi lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Laura Haltia ESAVI 17.3.2015 1 Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin) Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aura ja Mynämäki 6 ja 10.2.2015 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Marja Pihlajamäki 6 ja 10.2.2015 1 - Täydentävien

Lisätiedot

Hevosten tarttuvista taudeista

Hevosten tarttuvista taudeista Hevosten tarttuvista taudeista Seuraavassa esitellään kolme tarttuvaa tautia: herpes, virusarteriitti ja tarttuva kohtutulehdus. Näiden lisäksi merkittäviä merkittäviä tartuntatauteja on hevosinfluenssa

Lisätiedot

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS 36 Hevoset ja kunta rajapintoja 4 HEVOSEN HYVINVOINTI Seppo Hyyppä Tallipaikka hevoselle voi löytyä ammattilaisen pitämästä valmennus- tai hoitotallista, mutta myös oman kotitallin

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla 5.2.2015 Rehusäädösten noudattaminen Rehulainsäädännön vaatimukset koskevat kaikkia rehualan alkutuotannon toimijoita: - elintarviketuotantoeläimiä ruokkivia.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 9.10.2013 1 Eläinten hankinta Kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles River, Taconic, Scanbur, Jackson Laboratory Hyvä laatu,

Lisätiedot

LEIRILIPPUKUNNAN TERVEYSINFO

LEIRILIPPUKUNNAN TERVEYSINFO LEIRILIPPUKUNNAN TERVEYSINFO SUOMEN JOUKKUEEN LÄÄKINTÄTIIMI Esitys Valmistelut ennen leiriä Joukkueen rokotussuositus Henkilökohtainen matka-apteekki Terveenä leirillä Entä jos sairastun leirillä? Yhteystiedot

Lisätiedot

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H.

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere 15.4.2014/P.H. Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita Tampere 15.4.2014/P.H. Ns. hyvinvointidirektiivi (2007/43/EY): tavanomaisen broilerinkasvatuksen vähimmäisvaatimukset (lintujen kasvatustiheys, kasvattamon

Lisätiedot

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto Tampere 23.10.2014 Loimaa 29.10.2014 Seinäjoki 30.10.2014 Virpi Rantanen, kunnaneläinlääkäri Nykyiset tuotantomuodot virikehäkkikanala. Kanoja 10-60 kanaa / häkki.

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen Sisällys Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen 3 Eläinsuojelulain merkitys 3 Eläinsuojeluvalvonta 3 Ammattimainen tai muuten laajassa mitassa tapahtuva hevosten

Lisätiedot

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 ETT ry tautisuojauksen asialla vuodesta 1994 Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Liha-alan yritykset, meijerit ja munapakkaamot 5 eläinlääkäriä,

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen

Maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen Maa- ja metsätalousministeriö Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen Elintarvike- ja terveysosaston julkaisuja 3/2004 Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto 2. painos

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

TKR:n tapahtumapäivä 2.2. ELL Kira Kanerva

TKR:n tapahtumapäivä 2.2. ELL Kira Kanerva TKR:n tapahtumapäivä 2.2. ELL Kira Kanerva Ohjelmarunko Sääntöasiaa rokotuksista ja dopingista Kilpahevosen hyvinvointiasiaa Ennen kilpailukauden alkua tarkista ainakin seuraavat asiat Rokotukset Muutokset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot