lauantaina viikko 50

Transkriptio

1 P YHÄJOEN 20v KUULUMISET lauantaina viikko 50 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Päivien laskentaa Keskitalon perheessä Janika Keskitalo Sari Keskitalon ja hänen miehensä Jani Keskitalon perheessä jouluhuuma alkaa varhain; lapset Teemu (12), Aleksi (10) ja perheen kuopus Lauri (5) laskevat jo päiviä aattoon. Jouluarkea Kinkkua, kalkkunaa, lanttu- ja porkkanalaatikkoja, kalaa, salaatteja, pipareita ja tietenkin torttuja, kuvailee Sari joulun ruokia. Hän on kova valmistamaan itse joululaatikoita jouluksi; taidon voikin sanoa periytyneen hänelle hänen äidiltään. Joulusiivous tapahtuu pari päivää ennen h-hetkeä paikkoja koristellen. Pojat auttavat äitiä ja järjestelevät paikkoja parhaansa mukaan. Jouluaattona varhain aamulla Keskitalon perheen pikkuväki alkaa heräillä: Pojilla on tapana katsoa jouluna lastenohjelmia. Joulupukin tuloa säätelee joinakin jouluina äidin työt, joten pojilla riittää jännitystä monesti ihan iltaan asti. Lievittämään odotusta on tontuilla tapana tuoda pieni lahja kuusen alle aamuisin: Pitkä päivähän se on pojille odottaa, niin kuin itsellekin silloin pienenä. Pitää yrittää keksiä kaikenlaista puuhaa iltaan asti. Onko täällä kilttejä lapsia? Ensi vuonna esikouluun menevä Lauri nimeää lyhyesti ja yksinkertaisesti joulun parhaiksi asioiksi: Noo karkit ja lahjat. Lahjalista kasvaa joutuin, kun hän luettelee lahjatoivomuksia: Hot Wheels- rata, leikkiautoja, Spiderman-peli ja paljon erilaisia Lego- tuotteita. Kuusta Lauri koristelee isoveljiensä kanssa apupoikana jouluaattoaamuna. Sinisiä ja valkoisia pallokoristeita, muistelee poika viime joulusta. Myös äidin paistama jokavuotinen kinkku on jäänyt hyvin mieleen yhtenä joulun lempiruokana. Joulukalenterin aukaisu sujuu luukku kerrallaan, kertoilee Lauri pilke silmäkulmassa. Onko täällä kilttejä lapsia? Kyllä! huudahtaa poika virne kasvoillaan. Paluu Sarin lapsuuden jouluun Sarin lapsuudessa joulut vietettiin kotona perheen kanssa: Aamulla katsottiin lastenohjelmia ja koristeltiin kuusi, syötiin yhdessä jouluruokaa ja tietenkin odoteltiin jännittyneenä joulupukkia. Jotta aika kuluisi nopeammin, leikittiin ulkona ja tehtiin lumilyhtyjä pihaa koristamaan. Hänelle on jäänyt hyvin mieleen tietenkin myös jouluisten suklaiden syönti. Varsinkin oli ihanaa, jos pöytään saatiin oikeita juhlapöydän konvehteja: Olihan se mukavaa aikaa! Äitiä autettiin laittamaan koti joulukuntoon. Myös pipareiden tekoon löytyi äidille innokkaita pikkuapulaisia. Sari mainitsee mieleen painuvimmaksi lahjaksi kirjat, olihan hän lapsena kova lukemaan kirjoja: Jouluaattona illan kruunaa lopulta joulusauna! Vaikka joulut ovat pysyneet lapsuudesta nykypäivään melko samanlaisina, erojakin löytää: Omassa lapsuudessa joulut olivat paljon kylmempiä ja lunta oli huomattavasti enemmän kuin nykypäivinä. Myös suklaisia joulukalentereita ei siihen aikaan ollut paljon, ja ne olivat kalliita. Kuvakalenterit ja kalenterit, joissa oli sisällä pieniä Pojat viime jouluna pääsiäismunan tapaisia yllätyksiä, olivat vallassa. Valokoristeita ja monenlaisia jouluvaloja on nykyään enemmän. Joulun markkinointi alkaa muun muassa kaupoissa ja lehdissä liiankin aikaisin, tuumii Sari. KUKA? Sari Keskitalo (35, omaa sukua Nevala) Asuinpaikka: Pyhäjoki Perhe: aviomies Jani Keskitalo, 3 poikaa; Teemu, Aleksi ja Lauri Ammatti: Lähihoitaja Työpaikka: Palvelukeskus Jokikartano Eskarilaisten joulun odotusta Sirpa Helander Esikoulun jouluvalmistelut Pyhäjoen kirkonkylän koulun esikoulussa aletaan pian valmistella joulua. Ohjelmassa on muun muassa askartelua, tonttuleikkejä ja lumiukon tekoa. Joululaulut kynttilän valossa kuuluvat myös asiaan. Esikoulua koristellaan jouluiseksi; pieni muovinen kuusi tuodaan sisälle joulun tunnelmaa luomaan. Joulukalenteria ei unohdeta; jokainen lapsi saa vuorollaan avata joulukalenterin luukun. Sieltä lapset löytävät kuusen koristeen, jonka ripustavat kuusen oksille. Joka vuosi esikoululaiset saavat esiintyä ala-asteen joulujuhlassa. Tänä vuonna he pääsevät laulamaan ja esittämään hiihtäjiä. Taran ja Vivianin jouluaskareet Reippaat 6 -vuotiaat esikoululaiset Tara ja Vivian odottavat innokkaasti joulua. Päällimmäisenä lahjat ovat tyttöjen mielissä, mutta myös muut joulupuuhat ovat heille tärkeitä. Tytöt auttavat äitejään kuusenkoristelussa, leipomisessa sekä siivouksessa. Joulukalenteria he pitävät tärkeänä jouluperinteenä. Jouluaattona Tara leikkii ja käy vierailla kylässä. Hän leipoo äidin kanssa kääretorttua, Hannatädin kakkuja sekä pipareita. Pipareihin laitetaan sellaista valkoista ainetta ja sen jälkeen laitetaan kuuseen koristeeksi, Tara kertoo. Hän ei tiedä, tuleeko joulupukki tänä vuonna jakamaan lahjat, mutta toivoo sitä. Tara ei omasta mielestään ole ollut kiltti viime aikoina, mutta onnekseen hän ei ole nähnyt tonttuja kurkkimassa. Hän on käynyt aiemmin joulunavajaisissa joulupukkia tervehtimässä Sain siltä kaksi isoa purkkia karkkia, Tara muistelee iloisena. Hän aikoo tänäkin vuonna mennä joulupukkia katsomaan. Taran joulunaika kuluu juhliessa, sillä hän viettää synttäreitä heti tammikuun alussa. Hän mainitseekin pitävänsä täytekakusta ja joulutortuista. Taran suurin lahjatoive on tänä vuonna luistimet ja kypärä, sillä hän haluaa oppia luistelemaan. Viime joulusta tytölle jäi erityisesti mieleen siivousvälineet, jotka hän sai joululahjaksi. Niillä hän on ahkerasti ollut mukana kodin siivouksessa. Tara tykkää joulupukki-laulusta ja laulaakin sen joulupukille, jos hän tulee käymään. Vivianin mielestä mukavinta joulussa on se, kun saa leikkiä lumella ja tehdä lumiukkoja. Hänen lempijoulusyötäviä ovat piparit sekä joulukinkku. Vivian uskoo joulupukkiin ja tonttuihin, sillä hän on käynyt katsomassa heitä Rovaniemellä joulupukin pajalla. Hänen pa- ras joululahjansa on leikkikoira, jonka hän sai viime jouluna mummin luona. Se heiluttaa häntää ja haukkuu, kun sitä painaa tassusta, Vivian tarkentaa. Hän viettää pikkujoulua äitinsä kanssa; silloin äiti laittaa jotain jouluista ruokaa Tänä vuonna hänellä olisi yksi toivomus: päästä käymään joulutorilla. Jouluohjelmat ovat Vivianille mieluisia; hän katsoo aattona tutun Lumiukkoanimaation sekä on seurannut Tonttutoljanterin metkuja. Hänen lempijoululahjansa on Joulupuu rakennettu. Vivian tykkää myös joululeikeistä ja askartelemisesta. Tyttöjen TOP-5 joululahjalista * Nintendo -peli * Leikkikoira * Luistimet ja kypärä * Pet Shop -leikkitalo * Röllitietokone Tara ja Vivian odottavat joulua jännityksellä.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Hyvät sotiemme veteraanit, hyvä juhlaväki Keskiviikkona 5 päivä joulukuuta 1917 Suomen Wirallisessa lehdessä julkaistiin teksti, joka otsikoitiin Suomen kansalle. Se oli Suomen itsenäisyysjulistus. Luen siitä lyhyen katkelman. Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana. Tuosta päivästä tähän päivää on sukupolven matka. Elämme rauhan aikaa, ulkoisten uhkien aika on ohitse. Koulutusta pidetään arvossaan. Suomalaista tutkimusta ja työtä arvostetaan kaikkialla maailmassa. Kansainvälisten hyvinvointitutkimusten mukaan me olemme lähellä ykkössijaa tilastossa kuin tilastossa. Tämä kaikki kertoo, että täällä on tapahtunut paljon hyvää. Ikävä kyllä tämä ei ole koko totuus. Syrjäytyminen on lisääntynyt, ulkoiset uhat ovatkin nyt pahimmillaan kääntyneet sisäisiksi uhiksi, hyvinvoinnin jakaantumisen tasa-arvo on vähentynyt. Yleisesti ottaen menee hyvin, mutta yksilötasolla tilanne voi olla jotain muuta. On niitä, jotka kamppailevat jokapäiväisen toimeentulon kanssa. Rahat eivät riitä mihinkään ylimääräiseen, hyvä jos edes välttämättömään. Tai entä sitten henkinen hätä, pitkät jonot hoitoon, työttömyys, ruokajonot, rikollisuus tai piittaamattomuus. Hyvinvointi ei saa sokaista meitä näkemästä, missä on vielä korjattavaa, missä on vielä parannettavaa. Luen vielä katkelman itsenäisyysjulistuksesta: Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Siis aikana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole ollut. Silloin oli kyse Suomen tärkeimmästä kansallisesta kysymyksestä: itsenäisyydestä. Mikä sitten tällä hetkellä, vuonna 2009, on tärkein kansallinen kysymyksemme? Syrjäytyneet takaisin elämään, talous nousuun, työttömille töitä, terveyskeskukseen enemmän lääkäreitä? Luetteloa voitaisiin tietenkin jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Alkoholivero ja huumekysymys, asunto ja työllisyysasiat, viisautta ja malttia maan asioiden hoitamiseen, komiteoita, mietintöjä, asetuksia ja lainmuutoksia? Kaikkea tätä tarvitaan, mutta häviävätkö ongelmat, vaikka nämä asiat saataisiinkin kuntoon? Loppuuko kipu ja sairastaminen, jos lääkintäsektorille saadaan lisää voimavaroja. Kun talous saadaan hallintaan, lakkaavatko taloudelliset rikokset ja itsekäs keinottelu. Mikä siis on tällä hetkellä, vuonna 2009, tärkein kansallinen kysymyksemme? Uskon, että vastaus löytyy siitä, mistä se nousikin. ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana Mikä se yhteinen päämäärä sitten tänään on? Voisiko se olla se, että meillä kaikilla olisi täällä hyvä olla. Mitä se hyvänolo tekeminen sitten on? Se on asettumista toisen saappaisiin, sen tekemistä toiselle, mitä toivoisi itselleen samassa tilanteessa tehtävän. Tämäkin aika on tärkeä. Tämäkin aika on ratkaiseva. Annammeko kaiken hyvän valua hukkaan kateuden ja itsekkyyden voimasta. Hyvinvoinnin ja edistyksen keskelläkään ei riitä pelkkä hyvinvointi ja edistys! Pelkkä vauraus on kovin ohut elämän perusta. Se on aivan liian hauras perusta kansakunnan tai sen yksityisen jäsenen päämääräksi tai aatepohjaksi - tarvitaan vahvempaa pohjaa, perustaa, joka kestää. Historia osoittaa, että kun kansakunnan perusta rapautuu, rapautuu koko kansa. Menneiden aikojen suurvaltojen tuhohistoria todistaa tästä. Roomaakaan eivät tuhonneet mitkään maailmapoliittiset muutokset, vaan sisäinen rappeutuminen. On totta, että kun ulkoinen sodanpaine on poissa, on vaikea pitää yhtä. Mehän tiedämme, että timantitkin syntyvät äärimmäisen kovassa paineessa syvällä maanpinnan alla. Jotain opittavaa on meillä noista ajoista, jolloin talkoohenki ja yhteen hiileen puhaltaminen oli kasakuntamme tärkein ja ratkaisevin kysymys. Tiedän, että tämän päivän työelämä on muuttunut, talkoisiin on vaikea osallistua kun omia lapsiaankin näkee liian vähän. Mutta kysymys ei olekaan, että kaikki pitäisi olla ulkoisesti niin kuin ennen, vaan siitä, että tuo sama henki saisi vallita. Vaikka kaikki ulkoinen muuttuukin, saa yksi ihmisen sisällä pysyä muuttumattomana. Puhuin timantista, joka syntyy äärimmäisen paineen alla. Se timantti on yhteen hiileen puhaltamisen taito, joka suomalaisilla sodan paineessa syntyi. Mutta tiedättehän, että timantti ei katoa mihinkään, vaikka paine ympäriltä väistyykin. Oikeastaan, vasta silloin se voidaan kaivaa esiin, hiota se ja nostaa se esille, ylös kaikkien nähtäville. Uskon, että tässä on tämän päivän kansakuntamme tärkein ja ratkaisevin kysymys. Yhteenkuuluvuuden tunne ei ole mihinkään kadonnut, nyt on aika nostaa se esiin, ylös kaikkien kansojen nähtäville. Pastori Niko Rantanen oli juhlapuhuja. Talvisodan syttymisestä on nyt mennyt 70 vuotta ja kuusi päivää. Sodan alku oli lamaava. Ilmahyökkäys kohdistui yhtä aikaa 16 paikkakunnalle, pommit putosivat siviilikohteisiin. Suomalaiset olivat yksin, apua ei juurikaan saatu. Sen ajan sota-asiantuntijat ja yhä edelleen historiantutkijat kautta maailman ihmettelevät tapahtumia, joita kutsutaan talvisodan ihmeeksi. He ihmettelevät sitä, kuinka Raatteen tien loppulukemat olivat vihollista ja 400 suomalaista kaatuneena. He ihmettelevät sitä, kuinka lukumääräisesti vähäinen kansa pystyi siihen, mihin pystyi. Mutta ennen kaikkea he ihmettelevät sitä: kuinka sisällissodan kahtia repimä kansa yhdistyi. Uskon, että nyt on aika hioa niistä syvistä tunteista ja kokemuksista, joita sota- ja jälleenrakentamisenaika on meihin suomalaisiin istuttanut se timantti, joka tekee meistä hyvinvointi tilastojen ykkösen tulevinakin vuosina, eikä vain tilasto ykkösen, vaan myös niin, että täällä todella olisi kaikilla hyvä olla. Lopuksi tahdon vielä lausua kiitoksen sanan sotiemme veteraaneille tästä mahdollisuudesta. Matias Hirvikoski, yläasteen oppilaskunnan puheenjohtaja, kantoi juhlallisesti Suomen lipun yläasteen ja lukion yhteiseen itsenäisyysjuhlaan; airueena toiminut Johanna Juuso oli pukeutunut Pyhäjokialueen kansallispukuun. Abiturientti Teemu Lindelä otti vastaan Vapauden Viestin; hän lupasi, että vuoden 2010 abiturientit vievät viestiä eteenpäin.

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Vapauden viesti on jo perinteiseksi muodostunut tapa kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja siirtää veteraanien perintöä uusille sukupolville. Vuonna 2000 alueemme veteraanijärjestöjen edustajat luovuttivat silloisille Pyhäjoen lukion abiturienteille Vapauden viestin. Viesti on siitä lähtien siirtynyt vuosittain uusille abiturienteille. Vapauden viesti Suomi oli lähes 700 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän alamainen. Vuodesta 1917 Suomi on ollut itsenäinen, suomalaisten oma maa. Marraskuussa 1939 Suomi joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Yksimielinen kansa ei taipunut. Ensin talvisodassa ja sitten vuosia kestäneessä jatkosodassa maa säilytti itsenäisyytensä. Itsenäisyyden hinta oli kallis: kaatunutta, yli haavoittunutta, yli kotinsa menettänyttä. Maa jälleenrakennettiin, suunnattomat sotakorvaukset maksettiin, siirtoväki asutettiin. Sen jälkeen ovat uudet sukupolvet rakentaneet vauraan maan, hyvinvointivaltion, länsimaisen oikeusvaltion. Sodan koettelema sukupolvi on saanut työlleen uutterat jatkajat, jotka ovat rauhan toimilla vahvistaneet Suomen itsenäisyyttä, kansainvälistä arvostusta ja kunnioitusta. Silloin kun me nykyiset veteraanit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myötä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoomuksemme: Nuoria ei unohdeta. Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy joka vuosi ylimmältä kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvelta nousevalle. Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan tulevaisuus. Pitäkää huolta maanpuolustustahdon säilymisestä, puolustusvoimista ja omasta fyysisestä kunnostanne! Suomen itsenäisyyspäivänä 2000 Veteraanit tekivät koulujen juhlasta ison juhlan; vasemmalta Arvo Perälä, Kalle Tirilä, Veli Toppari ja Esko Hemmilä. Veteraanit luovuttivat Vapauden Viestin Pyhäjoen lukion abiturienteille. Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamanaisten Liitto Sotainvalidien Veljesliitto Rintamaveteraaniliitto Kaatuneiden Omaisten Liitto Pauha-Maija Tuulikki Mattila toi runo- ja laulutervehdyksen koulujen juhlaan. Lukiolaiset esittivät itsenäisyysjuhlassa Ilpo Tiihosen Biblio runon. BIBLIO I Me synnyimme kirjaimiin, tämän maailman lauseisiin työnsimme pään Minä näin: tulit väkisin, verissä päin meidät sanojen keskelle synnytettiin ja heti kuuluimme luettaviin, meidät luettiin tänne ja meissä soi oman kielemme korkea jänne Ja nyt joku tutkii miksi on väärää, joku toinen vain kaikkea kaikkea vain rakastaa, kolmas tähtien parissa häärää, neljäs kuvista kiksejä saa Viides lainaisi kauneutta, kuudes selailee eilistä, elävää ja seitsemäs edessään suuri Mutta käy sen kimppuu, tahtoisi selättää Musiikkiopiston opiskelijoiden upeasta soitosta saadaan nauttia koulujen ja kunnan juhlissa. Vasemmalta Elina Sarkkinen, Maria Keski-Panula ja Kalle Tornberg. Pianon ääressä Ella Keski-Panula. ja he kysyvät Mistä voi löytää? ja heille kaikille vastataan, ja siihen suurimpaan lainauspöytään heille maailmaa kannetaan

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Yliopistossa on kivaa opiskella Piia Laitinen Jussi Virpiranta kirjoitti ylioppilaaksi Pyhäjoen lukiosta keväällä Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan matematiikkaa Oulun yliopistoon: En tuolloin vielä tiennyt, mitä haluaisin opiskella. Matematiikka oli lukion ajan ollut minulle helppoa. Päätökseen vaikutti myös se, että pääsin sisään ilman valintakoetta. Matematiikka hän opiskeli noin puoli vuotta: Keväällä 2008 päädyin hakemaan sivuaineoikeutta suomenkieleen, sillä myös äidinkieli oli lukioaikoina tuntunut ainakin jossain määrin omalta alaltani. Lisäksi siskoni Katja oli tuolloin opiskellut jo muutaman vuoden suomea Oulussa, ja olin sitä kautta saanut suomen kielestä positiivisen kuvan. Valintakoe ei kuitenkaan mennyt aivan nappiin, eikä hän sivuaineoikeutta saanut: Toisen yliopistovuoteni opiskelin sitten lähinnä yleistä kielitiedettä ja fonetiikkaa, jotka ovat vapaita sivuaineita kaikille, tiedekunnasta tai pääaineesta riippumatta. Yleinen kielitiede ja fonetiikka ovat yleisiä sivuainevalintoja Odotus ja valmistelut ovat kuumimmassa vaiheessa. Joulupukille on jokin viikko sitten laadittu toivelista ja Joulumaan työpajassa tehdään työtä viidessä vuorossa. Äidit ovat suomen kielen pääaineopiskelijoille. Jussi pääsi opiskelemaan suomen kieltä Kielitieteen ja fonetiikan opeista oli hyötyä pääsykoekirjojen lisäksi: Viime keväänä yritin pääsykoetta uudemman kerran, tällä kertaa pääaineeksi. Pääsin niiden 27 onnekkaan joukkoon, jotka suomen kielen opiskelijoiksi tällä kertaa valittiin. Eniten yliopistossa opiskelussa on yllättänyt se, kuinka erilaisin perustein eri aloille valitaan opiskelijat. Matematiikkaa pääsee opiskelemaan, jos saa ylioppilaskokeesta eximian, mutta suomen kieltä vain pääsykokeen kautta. Myös opiskelijamäärät vaihtelevat ajoittain: matematiikkaan valitaan vuosittain toista sataa opiskelijaa, kun taas suomen kieltä opiskelemaan pääsee vain 27. Vastuuta opinnoista Yliopistoelämä on ollut kivaa ja mukavaa eivätkä opiskelijariennot ja ryyppäjäisetkään ikävimmästä päästä ole. Mukavaa on tietysti opiskella alaa, joka tuntuu jollakin tavalla omalta. Tule, joulu kultainen! verrytelleet jauhopeukalonsa hirmuiseen vauhtiin. Koulujen joulujuhliin on alettu täysitehoinen harjoittelu. Oikeastaan ei ole yhtään liioiteltua sanoa, että koko maa on joulun odotuksen vallassa. Soliseva on tämän asiaintilan osaltaan huomioinut. Jos tunnet valmistelujen kääntyneen kiireeksi, on aika istahtaa Pauhasalin penkkiin kuuntelemaan lauluamme. Siinä kiire unohtuu ja uutta virtaa löytyy. Joululaulujen höysteeksi tarjoilemme sen jonkun mielestä ainoan oikean joulurunon, nimittäin Kaarlo Sarkian ihmeellisiä tunnesfäärejä tavoittavan runon Lapsuuden joulu. Pyhäluodon Aino on sen luvannut lukea. Muutakin joulun klassikkorunotta on tietysti lauluteksteissä (muun muassa Viktor Rydbergin lumoava tonttu) kuultavissa ja parin-kolmen yhdessä laulettavan laulun muodossa mukana omana tunnelmointina. Jos jäi pari joulua sitten näkemättä musikaalimme Joulumaan virusvaara, niin sekin puute korjaantuu, sillä esitämme tässä yhteydessä sen sisältämät laulut. Jussi Virpiranta valmistui ylioppilaaksi keväällä Yliopistoelämä on myös opettanut ottamaan enemmän vastuuta opinnoista. Kurssit eivät mene samalla tavalla heittämällä läpi kuin lukiossa. Tentteihin täytyy muistaa ilmoittautua ja tenttikirjat on hankittava tai Solisevan joulukonsertti on Pauhasalissa sunnuntaina 20. joulukuuta kello Ohjelman hinta on viisi euroa. Tervetuloa! lainattava itse. Toivottavasti minusta tulee kielenhuoltaja tai tutkija. Vaikea sitä on vielä tässä vaiheessa sanoa. Opettajaa minusta ei varmaankaan tule. Kuulumisten mielipiteet Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli konekirjoitusliuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poikkeustapauksissa. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta. Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle osoitteeseen sari.rintamaki@pyhajoki.fi. Mielipiteen voi lähettää myös faksilla tai postin kautta Pyhäjoen Kuulumiset, Koulutie 8, Pyhäjoki Aihetta kiitokseen Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette rukouksin, käynnein ja soitoin tukeneet minua vaikeassa sairaudessani. Hyvää Joulua. Milja Pauliina Jylhä valmistui maisteriksi Pyhäjoen Lukiossa ylioppilastutkinnon suorittanut Pauliina Jylhä os. Luoto on valmistunut yhteiskuntatieteitten maisteriksi Jyväskylän Yliopistosta Kuulumiset liittyy Pauliinan onnittelijoiden joukkoon.

5 Joulumyyjäisissä riitti kuhinaa Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Jaakko Jukkola ostatteli arpoja ja Sakari Niemelä myi luomutuotteitaan seurakuntatalolla järjestetyissä joulumyyjäisissä viime lauantaina. Sekä myyjiä että asiakkaita riitti ruuhkaksi asti ja monenmoiset jouluiset tuotteet löysivät uuden kodin. Joulun tunnelmaa Sari Sarpola Pyhäjoen esikoulussa joulua odotetaan jo innokkaasti. Jouluaiheiseen haastatteluun oli useita halukkaita. Haastattelin kuusivuotiasta Emmi Anttilaa hänen joulustaan. Emmi odottaa joulua kovasti. Hän on ollut kiltti koko vuoden ajan. Hän kertoo jo kirjoittaneensa kirjeen joulupukille: Jätin sen pöydälle, josta tontut hakivat sen. Hän on hankkinut myös joulukalenterin, jonka luukuista paljastuu joka päivä uusi pieni lelu. Emmin joulusuunnitelmia Emmillä on tapana koristella kuusi sisarustensa kanssa. Hän aikoo myös auttaa mummoaan jouluherkkujen leipomisessa. Tytön mielestä parasta joulussa ovat joululahjat. Meille tulee vieraita jouluna, paljastaa Emmi joulusuunnitelmistaan. Hän aikoo katsoa jouluaattona myös Joulupukin kuumaalinjaa. Emmin lempijouluruoka on joulukinkku; mieleisiin jouluherkkuihin kuuluvat myös joulutortut. Hänen mielestään paras joululaulu on Kilisee kilisee kulkunen -laulu. Emmi on nähnyt joulupukin ainakin kerran aikaisemmin viime jouluna. Viime jouluna hän sai joululahjaksi Barbien hevosen, joka on tähän mennessä ollut paras joululahja. Emmi ei ole aikaisemmin ollut Emmi viihtyy esikoulussa ja odottaa joulua innolla. mukana joulujuhlassa, mutta tänä vuonna hän pääsee itsekin esiintymään joulujuhlassa. Esikoululaisilla on Pyhäjoen ala-asteen kanssa yhteinen joulujuhla. Esikoululaiset pääsevät esittämään laulun ja näyttelemään hiihtäjiä. Joulunodotus esikoulussa Esikoulussa valmistaudutaan jouluun askartelemalla erilaisia joulukoristeita ja muita jouluun liittyviä juttuja. Esikoulussa lapsilla on myös oma joulukalenteri, jonka luukkuja availlaan jännityksellä koko joulukuun ajan. Jos tulee lunta, lapset pääsevät ulos lumileikkeihin ja lumiukkoja tekemään. Välillä esikoulussa tunnelmoidaan kynttilän valossa; he laulavat joululauluja ja leikkivät erilaisia tonttuleikkejä. Esikouluun tuodaan myös oma pieni tekokuusi joulun tunnelmaa luomaan. Emmin Parasta joulussa top -lista 1. Lahjat 2. Jouluherkut 3. Piparit 4. Kodin koristelu 5. Sukulaisten tapaaminen

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjokisia jääkeikkoilijanuoria PikkuPohjola karsinnoissa Pikku Pohjola karsinnat aloitettiin tänä vuonna maalivahtikartoituksilla, jotka pidettiin D-96 maalivahdeille Pyhäjoella ja C-95 maalivahdeille Kajaanissa Pyhäjoen karsintaan osallistui 15 maalivahtia, joiden joukossa myös pyhäjokinen Aleksi Rajaniemi. Aleksi selvitti tiensä jatkoon seuraavaan kartoitukseen, joka pidettiin Kalajoella Tässä karsinnassa maalivahtien lisäksi mukana olivat myös pelaajat, ja PJK:n riveistä jäälle luistelivat myös puolustaja Jerry Rantala ja hyökkääjä Vili Korkiakoski. Heistä jatkoon selvisivät Jerry Rantala ja Aleksi Rajaniemi. Maalivahti Aleksi Rajaniemen valintaa on syytä korostaa; maalivahteja mukana on enää 8, joista 6 on Oulun seudulta ja yksi YJK:n riveissä 1.lohkossa pelaava Jose Kangaskorte. Tästä suurin kiitos kuuluu tietysti PJK:n maalivahtivalmentajille Antti Pakkaselle ja Janne Myllylälle. Seuraava koitos pojilla on Oulaisissa. Oulaisten tilaisuuden jälkeen kolmas D-96 pelaaja- ja neljäs D-96 maalivahtikartoitustilaisuus pidetään Lapin Urheiluopistolla ja Pohjolaleiri Suomen Urheiluopistolla, Vierumäellä , jossa mukana on enää 18 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. C-95 pelaajakartoitukseen osallistuvat pyhäjokiset Harri Keskinen ja Tommi Huiskonen. Poikien ensimmäinen näytön paikka on Raahessa. Seuraava C-95 kartoitusleiri on Lapin Urheiluopistolla, jonne valitaan mukaan n. 25 pelaajaa ja Pohjolaleiri Suomen Urheiluopistolla, Vierumäellä , jonne karsinnoiden kautta pääsee 15 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Toivotaan, että PJK:n pelaajien matka jatkuu noille leireille asti! PJK tiedottaa Otetaan lahjoituksena vastaan toimiva PAKASTIN Pyhäjoen Joki-Kiekko ry:n käyttöön. Puh: / Merja Pyhäjoen kunta Valtuuston kokous pidetään keskiviikkona alkaen klo kunnanviraston valtuustosalissa. Kokouksessa käsiteltävät asiat: - Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hallintosäännön hyväksyminen - Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2010 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, palvelusopimus 2010 sekä strategiat ja tavoitteet Sosiaalitoimen tehtävien siirtäminen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän järjestämisvastuulle - Pyhäjoen kunnan konserniohje - Vuoden 2009 talousarviomuutosten käsittely - Vuoden 2010 talousarvio ja taloussuunnitelma Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallinto- ja elinkeino-osastolla perjantaina klo Markku Kestilä valtuuston puheenjohtaja Joulupukin huolet Joulupukki pajassaan partaansa suki sylissään kehräsi musta kissa Kuki. Keinutuolissaan pitkän tovin vietti aattoillan reittiä siinä mietti. Kaikki lapset muistaa täytyy osoitteet kai laatikosta löytyy. On muori ne sinne laittanut tarkoin kaikki tallettanut. Olisi nyt kunnolla lunta olisi valkoinen koko valtakunta. Luistaisi reippaasti Petterin reki se uusi, jonka tontut kesällä teki. Kovin pimeää ja märkää on ollut ei se joulumielikään vielä ole tullut. Onneksi tontut ahkeroineet ovat valmiina ovat paketit pehmeät ja kovat. Tuvan puolelta leijuu tuttu tuoksu pukki nuuskii, Kuki havahtuu jäi unessa kesken hiiren takaa-ajojuoksu. Muori pajaan astuu kädessään kahvikuppi, pipari ja pulla ne pukille maistuu taisi samalla se joulumielikin tulla. Leena Pyhäluoto

7 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Saimi Melliida Kittilä e Pirkola Pohjankylältä 95 v 11 kk 1 pv Veikko Aarno Elias Kivimäki Parhalahdelta 84 v 2 kk 13 pv Jumalanpalvelus kirkossa su klo 10, pyhäkoulut PYHÄKOULUT: Sarpatissa ja Yppärissä Maria ja Tuomo Impolalla su klo 12 Kauneimmat joululaulut kirkossa su klo 18 Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo Tervetuloa myös uudet laulajat! Vahvistusta kaivataan erityisesti miesääniin. Johtajana Jukka Partanen. TULOSSA viikolla 51: -Omaishoitajien ja hoidettavien joulujuhla seurakuntatalolla ma klo 13. Laitoshoidossa olevien omaishoitajat ja tämän vuoden aikana leskeytyneet ovat myös tervetulleita. - Kauneimmat joululaulut Pirttikosken rukoushuoneella ti klo 19 -PAVI jouluruokailu srk-talolla ke klo 12 - Lasten jouluhartaus kirkossa torstaina klo 10 (esikoululaiset, harjaantumisluokka, päiväkodin lapset, ryhmiksen lapset, perhekerholaiset, perhepäivähoitajat ja vanhemmat lapsineen ym. ym. tervetuloa) kesto n. 30 min. -Päiväkerhon joulujuhla seurakuntatalolla torstaina klo Lasten ohjelmaa. Kahvi- ja mehutarjoilu sekä lapsille joulupussit. Tervetuloa! - Veteraanijärjestöjen ja Ystäväkerhon yhteinen joulujuhla seurakuntatalolla pe klo Jouluruoka, ohjelmaa ja torttukahvit. - Joulukonsertti kirkossa la klo 19. Raimo Laukka laulu, Hannele Jormakka lausunta, Mika Jaakola piano ja urut - Jumalanpalvelus kirkossa su klo Luomakunnan joulurauhan julistus Ylisenojan grillikodalla su klo 19 JOULUNAJAN TILAISUU- DET: - Jouluaaton hartaus kirkossa to klo 15 - Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa pe klo Tapaninpäivän jumalanpalvelus Pirttikosken rukoushuoneella la klo 11 (huomaa aika) - Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su klo 10 - Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus kirkossa pe 1.1. klo 12 (huomaa aika) - Jumalanpalvelus kirkossa su 3.1. klo 10 - Loppiaisen jumalanpalvelus Yppärin rukoushuoneella ke 6.1. klo 11 (huomaa aika) LÄHETYSTYÖ: - Joulumyyjäiset tuottivat 1840e! Suuri kiitos kaikille! KOULUIKÄISET: - Poikakerho (5-6 lk) Sarpatissa keskiviikkoisin klo Nooan arkki, eläinaiheinen kerho tytöille (3-6 lk) Sarpatissa torstaisin klo NUORET: - Nuorten JouluSpecial Sarpatissa la klo Peli-illat (sählyä) Monitoimitalolla maanantaisin klo RY: Seurat su klo 17 ry:llä (Martti Huhtala, Hannu Kallunki) Joulujuhla su klo 15 ry:llä (Jouko Piilola) Kirkkoherranvirasto p avoinna ma 8-12, ti ja ke Tarvittaessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p / tai Niko Rantanen Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Järjestöt toimivat MLL:n perhekahvila maanantaisin kello monitoimitalon kahviossa, myös salin 1.lohko käytössä. Ma Pikkujoulu. Joulupukki vierailee. Ken lahjan tuo, hän lahjan saa (lahjan arvo 2-3 euroa). Kahvilaan voit tulla sinä äiti, isä, mummu, pappa lastesi tai lastenlapsiesi kanssa. Lapset saavat leikkiä toisten lasten kanssa, ja aikuiset voivat vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia. Kahvilasta voi myös ostaa kahvia ja pullaa pikku rahalla, yhdistys tarjoaa mehut lapsille. Tervetuloa! Pirttikosken Maaseutunaiset Kauneimmat joululaulut Ti klo rukoushuoneella. Tervetuloa laulamaan isolla joukolla, lopuksi kahvit rukoushuoneen hyväksi. Mukana kyläyhdistys ja maaseutunaiset. Pyhäjoen Omaishoitajat PISARAN vuoden viimeinen kokoontuminen Puhtolassa jouluisissa tunnelmissa ma.7.12 klo Kiva jos tuot jotain pientä ohjelmaa tullessasi. (ilman ohjelmaakin olet tervetullut). Pyhäjoen Sotainvalidit, Sotaveteraanit ja naisjaostot, Kaatuneitten Omaiset sekä seurakunnan ystäväkerho järjestävät yhteisen joulujuhlan seurakuntatalolla pe klo Tervetuloa! Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry: Vietämme perinteistä joulujuhlaa Raahen Palvelutalo Kreivinajan ruokasalissa sunnuntaina klo 13 alkaen. Tervetuloa! SPR Pyhäjoen osasto Perinteiset Joulun Nukkearvat myyynnissä ja nukke tykötarpeineen nähtävänä Jokikartanossa. Arpojen hinnat: 1 arpa euron ja 2 eurolla saa 3 arpaa. Arvonta suoritetaan joulun eelus viikolla. Kalenteri * kirjastossa Vilma Heiskarin Taiteilua: ma, to 11-16, ti, ke, pe * Raahesalin pääsylippuja myös Pyhäjoen kirjastosta: ma, to ti, ke, pe * su klo 18 Pauhasalissa Soliseva-kuoron joulukonsertti, johtaa Jukka Partanen *Naisten lentopallovuoro Monitoimitalolla keskiviikkoisin klo Tervetuloa!!! * Nuorisotila on joulutauolla. 5-6-luokkalaisten ilta aloittaa ti 19.1 ja yläasteikäisten Kahaveli pe Koulujen ruokailut viikolla 51 ja 52 Ma : Ti : Ke : To : Pe : Yläaste tiedottaa Kokeet ke biologia 9val ma maantieto 7a, 8a, englanti 7b, matematiikka 8c, uskonto 9c ke maantieto 7b, terveystieto 8a, uskonto 8b, 8c, 9b, fysiikka 9a pe uskonto 7a, 7b, kemia 8a, englanti 8c, ruotsi 9a, 9b ma englanti 7a, 8a, ruotsi 8b, matematiikka 9a, äidinkieli 9c Tapahtumia Joulujuhla Ala-aste tiedottaa Kirkonkylän koulun joulujuhla, 12 lahjaa pukille, monitoimitalolla keskiviikkona klo Tervetuloa! Tähdenlento-pihvi, kermaperunat, herkkusienisalaatti, salaatti Jauhelihakastike, spagetti, salaatti Nakkikeitto, juusto, kurkkusiivu Jouluateria Talon ruoka (keitto) 4H tiedottaa Ma : Ti : Joulupuuro, manteli, limppu, kinkkusiivu Joulupulla, mehu Lukio tiedottaa Abiturienteille esseekokeen preliminääri maanantaina 21. joulukuuta klo Pauhasalissa. Hyvät eväät mukaan. 4H-käsityöpuoti avoinna ensi viikon ma - perj klo ja la klo Tervetuloa jouluostoksille! Saunavihtoja saatavana! lasketteluretki Vuokattiin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.1 mennessä 4H-toimistolle puh Matka toteutuu jos 35 lähtijää. Aihetta Kiitokseen Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.rintamaki@pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. P YHÄJOEN KUULUMISET PäätoimittajaT Sari Rintamäki Arvo Helanti TaittajaT Henry Alatalo Kimmo Haapakoski Matias Hirvikoski Arvo Helanti kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. (08) Fax (08) Taittaja: (08) Päätoimittaja: (08) Taloussihteeri: (08) Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro 51) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 50: 1780 kpl >> vko 51: 1780 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset