Vaskivuoren lukio Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Opiskelu Vaskivuoressa

Transkriptio

1 Sisältö Vaskivuoren lukio 4 Yhteystiedot 4 Opiskelijalle 5 Vaskivuoren lukion opettajat Vaskivuoren lukion visio 11 Aktiivinen lukio 12 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat 14 Syys- ja kevätlukukausi 14 Jaksotus 15 Oppituntien ajat, tuntikaavio ja ruokailuvuorot 16 Koeviikko 18 Koepäivien järjestys 18 Kokeiden palautuspäivät ja aikataulu 19 Koeviikolla muistettavaa 19 Uusintakokeeseen ilmoittautuminen 20 Ylioppilastutkinnon koepäivät 22 Syksyn 2008 ylioppilastutkinnon koepäivät 22 Kevään 2009 ylioppilastutkinnon koepäivät 23 Opiskelu Vaskivuoressa 25 Opetussuunnitelma 25 Lukio-opintojen kesto 25 Yleislukion tuntijako 26 Musiikkilukion tuntijako 27 Tanssilukion tuntijako 29 Kurssitarjotin ja opinto-ohjelman laatiminen 30 Opinto-ohjelman laatiminen 30 Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta 31 Kurssille osallistumisen varmistaminen 31 Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta 31 Kurssien itsenäinen opiskelu 32 Kahden kurssin samanaikainen opiskelu 32 Arviointi 33 Kurssisuoritusten arviointi 33 Arvosteluasteikko 33 Oppiaineen oppimäärän arviointi 34 Oppiaineen oppimäärän arvosanan korottaminen 35 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 36 Oppimäärän erillinen kuulustelu eli tentti 36 Muualla suoritettujen opintojen arviointi 36 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 37 Opintojen päättyminen 38 Aineen oppimäärän vaihtaminen 38 Matematiikan oppimäärän vaihtaminen 38 Kielten oppimäärän vaihtaminen 39 Poissaolot ja myöhästymiset 40 Opetukseen osallistuminen 40 Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen 40 Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin 41 Myöhästyminen 41 Poissaolo kurssikokeesta 41 1

2 Opiskelijan tukeminen 43 Ohjauksen verkosto 43 Opinto-ohjaus 43 Ryhmänohjaaja 44 Aineenopettaja 44 Opiskelijahuolto 44 Erityisopettaja 44 Koulupsykologi 44 Kuraattori 45 Tutorit 45 Tukikurssit ja niveltämiskurssit 45 Opiskelutaitokurssi 45 Lukivaikeus ja Opi oppimaan -kurssi 45 Suomi toisena kielenä 45 Niveltämiskurssit 46 Tukiopetus 46 Lyhyen matematiikan tukikurssi 46 Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit 46 Opiskelijahyvinvointi 47 Terveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashoito 47 Koulutapaturmat 48 Ruokailu 48 Taukotunnit 48 Opiskelun kustannukset 48 Oppikirjat ja koulutarvikkeet 48 Kuvataiteen materiaalimaksu 49 Koepaperit ja oppaat 49 Graafiset laskimet 49 Opintoretket 49 Avustukset 49 Opintotuki 49 Pääkaupunkiseudun opiskelijalippu 50 Koulumatkatuki 50 Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti 51 Suomen lukiolaisten liitto 51 Vaikuttamismahdollisuuksia 52 Oppilaskunta 52 Luottamusopiskelija 52 Ryhmäavustaja 52 Tiimit 52 Käyttäjätunnukset 53 Tietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset 53 Oppimisympäristön tunnus 53 Huoltajien Wilma-tunnukset 53 Yo-kokeiden kenraaliharjoitukset eli preliminäärikokeet 54 Ylioppilastutkinto 54 Ylioppilastutkinnon yleisohjeet 54 Tutkinnon rakenne 55 Osallistumisoikeus 55 Eritasoiset kokeet 56 Ilmoittautuminen 56 Tutkintomaksut 57 Lukitodistus 57 Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa 58 Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti ylioppilastutkintolautakunnalta 58 Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana 58 Ylioppilastutkinnon kokeista 59 Ainereaali 59 Pitkän matematiikan koe 60 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe 60 Suomi toisena kielenä -koe 60 Selvitys vieraskielisyydestä 61 Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen 61 Kokeiden tulokset ja arvostelu 62 Tulokset 62 Kokeiden arvostelu 62 Kompensaatio 62 Tarkistusarvostelu 63 Vilppi 63 Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot 63 Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu 63 Ylioppilaskirjoitusten pisterajat 64 Järjestyssäännöt 65 Kurssikuvaukset 69 Äidinkieli ja kirjallisuus 69 Suomi toisena kielenä 71 Ruotsi (A-kieli) 72 Ruotsi (B1-kieli) 74 Englanti (A-kieli) 75 Ranska (A-kieli) 77 Ranska (B2-kieli) 78 Ranska (B3-kieli) 79 Saksa (A-kieli) 80 Saksa (B2-kieli) 81 Saksa (B3-kieli) 83 Venäjä (A-kieli) 84 Venäjä (B3-kieli) 85 Espanja (B3-kieli) 86 Matematiikka (pitkä) 88 Matematiikka (lyhyt) 91 Biologia 93 Maantiede 94 Fysiikka 95 Kemia 97 Evankelisluterilainen uskonto 99 Elämänkatsomustieto 100 Ortodoksinen uskonto 101 Islamin uskonto 102 Katolinen uskonto 102 Filosofia 103 Historia 104 Yhteiskuntaoppi 105 Psykologia 106 Musiikki 108 Tanssi 118 Kuvataide 121 Liikunta 123 Terveystieto 125 Opinto-ohjaus

3 Tietotekniikka 127 Media 128 Musiikkiteatteri 130 Muut kielet 130 Yhteistoiminnalliset kurssit 131 Urheiluvalmennus 132 Muita kursseja 133 Kurssien suoritusaikataulu 134 Kalenteri 138 Pohjapiirrokset 194 Lukujärjestyspohjat 198 Poissaololomakkeet 204 Muistiinpanosivuja 210 Yhteystiedot Vaskivuoren lukio Yleislukio, musiikkilukio ja tanssilukio Terveydenhoitaja Kirsti Linnoinen (09) Lukiopsykologi Tuija Soininen Kuraattori Heidi Siljander Erityisopettaja Arja Koponen (09) Hammashoitola (09) Kouluisäntä Auvo Nevalainen (09) Ruokapalvelu- Mirjam Kettunen (09) päällikkö Opettajainhuone (09) Virtatie 4, Vantaa Kanslia (09) (09) Kanslia fax (09) www. vantaa vaskivuori.fi Rehtori Eira Kasper (09) Apulaisrehtori Jari Hallamaa (09) Vararehtori Clas Salonen Koulusihteerit Hannele Juntto (09) Raija Markkanen (09) Opinto-ohjaajat Tiina Tuomisto Johanna Wäre (09) Ilari Valtonen (09) Kielten opettajien työhuone (09) Liikunnanopettajat (09) Sähköpostit Opiskelijalle Tämä on Vaskivuoren lukion opinto-opas, joka sisältää tiivistetysti kaikki tärkeimmät lukio-opiskelua koskevat tiedot. Opinto-opas on OP1-kurssin käsikirja ja sitä käytetään mm. ryhmänohjaustuokioissa, jotka ovat opintoohjauksen luokkatunteja. Tutustu oppaaseen huolella ja anna myös huoltajiesi tutustua tähän! Kuinka menestyt lukio-opinnoissa? Opiskelu on taitolaji, jossa halutessasi voit kehittyä aina Musiikkilukion johtaja Matti Suomela (09) vain paremmaksi. Ole rohkea ja tartu aktiivisesti eteesi tuleviin haasteisiin. Hyvin sujuneet lukio-opinnot Tanssilukion johtaja Anna-Maria Vairio antavat vankan ponnahduslaudan tulevaisuuteen, mieleiseesi jatko-opiskelupaikkaan ja ammattiin. Lukioopiskelussa menestyäksesi kannattaa kiinnittää huomiota Medialinjan johtaja Marko Kalmari (09) seuraaviin seikkoihin: 4 5

4 Asenne ja tavoitteet kohdalleen Opiskelussa menestymisen lähtökohta on myönteinen asennoituminen opiskeluun ja taito asettaa itselleen selkeät tavoitteet. Lukio-opiskelu vaatii sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja lujaa tahtoa ponnistella kohti asetettuja tavoitteita. Vastuu omasta opiskelusta Käy koulussa säännöllisesti ja vältä turhia poissaoloja ja myöhästymisiä. Oppituntien tehokas hyödyntäminen tarkoittaa aktiivista kuuntelemista, muistiinpanojen tekeminen sekä osallistumista oppitunneilla. Kysy ja pyri ymmärtämään opiskeltavat asiat. Vastuun ottamiseen liittyy myös säännöllinen itsenäinen työskentely. Tee läksyt joka päivä, jolloin koeviikko on jo opitun kertaamista. Palauta annetut tehtävät ajallaan. Ajan käytön suunnittelu Jaksojärjestelmässä opiskeleminen vaatii ajankäytön suunnittelua, jotta kaikkien tehtävien ja projektien tekemiselle jää riittävästi aikaa. Mieti milloin suoritat läksyt, teet annetut tehtävät tai koska aloitat koeviikolle valmistautumisen. Hyvällä suunnittelulla eri opintokokonaisuudet pysyvät hallinnassasi ja opinnot etenevät sujuvasti. Lukio-opiskelijan tulee hyväksyä se, että oppiminen vaatii aikaa. Muista rytmittää päiväsi kuitenkin niin, että sinulle jää opiskelun lisäksi aikaa harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen Hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi luo pohjan opiskelussa jaksamiselle. Kun nukut ja lepäät riittävästi, jaksat keskittyä ja muistikin pelaa paremmin. Jos kohtaat ongelmia, joista et omin voimin selviä, niin pyydä tarvittaessa apua ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta, terveydenhoitajalta, lukiopsykologilta, kuraattorilta, erityisopettajalta tai aineenopettajalta. Onnea ja menestystä opinnoillesi Vaskivuoren lukiossa! Vaskivuoren lukion opettajat Opettajien sähköpostiosoitteet ovat Kasper Eira rehtori, musiikki (09) , Hallamaa Jari apulaisrehtori, tietotekniikka Salonen Clas vararehtori, matematiikka Airaksinen Matti radiotyö Alava Jukka ortodoksinen uskonto Andersén Anja yksinlaulu Cedercreutz-Pesonen ruotsi Madeleine Danfa Cheikh islamin uskonto Granat Petteri, 61 historia, yhteiskuntaoppi, filosofia Hokkinen Aila fysiikka Holopainen Tuija, 86 matematiikka (09) Hänninen Jyrki, 81 fysiikka Härmä Kimmo poplaulu Jussila Juha näyttämövalaistus Jämsä Jari saksofoni Kaikumo Bjarki äänitystekniikka Kalmari Marko, 64 kuvataide, medialinjan johtaja Kantonen Virpi, 79 englanti Karhunen Mika musiikki Karkiainen Sini englanti Kastu Kari, 56 uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto Kerminen Sari, 85 biologia, maantiede Kervinen Antti salibandyvalmennus Kesseli Marika äidinkieli ja kirjallisuus Kilpeläinen Riitta, 57 englanti (09) Koivuniemi Pilvi biologia, maantiede, terveystieto

5 Kokkila Tero matematiikka Kopra Sari, 78 yhteiskuntaoppi, historia, psykologia Koskela Raija, 82 matematiikka, tietotekniikka Koskimäki Paula, 89 äidinkieli ja kirjallisuus, lehtityö Kovanen Virpi, 71 matematiikka (09) Kulmala Kaisa vapaa säestys (09) Lehtinen Jukka kamarikuoro Lehtonen Juha piano Lehto Hanna psykologia Lingman Tommi jalkapallovalmennus Metsoila Markku, 75 kemia, matematiikka Metsälä Susanna musiikkiteatteri Myllö Mika, 62 liikunta, terveystieto Mäenpää Anna uskonto, psykologia Niemi-Nikkola matematiikka Anna, 63 Nirvi Riikka, 73 saksa, ruotsi Oksa Petra poplaulu Pekkala Tuovi, 84 historia Pernaa Valto ruotsi Pesonen Henna, 77 äidinkieli ja kirjallisuus Pirnes Susanna A-venäjä Pohjonen Hanna, 72 biologia, maantiede Pyhänniska Anna, 65 englanti, ranska (09) Pyrhönen Mari Kaisa kamarimusiikki Ramsay Yu kiina Rantalainen Tarja, 66 liikunta, terveystieto Rantamaa Arto latina Raulamo Jaakko sello (09) Rautio Pekka rockmusiikki, äänitystekniikka Riikonen Seppo kitara, basso Robledinos Adela, 68 espanja, ranska Ruohonen Ritva venäjä Ruutu Ilkka äänitystekniikka Ryynänen Miina biologia, maantiede Seinä Terhi, 83 saksa, ruotsi Seppänen Mikko, 88 historia, filosofia Siitonen Jaana suomi toisena kielenä Silvennoinen Minna kuvataide Skarp Noora, 80 kemia, matematiikka Suomela Matti musiikkilukion johtaja Suomi Heli-Maria musiikki Talka Heidi, 76 ruotsi, saksa Tikkanen Tuija, 69 äidinkieli ja kirjallisuus, mediailmaisu Toikkanen Tero tietotekniikka Troberg Maarit, 87 ruotsi Tuomisto Tiina opinto-ohjaaja Tuukkanen Paula viulu Vairio Anna-Maria tanssilukion johtaja Valtonen Ilari opinto-ohjaaja (09) Wäre Johanna opinto-ohjaaja (09) Yli-Kojola Maria, 67 äidinkieli ja kirjallisuus Yli-Vakkuri Jussi englanti, espanja (09) Yrjänheikki Olli-Pekka jääkiekkovalmennus Österman Kirsti matematiikka

6 Vaskivuoren lukion visio Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy sekä oppimisen että opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio kannustaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatkoopintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija

7 Aktiivinen lukio Painotukset musiikki- ja tanssilukio, medialinja, matematiikka ja luonnontieteet, tietotekniikka, vieraat kielet, kuvataide ja liikunta Kieliohjelma A-kielet: englanti, saksa, ranska, ruotsi, venäjä B1-kieli: ruotsi B2-kielet: saksa, ranska B3-kielet: espanja, saksa, ranska, venäjä muut kielet: kiina, japani, italia ja latina Lukiodiplomit musiikin, tanssin, median, liikunnan ja kuvataiteen lukiodiplomit, puheviestinnän päättökoe, vieraiden kielten suulliset kokeet Perusteellisesti uudistetussa koulurakennuksessa on ajanmukaiset kieliluokat, kemian ja fysiikan laboratoriot, tietotekniikkaluokat sekä media- ja musiikkistudiot. Koulutyötä värittävät useat tapahtumat, esimerkiksi ykkösten show, taidetempaus, tietokoneviikonloppu Lamerfest sekä korkeatasoiset musiikki- ja tanssiesitykset. Laaja kurssitarjotin valinnanmahdollisuuksia riittää Tartu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan uusimpiin haasteisiin! Liikunnassa tarjotaan ammattivalmennusta mm. kestävyyslajeissa ja jalkapallossa. Kuvankäsittelystudio mahdollistaa valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelun. Myös musiikkilukion laaja kurssitarjonta on jokaisen ulottuvilla. Koulussa järjestetään Suomi toisena kielenä -kursseja ja runsaasti tukikursseja. Viime lukuvuonna koulustamme vierailtiin kahdeksassa maassa; koulun ovet ovat auki niin Etelä-Afrikkaan, Kiinaan kuin Eurooppaankin. Medialinjalla opit toimittamaan uutisia. Vaskivision tuottaa koulun tv-uutiset, äänesi saat kuulumaan Radio Pääkkösessä ja kirjoittamasi jutut julkaistaan verkkolehti Vaskitsassa tai koulun Manifesti-lehdessä. Musiikki- ja tanssilukiosta eväitä ammattilaisuuteen Musiikkilukio tarjoaa nuorille muusikoille mahdollisuuden kehittää sekä perustaitojaan että erikoisosaamistaan. Opettajat ovat alansa huippuammattilaisia, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja muusikoita ja pedagogeja. Musiikki- ja tanssilukion opiskelijan on valittava opintoohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 musiikin ja tanssin erityiskurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion valtakunnallisia pakollisia kursseja korkeintaan 8 tietyin perustein. Musiikin tai tanssin kursseja voi opiskella niin paljon kuin haluaa. Mukaan musikaaliin Näkyvin osa Vaskivuoren lukiosta on musiikkiteatteri. Tammikuussa 2009 esitetään Sound of Music. Tule mukaan kokemaan teatterin tekemisen ilot ja surut, haasteet ja onnistumiset. Ulkomaille esiintymään Vaskivuoren monet musiikkiryhmät ovat maankuuluja. Lukuvuonna esiinnytään mm. Englannissa ja Australiassa. Laadukkaat tilat ja laitteet Koulussamme opetetaan äänitystekniikkaa ja musiikkistudiomme on opiskelijoiden käytössä omia äänityksiä varten. Laitteisto on huippuluokkaa ja mahdollistaa julkaisukelpoisen tallentamisen. Harjoitustilojemme soittimet ovat ammattimuusikoiden valitsemia ja testaamia

8 Tanssien ylioppilaaksi Tanssilukiossa opiskellaan liikeilmaisua; lajeina ovat jazz- ja nykytanssi sekä baletti. Erikoislukion kursseiksi hyväksytään tanssioppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Lukiodiplomi on mahdollista suorittaa upeissa puitteissa ja osaavassa ohjauksessa. Lavalle! Esiintymismahdollisuuksia on paljon ja kansainvälinen toiminta on vilkasta. Opiskelijoiden on mahdollista tehdä myös omia koreografioitaan. Vuosittaisissa musikaalituotannoissa tanssijat tutustuvat ammattimaiseen työskentelytapaan huippukoreografin ohjauksessa. Viihdy ja voi hyvin Vaskivuoren lukion valttikortti on hyvä yhteishenki. Kaikista pidetään huolta ja jokaiselle löytyy oma polku. Opinnot Vaskivuoren lukiossa auttavat sinua ymmärtämään itseäsi ja maailmaa. Kiinnostut uusista asioista ja saat hyviä valmiuksia elämääsi. Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Vaskivuoren lukiossa oppitunnit ovat 75 minuutin pituisia. Koulutyö ajoittuu aikavälille klo Syyslukukausi 2008 ti la syysloma ke pe joululoma su ti työpäivää Lauantaina vietetään kodin ja koulun yhteistyöpäivää ja vastaavasti ke on vapaapäivä. Kevätlukukausi 2009 ke la talviloma ma su (viikko 8) 95 työpäivää Lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy torstaina Jaksotus I jakso ti pe työpäivää koeviikko to pe kokeiden palautuspäivä ti jaksoarviointi ti II jakso ma pe työpäivää koeviikko to pe kokeiden palautuspäivä ti jaksoarviointi la III jakso ma ti työpäivää koeviikko ma ti 3.2. kokeiden palautuspäivä ti jaksoarviointi ti 3.3. IV jakso ke pe työpäivää koeviikko to pe 3.4. kokeiden palautuspäivä ti jaksoarviointi ti V jakso ma la työpäivää koeviikko ke jaksoarviointi la Loput V jakson arvosanat näkyvät Wilmassa pe

9 Oppituntien ajat ja tuntikaavio 1. ruokailuvuorossa 3. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe Päivänavaus Ruokailu Ma Ti Ke To Pe Päivänavaus Ruokailu RO RO Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo ruokailuvuorossa Päivänavaus Ruokailu Ma Ti Ke To Pe RO Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo Ruokailuvuorot vaihtuvat jaksoittain. I jaksossa II jaksossa III jaksossa IV jaksossa V jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kakkoset 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kolmoset 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kakkoset 1. vuorossa ruokailevat ykköset 2. vuorossa ruokailevat kakkoset 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 16 17

10 Koeviikko Kokeet järjestetään kunkin jakson lopulla koeviikon aikana. Koeviikolla noudatetaan muunnettua työjärjestystä. Kokeet pidetään aamupäivällä alkaen klo 9.00, ellei toisin ilmoiteta. Kokeen voi tarvittaessa aloittaa klo Koe päättyy viimeistään klo Jos opiskelijalla on tarve suorittaa kaksi koetta samana päivänä, on järjestelyistä sovittava ao. opettajan kanssa. Tarpeen voi aiheuttaa hyväksyttävä poissaolo aiemmin opiskellun kurssin kokeesta tai kahden samanaikaisesti opiskeltavan kurssin koesuoritukset. Ruokailuun voi mennä aikaisintaan klo Ruokailun jälkeen klo on seuraavan päivän kokeen valmistelutunti, joka kuuluu pakollisina opiskelijan opintoohjelmaan. Koetta edeltävän päivän valmistelutunnit sekä seuraavan jakson toisena tiistaina olevat kokeiden palautuspäivät ovat pakollisia. Ensimmäisen kokeen valmistelutunti pidetään ko. aineen viimeisellä oppitunnilla. Koepäivien järjestys I jakson koeviikko on ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 II jakson koeviikko on ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 III jakson koeviikko on ja etenee järjestyksessä: 6, 3, 1, 2, 4, 7, 5 IV jakson koeviikko on ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 V jakson koeviikko on ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 6, 1, 4, 7, 5 Tuntipaikan 8 koe on jakson viimeisellä tunnilla. Kyseisenä päivänä opiskellaan muuten työjärjestyksen mukaisesti. Tuntipaikan 8 kokeeseen osallistujat ovat läsnä myös päivän muilla oppitunneilla. Kokeiden palautuspäivät I jakso II jakso III jakso IV jakso V jakso (loput arvosanat Wilmaan 12.6.) Kokeiden palautuspäivän aikataulu Koe Koe Koe Päivänavaus RO Koe Koe Ruokailu Koe Koe Koe 4 Jos opiskelijalla ei ole kokeen 5 palautusta, ruokailuun voi mennä klo alkaen. Koeviikolla muistettavaa Koeviikolla olevat kokeiden pohjatunnit ovat pakollisia. Kännykkää, kämmentietokonetta tai vastaavaa ei saa käyttää kokeessa mihinkään tarkoitukseen. Laitteen on oltava poissa näkyvistä ja suljettuna kokeen aikana. Koepaperia ei saa taittaa. Kokeesta saa poistua aikaisintaan, kun on kulunut tunti kokeen viimeisestä porrastetusta alkamisajankohdasta. Opettajan päätettävissä on, voiko opiskelija tulla joustavasti kokeeseen

11 Kun koetilasta on poistunut, sinne saa palata vasta sitten, kun koe on kaikilta loppunut. Kokeista aikaisemmin poistuneet eivät saa häiritä toisten koetta, kovaääninen keskustelu ja musisointi häiritsevät. Ruokailu on koeviikolla liukuvasti kokeen jälkeen, mutta aikaisintaan klo Musiikin ryhmätunnit (kuorot, Big Band, bändit jne.) pidetään koeviikolla. Seuraavan jakson toisena keskiviikkona on koeviikon kokeiden palautuspäivä, joka on pakollinen. Koeviikkoa edeltävän opiskelujakson aikana opiskelijalla ei ole kokeita. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen Uusintakokeeseen ilmoittautuminen tapahtuu www. vantaa vaskivuori.fi -sivustossa oppimisympäristön kautta. Valikosta valitaan kanslia ja uusintakuulustelu. Täytetään opiskelijan henkilötiedot, valitaan uusintakuulustelun ajankohta, opettaja ja kurssi. Lisäksi opiskelijan tulee vakuuttaa, että ei ole käyttänyt uusintakoeoikeuttaan. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun ja jättää saapumatta ilman hyväksyttävää syytä, menettää hän ko. kurssin uusintakoeoikeuden. Uusintakuulustelusta saa poistua aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Viimeinen ilmoittautumispäivä Uusintakuulustelu ke klo 15 ti klo ke klo 15 ti klo ke klo 15 ti klo ke klo 15 ti klo ke klo 15 ti klo Hylätyn kurssin uusiminen Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa hylätty kurssiarvosana käymällä kurssi uudelleen tai kerran osallistumalla jonkin toisen opetusryhmän mukana vastaavaan kurssin kokeeseen tai uusintakokeeseen. Uusintakokeen perusteella annettavassa kurssiarvosanassa otetaan huomioon myös jatkuva näyttö. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa käymällä kurssi uudelleen joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti suorittaen. Kurssin arvosanoista parempi jää voimaan. Opiskelun eteneminen Opiskelijan tulee seurata opintojensa etenemistä. Opiskelijan, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan, voi pyytää tukiopetusta aineenopettajalta ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ryhmänohjaajalta tai opintoohjaajalta. Opiskelu voi jatkua jonkin aineen hylätystä arvosanasta huolimatta. Opintojen edistymisen kannalta on hyvä suorittaa hylätyt kurssiarvosanat hyväksytyksi mahdollisimman nopeasti. Tietojen antaminen huoltajille Koulun kotisivuilla www. vantaa vaskivuori.fi tiedotetaan säännöllisesti koulun toiminnasta lisäksi kaikille opiskelijoiden huoltajille lähetetään kerran vuodessa kirje, jossa ilmoitetaan päivät, jolloin nuorille jaetaan jaksoarvostelut. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillassa vanhemmille jaetaan käyttäjätunnukset Wilma-ohjelmaan, josta huoltajat voivat seurata opiskelijan kurssivalintoja ja opintojen edistymistä

12 Ylioppilastutkinnon koepäivät Syksyn 2008 ylioppilastutkinnon koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet maanantaina 8.9. klo 8.30 klo klo klo tiistaina 9.9. klo 8.30 keskiviikkona klo 8.30 klo klo klo klo vieras kieli, pitkä oppimäärä (A) englanti saksa ranska venäjä ja espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi A- ja B-taso vieras kieli lyhyt oppimäärä (B) saksa englanti ranska venäjä espanja ja italia huom! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin. Kirjalliset kokeet perjantaina maanantai äidinkieli, tekstitaidon koe evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto keskiviikkona perjantai maanantai keskiviikkona perjantaina maanantaina matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti) huom! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo Kevään 2009 ylioppilastutkinnon koepäivät Kirjallinen koe torstai 5.2. Kuullunymmärtämiskokeet maanantaina 9.2. klo 8.30 tiistaina klo 8.30 klo klo klo äidinkielen tekstitaidon koe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä (A) englanti saksa venäjä ranska ja espanja 22 23

13 keskiviikkona klo 8.30 klo klo klo klo vieras kieli lyhyt oppimäärä (B) saksa ranska venäjä englanti espanja ja italia huom! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin. Kirjalliset kokeet maanantaina 9.3. keskiviikkona perjantaina maanantaina keskiviikkona perjantai äidinkielen esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Opiskelu Vaskivuoressa Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma on koulutyön kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin keskeinen väline. Lukio-opiskelun tavoitteina on laaja-alaisen yleissivistyksen hankkiminen ja opiskelijoiden elinikäisten oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Lukion oppimäärä käsittää vähintään 75 kurssia. Opetussuunnitelmassa on määritelty jokaisen kurssin tavoite ja sisältö. Opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan nähtävissä Vaskivuoren lukion kotisivuilla www. vantaa vaskivuori.fi. Opetussuunnitelman mahdollistama laaja valinnaisuus ja lukion luokattomuus tuo muutoksia peruskoulussa totuttuihin opiskelukäytänteisiin. Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin ja kurssit on sijoitettu kurssitarjottimelle, josta opiskelija voi valita kurssivalintaohjelma Wilman avulla opintosuunnitelman lukuvuodeksi kerrallaan. Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien aineiden opetuksessa. Niiden korostamat painotukset antavat opiskelijoille aineksia maailmankuvan muodostamiseen. Aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Lukio-opintojen kesto maanantai vieras kieli, lyhyt oppimäärä Lukion oppimäärän, 75 kurssia, opiskelija voi suorittaa (saksa, ranska, espanja, venäjä, 2 4 vuodessa. Musiikkilukion ja tanssilukion opiskelijat italia, englanti) noudattavat erikoislukion tuntijakoa. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää keskimäärin 6 kurssin huom! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle suorittamista jokaisessa jaksossa. viimeistään klo Opiskelija, jonka opintosuunnitelma perustellusta syystä poikkeaa kolmevuotisesta, laatii opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen kirjallisen suunnitelman opiskeluajastaan ja opintojen jakautumisesta eri lukiovuosille. Suunnitelma jätetään opinto-ohjaajalle, joka toimittaa siitä kopion 24 25

14 ryhmänohjaajalle ja kansliaan. Opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija, huoltaja ja opinto-ohjaaja. Oman opiskeluohjelman noudattaminen on mahdollista vasta sitten, kun opinto-ohjaaja on sen allekirjoituksellaan hyväksynyt. Musiikkilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti: Yleislukion tuntijako Opiskelijan opinto-ohjelmaan pitää sisältyä kaikki lukion pakolliset kurssit. Pakollisia kursseja on joko 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka). Vähintään 10 syventävää kurssia. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan useampia syventäviä kursseja tai koulukohtaisia soveltavia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat lukion itsensä tuottamia kursseja. Nämä voivat olla esimerkiksi menetelmäkursseja, yhden tai useamman oppiaineen eheyttäviä kursseja tai muiden oppilaitosten opetussuunnitelmaan kuuluvia kursseja. Kaikista opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista muodostuu lukion valtakunnallinen oppimääräkokonaisuus, jonka pohjalle ylioppilastutkinto perustuu. Kursseja valittaessa opiskelijan tulee sijoittaa opintoohjelmaansa oman ohjausryhmän pakollisten kurssien lisäksi syventävät kurssit niissä oppiaineissa, joissa aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Pakollinen valtakunnallinen kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit MUH1 Taidemusiikki MUH2 Musiikki meillä ja maailmalla MUH3 Rock- ja jazzmusiikki MUH4 Näyttämömusiikki Pakolliset valittavat kurssit Yhteismusisointi MUK1 8 MUB1 8 MUR1 4 MUO1 4 Valittava vähintään kolme kurssia Kuoro Big Band Rockmusiikki Kamarimusiikki 26 27

15 Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit MUS1 4 Soitonopetus MUY1 4 tai MUP1 4 Laulunopetus MUT1 4 Musiikin perusteet (Musiikin teoria ja säveltapailu) MUZ1 2 Jazzimprovisointi MUÄ1 2 Äänitystekniikka MUW1 2 Musiikin työpaja MUH5 = MU5 Musiikkiprojekti MUH6 = MU6 Musiikin lukiodiplomi Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi (MU1). Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilukion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän. Tanssilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti: Pakollinen valtakunnallinen musiikin kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset tanssilukion kurssit MUH1 Taidemusiikki TAL 1 5 Liikeilmaisu TAH 1 3 Tanssinhistoria Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit TAB 1 3 Baletti TAN 1 3 Nykytanssi TAZ 1 3 Jazztanssi TAL 6 Tanssin lukiodiplomi Tanssin työpajakursseja 1 3 Musiikkilukion kursseja 1 3 Tanssilinjan opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 tanssin erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: 28 29

16 Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista tanssilinjan opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Tanssilukiolainen voi opiskella soveltavina kursseina tanssia ja musiikkia opiskelijan haluaman määrän. Kurssitarjotin ja opintoohjelman laatiminen Opinto-ohjelman laatiminen Jokainen opiskelija tekee oman opintosuunnitelmansa lukuvuodeksi kerrallaan kurssivalintaohjelma Wilmaan, joka on lukion hallintojärjestelmään kuuluva wwwliittymä. Opintosuunnitelma tehdään valitsemalla kurssitarjottimesta opiskeltavat kurssit. Kaikille opiskelijalle on jo valmiiksi merkitty kurssitarjottimeen oman ohjausryhmän mukaisesti pakolliset kurssit. Näiden valmiiksi merkittyjen kurssien lisäksi opiskelija valitsee itselleen kursseja sellaisista aineista, joiden tietotaitoa hän haluaa laajentaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida tulevat jatko-opintosuunnitelmat. Tavoitteena on, että opiskelijan omat opiskelu-, ura- ja muut tulevaisuuden suunnitelmansa mahdollistuvat. Kurssien kuvaukset löytyvät opinto-oppaasta ja koulun kotisivuilla nähtävänä olevasta opetussuunnitelmasta. Uudet opiskelijat saavat apua ensimmäisen lukuvuoden opinto-ohjelmansa laadintaan ryhmänohjaajilta, opintoohjaajilta ja tutor-opiskelijoilta. Kolmen vuoden opintosuunnitelmassa opiskelija opiskelee keskimäärin 6 kurssia jaksossa. Opiskelija valitsee 1. vuodelle 30 kurssia 2. vuodelle 30 kurssia 3. vuodelle 15 kurssia Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta Lukuvuoden aikana opinto-ohjelmaan voi tehdä muutoksia. Muutokset on tehtävä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikon alkua. Opinto-ohjelman muutoksista on syytä keskustella opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Aineen oppimäärän vaihtaminen esimerkiksi pitkästä matematiikasta lyhyeen, tehdään aina kirjallisesti opinto-ohjaajan kautta. Opiskelijan tulee jatkuvasti olla selvillä omasta opintoohjelmastaan. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraavat opiskelijoiden opinto-ohjelmien toteutumista, jotta opiskelijat saisivat parhaan mahdollisen hyödyn valitsemistaan opinto-ohjelmista. Päävastuu opinto-ohjelman suunnittelusta ja suorittamisesta on kuitenkin opiskelijalla itsellään! Kurssille osallistumisen varmistaminen Opiskelijan on oltava läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla, jolloin hän varmistaa kurssille osallistumisensa! Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan ensimmäiselle tunnille hänen on ilmoitettava poissaolosta aineenopettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla. Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta Vantaalainen toisen asteen opiskelija voi valita opintoja myös muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, aikuislukiosta ja avoimesta yliopistosta. Valinnat tehdään opinto-ohjaajan kautta. Muualla suoritettavista kursseista on lisäksi sovittava etukäteen rehtori Eira Kasperin kanssa. Musiikki- ja tanssilukion opiskelijat voi suorittaa musiikki- ja tanssilukion kursseja osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen. Tällaisia opintoja ovat: soiton ja laulunopinnot (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia) musiikin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia) 30 31

17 Yleinen musiikkitieto I (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki) erikseen sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot. Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksiluettavissa lukioopinnoiksi. Kurssin itsenäinen opiskelu Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Jos kuitenkin opiskelija aikoo perustellusta syystä suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella hyvissä ajoin jo edellisen jakson aikana ko. aineen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta sekä täyttää sopimuskaavake. Sopimus on voimassa yhden jakson ajan ja raukeaa sen jälkeen. Kurssin suoritus koostuu opettajan määräämistä osa-alueista. Opettajalla on oikeus vaatia opiskelijaa raportoimaan sovituin väliajoin itsenäisen työn edistymisestä. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että opettajan ohjauksen määrä jää vähäisemmäksi kuin oppitunneilla ja sen seurauksena opiskelija ei yleensä saavuta omaa tasoaan oppimistuloksissa. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Jos opiskelijalla on perusteltu syy, hän voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti rehtorin ja aineiden opettajien annettua siihen luvan. Jokainen tapaus käsitellään erikseen ja kurssien suorittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Kurssikokeiden suorittamisajankohdasta opiskelija sopii ao. opettajien kanssa. Arviointi Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja huoltajalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvostelu perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan arviointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Suoritettaessa kurssi itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Katso lisäksi kohta poissaolot ja myöhästymiset. Arvosteluasteikko Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jokainen opiskelijan kurssisuoritus arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Arviointi osoittaa, missä määrin opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Opettaja selvittää nämä aina kurssin alkaessa. Numeroin arvosteltaessa asteikko on Arvosanat tarkoittavat 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty S hyväksytysti suoritettu H hylätty Z keskeneräinen kurssi, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksesta K keskeytetty kurssi 32 33

18 Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. aineessa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa eli tentissä. Oppiaineen oppimäärän arvosanaa voidaan korottaa Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään soveltavat kurssit, jotka arvostellaan suoritusmerkinnällä, jolloin S tarkoittaa hyväksytysti suoritettua kurssia. Jos opiskelija saa soveltavasta numero- tai suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista hylätyn (4 tai H) arvosanan ja jos opiskelija ei saa korotettua hylättyä arvosanaa uusintakuulustelussa, hylätty arviointi poistetaan ennen päättöarvostelun antamista eikä kurssia lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään. Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K. Z tarkoittaa keskeneräistä kurssia, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksia. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeistään seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. Z-merkintä muuttuu hyväksytyksi arvosanaksi tai suoritusmerkinnäksi tai hylätyksi arvosanaksi tai kurssi katsotaan keskeytetyksi. Mikäli opiskelija on saanut Z-merkinnän soveltavasta kurssista ja se on muuttunut hylätyksi arvosanaksi, merkintä poistetaan kokonaan opiskelijan arvioinnista. K tarkoittaa keskeytettyä kurssia, jota ei lasketa mukaan opiskelijan kurssikertymään. Keskeytetty kurssi poistuu seuraavassa arvioinnissa. Opiskelijan kurssimäärän kertymiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, kun opiskelija vaihtaa matematiikan tai kielen oppimäärää. Hylättyä soveltavaa kurssia ei lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään. Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona kuitenkin niin, että soveltavat kurssit korottavat pakollisista ja syventävistä kursseista muodostuvaa arvosanaa. Opiskelijalla, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppi- 1. syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä. 2. opiskelijan opettajilla ja rehtorilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 3. erillisessä kuulustelussa eli tentissä. Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvostellaan numeroarvosanalla. Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Soveltavista kursseista saatuja hylättyjä arvosanoja ei lasketa mukaan oppimäärään. Itsenäisesti opiskeltujen ja soveltavien kurssien hylätyt arvosanat eivät näy jaksoarvioinneissa. Opiskelijan on kiinnitettävä erityisesti huomiota kurssimäärän kertymiseen, kun hän vaihtaa matematiikan tai kielten oppimäärää. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan soveltaviksi kursseiksi. Mahdolliset pakollisten kurssien hylätyt suoritukset siirtyvät soveltavien kurssien suorituksiksi eikä niitä lasketa opiskelijan oppimäärään mukaan. Kurssien määrä 1 2 kurssia 0 hylättyä 3 5 kurssia 1 hylätty 6 8 kurssia 2 hylättyä 9 tai enemmän 3 hylättyä Hylättyjen kurssien enimmäismäärä Tämä taulukko koskee pakollisia ja syventäviä kursseja yh

19 Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaidessä oppiaineessa. Soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suoritetut kurssit. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Kaikki lukion valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittaman oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt koulukohtaiset ja muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Oppimäärän erillinen kuulustelu eli tentti Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijalla on oikeus osallistua saman oppiaineen erilliseen kuulusteluun (tenttiin) kerran ennen kuin hän saa lukion päättötodistuksen. Kuulusteluun voi sisältyä suullisia ja/tai kirjallisia tehtäviä. Kuulustelutavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opiskeleman oppimäärän mukaan. Jos opiskelija on poissa kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää oikeuden osallistua tämän oppiaineen kuulusteluun. Tentti auttaa opiskelijaa valmistautumisessa ylioppilaskirjoituksiin. Muualla suoritettujen opintojen arviointi Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla pääsääntöisesti lukioaikana suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Rehtori päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muissa oppilaitoksissa pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko 1 3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä antaa numeroarvosana. Musiikkilukion opintoihin voidaan hyväksyä musiikkioppilaitosten opintoja Vaskivuoren lukion opetus-suunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Yleislukiolaisten musiikkiopintojen korvaavuuksissa sovelletaan KMO ry:n ja SMOL ry:n valtakunnallista suositusta. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä

20 sua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Jos päätös koskee muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista, niin muutosta haetaan valittamalla lääninhallitukselta. Opintojen päättyminen Opiskelija, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Lukiosta katsotaan eronneeksi myös opiskelija, joka ilman pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä. Samoin katsotaan eronneeksi opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää neljässä vuodessa, sekä opiskelija, joka on saanut ylioppilastutkintotodistuksen. Aineen oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija haluaa vaihtaa opiskeltavan oppiaineen oppimäärää, tällaiset vaihdot on tehtävä aina opinto-ohjaajan kautta. Oppimäärän voi vaihtaa matematiikassa ja kielissä. Oppimäärän vaihdossa on huomioitava, että ylioppilaskirjoituksissa yhden pakollisen kirjoitettavan aineen tulee olla tasoltaan pitkä (A-taso). Matematiikan oppimäärän vaihto Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin opiskelunsa missä vaiheessa tahansa. Pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen oppimäärän kursseja seuraavasti: Funktiot ja yhtälöt MAA1 Geometria MAA3 Todennäköisyys ja tilastot MAA6 Derivaatta MAA7 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 korvaa kurssin MAB1 korvaa kurssin MAB2 korvaa kurssin MAB5 korvaa kurssin MAB4 korvaa kurssin MAB3 Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytyt kurssisuoritukset opiskelija voi liittää lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Kielten oppimäärän vaihto Mikäli kielen lyhyemmän oppimäärän valinnut opiskelija haluaa vaihtaa pidempään oppimäärään, niin lyhyemmän tason kurssien suoritukset voidaan muuttaa pidemmän tason kurssien arvosanoiksi. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin pidemmän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhemmän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Tuolloin arvosana harkitaan uudelleen. Pääsääntöisesti opiskelija saa päättötodistukseen Vaskivuoren lukion opetussuunnitelman oppimäärän mukaisen arvosanan, minkä suorittamiseen hän on ilmoittautunut lukioon tullessaan riippumatta koulun opetusjärjestelyistä. Jos opiskelija kuitenkin itse vaihtaa kielen oppimäärän tasoa valtakunnallisten kurssien aikana, niin, jos hän on suorittanut vähintään kuusi valtakunnallista kurssia, päättötodistukseen tulee aloitetuntason mukainen arvosana. Pitkä oppimäärä B2 oppimäärä B21 B33 A1 B22 B34 A2 B23 B35 A3 B24 B36 A4 B26 B38 A5 B25 B37 A6 B27 A7 B28 B3 oppimäärä Lyhyemmän oppimäärän valinneen opiskelijan siirtyessä pidempään tulee opiskelijan suorittaa ne pakolliset kurssit, joille ei löydy korvaavuutta. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan soveltaviksi kursseiksi