Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus

Transkriptio

1 Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies

2 Maakunnan kehittämisen lähtökohtia Pohjois-Karjalan kehityksessä haasteita, joskin monet tekijät kertovat Suomen talouden ongelmiin, maailmantalouden epävarmaan tilaan ja Venäjän kehitykseen nähden kohtuullisesta kehityskuvasta Ruplan heikko kurssi näkynyt venäläisten matkailijoiden määrän vähenemisenä ja tax free -kaupan arvon puolittumisena, trendi kuitenkin taittunut ja luvut kääntyneet jo selvään kasvuun Työttömyys maan korkeinta ei kuitenkaan enää kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna Maakunnan yritysten liikevaihdon kehitys (+2,2 %) oli vuoden 2016 alkupuoliskolla edelleen hieman keskimääräistä (+1,5 %) vahvempaa Vienti (+1,5 %) jo pitkään ja myös vuoden 2016 alkupuoliskolla valtakunnallista (-2,4 %) kovemmassa vedossa Monet maakunnan kehittämisen ja elinvoimaisuuden kannalta tärkeät tavoitteet toteutuneet Yritysten sekä alue- ja seututason toimijoiden luottamus tulevaan kehitykseen parantunut Yritysbarometri 1/2017: suhdannenäkymät aiempaa positiivisisempia (+28) Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016: vuoden päähän jo vahvoja kasvuodotuksia seitsemän peräkkäistä muuttovoittovuotta

3 Tulevaisuuden haasteita Maakunta- ja sote-uudistuksissa sekä muissa rakenteellisissa muutoksissa onnistuminen Miten haasteellisen taloustilanteen pitkittyminen näkyy Pohjois-Karjalassa maailmantalouden ongelmat ja Venäjän tilanne teollisuuden viennin kehitys vaikutukset muille aloille (mm. kauppa, matkailu, maatalous) tiukat valtiontalouden raamit ja kuntasektorin haasteet Väestön ikääntyminen ja työvoiman eläköityminen Suomessa on vuonna 2030 työikäisiä eli vuotiaita vähemmän kuin vuonna 2010 (-3,9 %) (lähde: TK väestöennuste 2015) Pohjois-Karjalassa on jo vuonna 2020 työikäisiä vähemmän kuin vuonna 2010 (-10,9 %) vuonna 2030 luvut ovat ja -17,2 % keskeisinä haasteina mm. osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen osuvuus julkisen talouden kestävyys, huoltosuhteen heikkeneminen ja palvelurakenteiden kehittäminen

4 Edunajamisen toteutuneita asioita 2016 Maakuntauudistus käyntiin 18 maakunnan pohjalta (P-K ml. Heinävesi) proaktiivinen toteutus (Siun Sotesta Meijän maakuntaan -esiselvitys, työryhmät, työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilu) Käräjäoikeusratkaisu (P-K:n käräjäoikeuden ja Nurmeksen istuntopaikan säilyminen) Euroopan metsäinstituutti EFI:n rahoituksen tasonnoston toteutuminen Ilomantsin ja Outokummun poliisiasemien säilyminen KELA:n uudet rekrytoinnit toimeentulotukiasioiden siirron myötä Joensuu mukaan kasvusopimusmenettelyyn Raatekankaan rahoituksen valtionrahoituksen järjestyminen, VT23 seuraava vaihe Joensuun lentoaseman investoinnit valmistuivat, kumppanuus Finavian kanssa hyvällä mallilla Lauantailennot kesälle 2017 varmistuivat yhteistyössä sveitsiläisen matkanjärjestäjän kanssa Toisen junavuoroparin saaminen Joensuu Varkaus välille, Joensuu Nurmes säilyminen Niiralan rajanylityspaikan yöaukiolon säilyminen Lieksan ja Nurmeksen biotaloushankkeiden eteneminen

5 Ajankohtaisia asioita ja vaikuttamisen paikkoja Maakunta- ja soteuudistusten kipukohdat mm. verotusoikeuden puute, valinnanvapausmalli ja vahva markkinaohjaus, uhka edelläkävijäratkaisuista luopumisesta, pelastustoimen aluejako Tulevaa EU-ohjelmakautta koskeva edunajaminen (mm. NSPA/OECD-työ) Tuomioistuinviraston perustaminen Työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon perusteisiin vaikuttaminen Biotalousasioiden edistäminen (investoinnit ja osaamiskeskittymän vahvistaminen) Liikennehankkeet, linjaukset ja rahoitus liikennehankkeiden priorisointi, uusien kohteiden valinta, suunnitteluvalmiuden edistäminen vt 9 Onkamo Niirala, Niiralan kv. rajanylityspaikan kehittäminen Joensuun ratapiha, Karjalanrata junayhteyksien kehittäminen lakkauttamisen sijaan kilpailun avautuessa perusväylänpidon rahoituksen taso, loppujen korjausvelkahankkeiden kohdentaminen liikennekaari ja sen mukanaan tuomat asiat

6 Demografinen muutos Väestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Pohjois-Karjalassa tällä vuosikymmenellä joka vuosi yli hengellä Muutokset heijastuvat työmarkkinoille uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa runsaasti haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys koulutustarjonnan mitoitus ja aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutukset uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet

7 Pohjois-Karjalan Profiili ja 10 suurinta teollisuuden toimialaa

8 Väestönmuutostekijät Pohjois-Karjalassa vuosina * * Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen muutto (netto) Lähde: Tilastokeskus Maahan-/maasta muutto (netto) Kokonaismuutos (ml. väkiluvun korjaus)

9

10 Väestönmuutokset * Kaikki väestönmuutokset *: Pohjois-Karjala * Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus

11

12 Väestön ikärakenne 1990 Lähde: Tilastokeskus Suomi 1990 Pohjois-Karjala 1990 Lieksa Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

13 Väestön ikärakenne 2010 Lähde: Tilastokeskus Suomi 2010 Pohjois-Karjala 2010 Lieksa Suomi Miehet Pohjois-Karjala Naiset Pohjois-Karjala Miehet Pohjois-Karjala Naiset Lieksa Miehet Lieksa Naiset

14 Väestön ikärakenne 2030 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2015

15 Pohjois-Karjalan väestöpyramidi Lähde: Tilastokeskus Naiset Miehet

16 120,0 Työikäiset ( v.) vuosina ja Tilastokeskuksen ennuste (1990 = 100,0) Lähde: Tilastokeskus ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Pohjois-Karjala

17 Väestökehitys vuoteen 2015 ja väestöennusteita vuoteen 2030

18 Suomen väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Vanhushuoltosuhde (65- v./ v.) Lapsihuoltosuhde (0-14 -v./ v.) 0,2 0,1 0,0

19 Pohjois-Karjalan väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 Vanhushuoltosuhde (65- v./15-64 v.) Lapsihuoltosuhde (0-14 v./15-64 v.) 0,3 0,2 0,1 0,

20 Lieksan väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 Vanhushuoltosuhde (65- v./15-64 v.) Lapsihuoltosuhde (0-14 v./15-64 v.) 0,4 0,2 0,

21 Väestöllinen huoltosuhde 100 työikäistä kohden ja yli 64-vuotiaiden väestöosuus vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus

22

23 Työttömien osuus työvoimasta 1/2017

24 Pohjois-Karjalan työvoima ja työllisten ikäjakauma Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus

25 Työpaikkakehitys kehittämisen painopistealoilla Lähde: Tilastokeskus

26 Koko maa Uusimaa Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus

27 Liikevaihdon muutos vuonna 2015 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 3,8 4,0 0,1 0,4 0,5 0,6 0,8 1,2 1,6 2,0 0,0-2,9-2,2-1,8-1,7-1,2-1,1-1,0-1,0-0,9-0,7-2,0-4,0-6,3-6,0-8,0

28 Maakuntien asukasta kohden lasketun arvonlisäyksen muutos vuosina 2014 ja 2015 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso KOKO MAA Lappi Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa - Åland Kymenlaakso Lappi Keski-Suomi Uusimaa Satakunta KOKO MAA Pirkanmaa Ahvenanmaa - Åland Pohjois-Savo Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa -3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0

29 Liikevaihdon kehitys Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos maakunnittain Maakunta % Maakunta % Maakunta % Maakunta % Maakunta % Maakunta % Lapin maakunta 23,3 1. Pohjois- Karjalan maakunta 18,4 2. Kainuun maakunta 17,6 3. Etelä-Savon maakunta 9,8 1. Kanta- Hämeen maakunta 9,2 2. Pohjois- Karjalan maakunta 9,2 3. Satakunnan maakunta 7,8 1. Pohjois- Savon maakunta 3,7 2. Pohjanmaan maakunta 3,4 3. Pohjois- Karjalan maakunta 2,5 1. Kanta- Hämeen maakunta 1,3 2. Pohjanmaan maakunta 1,2 3. Keski- Pohjanmaan maakunta 2,4 1. Lapin maakunta 1,7 2. Pohjois- Karjalan maakunta 0,5 3. Lapin maakunta 3,8 Päijät- Hämeen maakunta 1,6 Pirkanmaan maakunta 1,2 18. Pohjois- Karjalan maakunta -3,1 9. Pohjois- Karjalan maakunta -0,7

30 Suhdanneindikaattori (liikevaihdon, työttömyyden ja nettomuuton kehitys; lähde: TEM)

31 Pohjois-Karjala vs. koko maa Lähde: Tilastokeskus

32 Pohjois-Karjalan ja koko maan liikevaihdon kehitys 1/2009 6/2016 Pohjois-Karjala Ind. 110,6 (6/2016) Koko maa Ind. 107,4 (6/2016) Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

33 indeksi (2010 = 100) Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla 1/2009-6/ Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla Rakentaminen (F) 80 Toimialat yhteensä (A-X) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Teollisuus (C) 70 Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

34 Indeksi (2010 = 100) Viennin kehitys 1/2009-6/ Teollisuuden viennin kehitys Pohjois-Karjalassa ja koko maassa Koko maa Pohjois-Karjalan maakunta 50 Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

35 Indeksi (2010 = 100) Liikevaihdon kasvu ei näy vastaavana henkilöstömäärän kehityksenä Henkilöstön kehitys Pohjois-Karjalassa ja koko maassa Koko maa 90 Pohjois-Karjalan maakunta 85 Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

36 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa (vuodesta 2013 alkaen tiedot eivät täysin vertailukelpoisia aiempiin tietoihin) Lähde: Tilastokeskus Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset

37 Meijerimaidon määrä, milj. ltr ja maitotilojen määrä, kpl joulukuussa Pohjois-Karjalassa Maitoa milj.ltr Maitotiloja kpl

38 Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 TEM ja ELY-keskukset

39 Rajanylitykset Niiralassa Lähde: Rajavartiolaitos RAJANYLITYKSET Niiralan rajanylityspaikka (kansainvälinen) Matkustajaliikenne Kaikki Matkustajaliikenne Kaikki suomalaiset venäläiset muut yhteensä suomalaiset venäläiset muut yhteensä Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu Yhteensä Yhteensä

40 Rajanylitykset Niiralassa Lähde: Rajavartiolaitos

41 Ruplan kurssin kehitys Lähde: EKP

42 Lentoasemien matkustajat 2016

43 Tutkintotavoitteisen koulutuksen (pl. perusaste) opiskelijat 2015 Lähde: Tilastokeskus

44 Koulutustilastoja Lähde: Tilastokeskus

45 Ikävakioitu sairastavuusindeksi Lähde: THL, 2016 Koostettu seitsemästä eri sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu (koko maa=100) ja summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien painokertoimien mukaan Sairausryhmät Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzheimer-tauti Ulottuvuudet Kuolleisuus (PYLL) Työkyvyttömyys Terveyteen liittyvän elämänlaadun vaje Terveydenhuollon suorat kustannukset Pohjois-Karjala: 117,8 (maan 4. korkein)

46 HEMAASU 2012: Pohjois-Karjala

47 Vyöhykkeiden väestömäärät Pohjois-Karjalan väestö yhteensä Lähde SYKE/YKR Vyöhykkeiden väestömäärät Pohjois-Karjalan väestö yhteensä Lähde SYKE/YKR

48 Väestökehitys km vyöhykkeillä

49 Väestökehitys 0-20 km vyöhykkeillä

50 POKAT 2017 MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET Tavoite Muuttoliike ja väestö Pohjois-Karjala väkiluku*^ Suomi väkiluku Pohjois-Karjala väestön muutos*^ Suomi väestön muutos Pohjois-Karjala nettomuutto maassamuuton osalta^ Suomi nettomuutto maassamuuton osalta Pohjois-Karjala nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä)^ -0,37-0,22-0,07-0,18-0,18-0,23-0,13-0,17-0,30 Suomi nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) Pohjois-Karjala nettomuutto maahanmuuton osalta^ Suomi nettomuutto maahanmuuton osalta Pohjois-Karjala nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä)^ 0,24 0,25 0,24 0,27 0,24 0,26 0,26 0,17 0,30 Suomi nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,29 0,27 0,26 0,31 0,32 0,33 0,29 0,23 0,30 Pohjois-Karjala luonnollinen väestönkasvu^ Suomi luonnollinen väestönkasvu Pohjois-Karjala luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä)^ -0,23-0,12-0,23-0,06-0,16-0,20-0,24-0,29-0,38 Suomi luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä) 0,20 0,20 0,19 0,17 0,14 0,12 0,09 0,05-0,02 Pohjois-Karjala vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 29,1 29,7 30,8 32,0 33,4 34,9 36,4 37,9 Suomi vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 25,2 25,6 26,5 27,7 28,9 30,2 31,3 32,4 Kilpailukyky Pohjois-Karjala arvonlisäys asukasta kohden (käyvin hinnoin)*^ (31 500) Suomi arvonlisäys asukasta kohden (käyvin hinnoin)*^ Pohjois-Karjala liikevaihdon kasvu 1,7-17,4 18,4 9,2-3,1 2,4 0,6-0,8 Suomi liikevaihdon kasvu 6,4-16,2 9,3 7,8 1,7-2,1-0,1-1,0 Pohjois-Karjala aloittaneet yritykset Suomi aloittaneet yritykset Pohjois-Karjala lopettaneet yritykset Suomi lopettaneet yritykset Pohjois-Karjala kasvuyritysten määrä (Toimiala Online; 3-vuotisjakso, +20 %, väh. 10 henk.)*^ Suomi kasvuyritysten määrä (Toimiala Online; 3-vuotisjakso, +20 %, väh. 10 henk.) Pohjois-Karjala viennin (liikevaihto) osuus tuotannosta (liikevaihdosta) maakunnittain* 17,3 13,7 16,4 18,0 17,0 17,4 17,6 18,4 (15) Suomi viennin (tullin tieto) osuus tuotannosta (liikevaihdosta) maakunnittain 16,7 13,7 14,6 14,7 14,4 14,5 14,5 14,1 Pohjois-Karjala väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto)^ Suomi väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto)^

51 Talouden tasapaino Pohjois-Karjala kuntien vuosikate euroa/asukas^ Suomi kuntien vuosikate euroa/asukas^ Pohjois-Karjala valtion menot maakunnittain asukasta kohden (tilasto lakkautettu 2014) Suomi valtion menot maakunnittain asukasta kohden (tilasto lakkautettu 2014) Työllisyys Pohjois-Karjala työttömyysaste (Tilastokeskus)* 10,7 13,0 12,5 12,3 11,7 12,5 10,4 10,7 14,0 7,5 Suomi työttömyysaste (Tilastokeskus) 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 Pohjois-Karjala työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 15,7 16,5 14,4 14,7 15,7 16,7 17,5 18,3 18,0 Suomi työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 9,2 11,7 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 14,4 13,6 Pohjois-Karjala työllisyysaste (15-64 v. %)* 60,9 58,9 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6 64,5 Suomi työllisyysaste (15-64 v. %) 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 Pohjois-Karjala nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä )* Suomi nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä ) Pohjois-Karjala pitkäaikaistyöttömyys (TEM; )* Suomi pitkäaikaistyöttömyys (TEM; ) Pohjois-Karjala työpaikkojen määrä Suomi työpaikkojen määrä Pohjois-Karjala työvoiman määrä (1 000 henkeä) Suomi työvoiman määrä (1 000 henkeä) Alueen sisäiset erot Pohjois-Karjala tulotason keskihajonta kunnissa (asuntokunnan keskitulot henkeä kohden) Suomi tulotason keskihajonta kunnissa (asuntokunnan keskitulot henkeä kohden) Pohjois-Karjala väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 4,9 5,0 5,1 5,1 5,4 5,7 6,0 6,3 Suomi väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 4,9 5,0 5,1 5,2 5,4 5,6 5,7 5,9

52 Osaaminen Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 64,3 65,2 66,2 67,2 68,0 69,0 69,9 70,6 Suomi tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 65,5 66,2 67,0 67,7 68,5 69,4 70,2 70,7 Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) 42,9 43,4 43,9 44,4 44,8 45,3 45,7 45,9 Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) 38,6 38,9 39,2 39,5 39,9 40,1 40,5 40,7 Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) 21,4 21,8 22,3 22,8 23,2 23,8 24,2 24,7 Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) 26,9 27,3 27,8 28,2 28,7 29,3 29,7 30,0 Pohjois-Karjala peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista* 11,9 11,6 11,4 11,4 11,0 10,6 10,8 11,5 9,0 Suomi peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 15,9 16,2 16,3 16,5 16,6 16,3 16,2 16,5 Pohjois-Karjala kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (TOL 2008, kirjaintaso) 44,4 43,1 43,1 43,4 44,0 44,0 44,3 Suomi kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (TOL 2008, kirjaintaso) 43,6 42,8 42,4 42,2 42,2 41,9 41,7 Pohjois-Karjala julkisen sektorin osuus työpaikoista 33,0 34,1 33,7 33,6 33,7 33,5 34,0 Suomi julkisen sektorin osuus työpaikoista 27,5 28,6 28,4 28,1 28,4 28,7 28,9 Elinympäristön laatu ja aluerakenne väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla (SYKE) Pohjois-Karjala sisempi kaupunkialue Suomi sisempi kaupunkialue Pohjois-Karjala ulompi kaupunkialue Suomi ulompi kaupunkialue Pohjois-Karjala maaseudun paikalliskeskus Suomi maaseudun paikalliskeskus Pohjois-Karjala kaupungin kehysalue Suomi kaupungin kehysalue Pohjois-Karjala kaupunginläheinen maaseutu Suomi kaupunginläheinen maaseutu Pohjois-Karjala ydinmaaseutu Suomi ydinmaaseutu Pohjois-Karjala harvaan asuttu maaseutu Suomi harvaan asuttu maaseutu Pohjois-Karjala uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta (I-S:n energiatilasto) 62,6-63,3-67,0-65,8 Suomi uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta (Findikaattori) 27,5 25,7 27,1 28,4 31,6 31,0 33,0 Pohjois-Karjala teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) 5,4 4,4 6,0 5,5 5,6 6,7 6,2 6,0 Suomi teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin (t/a) 375,2 297,1 333,6 334,3 341,3 311,5 314,2 285,8 Pohjois-Karjala teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) 446,5 452,6 511,0 514,4 521,0 568,3 572,1 539,7 Suomi teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin (t/a) , , , , , , , ,5 Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita *Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle ^ Tuorein luku on ennakkotieto

53 Kiitos!