Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Transkriptio

1 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen

2 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo * 2016* 2017* Väkiluku v Tavoite vähintään väestöennusteen mukainen Väestönmuutos v ,17 % -0,30 % -0,27 % -0,22 % -0,20 % Tavoite vähintään väestöennusteen mukainen Nettomuutto (maassamuutto) v Nettomuutto (maassamuutto), % väestöstä, v ,20 % -0,21 % Nettomuutto (maahanmuutto), v Nettomuutto (maahanmuutto), % väestöstä, v ,28 % 0,23 % Luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä), ,24 % -0,26 % * 2020* 2025* Vanhushuoltosuhde (yli 65 v./15-64 v.) 0,33 0,41 0,47 0,50

3 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 2. Kilpailukyky Lähtöarvo * 2016* 2017* BKT/asukas käypiin hintoihin, v Liikevaihdon kasvu, v ,1 % -2,3 % -2,1 % Aloittaneet yritykset, v Lopettaneet yritykset, v Kasvuyritysten määrä, v (kasvu väh. 10 %) Tavoite: vähintään 5 %:n vuosikasvu Viennin osuus tuotannosta (BKT:stä), v ,5 % 51,5 % 52,5 % 53,6 % 54,7 % Tavoite: vähintään 2 %:n vuosikasvu Väestön tulotaso henkeä kohden (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot), v BKT/asukas: Tavoite: kasvu vähintään maan keskiarvon tasolla (v kasvu oli koko maassa 0,5 %, v ,6 %, v pitkän ajan trendin mukainen 3,5 %)

4 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 3. Talouden tasapaino Lähtöarvo * 2016* 2017* Kuntien vuosikate euroa/asukas, v Valtion menot maakunnittain asukasta kohden, v ,40

5 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 4. Työllisyys Lähtöarvo * 2017* Työttömyysaste, v ,6 % 12,7 % 13,8 % Työllisyysaste, v ,0 % 67,2 % 68,0 % Nuorten työttömyys, v ,7 % 16,3 % 18,9 % Pitkäaikaistyöttömyys, v ,7 % 27,7 % 29,9 % Työpaikkojen lkm, v Työvoiman lkm, v * Tavoite vähintään valtakunnan taso (13,4 % v. 2015) Tavoite vähintään valtakunnan taso (68,1 % v. 2015) Tavoite vähintään valtakunnan taso (17,2 % v. 2015) Tavoite vähintään valtakunnan taso (31,1 % v. 2015)

6 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 5. Alueen sisäiset erot Lähtöarvo * 2017* Tulotason keskihajonta maakunnan kunnissa, v (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot) Väestön ikärakenteen keskihajonta maakunnan kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 2,63 %- yksikköä 2,66 %- yksikköä

7 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 6. Osaaminen Lähtöarvo * 2016* 2017* Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä, v ,4 % 67,4 % Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista, v ,2 % / ,0 % / Tavoite vähintään valtakunnan taso, koko maa 16,3 % ja 16,2 % (v ja 2014) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista, v % TOL C, Q, G Julkisen sektorin osuus työpaikoista, v % Valtio ja kunta

8 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 7. Elinympäristön laatu ja aluerakenne Lähtöarvo * 16* 17* Väestön määrän muutos, lähtöarvo , muut vuodet vs Sisempi kaupunkialue -1,4 % -1,1 % Ulompi kaupunkialue 2,6 % 2,6 % Kaupungin kehysalue -4,4 % -5,0 % Maaseudun paikalliskeskus -2,1 % -2,4 % Kaupungin läheinen maaseutu -2,8 % -3,2 % Ydinmaaseutu -10,3 % -10,9 % Harvaan asuttu maaseutu -16,3 % -17,3 % Uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin

9 Painopiste 1: Houkutteleva yrittäjyys Toimenpide Mittari / tavoite Toteutuminen yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy Tilastojen perusteella yrittäjyysaktiivisuus Satakunnassa oli vuonna 2013 maan keskitasoa hieman korkeampi. Uudempia lukuja ei ole vielä tilastoista saatavilla. Kasvuyrityksiä oli Satakunnassa kaudella yhteensä 102 kappaletta. PK-yritysten osaamiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden hankkeita on käynnistynyt EAKR- ja ESR rahoituksella Suorien yritystukien myöntö käynnistynyt EAKR- ja kansallisella rahalla (hankekuvaukset ei julkisia). Mm. ProAgrian Proyritys hankkeella tuetaan maaseutualueen yrittäjyyttä. Team Finland ja TEKES uudelleenorganisoituneet Satakunnassa (2015). Yrityskylän toteuttaminen (2014) Yrittäjyysluokalle osallistumisen vaikutusten selvittäminen (2015). Yrittäjyysopintoja mahdollisuus suorittaa korkeakouluissa.

10 Painopiste 2: Satakuntalainen yhteiskuntatakuu Toimenpide Mittari / tavoite Toteutuminen Oppimis-ympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään Työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee Satakunnan työllisyysaste vuonna 2015 oli 68,0 %, joka oli maan keskitason 68,1 % tuntumassa. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus vuotiaista on hieman pienentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2014 (16,2 % -> 16,0 %) ja osuus on maan keskitasoa vähän pienempi. Nuorten työttömyys on lisääntynyt vuodesta 2013 (lähtötaso 15,7 %) 18,9 prosenttiin (2015). Maan keskitasoon nähden kehitys on ollut samansuuntainen, maan keskitaso vuonna 2015 oli 17,2 %. työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan Kokeiluita ja kehittämisohjelmia on käynnissä osana oppilaitosten omaa toimintaa ja strategista kehittämistä. Maakunnallinen elinikäisen oppimisen ohjausryhmä (ELO) toimii Rakennerahastovaroin (erityisesti ESR) on käynnistynyt runsaasti painopistettä tukevia kehittämishankkeita, joista kuvaukset raportissa.

11 Painopiste 3: Uusiutuva teollisuus Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristö-teknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energian-kulutuksessa ja -tuotannossa kasvaa Satakunnan teollisuuden henkilöstörakenne on Suomen maakunnista viidenneksi monipuolisin. Kaikki seutukunnat sijoittuvat myös kärkipäähän. Koko teollisuuden vienti on kasvanut vuoden 2014 aikana vuoden 2013 laskun jälkeen. Maakunnassa vallitsee vahva tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. On laadittu yhteistyössä Satakunnan ja Rauman kauppakamarien kanssa Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma - Teollisuuspilotti. Teollisuuspilotin laadinta kytkeytyy hallitusohjelman Työllisyys- ja kilpailukyky -kärkihankkeeseen. Teollisuuden toimintaympäristön maakunnallinen TKI-foorumi on käynnistynyt. Merien toimintaympäristön maakunnallinen TKI-foorumi on käynnistynyt. Energia- ja resurssitehokkuuden TKI-foorumi on koottu. Useita teollisuuden uusiutumista tukevaa TKI -hanketta on käynnissä EAKR-rahoituksella. Useita energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvää EAKRkehittämishanketta on käynnissä. Tuulivoimatuotannon vaihemaakuntakaava on vahvistettu ja muuhun energiantuotantoon keskittyvän vaihemaakuntakaava 2 laatiminen on käynnissä. Työ- ja elinkeinoministeriön meriteollisuuden kehittämisohjelmasta rahoitusta Poriin ja Raumalle. Työ- ja elinkenoministeriön investointitukia Tahkoluodon merituulipuistoon ja LNG-terminaaleille Poriin ja Raumalle.

12 Painopiste 4: Vahva elintarvikeketju Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä pintavesien tila paranee tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimen piteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti Tilastojen perusteella elintarviketeollisuuden liikevaihto pienentyi hieman vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2015 kasvua kirjattiin 0,9 %. ERIAFF-verkostosta on muodostettu maakunnallinen elintarvikealan (TKI) foorumi. Ruokalähettilästoiminta käynnistyi. Elintarvikeketjun kehittämiseen liittyviä EAKR- ja maaseutuohjelma- sekä leader-rahoitteista hanketta on käynnistynyt. Teemoina mm. lähiruuan käytön edistäminen, tuotekehitys, elintarvikealan innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä hankinta- ja markkinointiosaamisen ja ruokamatkailun kehittäminen. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä on hyväksytty ja Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi sekä toimenpideohjelmaehdotukset vuosiksi olleet kuultavina. Valtioneuvosto hyväksyi vesien- ja merenhoidon suunnitelmat Pyhäjärven pitkäjänteinen vesiensuojelutyö on tuottanut tulosta ja sitä jatketaan. Loppukesällä 2015 todettiin kuitenkin leväkukintoja. Vesiensuojeluun ja vesiensuojelutoimenpiteisiin saatavan rahoituksen puute vaikeuttaa toteuttamista.

13 Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta (toteutus 1/2) Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet Satakorkeaan opiskelemaan hakeneiden määrä oli vuonna 2015 selvästi korkeampi kuin kahtena edeltävänä vuonna. EAKR-hankkeilla on tuettu korkeakoulujen aluevaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Satakunnan Ely-keskuksen ja TE-toimiston maahanmuuton edistämisstrategia vuoteen 2020 on laadittu vuonna Satakunnassa on aloittanut viime vuosina n yritystä vuodessa. Satakunnan maakuntaportaalissa ( on vierailtu vuonna 2015 hieman enemmän kuin vuonna Portaalin kielivalikoima laajeni ja sen käytettävyyttä ja analytiikkaa kehitettiin vuonna Sivusto uudistettiin alkuvuodesta 2016 ja avattiin huhtikuussa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvoi vuonna 2015 hieman. Vuoteen 2013 verrattuna kuitenkin laskua. Maakunnallinen matkailun yrittäjäyhdistys perustettiin vuonna Yhdistys on perustanut jäsenyrittäjäpohjaisen sivuston. Pori ja Rauma osallistuneet TEM:n Merellinen saaristo matkailun kärkihankkeeseen. Satakunnan matkailun kehittämisessä on kytkeydytty valtakunnallisiin matkailun kehittämisohjelmiin (luontomatkailu, kulttuurimatkailu, hyvinvointimatkailu). Kestävää matkailua tukevan Satakunnan luontomatkailuohjelman laadinta käynnistynyt Satakuntaliiton maakunnan kehittämisrahalla rahoittamassa hankkeessa (SAMK). Satakunnan kulttuuristrategia 2020 valmistui lokakuussa tuetaan kestävän matkailun kehittämistä

14 Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta (toteutus 2/2) Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet Metsähallitus on avannut toimiston Porissa. Selkämeren hoidon- ja käytön suunnitelma sekä Säpin laiturisuunnitelma valmistui. Vapaaehtoistoiminnan eri muotoja Selkämeren kansallispuiston hoidossa on kehitetty. Selkämeren kansallispuisto laajeni Rauman kaupungin alueilla (merkityksellinen yhteistyöprosessina sekä mm. luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen osalta). Selkämeri-dokumenttisarja Avara luonto -tv-ohjelmassa lisäsi alueen tunnettuutta ja vetovoimaa. Lauhanvuoren - Hämeenkankaan alueella on valmisteilla matkailullinen Geopark-konsepti. Vuonna 2015 toteutettiin Geoparkesiselvityshanke. Kestävää matkailua edistää Central Baltic-ohjelmasta rahoituksen saanut LiviHeri hanke, jota vetää Rauman kaupunki. tuetaan kestävän matkailun kehittämistä

15 Painopiste 6: arjen palvelut ja turvallisuus Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastusja varautumisjärjestelmät ovat toimineet Hyvinvointialan ja turvallisuuden TKI-foorumi on koottu. Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä toteutti Yhteistyön Satakunta - tilaisuuden vuonna 2014 ja Tilaisuuksien tarkoituksena on yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yritysten välille sekä kolmannen sektorin osaamisen esille tuominen. Vuoden 2016 tilaisuuden suunnittelu on käynnistynyt. Maakunnallinen turvallisuussuunnittelu SamaaTurvaa on käynnissä. Päätavoitteena maakunnallisessa yhteistyössä on muodostaa ja ylläpitää maakunnallisen turvallisuuden yhteistyöverkosto. Maakunnallisen turvallisuustyön keskeiset kolme tavoitetta ovat arjen turvallisuuden lisääminen, ennalta ehkäisevän toiminnan tehostaminen ja syrjäytymiskehityksen estäminen. Erityisinä kohderyhminä ovat lapset ja ikääntyneet. Turvallisuusalan tutkimuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä hyvinvointiteknologiaan liittyviä EAKR-hankkeita on käynnissä Kaupunkikehityksen innovaatioalustan rakentamisen EAKR hanke Elävä Pori on käynnissä. Satakylät ry:n Omalta kylältä -hankkeessa haetaan uusia malleja maaseudun palvelutuotantoon.

16 Painopiste 7: Hyvät yhteydet Toimenpide Mittari / tavoite Toteutus vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne lentoyhteyksien tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere radan henkilöliikenne) suunnitelmavalmius ja toteutustilanne Liikenneviraston ja ELYkeskuksen työohjelmissa perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta tietoliikenneyhteyksien kattavuus VT 8 Turku-Pori -parannushankkeen 1. vaihe eteni, mm. Isomäen risteysurakka toteutettiin. Luostarinkylän eritasoliittymän toteuttaminen Raumalla on käynnissä. Liikenneviraston rahoittama kehittämisselvitys VT 8 Turku-Pori yhteysvälillä seuraavien 10 v ja v jälkeen toteuttavista parannuksista valmistui. VT 2 Pori-Helsinki -kehittämisselvityksen sisällyttäminen Liikenneviraston suunnitteluohjelmaan ja rahoitettavaksi varmistui. Uusi lentoyhteys Pori-Hki on käynnistynyt alkuvuodesta Pori-Tampere -raideyhteydellä käytettävä kalusto uudistettiin, yhteysvälille lisättiin yksi junavuoro ja ostoliikenne säilyi ennallaan merkittävistä valtakunnallisista leikkauksista huolimatta. Rauman meriväylän syventäminen 12 metriin asti sekä sen edellyttämä lisärahoitus (20=>28 M ) varmistui. Työt käynnistymässä vuonna Väylämaksujen puolitus ja rataveron poistaminen vuosiksi toteutui. Kt 44 Kiikka - Lavia päällysteen korjaukseen on liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa varattu 0,95 M. Tienpidon rahoitusta lisätty vuodelle 2016 korjausvelan pienentämisen osalta 17,8 milj.. Perustienpidon rahoitustaso putosi, mutta aiottua vähemmän. Haja-asutusalueiden valokaapeliverkko laajentunut. 3G- ja 4Gyhteyksien kattavuus laajentunut markkinaehtoisesti. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui. Satakuntaliittoon on rekrytoitu liikennesuunnittelija.

17 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 20 %), sosiaali- ja terveysalat (SOTE) (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on liki puolet. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen valmistus, elektroniikka ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, puolet teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on neljä viidesosaa metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on erityyppistä valmistustoimintaa. Metsäteollisuuden osuus on 13 %, elintarviketeollisuuden 13 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. Em. alojen osuus on yli 85 % maakunnan teollisuuden työpaikoista (v. 2013).

18 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus

19 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus

20 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus seuduittain Sinisellä monipuolisimmat, punaisella yksipuolisimmat seutukunnat

21 Taloudellinen resilienssi TEOLLISUUDEN TYÖPAIKAT B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta

22 Yhteiskunnallinen resilienssi Satakunnan ja sen eri seutukuntien yhteiskunnallista resilienssiä analysoitaessa on huomioitu väestöennusteet, väestöntiheys, väestöllisen ja taloudellisen huolto-suhteen muutokset, kuntatalouden tunnusluvut ja palvelujen saavutettavuus. Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee ao. ajanjaksolla vain vähän, nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Satakunnan väestö on maan keskitasoa iäkkäämpää etenkin Pohjois-Satakunnassa. Taloudellinen huoltosuhde on Satakunnassa hieman koko maan keskiarvoa heikompi. Seutukunnittain tarkasteltuna Rauman seutukunta on taloudellisessa huoltosuhteessa lähellä maan keskiarvoa. Porin seutukunta ja erityisesti Pohjois-Satakunta jäävät heikommiksi. Kuntatalouden tunnusluvut ovat kuitenkin suurelta osin kunnossa, ainakin ne ovat valtaosin maakuntien keskitasoa parempia. Asukasta kohden laskettu lainakanta on matalin maakunnistamme. Satakunnan asukkaiden tulonjako on maan keskiarvoa tasaisempi, sillä sitä mittaava gini-kerroin on pienempi.

23 Yhteiskunnallinen resilienssi Yleinen palvelujen saavutettavuus ja kattavuus ovat Porin ja Rauman seutukunnissa pääosin hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Sen sijaan Pohjois- Satakunnassa väestötiheys on maan keskiarvoa matalampi ja etäisyydet suuriin keskuksiin pidempiä, jolloin palvelujen saatavuus on ainakin joiltain osin muuta Satakuntaa heikompi. Satakunnassa eräs yhteiskunnallista resilienssiä heikentävä tekijä on yrittäjien ikääntyminen, joten Satakunnassa on runsaasti yrityksiä, joille etsitään jatkajaa. Suomen suurten keskusten saavutettavuus on lähellä maan kärkitasoa Porin ja Rauman seuduilla, sillä Helsingin, Tampereen ja Turun seudut sijaitsevat melko lähellä. Se lisää palvelujen saatavuutta ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä esim. alihankinnassa ja asiakassuhteissa. Pohjois-Satakunnan maantieteellinen asema on heikompi. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa. Satakunnan elinkeinorakenteessa (=työllisten jakauma) suurin ryhmä on yhteiskunnallisista palveluista elantonsa saava väki. Se luo jonkinlaista muutosjoustavuutta, sillä niiden kehitys on julkisen sektorin suuresta roolista johtuen ollut suhteellisen vakaata.