SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ PUHDASTA ELINVOIMAA IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ PUHDASTA ELINVOIMAA IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ PUHDASTA ELINVOIMAA IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

2 Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakunta- ohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa Central Baltic -ohjelmassa. kokonaisuudessa. Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Rauman seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen alue vuoden 2016 loppuun asti. TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä ja toimivat yrittäjinä. PL1 houkutteleva yrittäjyys PL2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu P3 Uusiutuva teollisuus TL2 PUHDASTA ELINVOIMAA Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta TL3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet Satakuntaliitto on jäsen Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Kansallisessa Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut LNG Satakunnan korkeakoulutus VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Selkämeren kansallispuisto Perustienpidon rahoitus

3 SATAKUNNAN KEHITTÄMISEN VOIMAVARAT & RAJOITTEET KEHITTÄMISPOTENTIAALI elämystalous (ml. matkailuala) merituulivoima elintarviketuotannon viennin lisääminen arktinen osaaminen cleantech-teollisuus oil& gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) ICT-teknologia, robotiikka VOIMAVARAT RAJOITTEET VOIMAVARAT RAJOITTEET OSAAMISTEKIJÄT kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-, automaatio-,metalli-ja energiaklusteri tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-konseptit) vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta maaseudun kehittäjien yhteistyö monipuolinen koulutustarjonta erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen RAKENNETEKIJÄT toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli- ja konepajateollisuus) on työllistävin monipuolinen teollisuuden toimialarakenne teollisuuden vientipainotteisuus satamat, lentokenttä varuskunnat verkostoituminen Euroopassa alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset ylimaakunnallinen yhteistyö monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö kansallispuistot pohjavesivarat elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat. liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) vaihtoehtoiset asuinympäristöt vahvat, toimivat paikallisyhteisöt ikääntynyt työvoima työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa puutteita liikenneyhteyksissä alemman tieverkon heikko kunto työperäinen maahanmuutto vähäistä vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen

4 TOIMINTALINJA 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Satakunnan vahva teollisuus on monipuolistunut, mutta menettänyt työpaikkoja, ja työpaikkojen ennustetaan vähenevän suurteollisuudessa edelleen. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu.

5 PAINOPISTE 1 HOUKUTTELEVA YRITTÄJYYS Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen seurauksena työttö- myysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Vastuu yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisestä on yrityksillä ja kunnilla. Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toteuttamat kehittämishankkeet. TOIMENPITEITÄ MITTARIT/ TAVOITESEURANTA SAMK RAHOITUSLÄHTEITÄ yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy EAKR Toimintalinja 1 Maaseuturahasto ja Leader Central Baltic prioriteetit 1 ja 4 OKM TEM, Tekes SAMK

6 Sataedu Sataedu PAINOPISTE 2 SATAKUNTALAINEN YHTEISKUNTATAKUU Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto. Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat ammatteihin, joissa työllistyy. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin vahvistamista. Kehittäminen perustuu maakunnan osaamis- ja koulutustarpeiden huomioimiseen, mikä parantaa työvoiman saatavuutta. Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia, jota kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea. TOIMENPITEITÄ oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan MITTARIT/ TAVOITESEURANTA työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee RAHOITUSLÄHTEITÄ ESR Toimintalinjat 3, 4 ja 5 Central Baltic OKM TEM SAMK

7 TOIMINTALINJA 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Puhtaalla elinvoiman toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tuki-jalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahan-muuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin. Satakuntaan on kehittynyt vahva raakaainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan korkeakoulujen toiminta ja yhteistyö on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, sekä vetovoima.

8 PAINOPISTE 3 UUSIUTUVA TEOLLISUUS Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. liiketoiminta-, myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisääminen. Satakunnassa kehitetään uusia cleantechja ICT-teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden palvelutoiminnasta kehitetään tulevaisuuden palveluteollisuutta. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. LNG (nesteytetty maakaasu) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Rauman kaupunki pk-teollisuuden uusiutumisen seutupilotin vetäjänä sekä Porin kaupunki INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisuilla ovat keskeisiä toimijoita painopisteen toteuttamisessa. Maaseutuohjelman ja sen toimijoiden painopisteenä on erityisesti puupohjaisen bioenergian edistäminen. Oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä uusiutumiselle. TOIMENPITEITÄ vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta MITTARIT/ TAVOITESEURANTA elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa kasvaa RAHOITUS- LÄHTEITÄ EAKR Toimintalinjat 1 ja 2 Central Baltic prioriteetti 1 Maaseutuohjelma Tekes (mm. INKA) Maakunnan kehittämisraha (seutukaupunkipilotti) Horisontti 2020

9 PAINOPISTE 4 VAHVA ELINTARVIKEKETJU Tavoitteena on kehittää maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuutta. Tavoitteena on, että elintarvikealan yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raakaaineisiin pohjautuvia tuotteita. Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, raaka-ainetuotannon sopeuttamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesien suojeluun, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin, kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja teknologioihin (ml. ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat). Lähiruuan arvostus kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää. Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa ruokaketjun merkitystä maakunnassa. Satakunnassa parannetaan osaamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen. Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja toimitusketjujen sekä luomutuotannon ja terveellisen ruuan markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan. Kuluttajille suunnatun viestinnän lisäksi keskeinen keino on julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Hankinta- ja markkinointiosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Jatkojalostus ja uudet tuotteet avaavat uusia markkinoita. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Selkämeren ja sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. vesiekosysteemiä kokonaisuutena. Kunnostukseen kuuluvat kalataloudellinen kokonaissuunnittelu, kalojen nousuesteiden poisto, kalasto- ja muu eliöstöseuranta sekä valuma-alueen maankäyttö. Selkämerellä turvataan ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena. Satakunnassa on kaksi elintarvikealaan keskittynyttä kehittämisorganisaatiota, Satafood ry ja Pyhäjärvi-instituutti, jotka toimivat yhteistyössä alan järjestöjen, alkutuottajien ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. TOIMENPITEITÄ tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti MITTARIT/ TAVOITESEURANTA elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä pintavesien tila paranee RAHOITUS- LÄHTEITÄ Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic prioriteetti 1,2 Horisontti 2020, EIP (ERIAFF) EAKR toimintalinja 2 YM Life+ Itämeri-ohjelma

10 PAINOPISTE 5 VETOVOIMAINEN SATAKUNTA Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, asukkaiden, työntekijöiden, yritysten ja matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan. Satakunnassa toimivien korkeakoulujen ja korkeakoulujen etäyksiköiden toiminnallista ja rahoituksellista asemaa vahvistetaan edunvalvonnan keinoin. Satakunnan korkeakoulujen yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen. Aktivoidaan invest-in toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään kansainvälisiä yrityksiä kanavina markkinoille. Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan kehittyviin teollisuuspuistoihin lisää toimijoita. Satakunnan maakuntaportaalia kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin ja tiedonvälityksen alustana yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Uusien asukkaiden ja osaavan työvoiman houkuttelemiseksi tehtyä työtä jatketaan. Kehitetään ja otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Matkailua kehitetään tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa (2012) valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä elinvoimainen Satakunta kautta. Pääpaino on markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen, infrastruktuurin sekä kansainvälisyyden kehittämisessä. Satakunnan kulttuuristrategia (2014) määrittelee kulttuurin kehittämisen päätavoitteet. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Kehittämisen kohteita ovat mm. retkeilyyn ja matkailuun liittyvät palvelurakenteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät sekä merialueen muut käyttötarpeet haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien tehostamiseen Selkämerellä. Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset. Kansallispuistojen kehittämisen avaintoimija on metsähallitus. TOIMENPITEITÄ Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaanw tuetaan kestävän matkailun kehittämistä MITTARIT/ TAVOITESEURANTA Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet RAHOITUS- LÄHTEITÄ EAKR: toimintalinja 1, 2 ESR: toimintalinja 3 Central Baltic prioriteetti 1,2 Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto YM Life+

11 TOIMINTALINJA 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinjalla turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta sekä tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Kuntaja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta ja seutukeskuksista pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet.

12 PAINOPISTE 6 ARJEN PALVELUT JA TURVALLISUUS Painopisteen tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla, niiden käyttäjälähtöisyys ja asukkaiden osallisuus lisääntyy, ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Satakunnassa pilotoidaan eri sektoreita (julkiset organisaatiot, yrittäjät, yhdistykset) yhdistäviä uusia erityisesti liikkuvia palveluratkaisuja. Uusien tapojen luomiseen palveluiden tuottamisessa kannustetaan myös sopimuksellisuutta edistämällä ja yhdistysten osaamista kehittämällä. Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen mm. teknologiaa hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä. Satakunnassa hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Satakunnassa tuetaan asukaslähtöistä paikallista kehittämistä ja suunnittelua asuinalueilla sekä käynnistetään lähidemokratian mekanismeja, joilla asukasyhteisöt ja kunnat saadaan parempaan vuorovaikutukseen. Riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua ja koulutusta kehitetään edelleen. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla. Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset. TOIMENPITEITÄ erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään MITTARIT/ TAVOITESEURANTA palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastus- ja varautumisjärjestelmät ovat toimineet RAHOITUSLÄHTEITÄ Maaseutuohjelma, Leader Central Baltic: prioriteetti 2 ESR: toimintalinja 5 EAKR: toimintalinja 2 YM, STM, PM

13 PAINOPISTE 7 HYVÄT YHTEYDET Painopisteen tavoitteena on, että valtatiellä 8 kaikki valtion liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut kehittämistoimet on käynnistetty, ratayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin on päätetty nopeuttaa, lentoliikenne Helsingin ja Porin välillä toimii, alempiasteinen tieverkko kestää elinkeinoelämän kuljetukset ja tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnan alueella. Satakunnassa tehdään tiivistä edunvalvonnan yhteistyötä valtion edellä mainittuihin ja tulevaisuuden liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi. Ohjelmakauden loppuun mennessä valtatiellä 8 käynnistetään parannustoimet seuraavissa Satakunnan kohteissa: Isomäen risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen liikenteen väylä, Niittymaan liittymäjärjestelyt, Hangassuon ohituskaistat, tievalaistus välillä Laitila-Vermuntila. VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamista jatketaan uusilla päätöksillä. Hyödynnetään äkillisen rakennemuutoksen alueen mahdollisuudet, keskeisenä hankkeena Lakarin logistiikka-alueen toimivan yhteyden varmistava Luostarinkylän eritasoliittymä. Edistetään Porista pohjoiseen valtatiellä 8 olevien kohteiden toteutusta (mm. Söörmarkun ja Merikarvian Tuorilan liittymät sekähyvelä-söörmarkku väli). Nostetaan valtatien 2 suunnitelmavalmiutta. Vaikutetaan teidenylläpito- ja parantamishankkeiden sekä siltojen painorajoituksista johtuvia kiertohaittoja korvaavan kansallisen rahoituksen kasvattamiseen. Nopean henkilöliikenteen käynnistämisen edellyttämät Pori-Tampere ratayhteyden investoinnit (n. 100 M ) kirjataan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Edistetään muiden raideyhteyksien käyttöönottoa ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Alempiasteista tieverkkoa kunnostetaan, kiireellisenä hankkeena kantatiellä 44 tarvittavat päällystys- ja parannustyöt. Rauman meriväylän syventämisen toteutusta kiirehditään (toteutus kirjattu ). Porin lentokentän asemaa aluerakenteessa ja liikennejärjestelmässä tehdään tunnetuksi ja edistetään lentoaseman palvelujen käyttöä. Hyödynnetään Pori-Tampere radan, Porin lentokentän, ja Porin ja Rauman satamien asemaa osana kattavaa eurooppalaista TEN-T liikenneverkkoa. Edistetään nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille. Valtatie 8, Pori-Helsinki raideyhteys, Porin ja Rauman satamat sekä perustienpidon rahoitus ovat maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeita. TOIMENPITEITÄ vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan kehitetään lähiliikennettä MITTARIT/ TAVOITESEURANTA valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne lentoyhteyksien tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere radan henkilöliikenne) suunnitelmavalmius ja toteutustilanne Liikenneviraston ja ELY-keskuksen työohjelmissa perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta tietoliikenneyhteyksien kattavuus RAHOITUS- LÄHTEITÄ LVM, TEM Central Baltic: prioriteetti 3

14 MAAKUNTA- OHJELMAN SEURANTA Maakuntaohjelman seurantaa ja toteutusta palvelevat alue-ennakointi ja TKI (tutkimus, kehitys, innovaatio) -yhteistyö. Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi säännöllistä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Satakuntaliitto järjestää syksyllä Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. KOKO MAAKUNTAOHJELMA LUETTAVISSA SATAKUNTALIITTO PL 260, PORI ISBN ISSN

15

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma , sen seuranta ja päivitystarpeet. Timo Vesiluoma MYR:n ja maakuntahallituksen seminaari 3.12.

Satakunnan maakuntaohjelma , sen seuranta ja päivitystarpeet. Timo Vesiluoma MYR:n ja maakuntahallituksen seminaari 3.12. Satakunnan maakuntaohjelma 2014-17, sen seuranta ja päivitystarpeet Timo Vesiluoma MYR:n ja maakuntahallituksen seminaari 3.12.2015 Satakunnan maakuntaohjelma 2014-20 Vastuunkanto ja välittäminen, terveys

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi Satakuntaliitto 22.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1 Houkutteleva

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto

Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi Satakuntaliitto 22.11.2016 Teollisuuden kasvuohjelma Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma eli Teollisuuspilotti, on maakunnan yhteinen esitys teollisuuden kehittämisohjelmaksi

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Satakuntaliitto 3.5.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa.

Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa. Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa. Vuosikello. Roolit, resurssit ja budjetti. Satakuntaliitto 26.4.2016 Alue-ennakointi Alueellisen ennakoinnin tavoitteena on tarjota lähtökohtia alueiden, kuntien

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 13.5.2016 Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016*

Lisätiedot

Ajankohtaista aluekehityksestä. Timo Vesiluoma Tulevaisuusfoorumi , Noormarkku

Ajankohtaista aluekehityksestä. Timo Vesiluoma Tulevaisuusfoorumi , Noormarkku Ajankohtaista aluekehityksestä Timo Vesiluoma Tulevaisuusfoorumi 10.12.2015, Noormarkku Aluekehittämisen uudet tuulet Kysymyksiä: Miten huomioimme Satakunnassa ennakoivan rakennemuutoksen ajatukset? Mitä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 4.12.2015 Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke 2014-2017 T3K mean Tuotteita, Tehokkuutta, Tuottavuutta ja Kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla 2 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EAKR rahaston tilannekatsaus

EAKR rahaston tilannekatsaus EAKR rahaston tilannekatsaus Riitta Kallström 7.10.2016 Hankehaku 2014 Etelä-Suomen yhteiset teemat: 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana 2. Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Maakunnalliset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 24.8.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot