Lukio-opintojen kesto 21 Yleislukion tuntijako 22 Musiikkilukion tuntijako 23 Tanssilukion tuntijako 24

Transkriptio

1 SISÄLTÖ OPISKELIJALLE 5 YHTEYSTIEDOT JA HENKILÖSTÖ VASKIVUOREN LUKION VISIO 12 OPISKELU VASKIVUORESSA 14 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT 14 Syyslukukausi Kevätlukukausi Jaksotus, koeviikkojen aikataulut ja uusintakuulustelut 14 Oppituntien ajat ja tuntikaavio 16 Ruokailuvuorot 18 Kokeiden palautuspäivät 19 Jaksoarviointien jakaminen 20 OPETUSSUUNNITELMA 21 Lukio-opintojen kesto 21 Yleislukion tuntijako 22 Musiikkilukion tuntijako 23 Tanssilukion tuntijako 24 KURSSITARJOTIN JA OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN 25 Henkilökohtainen opinto-ohjelma 25 Kurssien kertyminen kolmen vuoden opintosuunnitelmassa 26 Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta 27 Kurssille osallistumisen varmistaminen 27 Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta 27 Kurssin itsenäinen opiskelu 28 Kahden kurssin samanaikainen opiskelu 30 Kuunteluoppilaana opiskeleminen 30 KOEVIIKKO 30 Koeviikolla noudatetaan muunneltua työjärjestystä 30 Koeviikolla muistettavaa 31 UUSINTAKUULUSTELU 31 Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen 32 Hylätyn kurssin uusiminen 32 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen 32 Opiskelun eteneminen 32 Tietojen antaminen huoltajalle 33 ARVIOINTI 33 Arvioinnin tavoite 33 Kurssisuoritusten arviointi 33 Kurssiarvioinnin pelisäännöistä sovitaan jokaisen kurssin alussa 34 Arvosteluasteikko 34 Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K 35 Oppiaineen oppimäärän arviointi 37 Oppiaineen oppimäärän arvosanan korottaminen 37 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 38 Oppimäärän erillinen kuulustelu eli korotustentti 38 Muualla suoritettujen opintojen arviointi 39 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 40 Opintojen päättyminen 40 AINEEN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN 41 1

2 Matematiikan oppimäärän vaihtaminen 41 Kielten oppimäärän vaihtaminen 41 POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET 43 Opetukseen osallistuminen 43 Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen 43 Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin 44 Myöhästyminen 44 Poissaolo kurssikokeesta 44 OPISKELIJAN TUKEMINEN 45 OPINTOJEN OHJAUS 45 Opinto-ohjaaja 45 Ryhmänohjaaja 46 Aineenopettaja 47 Erityisopettaja 47 Tutorit 48 TUKIKURSSIT JA TUKIOPETUS 48 Ruotsin tukikurssi (RUB0) 48 Englannin tukikurssi (ENA10) 48 Johdantokurssi pitkään matematiikkaan (MAA20) 48 Johdantokurssi lyhyeen matematiikkaan (MAB0) 49 Opiskelutaitokurssi (OP3) 49 Lukivaikeus ja Opi oppimaan kurssi (OP4) 49 Suomi toisena kielenä (S2) 49 Äidinkielen ja kirjallisuuden tukikurssi (ÄI11) 49 Lyhyen matematiikan tukikurssi (MAB11) 50 Tukiopetus (OPP1) 50 Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit 50 OPISKELIJAN HYVINVOINTI 50 Opiskelijahuoltoryhmä 50 Terveydenhoitaja 51 Hammashoito 52 Koulutapaturmat 52 Lukiopsykologi 52 Lukiokuraattori 53 Lukiopappi 53 MUUT PALVELUT 53 KÄYTTÄJÄTUNNUKSET 53 Tietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset 53 Huoltajien Wilma-tunnukset 54 LOKEROT 54 Lokeroiden haku 54 Lokeroiden käyttö 54 OPISKELUN KUSTANNUKSET 55 Oppikirjat ja koulutarvikkeet 55 Kuvataiteen materiaalimaksu 55 Koepaperit ja oppaat 55 Graafiset laskimet 55 Opintoretket 56 TALOUDELLINEN TUKI 56 Opintotuki 56 Opiskelijoiden alennukset matkakorttilipuista 57 Koulumatkatuki 57 2

3 Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti 58 Suomen lukiolaisten liitto 58 VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIA 59 Oppilaskunta 59 Luottamusopiskelija 59 Ryhmäavustaja 59 Toimintaryhmät 59 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 59 YLIOPPILASTUTKINTO JA SIIHEN VALMISTAUTUMINEN 64 SYKSYN 2010 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT 64 Kuullunymmärtämiskokeet 64 Kirjalliset kokeet 65 KEVÄÄN 2011 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT 66 Kirjallinen koe 66 Kuullunymmärtämiskokeet 66 Kirjalliset kokeet 66 YO-KOKEIDEN KENRAALIHARJOITUKSET 67 Preliminäärikokeet 67 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVAT TILAISUUDET 68 Ylioppilaskirjoituksiin valmennus syksyllä 68 Ylioppilaskirjoituksiin valmennus keväällä 68 PÄÄTTÖARVOSANAN KOROTTAMINEN ERILLISESSÄ KUULUSTELUSSA eli korotustentissä 69 YLIOPPILASTUTKINNON YLEISOHJEET 70 Tutkinnon rakenne 70 Osallistumisoikeus 71 Eritasoiset kokeet 71 Ilmoittautuminen 71 Tutkintomaksut 72 Lukitodistus 72 Selvitys vieraskielisyydestä 74 Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa 74 Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti ylioppilastutkintolautakunnalta 74 Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana 75 YLIOPPILASTUTKINNON KOKEISTA 75 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe 75 Suomi toisena kielenä -koe 76 Vieraan kielen koe 76 Matematiikan koe 77 Ainereaali 77 KOKEEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN 78 KOKEIDEN TULOKSET JA ARVOSTELU 79 Tulokset 79 Kokeiden arvostelu 79 Kompensaatio 79 Tarkistusarvostelu 80 Vilppi 80 Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot 80 Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu 80 YLIOPPILASKIRJOITUSTEN PISTERAJAT 81 3

4 KURSSIKUVAUKSET 82 Äidinkieli ja kirjallisuus 82 Suomi toisena kielenä 84 Ruotsi (A-kieli) 85 Ruotsi (B1-kieli) 87 Englanti (A-kieli) 88 Espanja (A-kieli) 90 Espanja (B3-kieli) 91 Ranska (A-kieli) 92 Ranska (B2-kieli) 94 Ranska (B3-kieli) 95 Saksa (A-kieli) 96 Saksa (B2-kieli) 97 Saksa (B3-kieli) 99 Venäjä (A-kieli) 100 Venäjä (B3-kieli) 101 Matematiikka (pitkä) 102 Matematiikka (lyhyt) 105 Biologia 107 Maantiede 108 Fysiikka 109 Kemia 111 Evankelisluterilainen uskonto 113 Ortodoksinen uskonto 114 Islamin uskonto 115 Katolinen uskonto 116 Elämänkatsomustieto 117 Filosofia 118 Historia 119 Yhteiskuntaoppi 120 Psykologia 121 Terveystieto 123 Musiikki yleislukiossa 124 Musiikki musiikkilukiossa 126 Tanssi tanssilukiossa 134 Kuvataide 137 Liikunta 138 Opinto-ohjaus 140 Media 141 Tietotekniikka 143 Musiikkiteatteri 144 Urheiluvalmennus 145 Muut kielet 146 Yhteistoiminnalliset kurssit 146 Muita kursseja 149 KALENTERI 154 POHJAPIIRROKSET 210 LUKUJÄRJESTYSPOHJAT 213 POISSAOLOLOMAKKEET 218 4

5 OPISKELIJALLE Tämä on Vaskivuoren lukion opinto-opas, joka sisältää tiivistetysti kaikki tärkeimmät lukio-opiskelua koskevat tiedot. Opinto-opas on OP1-kurssin käsikirja ja sitä käytetään mm. ryhmänohjaustuokioissa, jotka ovat opintoohjauksen luokkatunteja. Tutustu oppaaseen huolella ja anna myös huoltajiesi tutustua tähän! Kuinka menestyt lukio-opinnoissa? Opiskelu on taitolaji, jossa halutessasi voit kehittyä aina vain paremmaksi. Ole rohkea ja tartu aktiivisesti eteesi tuleviin haasteisiin. Hyvin sujuneet lukio-opinnot antavat vankan ponnahduslaudan tulevaisuuteen, mieleiseesi jatko-opiskelupaikkaan ja ammattiin. Lukio-opiskelussa menestyäksesi kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Asenne ja tavoitteet kohdalleen Opiskelussa menestymisen lähtökohta on myönteinen asennoituminen opiskeluun ja taito asettaa itselleen selkeät tavoitteet. Lukio-opiskelu vaatii sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja lujaa tahtoa ponnistella kohti asetettuja päämääriä. Vastuu omasta opiskelusta Käy koulussa säännöllisesti ja vältä turhia poissaoloja ja myöhästymisiä. Oppituntien tehokas hyödyntäminen tarkoittaa aktiivista kuuntelemista, muistiinpanojen tekemistä sekä osallistumista oppitunneilla. Kysy ja pyri ymmärtämään opiskeltavat asiat. Vastuun ottamiseen liittyy myös säännöllinen itsenäinen työskentely. Tee läksyt joka päivä. Koeviikolle valmistautuminen on jo opitun kertaamista ja opiskeltujen asioiden mieleen palauttamista. Palauta annetut tehtävät ajallaan. Ajan käytön suunnittelu Jaksojärjestelmässä opiskeleminen vaatii ajankäytön suunnittelua, jotta kaikkien tehtävien ja projektien tekemiselle jää riittävästi aikaa. Mieti milloin suoritat läksyt, teet annetut tehtävät tai koska aloitat koeviikolle valmistautumisen. Hyvällä suunnittelulla eri opintokokonaisuu- 5

6 det pysyvät hallinnassasi ja opinnot etenevät sujuvasti. Lukio-opiskelijan tulee hyväksyä se, että oppiminen vaatii aikaa. Muista rytmittää päiväsi kuitenkin niin, että sinulle jää opiskelun lisäksi aikaa harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen Hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi luo pohjan opiskelussa jaksamiselle. Kun nukut ja lepäät riittävästi, jaksat keskittyä ja muistikin pelaa paremmin. Jos kohtaat ongelmia, joista et omin voimin selviä, niin pyydä tarvittaessa apua ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta, terveydenhoitajalta, lukiopsykologilta, lukiokuraattorilta, erityisopettajalta tai aineenopettajalta. Onnea ja menestystä opinnoillesi Vaskivuoren lukiossa! YHTEYSTIEDOT VASKIVUOREN LUKIO Yleislukio, musiikkilukio ja tanssilukio Virtatie 4, Vantaa Kanslia (09) , fax (09) Rehtori Eira Kasper (09) Apulaisrehtori Jari Danska (09) Vararehtori Clas Salonen Koulusihteerit Ritva Räsänen (09) Raija Markkanen (09) Opinto-ohjaajat Mari Puustinen (1. vuosikurssi) 6

7 Ilari Valtonen (09) (2. vuosikurssi) Jonna Rinkiö (3. vuosikurssi) Johanna Wäre (ryhmät: 03, 04, 95, 96, 80, 81, 07A, 07B) Terveydenhoitajat Satu Puolakkainen (ryhmät: 00-06, 90-96, ja 07A, 07B) Kristina Kortelainen (ryhmät: 07-09, ja 87-89) (09) (09) Erityisopettaja Arja Koponen Lukiopsykologi Maija Tilli Lukiokuraattori Taina Huurre Musiikkilukion johtaja Mika Karhunen jaksot 1-3 vantaa.fi Matti Suomela jaksot 4-5 (09) Tanssilukion johtaja Anna-Maria Vairio Medialinjan johtaja Marko Kalmari (09) Hammashoitola (09) Kouluisäntä Auvo Nevalainen (09) , Ruokapalvelupäällikkö Mirjam Kettunen (09) Opettajainhuone (09) Kielten opettajien työhuone (09) Liikunnanopettajat (09)

8 HENKILÖSTÖ Kasper Eira, rehtori, musiikki Danska Jari, apulaisrehtori, tietotekniikka 8 (09) Ahlroos Kimmo, rummut Airaksinen Matti, 08, kuvataide, radiotyö Alava Jukka, ortodoksinen uskonto eira.kasper@vantaa.fi jari.danska@vantaa.fi matti.airaksinen@vantaa.fi Andersén Anja, yksinlaulu Andersson Niki, jääkiekkovalmennus Braunschweiler Elisa, englanti Cedercreutz-Pesonen Madeleine, ruotsi Cheikh Danfa, islamin uskonto Granat Petteri, 91, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia elisa.braunschweiler@vantaa.fi mae.cedercreutz@vantaa.fi Hjelt Elina, poplaulu petteri.granat@vantaa.fi Hokkinen Aila, fysiikka aila.hokkinen@vantaa.fi Holopainen Tuija, 86, matematiikka Huurre Taina, lukiokuraattori Härmä Kimmo, poplaulu Jussila Juha, näyttämövalaistus (09) tuija.holopainen@vantaa.fi taina.huurre@vantaa.fi Jämsä Jari, saksofoni Kaikumo Bjarki, äänitystekniikka Kalmari Marko, 99, kuvataide, medialinjan johtaja Kantonen Virpi, 82, englanti, psykologia marko.kalmari@vantaa.fi virpi.kantonen@vantaa.fi

9 Karhunen Mika, musiikki, musiikkilukion va.johtaja Kastu Kari, 07B, uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto Kerminen Sari, 85, biologia, maantiede Kervinen Antti, salibandyvalmennus Kesseli Marika, 98, äidinkieli ja kirjallisuus Kivinen Annika, 04, englanti, ruotsi Koivuniemi Pilvi, 07A, biologia, maantiede, terveystieto Koponen Arja, erityisopetus Kopra Sari, 09, yhteiskuntaoppi, historia, psykologia Kortelainen Kristina, terveydenhoitaja Koskimäki Paula, 89, äidinkieli ja kirjallisuus, lehtityö Kovanen Virpi, matematiikka (09) Lehtinen Jukka, kamarikuoro Lehtonen Juha, piano Lehto Hanna, 97, psykologia, filosofia Leinonen Harri, fysiikka, matematiikka Lento-Ewane Taina, venäjä, englanti Lingman Tommi, jalkapallovalmennus Marin Susanna, äidinkieli ja kirjallisuus

10 Markkanen Raija, koulusihteeri Metsoila Markku, 01, kemia, matematiikka Metsälä Susanna, musiikkiteatteri (09) Myller Sini, 02, englanti Myllö Mika, 95, liikunta, terveystieto Mäenpää Anna, uskonto, psykologia Nirvi Riikka, 07, saksa, ruotsi Parkkonen Markku, fysiikka Pekkala Tuovi, 84, historia Pesonen Henna, 03, äidinkieli ja kirjallisuus Puolakkainen Satu, terveydenhoitaja Pyhänniska Anna, 94, englanti, ranska Pyrhönen Mari Kaisa, kamarimusiikki Rantalainen Tarja, 90, liikunta, terveystieto (09) Rantamaa Arto, latina Rautio Pekka, rockmusiikki, äänitystekniikka Riikonen Seppo, kitara, basso Rinkiö Jonna, opinto-ohjaaja Robledinos Adela, 96, espanja, ranska Ruutu Ilkka, äänitystekniikka Ryynänen Miina, biologia, maantiede

11 Räsänen Ritva, koulusihteeri (09) Saarelainen Niina, vapaa säestys Salminen Jonna, musiikki Salonen Clas, 00, vararehtori, matematiikka Seinä Terhi, 83, saksa, ruotsi Seppänen Mikko, 88, historia, yhteiskuntaoppi Skarp Noora, 80, kemia, matematiikka Suomela Matti, musiikkilukion johtaja Suomi Heli-Maria, musiikki Suomi Tatu, 05, matematiikka, tietotekniikka Suopohja Jonna, S Talka Heidi, 06, ruotsi, saksa Tikkanen Tuija, 92, äidinkieli ja kirjallisuus, mediailmaisu Tilli Maija, lukiopsykologi Tissari Hanna, huilu Troberg Maarit, 87, ruotsi Tuukkanen Paula, viulu Umehara-Sorsa Hiromi, japani Vairio Anna-Maria, tanssilukion johtaja Valtonen Ilari, opinto-ohjaaja Wäre Johanna, opinto-ohjaaja Yli-Vakkuri Jussi, 93, englanti, espanja Österman Kirsti, 81, matematiikka (09) (09)

12 VASKIVUOREN LUKION VISIO Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy sekä oppimisen että opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio kannustaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatkoopintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija. 12

13 13

14 OPISKELU VASKIVUORESSA LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Vaskivuoren lukiossa oppitunnit ovat 75 minuutin pituisia. Koulutyö ajoittuu aikavälille klo Syyslukukausi ti ke ke vapaapäivä to su syysloma to su joululoma la työpäivä (koe1) ja vastaavasti pe on vapaapäivä la vietetään kodin ja koulun yhteistyöpäivää (koe 3) ja vastaavasti ke on vapaapäivä. Kevätlukukausi 2011 pe 7.1. vapaapäivä ma la talviloma ma su (viikko 8) pääsiäinen pe ma Lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy torstaina Jaksotus, koeviikkojen aikataulut ja uusintakuulustelut I jakso ti ke viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti klo koeviikko ke ke 6.10., etenee järjestyksessä: 3, 2, 6, 1, 4, 7, 5 kokeiden palautuspäivä to

15 jaksoarviointi jaetaan ti viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti klo II jakso to ke koeviikko ke ke 1.12., etenee järjestyksessä: 2, 1, 6, 3, 4, 7, 5 kokeiden palautuspäivä to viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti klo jaksoarviointi jaetaan ke viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti klo III jakso to ke koeviikko ti 1.2. ke 9.2., etenee järjestyksessä: 3, 2, 1, 6, 4, 7, 5 kokeiden palautuspäivä to 3.3. jaksoarviointi ti 8.3. viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke 9.3. klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti klo IV jakso to pe koeviikko to pe 8.4., etenee järjestyksessä: 3, 2, 1, 6, 4, 7, 5 kokeiden palautuspäivä to jaksoarviointi jaetaan ti ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti klo viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun pe klo 15 mennessä uusintakuulustelu ti 3.5. klo V jakso ma la koeviikko ti 24.5 ke 1.6., etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 kokeita palautetaan pe 3.6. jaksoarviointi jaetaan la

16 Loput V jakson arvosanat näkyvät Wilmassa pe viimeinen ilmoittautumispäivä uusintakuulusteluun ke klo 15 mennessä V jakson uusintakuulustelu ti klo Tuntipaikan 8 koe on jakson viimeisellä tunnilla. Kyseisenä päivänä opiskellaan muuten työjärjestyksen mukaisesti. Tuntipaikan 8 kokeeseen osallistujat ovat läsnä myös päivän muilla oppitunneilla. Oppituntien ajat ja tuntikaavio 1. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe Päivänavaus Ruokailu RO Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo ja jaksotodistusten jakopäivinä klo

17 2a. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe Päivänavaus Ruokailu RO Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo ja jaksotodistusten jakopäivinä klo b. ruokailuvuoro Ma Ti Ke To Pe Päivänavaus Ruokailu RO Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo ja jaksotodistusten jakopäivinä klo

18 3. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe Päivänavaus Ruokailu RO Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo ja jaksotodistusten jakopäivinä klo Ruokailuvuorot I jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2a. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: b. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: vuorossa ruokailevat kakkoset II jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2a. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: b. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: vuorossa ruokailevat kolmoset 18

19 III jaksossa IV jaksossa V jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2a. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: b. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: vuorossa ruokailevat kakkoset 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2a. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: b. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: Lounastarjoilu loppuu klo vuorossa ruokailevat kakkoset 2a. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: b. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: Lounastarjoilu loppuu klo Päätoimisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa, ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvilla opiskelijoilla vain yo-valmennuspäivinä. Kokeiden palautuspäivät torstaisin (21.10., , 3.3., 14.4., 3.6.) tuntipaikan oppitunti tuntipaikan oppitunti 19

20 päivänavaus tuntipaikan oppitunti tuntipaikan oppitunti / ruokailu 1. ruokailuvuoro a. ruokailuvuoro b. ruokailuvuoro ruokailuvuoro palautukset koe koe koe koe koe koe koe tuntipaikan oppitunti Jaksoarviointien jakaminen tiistaisin (26.10., , 8.3., 19.4., 4.6.) tuntipaikan oppitunti tuntipaikan oppitunti tuntipaikan oppitunti / ruokailu 1. ruokailuvuoro a. ruokailuvuoro b. ruokailuvuoro ruokailuvuoro pitkä ro-tuokio tuntipaikan oppitunti 20

21 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma on koulutyön kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin keskeinen väline. Lukio-opiskelun tavoitteina on laaja-alaisen yleissivistyksen hankkiminen ja opiskelijoiden elinikäisten oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Lukion oppimäärä käsittää vähintään 75 kurssia. Opetussuunnitelmassa on määritelty jokaisen kurssin tavoite ja sisältö. Opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan nähtävissä Fronterissa ja Vaskivuoren lukion kotisivuilla Opetussuunnitelman mahdollistama laaja valinnaisuus ja lukion luokattomuus tuo muutoksia peruskoulussa totuttuihin opiskelukäytänteisiin. Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin ja kurssit on sijoitettu kurssitarjottimelle, josta opiskelija voi valita kurssivalintaohjelma Wilman avulla opintosuunnitelman lukuvuodeksi kerrallaan. Järjestettävistä kursseista löytyy lisätietoa Fronterista. Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien aineiden opetuksessa. Niiden korostamat painotukset antavat opiskelijoille aineksia oman maailmankuvan muodostamiseen. Aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Lukio-opintojen kesto Lukion oppimäärän, 75 kurssia, opiskelija voi suorittaa 2-4 vuodessa. Musiikkilukion ja tanssilukion opiskelijat noudattavat erikoislukion tuntijakoa. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää keskimäärin 6 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa. Opiskelija, jonka opintosuunnitelma perustellusta syystä poikkeaa kolmevuotisesta laatii opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen kirjallisen suunnitelman opiskeluajastaan ja opintojen jakautumisesta eri jaksoille ja lukiovuosille. 21

22 Suunnitelma jätetään opinto-ohjaajalle, joka toimittaa siitä kopion ryhmänohjaajalle ja kansliaan. Opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija, huoltaja ja opinto-ohjaaja. Oman opiskeluohjelman noudattaminen on mahdollista vasta sitten, kun opinto-ohjaaja on sen allekirjoituksellaan hyväksynyt. Yleislukion tuntijako Opiskelijan opinto-ohjelmaan pitää sisältyä kaikki lukion pakolliset kurssit. Pakollisia kursseja on joko 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka). Vähintään 10 syventävää kurssia. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan useampia syventäviä kursseja tai koulukohtaisia soveltavia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat lukion itsensä tuottamia kursseja. Nämä voivat olla esimerkiksi menetelmäkursseja, yhden tai useamman oppiaineen eheyttäviä kursseja tai muiden oppilaitosten opetussuunnitelmaan kuuluvia kursseja. Kaikista opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista muodostuu lukion valtakunnallinen oppimääräkokonaisuus, jonka pohjalle ylioppilastutkinto perustuu. Kursseja valittaessa opiskelijan tulee sijoittaa opintoohjelmaansa oman ohjausryhmän pakollisten kurssien lisäksi syventävät kurssit niissä oppiaineissa, joissa aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin. 22

23 Musiikkilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti: Pakollinen valtakunnallinen kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit MUH1 MUH2 MUH3 MUH4 Pakolliset valittavat kurssit Yhteismusisointi MUK1-8 Kuoro, MUB1-8 Big Band, MUR1-4 Rockmusiikki MUO1-4 Kamarimusiikki Taidemusiikki Musiikki meillä ja maailmalla Rock- ja jazzmusiikki Näyttämömusiikki Valittava vähintään kolme kurssia. Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit MUS1 4 Soitonopetus MUY 1 4 tai MUP 1 4 Laulunopetus 23

24 MUT1 4 MUZ1 2 MUÄ1 2 MUW1 2 MUH5=MU5 MUH6=MU6 Musiikin perusteet (Musiikin teoria ja säveltapailu) Jazzimprovisointi Äänitystekniikka Musiikin työpaja Musiikkiprojekti Musiikin lukiodiplomi Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi (MU1). Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilukion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän. Tanssilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti: Pakollinen valtakunnallinen musiikin kurssi MU1 Musiikki ja minä 24

25 Pakolliset tanssilukion kurssit MUH1 TAL 1 5 TAH 1 3 Taidemusiikki Liikeilmaisu Tanssinhistoria Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit TAB 1 3 Baletti TAN 1 3 Nykytanssi TAZ 1 3 Jazztanssi TAL 6 Tanssin lukiodiplomi Tanssin työpajakursseja 1 3 Musiikkilukion kursseja 1 3 Tanssilinjan opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 tanssin erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista tanssilinjan opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Tanssilukiolainen voi opiskella soveltavina kursseina tanssia ja musiikkia opiskelijan haluaman määrän. KURSSITARJOTIN JA OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN Henkilökohtainen opinto-ohjelma Jokainen opiskelija tekee oman opintosuunnitelmansa lukuvuodeksi kerrallaan kurssivalintaohjelma Wilmaan, joka on lukion hallintojärjestelmään kuuluva wwwliittymä. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi Vaskivuoren lukiossa kurssitarjotin on laadittu siten, että opiskelijat opiskelevat kaikki pakolliset kurssit ja mahdollisuuksien mukaan myös syventävät kurssit oman ohjausryhmän mukaisissa opetusryhmissä. 25

26 Opiskelijoille on jo valmiiksi merkitty ryhmäkohtaiseen kurssitarjottimeen oman ohjausryhmän mukaisesti pakolliset kurssit. Näiden valmiiksi merkittyjen kurssien lisäksi opiskelija valitsee itselleen kursseja sellaisista aineista, joiden tietotaitoa hän haluaa laajentaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida tulevat jatko-opintosuunnitelmat. Tavoitteena on, että opiskelijan omat opiskelu-, ura- ja muut tulevaisuuden suunnitelmansa mahdollistuvat. Kurssien kuvaukset löytyvät tästä opinto-oppaasta ja Fronterista. Uudet opiskelijat saavat apua ensimmäisen lukuvuoden opinto-ohjelmansa laadintaan ryhmänohjaajilta, opinto-ohjaajilta ja tutor-opiskelijoilta ja aineenopettajilta. Kurssien kertyminen kolmen vuoden opintosuunnitelmassa Kolmen vuoden opintosuunnitelmassa opiskelija opiskelee keskimäärin 6 kurssia jaksossa. Opiskelija valitsee: 1. vuodelle 30 kurssia 2. vuodelle 30 kurssia 3. vuodelle 15 kurssia opiskeluvuosi jakso kurssikertymä 1. I 6 II 12 III 18 IV 24 V I 36 II 42 III 48 IV 54 V 60 26

27 3. I 65 II 70 III 75 Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta Lukuvuoden aikana opinto-ohjelmaan voi tehdä vain perustellusta syystä muutoksia! Muutokset on tehtävä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikon alkua. Opinto-ohjelman muutoksista on syytä keskustella opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajan tai aineenopettajan kanssa. Aineen oppimäärän vaihtaminen esimerkiksi pitkästä matematiikasta lyhyeen tai A-kielestä B-kieleen, tehdään aina kirjallisesti opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Opiskelijan tulee jatkuvasti olla selvillä omasta opinto-ohjelmastaan. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraavat opiskelijoiden opinto-ohjelmien toteutumista, jotta opiskelijat saisivat parhaan mahdollisen hyödyn valitsemistaan opinto-ohjelmista. Päävastuu opinto-ohjelman seurannasta on kuitenkin opiskelijalla itsellään! Kurssille osallistumisen varmistaminen Opiskelijan on oltava läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla, jolloin hän varmistaa kurssille osallistumisensa! Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan ensimmäiselle tunnille hänen on ilmoitettava poissaolosta aineenopettajalle Wilman pikaviestillä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Alaikäisen opiskelijan huoltaja selvittää poissaolon ja sen syyn Wilmaan mahdollisimman pian. Myös täysi-ikäisen opiskelijan on merkittävä Wilmaan poissaolon syy. Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta Vantaalainen toisen asteen opiskelija voi valita opintoja myös muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, aikuislukiosta ja avoimesta yliopistosta. Valinnat tehdään yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Muualla suoritetta- 27

28 vista kursseista on lisäksi sovittava etukäteen rehtori Eira Kasperin kanssa. Musiikki- ja tanssilukion opiskelijat voi suorittaa musiikki- ja tanssilukion kursseja osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen. Tällaisia opintoja ovat: 28 soiton. ja laulunopinnot (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia) musiikin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia) Yleinen musiikkitieto I (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki) erikseen sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot. Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksi luettavissa lukio-opinnoiksi. Kurssin itsenäinen opiskelu Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, ja toisaalta opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Jos opiskelija aikoo perustellusta syystä suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella hyvissä ajoin jo edellisen jakson aikana ko. aineen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta sekä täyttää sopimuskaavake. Sopimus on voimassa yhden jakson ajan ja raukeaa sen jälkeen. Kurssin suoritus koostuu opettajan määräämistä osa-alueista. Opettajalla on oikeus vaatia opiskelijaa raportoimaan sovituin väliajoin itsenäisen työn edistymisestä. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että opettajan ohjauksen määrä jää vähäisemmäksi kuin oppitunneilla ja sen seurauksena opiskelija ei yleensä saavuta omaa tasoaan oppimistuloksissa.

29 Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan kurssikertymään mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Itsenäisesti suoritetusta kursseista saadut hylätyt arvosanat eivät näy jaksoarvioinneissa ollenkaan. Jos opiskelija saa hylätyn arvosanan itsenäisestä suorituksesta, hänen tulee suorittaa kurssi lähiopetuksessa. 29

30 Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Jos opiskelijalla on perusteltu syy, hän voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti rehtorin ja aineiden opettajien annettua siihen luvan. Jokainen tapaus käsitellään erikseen ja kurssien suorittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Kurssikokeiden suorittamisajankohdasta opiskelija sopii ao. opettajien kanssa. Kuunteluoppilaana opiskeleminen Opiskelija voi opettajan suostuessa opiskella jonkin kurssin ennakolta tai toistamiseen kuunteluoppilaana. Kuunteluoppilaan tulee osallistua kurssin opetukseen säännöllisesti ja aktiivisesti; kurssikokeeseen hän ei kuitenkaan osallistu eikä saa kurssista arvosanaa. KOEVIIKKO Koeviikolla noudatetaan muunnettua työjärjestystä 30 Kokeet pidetään aamupäivällä alkaen klo 9.00, ellei toisin ilmoiteta. Kokeen voi tarvittaessa aloittaa klo Kokeesta saa poistua aikaisintaan, kun on kulunut tunti kokeen viimeisestä porrastetusta alkamisajankohdasta. Koe päättyy viimeistään klo Jos opiskelijalla on tarve suorittaa kaksi koetta samana päivänä, on järjestelyistä sovittava ao. opettajan kanssa. Tarpeen voi aiheuttaa hyväksyttävä poissaolo aiemmin opiskellun kurssin kokeesta tai kahden samanaikaisesti opiskeltavan kurssin koesuoritukset. Ruokailuun voi mennä aikaisintaan klo Ruokailun jälkeen klo on samana aamuna pidetyn kokeen selitystunti, joka kuuluu pakollisina opiskelijan opinto-ohjelmaan. Vieraissa kielissä kuuntelukokeet voidaan järjestää

31 ruokailun jälkeisellä oppitunnilla klo Koeviikolla muistettavaa! Jos pakottavasta syystä joudut olemaan poissa kurssikokeesta, ilmoita siitä koepäivän aamuna aineenopettajalle Wilman pikaviestillä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Poikkeustapauksissa opiskelija voi antaa selvityksen jälkikäteen. Viestissä tulee ilmoittaa selkeästi opiskelijan nimi, ryhmä ja koe, joka jää suorittamatta. Ilmoittamaton poissaolo kurssikokeesta vaikuttaa kurssin arvosteluun, opiskelija saa numeroarvostelun tai Z:n. Kännykkää, kämmentietokonetta tai vastaavaa ei saa käyttää kokeessa mihinkään tarkoitukseen. Laitteen on oltava poissa näkyvistä ja suljettuna kokeen aikana. Opettajan päätettävissä on, voiko opiskelija tulla joustavasti kokeeseen. Kun koetilasta on poistunut, sinne saa palata vasta sitten, kun koe on kaikilta loppunut. Kokeista aikaisemmin poistuneet eivät saa häiritä toisten koetta, kovaääninen keskustelu ja musisointi häiritsevät. Musiikin ryhmätunnit (kuorot, Big Band, bändit jne.) pidetään koeviikolla. UUSINTAKUULUSTELU Uusintakuulustelussa voi suorittaa vain hylättyjä kurssiarvosanoja. vain yksi uusintamahdollisuus/kurssi Kannattaa mennä heti seuraavaan mahdolliseen uusintaan. Kokeen voi uusia myös toisen ryhmän kurssikokeessa seuraavalla koeviikolla, kun asiasta sopii opettajan kanssa. 31

32 32 kokeen kesto 3h, poistua voi aikaisintaan 1h:n kuluttua. yleensä yhden kurssin uusinta/uusintakerta, poikkeustapauksissa kaksi kurssia Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Fronterin opiskelijoiden huoneen etusivun kautta. Valitse valikosta: uusintakuulustelun ajankohta, opettaja ja kurssi. Viimeiset ilmoittautumispäivät uusintakuulusteluihin on merkitty tämän oppaan kalenteriosaan. Huomio! Jos ilmoittaudut uusintakuulusteluun ja jätät saapumatta ilman hyväksyttävää syytä, menetät ko. kurssin uusintakoeoikeuden. Hylätyn kurssin uusiminen Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa hylätty kurssiarvosana käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla kerran jonkin toisen opetusryhmän mukana vastaavaan kurssin kokeeseen tai uusintakokeeseen. Uusintakokeen perusteella annettavassa kurssiarvosanassa otetaan huomioon myös jatkuva näyttö. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa käymällä kurssi uudelleen joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti suorittaen. Kurssin arvosanoista parempi jää voimaan. Opiskelun eteneminen Opiskelijan tulee seurata opintojensa etenemistä! Opiskelija, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan voi pyytää tukiopetusta aineenopettajalta. Tukiopetusta annetaan opiskelijaryhmille. voi pyytää myös henkilökohtaista ohjausta ryhmänohjaajalta, erityisopettajalta tai opinto-ohjaajalta. Opiskelu voi jatkua jonkin aineen hylätystä arvosanasta huolimatta. Opintojen edistymisen kannalta on kuitenkin hyvä suorittaa hylätyt kurssiarvosanat hyväksytyksi mah-

33 dollisimman nopeasti. Tietojen antaminen huoltajille Koulun kotisivuilla tiedotetaan säännöllisesti koulun toiminnasta lisäksi kaikille opiskelijoiden huoltajille lähetetään kerran vuodessa kirje, jossa ilmoitetaan päivät, jolloin nuorille jaetaan jaksoarvostelut. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillassa vanhemmille jaetaan käyttäjätunnukset Wilmaan, josta huoltajat voivat selvittää alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaolot, seurata opiskelijan kurssivalintoja ja opintojen edistymistä. ARVIOINTI Arvioinnin tavoite Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja huoltajalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvostelu perustuu: mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin opintojen edistymisen jatkuvaan arviointiin kurssilla tehtyjen tehtävien arviointiin opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Suoritettaessa kurssi itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. 33

34 Kurssiarvioinnin pelisäännöistä sovitaan jokaisen kurssin alussa Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Katso lisäksi kohta poissaolot ja myöhästymiset. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvosteluasteikko Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jokainen opiskelijan kurssisuoritus arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Arviointi osoittaa, missä määrin opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Opettaja selvittää nämä aina kurssin alkaessa. Numeroin arvosteltaessa asteikko on Arvosanat tarkoittavat: erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty S hyväksytysti suoritettu H hylätty Z keskeneräinen kurssi, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksesta K keskeytetty kurssi Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään soveltavat kurssit, jotka arvostellaan suoritusmerkinnällä, jolloin S tarkoittaa hyväksytysti suoritettua

35 kurssia. Jos opiskelija saa numero- tai suoritusmerkinnällä arvosteltavasta soveltavasta kurssista hylätyn (4 tai H) arvosanan ja jos opiskelija ei saa korotettua hylättyä arvosanaa uusintakuulustelussa, hylätty arviointi poistetaan ennen päättöarvostelun antamista eikä kurssia lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään. Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K Keskeneräinen kurssi = Z opiskelija on poissa kurssikokeesta, eikä pysty suorittamaan koetta saman koeviikon aikana kurssiin kuuluvista suorituksista puuttuu huomattava osa opiskelijalla on useita selvittämättömiä poissaoloja Mitä Z-merkinnälle tapahtuu? Opettaja kirjaa arvioinnin yhteydessä Wilmaan syyn ja seuraamuksen, mikäli opiskelija ei suorita puuttuvia osia kurssisuorituksesta. Puuttuvat suoritukset on hoidettava Z-päivään mennessä. Z-päivä = seuraava uusintakuulustelupäivä. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeistään seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. Z hyväksytty arvosana (5-10) suoritusmerkintä S hylätty arvosana (4/H) keskeytetty kurssi (K) Keskeytetty kurssi = K opiskelija ei aloita kurssia, ei ole läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla opettaja merkitsee Wilmaan tiedon keskeyttämisestä, kurssiarvosteluun K opiskelija keskeyttää kurssin kurssin kuluessa opettajan kanssa neuvottelun jälkeen opettaja merkitsee Wilmaan tiedon keskeyttämisestä, kurssiarvosteluun K 35

36 Ei aloita kurssia Wilmaan tieto keskeyttänyt Ei jaksa opiskella Poissaoloja 1 3 Läsnä opetuksessa Kurssitehtäviä tai tukitoimenpiteitä ryhmänohjaajan tai opinto ohjaajan kanssa Itsenäinen suorittaminen, lomake/tieto Wilmaan * Keskeyttänyt, tieto Wilmaan Ei kurssikokeessa Kurssikoe 5 10/S K Z H/4 5 10/S Uusintakuulustelu * Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Hylätty itsenäinen suoritus ja hylätty soveltava kurssi eivät kasvata kurssikertymää. 36

37 jos opiskelija haluaa suorittaa keskeytetyn kurssin myöhemmin uudestaan, hänen on tehtävä se kokonaisuudessaan uudestaan. Huomio! ennen kurssin keskeyttämistä kertyneet poissaolot jäävät näkymään jaksoarviointiin Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona kuitenkin niin, että soveltavat kurssit korottavat pakollisista ja syventävistä kursseista muodostuvaa arvosanaa. Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvostellaan numeroarvosanalla. Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opintoohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Tämä taulukko koskee pakollisia ja syventäviä kursseja yhdessä oppiaineessa. Soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suoritetut kurssit. Kurssien määrä 1 2 kurssia 0 hylättyä 3 5 kurssia 1 hylätty 6 8 kurssia 2 hylättyä 9 tai enemmän 3 hylättyä Hylättyjen kurssien enimmäismäärä Oppiaineen oppimäärän arvosanan korottaminen 1. soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä. 2. opiskelijan opettajilla ja rehtorilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot 37

38 38 ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 3. erillisessä kuulustelussa eli korotustentissä. Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Soveltavista kursseista saatuja hylättyjä arvosanoja ei lasketa mukaan oppimäärään. Soveltavien kurssien hylätyt arvosanat näkyvät jaksoarvioinneissa H-merkintänä ja opiskelijalla on niihin uusintaoikeus. Opiskelijan on kiinnitettävä erityisesti huomiota kurssimäärän kertymiseen, kun hän vaihtaa matematiikan tai kielten oppimäärää. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan soveltaviksi kursseiksi. huom! Hylättyä soveltavaa kurssia ei lasketa mukaan oppimäärään. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Kaikki lukion valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Oppiaineesta, jonka oppimäärään kuuluu vain soveltavia kursseja, opiskelija voi pyytäessään saada päättötodistukseen suoritusmerkinnän. Oppimäärän erillinen kuulustelu eli korotustentti Opiskelijalle, joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa tai joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuuluste-

39 lussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijalla on oikeus osallistua saman oppiaineen erilliseen kuulusteluun (korotustenttiin) kerran ennen kuin hän saa lukion päättötodistuksen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opiskeleman oppimäärän mukaan. Jos opiskelija on poissa kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää oikeuden osallistua tämän oppiaineen kuulusteluun. Katso lisäksi s. 69 päättöarvosanan korottaminen erillisessä kuulustelussa. Muualla suoritettujen opintojen arviointi Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla pääsääntöisesti lukioaikana suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Rehtori päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muissa oppilaitoksissa pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko 1 3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan 39

40 lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä antaa numeroarvosana. Musiikkilukion opintoihin voidaan hyväksyä musiikkioppilaitosten opintoja Vaskivuoren lukion opetussuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Yleislukiolaisten musiikkiopintojen korvaavuuksissa sovelletaan KMO ry:n ja SMOL ry:n valtakunnallista suositusta. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Jos päätös koskee muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista, niin muutosta haetaan valittamalla lääninhallitukselta. Opintojen päättyminen 40 Opiskelija, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Lukiosta katsotaan eronneeksi myös opiskelija, joka ilman pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä. Samoin katsotaan eronneeksi opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää neljässä vuodessa, sekä opiskelija, joka on saanut ylioppilastutkintotodistuksen.

41 AINEEN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN Jos opiskelija haluaa vaihtaa opiskeltavan oppiaineen oppimäärää, tällaiset vaihdot on tehtävä aina opintoohjaajan kautta. Oppimäärän voi vaihtaa matematiikassa ja kielissä. Oppimäärän vaihdossa on huomioitava, että ylioppilaskirjoituksissa yhden pakollisen kirjoitettavan aineen tulee olla tasoltaan pitkä (A-taso). Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin opiskelunsa missä vaiheessa tahansa. Pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen oppimäärän kursseja seuraavasti: Syksyllä 2010 opintonsa aloittaneet opiskelijat: Polynomifunktiot MAA2 Geometria MAA3 Todennäköisyys ja tilastot MAA6 Derivaatta MAA7 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 korvaa kurssin MAB1 (muutos!) korvaa kurssin MAB2 korvaa kurssin MAB5 korvaa kurssin MAB4 korvaa kurssin MAB tai sitä aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat: Funktiot ja yhtälöt MAA1 Geometria MAA3 Todennäköisyys ja tilastot MAA6 Derivaatta MAA7 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 korvaa kurssin MAB1 korvaa kurssin MAB2 korvaa kurssin MAB5 korvaa kurssin MAB4 korvaa kurssin MAB3 Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytyt kurssisuoritukset opiskelija voi liittää lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Kielten oppimäärän vaihtaminen Mikäli kielen lyhyemmän oppimäärän valinnut opiskelija 41