Someron vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusaloite vuonna 2009

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Someron vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusaloite vuonna 2009"

Laura Tuominen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Someron vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusaloite vuonna 2009 Valmistunut kaksi pro gradu -tutkimusta: Marjo Ojala (2012). Paimionjoen pohjasedimentti Someron alueen maankäytön historiallisten muutosten kuvaajana Saara Hirvonen (2012). Oinasjärven pohjalta maanviljelyksen ympäristöhistoria ja järven tilan kehitys sedimenteistä tulkittuna Rahoittajina: Someron vesiensuojeluyhdistys sekä Maa- ja vesitekniikan tuki Toteutus: Maantieteen osasto, Helsingin yliopisto

Paimionjoen pohjasedimentti Someron alueen maankäytön historiallisten muutosten kuvaajana Saara Hirvonen

3 Someron alueen ympäristöhistoriaa tutkittiin järvisedimenttien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien, ajoitusmenetelmien, siitepölyanalyysin ja historiallisten lähteiden avulla. 1. Selvittää tutkimusjärvien kuormitushistoria ja valuma-alueiden maankäytön muutos sedimenttitutkimuksen avulla. 2. Määrittää, miten järvet ovat luonnollisesta tilastaan muuttuneet. 3. Määrittää järvien sedimentaationopeus ajoituksien perusteella. 4. Etsiä viitteitä siitä, onko Oinasjärvi ollut meromiktinen. => Mikä on ollut vesipuitedirektiivissä vaadittu Paimionjoen hyvä luonnollinen tila?

Selvittää tutkimusjärvien kuormitushistoria ja valuma-alueiden maankäytön muutos sedimenttitutkimuksen avulla. 2.

5 Pinta-ala 7 ha Syvyys 6m Läpivirtausjärvi Peruskarttalehti 1 : 8000 ja ilmakuva kevättulvan aikaan

6 Pinta-ala 34 ha Syvyys yli 20 m Järviketjun viimeinen allas Peruskarttalehti 1 : 8000 ja ilmakuva kevättulvan aikaan

7 OINASJÄRVEN TUTKIMUSALUE Salo Kartta-aineistot: Muinaisjäännökset, Museovirasto, 2012; Natura 2000-kohteet, SYKE, 2010; Pohjavesialueet, SYKE, 2011; Paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos, 2010; Hallintorajat, Maanmittauslaitos, 2012; Maastotietokanta, Maanmittauslaitos, 2010.

SYKE, 2011; Paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos, 2010;

8 TUTKIMUSALUEEN MAANKÄYTTÖ VUONNA 1540 Alanen (1999), kuva tekijän muokaama.

9 Aineistot: Kuninkaan kartasto (Alanen & Kepsu 1989); Pitäjänkartasto (1841); Senaatin kartasto (1874); Maastotietokanta, Maanmittauslaitos, OINASJÄRVEN TUTKIMUSALUE Kiinteä asutus n luvulla Myllyt, sahat, kaski Talomäärä väheni 1580-luvulta alkaen: Venäjän sota Nälkävuodet Isoviha luvulta lähtien asutustoiminta ja maatalous vilkastuivat: Isojakoasetus v luvun alussa teollistuminen tehosti maataloustoimintaa, salaojitukset, meijerit 1900-luvulla siirtolaiset, kesämökit, ojitukset ja jätevedenpuhdistamo

1300-luvulla Myllyt, sahat, kaski Talomäärä väheni 1580-luvulta alkaen: Venäjän sota Nälkävuodet Isoviha 1710 1723 1700-luvulta lähtien

10 Suskeptibiliteetti Vesipitoisuus Hehkutusjäännös (orgaanisen aineksen määrä) Määritetyt alkuaineet: Na, Mg, Al, Si, K, Ca, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, As, Sn, Sb, Ba, Pb, C, P, N ja S ICP-MS C-N-S-analysaattori Ajoitukset Siitepölyselvitys Åvikin ja Oinasjärven sedimentistä C-14 radiohiiliajoitus Cs-137 ajoitus

Sn, Sb, Ba, Pb, C, P, N ja S ICP-MS C-N-S-analysaattori Ajoitukset

11 Sedimenttinäytteet ulkonäöltään homogeenisia Jyrkkä muutoskohta Åvik 115 cm, Pitkäjärvi 95 cm syvyydellä sedimentin pinnasta

12 κ OINASJÄRVI Oinasjärven magneettinen suskeptibiliteetti Näyte, cm

14 µg/g Alumiini (Al) µg/g Kalium (K) µg/g Magnesium (Mg) µg/g Hiili (C) µg/g Typpi (N) ,0 267,0 255,0 243,0 231,0 219,0 207,0 195,0 183,0 171,0 159,0 147,0 135,0 123,0 111,0 99,0 91,0 85,0 79,0 73,0 67,0 61,0 55,0 49,0 43,0 37,0 31,0 25,0 19,0 13,0 7,0 1,0 µg/g Fosfori (P) OINASJÄRVEN ALKUAINEPITOISUUKSIA C/N

Magnesium (Mg) 0 100000 279 267 255 243 231 219 207 195 183 171 159 147 135 123 111 99 91 85 79 73 67 61 55 49 43 37 31 25 19 13 7 1 µg/g Hiili (C) 0 10000 279 267 255 243 231 219 207 195 183 171 159

15 Radiohiiliajoitukset osoittautuivat hyvin haasteellisiksi uudelleenkerrostumisen takia Cs-137-ajoitus Tšernobylin ydinonnettomuuden vuosi 1986 löytyi 7 cm syvyydeltä Åvikin järvessä Muut ajoitukset kasvillisuushistorian ja sedimenttikemian perusteella

ydinonnettomuuden vuosi 1986 löytyi 7 cm syvyydeltä Åvikin

16 Siitepölydiagrammi Åvikin järven pohjasedimentistä Alnus Betula Corylus Fagus Fraxinus Picea 20 Pinus Puut Populus Quercus Tilia Ulmus Calluna vulgaris Ericaceae Frangula alnus Juniperus Salix Artemisia Asteraceae Brassicaceae Campanula Caryophyllaceae Cerealia undiff. Secale cereale Chenopodiaceae Cichoriaceae Cyperaceae Epilobium Pensaat ja v arv ut Ruohot Filipendula Galium Gramineae 20 Plantago Ranunculaceae Rumex Umbelliferae Urtica Isoetes Vesikasv it Anal. Niina Kuosmanen Itiökasv it Nuphar Nymphaea Potamogeton Sparganium Typha latifoliaum Dryopteris-type Equisetum Lycopodiaceae Pteridium aquilinum Sphagnum Liioittelu 10x Muutoskohta n. 100 cm syvyydellä, männyn ja jalojen lehtipuiden määrät putoavat ja ei-puumaisten kasvien siitepölymäärät runsastuvat Ihmistoimintaa kuvastavien vilja- ja heinäkasvien pölyt lisääntyvät

Brassicaceae Campanula Caryophyllaceae Cerealia undiff.

17 Vastaava nopea kasvillisuuden muutos Oinasjärvessä Esimerkiksi viljapölyt, heinäpölyt, kataja, hierakat (suolaheinät), savikat, nokkonen ja lahnaruohot yleistyvät Diagrammissa NAP = ei puumaiset pölyt eli lähinnä heinäkasvit

(suolaheinät), savikat, nokkonen ja lahnaruohot

19 OINASJÄRVEN SEDIMENTAATIONOPEUS Lyijyttömät polttoaineet yleistyvät. Asukasluku kasvaa siirtolaisten myötä. Teollistuminen, tehokkaammat viljelytekniikat jakoneet, mineraalilannoitus, niityt vähenevät, viljapölyjen osuus suurimmillaan. Isojakoasetus, asutustoiminta vilkastuu, peltoalat kasvavat. Pieni jääkausi, nälkävuodet, isoviha, asutus taantuu, eroosio vähenee. Keskiajan lämpökausi. Loppukaudesta kaskeamista kausi-laitumia varten, ei pysyvää asutusta. Ympäristönsuojelu, väkiluvun väheneminen Laajat ojitukset, jätevedenpuhdistamo. Kasvillisuus lisääntyy pihoilla, peltoalat ja karjamäärä kasvavat, salaojitus, kansakoulu, meijerit. Rukiin viljely yleistyy vuoroviljelyn myötä Asutus vakiintuu, metsien raivaus pelloiksi, vesien, valjastaminen (myllyt, sahat), eroosio kasvaa, ihmistoimintaa indikoivien siitepölyjen lisääntyminen. Leuto ilmasto. Kivikausi muuttuu varhaismetallikaudeksi, jalot lehtipuut vähenevät. Alin radiohiiliajoitus. Kuusi vakiintuu alueen puustossa.

Pieni jääkausi, nälkävuodet, isoviha, asutus taantuu, eroosio vähenee. Keskiajan lämpökausi. Loppukaudesta kaskeamista kausi-laitumia varten, ei pysyvää asutusta.

20 Luonnollista hyvää veden laadun tilaa tarkasteltaessa täytyy menne noin vuoteen 1300 saakka Kaikissa tutkituissa järvissä erittäin suuri muutos eroosiossa (saviaineksen määrässä) samaan aikaan, kun intensiivinen maanviljelys alueella alkoi Samalla maisema muuttui avoimeksi pelto- ja niittymaisemaksi Muutos sedimentaationopeudessa (saviaineksen eroosiossa) enimmillään 14-kertainen, pinnassa havaittavissa Åvikin järvessä selkeää parannusta (noin 5-kertainen) lähtötilanteeseen nähden. Oinasjärvessä muutos enimmillään 6-kertainen, ei vastaavaa parannusta pintakerroksessa

niittymaisemaksi Muutos sedimentaationopeudessa (saviaineksen eroosiossa) enimmillään 14-kertainen, pinnassa havaittavissa Åvikin järvessä

21 Åvikin järvestä on tekeillä opinnäytteenä piilevä-tutkimus, jonka perustella voidaan arvioida ravinteisuuden ja yleisen veden laadun indeksin muutoksia satojen vuosien ajalta Mahdollisuuksien mukaan sedimenttitutkimusta laajennetaan Someron keskustan läheiseen Kirkkojärveen Ajoituksia tarkennetaan Sedimenttikemia + kasvillisuushistoria + piileväanalyysi + valuma-alueen historian tutkimus => kattava alueellisen ympäristönmuutoksen analyysi. Tieteelliset julkaisut alueen ympäristöhistoriasta syksyllä 2013

22 Syvyys, cm Syvyys, cm Syvyys, cm Kiitos! Hiili (C) µg/g Typpi (N) µg/g 1,0 7,0 13,0 19,0 25,0 31,0 37,0 43,0 49,0 55,0 61,0 67,0 73,0 79,0 85,0 91,0 99,0 111,0 123,0 135,0 147,0 159,0 171,0 183,0 195,0 207,0 219,0 231,0 243,0 255,0 267,0 279,0 Fosfori (P) µg/g

Samankaltaiset tiedostot

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE